■■■■I
N o. 208
TOVERI
Siihen se ei ole pyrki Siihen suuntaan olisi
nytkään
toimintaa nopeis-
L ia n e n tuomalxisea ryävlen U n en kanaattaja, ;
ilm eatyy Asioriaaaa, Oregon, joka parva
tutettava
paitsi »unnuntatna.
Toisessa paikassa lehteämme
TOVERI
TOIMITUSKUNTA:
¡julaistu
toveri
Hendricksonin
O aklandista ¡liuotetaan, että
W. ADOLPH
N. KE1VO, SULO SYVÄNEN, j kir:otI1. v orth Dakotasta iossa sikäläisten rautateollisuustyöldis-
SALMI, ALEX SEVO,
k,rJ°tU:» At rt li
akotasta, Jt a
1 hän osottaa vallitsevan täydel-
lisen teollisuusparoonien itseval
TOVEKI
tiuden, on oivallinen osotus re-
(T H E C O M R A D E )
The organ of the Finniah worker* in the form ipolitikoitsijain
saavutuksis-
Weatcrn atate*. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday,
„ A .,«to. o ,e.. .................
b, u rf w « i n , W«fc
rk- u - X -ii-partisan liitto, joka niin
• ^ " r f f J^ÄTAN. M »««, !««“" » » tonhulla siellä valtasi
joitakin lainlaatijapaikkoja vii-
Entered aa aecond-clasa mail m atter July 18,
1912, at the poatoiiice at Astoria, Oregon, me vaaleissa, ei ole saanut mi
under the A ct oí M arch 3, 1879.
tään aikaan sikäläisille tvöläisil-
llm otushm ta 40c palstatuumalta. Kuoleman
ilm otukset >1.50 kerta ja muistovarsyilla le.
>2.00 kerta.
Kihlaus-, syntymä- ja avio
I.ukijaim m e Joukossa ei liene
liitto-ilm otukset >1.00 kerta, baluiaanticto-
ia nimenmuutto-ilmotukset 30c kerta, naima-
llmotukset >1.30 kerta, avioero-ilinotukaet m ontakaan niin tietäm ätöntä, jo
>1.00 kerta.
Seisovat ilm otuluet sopimuk
sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu ka ei käsittäisi ylläm ainitun lii
lee rahan seurata mukana.
Englannmkie
ton tarkotuksia ja pääm ääriä, ei
le s ti suomennetaan vapaasti
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 vätkä siis odotakaan siltä mitään
cents per inch, special discount is allowed
for larger and continuous advertisements. sellaista kuin teo.lisuusitsevaltiu-
T O V K R 1 , S O X 99, A S T O R lA ^ p K E .
, den poistam ista.
Eihän
Non-
T 1 L A U S H IN N A T
partisan liitto ole mikään työvä-
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
' t
« “ ’■> valtiollinen puolue, vaati
Vk.,
m aanviljelijäin epätoivoisen mie-
lialan ilmaus, pyrkim ys järjestä
*
S U B S C R IP T IO N R A T E S :
l a tne United States and Canada
mään oloja hiukan suosiollisem
One y e a r...........>5.30 Six months............>5.00
Three mouths. .>1.60 One m onth................. 00
miksi m aanviljelijäin keskiluo-
A. B.
M ä k e l ä .
Huoucusto sijaitsee 10innen ja Duane k a tu -j k . j j k ,
jen kulinto-tsa. Telefooni: konttori 365, • i
toimitus 832.
Eihän niiden etuihin kuulu ol-
j lenkaan parempien palkkojen ja
Washingtonin äänestä- ' i kunnollisem pien
työsuhteiden
jien hllOmiOOn
hankkim inen työläisille, vaan ai-
Ensi viikon tiistaina, t. k. 10 noustaan omiensa ja suurkapita-
p:nä, ovat \ \ ashingtonissa? nimi- listien välisten suhteiden toisin
tysvaalit, joissa useissa paikois- järjestely,
jo tta
suurpääom an
sa on sosialistejakin listalla.
[valtaa voitaisiin hiukan rajotel-
\ aaleissa tulee m. ui. asetetta- hi.
vaksi
ehdokkaita ylioikeuden'
I eolliseu itsevaltiuden poista-
tuom areiksi. Y htenä ylioikeuden, niinen edellyttää tuotantolaitos-
tuom arin ehdokkaana on seat tie -! ten ottam ista yhteiskunnan hal-
lain tn toveri Kazis K rauczunasJ tutin. M utta se.lainen toimenpi-
joka on nim itetty ehdokkaaksi de ei sisälly N on-partisan liiton
sosialistiosastojen' kesken toim i-' suunnittelijain ajatukseen, eikä
tetulla yleisäänestyksellä.
Kun s’’s myöskään puolueen ohjel-
vain ne ehdokkaat, jotta nimi- j maan. Heidän tarkotuksensa ei
tysvaalcissa saavat enimmän ää- °le vallata tuotantoa pois yksi-
nim äärän, pääsevät ehdokkaiksi i tyisten käsistä, vaan päinvastoin
kehitvstä
lopullisissa vaaleissa, niin on taistella taloudellista
välttäm ätöntä, että jokainen tv»ö-[ '
p>rkinial.ä \ an\^'t.tni.i.iii
iäinen käy äänestäm ässä ja mer- itsenäiseen
keskiluokkalaisten
kitsec äänensä sosialistiehdok-, asemaa suut riistäjiä vastaan, ia
kaallc. Mitään m uuta ehdokas-. riihen
itsenäisyyteen
kuuluu
ta ei saa äänestää, eikä työläi-1 rnyoskin oikeu> vallita täydelli
sillä ole syytäkään äänestää !sest’ työsuhteita,
sillä
eihän
muita k ilin sosialistiptiolucen eli-1 niaanx iljeöjän a.-«enia mutiteli ole
dokkaita.
tyydyttävä, ellei ole käyte tävis-
fokainen \\ ashingtonin v aiti- S<1 r;tjatou m äärä halpapa’n\kais-
osaa äänioikeuden omaava työ- ta työvoimaa.
Iäinen vaalipaikalle tiistaina j a 1 1 eollinen itsev.Utin«, vajjii.-ee
m erkitsem ään äänensä so,ialisti-1siksi k »” nes työväestö itse poi-
puolueen ehdokkaille.
i ' aa >en so-s iahstipuolueen ja te
---------- ------------------- -
I ollisnuksi .tain järjesty neen unio-
— 1 eollisen kansanvallan pe- toim intansa kaiuta.
riaatteita ei voi toteuttaa mi-
---------- --------------------
kään
muu
yhteiskunnallinen
Oletko hankkinut To-
luokka kuin työväestö, joka on
ainoa luokka, joka ei saa mitään V e l i l l e Uilden tilauksen
tuloja toisia luokkia riistämällä. tällä viikolla?
' k u u k a u sju lk a su n
ju o k su h a u ! jo a k a a n su o jele s itä v a sta a n , se kun
ta sodankäynnin uusim pia sa a v u tu k ; tu n k e u tu u v a a tte itte n läpi ja synny;
gia
'
' tä ä tu le h d u k se n jo k a p a ik a ssa , m issä
K un ra n s k a la is e t tu o n n o tta in teki iho on h a n k a a n tu n u t tai rikkoina
vät o n n istu n een hyökkäyksen M oron n u t. S iitä s itte k a a su m y rk y ty s alkaa
MAILMANKATSOMIIKSIA
| villiersiin, joutui h eid än
k ä siin sä levitä.
I KAUNIITA JA AVAROITA LUOLIA m uuan sa k sa la iste n tä tä ta r k o t u s t a ' K aasu a joko vanhalla tav a lla ruis
( T r u e tr a n s la tio n file tl w ith th e P o s tin a s ie r
’ v a rte n k ä y ttä m ä laite. Sen m uodos U utetaan le tk u is ta ta h i uudem m alla
LOU N AIS-OREGON ISSA.
A s to ria . O t e . , S i p i . 7. 1918. as required,
ten keskuudessa on vireillä suun at
ta a noin 15 tuum an pitu in en ja lä tav alla ato m iltaa n rijäh d y sp o m m eis-
Lonnais-O
regoniii
a
su
m
atto
m
issa
e
b y s e c tio n 19 o f th e \ c t o f O c t. 6 th . 1917)
nitelma rautatyöläisten kolmen
S itä ei voida h a ju a is tilla h a \a ita
A rk an g elista
tulleen tiedon mu- räm aissa, m elkeinpä m uulle m ailm al p im ita lta a n V i tuum an p a k su in » !
pääjärjestön, pannuseppien, ra- kaan ei V enäjän en tisen k e isa ri Ni- le tu n te m a tto m in a, on sa rja m aanalai , m eta u iSiiin te ri, jo n k a suussa on sa ja usein s a a tta a kulua tu n tik au sia , en-
neu k u in o n n e tto m a t tie tä v ä t m itään
kennus-rautatyöläisten ja lev y - i kolain ru u m iista löydetty jälk iä k ä ä n , siä kallio-onkalolta ja k äytäviä, jo t- ' uon,an sis ä ltä v ä laatikko.
ka
h
ä
m
m
ä
sty
ttä
v
ä
t
kauneudellaan,
a
s
ilin
te
ri
sa
n
o
m
a
laa
tik
k
o
in
e
en
pan
sa a m a sta a n k a a su m y rk y ty k se stä . Po-
s a a t t a m i s Ä ^ i l h u n tsek k iläis-slo v ak it v a llo ttiv at Je-
seppien
unioiden
k a te rin b u rg in h einäk. 26 p. S e lla is e n ; v aruudellaan ja k o riste itta n sa onn naan k ra n a a tin lennättäj& än jo ta k u in tila itte n h o ito on vaikea siitä syystä
parem paan yhteistoim intaan kes tiedon oli A m erikan lä h e ttilä s p ä v id H uK uudella. M uutam a vyösi takape- kin sam alla tav alla kuin ilm ato rp e e ttä ta v a llise t tu k e h d u tta v is sa kaasu
an u u t t J e k a te rln b u rg is s a ! r *u n ,‘ on v allattu kansallisom aisuu doja .ia k ra n a a tte ja a m m u ta a n juok , m y rk y ty k sissä k ä y te ty t m en ettely jä
kenään tai kokonaan toisiinsa su- R. F ran cis sa
saan
T äm än uuden vat ovat o s o tta u tu n e e t v aarallisiksi
lattaniiseksi.
olleelta A m erikan konsulilta erään deksi ja ovat nyt tu n n etu t “O regonin ; su h a u ta m ö rssä re lllä .
K uitenkin
kojeen k a n to m a tk a on e n in tä ä n 1,300 uuden k aasu n uhreille.
Sellaisen toim innan nopeistut- tsekkiläis-slovakkien a rm e ija n upsee m arm oriluolien” nim ellä.
on
¿useasti
vaikea
h
e
ti
tu
n
te
a , kuru
T
ä
tä
nykyä
noille
luolille
pääsem
i
tam iseksi ei voida kyllin paljoa rin välityksellä, jo k a oli suurella i nen ei ole m ikään väh äp ätö in en yri jaa rd ia , m u tta se yleensä r iittä ä tie m an k c laa tu in e n k a a su m y rk y ty s mä
donannon le n n ä ttä m ise k si ra n sk a la is
vaivalla ja henkensä kaupalla p ä ä s
tvöskennellä.
Amerikan tvövä- syt tu n k eu tu m a a n viham ielisten hoi- tys. G ran ts P a ssista tai M edfordis j te n e sirip p u tu le n lävitse.
säk in ta p a u k s e s sa on kysym yksvs-ä.
enliikkeen kirouksena O11 >en ha- siieVikijoukl;ojen
k a h d e n k erta iste n ta on a je tta v a 30 m ailia “käm piköl
T ällainen laite ' tuli tarp e ellise k si Sitäpaitsi saksalaiset tu n n etu lla ove
le",
johon
ajo
tie
loppuu,
ja
s
itte
täy
)
i sam alla
kun e sirip p u tu lta a le t t i i n . iuudella&n lähettävät m olem pia kaa-
janaisutis. Eri järjestöt toim ivat j linjojen lävitse. Olikin siin ä m ail
tyy
Jalkasin
talli
m
uniin
se
lä
ssä
kul
k ä y ttä m ä ä n , se kun tek ee tiedon«« ! suja y h ta ik a a sam alle alueelle
erillaan toisistaan. v ä littä m ä ttä ! maa m ullistava asia, jonka tak ia kan
U usi
h ^ asu suo ran aisim m in vai
kea jy rk ä s ti nousevaa polkua vielä ; tojen läh e ttä m ise n v ie a tin k u lje tta jie n
aifn
yhteisistä
eduista.
Y
h
-|»
atti
h en k en sä u sk altaa!
-
oi.en
K esäiseen a ik a a n m et i i m ukana aina e p ä v arm a k si ja usein k u tta a lim akalvoihin.
‘'R uum iinava
U pseerikaan ei v a rm a sti sanonut 10 m ailia.
t vminen olisi ilmaus luokkahen tie tä v ä n sä , niihin N ikun raa to oli sän h o ito v irasto pitää m e tsä n v a rtija n , aivan m ahdottom aksi.
u k se ssa lim ak alv o u sein k in irtautuu
kuin vaniia h a n s ik a s ”, sanoi eräs
gen herääm isestä, yhteisten et n - • joutunut, m utta u sk o ttavim pana hän luolilla oppaana ja ho itajan a. Hän
e
rity
isellä
m
ielihyväliä
s
a
a
tte
le
e
m
a
t
1
lä ä k ä ri. “Jo sk u s se rep eilee ja käp
TEKI
HAVAINTOJA OMASTA
jen käsittäm isestä, ja' herättäisi piti sitä kerto m u sta, e ttä se oli vie-
k ailijo ita luolien läpi ja selo staa heil j
risty y kuin p ä re e t v an h assa katos
KUOLEMASTAAN.
toiveita siitä, että amerikalaiset- i ty erään hiilikaivannon syvim pään
le
niiden
m
onia
m
erkillisyyksiä.
E rä s h allitu k sen k o k eiluasem alla sa."
kin uniot ovat pian sellaisena 1 j pohjukkaan ja siellä “ h ä v ite tty .’
L
uolaryhm
än
m
uodostaa
puolinel
|
K aasu syöpyy v a a tte isiin niin, et
New 1 Ia venissa, Conn., työsk en telev ä
Ent. k eisarin perheen kohtalosta
osana työväestön yleisestä luok- ei upseerin m yöskään ollut onnistu jä ttä m ailia p itk ä t m arm o rik äy täv ät tu tk ija
huom asi itse ssä ä n sam oja tä niiden se u ra a v a k in k ä y ttä jä voi
kajärjestöstä. joka käsittää työ ¡n u t saad a selvyyttä, p aitsi sen hän ja onkalot, jo tk a ovat yh d estä nel ' m yrkytyksen o ireita, jo ita hän juu vielä saad a m y rk y ty k sen , jos ei vaat
jään ja viiteenkin k e rro k seen kor 1 ri piti silm ällä m a rsd issa ja kyyh- te itä ole perin p o h jin p u h d iste ttu . l ’u
väenhiokan etujen kaikkialla v a i- ¡ tie s i, e ttä se oli “ kadonnut."
M uutam in paikoin k ä y tä v ä t) kysissiL
H yvin tie tä e n , e ttä tä s tä den k aasu n lu o n te e sta voi sa ad a kä
litsevan sam anlaisuuden ja luo-' N ikun telo tu s piti tap a h tu n ee n hei- keat.
ovat
niin
m
atalat,
e
ttä
täv
tv
v
nelin
,
m
y
rk
y
ty
k
sestä
oli . kuolem a v ä ittä s ity stä , kun lukee s a u ra a v a n sota
pseerin tuom an tiedon
* ’
1
puu m ista perin vanhanaikaisis- . ¡n äk . 16 p. U H
kontin
ryöm
iä
p
itk
ä
t
m
atkat.
Toi
l m ättö m ä n ä se u ra u k se n a, hän kirjot- v ä e n lä ä k ärien a n ta m a n ohjeen kaa
.
.
. ¡m ukaan h än et oli am punut Jek atertn -
ta ja turm iollisista gompersilai burgin neuvosfopäällikkö, joku me sin paikoin on ta a s niin a v a ro ita sa i ti a s ia s ta vanhem m illeen ja s itte su m y rk y ty k sen uhrien ensi av u sta :
“ M ahdollisim m an jo u tu in rlisu tta
sista käsitteistä, että työn ja pää- rlso tilas.
T elo tu sta
toim eenpane leja, e ttä h ä m ä rässä k y n ttilän va valm istautui loppuansa v a s ta a n o tta
1,list
uksessa
tuskin
voi
nähdä
v
a
sta
k
;
niaan>
tehden
koko
a
ja
n
m
uistiin
va
a la s ti ja k y lv e te ttä v ä saippuave
kom ennetut p u n a k a a rtila ise t
o m ^i edut ovat yhtäläiset ja . m aan
k
aisia
sein
iä
ja
kattoa.
Suurin
luo
)
panoj
a
tj
>
dessä.
M ikäli m ah d o llista, on täm ä
m yrkytyksen v a ik u tu k sista
selkkaukset niiden
välillä voi ' olivat k ieltä y ty n e et tu o ta teh tä v ää la on yli 500 ja lk a a p itk ä ja 100
te
h
tä
v
ä
heti ensiap u -asem alla.”
laansa.
M uutam ia päiviä kesti, en
daan siis poistaa,' jos vain on ha ¡su o ritta m a sta ; sam oin oli lättiläin en jalk aa korkea la ttia s ta kattoon.
neukuin* hän kuoli.
‘ am pum ajoukko k ieltäytynyt.
Silloin
- -;-b-i-i- ;-j-w -n -w -f-+ -e
lua siihen ja riittävästi keskinäis i oli tuo päällikkö v e tä ssy t om an re
K aikissa luolissa ovat vuoto- j a '
T
m o n ilu k u ise t1
PUHDASTA ILMAA.
tä vhteisvm m ärrvstä.
j volverinsa ja am punut N ikun kuoli kohvakivim uodostum at
ja ihm een v aih telev at. M uutam ien sa | E teväin tied em iesten vakuutuksen
R an taty ö läid en järjestöillä on aaksi.
¡¡«m laki on täp ö tä y n n ä pieniä vuoto m ukaan vuoristoilm assa 2.000 jalan
y leinen edustajakokous Dallasis- Ny* ¡Imetetään Nikun olevan S aksas
klvi-koristeita, joiden k ä rjistä riip korkeudella ei e n ä ä ole ain o a tak a a n ' - I - l - i - l - i- l- 4 - i - n - i - i - i- t p ; i i H - i - 4 - H b
sa ja p e rh e e n K r im in n ie m e llä
sa, lex., tk. 16 p :nä, ja esityk-1
puu
tä h tie n
tavoin
kim altelevia m ikroobia eli taudin itiötä.
LÄ NSIPIIRIN PU H U JA N MATKA
tä yd e ssä tu rv a s s a .
sen yhtym isestä
pi
pitäisi silloin' T ukholm asta on e rä ä lle Lontoon "h em p u ja ” — vesipisaroita. Erää;,
W A SH IN CTO N ISSA .
tulla esille. Emme ole kuulleet, lehdelle säh k ö tetty , e ttä Niku vielä kom ean salin k a tto on y ltä n ä än jä tti VIHOLLISTA SYYTETÄÄN HUO
T overi A. H a u ta m ä k i a lk a a m a t
NOSTA VEHNÄSADOSTAKIN.
niihin tuimiin herra (¡om pers on elää. T ukholm alainen S venska Dag lä issu u ru iste n alassu in k ä ä n n etty je n
(
T
n
ic
tr
a
n
U
.itin
n
f
i
l
t
t
l
•
.i
b
i
i
n
Ib
i-:n
i,?
-:c
r
k
a
n sa W ash in g to n iu v a ltio ssa syys
tulp aan ien peittäm ä.
T oisessa taas
r i. i, O re . S c p t. 7, 1918, as r e q itirc d
ryhtynyt yhtym isen estäm iseksi. bladet on, näet, ju lk a ssu t erään ovat seinillä m ah ta v asti poim uilevat at by M I s C t o tim
kuulla
puhuen:
i ]9 o f th e A c t o f d e t . 6 th . 1917)
E rbs nim isen so ito n jo h tajan sinne
W
iikeson
.................... 10—11 p.
Varm a kuitenkin on, että siltä
O hiossa sy y te tä ä n vihollisen kä-
tuom ia huhuja. E rbs on ollut sak verhot, su u n n atto m an suu rien uur
C arbonado ................ 12— 13 p.
taholta tullaan tuim asti vastus-4 sa la iste n rin tam alla K rim issä vapaa I teiste n pylväiden k an n attam in a. Pai ! ty re itä siitä, e ttä B utlerin kunnan o
T acom a ...................... 14—15 p.
koin
y
lh
ää
ltä
tippuva
vuotokivi
liit
.
d e te ttu erinom ainen v e h n ä sa to erään
tam aan selkosia yrityksiä, kuten i ehtotsena
palvelevan
ru o tsalaisen I ’
S
itte
n on hän o ik e u te ttu n eljään
tyv a lh a a lta nousevaan kohlrakiveen tu hohyönteisen raisk a u k se n tak ia su
on tehtv aina ennenkin.
' so itto k u n n an jo h tajan a. H än vakuut
\
ap
aap
äiv ään .
m u o d ista e n
h äm m ästy ttäv än pirtu n k e sk in k e rta ista paljoa huo
taa. e ttä ent. keisarin n a, perintö- siten
B lack Diamond 20—21—22 p.
säännöllisiä
ja
k au n iita p ila reita nom m aksi. Tuo hyönteinen on teli
..
...
. . .
, i ru uuimat)
h tin a s ja
.ia tsa a rin tv ttä re t ovat tou
S e a ttle 23—24—25 26—27 p.
K ansanvaltaisuus ti tark o -l. ,
...
E räässä kohden on pienois-N iagara nyt su o ra sta a n h irv e ä tä jälk e ä. Ja
4 k o k u u s ta alkaen a su n ee t K rim lnnie
(S
e a ttle la is e t voivat a n ta a päivän
ta kansal'ist itsehallintoa aiuoas- niellä täy d essä tu rv assa. He eivät valkois en m arm oriin v e iste tty n ä, ja nyt fa rm a rit m u istelev at viim e tai
jU
anitalaisilie,
jos he h a lu a v a t).
sen takapuolella ju h lallin en tem ppe vena n ä h n e en sä erä ä n sa k sa la isp e rä i
taan valtiollisessa m erkityksessä, ole S ip eriassa k äy n eetk ään , vaan li syvälle vuoren sisään louhittuna. sen ijäk k ään m ielien kuleksineen tä s
E v e re tt ..................... 28—29 p.
ovat heidän siellä oloaan koskeva;
Issaquah ....... 30— 1 p. lokak.
Luolille
nouseva
polku
on
pitkä
usan h hallintoa!
vaan yhtähyvin kansan
allin to a) uutjset oneet poliittisia tark o tu k sia
sä kunnassa, käyden vehnäpeiloilla.
New
C astle .............. 2— 3 p.
ja jy rk k ä , m utta sitä kulkiessa avau m u tta
ei ere h d y k sissä k ä ä n
m uilla
tei dlisuude.-sakin.
Sen vallites-j varten tek astu ja.
Poulsbo
......................
4 p.
Iitu m atk a ilija n tilailtavaksi ihm een vainioilla.
Luullaan nähdyn hänen
1 Ent. tsa a rin ko h talo sta ei E rbs ole
P
earso
n
......................
5—
6 p.
sa on kansan „niistettävä kaik- aivan varm a. Sanoi kuulleensa ker kauniit n ä k ö a la t m etsiä ja rotkoja, käsillään kaivelleen m aata, ik ään k u in
R
oslyn
........................
S—
9 p.
ki tuotanto- ja jakovälineet j a ir o tta v a n , e ttä hän on tu rv a ssa e rä ä s lum ipeitteisiä kukkuloita «ja etäisyy h au d atak seen sinne jotain. Piakkoin
S. s. o sa sto t, v a lm ista k aa o h jelm a
d estä siin täv iä h a rja n te ita .
Itse s< kaiketi sa ad a a n selville, e ttä täm än
Aust- ) sä S aksan kaupungissa. Ent. ke!sa m atka, vaikka noita- ihm een ihania kesän kuivuuteenkin ovat sa k sa la is na! m uita illatn u ja a in ak in yhdeksi
kaikki tulitettu rikkaus,
i unia ei kuulu olleen halukas läh te
luolia ei perillä olisikaan, jo noilla ten v ak o ilijat tav alla talli toisella oi p u h e ilia k si,. tov. H a u tam äk i su o rit
rahan W orker.
nma¿i S a k ta a c . vaan oli kalleutensa
taa
a rv o k k a a n num eron o h jelm as
näköaloilla korvaa kaikki ponnistuk leet syynä.
liiJe ttä n y t sinne.
tanne.
set ja vaikeudet.
— K apitalistien on yhtä m ah
ilta m a tu lc t
la n k e a v a t länsipiirin
SAKSALAISTEN
UUSI
MYRKKY-
PAPEfWN VALM ISTUKSEEN
n
g
ita
tsio
n
ik
a
ssa
an
.
KAASU.
doton taistella kansanvaltaisuu k ä y te tää n nykyään kuudettakym m en ) SANANLÄHETYS AMFUMALLA.
T o v e rillisesti:
i
l Iitit
1 • a n c la tio n f i l t t l w ilh th e P o s tm a s te r
< I’ rue tr a u 'H l ¡on fil-. cl w ith th e P o s tm a s te r
den puolesta, kuin taistella om i tä e rila a tu ista puu n k u o rta sekä' sitä ¡ at V sto ria , O re., S cp t. 7. 1918. a r c f jn ir i «I at aI A s t t to o r ria
< >re.,
ia . O
re ., S ept.
t. 7, 1918,
„d
W ash. Suoni. Y altiokom itea.
lii. 1917) ¡ ’’ y « ‘C ib a i 19 r.f th e A c t o f , )c t. 6 ih . ’ 917)
19 « f th e le t o f O c t.
en liikelaitoksiensa vararikkoiin paitsi banaaniin kuoria. pavun j a ; 1'-
I
Kiiri eilisten
k äskyjen läh e ttä m i
P a riisista
tu lle itte n tieto jen mu
saattam iseksi. koska ‘„■ '.clliiifii lie n ,e en varsia, kokospähfcfnäii kili
. tu ja, apilan ja heinäkasvien korsia nen etum m aiselle linjaile sekä sieltä kaan on S ak salla u u tta m y rkkykaa
kansanvaltaisuus m e r k i ts e e k a l » '| SUl>lattoman ja suolaisen veden kas tä rk e itte n tietojen saam inen tak alin sua, joka en piru llisem p aa kuin en
talistisen liikkeenhar ¡otuksen o - i veja «eka enem m än kuin 150 eri joille anim ukkeiden m ukana on erään t.set, se n tä h d e n e itä se on sa la k a
P a riisissa
ilm estyvän
tieteellisen valam paa. K a a su n a am a rit eiv ät pai V e E n i l m o t U S - O S H S t O a .
ruoholajia.
pettäm istä.
02020002000102020200000001020000010101010001
NIKU YHÄ
K U M M ITTELEE.
I Järjestömme asioita |
Ennen ostoksille läh
töänne tark astak aa To-
! .
!!!¡¡¡!!l¡¡!!]¡¡íl!!'!!!!¡!l¡!!!¡ll¡¡!¡!!lS',;!!¡lll!i¡¡¡¡¡l|i¡ill
netti toivonsa ja siirsi luottam uk kertainen. Se on siinä tosiasias-i aaksi, joutui vastatusten kokouk-
sensa neuvostojen m oderaatti- sa, että vallankum ous ou varsin sen kanssa, jonka enem mistö ok
seen enem mistö »il. koska se al- epäm ukava seikka niille, jo tk a ! koko,m pairu niistä sam oista Hi
) koi käsittää, että bolshevikismin ottavat-siihen osaa ja että suuret niisistä, jotka he juuri olivat ku
Kysym ys oli selvä
huoma t.tva leviäminen enimst-’ kaiK ini un „ kuluneiden kalidek- O s ta n e e t.
san
kuukauden
ajalla
olivat
tul
kutevatko
maan
tietoiset tyoläi
heidän kat.-antokantansa
(T rtic tranoidtion filed with the Postma-ter Jo ta k in
at Astoria, lir e .. S c|t. 7. 1918, a« required
perustuslakiko- set alistum aan tiedottom ien kuol
\ iekikin pahempaa kuin leet katsom aan
by section 19 of the Act of Oct. 6th, 1917.) mukaan
koukseen hyvin paljon samalla leen painon alle siinäkään tapa-
'
perustuslakikokotis
sellaisena
fJ a tk j
kuin se olisi ollut huhtikuulla tavalla kuin lapset vaikean lä k -; nksc<sa . vaikka liei(.la” ' iliolli-
toukokuulla.
Neuvostojen sykirjan lopussa olevaan sanaan 'ensa (niva- tuon painon taidok-
Porvariston seuraavakin toivo tai
i äärettöm än taipuvainen e d u s tit lopim. Perustuslakikokous mer , ‘' a,l>t' m uodostelleet s e n \uiikap-
murskaantui.
Porvariston seuraa va toivo oli osolti. e; tri kansajoukot olivat kitsi näille ihmisille politillisen P;^ eei1 nia.liseksi, jonka iiy\.d-.>
päättym istä.
vieläpä ‘lc
m enestyksellisesti tvös
pitää sitä liikkeellä aina. estää tulem assa lähemmäs ja lähem taistelun
mäs
bolshevikien
kantaa,
tai
pa-
loppua
politilliselle
elämällekin
i
kui,lclIpc’
'■ Kysymys esitettiin
se pysähtym ästä m innekään sii
ja ainakin loppua vallankumouk- a;!re,tdnian
vaikealla hetkellä
kamiatta-
hen asti. kun m atkustajat tu le -! renini!n?,n, , vahniiksi
.. .. ,
...
i lokaisessa.
, •
i
i
'jolloin
perustuslakikokouksen
hv
maan bolshevikijohtajia siihen seile.
maassa ,odel-i ...
;
.. .
vat niin väsyneiksi että lie mie
................... ,
• .
•• vaksvm inen
«»usi
v a 1 p a u ta n u '
lellään pysähtyisivät minne ta katsoen kun oli ilmeistä, ettei lisesti vain meni vähem mistö v a -!,
'■bolshevikit
(uutena
vuotena)
kokoomushallitus kvkene saa ’itiä;) politiikasta.
Täm än vä-
hansa ja olisivat sovinnollisia ja
.1
suuresta
vastuunalaisuudesta.
S<
maan rauhaa tai m itään muuta hemmist«in ulkopuolella on suuri;
rauhallisia poistuessaan.
olisi
ollut
helppo
ulospääsytie
Porvarilliset puolueet harkin- sellaisia, jota kansanjoukot tah itsetiedoton äänestyskaria. joka j pelkureille.
M utta
bolshevikit
nallisesti lykkäsivät perustusla- toivat. Neuvostojen toim eenpa ei huolehdi aktiivisesta politiikas
alkitperäistch ta., eikä pyydä
hallitukseltaan leivät etsineet huokeita ulosnää-
kikokouksen kokoontum ista kun nevan kom itean
m
oderaattisten
jäsenten
viimei-
m itään m uuta kuin että se jäte- i sy t(.. eitä. vaan lie olivat tietoisia
kävi selväksi, että jos se kokoon-
, .
. . .
.
, ,
tuisi heti. sen jäsenet olisivat sa- f eksi V UVol? ! t l ” l’5‘r l’> t” s la k ik o . tään rauhaan.
räm ä välinpitä 1 c ,l koko t< umiva itsetieti >inen
m
n la is in k kuin
u in työvaenneuvosto-
t v
„ v
ä , t u
n . . s . . i v
a t
to im iv ie n mät-ui kansanjoukko, joka otti kansa oli heidän takanaan, ja
m a anlaisia
.
.
sysäsivät perustuslakikokouksen
jenkhi, että porvariston ääni ej i kansiiJouk‘i,>Jen o d e llis e n k a n n a varsin vahan
osaa neuvostojen syrjään. Ei missään koko \ c-
luisuvan
aitansa
p„is.
tulisi kuulluksi heräävien kan- t u k s e n
jokapäiväiseen politiikkaan, „li näjällä välinpitäm ätön kansa pan
¡Talloin tu ’i lokakuun vallanku-
^alijoukkojen pauhinassa.
P ot -',
valmis äänestäm ään perustusla- nut vastalausetta.
Perustusla-
varis*on tarktus oli < 1 i lykätä moU!’’ jolloiu haam u, huonoon kikokou< a jonkinlaisessa lamä- KikoktmS kuoli kti‘en tsaarival-
saatettu .. haamu, , , lasket-
vaalien toimittaminen siksi kun- huutoon
..
, . ( rässä uskossa, että nuo v a a lit;
, .
,
.
takin ja kokoom ushallitus sen iä
tnn
hautaan.
Suuret
bolshevi-
nes v alitsijatO v at väsyneet neu- ...
m erkitsevät palautum ista liiljai- tcssä
y ksikään näistä kölmes-
enem
m
istöt
Pietarin
ja
vostoihin ja (2) lykätä sellaisten ^’/ ”
setn elämään ja mitä senvuoksi !;i cj millään tavalla’ osottanu
neuvostoissa ja sen-
uudistusten toimeenpano, jotka : ‘ Moskovan
> K
olisi rohkaistava. Se äänesti ¡ uolinhetkel ään. että niillä olisi
i
o.
i
•
iälkeen
koko
X enäjän neuvosto
,
lalkeen
olisn at enemmän koskeneet hei- •
paljon samassa hengessä kuin ollut oikeutta e lä ä .
dän omien etuoikeuksiensa ha- ”” kokouksessa. oso‘tivat, ett'< rikas mies. joka on halukas a n
vittämistä (sellaisia kuin maare toim ivan politillisen mielipiteen tam aan alm uja ansiokkaalle hy Rauhanneuvottelut ja sotivien
vastaus.
formi) siihen asti kun he voivat enem
, ... m istö maassa , , täydellisesti väntekeväisyydelle, jonka hyväk
kutsua koolle perustuslakikoko-;1,-v vaks-v ' Hlel™
Lok
a
k
u
ti
n
va ! lank u mouk sen
si hän on m itä vastahakoisin t o - ;
uksen, jonka luonne tyydyttäisi: Perustuslakikokous kuolee hil- dellisesti työskentelem ään.
Se ; jälkeisenä päivänä Lenin esitti
heitä. Sillä aikaa kun porvaris-t
jaisuudessa kansan siitä
tunsi hämärästi, että porvariste ja neuvostojen kokous hyväksyi
to oli tällä kannalla, oli luonnol-
välittämättä,
lupasi
on paha ja se oli myös kuullut rauhanjulistuksen. joka
lista että
neuvostot ja ennen
Senjälkeen tulivat perustusla- että bolshevikit ovat hirvittäviä poistaa salaisen diplomatian, mi-
kaikkea vasemmistopuolue neu-i kikokouksen edustajien vaalii ihmisiä. Siksi se äänesti niitä kä oli pitänyt Venäjää sodassa
vostoissa, käyttivät perustuslaki-j (järjestetty ja äänestäjien luette- ihmisiä, joita vastaan se ei ollut jyh voimiensa ia sallinut pienten
kokousta keinona, jolla osottivatilo tehty ennen lokakuun vallan- kuullut mitään erikoista. Ja seu- ryhmien pelata kansan elämällä
porvarillisten vastustajiensa kak- kumousta) joissa bolshevikien rauksena tästä oli, että kansan ¡Mainittuna päivänä, lokakuun 26
sinaarnaisuuden.
Vähirelleii ti- vastustajat saivat enemmistön. hereillä oleva osa hetkenä, joi-¡päivänä (vanhaa ajanla^cua) ko
Porvaristo me- Tämän .-eli: vs >n täysin yksin- loin se oli pääsemässä itse vaiti-' ko mailmaile kerrottiin, että \ e-
lanne muuttui
Avoin kirje Ameri
kalle
m ukaan
mi
m
lììl
¡!ii¡ilt!il!illlilil
"M
lii
..
ut
.
|
näjäti uusi hallitus o'i valmis
te i >.tksan työväestön mielialaa rääntyessään tältä kannalta oi
kemään rauhan ja kehotti k aik- tj- »väestön joka sinä aikana oli ollut sodan jatkum inen kokon;
1< »pettämään tullut levottom aksi ja kiihtynyt suudessaan. eikä pelkästään ra
k ia sotivia m a ita
sodan ilman “alueanastuksia (se \ enäjan vallankum ouksen joh- hau saannin epäonnistum inen h
tahto i sanoa, anastam atta.' tois ilosta, viivytteli vastaustaan. Mi- komman liittolaisen kanssa. Ei
ten kansojen mai a ja ilman pa- n i en _ \ i itäkään
............................
tässä antaa yksi- lolaiset jättiv ät heidät tumiusl
k,illa vhdi-täini-tä vieraita kan- tyiskohtaista
t? i-'kohtaisia historiaa siitä, mi m attom ina ja huom ioonottam ;
sallisuuksia valtoihin J
ilman tä seurasi täm än jälkeen. A inoa1 tornina taistelem aan yksinä.
so tak o n auksia.’’
\ äitteeni, ettei neuvostohallitus- Saksalaiset tällöin o ttiv at r„
Julistus lähetettiin lantrattu- ta voida syyttää siitä, että se keam m an suunnan ja kädessä.)
maila sähköttim ellä m arrask u u n ) olisi etsinyt ia saanut erikois- <a tarjottiin vilpillisessä ystävj
t itseniäntenä päivänä.
Joiku rauhan.
I»olshevikien ensimäi- dessä ilm enivät raatelevat ky
hallitukset estivät sen julkasemi- nen pääm ärä oli ja tulee aina net.
Ensim äm en Venäjän r;
sen. loiset koettivat peittää sen olemaan saada vleinen vhteiskun- lanlähetysto palasi ko ia tieuv«
todelliscn tarkotuksen ja a n ta a ; nallinen vallankum ous
aikaan telemaan
n en vi »s t •> h a 11 i i uk s
sille erikoisrauhan tarjouksen sä- ( le toivoivat voivansa « «s« »Haa kan.-ea siitä m itä olisi teiltä
vvn. l.iittidaiset vastasivat sii- . mailman t\«ikäisille mahdollisiin tässä uudessa tilantees>a. k
K».. . X.
J ¡oka saatettiin
VV. V K • • ■ I den kunniallisen
• • . ■ cc . . . . V 4 1 1 rauhan
411111(111 a a nn rauha, jonka he olivat luvanm
hen uhkauksella,
A
Venäjän arm eijan ylikom entajal-1 seksi ja mikään ei olisi m iel’\ ttä- uupuneelle arm eijalleen ja kie
le e. Dukhonille. että uusida aske-)nyt heitä enempää kuin se ! iiuo- tetulle '. yoväenhn -kalle. näy
leiliä kohti erikoisrauhaa on va- nuo, että kaikk hallitukset sa- häipyvän kuin ilm estvs. Iro t
l avat s; nrauks' t.
maila lailla hylkäsivät tällaisen ’ähti lisätyn lähetystön kan
Lu„i>n«■,lisesti- on m uiste.tava rauhan, niin e tä työläiset, jotk; Brestiin m ielessään rohkein sm
että liittolaiset olivat erikoisen olisivat tulleet vakuutetuiksi sen nitelm a millä mikään David
vaikeassa asem assa.
Melkein m ahdollisuudesta, olisivat kukis pyrkinyt surm aam aan f ¡„liat!
kaikki venäläiset, jotka kykeni taneet habituksensa. Se oli he
Liittolaisi en poissaolo oh r
vät antam aan tietoja liittolais dän y leinen pääm ääränsä.
He tänyt häneltä m ahdollisuuden
maiden badi-usten jäsenille, kuu vähemmän kuin mikään muu h a i-. sottaa
..... .............
iVum„
mailman tvöväenluok
luivat siilmn luokkaan, - , joka 'di htus mailmassa toivoivat Saksan niiden nvkvisten hallitusten
lakkaamatta ruokkinut, itseään jäi voittoa.
He esittivät yleistä rau- kenemättömyys
tehdä
raul
m uita valheilla bolshevikien hion- haa, rauhaa, jota tuskissaan ole- jossa ei olisi vaLotettuia
teestä. He uskoivat, että työvä- 'a V enäjä oli vuosia (ulottanut vallottajia. Hän n v yritti -
(-nneiivostot voiva: pbää vallan
Mitä seurasi täm än iälkeen: 'la aikaan vallankum ouksen S
käsissään vain m uutam ia päi\iä He k- hta kohdaltaan julkaisivat
tai saada edelläm ainitun
ja he saivat liittolaiset u sk o m a at jokaisen yksityiskohdan v iiran- <en rauhan A'en:ijäile saaitair
samoin.
haneuvottehiis a ja jokaisen sa- J a Saksan hallituksen itsensä
N euvostohallituksen seuraava nan Saksan vastauksista.. Sen- soitantaan neu v o tte’u i-sa in
teko oli rintam alla tehdyllä so- jälkeen tuli ensim äinen Saksan nen kanssan täydellisen välin
pimuksella lopettaa taistelu Itä- vastaus
rauhanehtoihin, jossa tä.m ättöm vvensä <aksan kan
meren ja M ustanm eren välillä Saksa ja sen liittolaiset ¡lmotti-j tarkalleen 'julkilausum ien toi
iä s tä seurasi vielä toinen k e h o - J ä t olevansa valmiit tekem ään m usten suhteen
tus liittolaisille, että yhtyisivät V enäjän hallituksen esityksen Trotski onnistui aiheuttama
A'enäjän kanssa neuvottelemaan neuvQtielujcn
lähtökohdaksi
lakkoja Saksassa.
rauhasta.
Ilo Shevitoit uskovat, että jos liit-
Hän todellakin onnistui
Saksa epäröi vastauksen kanssa -o^uset olisivat edes talla myö- kaansaamaan suuria lakkoja
hai.cda hetkelläkään
yhtyneet, vallassa ja Saksassa ja on r
Sillä välin Saksan hallitus, jo \ enajaan, nun rauha olisi saa- dotonta kenenkään sanoa
ka p id ellä silmällään ta rk a ste li^
- .........—
„ . Venäjän perusteil-:
pviusieii- hän
n«m ousi
p u ta onnistu
jviuettu
nm lla
olisi lo
lopulta
onnistunut
sotapuoluetta ja toisella tunnus-
koska saksalaisia vastassa pe maan vastassaan olevaa von