Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 27, 1918)
• TOVERI Lianen suomalaitta tjrövlen Uocakanaattaja. ilmestyy Attoriaaaa, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. T O IM IT U S K U N T A : W . N. R E IV O , L A U R I M O IL A N E N , A D O L P H S A L M I. A. B. M Ä K E L Ä . S U L O S Y V Ä N E N .____________ kaukäien kokoontuminen verrat tain harvojen yksityisten käsiin — siinä luonnolliset seuraukset suurliikkeen eduksi tapahtunees ta mailman asiain hoidosta. TOVERI (T H E C O M R A D E ) The organ of the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western W ork men's Publishing Society. A N T T I J. F A K T A N , Manager. Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the postofiice at Astoria, Oregon, under the Act of March 3, 187 9 . _______ ~ ollisuus kehittyy, sekä lapsityön poistamiselle. R auhansäilyttäm isestä huoleh tim inen on jätettäv ä niiden toi meksi, joiden etujen m ukaista on rauhan säilym inen, nim ittäin mailman työväestölle. Ja siitä m ääräysvallan alaisena käytettäi- syystä me painostamillekin sen Näiden pääm äärien saav u tta etupäässä mailman kauppam ark- miseksi ovat sosialistipuolueen kinataistelun säännöstelem iseksi ehdokkaat kongressim iesvaaleissa sj sellaista liittoa luonnollisesti asettuneet kannattam aan seuraa- ja eri maiden kapitalistien avus via periaatteita ja vaatim uksia: tamiseksi työläistensä vaatimus taisuus hallituksessa, kansanval taisuus teollisuudessa, kansanval taisuus kasvatuksessa — niin so dan ajalla kuin sodan jälkeen kin. Kaikkien näiden on oltava kansan määräysvallan alaisena ilman vähintäkään ajatusta voi toista. Jokainen sivistyskansa oli ja k autunut kahteen toisiaan vas taan taistelevaan leiriin: tuotan toon osaaottam attom iin om ista jiin ja palvelustoim issa työsken televiin tuottajiin. Sitten tilli sota, joka on aset tanut yksityisten m ääräysvallan taloudellisen elämäm me ylitse A. koetukselle. Y ksityisten h a j o t tam a teollisuus ja kilpailu ovat osottautuneet kokonaan kestä- '.Imotushinta 4Cc palstatuumalta. Kuoleman- ilmot ukset $1.50 kerta ja mmstovarsyillä >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymk- ja avio liitto-Umot ukset >1.00 kerta, halutaantieto- ja niaieniauutto-ilmotukset 50c kerta, naima- ilmotuksct 81.50 kerta, avioero-ilraotukset 1 ;• { . >1.00 kerta. Seisovat ilmotuktet sopimuk- aen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu- \ ' a R j, m Ice rahaa seurata mukana. Eaglannuxkie* lesti suomete taan vapaasti.____________ e tu alalle . j ed u t s,„ lan k o e tu k sissa a s tu v a t . k aik k ialla kaikkieu kan sain välisten uudelleenrakeiitam is- ! suunnitelm ien alla on suurin ky- .... a :1..... i lm a ” ll ......... a o n kos- T IL A U S H IN N A T o my s, m it ä m YhdysvaUoiaxa ja Canadaaaa: . ollut ratkastavanaan. Val- Yksi vuosikerta, .» j . 50 o kuukautta. .35.00 I k a a l i .60 g .1 k u u k a u tta ... $1.60 1 kuukausi. Kenen tio hallitsee tuotantoa. Huomata ja muualle ulkom aille: Y k si v u o sik e r ta . .$d.U0 6 kuukautta. 44.25 hallittava valtiota ? läm än S U B S C R 1P T IO N R A T E S : kvsvm vksen vastauksesta riip- In the un ited States and Canada tulevaisuus. One y e a r. . . . . .>5.50 Six m onths...........$3.00 p u l l i h l l l i s r o t l u n Advertising rates in effect July 1» 1912, 40 cent, pel inch. Special t o larger and continuous T O V E R I. B O X 99, A S T O R I A ^ KK. th ree “ m onths. .$1.60 * ... One m o n th 1 CFUStck 1J alia .An) • nalla, johon liittyisivät puolueet tomat kansakunnat samoin kuin nykyiset viholliskansakunnatkin sekä että sellainen liitto järjeste tään rauhanneuvottelujen yhtey dessä. Kapitalistisen kansakuntien mieleen, m iten tarpeellista on ali tuon liik k een p e ru s ta ja , k u in k a Hä nellä on oik eu k sia sa ad a erikoishy- tuisesti ja innolla pyrkiä valtaa- v itv k siä ja kuinka hän, tek e m ällä pal- maan hallitusvalta kussakin i veluksja suurenimas8a määrässä kuin m aassa työväestön käsiin, niin tavalHSet osakkeenomistajat, voi si- että näm ä periaatteet tulevat jo- • ten saada myöskin omat voittonsa kaisessa m aassa virallisesti hy su urem m iksi. J . n. e. L opuksi lehti lausuu, e ttä “ me toivom m e teid ä n r a väksytyiksi. han n e ‘v o rk k iv a n ’ b isn e k se ssä ‘ali i Jatkoa huom isessa lehdessä.) rig h t’.” K ysym ys on to d ella k in niin suora su k ainen. e ttä siilien ei tav allin en p o rv arile h ti voi oikein v a sta ta , sillä se voisi m u u ten m e n e ttä ä ta r v its e m an sa S in clairin k a n n a tu k se n . N ykyään m yydään paljo öljyosak- SA K SA LA ISET VANGIT keitä p ik k u sä ä stä jille . Ne m ak sav at •TUNTEVAT” PO ISLEIK ATUN liian “a v o su isia.” vain sen v e rra n , e ttä s ä ä s tä jä voi, JÄ SEN EN . (T ru e translation filed with the P ostitta,ter U sein on huom attu, e ttä henkilö,i at » »'rT.'." ÄnU’27. 191?. a» required | o sta m a lla yhden o sa k k e e n , n iu a .n a sti ka on jonkun jä se n e n sä m e n e ttä -■ section 19 of the A«t of Oct. 6th. 1917.) , m e n e t U a k a ik k i s ä ä s tö n s ä . R aaat MAILMANKATSOMUKSIA ten tukahuttamiseksi, jotavas- KANSAINVÄLINEN UU to in sosialistipuolue haluaa h it DELLEENRAKENTA si v i st y sk a n soj en y le i sm ai 1- toa MINEN. m allisten suhteiden järjestäm i- 1. RauÄanpyrkimykset. seksi ja vleisen veljevden raken- nyt. vielä kauan sen jälk een tu n te e K e n ra ali L udendorff on tu o n tu o s k ä y te tä ä n liik k een la a je n ta m is e e n : ' ' i siinä kipua tai m uuta, aivan kuin tak in ju lk a issu t p a .v a k ask y ja jo ,s su u ret om i8taja t m ä ä rä ä v ä t, kuinka Kaikessa mikä koskee täm än taruista varten olisi tuo jäse n vielä e n tise ssä pai- sa v a lite ta a n s itä seik k aa, e ttä lilt- paljo m ak se taa n o sa k k ee lle ja k „in sodan lopettam ista, on Amerikan T äm ä on ihan lu o n n o llin e n ! to u tu n e e t sa a v a t p e rä ti paljon tie- ka p aljo . etu o ik e u te tu ille o sak k eille Täm än vaaran mahdollisim- k assaan sosialistipuolue yleisesti liitto toja sa k sa la isilta so ta v a n g e ilta , kun p i kkUs ä ä s tä jä t e iv ä t sa a k o sk aan nii ! man vähiin saattam iseksi ja on ilm iö: johtuu siitä, e ttä “tu n to " itse laismaiden sosialistik» ingressin nistum isen ensim äisenä ehtona a sia ssa ei koskaan ole o llu tk aan sii- sitä v a sto in hän en on o n n istu n u t pu ta e tu o ik e u te ttu ja o sa k k eita. Ne jää- julkasem ien lausuntojen kannal vaadimme, että jokaisesta sotaa-¡»a jäse n e ssä , vaan a i v o i s s a . H er ris ta a vain vähän tie to ja v an g itu ilta v a ^ su u ro m ista jille . P ik k u o m ista ja t liitto u tu n e itte n so ta m ie h iltä . i OVa t vain liik k eessä sik si, e ttä esim . la. Me hyväksym m e uudelleen käyvästä m aasta taataan kaikil- l-=:i-tt- ■ n o ^ lk eet ovat vain v ä littä n e e t tie- E rä ä ssä p äiv äk äsk y ssä hän vetoaa , m ahdollisten ty ö re tte lö id e n s a ttu e ssa .. .. , ... . 1 toja tuon jäsen en voinnista aivoihin, ne periaatteet jotka puolueemme , le tyovaenrylim tlle , a sosialisti- aUlimukset muodoetuvai liitto u tu n e itte n k äsiin m ahdollisesti | heidän m y ö tä tu n to n sa “osakkeeno- jalkasi vuonna 1915, \ enäjän so järjestöille. naisille ja kaikil.e kjvun hyvinvoinnin tu n teek si, joutuvien isä n m a allisu u te e n ja kehot m is ta jin a ” olisi s u u ro m ista jie n pun sialistinen tasavalta omaksui H eidän o sa k k ee n sa vo id aan sorretuille roduille ja kansalli- Tottumuksesta s itte ihm inen on ru i ta a h e itä k ieltä y ty m ä ä n m itää n il i ]ej]a. vennut o tak su m aan , e ttä “ tu n tu m ia ” m aisem asta, h u o m au tta e n e ttä s a to ! ju lis ta a m itättö m ik si heti. kun he vuonna 1917, liittolaism aiden so- suuksille riittävä edustusoikeu: sialistiedustajien kongressi vuon rauhanneuvotteluissa ja kaikissa i ilm iöt m uka todella ta p a h tu v a t siinä ja ih m ish en k iä joutuu v a a ra a n heidän i ru p e a v a t kyselem ään esim . niin levot ' tom alla tav alla kuin tä s s ä k in tapauk na 1918 ja jotka keskivaltojen so I pysyväisen kansojen liito n e ri jä se n e ssä , jo sta aivoihin tie to tuli. ilm o tu sten sa tak ia . M en etettyään jo n k u n jäse n e n tulee, T osiasia on .e ttä sa k sa la in e n so , seäga K lssa syö h iire n . T ulee toi sialistien enem m istö ja vähem- intaosast oissa. , ... . . • i - tojm v ........... — ----------------- Ik ä v ä n » ta v a lla vihdoin huo- ■ tila s k u ri se .on syynä täh ä n sotani ies lien ovelam pi, myy ta a s o sak k een : niisti) o v at h y v ä k s y n e e t. Et n u -j 1 » *« ' e re h d y k se n sä i ten “av o su isu u teen ." P u h ta a s ta tot , kv]la A m erik assa on neniä, joihin T aistelujoukot ovat jo muo dostum assa. Edelleen tään väkivaltaisia alucvaltauk- A lelleen me vaa.limme. e li.., maan,aan laman erehdyksensä. , „„ vastaaval . | , ; , ,artlua „ nenä„ 6vctw,ä „„ " j Jokaisessa sotaakäyvässa maas- siä. ei mitään rankaisevia sota-! sellaista lnttoa järjestettäessä | Astaa valaisee , euraava eritin brtt den upseerien kysym yksiin y h tä a r . m yöskin. Työni. HYVÄ ON ALKU. isä. niin vihollis- kuin ystäväpuo- itsehal-isen sääntöihin varataan riittävät tilaisen so tilaan k irje : ! v elem atta kuin h eid ät on o p e te ttu ) U seim m at lu ullakseni tie tä v ä t, e ttä Portlandin ja H oquiam in osas- lellak in . ra k e n te .e v a t te o llisu u d en korvauksia, vaan vapaa om illekin u p seereilleen vastaam aan . m ääritelm ät lainlaadinnallisten. M ETSÄ PA LO JEN ESTÄM ISEEN linto-oikeus kaikille kansoille. kun henkilö on m en e ttä n y t jäse n e n tot ovat jo ilm ottaneet järjestä- ja kaupan v a ltia a t a v o im e sti O m itu ista m uuten on se, kuinka Sosialistipuolue on sitä mieltä. hallinnollisten ja oikeudellisten sä. h änellä säilyy “tu n to ” tu o sta i h ä m m ä sty ttä v ä n paljon tä rk e itä tie eh k ä ru v e ta a n tä s tä puoleen etu- vänsä Toverin paikalliset levittä- suunnitelm iaan m ailm ankaupan kansainvälisen yhteisym- : toim enpiteitten \.iralta. S e d a i poissaolevasta jä se n e stä . S a ttu v a n a I to ja löytyy so tam iesten k o tiin sa lä i p ä ä ssä k ä y ttä m ä ä n len to k o n eilla liik ttUVana että m iskilpailut. W ashingtonin vai-1 valtaam iseksi, m ärrvksen perusteet ovat lasket- sen liiton olisi pyrittävä enem -! e8imerkkinä voin m ainita, e ttä ta , n!~U' ; h e te ttä v ik si k irjo tta m iss? k irje issä ! kuvia v a rtijo ita . New B runsw tekin vai- tiokom itea niinikään ilm ottaa an- koettavat i n . a» >aa»a ia , e riT sekä heidän h a llu ssaa n o levissa m uis i tio ssa C a n a d a ssa on tä n ä k e sä n ä oi ^„onnkiiin en n en k u in ! niän man estäm ään kansainvälisten an jalk a n sa m en e ttä n y t toverin tavansa kaksi ylim ääräistä pal- Htuksicnsa kannatuksen rauhan- tavat sodan ajalla, sam assa sa ira a la ssa a ja tte le m a t- ! ^ p ä iv ä k irjo issa ’ut tu h o isia m e tsä v a lk e ita . ja niiden ai-1 selkkausten syntym istä kuin so- sä ämmät ti valtiom iehet jälleen y ritti a stu a po isleik atu lla ja la l j p re u ssila in e n ohjelm a v aatii pelot jo h d o sta on oikein v ak a v asti ru v e t kintoa kahdesta parhaasta saavu- 'teon jälkeen täv täntöonpantav i vittelem aan niitä senjälkeen kun ,a kavat m ääräillä mailman tulevai . m a a n mJphiä . . . . . usk . o tte le , ---- rk itse laa,, ja pahoin lonkkasi itsen sä. Mi-1 Mi- tele n ,a »„ lla . h e a ttä tu m a a n , eikö olisi m itään U k sesta valtionsa osastojen k e s-p e valtaussuunnitelm illeen. H eil ne ovat puhjenneet i nulle Itselleni sa ttu i se o n nettom uus suutta, kuten he ovat tehneet liitto u tu n e e t tap p a v a t kaikki vankin i keinoa, niillä n iitä v o itaisiin e stä ä le on mailman tulevaisuus ylin kuudessa. menneisyydessäkin. Mc esitäm m e että liitto kehit-iettä viim e vuonna k e säk u u ssa me sa — ja ju u ri se pelko tek ee m iehet s y tty m ä s tä tai s a a ta is iin sainin iti - Lähimmät luonnollisesti ennät tä taistelua ta lla sta ja rikkau Siitä syystä kannattaa se h it tää kaikkialla sam anlaisen ra h a - 1netin ™ ’ e »‘m an k a te n l ^ esBin^ ‘liair | avom ielisem m iksi kuin m itä lie m uu tuksi, en n en k u in n e p ä ä se v ä t l i i a n d e s ta ; peliä johon eivät ota osaa Huoneusto sijaitsee 10innen ja Duane katu jen kulmassa. Telefooni: konttori 365, toimitus 832. tävät päättää ensiksi. Missä vii ain« .astaau yksityiset, vaan jota pyvät muut isot osastot, Seattle. Aberdeen, San Francisco ja Ber- käydään kansakunnilla ja halli tuksilla. l ämän vastustam iseksi keley? Joko huomenna saamme ne ¡ovat työväen joukot järjestym äs sä. Sotaakäyvien kansojen kes listalle? H auteella, ja koko se tu sk a m itä «di ' o lisiv atk a an . M onet h e istä e i v ä t ! su u reen v a k a a n . M aakunnan v ira n o tolaism aiden sosialistikongressin talousjärjestelm än ja k an sain v ä-. {ä t haavasta _________ k -o v-t o n tilli" olen k ä r sinyt, on ehkä p aljoakaan puhuisi, m u tta m iel im a is e t .ia p a l a a t m e ts ä ä -ia in tu n ti esitvstä kokouksen pitäm isestä lisen luotto- ja vaihtolaitokscn! tunut olevan tu o ssa kädessä, jo ta ly ttä ä k se e n h e itä k u u lu stelev ia up i jä t ovat olleet sitä m ieltä, e ttä mi Saksan työväestön kanssa, ollen kontrollin, samoin kuin sellaisen m inulla ei enää ollut. M utta m ikä se ere ja ja toivoen sillä p e la stav a n j k ä in ei ole täh ä n t.»,kotukseen niin se vakuutettu siitä, että sellaisen kaupankäynnin järjestelynkin jo - , tässä on kummallista, on se, että sa h enkensä, he h ö lö ttä v ä t kaikki sopiva kuin lentokone. S iinä istu v a kokouksen pitäm inen edistäisi ikä parhaiten vastaa mailman eri vuoropäivinä tuon olemattoman k ä tieto n sa. Niin p re u ssila ise t keino! i v a rtija voi y h täk k iä kit rre llä koko den so rm et a v a u tu v a t ja su lk e u tu tässä k in a sia ssa p e ttä v ä t. laa jan alueen ja n ä h d ä jo m atk o jen kuudessa kokoo työväestö voimi- kansanvallan asiaa ja rohkaisisi j kansojen tarpeita. - .......... » 4 » •--- --------- va, : esim erkiksi, eilen ne olivat nyr- • päähän, j» s m istä pienikään savu Täm än liiton halluit«»vallan J kissa, tän ä ä n ovat so rm et suorina i aan. N iin henkisen kuin ruu- Saksan kansaa heittäm ään pääl- ILM EINEN R ISTIRIITA SIINÄ ON. ¡nousee (yhden m ailin k o rk eu d e sta il jmiillisenkin tyiin tekijät raken.a- tään sen m ilitaristisen itsevaltiu- alaiseksi ovat asetettava' kaikki H uom enna ne jälleen o v at nyrkissä. m ailija n äk ee jo läh es ra d a n m ailin “ L ehdet tie tä v ä t k erto a, e ttä m r p ä ä h ä n ), eikä ta rv its e ra iv a ttu ja tei Tuo ! vat uutta veljesliittoa joka pe- den ikeen, joka sitä nyt sortaa sellaiset asiat, jotka ovat yhtey M iten voisi täm än s e littä ä ? annam m e kannatuksem m e dessä rajakysym ysten kanssa, ja m uutos tap a h tu u n u k k u essa yöllä: H enry F. S inclair, S in c la ir Oil , and tä rie n tä e s s ä n s ä p aik alle n iitä sam . rustuu heidän vaatintuksiensa Mc R efining yhtiön p re sid e n tti, on o sta sille liittolaism aiden sosialisti- etupäässä kaikki siirtom aa-asioi k e rra n tai pari, lev o tto m asti nuk nut 450,000 dollaria m aksavan asun u ju ttam aan . M etsäv alk ea on helppo i yhtenäisyydelle sa m m u tta a alk u u n sa, m u tta m elkein ulkomaisia sijotuksia kos-1kuessanl’ olen todella tu n te n u t tä ■ “ Ei m itään väkivaltaisia alue- kongressin lausunnolle, että jos ta ja m än m uutoksen tap ah tu v an . Minä non viidennen av en u en ja 79 kadun m ahdoton sa ad a sa m m u te tu k si tai Minä ________ (valtauksia, ei m itään rankaisevia sellainen kokous pidetään, nnn kevät kvsvm vkset. i olin v a sen k ätin en , ja silloisessa ryn k ulm auksessa. New Y orkissa. edes ra jo te tu k s i, kun se jo on p ä ä s siin ä | toivoisin, e ttä te vo isitte kertoa Me vaadimme että liitto r.'h - i ; näk<issä näk- _n _„..«t— i m inulla oli revolveri < (Truc tranxlatioo fiied »ith the i’o»tmaMer korvauksia, vaan täysi itsehal- me tulem me voimiemme m ukaani sy t v au htiin. K aikkein käytännölli- it V etri» . Ore.. Aux. 27. I91S. a- rct|uir«<’ I Kun ; S inclair yhtiön köyhille osakkeenom is kaikille kansoille." taistelem aan vastaan kaikkia yri- tyy toim enpiteisiin asev aru stelu -; nyt m en etety ssä kädessäni. sim när.ä täh ä n ta rk o tu k se e n p id etään by «ectimi 19 of «he Act of Oct. 6th. 1917.- h n t O - O l k e U s kansaa jen vähentäm iseksi, p itä e n p ä ä - sorm eni ovat koukussa, ovat ne juu i tajille. he kun ovat s ijo tta n e e t kaik v e s ila s ta , sillä kun voi lask e u tu a äskeisessä T ähän kuuluisaan m ääritelm ään tvksiä käyttää Saksan Sosialistipuolueen « . . i ................ | • . i l- rf «¿iinä jos no v io-, i ki pikkus<i&8tönsä n yhtiön sim a Aspnnossa a sen n o ssa kuin su m .1 » « m o ain . itu «m.stvs »-m järv ien tai jokien pin n alle, jos palo Puoluehallinnon kokouksessa laa- lisätään nyt : lm tali»udellista im perialististen pv irknnvsten uh- m aaranaan varustelujen k o k o -Jf revolveria. Sen 40 dollarin o sak k eisiin eiv p u rista isiv a t « v n iv o r k S e n i4 ,l e iv ätk ä tk ä vo, p aik an läh e isy y d essä ei ole m uuta lakin |os on ole- voin y m m ä rtä ä ; m utia m iksi ne jo 1 saada nyt voitto-osinkoja, kuinka her (Iittiin seuraava kongressinne.-»- nati»»nalismia eikä sotaa sodan Irina. Me vastustam m e sitä u- naan p o ista m ista , rauhanhakia 1 kato isek si päiväksi s u o rista u tu v a t? ra S in elair voi o staa lähes puolen sopivaa lask e u tu m isp a ik k a a, kuten nii todellista seitten liittolaism aitten hallituk massa vaaliohjelm a : jälkeen." tä m etsä ssä ei u sein k aan ole. Joku kutsum uksel- sien toim enpidettä, jolla kiellet niin taloudellinen puristus «m Ainoa seiitys m inkä voin a n ta a , on j m iljoonan asunnon e la ä k sen sä siinä y k sity in en m etsä y h tiö kuuluu sitä 11 ist«. vialliselle Ennen s»»taa »»li kaikkien suu rempien n aid en teollisuuseläm ä • Jeen uskollisena pyrkii \ hdys- tiin vapaa m ielipiteitten vaihto riittävä ase uppiniskaisten pi*.:i- se_ e ttä leikkaus käd essän i toim itet . kun pienet o m istaja t tu le v a t m enet v a rte n jo tilan n e e n tä lla ise n koneen l viimeiseksi tiin p ara ik si 24 tu n tia liaavottum i ! täm ään paljo ra h a a ? L u u lettek o ta • * vksityisten kapitalistien m ää -' valtain sosialistipuolue valmista- liittolaism aiden eri työväenryh- luiseksi aisoissa. m e v a ad im m e että sellain en liit-jse n t jälestä. Haavotuin kello 4 tie-) painuneen jonkun virheen tässä pe räysvallan alaisena heidän y k si-[ niaan Amerikan työläisiä täyttä- mien välillä, huolim atta heidän noissa aam usella, ja jok seen k in sa , Iissä? ja taloudellisista to antaa kansainvälisen tu n n u s m aan tvisv»»itokseen. Nopea e lin ta r-, niään osansa tässä työn uudessa valtiollisista aikaan seu ra a v a n a a a m u n a ! T ällainen kysym ys oli H earstin tuksen unioitten vaatim alle alin- leik a ttiin m itä k äd estän i oli jälellä. i lehdessä “ New York A m e ric an issa ”. suhtautum isistaan. yeitten hintojen kohoaminen, vai- ystävyydessä. palkkajärjestelm älle. työpäivän ^1el).ein sllla k et kellä m yös s o rm ie -ija y ritti lehden to im itu s v a la ista ky 2. Kansojen liitto. tava puute työläisten keskumles- Sosialistipuolue esiintyy kan järjestelm älliselle lyhentäm iselle n i oikenem inen ja koukistum inen synnystä (k y selijä oli e rä s nain en ). Me olemme vleisen mailman sa. virka-anim attilaisten tulojen san edessä tarjoten palvelustaan L ehti se litte le e kuinka S in clair on vähvvs ja suunnattom ien rik- kansanvallan asialle: kansanval- kansojen liiton perustam isen kan- sam assa suhteessa kuin k o n e .e - nyt tap ah tu u . Sosialistipuolueen kongressimies- vaaliehjelma a Ostoksia tehdessänne mainitkaa että olette nähneet ilmotuksen To verissa. 02025348020202020101020101020148000201020201 m f uh .. ... . H. ,1 !...« ^ 53484823534848485353235353234853534853484853010130322323235323234853482323532323534823535353535323 M O . .k o n nianne la mena takapajulla oleville koni- t,.n valtansa alle. cl vain sa la ilit-! s. t,. työläisten ja talonpoikien i hoitaa vastnunalalsim nlin .ehta- taan joko senvuoks, että porva- n ntnnneille sanontalelnllsthn tn -I tout.nnalla. yrittäm ällä kapinoi-: keskiunlessa. ¡olka eivät ole r iis - ! ylin ¡olttamaan kansan työtä, hoi j n sto haluaa siten p ettää kansaa, uoni oU stst.k .n ka,kk, vanhan ' ,1a ia senkan.ta saada vallan ta- laiia : heitä on pääoma tnhansit- | lam aan maamme johtoa. Me em- porvaristo kun e, ole sima « las- ; ar este . n tuhoutum isesta k ar lee olin sosialistisen rakennus kaisin. vaan myöskin vhtäm ittaa ! tain sortanut, tuhonnut ia m e - , me vielä ole oppineet tata. Me | sa. että se uskaltaisi puhua suo- »meet a in e k o ,, ollen saneen lii- työn aseena, antaen julkisuutta raa kieltä ja avoim esti tnvöntää kttisia ja käsittäen suureksi <»s;,k- Venäjän Neuvostojen Tasavallan kaikissa yksityiskohdissaan malli- koettam alla tehdä naurunalaisek- ' nehdv ttä n y t: me emme vielä lie-¡tu lem m e sen oppimaan. tarvitsevansa Jonkinlaista Korni- p ik k u ],o rv a re ita (sillä pikku- kansainvälinen asema ja so konimunnin edistyksille, tutkien si “tv perien nousukkaitten" k v - jd ä miten heitä löydämme, miten “TARMOKAS 1ÄRJESTÖ” JA Ionia, tai agiteerataan sitä pel- porvaristo on ensim äinen uhri jo- sialistisen vallankumouk niiden m enestyksien perusteita kenem ät t<»tn v yttä, kömpelv v ttä ; rohkaista ja auttaa heitä ja an- DIKTATUURI. i kästä tv pery vdestä — pikkupor xatsessjj sodassa ia jokaisessa ' ti sen perustehtävät. heidän taloudellisia menettclv ta ia harha-askeleita, “n o u su k k a it-! taa heille tilaisuuksia. M utta me | varillisten deinokraatieti taholta lassa) eivät jätä tilaisu u tta käyt Neuvostojen viimeinen Mosko . _ uskalsivat ottaa vai- , tulem m e sen tietäm ään, ehdolla. pojaan. ja toiselta punien, aset te n . jotka — miehet sellaiset kuin Chernotf, täm ättä yrittääkseen “esiintvä" van kongressi hyväksyi päätös K irjottanut N. Lenin. taen '‘m ustalle listalle ne kom- tion "pyhän peräsim en" käsiinsä i että me alamme tutkia tätä kai- Zeretelli ja M artoft, Vipisten vit tällaisen syvän* m utinnoskatmen lauselm an, jossa kannatetaan, ' m uunit. jotka itsepintaisesti seu- ilman. että heillä olisi ollut prins- i keila vallankum ouksellisella in- ( Raivaajan suom ennos) distvneestä kansanvallasta, kan- aikana. (a näm ä ainekset eivät nvkvajan tärkeim pänä teh täv ä raavat "kapitalism in traditsioo- siu, paroonin. aateliston tai yli-I nolla, jota ilman mikään v allan san vallan diktatuurista, viidestä vo, “esiintvä (T rue translation filed «Uh «he Costnu-ater m uulla tavalla nä. "tarm okkaan järjestön ja __ 27, 1»IS. a- re.iu-rc, i neja". se on. anarkiaa, laiskot- m vstön vanhaa kokem usta — ai kum ous ei voi olla voitokas. nt _____ Astoria. O r.., \OK. Mikään syvä ja voimakas k an korkeam man kurin luomista. T äl i kansanvaltaisesta rintam asta ja .suin rikoksen, huligaani,naisuu by »ection ,9 of the Act o i o«. 6th, 1917.j < ^ejua> epäjärjestystä ia keinotte- van sam oinkuin Korniloffit, Ke- laisia päätöslauselm ia jokainen m uusta sam antapaisesta jouta- den. la.ijuksien, kein ttelun ja (Jatkoa) j lua. Kapitalismin aikana tilas renskvt. ( ¡otz.it ja M aratoftit, sanomainen liike historiassa ei <>- kanattaa mielellään tätä nykyä. vuudesta. 1 av t v v sanoa niitten j muiden oaheiden lisääntv miseu in me olemme tuskin alkaneet ¡toja käyttivät yksinom aan halli- kaikki nämä porvarillisen m oraa le voinut välttvä m aksam asta M utta yleensä ei käsitetä sitä. olevan aivan avuttom ia, jotka ; kautta. Iästä eroon (»ääseminen täm än laajan ja vaikean, m utta tuksen virkailijat tai ahtaat spe- lin ja epäilyksen urhot, y rittä hintaa k u o n a s ta .— kuolem atto että niiden toteuttam inen vaatii eivät v ielä ole oppineet Venäjän i kysyy aikaa ja rautaista kättä. sam alla lupaavan ia tärkeän tvön 1 sialistit. — meidän tav tv y saat- vät tehdä \ enäjän työväenkin-1 mia uudistuksen tekijöitä vaanii pakkoa, ia pakkoa diktatuurin J917— HUS vallankum ouksen vai- H istoriassa ei «»le vhtaäi iän situ r- järjestääksem m e kilpailun koni; | taa tilastot kansan keskuuteen, kalle. kun se uskalsi tehdä “tv - | seikkailijat ja roistot, kehuskeli- muodossa. |a kuitenkin olisi mi heistä sitä, että väliasteet ovat ta vallankum ousta, joissa kansa m uunien välille. ottaaksem m e meidän tävtvy vleistvttää ne st- perän" yrityksen vallan anasta- ‘ iat ia suurisuiset: syntyy tvpe- tä suurinta tyhm yyttä ja m itä m ahdottom ia. ¡ei olisi vaistom aisesti k äsittän y t , rää sekaannusta, tarpeetonta toti- kävtäntöön leivän, vaatteitten. ten, että raatajat vähitellen al mi seksi. Toiselta puolen ei ole vaikeata : tätä ja etteikö se olisi o so ttain u tvperintä opportunism ia otaksua, Ltionm »llisestikin kestää usei- hua : yksityiset "jo h tajat' voivat y. m. tuotannon ilm ottam isen ia kaisivat ym m ärtää niitä ia että nähdä, että m uutoksessa kapita terveellistä p äättäv äisy y ttä am- että m uutos kapitalism ista sosia- kaksik ym mentäkin te ¡itä julkisuustyon. m uuttaaksem m e he itse näkisivät m itä tvötä ia ta kuukausia ia vuosia ennen ottaa lism ista sosialismia kohden dikta öunialla varkaat siihen paikkaan. kuivan, kuolleen byrokraattisen ' kuinka paljo työtä tarv itaan, ja kuin tämä uusi yhteiskunnalli vää vhfaikaa. kykenem ättä suo- lismiin on m ahdollista ilman pak tuuri on välttäm ätöntä kahdesta Näiden aikaisem pien valjankii- ia diktatuuria. M arxilainen tilaston eläväksi esimerkiksi —- ¡että kuinka palio lepoa heillä voi nen luokka, luokka, jota tähän rittam aan niistä yhtään. Anta- koa teoria on jo kauan sitten arvos ¡»ääsvvstä tai kahdesta pääsuun- m ousten vihana oli se. että jouk kaamme porvarillisen yhteiskun joko hylättäväksi tai n o u d a te tta -' o lla : niin että eri kommunieu saakka on tiedon puutteessa sor rakkikoirien kiltisti hauk tellut kvllin selvästi täm än pik- nasta. Ensiksikin, on m ahdoton kojen vallankum ouksellinen into. vaksi. K apitalistisen tu o ta n to -' laitosten tuloksien v ertailu tulisi rettu ia murskattu, voi käyttää nan ta voittaa ja tuhota kapitalism ia mikä piti joukkoja tarkkaavina järjestelm än aikana vksitvisen I ' leisen harrastuksen ia tutki- kaikkea hyväkseen, säännöstellä a,a jokaisesta lisäsäleestä. mikä xuporvarillis-kansanvaltaisen ia ellei säälim ättom ästi tukahuteta . . . 'a antoi heille voimaa puheitten menee hukkaan kun suurta van- I anarkistisen lörpötyksen. la \'e - esimerkki. sanokaamme, niinkuin j muksen esineeksi; että hvvin tvötään ja kasvat, järjestäjiään. riistäjien vastarintaa, sillä riistä- ainesten tuhoam iseksi, ei kestä- haa m etsää kaadetaan. Heidän näjä 1917-1918 toteaa tässä suh- tu o ttajaryhm än esimerkki oli edistynyttä kom muunia heti pal- ( )n itsestään ymmärrettäv ää, että iiltä ei voida heti takavarikoida nvt pitkää aikaa. T ällaisen val- virkanaan on haukkua p ro le ta a -, teessä marxilaisen teorian „un m erkitvkseltään välttam attöm ästi kittaisiin (lyhentäm ällä työpäivää puolue, joka johtaa vallankumo lieidän om aisuuksiaan, heidän ete ) lankum ottksellisen innon lieikko- erittäin raiotettu, ja v ain (tikku- ! joksikin aikaa. kohotettaisiin uksellista kövhälistöi ei voi noin rista elefanttia. Haukkukoon Me , st'U a s ti, perusteellisesti ia v a- vämpää iärjestvm isiään ¡a tieto- uden yhteiskunnallisena, luokka- porvarillinen harhaluulo voi u- i palkkoja, annettaisiin suurem pi vain saavuttaa kokemuksellista menemme eteenpäin, koettaen . kuuttavasti. että vain ne. jotka jaan, ja jotka sentakia tulevat : syv nä, oli köyhälistön heikkous, neksia sitä. että kapitalism ia m äärä sivistyksellisiä tai histo- käytännöllisyyttä suurissa iäries- sangen varovaisesti ia k ärsiv älli-! ovat au ttam atto m asti tv p en a tai kauan aikaa epääm ättöm ästi yrit- [.proletaariaatin, joka on ainoa sesti kokeilla ia lövtää todellisia ! jotka päättäväisesti sivuuttavat töyrityksissä, jotka käsittävät voitaisiin “ reform eerata" ionkun 1 riallisia etuoikeuksia, jne.) järjestäjiä, ihmisiä, joilla on ter- totuuden, vaivat enää erehtyä täm ään kukistaa köyhien v i-¡luokka (jos se on riittävän lu- erinom aisen tehtaan tai laitok-1 Uuden luokan ilm aantum inen miljoonia ja kvmmeniä miljoonia ve järki ja käytännöllinen mieli, j tässä suhteessa. Joko Kornuof- hatun (heidän vihaam ansa) vai- 'k iu sa itsetietoinen ja kurinpidon sen m allin mukaan. Kun po- i historialliselle näyttäm ölle yhteis- asukkaita; että vanhojen, mel lan. Toiseksi, jokainen suuri «Mainen), joka kykenee vetäm ään tvv lojaalisuus so sia -! t fin Toiseksi, jokainen suuri ioissa vhdU yhdistyy sosia —- diktatuuri _ - _ ( jos K ornilotfia liittinen valta siirtyi köyhälistön | kunnan johtajaksi ei koskaan ta- kein pelkän agitatsioonin tapo »nJcsa Neuvostovallan tär keimmät tehtävät käsiin ja kun pahdu mullistuksia, taiste jen muuttaminen kysyy hyvän lismia kohtaan kykyyn tehdä no- pidetään riistäjien riisto- •'-k '1" ilman «,.,ii;C ftikda taiste- laitosten takavarikoiminen on luja ja panetteluja, yhdeltä puo loppuunnuoritettu, niin tilanne len; ja, toiselta puolen, ilman on täydellisesti muuttunut, ja — harha-askeleita, kokeiluja, kah- kuten etevät sosialistit ovat usei •denvaiheilla olem ista ja epäilemis ta kertoja osottaneet — esimer tä uusien m enettelyjen valintaan kin voimaa* voidaan ensimäistä nähden, jotka sopisivat uusiin kertaa käyttää joukkovaikutuk- ulkonaisiin oloihin. 'Häviävä feu- k ^ tt sena. Mamkommuuuien tulee ia daaliaatelisto ryhtyi kostotoim en- tulevatkin avustamaan hariotus- viteisiin porvaristoa vastaan, jo ta, opetusta ja olemaan kiihotti- ka voitti ja alisti feudaaliaatelis- joukon aikaa. Mutta se ei ole mahdotonta, ia — ehdolla, että me selvästi ymmärrämme muu toksen välttämättömyyden, o- lemme päättäväisiä sen toteutta miseksi. ja sitkeästi pyrimme tä hän suureen ja vaikeaan päämää rään. — me sen saavutamme. “Kansan" keskuudessa on huo- mattava määrä järjestämiskykyä, venäläisenä, porvanlli- sen Kaveniakin tyyppinä) tai köyhälistön diktatuuri, — muuta vaihtoehtoa ei ole maalle, joka kulkee ennakkoluulottoman no- peasti järjestämistyötä (huoli matta sekaannuksesta j’a melus ta), tepsivää ja sopusuhtaista tvötä suuren neuvostovallan alla olevan kansanjoukon hvväksi. j pean kehityksen lävitse, kehityk- Ainoastaan sellaisia henkilöitä, : sen. joka sisältää m itä vaikeim- monien kökeitten perästä, an ta malla heidän ulottaa m itä vkyin- kertaisem m asta toim esta aina vaikeimpaan, pitäisi meidän ko- vallankumous, ja etenkin sosialis puoleensa riistettyjen raatajien tinen vallankumous, vaikkapa ei enemmistön (köyhien enemmis olisi ulkonaista sotaakaan, on tön, jos käyttäisimme vksinker- mahdoton ilman sisäistä sotaa, s. , ^nsempaa ja yleisempää sanaa) o. sisällissotaa — mikä merkit- i ia ioka kykenee pitämään vallan see vielä suurem paa epäjärjestys hallussaan riittävän pitkän ai t ä ’kuin ulkonainen sota. ilm aan kaa tävdel 1 i sesti tukahtittaakseen tuu tuhansia ja m iljoonia kah- sekä kaikki riistäjät että paheita denvaiheella häälym isen tap au k levittävät ainekset. latk. pia m uutoksia ia joka kärsii epä toivoisesta epäiäriestyksellisv y- tlesta, jonka m itä kauhein sota sia, karkaam isia toiselta puolen aikaansai. Välimuotoja agiteera- toiselle ja m itä suurin epävar- TOVERI ON PARAS U U T IS L E H T I
