• TOVERI
Lianen suomalaitta tjrövlen Uocakanaattaja.
ilmestyy Attoriaaaa, Oregon, joka päivä
paitsi sunnuntaina.
T O IM IT U S K U N T A :
W . N. R E IV O ,
L A U R I M O IL A N E N ,
A D O L P H S A L M I.
A. B. M Ä K E L Ä .
S U L O S Y V Ä N E N .____________
kaukäien kokoontuminen verrat
tain harvojen yksityisten käsiin
— siinä luonnolliset seuraukset
suurliikkeen eduksi tapahtunees
ta mailman asiain hoidosta.
TOVERI
(T H E C O M R A D E )
The organ of the Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, Ore., by the Western W ork
men's Publishing Society.
A N T T I J. F A K T A N , Manager.
Entered as second-class mail matter July 18,
1912, at the postofiice at Astoria, Oregon,
under the Act of March 3, 187 9 . _______ ~
ollisuus kehittyy, sekä lapsityön
poistamiselle.
R auhansäilyttäm isestä huoleh
tim inen on jätettäv ä niiden toi
meksi, joiden etujen m ukaista on
rauhan
säilym inen, nim ittäin
mailman työväestölle. Ja siitä
m ääräysvallan alaisena käytettäi- syystä me painostamillekin sen
Näiden pääm äärien saav u tta etupäässä mailman kauppam ark-
miseksi ovat
sosialistipuolueen kinataistelun säännöstelem iseksi
ehdokkaat kongressim iesvaaleissa sj sellaista liittoa luonnollisesti
asettuneet kannattam aan seuraa- ja eri maiden kapitalistien avus
via periaatteita ja vaatim uksia: tamiseksi työläistensä vaatimus
taisuus hallituksessa, kansanval
taisuus teollisuudessa, kansanval
taisuus kasvatuksessa — niin so
dan ajalla kuin sodan jälkeen
kin. Kaikkien näiden on oltava
kansan määräysvallan alaisena
ilman vähintäkään ajatusta voi
toista.
Jokainen sivistyskansa oli ja
k autunut kahteen toisiaan vas
taan taistelevaan leiriin: tuotan
toon osaaottam attom iin om ista
jiin ja palvelustoim issa työsken
televiin tuottajiin.
Sitten tilli sota, joka on aset
tanut yksityisten m ääräysvallan
taloudellisen elämäm me ylitse A.
koetukselle. Y ksityisten h a j o t
tam a teollisuus ja kilpailu ovat
osottautuneet kokonaan kestä-
'.Imotushinta 4Cc palstatuumalta. Kuoleman-
ilmot ukset $1.50 kerta ja mmstovarsyillä
>2.00 kerta. Kihlaus-, syntymk- ja avio
liitto-Umot ukset >1.00 kerta, halutaantieto-
ja niaieniauutto-ilmotukset 50c kerta, naima-
ilmotuksct 81.50 kerta, avioero-ilraotukset 1 ;• { .
>1.00 kerta. Seisovat ilmotuktet sopimuk-
aen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu- \ ' a R j, m
Ice rahaa seurata mukana.
Eaglannuxkie*
lesti suomete taan vapaasti.____________
e tu alalle .
j
ed u t
s,„ lan
k o e tu k sissa
a s tu v a t
.
k aik k ialla
kaikkieu kan
sain välisten uudelleenrakeiitam is-
! suunnitelm ien alla on suurin ky-
.... a :1.....
i lm a ” ll .........
a o n kos-
T IL A U S H IN N A T
o my s, m it ä m
YhdysvaUoiaxa ja Canadaaaa:
.
ollut ratkastavanaan. Val-
Yksi vuosikerta, .» j . 50
o kuukautta. .35.00 I k a a l i
.60 g
.1 k u u k a u tta ... $1.60
1 kuukausi.
Kenen
tio hallitsee tuotantoa.
Huomata ja muualle ulkom aille:
Y k si v u o sik e r ta . .$d.U0
6 kuukautta. 44.25
hallittava valtiota ?
läm än
S U B S C R 1P T IO N R A T E S :
kvsvm vksen
vastauksesta riip-
In the un ited States and Canada
tulevaisuus.
One y e a r. . . . . .>5.50 Six m onths...........$3.00 p u l l i h l l l i s r o t l u n
Advertising rates in effect July 1» 1912, 40
cent, pel inch. Special
t o larger and continuous
T O V E R I. B O X 99, A S T O R I A ^ KK.
th ree
“
m onths. .$1.60
* ...
One m o n th
1 CFUStck 1J alia
.An) •
nalla, johon liittyisivät puolueet
tomat kansakunnat samoin kuin
nykyiset viholliskansakunnatkin
sekä että sellainen liitto järjeste
tään rauhanneuvottelujen yhtey
dessä.
Kapitalistisen
kansakuntien
mieleen, m iten tarpeellista on ali tuon liik k een p e ru s ta ja , k u in k a Hä
nellä on oik eu k sia sa ad a erikoishy-
tuisesti ja innolla pyrkiä valtaa- v itv k siä ja kuinka hän, tek e m ällä pal-
maan
hallitusvalta
kussakin i veluksja suurenimas8a määrässä kuin
m aassa työväestön käsiin, niin tavalHSet osakkeenomistajat, voi si-
että näm ä periaatteet tulevat jo- • ten saada myöskin omat voittonsa
kaisessa m aassa virallisesti hy su urem m iksi. J . n. e. L opuksi lehti
lausuu, e ttä “ me toivom m e teid ä n r a
väksytyiksi.
han n e
‘v o rk k iv a n ’ b isn e k se ssä ‘ali
i Jatkoa huom isessa lehdessä.) rig h t’.”
K ysym ys on to d ella k in niin suora
su k ainen. e ttä siilien ei tav allin en
p o rv arile h ti voi oikein v a sta ta , sillä
se voisi m u u ten m e n e ttä ä ta r v its e
m an sa S in clairin k a n n a tu k se n .
N ykyään m yydään paljo öljyosak-
SA
K
SA
LA
ISET
VANGIT
keitä p ik k u sä ä stä jille . Ne m ak sav at
•TUNTEVAT” PO ISLEIK ATUN
liian “a v o su isia.”
vain sen v e rra n , e ttä s ä ä s tä jä voi,
JÄ SEN EN .
(T ru e translation filed with the P ostitta,ter
U sein on huom attu, e ttä henkilö,i at
» »'rT.'." ÄnU’27. 191?. a» required | o sta m a lla yhden o sa k k e e n , n iu a .n a sti
ka on jonkun jä se n e n sä m e n e ttä -■ section 19 of the A«t of Oct. 6th. 1917.) , m e n e t U a k a ik k i s ä ä s tö n s ä .
R aaat
MAILMANKATSOMUKSIA
ten tukahuttamiseksi, jotavas-
KANSAINVÄLINEN UU
to in sosialistipuolue haluaa h it
DELLEENRAKENTA
si v i st y sk a n soj en y le i sm ai 1-
toa
MINEN.
m allisten suhteiden järjestäm i-
1. RauÄanpyrkimykset.
seksi ja vleisen veljevden raken-
nyt. vielä kauan sen jälk een tu n te e
K e n ra ali L udendorff on tu o n tu o s k ä y te tä ä n liik k een
la a je n ta m is e e n :
' '
i siinä kipua tai m uuta, aivan
kuin tak in ju lk a issu t
p a .v a k ask y ja
jo ,s su u ret om i8taja t m ä ä rä ä v ä t, kuinka
Kaikessa mikä koskee täm än taruista varten
olisi tuo
jäse n vielä e n tise ssä pai- sa v a lite ta a n s itä seik k aa, e ttä
lilt- paljo m ak se taa n o sa k k ee lle ja k „in
sodan lopettam ista, on Amerikan
T äm ä on ihan lu o n n o llin e n ! to u tu n e e t sa a v a t p e rä ti paljon
tie- ka p aljo . etu o ik e u te tu ille o sak k eille
Täm än vaaran mahdollisim- k assaan
sosialistipuolue yleisesti liitto
toja
sa
k
sa
la
isilta
so
ta
v
a
n
g
e
ilta
,
kun
p i kkUs ä ä s tä jä t e iv ä t sa a k o sk aan nii
! man vähiin saattam iseksi ja on ilm iö: johtuu siitä, e ttä “tu n to " itse
laismaiden
sosialistik» ingressin nistum isen ensim äisenä ehtona a sia ssa ei koskaan ole o llu tk aan sii- sitä v a sto in hän en on o n n istu n u t pu ta e tu o ik e u te ttu ja o sa k k eita. Ne jää-
julkasem ien lausuntojen kannal vaadimme, että jokaisesta sotaa-¡»a jäse n e ssä , vaan a i v o i s s a . H er ris ta a vain vähän tie to ja v an g itu ilta v a ^ su u ro m ista jille . P ik k u o m ista ja t
liitto u tu n e itte n so ta m ie h iltä .
i OVa t vain liik k eessä sik si, e ttä esim .
la. Me hyväksym m e uudelleen käyvästä m aasta taataan kaikil-
l-=:i-tt- ■ n o ^ lk eet ovat vain v ä littä n e e t tie-
E rä ä ssä p äiv äk äsk y ssä hän vetoaa , m ahdollisten ty ö re tte lö id e n s a ttu e ssa
.. ..
,
...
.
1 toja tuon jäsen en voinnista aivoihin,
ne periaatteet jotka puolueemme ,
le tyovaenrylim tlle , a sosialisti-
aUlimukset muodoetuvai liitto u tu n e itte n k äsiin m ahdollisesti | heidän m y ö tä tu n to n sa “osakkeeno-
jalkasi vuonna 1915, \ enäjän so
järjestöille.
naisille ja kaikil.e kjvun
hyvinvoinnin
tu n teek si, joutuvien isä n m a allisu u te e n ja kehot m is ta jin a ” olisi s u u ro m ista jie n pun
sialistinen
tasavalta
omaksui
H eidän o sa k k ee n sa vo id aan
sorretuille roduille ja kansalli- Tottumuksesta s itte ihm inen on ru i ta a h e itä k ieltä y ty m ä ä n m itää n il i ]ej]a.
vennut o tak su m aan , e ttä “ tu n tu m ia ” m aisem asta, h u o m au tta e n e ttä s a to ! ju lis ta a m itättö m ik si heti. kun he
vuonna 1917, liittolaism aiden so-
suuksille riittävä edustusoikeu:
sialistiedustajien kongressi vuon rauhanneuvotteluissa ja kaikissa i ilm iöt m uka todella ta p a h tu v a t siinä ja ih m ish en k iä joutuu v a a ra a n heidän i ru p e a v a t kyselem ään esim . niin levot
' tom alla tav alla kuin tä s s ä k in tapauk
na 1918 ja jotka keskivaltojen so I pysyväisen kansojen liito n e ri jä se n e ssä , jo sta aivoihin tie to tuli. ilm o tu sten sa tak ia .
M en etettyään jo n k u n jäse n e n tulee,
T osiasia on .e ttä sa k sa la in e n so , seäga
K lssa syö h iire n . T ulee toi
sialistien enem m istö ja vähem-
intaosast
oissa.
,
...
. .
• i - tojm
v ...........
— -----------------
Ik ä v ä n » ta v a lla
vihdoin huo- ■ tila s k u ri se .on syynä täh ä n sotani ies lien ovelam pi, myy ta a s o sak k een :
niisti) o v at h y v ä k s y n e e t. Et n u -j 1
»
*«
' e re h d y k se n sä
i ten “av o su isu u teen ."
P u h ta a s ta tot , kv]la A m erik assa on neniä, joihin
T aistelujoukot ovat jo muo
dostum assa.
Edelleen
tään väkivaltaisia alucvaltauk-
A
lelleen me vaa.limme. e li.., maan,aan laman erehdyksensä.
,
„„ vastaaval
. | , ; , ,artlua „ nenä„ 6vctw,ä „„
"
j Jokaisessa sotaakäyvässa maas-
siä. ei mitään rankaisevia sota-! sellaista lnttoa järjestettäessä | Astaa valaisee , euraava eritin brtt den upseerien kysym yksiin y h tä a r . m yöskin.
Työni.
HYVÄ ON ALKU.
isä. niin vihollis- kuin ystäväpuo-
itsehal-isen sääntöihin varataan riittävät tilaisen so tilaan k irje :
! v elem atta kuin h eid ät on o p e te ttu )
U seim m at lu ullakseni tie tä v ä t, e ttä
Portlandin ja H oquiam in osas- lellak in . ra k e n te .e v a t te o llisu u d en korvauksia, vaan vapaa
om illekin u p seereilleen vastaam aan .
m ääritelm ät
lainlaadinnallisten.
M ETSÄ PA LO JEN ESTÄM ISEEN
linto-oikeus
kaikille
kansoille.
kun henkilö on m en e ttä n y t jäse n e n
tot ovat jo ilm ottaneet järjestä- ja kaupan v a ltia a t a v o im e sti
O
m
itu
ista
m
uuten
on
se,
kuinka
Sosialistipuolue on sitä mieltä. hallinnollisten ja oikeudellisten sä. h änellä säilyy “tu n to ” tu o sta i h ä m m ä sty ttä v ä n paljon tä rk e itä tie eh k ä ru v e ta a n tä s tä puoleen etu-
vänsä Toverin paikalliset levittä- suunnitelm iaan
m ailm ankaupan
kansainvälisen
yhteisym- : toim enpiteitten \.iralta. S e d a i poissaolevasta jä se n e stä . S a ttu
v a n a I to ja löytyy so tam iesten k o tiin sa lä i p ä ä ssä k ä y ttä m ä ä n len to k o n eilla liik
ttUVana
että
m iskilpailut. W ashingtonin vai-1 valtaam iseksi,
m ärrvksen perusteet ovat lasket- sen liiton olisi pyrittävä enem -! e8imerkkinä voin m ainita, e ttä ta , n!~U' ; h e te ttä v ik si k irjo tta m iss? k irje issä ! kuvia v a rtijo ita . New B runsw tekin vai-
tiokom itea niinikään ilm ottaa an-
koettavat i n . a» >aa»a ia
, e riT
sekä heidän h a llu ssaa n o levissa m uis i tio ssa C a n a d a ssa on tä n ä k e sä n ä oi
^„onnkiiin
en
n en k u in ! niän
man estäm ään kansainvälisten an jalk a n sa m en e ttä n y t toverin
tavansa kaksi ylim ääräistä pal- Htuksicnsa kannatuksen rauhan- tavat sodan ajalla,
sam
assa
sa
ira
a
la
ssa
a
ja
tte
le
m
a
t-
!
^
p ä iv ä k irjo issa
’ut tu h o isia m e tsä v a lk e ita . ja niiden
ai-1 selkkausten syntym istä kuin so- sä
ämmät
ti
valtiom
iehet
jälleen
y
ritti
a
stu
a
po
isleik
atu
lla
ja
la
l
j
p
re
u
ssila
in
e
n
ohjelm
a
v
aatii
pelot
jo h d o sta on oikein v ak a v asti ru v e t
kintoa kahdesta parhaasta saavu- 'teon jälkeen täv täntöonpantav i
vittelem aan niitä senjälkeen kun ,a
kavat
m
ääräillä
mailman
tulevai
. m a a n mJphiä
. . . . . usk
. o tte le
, ----
rk itse
laa,, ja pahoin lonkkasi itsen sä. Mi-1
Mi- tele
n ,a »„
lla . h e a ttä
tu m a a n , eikö olisi m itään
U k sesta valtionsa osastojen k e s-p e valtaussuunnitelm illeen. H eil
ne ovat puhjenneet
i
nulle
Itselleni
sa
ttu
i
se
o
n
nettom
uus
suutta,
kuten
he
ovat
tehneet
liitto
u
tu
n
e
e
t
tap
p
a
v
a
t
kaikki
vankin
i
keinoa, niillä n iitä v o itaisiin e stä ä
le on mailman tulevaisuus ylin
kuudessa.
menneisyydessäkin.
Mc esitäm m e että liitto kehit-iettä viim e vuonna k e säk u u ssa me sa — ja ju u ri se pelko tek ee m iehet s y tty m ä s tä tai s a a ta is iin sainin iti -
Lähimmät luonnollisesti ennät tä taistelua ta lla sta ja rikkau Siitä syystä kannattaa se h it tää kaikkialla sam anlaisen ra h a - 1netin ™ ’ e »‘m an k a te n l ^ esBin^ ‘liair | avom ielisem m iksi kuin m itä lie m uu tuksi, en n en k u in n e p ä ä se v ä t l i i a n
d e s ta ; peliä johon eivät ota osaa
Huoneusto sijaitsee 10innen ja Duane katu
jen kulmassa.
Telefooni: konttori 365,
toimitus 832.
tävät päättää ensiksi. Missä vii
ain« .astaau yksityiset, vaan jota
pyvät muut isot osastot, Seattle.
Aberdeen, San Francisco ja Ber- käydään kansakunnilla ja halli
tuksilla. l ämän vastustam iseksi
keley?
Joko huomenna saamme ne ¡ovat työväen joukot järjestym äs
sä. Sotaakäyvien kansojen kes
listalle?
H auteella, ja koko se tu sk a m itä «di '
o lisiv atk a an . M onet h e istä e i v ä t ! su u reen
v a k a a n . M aakunnan v ira n o
tolaism aiden sosialistikongressin talousjärjestelm än ja k an sain v ä-. {ä t haavasta
_________ k -o
v-t
o
n
tilli"
olen k ä r sinyt,
on
ehkä p aljoakaan puhuisi, m u tta m iel im a is e t .ia p a l a a t m e ts ä ä -ia in tu n ti
esitvstä kokouksen
pitäm isestä lisen luotto- ja vaihtolaitokscn! tunut olevan tu o ssa kädessä, jo ta ly ttä ä k se e n h e itä k u u lu stelev ia up i jä t ovat olleet sitä m ieltä, e ttä mi
Saksan työväestön kanssa, ollen kontrollin, samoin kuin sellaisen m inulla ei enää ollut. M utta m ikä se ere ja ja toivoen sillä p e la stav a n j k ä in ei ole täh ä n t.»,kotukseen niin
se vakuutettu siitä, että sellaisen kaupankäynnin järjestelynkin jo - , tässä on kummallista, on se, että sa h enkensä, he h ö lö ttä v ä t kaikki sopiva kuin lentokone. S iinä istu v a
kokouksen pitäm inen edistäisi ikä parhaiten vastaa mailman eri vuoropäivinä tuon olemattoman k ä tieto n sa.
Niin p re u ssila ise t keino! i v a rtija voi y h täk k iä kit rre llä koko
den so rm et a v a u tu v a t ja su lk e u tu tässä k in a sia ssa p e ttä v ä t.
laa jan alueen ja n ä h d ä jo m atk o jen
kuudessa kokoo työväestö voimi- kansanvallan asiaa ja rohkaisisi j kansojen tarpeita.
- .......... » 4 » •--- ---------
va, : esim erkiksi, eilen ne olivat nyr-
•
päähän, j» s m istä pienikään
savu
Täm än
liiton
halluit«»vallan J kissa, tän ä ä n ovat so rm et suorina
i aan.
N iin henkisen kuin ruu- Saksan kansaa heittäm ään pääl-
ILM EINEN R ISTIRIITA SIINÄ ON. ¡nousee (yhden m ailin k o rk eu d e sta il
jmiillisenkin tyiin tekijät raken.a- tään sen m ilitaristisen itsevaltiu- alaiseksi ovat asetettava' kaikki H uom enna ne jälleen o v at nyrkissä.
m ailija n äk ee jo läh es ra d a n m ailin
“ L ehdet tie tä v ä t k erto a, e ttä m r p ä ä h ä n ), eikä ta rv its e ra iv a ttu ja tei
Tuo
! vat uutta veljesliittoa joka pe- den ikeen, joka sitä nyt sortaa sellaiset asiat, jotka ovat yhtey M iten voisi täm än s e littä ä ?
annam m e kannatuksem m e dessä rajakysym ysten kanssa, ja m uutos tap a h tu u n u k k u essa yöllä: H enry F. S inclair, S in c la ir Oil , and tä rie n tä e s s ä n s ä p aik alle n iitä sam
. rustuu
heidän vaatintuksiensa Mc
R efining yhtiön p re sid e n tti, on o sta
sille liittolaism aiden sosialisti- etupäässä kaikki siirtom aa-asioi k e rra n tai pari, lev o tto m asti nuk nut 450,000 dollaria m aksavan asun u ju ttam aan . M etsäv alk ea on helppo
i yhtenäisyydelle
sa m m u tta a alk u u n sa, m u tta m elkein
ulkomaisia sijotuksia kos-1kuessanl’ olen todella tu n te n u t tä
■ “ Ei m itään väkivaltaisia alue- kongressin lausunnolle, että jos ta ja
m än m uutoksen tap ah tu v an .
Minä non viidennen av en u en ja 79 kadun m ahdoton sa ad a sa m m u te tu k si tai
Minä
________
(valtauksia, ei m itään rankaisevia sellainen kokous pidetään, nnn kevät kvsvm vkset.
i olin v a sen k ätin en , ja silloisessa ryn k ulm auksessa. New Y orkissa.
edes ra jo te tu k s i, kun se jo on p ä ä s
siin
ä
|
toivoisin,
e
ttä
te
vo
isitte
kertoa
Me vaadimme että liitto r.'h - i ; näk<issä
näk-
_n _„..«t—
i
m inulla oli
revolveri <
(Truc tranxlatioo fiied »ith the i’o»tmaMer korvauksia, vaan täysi itsehal- me tulem me voimiemme m ukaani
sy t v au htiin.
K aikkein käytännölli-
it V etri» . Ore.. Aux. 27. I91S. a- rct|uir«<’ I
Kun ; S inclair yhtiön köyhille osakkeenom is
kaikille kansoille." taistelem aan vastaan kaikkia yri- tyy toim enpiteisiin asev aru stelu -; nyt m en etety ssä kädessäni.
sim när.ä täh ä n ta rk o tu k se e n p id etään
by «ectimi 19 of «he Act of Oct. 6th. 1917.- h n t O - O l k e U s
kansaa jen vähentäm iseksi, p itä e n p ä ä - sorm eni ovat koukussa, ovat ne juu i tajille. he kun ovat s ijo tta n e e t kaik v e s ila s ta , sillä kun voi lask e u tu a
äskeisessä T ähän kuuluisaan m ääritelm ään tvksiä käyttää Saksan
Sosialistipuolueen
«
.
.
i
................
|
• .
i l-
rf «¿iinä
jos no v io-, i ki pikkus<i&8tönsä
n yhtiön
sim a Aspnnossa
a sen n o ssa kuin
su m .1
»
« m o ain
. itu
«m.stvs
»-m järv ien tai jokien pin n alle, jos palo
Puoluehallinnon kokouksessa laa- lisätään nyt : lm tali»udellista im perialististen pv irknnvsten uh- m aaranaan varustelujen k o k o -Jf
revolveria.
Sen
40
dollarin
o
sak
k
eisiin
eiv
p u rista isiv a t « v n iv o r k
S e n i4 ,l
e iv ätk
ä tk ä vo, p aik an läh e isy y d essä ei ole m uuta
lakin
|os on ole- voin y m m ä rtä ä ; m utia m iksi ne jo 1 saada nyt voitto-osinkoja, kuinka her
(Iittiin seuraava kongressinne.-»- nati»»nalismia eikä sotaa sodan Irina. Me vastustam m e sitä u- naan p o ista m ista ,
rauhanhakia 1 kato isek si päiväksi s u o rista u tu v a t? ra S in elair voi o staa lähes puolen sopivaa lask e u tu m isp a ik k a a, kuten nii
todellista
seitten liittolaism aitten hallituk massa
vaaliohjelm a :
jälkeen."
tä m etsä ssä ei u sein k aan ole. Joku
kutsum uksel- sien toim enpidettä, jolla kiellet niin taloudellinen puristus «m Ainoa seiitys m inkä voin a n ta a , on j m iljoonan asunnon e la ä k sen sä siinä y k sity in en m etsä y h tiö kuuluu sitä
11 ist«. vialliselle
Ennen s»»taa »»li kaikkien suu
rempien n aid en teollisuuseläm ä • Jeen uskollisena pyrkii \ hdys- tiin vapaa m ielipiteitten vaihto riittävä ase uppiniskaisten pi*.:i- se_ e ttä leikkaus käd essän i toim itet . kun pienet o m istaja t tu le v a t m enet v a rte n jo tilan n e e n tä lla ise n koneen
l viimeiseksi tiin p ara ik si 24 tu n tia liaavottum i ! täm ään paljo ra h a a ? L u u lettek o ta
•
*
vksityisten
kapitalistien
m ää -' valtain sosialistipuolue valmista- liittolaism aiden eri työväenryh- luiseksi aisoissa.
m
e
v
a
ad
im
m
e
että
sellain
en
liit-jse
n
t
jälestä.
Haavotuin
kello
4
tie-)
painuneen
jonkun
virheen
tässä
pe
räysvallan alaisena heidän y k si-[ niaan Amerikan työläisiä täyttä- mien välillä, huolim atta heidän
noissa aam usella, ja jok seen k in sa , Iissä?
ja taloudellisista to antaa kansainvälisen tu n n u s m aan
tvisv»»itokseen. Nopea e lin ta r-, niään osansa tässä työn uudessa valtiollisista
aikaan seu ra a v a n a a a m u n a ! T ällainen kysym ys
oli
H earstin
tuksen unioitten vaatim alle alin- leik a ttiin m itä k äd estän i oli jälellä. i lehdessä “ New York A m e ric an issa ”.
suhtautum isistaan.
yeitten hintojen kohoaminen, vai- ystävyydessä.
palkkajärjestelm älle.
työpäivän ^1el).ein sllla k et kellä m yös s o rm ie -ija y ritti lehden to im itu s v a la ista ky
2. Kansojen liitto.
tava puute työläisten keskumles-
Sosialistipuolue esiintyy kan
järjestelm
älliselle
lyhentäm
iselle n i oikenem inen ja koukistum inen synnystä (k y selijä oli e rä s nain en ).
Me olemme vleisen mailman
sa. virka-anim attilaisten tulojen san edessä tarjoten palvelustaan
L ehti se litte le e kuinka S in clair on
vähvvs ja suunnattom ien rik- kansanvallan asialle: kansanval- kansojen liiton perustam isen kan- sam assa suhteessa kuin k o n e .e - nyt tap ah tu u .
Sosialistipuolueen
kongressimies-
vaaliehjelma
a
Ostoksia tehdessänne
mainitkaa että olette
nähneet ilmotuksen To
verissa.
02025348020202020101020101020148000201020201
m
f uh .. ... .
H. ,1 !...«
^
53484823534848485353235353234853534853484853010130322323235323234853482323532323534823535353535323
M O . .k o n nianne
la
mena takapajulla oleville koni- t,.n valtansa alle. cl vain sa la ilit-! s. t,. työläisten ja talonpoikien i hoitaa vastnunalalsim nlin .ehta- taan joko senvuoks, että porva- n
ntnnneille sanontalelnllsthn tn -I tout.nnalla. yrittäm ällä kapinoi-: keskiunlessa. ¡olka eivät ole r iis - ! ylin ¡olttamaan kansan työtä, hoi j n sto haluaa siten p ettää kansaa, uoni oU stst.k .n ka,kk, vanhan
' ,1a ia senkan.ta saada vallan ta- laiia : heitä on pääoma tnhansit- | lam aan maamme johtoa. Me em- porvaristo kun e, ole sima « las- ; ar este . n tuhoutum isesta k ar
lee olin sosialistisen rakennus
kaisin. vaan myöskin vhtäm ittaa ! tain sortanut, tuhonnut ia m e - , me vielä ole oppineet tata. Me | sa. että se uskaltaisi puhua suo- »meet a in e k o ,, ollen saneen lii-
työn aseena, antaen julkisuutta
raa kieltä ja avoim esti tnvöntää kttisia ja käsittäen suureksi <»s;,k-
Venäjän Neuvostojen Tasavallan kaikissa yksityiskohdissaan malli- koettam alla tehdä naurunalaisek- ' nehdv ttä n y t: me emme vielä lie-¡tu lem m e sen oppimaan.
tarvitsevansa
Jonkinlaista Korni-
p ik k u ],o rv a re ita (sillä pikku-
kansainvälinen asema ja so
konimunnin edistyksille, tutkien si “tv perien nousukkaitten" k v - jd ä miten heitä löydämme, miten “TARMOKAS 1ÄRJESTÖ” JA
Ionia,
tai
agiteerataan
sitä
pel-
porvaristo
on ensim äinen uhri jo-
sialistisen vallankumouk
niiden m enestyksien perusteita kenem ät t<»tn v yttä, kömpelv v ttä ; rohkaista ja auttaa heitä ja an-
DIKTATUURI.
i kästä tv pery vdestä — pikkupor xatsessjj sodassa ia jokaisessa ' ti
sen perustehtävät.
heidän taloudellisia menettclv ta ia harha-askeleita, “n o u su k k a it-! taa heille tilaisuuksia. M utta me |
varillisten deinokraatieti taholta lassa) eivät jätä tilaisu u tta käyt
Neuvostojen
viimeinen
Mosko
.
_ uskalsivat ottaa vai- , tulem m e sen tietäm ään, ehdolla.
pojaan. ja toiselta punien, aset te n . jotka
—
miehet sellaiset kuin Chernotf, täm ättä yrittääkseen “esiintvä"
van
kongressi
hyväksyi
päätös
K irjottanut N. Lenin.
taen '‘m ustalle listalle ne kom- tion "pyhän peräsim en" käsiinsä i että me alamme tutkia tätä kai-
Zeretelli
ja M artoft, Vipisten vit tällaisen syvän* m utinnoskatmen
lauselm
an,
jossa
kannatetaan,
' m uunit. jotka itsepintaisesti seu- ilman. että heillä olisi ollut prins- i keila vallankum ouksellisella in-
( Raivaajan suom ennos)
distvneestä
kansanvallasta, kan- aikana. (a näm ä ainekset eivät
nvkvajan
tärkeim
pänä
teh
täv
ä
raavat "kapitalism in traditsioo- siu, paroonin. aateliston tai yli-I nolla, jota ilman mikään v allan
san
vallan
diktatuurista,
viidestä vo, “esiintvä
(T rue translation filed «Uh «he Costnu-ater
m uulla tavalla
nä. "tarm okkaan järjestön
ja
__ 27, 1»IS. a- re.iu-rc, i neja". se on. anarkiaa, laiskot- m vstön vanhaa kokem usta — ai kum ous ei voi olla voitokas.
nt _____
Astoria. O r.., \OK.
Mikään syvä ja voimakas k an korkeam man kurin luomista. T äl i kansanvaltaisesta rintam asta ja .suin rikoksen, huligaani,naisuu
by »ection ,9 of the Act o i o«. 6th, 1917.j < ^ejua> epäjärjestystä ia keinotte- van sam oinkuin Korniloffit, Ke-
laisia päätöslauselm ia jokainen m uusta sam antapaisesta jouta- den. la.ijuksien, kein ttelun ja
(Jatkoa)
j lua. Kapitalismin aikana tilas renskvt. ( ¡otz.it ja M aratoftit, sanomainen liike historiassa ei <>-
kanattaa mielellään tätä nykyä. vuudesta. 1 av t v v sanoa niitten j muiden oaheiden lisääntv miseu
in me olemme tuskin alkaneet ¡toja käyttivät yksinom aan halli- kaikki nämä porvarillisen m oraa le voinut välttvä m aksam asta M utta yleensä ei käsitetä sitä. olevan aivan avuttom ia, jotka ; kautta. Iästä eroon (»ääseminen
täm än laajan ja vaikean, m utta tuksen virkailijat tai ahtaat spe- lin ja epäilyksen urhot, y rittä hintaa k u o n a s ta .— kuolem atto että niiden toteuttam inen vaatii eivät v ielä ole oppineet Venäjän i kysyy aikaa ja rautaista kättä.
sam alla lupaavan ia tärkeän tvön 1 sialistit. — meidän tav tv y saat- vät tehdä \ enäjän työväenkin-1 mia uudistuksen tekijöitä vaanii pakkoa, ia pakkoa diktatuurin J917— HUS vallankum ouksen vai-
H istoriassa ei «»le vhtaäi
iän situ r-
järjestääksem m e kilpailun koni; | taa tilastot kansan keskuuteen, kalle. kun se uskalsi tehdä “tv - | seikkailijat ja roistot, kehuskeli- muodossa. |a kuitenkin olisi mi heistä sitä, että väliasteet ovat ta vallankum ousta, joissa kansa
m uunien välille.
ottaaksem m e meidän tävtvy vleistvttää ne st- perän" yrityksen vallan anasta- ‘ iat ia suurisuiset: syntyy tvpe- tä suurinta tyhm yyttä ja m itä m ahdottom ia.
¡ei olisi vaistom aisesti k äsittän y t
, rää sekaannusta, tarpeetonta toti-
kävtäntöön leivän, vaatteitten. ten, että raatajat vähitellen al mi seksi.
Toiselta
puolen
ei
ole
vaikeata
: tätä ja etteikö se olisi o so ttain u
tvperintä
opportunism
ia
otaksua,
Ltionm »llisestikin kestää usei- hua : yksityiset "jo h tajat' voivat
y. m. tuotannon ilm ottam isen ia kaisivat ym m ärtää niitä ia että
nähdä,
että
m
uutoksessa
kapita
terveellistä p äättäv äisy y ttä am-
että
m
uutos
kapitalism
ista
sosia-
kaksik ym mentäkin te ¡itä
julkisuustyon.
m uuttaaksem m e he itse näkisivät m itä tvötä ia ta kuukausia ia vuosia ennen ottaa
lism
ista
sosialismia
kohden
dikta
öunialla varkaat siihen paikkaan.
kuivan, kuolleen byrokraattisen ' kuinka paljo työtä tarv itaan, ja kuin tämä uusi yhteiskunnalli vää vhfaikaa. kykenem ättä suo- lismiin on m ahdollista ilman pak tuuri on välttäm ätöntä kahdesta Näiden aikaisem pien valjankii-
ia diktatuuria.
M arxilainen
tilaston eläväksi esimerkiksi —- ¡että kuinka palio lepoa heillä voi nen luokka, luokka, jota tähän rittam aan niistä yhtään. Anta- koa
teoria
on
jo
kauan
sitten
arvos ¡»ääsvvstä tai kahdesta pääsuun- m ousten vihana oli se. että jouk
kaamme
porvarillisen
yhteiskun
joko hylättäväksi tai n o u d a te tta -' o lla : niin että eri kommunieu saakka on tiedon puutteessa sor
rakkikoirien kiltisti hauk tellut kvllin selvästi täm än pik- nasta. Ensiksikin, on m ahdoton kojen vallankum ouksellinen into.
vaksi.
K apitalistisen tu o ta n to -' laitosten tuloksien v ertailu tulisi rettu ia murskattu, voi käyttää nan
ta voittaa ja tuhota kapitalism ia mikä piti joukkoja tarkkaavina
järjestelm än aikana vksitvisen I ' leisen harrastuksen ia tutki- kaikkea hyväkseen, säännöstellä a,a jokaisesta lisäsäleestä. mikä xuporvarillis-kansanvaltaisen ia ellei säälim ättom ästi tukahuteta
. . .
'a antoi heille voimaa puheitten
menee
hukkaan
kun
suurta
van-
I
anarkistisen
lörpötyksen.
la
\'e
-
esimerkki. sanokaamme, niinkuin j muksen esineeksi; että hvvin tvötään ja kasvat, järjestäjiään.
riistäjien
vastarintaa,
sillä
riistä-
ainesten
tuhoam iseksi, ei kestä-
haa
m
etsää
kaadetaan.
Heidän
näjä
1917-1918
toteaa
tässä
suh-
tu o ttajaryhm än
esimerkki oli edistynyttä kom muunia heti pal- ( )n itsestään ymmärrettäv ää, että
iiltä
ei
voida
heti
takavarikoida
nvt
pitkää
aikaa. T ällaisen val-
virkanaan
on
haukkua
p
ro
le
ta
a
-,
teessä
marxilaisen
teorian
„un
m erkitvkseltään välttam attöm ästi kittaisiin (lyhentäm ällä työpäivää puolue, joka johtaa vallankumo
lieidän
om
aisuuksiaan,
heidän
ete
)
lankum
ottksellisen
innon lieikko-
erittäin raiotettu, ja v ain (tikku- ! joksikin
aikaa.
kohotettaisiin uksellista kövhälistöi ei voi noin rista elefanttia. Haukkukoon Me , st'U a s ti, perusteellisesti ia v a-
vämpää
iärjestvm
isiään
¡a
tieto-
uden
yhteiskunnallisena,
luokka-
porvarillinen harhaluulo voi u- i palkkoja, annettaisiin suurem pi vain saavuttaa kokemuksellista menemme eteenpäin, koettaen . kuuttavasti. että vain ne. jotka
jaan, ja jotka sentakia tulevat : syv nä, oli köyhälistön heikkous,
neksia sitä. että kapitalism ia m äärä sivistyksellisiä tai histo- käytännöllisyyttä suurissa iäries- sangen varovaisesti ia k ärsiv älli-! ovat au ttam atto m asti tv p en a tai kauan aikaa epääm ättöm ästi yrit- [.proletaariaatin, joka on ainoa
sesti
kokeilla
ia
lövtää
todellisia
!
jotka
päättäväisesti
sivuuttavat
töyrityksissä, jotka käsittävät
voitaisiin “ reform eerata" ionkun 1 riallisia etuoikeuksia, jne.)
järjestäjiä, ihmisiä, joilla on ter- totuuden, vaivat enää erehtyä täm ään
kukistaa
köyhien v i-¡luokka (jos se on riittävän lu-
erinom aisen tehtaan tai laitok-1 Uuden luokan ilm aantum inen miljoonia ja kvmmeniä miljoonia
ve
järki
ja
käytännöllinen
mieli,
j
tässä
suhteessa.
Joko
Kornuof-
hatun
(heidän
vihaam
ansa) vai- 'k iu sa itsetietoinen ja kurinpidon
sen m allin mukaan.
Kun po- i historialliselle näyttäm ölle yhteis- asukkaita; että vanhojen, mel
lan.
Toiseksi,
jokainen
suuri «Mainen), joka kykenee vetäm ään
tvv lojaalisuus so
sia -! t fin
Toiseksi, jokainen suuri
ioissa vhdU
yhdistyy
sosia
—- diktatuuri
_ -
_ ( jos K ornilotfia
liittinen valta siirtyi köyhälistön | kunnan johtajaksi ei koskaan ta- kein pelkän agitatsioonin tapo »nJcsa
Neuvostovallan tär
keimmät tehtävät
käsiin
ja
kun
pahdu
mullistuksia,
taiste jen muuttaminen kysyy hyvän lismia kohtaan kykyyn tehdä no- pidetään
riistäjien riisto- •'-k
'1" ilman «,.,ii;C
ftikda taiste-
laitosten takavarikoiminen on luja ja panetteluja, yhdeltä puo
loppuunnuoritettu, niin tilanne len; ja, toiselta puolen, ilman
on täydellisesti muuttunut, ja — harha-askeleita, kokeiluja, kah-
kuten etevät sosialistit ovat usei •denvaiheilla olem ista ja epäilemis
ta kertoja osottaneet — esimer tä uusien m enettelyjen valintaan
kin voimaa* voidaan ensimäistä nähden, jotka sopisivat uusiin
kertaa käyttää
joukkovaikutuk- ulkonaisiin oloihin. 'Häviävä feu-
k ^ tt
sena. Mamkommuuuien tulee ia daaliaatelisto ryhtyi kostotoim en-
tulevatkin avustamaan hariotus- viteisiin porvaristoa vastaan, jo
ta, opetusta ja olemaan kiihotti- ka voitti ja alisti feudaaliaatelis-
joukon aikaa.
Mutta se ei ole
mahdotonta, ia — ehdolla, että
me selvästi ymmärrämme muu
toksen välttämättömyyden, o-
lemme päättäväisiä sen toteutta
miseksi. ja sitkeästi pyrimme tä
hän suureen ja vaikeaan päämää
rään. — me sen saavutamme.
“Kansan" keskuudessa on huo-
mattava määrä järjestämiskykyä,
venäläisenä, porvanlli-
sen Kaveniakin tyyppinä) tai
köyhälistön diktatuuri, — muuta
vaihtoehtoa ei ole maalle, joka
kulkee ennakkoluulottoman no-
peasti järjestämistyötä (huoli
matta sekaannuksesta j’a melus
ta), tepsivää ja sopusuhtaista
tvötä suuren neuvostovallan alla
olevan kansanjoukon hvväksi. j pean kehityksen lävitse, kehityk-
Ainoastaan sellaisia henkilöitä, : sen. joka sisältää m itä vaikeim-
monien kökeitten perästä, an ta
malla heidän ulottaa m itä vkyin-
kertaisem m asta toim esta aina
vaikeimpaan, pitäisi meidän ko-
vallankumous, ja etenkin sosialis puoleensa riistettyjen raatajien
tinen vallankumous, vaikkapa ei enemmistön (köyhien enemmis
olisi ulkonaista sotaakaan, on tön, jos käyttäisimme vksinker-
mahdoton ilman sisäistä sotaa, s. , ^nsempaa ja yleisempää sanaa)
o. sisällissotaa — mikä merkit- i ia ioka kykenee pitämään vallan
see vielä suurem paa epäjärjestys hallussaan riittävän pitkän ai
t ä ’kuin ulkonainen sota. ilm aan kaa tävdel 1 i sesti tukahtittaakseen
tuu tuhansia ja m iljoonia kah- sekä kaikki riistäjät että paheita
denvaiheella häälym isen tap au k levittävät ainekset.
latk.
pia m uutoksia ia joka kärsii epä
toivoisesta epäiäriestyksellisv y-
tlesta, jonka m itä kauhein sota sia, karkaam isia toiselta puolen
aikaansai. Välimuotoja agiteera- toiselle ja m itä suurin epävar- TOVERI ON PARAS U U T IS L E H T I