Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 31, 1918)
TOVERI Neuvostovallan tär- ’ keimmät tehtävät i I >0: pitkäaikainen kövhäiistön Omaisuussuhteet sosia-! nallisten tuotteiden om istam i välineillä voidaan tu o ttaa niin perheen hyväksi tehtävän vapaan ' sa^ ’ sen toisessa osassaan yhdek- kurin taistelu pikkuporvariston seen; se vain riistää häneltä val paljon, ettei kenenkään tarvitse työn". (M arx.) Sen spaan että sannesta ikävuodesta ylöspäin, listisen ajatuksen uhkaavaa alkeellista epäjärjes- lan anastaa toisten työtä sellai nähdä puutetta. Siitä syystä ei ennen ainoastaan perheen isä te jos lapset olivat käytteet kolme tyksellisy vttä ja. anarkiaa vas valossa olekaan- enään olemassa m itään ki työtä pääoman palveluksessa, vuotta koulua; työaika oli mää sen s om istam isen avulla." Venäjän Neuvostojen Tasavallan taan. Sellaiset, lyhyesti p in o ttu kansainvälinen aseina ja so Sosialistisen yhteiskunta järjes syytä kulutusvälineitten yhteis on nvt koko perhe jo u tu n u t riis rätty kymmeneksi tunniksi päi na, ovat pääpiirteet siitä sosia “Sosialismi poistaisi kaiken o- tön om aisuusperusteet ovat: vh- om istukselle. sialistisen vallankumouk täm isen esineeksi, jonka takia vänsä. Kahtatoista vuotta van- listisen vallankum ouksen astees m aisuuden, se m erkitsisi tasa- vi.-« sen perustehtävät, Alutta kapitalistit ovat kau perheen pään palkka laskee. Riis- hempien lasten työaika oli rajo- Hollinen ta, jonka läpi me * nyt olemme jakba." huutavat vastustajam m e. teinen tu otanto ja kohonnut, tettu kahdeksitoista' tunniksi päi-' tuotteiden käyttö. huissaan tästä suunnitellusta vk- täm isen m äärä on kutkenia- a. Sellainen on se ren- I nhän .sy y tt seeo vastasivat K irjo ttan u t X. I.enin. vaikkapa perheen kokonaispalkka vassä. Erkä tästäkään "suojelus- t?as tapausten historiallisessa M itx ja, Engels ¡o niin ail asin Väärinkäsitykset vääristelyjen sityisom istussuhteiden vaihdok olisi noussutkin suurem m aksi ' haista" kuitenkaan tulitit m itään, ketjussa, to llo n meidän nyt täy- kuin vuonna 184.8 K om m unisti sesta. Ja heillä on siihen svvn- Raivaajan tiomenn« ■ seurauksia. kuin perheen pään palkka oli e n - ! tehtailijat panivat vastalauseita säkin. Sillä samalla kun työläi tvv käydä käsiksi koko voimal sessa Alanife-tis-a, kuten jokai Miten voivatkaan vastustajam fT ru e tra n s la tio n flirti w ilt Ihr I nen, koska viiden työpäivän ti-1 tällaista “teollisuuden vaikeutta- ?a-,tn lamme, suoriut liaksemme siitä nen voi nalula, lukemalla sano- me saada sellaisen käsityksen, set. jotka eivät nykyisin enään at A tlu .ia . O rt , .\u « . 31, 1 lalle on tullut nvt niin m onta työ- tnista" vastaan. Eikä m ikään ih- lio n 19 f t’h i ».Áct ui O ct all, 1917.1 kunnialla e n n e n k u in siirrym m e | tun teoksen sivulta 45— 59. että sosialismi poistaa “kaiken omista tuotannonvälineitään, tu- päivää kuin perheessä on jäseniä. Ine olekaan, kun m uistaa, että seuraavaan renkaaseen — mikä ( M urroksen kitännö?.—Suoni.) 1 Jatkoa ) om aisuuden?" E ivät lie sellais i levät sosialismin vallitessa saa „ t , ...... . . . . valtio itse om issa laitoksissaan vetää m eitä puoleensa erikoisel Tyobtsen vuode et jouda harjotti vhtä i,avitö„tä lasten (T ru e tra n sla tio n file.) w ith th e Postmaster Alutta tähän syytökseen on ta varm aankaan saa nykyajan maa n ne haltm uya, om istam aan at A -tu r.a . ».»re.. V .g. 31. 191?. ret) la loistolla, kansainvälisen köv- vieläkin jä ä h ty m ä ä n rä a k k ä v sta . vastattava, sekä siksi sosialistiliikkeen julistuksista.E?n- ne ja hallitsem aan koko tu o tan bv src tio u 19 of »hr A ct O. K t. 6»h. 1917.) hàlistón vallankum ouksen voit- toa, tulevat kapitalistit m enettä tisajan kom m unism i, totta kyllä, I aman tosiasian seuraukset o- Apu m ahdoton kapitalism in että sitä edelleen toistavat hen mään näiden välineiden yksityi S uurten hyppäysten aikakau toien loistolla. antoi mahdollisuudet) sellaisten vat h irv ittäv ät: “ Työm ies möi vallitessa kilöt. jotka ovat liian laiskoja Koettakaa verata “ vallanku- lukeakseen s, sialistista kirjalli käsitteiden muodostumiselle, sen tai luokkaom istusoikeutensa ennen oman työvoim ansa, jonka I Kesti kauan, ennenkuin lain- tena, jolloin vanhan järjestel 1. m än sirpaleet joskus k asaantu m ouksellisteti" tavallista, viois suutta leviini huolellisesti tai o- vaikka ei se m issään tapaukses ja sen kautta myöskin sen voi kavriam isesta hän m uodollisesti ¡säädäntö vlcishvvän ja valtion vat paljoa nopeam min kuin uu ta aatetta nykvisen tilanteen vat siksi epärehellisiä, etteivät sa saakaan oikeuttaa nykyajan man jolla lie ovat työläisiä riis vipaana henki.ona itse päätti, omien etujen pakottam ana vaka- den järjestelm än siem enet (jAi- om ituisuuksien m äärääm iin t ais my>’u inä oikeaksi saam aan-a k ä sosialistisen liikkeen tarkotuspe- täneet. K apitalistien käsissä ole Xyt myo hau vaim onsa ja l«ap- h a ll a tavalla rvlityi lopettam aan ta ei aina heti voi havaita) al tein m ittoihin : olkaa varovaisia, sitystä. että myöskin siksi, e t rien vääristelyjä. E ur .nassa oli va tuotantovälineiden yksityis sensa. H auesta tulee orjakaup- tätä tuhoisaa lastenriistoa. Val- kavat itää, tarvitaan kykyä h a perääntykää, odottakaa, rakenta- tä on olem assa joukko ty ö k driajalla kommunistiski yhdis om istus on m erkityksetöntä kai pias (M arx.) Seurauksena oli ' t ion pakotti tähän joko joku kul- m uissa paitsi työikäisten hirvittava kurjistum inen ta kan- j k,nauti tai sotilashallinnon vali- vaita, mikä 011 kaikista tärkeintä ka a ’ hi taa . 11, olkaa fäälim ättö- läistäkin. jotka ovat epätietoi tyksiä, joissa kuluin-t arpeitten kissa kehitys jaksossa. On historialli män anka ‘ia. h: riottakaa anka sia siitä, m itä sosialismin v a li yhteisom istus oli tärkeänä teki ■ riistäm istarkotuksessa. Riistäm is- sanyo.m ain tuhoam inen. Lapset • tu kset. että tvöläisväestön sota- sia «aikakausia, j»41oin vallanku raa itsekuria, lle, kätkää epäiär- tessa tulisi taDahtumaan ja aiat- jänä ja m uodosti p eru n een koko vallan poistam inen kapitalisteil- ovat siyeeHisesti. henkisesti j a , palvelukseen kelpaavaisuus on m ouksen m enestykselle on pal jestyksen <im:>;»uun. ( >n häm- televat että se mali 1 »llisesti vai järjestöin olemassaololle. T eok ; ta ja heidän om istusoikeutensa ruum iillisesti rappeutuneet. Suu- ‘ arveluttavasti vähenemässä. Näin lakkautta- rissa joukoissa virtas.yat he. n-1 on nykyään, kun työväenluokka sessaan “ l skonpuhdistusajan ' tuotannonvälineisiin joa tärkeäm pää s), että kasata n m ä sty ttä .ä ä , että torkut vallan- kuttaa heihin epäedullisesti. ; minen on aivan sama asia. edel- n i m jo •uudenuest.i lkävuodes-1 kin on kohonnut vaikuttavaksi K eski-Europassa” mm paljon sirpal itä kuin m ah- kufnoukselliset ", kuulit ssaan tä- Ensinnäkin on m ainittava, että kommunismi K autskv näitä vh- ! lista e: voida to teu ttaa jälkimäis- taan alkaen tehtaisiin usein o sti-! mahdiksi. asetettu rajoja pääa elollista — st- on. tuhotaan niin män, tulevat tävteen pyhää vi vastustajam m e eivät kos aan t e c ! vt t 'ia Kant listvksiä nvkvajan isialismiin ; täkin toteuttam atta. m onta vanhaa laitosta kuin mali haa ja alkav.lt livoirätä meidän m itään erotusta . m aisuu-m uoto- la t k a p ita listit heitä .laum ottain. I m averenim uäin lasten veren hi- seuraai alla ta v a lla : «1« *11 ¿ ht rt. Alutta, on sellaisiakin kim ppuum m e siitä, että olem ien välillä. Ile olettavat että kai aunut ja rom anttiset laaksot, j ni oi le. Sitä innokkaam m in syök- Kapitalistien omistuskäsitteet. “ 1’udenajan sosialismi pyrkii ajanjaksoja, jolloin tarpeek-i on me muka un diuineet lokakuun kenlaisen e,,’ien hm rikoneen yleistä syy se nyt tosin nuorukaisten vksityisom aisuuden K apitalistit tark o ttav at “kai- kävtäntoö',! tulem ista teh taat ve- ' kimppuun. Saksa an valtakunnas- räjäy tetty ilmaan ia tu k e vält ’» dlankum ouksen asettam aan tuotanto älineitten j keliä om aisuudella” omaa omai- traditsioonit, hankkim inen lopetettaisiin. Joh- täm ättöm äksi kävda “innosta vyltävät kom prom iseeraam ises- donm ukais-sti a ¡atei'.una ta rk o i kansalli st utta mis en yhteiskunnan suuttaan he kutsuvat yksityis sivomian käyttäm isen takia olivat oli v. 1907 .........tetun suori . . «a ................... ammatti- Perusteeksi, eroten se siten pal- m aan fpikkuporvarillisesta val ta porvarillisten spesialistien taisi se sitä. että kuka 1 i V van sa om aisuutensa yhteiskunnan hal m uuttuiyat nyt kidutuksen ja u-7 laskennan m ukaan 16 vuotta nuo- j sein myöskin m urhan kainaloiksi renipia mies- lankum oukselliselta “m ieltäkiin- kanssa, kom prom isceraam isesta voisi anastaa it elleen m in k ä li V- ion keskiajan ia uskoni>tihdistus- tuun ottam ista “tasajaoksi". ja naist vöiäisiä a an kom m unism ilta. Alikäli jäl i n ittäm attö m ään ''t -työhön pulidis porvariston kanssa, pikkuporva vänsä to b en onn-tam an ta varan 1 vi»lainen sitävastoin on omai eräm aiksi. Pääoma tosin, joka kaikkiaan 753,59R. taa, m aaperä näistä sirpaleista. rillisista pyrkím yksi<ti. refor- ilman m itään korvausta tai se- kimäinen ei ty v tv n v t vksinker- suutta vailla nykyi-in, vaikka !imi *as^en verta, paisui suunnat- A htä vahingollisesti kuin las- Ja 011 ajanjaksoja, jolloin <>n mi m isuudesta, v. m . v. m I rem onioita. Xvkvisin on tvöläi- taise-ii vain kieltäm ään yksityis hauen tvö»nsä on kaiken om ai j tom asti. Lapsia pidettiin vöt ja tentyön, täytyy naisten työnikin tä tärkeintä huolellisesti vaalia K iko ikä näissä voivottelu- pull.ä siksi vähän om aisuutta, et- om istusta. tahtoi kirjottaa lip suuden tuottanut. K apitalistien päivät tvössä. Päivävuoro meni vaikuttaa. Se on kapitalism in uusien taim ien kasvua sirpaleit- vallankum ouksellisissa « »n siina, tä sellaisenkaan m enettelen ei puunsa vaatim uksen keriäläis- om aisuus on m ahdollista vain vuoteisiin, jotka yövuoro oli ju u kehityksen m ukana su u n n atto M onissa tehdaspii- m asti lisääntynyt ja h äv ittän y t ten alta, edistää niiden nousua että nekään heistä, ¡öiden i ai- pitäisi aiheuttaa heidän keskuu nussin ¡a yleisen kövhvvdcn ta- siksi että työläiset ovat omai- ri jättänyt. reissä tuli kansan keskuudessa vanhat perhesiteet. m aasta. joka on vicia ta v u n a kuttim ina on m ailman parhaat dessaan suurtakaan pelkoa. Hei sa-arvoisuu Iestä, sekä mikäli se suudettom ia. H uolim atta siitä Sen m istä ovrki laatim aan vhteiskunt.aoh- sananparreksi, ettei työläisen vuo porvaristo syyttää sosialidem o roskaa. ■ vaikutteet ia jotka ovat ehdotto- dät mi kapitalism i rvö»stänvt käsittävätkö» työikäiset sitä itse Ei se riitä, että on vallanku , m asti uskolli-ia sosialismille, e i- melko puhtaaksi. Alutta siitä u Iinaa rn ■nertistamaan vhteis- i?.i eivät, käsittävät sen ne jotka de jouda kylmenem ään. Koska kratiaa. sen on se itse tehnyt. paasi j Saksan valtakunnassa nousr an- m ouksellinen ja sosialismin kan j vät kvkene käsittäm ään sitä*eri- kään huolim atta ei sosia1ist'ses- kuntaiärjestöä se perusti ne ku tietävät kenellä om aisuutta on, uusiaikainen kapitalism i n attaja, tai yleensä kom munisti. koista ja “erikoisen epäm iellyt ta kiriallisuudesta saa m itään kittanen ed .ä tu o ttajiin kom m u kenellä sitä ei ole. Betlehem te- tayteen kehitykseensä ensin E n g siotoim innassa olevien naisten 1 äytyy kyetä huom aam aan jo tävää” tilannetta, jonka lävitse tukea sellaiselle olettam ukselle nismille. yhteiselle tak>use1.ämäl- räsvlitiön presidentin, Charles H. lannissa ja koska siellä paraiten luku 5.294.395£stä v. 1895 8,273, kaisena, hetkenä kehitvsketjusta ehdottom asti tävtvv takapajulla että kaikenlainen om aisuus ’lois ’e m utta ei yhteiselle tvól’e.” Schvvabin kertovat sanom alehdet voitiin tutkia sen aiheuttam ia il 498 .aan v. l fO7. Se nousi siis miöitä, asetti parlam entti siellä se rengas, johon heti täytyy olevan m aan kä^vdä. maan joka tettaisi sanoneen: i enemmän kuin 56 prosentilla, kun Historian materialistinen käsitys 19 vuosisadan ensim äisinä vuosi ' taas ansiotoim innassa kävdä käsiksi täydellä voimalla, kärsii taantum uksellisesta ja on- "Aika on tuleva, ¡olioin tvö- olevien selventää väärinkäsitykset. pitääkseen koko ketjua ehjänä nettom ast i sodasta ja joka alot- Sosialistisen liikkeen tarkotus. väenlui »kka, om aisuudettoniat. on kym meninä tuon tuostakin kom i m ie ste n luku kasvoi ainoastaan Syyt tälle eroavaisuudelle tule- ja taa ta pääsy seuraavaan r n- ti sosialistisen vallankum ouksen täm än mailinamm e pääm äärän teoita näitä oloja tutkim aan ja 20 prosentilla. Ja ansiotoim innas- Sosialistisen liikkeen tarkotus ' nämä kom iteat kokosivat kau 1 sa olevien naisten luku kasvaa kaaseen, katsoa renkaitten jär paljoa aikaisemmin kuin edisty voidaan vleispiirtei "iän esittää vat . ■>e!v:ksi lieti, kun arkastam - ! ohjaksissa.” AJuuati nopeasti kaikkialla. X aistentyön me silloista yhteiskuntataloutta. jestystä,« niiden m uotoa, niiden neet niaat. Heiltä puuttuu p ä ä t seuraa väli? ta v a lla : Alarx ia Engels vastasivat tä hua ...... herättävää . . . aineistoa. . J uotanto oli silloin nääasialli- toisiinsa liittim istä. niiden eroa täväisyyttä vaikean m nunnosa- hän kapitalistien vksitvisom ai- tiol.uuen kertoi, että lasten ra- vaikutukset ovat tuhoavat. Se "Y hteisk u n tajärjestelm in pe vaisuutta toinen toisistaan t a tan vaikena hetkinä. On luon riistäm inen, iönka pohjana on -esti yksityisten tuotantoa. Siitä situd en poistam isk v s v m vk seen vintona tehtaissa oli sikojen ruo * ci vahingoita ainoastaan henkilö lausuu K autskv: ka, sillä erotuksella vain, että kohtaisesti naisia, joita pakote pahtum ien historiallisessa ket nollista. että täm änlaista “ viral niiden vhteinkunualhsten tu o tan scuraavalla tavalla: “ Keskiajalla vallitsi pientuo- ' laeset saivat vähemän. niin että taan ylityöhön, riittäm ättöm ään iussa, mikä tvo ei olekaan niin lista" vastaisilta? pii duettam m e to- ia iakovälineit*ep yhteis "AJeidän esitvk$emme yksityis tant.t. rvönjako (lukuunotta nämä varastivat sioilta ruokaa ravintoon ja usein myös p ro sti- helppoa ja se lv ä ä . k sepän i kohtaan tulee sosiaKvallankn- om istus ja kansanvaltainen hoi om aisuuden poistam isesta lierät- tekem ässä tavallisessa ketjussa). m ouksellisten vasemmiston t.a- to. joiden avulla tuotetaan hvö- m atta mielien ia vaimon välistä) tiia teissä kauhua, m utta nyky näiden kaukaloista, kunnes niiniä tutioniinkin, vaan m viisikin tu le I aistein neuvostojärjestöjen I holta. Luomiollise tikin lie ovat, dv keitä ko’ o vhteiskurmnn tar- “ li tuskin kehitti nvt \ ielä mi ajan yhteiskunnassa on vksitvis- I röhkinällään huom auttivat “ri via sukupolvia. K uusivuotiskau m ahdollista byrokraattista toi ' ’a :,ina tulevat olemaan ¡nukko oeitten tvvdvti.;im!se! ri " ^ Y h hinkään saakka, ollen yleisesti om aisuus jo poistettu* vhdek- koksesta pomolle, joka ruoska della v. 1876— 1.882, siis ennen m im ista vastaan on helppoa sen- ja luokkalainen yksilöllisiä eri- dysvaltani sosialistipuolueen pe- vielä aivan kapalossaan. Suurin sältäkvm m enesosalta v ä e stö ä : kourassa ajoi lapset tiehensä . . . kuin Itävallassa astui voimaan osa asukkaista kuului talonpoi- sen olemassaolo harvojen käsis iohdosta, kun neuvostot ovat lu t koisty vppejä. Alutta yhteiskun riaateiulist uksesta.') Lasten henkinen taso säälittävän työväensuujtfluslainsäädäntö, kuo iin sitein 'kiinnitetyt “kansaan”, nalliset tvvpit jäävät olemaan li jokaisesta 10,000:sta elävänä Ald’oin hvvänsä proletariaatti <aisväest“<»n. joka tuutti m el sä on seurauksena siitä, että si alhainen. 5. o. riistettyihin raatajiin. Por Maassa, E ssa pikkuporvarilli on i iriest vncenä lu »kkati -toi-een kein kaikissa tapauks ssa kaikki tä ei enään ole olem assa näillä Luonnollisesti oli lasten fitl- syntyneestä lapsesta ensimäisellä varillisia parlam entteja kaikkien nen väestö on paljoa valtavam pi valtiolli ceen puolueeseen, ovat clintarpixoiva itse. SeHai-ella al yhdeksällä, kymmenesosalla. Mei laiseti raskaan tvön ohella n a u tti ikävuodellaan Böömissä Gablon- kansanvaltaisissakaan kpoitalis- v errattu n i puhtaaseen proletaa ■jen t a r k o t u s p e r ä t e s i t e t t y n ä v l- kuperäisellä' asteella vaatii vh- tä syytetään siis siitä, että tar- man kouluopetuksen arvo aivan zin piirissä 3,104. Reielienbergis- tisissa tasavalloissa eivät kövhät riseen väestööni, eittäm ättöm äs- 1" »levän kaltaisissa selvissä m ää ieiskunnallinen elämä tuotanto kotam m e sellaisen om aisuus- m itätön. Alunan kaksitoista vuo sä 3805 ja hriedlannissa 4130. koskaan pidä “heidän" laitoksi ti tid e v a t näkyviin proletaari-en ritelm issä. Siinä sanotaan selväs välineiden yksityistä eikä viileis muodon poistam ista, ¡onka ole tias j»oika vastasi tutkim uskom i kun taas N orjassa, m aassa jossa naan. Alutta neuvostot . »v ,t tvö ja pikkuporvarillisen vallanku- ti yhteiskunnan haltuun o tetta tä «»luistusta." massaolon välttäm ättöm änä eh tean edessä: “ Aieillä on kuningas, ei silloin vielä ollut suurteolli I äm än perusteella t nuomaam- tona on. ettei yhteiskunnan asu Iäisten ja talonpoikien joukkoja niouk-ell; - uuden er<^vaisuudet, vien välineiden o letan “ rikkau sanotaan, että hän on kuninga suutta, kuoli vuosien 1866 ja varten, “heidän om iaan", eikä ■ a aika-ajott.ain sangen terävinä. den tuottam is- ia ¡akam isväline:- me. miten silloisten tuotanto- kasten äärettöm ällä enemmistöil tar, häntä kutsutaan prinsessa 18/4 välisellä ajalla ensimäisenä m itään heistä erillään olevia lai Pikkuporvarillinen empii ja on tä", eikä oi ' olemassa m itään oi välineiiten yksilöllinen käyttö e- lä ole m itään om aisuutta. Aleksandraksi. 'Sanotaan, että vuotenaan 10.000 elävänä synty toksia. X vk va ikäiset "sosialidc- epätietoinen jokaisessa, tapaus- keutta selittää sen m itään muu- dellvtti jolid«»nmukaisesti myös “Sanalla sanoen te svvtätte hän on nainut kuningattaren po- , neestä ainoastaan 1063! Näin . m okratjt , kuten Scheidenianni- ten käänteessä, lahtien aukaras-j ta tarkottavankaau? Ta samassa kin niiden vksilolhstä om istusta. meitä siitä että tarkotam nie tei jän. Prinsessa on mies". Muuan ,n.urhaa. kap'talismi työläislapsia. laiset tai m eitä lähinnä olevat ti vallankum ouksellisesta a-e- ¡ asiakirjassa m äärit llään näihin Alutta sen ajan jälkeen on tuo dän om aisuutenne poistam ista, i toinen saman ikäinen sa n o i: viedessään imeviltä äidit. ‘M utta m artoffilaiset, ovat yhtä suures masta vuoden 1917 m aaliskuus välineisiin kuuluviksi “m i. tenl- tantotavoissa tapahtunut täydel Aivan oikein, sitä juuri me tar- pääomalle tuottaa suurta voittoa sa m äärässä vastustam assa neu sa. v!i.-t eleinään “ki »koonnista" Hsuuslaitokset, rnutariet ’.n e." linen kumous. Xvkvisin ei käsi kotam m e." < K om m unistinen Aia- "Alina en asu E nglannissa: m u t kaikki, mikä tuottaa työväenluo vostoja, ovat \ Iita ’suuresti kiin toukokuussa, vihaa bolslievikejä Maa on luomi -nrikkauksien. k u työläinen enään vaivaa nähden nifesti. sivu 49.) — W estern ta minä luulen, että sellainen kalle ruum iillista ja siveellistä i maa on jossakin". E räs seitse- tyneet liv vänvoivan •porvariston (tai valittelee heidän "seikk?,ilu- ten. metallien, metsien, i.n.e. läh vahnista huonekaluja tai m uita Clarionissa I.. B. I m änteistä vuotias nuorukainen turm iota. Pannessaan naiset ja esineitä yksinkertaisten käsityö parlam enttiin tai perustuslaki- m aisuuttaan •heinäkutis a. va-' de T collL uuslariokset koneistoi e rto i: “ Perkele on hyvä henkilö: j lapset työhön koneiden ääreen, konventioniin kuin T urgenjefi rovaisesti vetääntväkseen heistä neen ovat lait »ksia, joissa v ar kalujen avulla. Naisten ja lasten työ jk ’ininä en tiedä, missä hän asuu.” ! säästää se työpalkkoja ja m urtaa Ensin tuli käytäntöön tehdas- oli kuus kym m entä vuotta sitten pois lokakuun lopulla, kannat- sinaista tuotantoa harjotefaan. s. tyiiväenluokan vastarinnan, sen Koneet, jo; ka tekevät työtä Kysymykseen, kuka K ristus oli. j arm eija kun lisääntyy taistelu- m ieltynyt nyky Aikaiseen m o n a r taakseen heitä jälleen joulukuus o -ioies-. raaka-aineet m uutetaan ’eol li suu s järjestelm ä vksinkertai- josikus vastauksen: “ Hän oli kistiseen ja aristokratiseen pe sa ja viimeksi vuoden 1f>lS maa- valmiiksi tuotteeksi. R autatiet ia sine työnjakotapoincen: se on ihmisten asem asta näiden joh sai Lontoon kuningas aikoja, aikoja ' '.tt<.!n i'^ a ^ol.’^?'.” a - rustuslakiin ja vastusti Dovrulu- lis- ia huhtikuu sa : sellaiset tv v varastohuoneet ovat iakoMiilinci- t v »Iäiset käyttivät edelleen sa dolla, olisivat voineet tulla väl räm ä on ensim äinen, m utta ei sitte kofiin ja Chernvshevskvn talon pit tavallisesti nostavat nokkan t<ä. joiden kanitpa valm iit tuotteet moja yksinkertaisia työkalujaan, i tavaksi työajan lyhentäm is- jä. suinkaan ainoa koneiden käytän A htä kamalia olivat iastentvön poika i ska nsa n va 11 a a . sa p y s t v v n pilkallisesti ia sano knletetaan kulutfaiien k äy tettä m utta heidän keskuudessaan val työväen asem an helpottam iskei- nraukset m uuallakin. Esim. töön ottam isen seuraus. — Vap. litsi tvönjako. ¡onka mukaan k u noksi. Rikkaus, jota ne lalm is- N euvostojen kiinteys ra taja- vat: “minä en kannata "niitä, väksi. A la-Itävallassa täytyi lasten vi-1 kin heistä teki vain sam anlaista “kansaan luo erikoisia m uoto jotka laulavat tvöHe, kävtännöd- T uotanto- ia jakovälineet käsit tvötä, m ahdollisesti vain samaa tavat, olisi voinut onncllistuttaa rallisten kertom usten m ukaan ( Tehkää ostoksenne niis- ja takaisinkutsunnalle ¡a muita lisv^delle ia asteettaisuudelle.” koko ihm iskuntaa, kuten rohke tävät siis lvhvesti sanoen kaikki Tvökäsittclvä. M yöhemmin ke at ajattelijat kaksi vuosituhatta v m n c u o sisa d » " " e lia v in m c " !" - t ä liikkeistä, jotka il- m enettelytapoja, joiden kautta 1 ällaisten tyyppien yhteiskun joukot voivat asem aa kontrollee- nallisena lähteenä on pikkuomis- luonnonrikkaudet ia ne mekanil- hittyi sitten tehd.asjärjcstelmä, takaperin olivat uneksineet. • taan" 13 tuntia päivässä: viikko- mottavat tässä lehdessä r ita ja joita m enettelytapoja nvt taja, joka on hulluuntunut so liset välineet, joita käytetään ioka valtasi työkalun työläisen Alutta tulikin to ista: raaka-aineitteu 'm uuttam iseksi ! kreuzerin ja käsistä, asetti sen teräsouittei- m uodostuivat m itä valtavim m ik- ! Palkka ? , , vaihteli • / »Ä 20 Kreuzerin täv tv v kehittää erikoisella huo ihin kauhuista, äkkinäisestä pe k ävttötarp e’k-i ja niiden kuletta- mar* iin ia sovellutti luonnonvoim at j si työväenluokan ( proletariaa- i. ( ^o-u - m i*K lellisuudella. Esimerkiksi niitä rik a d o in , .suunnattom asta näläs miseksi niiden vksitvisten tai kuolema sen kävttäfniscen. Kone muodos- tiu) täydellisen ikeeseen alista-i ,.an- ? a ' , *au,’It la kuoler tävdellisintä kannatusta ansait tä ia epäjärjestyksestä: ;oka vksilörvhmien käsiin, jotka niitä taa nvkvaikaisen korjasivat lasten keskuudessa tuotantotekni’- nnsen välineiksi, ne ovat saa- see se tapa, että yleisen opetuk hvppelee sinne tänne hystcerilli- kuluttavat. k m perusteen. sen kom iteat kokoontuvat aika- sesti, etsien ulospääsyä, etsien neet aikaan sen, että tvöväen- runsasta satoa, m utta riistäjäin palkkakiriottajat kertoivat kui Missä ovat poikani YRJÖ ja VÄI ajottaisiin neuvotteluihin neu pelastusta, empien «antaako köv- Näistä ainoastaan on kysymys. Jättiläiskoneisto teollisuuden : luokka on joutunut m itä raskaim tenkin, ettei tähän ollut syynä NÖ? Kirjottakaa osotteella:. The vostojen ia työläisten ja heidän Miälistölle luottam uksensa jak an - paan riippuvaisuuteen kapitalisfi- palveluksessa. Louvre, Cor. Seventh & Astor St., Nämä ovat niitä tuotanto- ja ! luokasta. Sillä koneet olivat a- pitkä ja raskas työ, vaan ne val Astoria, Oregon. \*ILI TÖNKYRÄ. edustajiensa kanssa keskustele ! natuksensa ja toiselta nuolen va- Eikä enään ole kysym yksessä m aan ja kcntr^lleeraam aan jon ijoi» epätoivoon. Aleidän tävtvv jakoi älineitä. joiden yhteiskun vain yksinkertainen kone. vaan luu pitäen kapitalistien käsissä, lattom uudet. joita lapset tekivät _ ___________ (6) vapaina aikoinaan! Eipä hävetty H a lu ________________ nallinen om istus ja kansanval kun erikoisen seudun neuvösto- i selvästi a is in saada tie tä ä m issä o v a t joille työläisten täytyi, voidak käsittää ia vakavasti m onim utkainen saman katoksen virkaili joitten toim intaa. Mikään i m uistaa, että sosialismia ei voi- tainen hoito kuuluu sosialistisiin alle sijotettu koneisto, ionka seen elää. myödä työvoimansa. esittää kapitalisteja, jotka koko suoverini ANTTI ja HILDA GUSTAF Jos eivät itse tätä huomaa, ei o1isi*niin tvperää kuin tehdä i da rakentaa sellaiselle yliteis- suunnitelm iin. T ähän voidaan li käyttäjänä on itsenäinen liikkeel- (Kapitalisti ei käytä heitä enää sivat rikkauksia tällä hävyttö SON. niin olisi hyvä, kun joku toinen tä m ällä lasten riistäm isellä, köyhi sätä., että luonnollistahan on. et neuvostoista jotakin jo varm aa j kunnalliselle perustalle. män heille ilm ottaisi. (31) Vain tä kos ka yhteiskunta Tunistaa kinito mekanismi Emmekä • me käsityössä, vaan työhön koneen en armollisiksi auttam iksi. ja kaikkeen riittävää E jtosta. Mr. Matt Hemmilä, , . .. . sellainen. luokka, joka marssii luonnonrikkaudet ja tuotannon- voi pysähtyä vieEi täh.änkään. ääressä, koska se tuottaa suurem Alita enemmän me nyt ¡oudum- tieI1ään em pim ättä, joka ei ma Lapsia rääkättiin “säälistä”. Taylor, Wash. Koko tuotantolaitos, raakaaineit- paa voitoa. Tvöm ies saa, vaikka me agiteeraam aan yksilöitten sennu ia joudu epätoivoon vai välineet, niin s • mvöskin muis ten hankinnasta alkaen valmii hänen tvönsä tulos on paljoa “A iime aikoina” — sanotaan sääliniättö»niästä ia kiinteästä keissa ia vaarallisissa käänteissä, taa tuotetu t tuotteet siihen saak den tuotteiden jakoon saakka on suurempi kuin ennen, kuitenkin eräässä v. 1.843 W ienissä ilmes ENSILUOKAN vallasta ia diktati ¡urista tvön i voi johtaa raatavia ja riistetty ka kun ne ovat kulotetut käyt samaa m onim utkaista yhtenäi ainoastaan palkkansa. Aluodos- tyneessä kirjassa — “ei enää ole m äärätty ä prosessia varten mää- ! jä joukkoja. Aie emme tarvitse tänen käsiin. tuupa kone suorastaan työväen otettu työhön kahtatoista vuotta A Tutt i tässä me vedämme jyr syyttä. jonka mikään osa ei ole luokan palkan pienentäm is- ja nuorempaa lapsia, ja jos tällais rätyn ajan aikana pel i\k i a toi hysteerisiä tunteenpurkauksia. täydellinen ilman m uita osia. m eenpano teiltäviä varten. siin Me tarvitsemme proletariaatin kän rajaviivan. On helppo käsittää, miten aseman huonoiltani is välineeksi. ta poikkeustapauksissa joskus I . Xii»i pian kuin valmis tavara . . ' monipuolisempien pitää olla i rautaisten pataljoonien säännöl m ahdotonta olisi näitä tuotanto- Pakkotyö lasten leikkien tilalle. sattuu, niin tehdään se säälistä yleinen hinta ja hyvä palvelu h, tulee kuluttajan käsiin, ei yhteis joukkojen kontrollin muodot ia listä marssia. Koneiden kapitalistisen k äy t aivan hoivattom ia lapsia koh on meidän motto Tulkaa katso kunnalla enään ole sen kanssa väl neitä käsittelevien työläisten täm isen ensimäinen vaatim us oli taan. keinot, jotta voitaisiin ehkäistä jotka kerjäävät ty ö tä ”. maan, huomaatte sen todeksi Alaa! is—huhtikuulla. 19J g om istaa ne yksilöllisesti. Jos tä m itäärf tekem istä, vaan jää se kaikki m ahdolliset netti? -Tival- i naisten ia lastentöitä I Koska ko Suojeluslakeja. jotka olisivat ra- r.opnu. k u luttaian täydellisen 'kontrollin mä koneisto, koko täm ä m eka ne tekee lihasvoiman tarpeetto jottaneet näiden “sääliväisten" i lan väärinkäytökset, jotta v o i-1 Ivhvesti sanoen koko Union Pacific Coal Co. : alaiseksi. Täm ä. kuten luonnol- nismi, maksi, m uuttuu se samalla kei ihmisten toim intaa, ei silloin vie täisiin jatkuvasti ja väsym ättä- i tämä tuotantolaitos halutaan saa ¡ li-1a. ei ole sovellutettavissa sel- P A L JO N L E H M IÄ < noksi k äy ttää työssä työläisiä, lä ollut. Kaikki rajottui vain j HANNA m àsti poistaa hvrokratism in i W YO ! laisiin käyttövälineisiin, ioita ei da kävttäjiensä omaisuudeksi, on joilla ei ole lihasvoimaa tai joi yhteen ainoaan m ääräykseen, jo- j a su ka slu ku u n v e rra te n rikkaruohot. sen pakko ottaa koko yhteiskun on A u straliassa. L ask e ta a n sielja .Akukaan yksityinen voi vksmään nan yhteiseksi omaisuudeksi. den ruum iinkehitys ei ole vielä ka oli syntynyt jo keisari Jose- i Johtopäätelmiä. k.ivtt.ää kuten tiet esim. joita olevan niin paljon lehm iä, e ttä niitä kypsä. “Työn ia työläisten valta fin hallitusarkana. Se m ääräsi, E rittäin vakava, vaikea ja käytetään yhteisesti ia siis mvös- Keskiajan kom munism in perus va korvauskeino m uuttui täten että lapset tehtaassa oli ainakin I r iittä ä kolme jo k a is ia asu k asta , m ies j vaarallinen on kansainvälinen ti Ainoa paikka VVIlkesonlssa m iatl ; kin kuuluvat yhteisesti om istet teena oli köyhyys. heti keinoksi, jolla voitiin lisätä kerran viikossa pestävä ja kam - voitte lanne-; on välttäm ätöntä olla va tä, n a ista ia la s ta kohden. M utta taviksi. Raía yksilöllisen ia vh- saada maailman kuuluisaa Reskiatan kom munism in ne- tvöläisten lukua saattam alla m ättävä ja kahdesti v u o a s s a lää- j KULTA MEDALLI JAUHOJA rovainen ja p erääntyä: odotuk A rgentina on vielä eiitäk in edellä.! teiskunnallisen öniisfvksen vä- kärillä tu tk itu tettav a. Ja se oli sen aikakausi lännen uusiin val- T uossa suurensa etelä-am erikkalai b 1l;i kulkee s'i< tuotantovälm rit- ru-teena oli kansan syvien rivi- kaikki työläisperheen jäsenet s u - ............ — ja — en vövhvvs tuotanto oli alku- kupuoleen ia ik ään k a ts o m a tta sessa ta sa v a lla ssa tulisi viisi lehm ää KRONE LEIMA JAUHOJA (jnemmän kuin puoli vuosisataa j lankum otispurkauksiin nähden, ten ia kävttöerineitten ’ -äiillä. Heraisella asteella, eikä o llu t ole- j pääoman välittöm än käskyvallan ainoa valtion viisaus! M . J. B. KAHVIT itsek u llek iu asu k k aalle. X iissä m ais V asta ( jotka valm i-tuvat tuskastuttavan ’ nten K om m unistisessa AFanifes- massa m itään m uuta jota v h tei-ialle. Kapitalisteille suoritettava vuonna 1842 ilmestyi uusi julis- on Parh’ ita k»hvla maailmasaa Jotta hitaasti. Om assa maassamm«*:i sa e i siis vielä h eti tule k y s y m y s tä ' tiss-. selvästi '-elitetään. sesti olisi voitu omistaa, kuin i pakkotyö anasti sekä lastenleikin tus. ioka ensi osassaan kielsi hitaan rakentavan työn ia sääli- la m p a itte n lypsiim iaestä eikä valai ei . nninY . 1 ’ Eebäan ih- j tuotteet Nykyisin on kaikki että m yöskin kodin piirissä, sen käyttämästä alle kaksitoista vuo- JOHN E. AHO. m attöm än ankaruuden ajanjak- den k e sy ttä m ise stä ly p sy k arjak si. nukelta riista valtaa vhteiskun-j toisin. Nykyaikaisilla tu o tan n o n -j siveellisten rajojen sisällä, itse tiaita lapsia tehdastvössä, m utta W ilk e s o n , w ash I HALUTAAN TIETOJA KAUPPATAVARAA Hyvä Leipä "'‘"""Sku!'«*** k"”'"
