Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 24, 1918)
No. 197 F I TOVERI Linnen suomalaisen työvken IMnenkannattaja. ilmestyy Astonassa, Oregon, joka privi paitsi sunnuntaina. TO IM IT U SK U N TA : W. N. REIV O , LAURI M O ILANEN, A D O L PH SALM I. A. B. MÄKELÄ, SULO SYVÄNEN. TOVERI (T H E COMRADE) The organ oi the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work men's Publishing Society. A N TTI J. PARTAN, Manager. (Imotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ilmotukset >1.50 kerta ja muistovarsyillà $2.00 kerta. Kihlaus-, syntyrfiS- ja avio- liitto-ilmotukset $1.00 kerta, halutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima- ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotuksct $1.00 kerta. Seisovat llmotukret sopimuk sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu lee rahan seurata mukana. Englanninkie lestä suomennetaan vapaasti. Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 cents per inch. Special discount is allowed for larger and continuous advertisements. TO VERI, B®X 99. ASTORIA ^ p R E . T IL A U SH IN N A T Yhdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .$5.50 6 kuukautta. $3.00 3 kuu kau tta... $1.60 1 kuukausi.. .6(1 Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. $4.25 ------------------------- »------------------- SUBSC R IPTIO N RATES: In the United States and Canada O ne y ea r ,..$ 5 .5 0 Six m o n th s........... $3.00 tuhoom an Suom en so sialistisen s a n o -js a ja k a ik e ssa vuonna 1902 vieraili tässä m aas sen ja nöyryyttävän rau h an ; me ja sam anlaista jo ennen sotaa m alehdistön av u stam in en ta a s uudel- tä v y y .-o tte lu ssa sekä m en etelleen sen miten kukistettiin Sodan ajalla on se ollut kiihke- sa ja julistettiin rauhan ia kes tunnem m e le alulle. T av allaan se kyliä on m u k aisesti. pää ja tarm okkaam paa ja se' kinäisen sovun prinssiksi tei hin Suomen työläisten tasavalta, te-Jäm , . , . . Suom ea nykyään h a llitse v ille — sekä e iv ä t lu o v u siksi kunnes ' saKSalaiPille että suomal. — lahta- V a l l a s n a i s e t liittonne jäseiften hänen kunniak- lotettiin 7,000 työläistä siellä kyl-i tulee jatkum aan ja U k a v u u k s i s t a a n , akseen toim eenpanem illa juhlal- m äverisesti ja 70,000 m uuta pan keisari on kukistettu v altaistu i-! re p je “so d a n ju listu s", m u tta v a in h tu - “ K u iten k in n ä y ttä ä a s ia n la ita ole lisuttksilla. olivat sosialistit äino- itiin vankeuteen, sekä miten sim melta. Me tulem m e taistelem aan j kisillä aseilla E iköhän toveriem m e van niin. e itä p o lv esta polveen va vastaan keisarivaltaa k a n n a tta - j koskaan eikä m issään m aansa olisi at, jotka kohottivat äänensä s i l - J ä tehdään pakolla saksalaisesta jos k a a n tu n e e sta siv is ty k s e s tä ja p e riy kaikkialla, siksi 1 ta rv in n u t m uihin a seih in ta r ttu a via laitoksia laista vastaan. M assachusettsin, prinssistä Suomelle kuningas. p o rv arit eivät ¿ o lis i s u o ra sta a n ru- ty n e e s tä v a ra llisu u d esta jo h tu v a ylel laiulaati j akunnan sosiahstiedus- * Afetdän saksalaisyastustuk-, kunnes ne o \a t kokonaan h a\i- 1 v e n n e et '‘hengen päälle käym ään . lisyys ‘»n niin p in tty n y t tav a k si, et- tajien vastustukset ovat m erk ity t1 semme on f» Hut johdonm ukaista l tetvt mailmasta. ¡S a a tta a v asted esk in s a ttu a niin. e ttä vajn gjten voinem m e se littä ä sen jos lahtarft kovia ju lkea sti rupea at . ,, m iksi säätylAianaisetyleiseksi siellä pöytäkirjoihin, jossa kuka ty ö väeltä henkeä n irh a a m a a n , täy ty y p itiv ä t k iinni m ukavuuk- hvvänsä liittonne jäsenistä, joka k ah in asta k ä te e n sä jo ta in “k y n ttä s js ta a n T ä h ä n h eid än suhtautum i- haluaa, voi niihin tutustua. Liitolla olisi paljon selittäm istä MAILMANKATSOMUKSIA k a rk e a m p a a ' seensa H illaan nyt sä älim ä ttö m ä sti M utta, kuten /sa n o ttu , n y t ei ole 1 SL“ a a n iu in a a n ' , ,1 1 1 , . , ' , x. ., “ K oska v a listu n e e lta k e sk ilu o k a lta siitä kvsvm vs. M erkitsem m e vaui n o s h ‘‘ Entered as second-class mail matter July 18, Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu “Teidän liittonne velvollisuus TYÖM IEHEN JOULUN AVUSTAJAT S eu rau k sen a tä s tä m onopoolipyrki- ... ...... ..... , tim kin enää r iittä ä ta rv itta v ia tay* 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, jen kulmassa. Telefooni: konttori 365, m uistiin. kuinka tä k ä lä is iltä s a n ta r , ‘ . . . under the Act of March 3, 1879. m ykseslä on, e ttä yleinen m ielipide o ’isi selittää eräitten jäsentensä toimitus 832. . . , , • dennv^volm la on panko tu rv a u tu a Aika rie n tää . Elokuu on pian ku m eiltä jo tip a h ta a huono housuihin i tu n n > . 1 h ar- ) y ntetshunna»» h teisk u n n a n .*> ylim pään k e rro k sie n suhteet Saksan om istavaan luok- lunut ja viim einen m ääräp äiv ä Työ joutuu yhä enem m än ja enem m än p u h ta a sta m y ö tätu n n o sta, asian 1 kään. Alituinen uskollisuuden i m ielien Joulun av u stu sten lähettäm i- n e u ä stä v ed e ttä v ä k si. K ansalle a n n e ra s tu k s e s ta ja palveThsinnosta, kun naisiin. H eidän v oim ansa ovat vielä tiedoksi ain o astaan , m itä erikois- enem m än taik k a v ähem m än kulutta- vaktiuttelu ei ollenkaan tee ole-; selle oli 15 p. syyskuuta. Nyt ky- taan e tu ilija t p itäv ät sopivana sille ilmot- Suom essa nyt reu h aav ia k u n in k a a l K o tia s k a re is ta heidät va m attom aksi niitä. ' nään käsiksi kiireen kyytlä iwkai' a tto in a t taa, eikä m itään m uuta. T äm än m aan lisia ä y tä re itä kaukaa u h a ta a n k a a n ,n p a u tta v a t lu k u isa t p alv elijat. Suu nen, joka ei vielä ole a lk an u t kirjo- sanonialehtiolot ovat jo e n n estään k in lyödä edes sa n an ruoskalla. rem m an v a ra llisu u te n sa nojSlla he, “Sosialistiptiolue oli ensimäi- te s ta a n valm istella. S iv u u tta k aa vä kyllin k u rja t, f a yhä kurjem m iksi ne v aik k a e iv ä t k ä y ttä is ik ä ä n k ierto te i LAIN M UKAUTUVAISUUS. lien valtiollinen järjesti» Yhdvs hennnän tä rk e itä hom m ia ja p ankaa tulevat kansan etu ja ajam aan. Kui tä. ovat sä ily n e et rav in n o n pu u tteen p a ra stan n e , e ttä sa ata isiin m ahdolli Los A ngelesissa oli e rä s nainen ■ la m a a n n u tta v a s ta v a ik u tu k se sta . S a V astauksessaan Kansallisen T urvallisuuden Liitolle selittää P uo vallois -a. joka hyväksyi Saksan sim m an kunnollinen Työm iehen Jou- ten k in sie tä isi niiden herrojen, jo tk a imperialismin kanssa ristiriidas- ? lusta, jo k a tä n ä vuonna ’ todennäköi- kaikin tavoin y rittä v ä t k ansan h en sy y tte e ssä siitä, cTtä oli h e ittä n y t m asta sy y stä on heillä tilaisu u s m a t luehallinto sosialistipuolueen saksalaisvastaisuuden keä ............. k u ristaa, m uistaa * e ttä ...«■■ liiallinen kaasuöljyuunin m iehensä silm ille. k u ste le m a lla ta a s p ä ä stä e n tisiin voi »a olevan ■ hjelman. I otikokuttl- p v m St m ’n ( ).U \i f v k k i 1 f E i L i I v E c . s \ . jä ..................— olevan historiallisen. .. se sti on AINOA n n ity s pyrkii laukeam aan ja e ttä pu- H änet v a p a u te ttiin m iestä vastaan iniinsa. J a kun heillä on ru n sa a t a <>h ^an arm eija nnir>- •pyftvX EN JO U L U L E H T I KOKO ris tu s sy n n y ttä ä v astap o n n istu k sen . He tek e m ästä än v äk iv allasta, m u tta s a v a a te v a ra sto t, niin he parem m in k in rTrue translation filed with the Postmaster m ä ä r ä ; s a a tta v a t vielä tulla n äk em ään ja ko puolustivat ihmisoikeuksia ja kannut «Serbian ja Bei g ta n m MAIL MASSA H uom attava at A s to ria . O re .. \u g . 24. 1918, a - re q r-r. 1 ko tettiin — kaasuöljyn h u k k a a m ises kuin alentpain luokkain n a is e t s a a t by teet ion 19 o f the A c t of O c t. 6th, 1917.) kansanvaltaisuutta. Ja kaikki na- vallannut suuren osau Ranskaa, av u stu k sia on saap u idutkin n u tk in jo toim i kem aan y h tä ja to ista sangen “e p ä ta sota-aikanu. tav a t k ä y ttä ä om ia p u k u jaa n sota- V astauksessaan n. s. K ansal m a vainot ovat eräät teidän liit- Samassa kuussa hvväksyi Yhdvs- tukselle - arvokkaita k irjo tu k sia, a m e rik k a laista ". m ikä o so ttaa, e ttä niiden laa tija t ovat töissä. lisen Turvallisuuden liitolle (N a tonne jäsenet ja heidän lo.vtrol- valtain sosialistipuolue’ julistuk- "SA K SA LA ISILLE YLÖSRAKEN- M o rg a n ta a s o s ta n u t le h d e n “K aikki se ik a t siis v iitta a v a t sii a n ta n e e t asialle sen huom ion m inkä N U K SEK SI” tional Security L eague), joka oli lecraama sanom alehdistönsä hv- ct»n. jossa uhiteltiin koko mail- hen, e ttä on s a a ta v a s o ta te o llisu u se an saitsee. L ä h e ttä k ää a v u s tu k -' Y lläolevan jatk o k si sopii seu raav a lähettänyt Chicagossa äskettäin väksyneet ja ylistelleet mit? var- man huom iota. Sam alla k u n , senne osotteella: TYÖM IEHEN JOV- e rä ä ssä so sialistileh d essä ollut trtni- (T ru e tra n sla tio n filed w ith the P o stm aster teen n iitä n aisia, jo tk a tä h ä n saak k a at A storia. O re., A ug. 24, 1918, as req u ired | koki »ontuneelle sosialistipa* »lueeti sin sopiv ina ja oikeutettuina Saksan imperialismi kerskui vai-i LUN TOIM ITUS Box 553, S u p e rio r.!n e n : by section 19 oi th e A ct of O ct. 6th 1917.J ovat elän eet m u k av a ssa jo u tila isu u puoluehallinnolle kirjelm än, jos Kaiken tämän t a p a i l t u ? 'o v at tauksillaan, julistettiin dessa." “New Y orkissa ilm estyvä Evening täältä :jW is. k e rto v at u u tisto im isto t S h erm an in i P ost on täh än a sti ollut ainoa to d et sa selitti asettavansa sosialisti- täkäläiset ia muiden maiden so- -j-j mitään väkivaltaisia alue-! KASAANTUVAT' k* riippum aton eng lan n in k ielin en p ä i-1 leirip a ik a lta , O hiosta, e ttä si älä so- ( “ ih m isk ärp ä n en .” puolueen samaan asemaan kuin sialistit johdonm ukaisesti, itse- | anastuksia. ei m itään rankaise- SANOM ALEHDET f väleliti koko tä ssä valtiossa. Nyt . tantiehiä b a rjo tella a n k aivam aan s il - , Tuon kum m allisen niinen itselleen sekin lehti jo utunut J. P. M organ , nifä hunnien p a a slä , purem aan korvia dem okraatisen ja republikaa ^ ,...... — -- ja väsym ättä ta i-te l-v ia korvauksia, vaan vapaa itse- Ja yleistä m ielipidettä / h i e n em m in ¡on & C o:n liik eosakkaan Thom as W .! 0,1 ^ ‘an n t Ila rrv G ardiner, jok;», us- ja enem m än " k a n n a te ta a n puolueenkin, selittää puoluehal leet keisaria ja niitä kuninkaita | m äärääm isoikeus kaikille kan- L am ontin haltuun, ja siis luonnon-j-J0lkki ja«m uuten heitä k ä sitte lem ä ä n k a itna lä h te ä aivan sileää seinää p it F o rtn ig h tly . Review kiin n itti tuon-i pak o sta lakkaa olem asta sitä m itä k äsirysyssä. J a p a h ila ista “jiu jits u a linto, että sosialistipuolueen prinssejä ja ruhtinaita vastaan i ,j|ie " kin nousem aan vaikka m inkälaisen nottnin huom iota om ituiseen ilm iöön ennen oli: k a p ita listin e n lehti, jo so ta a ja n m ukaisilla m uunnoksilla, o - f - akpnnuk8en k a to lle C olum bus ri- s a k s a l a i 'v a s t a i s u u s , »ti historial- joiden nurkkav ri’tiollisiile perin- ka yleensä palveli valtaluokkien e tu “Sittem m in hyväksvi vapaa m aam m e sunonialehtioloissu. Se kir- ja, m u tta jo issak in y k sity ista p a u k sis p e te taa n . U pseerit p itä v ä t hyvin ta rit joku aika s itte n jä rje s tiv ä t e ri linen asia. tarkottaen sanoa, että | p M,¡Zeuksille anas.ettu hänen \ enäiä samat periaatteet ja j.:i- io tta a : sa edusti sie d e ttä v ä n siivoa - vie tärk e ä n ä , e ttä m iehet o saav at k ä y t koisen n ä y tte e n , jo ssa täm ä ihm is puolue on aina ollut preussilai- hallitsija*»ikeutensa perustuu. . .. . . , ... “ Kun täm ä aik ak au sleh tem m e v. lapa e rä issä kysym yksissä its e n ä is tä ’ tää edukseen kaiken voim ansa niis lemmin liittolaismaiden sostalis-i 1SU3 Chicagossa* p e ru ste ttiin , ilm estyi j kin politiikkaa. Nyt se. sam aten k ärp än en kiipesi S in g er rak e n n u k se n suutta vastaan, silloinkin kun sii k u o linotteluissa, joihin Europas- katolle ja a in o a sta a n k e rra n oli p a Toinenkin liiton jäsen keisarin tit ja presidentti W ilson antoi! tu essa su urkaupungissa kuusi joka kuin sam ojen etu jen palvelukseen jo m itkään m uut laitokset tässä Sitoa op l,alvaista aanm lehteä. Nvt kun sika ! ennem m in o stetut Sun, T ribune ja sa jolloinkin jo u dutaan vaihteeksi, k otettu py y täm ään k ö y ttä avukseen, suosiossa. niil ? kannatuksensa, kään maassa eivät ole sitä vas ' ‘ v‘ ’ Iäinen H erald viim eksi y h d iste ttiin j T im es, tulee a jam aan A m erikan im p itk ä ltä m atk alta am pum isen välillä r. k. S p. teki h in ta a s e n uuden s» ;sialistipuolue ensimäinen la t- H earstin- E xaniineriin, on enää vain p eria listisen a u u rk ap italism in etuja S ivistys vain edistyy, k u ten näkyy • lläty k sen , tä llä k e rta a kiiv eten P a tustaneet. Kirjelmässä sanotaan ''M uuan toinenkin liittonne jä T i ¡k ak si jälellä. St. Louisissa ei m yös-1 kaikella ta rv itta v a lla häikäileniättö- tos. joka sodan alkamisen tästäk in . m. m. seuraavaa: sen, Nicholas M urray Butler sadena asu n to la-talo n se in ä ä p itk in . . i k ä ä n enää ole kuin kaksi englannin- m yydellä ja röyhkeydellä, a u ta u tu keen julisti Saksan impcrialis- kielistä. Cleveland ja D etroit, joissa m atta enää m ih inkään syrjähyppy! katolle k a id e ssa k y n im e n e ssä y h d e ssä “Sosialistipuolue esiintyy sen sai keisarilta preussilaisen koris ti'.e n SAKSAN RIKKAAT NAISET VÄIS tai vikuroin»isiin. pyrkim ysten k u olintuo-!on m olem m issa yli puoli m iljoonaa hin , “ * en m inuutissa. K uten o le tta a k in sopii, asu k asta . Äiavat kum panenkin tulla luokan puolesta, jonka uhraukset i teen tunnustukseksi per»»-n t! i Meidän aikam m e kaikkivaltias, TÄVÄT .VELVOLLISUUKSIAAN. oli yleisöä ^ k o k o o n tu n u t ta v a tto m a n toim een yhdellä jokapäiväisellä aa- k a ik k ijä rje stä v ä ja kaikkisuunnitte- tässä sodassa välttäm ättöm ästi j sesta ystävyydestään. la kui mioti. (Tru<- tra n sla tio n file*! with the Pnsinia-ttcr •u n -as m äärä. i tnulehdellä. Indianapolis. Toledo A utot t »ristelivät tor- A 'to ria . O n . . A ug. _4. ¡‘»¡8, a t •; e-.ii käsittävät kaiken niitä sillä on tenkin te siitä huolim atta .»»e Liitto ei hyväksynyt ohjelm aa Colum bus, S. ranton. St. Paul ja New leva suurkapitalisuni ei voi suvaita at By section 19 o! th e A ct of O il. 6th i ? l / . ) »iaan ja yleisö kiljui. Sillä a ik a a O rleans, joiden asukasluku vaihtelee • riip p u m ato n ta, itse n ä istä m ielipidet O m aisuudettoniat tekev ät suu- tatte sensuroida \ hdy-valtain ai . “T ätä ohjelm aa ei ole Kansal-päö.OiXLja 320.000 välillä, ovat kaikki p ä , ei edes om an p erh een sä p iiris S aksan h allitu s n ä y ttä ä leim aavan ’uim isen R istin n a ise t k o kosivat ra- rim m at uhraukset. jotavastoin 1 noan todella itsevaltiutta vas sik äläiset rik k a a t naiset “ v ä itte li oja Colum bus rita re itte » so ta ra h as- ' ... .. m y ö s yhden ainoan jo k apäiväisen aa I urv alhsuus.ntto L*ika mU]ehden varassa. Tämä o so ttaa, et s ä ..... jöiksi.” E rä ä ssä virallisessa ju lis toon, jo sta tu llaan av u sta m aa n kaik- teidän liittonne jäsenten halli-i tusetavan puolueen, sosialistipa»» Imen — — — m uut sam anlaiset v h d istv k set!t:l sam a kasa tntum ispyrkiniys ilm e | tu k sessa, näet, s e lite tä ä n , kuinka tia R an sk assa olevia k a to c lisia so- tukselle tekem ät palvelukset so-llueen, m ielipiteitä., nee kaikkialla m aassa, niin suurissa PELOTTAAKO JO ? hv vaksvmeet, eivätkä tulekaan si- kuin pieneni m issäkin k a u p u n g e issa ! Na im au u tisissa on se u ra a va, se lla is tä rk e ä tä on nyt sota-aikana o tta a käy ilaiia. — N. U. dan voittam iseksi rajoittivat sii “ Me sanomme, että teidän lii ään. Teidän s u l i t a u - ! T uo taipum us on niin ilm einen, e ttä to tu u d e n ra k k a u tta ia v- te ttä v ä k si kaikkien n aisten kaikki hen että he selittävät sotatoi- tollanne ei ole m itään todellisia ta hvvaksvm - . , e rä issä valtioissa on päivälehtien, l u - i eii ‘e u u e n loiuuaenraK K auua ja >■ voim at, .ia e s ite tä ä n asia tuossa ju LA IN KU ULIAINEN VARAS. tum isenne tallan johtaa 1 kurnäärä vähentynyt to isella puolel- i leensd siv e e llistä tasoa kuvaava “toi mien johtajien rehellisen arvoste-i kans3nva, laisnuslK,riailtteita E rä ä stä p ik k u k au p u n g ista tä ä llä listu k sessa seu raav in sanoin: maan että te m eueitelisitte Arne- la.” I m itu s-a rtik k eli": län n e llä k e rro ta a n Kuuraava ju ttu . lun petturuudeksi ja sodan suli- j((S. <i];ä , (lisi ei se hyvhksyi. . . . . ,, S am aisesta sanom alehtien joutum i “ Täm än m aan suom alaisten p u nais “Jo k ain en henkilö, joka nyt nci .1 u u tair.alta rikan kansan kanssa samalla ta - ' , „ . . . ru o k a ta v a ra k a u p p ia a lta . . se sta vita enem nian ja enem m än pie ten lelitUm to im itta ja t ju lk isesti lau teen lausu;ut kohtuulliset toiv jäsenekseen ketään sellaista, jo vai a k u in S a k s a n im p e i ia lm Jiintenä so tav u o ten a ei vielä k ä sitä , oli yöllä v a ra s te ttu viisi sä k k iä veh- tit , npu k a p ita listiry h m ä n käsiin kirjot suvat puuhaavansa uutta kapinaa Hiukset kapinallisuudeksi. ka on saanut persoonallisia suo «»vat m en e t* »h et S a k s a n k a n s a n taa n)VtiS a ik ak au sleh ti T he P ublic: 1 s ”oni,?n K oska k u iten k in on an- Siihen m itea ä ä rim m ä ise n vaikeissa oloissa n äjau h o ja. v astaan “Toflellisia m aankavaltajia ja j sionosotuksia . . __;i,.. ..... t .............. , , ¡puunaan he y lly ttä v ä t kaikkia sosia kansam m e on ta is te lta v a .. vaan aset- l.a ra sti k ielle tty k ä y ttä m ä s tä vehnä- keisarilta tai mui Kilpa,l»i ‘»n 'a .itta n iit sa m n n a jeh - 1 >jsjjcsasjojen jäse n iä yhtym ään ja ke lainrikkojia ovat ne, jotka niit Itä itsev altiaila. Ile voivat polt k a n s '.! . taa om an hyv in v o in tin sa y hteisen hy- jau h o ja s e k o f a m a tta niitä m uihin | i a r . itie n u lo san tajat yhä enem m än riip räim äiin sa n o ttu a ta rk o tu sta varten “ Me tunnem m e lie! m a s s a : puvaisiksi su urista Ilmot la jista , jotka : nyt ensi alu k si m iljoonan dollaria van yläpuolelle, on k ie ltä m ä ttä yi jauholajeE iin, kävi v a ra s se u ra a v a n a tävät miljoonien dollarien voitot taa p reii"ilaiset l a h j a t ja k>>- h i r v i t t ä v ä t j u lm u u d e t iti vuorostaan enirnin ikseen riip p u tä t | S an o ttu a rah a n k e ru u ta jä rje s tä v ä t d ettäv ä su u relle tark o tu sp e rällem m e yönä sa m a sta k a u p a sta n o u tam ssa sodan seurauksena, ne jotka ei I risteet, jotka he niielihy väliä o t I* »tetut ia haikaile- Pa n h eista — ja pankkeja ta a s hallit h o itav at ja hoivaavat m ainitut johto tuiki hyödyttöm iin^. vielä viisi sä k k iä se k o te ja uhoja. — 1 .* .. se v a t-su u re t ra h a ru h tin a a t, joiden vä m iehet tie ty sti vallan kern aasti. vat vaarattom illa sanoilla vaan tivat vastaan, m utta eivät he voi I -en säa.iiiiä: t» >män Jo s ju ttu ei ole tosi, on se a in a k in I ¡nattoniäu sodan, jota käytiin i littö m ä t riistoedut ovat v a sta k k a ise t! “ Ylläoleva puuha on siis suorana: petom aisella t< »iniinnallaan “ K ylläpä olisi luullut jo k aisen sa k ,a ' m itenkään hävittää niitä m uis ivastaan V* näjän vapaata halli- ki»‘san hyvin kek sitty . ,'du1ne' ;Näin ,olle.D J nen so d an ju listu s Suonien hallitusta salaisen n aisen , ja en n e n k aik k e a v a tunnottom alla m enettelyllään <>- tom erkkejä. jotka esittävät : i... „ a ik -ö n t v n e o ic i 1\ ,t\ j auuret Palv alehdet karvoin A v astaan, punaisen veriliikkeen uudis 1 t ll s ta , jo k a n a lk iin tv n e e n a . I v o t) - kansan oikeuksien puolesta, eikä uu ! ra k a ste n n aisten , jo a lu n p itä e n k ä vat siinä m ääräs-ä häirinneet hal dän m ielipiteitään. . , na voi:ettuna i-i n i e n e h t v n e e n a siä leh tiä ole helppo saada pystyyn N iinkuin jokainen tietää, on tällä sittäv ä n velvollisuutensa isä n m a ata an J ' varsin k aan nykyisin, kun työ ja ta r lituksen toimia, että heidät on! k e rta a kysym yksessä vain lah ta rie n kohtaan tä ssä k a u h e assa nälkäsodas- "K un Preussin prinssi 1 Ictirut <>li pilkotettu tekemään häpeälli-. tulevat niin kalliiksi. T h ree m o n th s. .$1.60 O ne m o n th ................. 60 Sotavoittoilijat todellisia maankavaltajia ■ i Toveri jokaiseen työ läiskotiin! £ F K nyt pakotettava luopumaan te »!- j liattuslailosten johdosta. Ile o- j| f im vat vastustaneet jokaista yrity s tä ottaa osankaan niistä suun Bjkollisen työlain viipyminen tää jonkun fik aa ciintmkuin jou tvöläKei ia talonpojat onnistu <»vat erittäin tärkeitä aloäal, ja valm istua siihen mikä on moni- Neuvostovallan tär niutkai-enijiaa. nattom ista voitoista joita he ovat vat neuvostolaitosten avulla jär m e olemme takapajulla vain su tui toinen todistus siitä, e ttä vai- kot alkavat tufitca itsensä va- keimmät tehtävät jestäm ään ia pitäm ään kurissa ita syystä, että tarkkailu ja kon Meidän täytyy parantaa ja m istava järjestätnistvö on m itä ¡ .uksi scnjälkecH kun m aapam o- maan hädän kustannuksella ki- 1 itsensä, niin silloin he vuoden enäjän N euvostojen Tasavallan 1e tästäkin llo.‘, in tr,,Hi vleensä ei «»le t a r p a s i ^ än n ö stellu valtion monopoleja, ’tärketn tehtävä, sillä pakollinen nit ja norvarrsto* on vallastaan , ristaneet. ' ja ’ he .... koettavat edel- . V venäjän i\eu?osrojcn iasav au an , j<np lttua 'li:n paasevat eroon (kuten vilja, uahka, v.niA, joi- ‘Vtüa’ i yhdeltä nuolen lojutlli- ' aikistettu. ia em ienkuin joukot ken k in maan puukaupungissa to i- kansainvälinen asema ja so- "u hrauksesta“ , jota voidaan i«> järjestettyä. Tietenkin tämä teh ka jo olemme peiustaneet — ja sesti takaisi meille meidän tul*»k- alkavat k äsittää — ei kirjoista, sialistisen vallankum ouk inivan voimakkaan lohistilaitok- aikaisemminkin .supistaa, riTb- tävä on yksi vaikeimmista ja senkautta valm istautua mofcopo- ¡jcninie. ja, toimelta puolen, on vaan om asta neuvosto-kokeinuk- sen perustehtävät. sensa kautta välttyä m aksam as ¡»uen siitä^ m enestyksestä, mitä kun maa on s*»*ktii johdosta j«»u- lisoimaan valtion haltuun uiko valttam.-.tiintd valm istautua tais- se s ta a n : alkavat käsittää ia ! aikaansaaaaan t vökurin ja jär- l t ^ul!!? “kapitaalin antautunii- tuntea, että ilman perinpohiais- tunut taloudelliseen epäjärjes- i m aakaupan ; ilman sellaista mi- ta kohtuullista osaansa yleisistä, K irjottanut N. Lemu. i iest*’ » 'en suhteen työ Iäisten ja fvkseen, niin tämän tehtävän rat- ¡nopolia mc emme kvkenT jär- vsekii * ja "pakottaa se aiUautu- ta valtion tarkkailua ia kontrol- rasituksista. ' talonpoikien ke-kuudessa. i Mitä 'kaiseniinen vsv\ paljon aikaa. ' iestäniiiän suhteitam m e ulkonai- tnj.Tti . Bakollineu tvölaki pi- lia tuotantoon ja jakoon nähden, i Raivaajan suomennos) ; jiikennnin me itse, tv*»Iäiset ra ¡a ei saa. jättää näkem ättä sitä. ; sen pääom an kanssa, ja sosialis täisi nanna heti käytäntöön, niuf- “antajien valta ja hei,Iän vap.iu- Puolueen saksalaisvastaisuus (T ru e tr.m -'e d o n filed •» ith the opiuime parem paa että juuri tässä suhteessa por- t i e n rakentam isen m ahdollisuus t i se pilaa pauna a u tuntoon as- iM nsa e’ voi sailvä. ia että ilman a t A storia. O re.. Aug. 24. ¡«IS , a< require*’ taloiii»ojat. vanha asia. by sectio n 19 o i th e A c t of O t l . 6th , i s » / . • tvökitria ja korkeampaa tvötai- \ aristo — ja etenkin lukuisa riippuu siitä, kvkenem mekö me teettain ja suurella varovaisuu ■itä piilun kapitalism in ikeeseen toa käyttäm ällä hyväksemme pikku- ja talonpoikaisporvaristo -uojelemaan sisäistä tai*»n lellistä della, jokainen askel pitää tutki i »ti epaam aton. ( jatkoa) "A m erikan sosialistien Saksan! 1»»••rvarilb-ia spesialisteja tässä i — tuottaa meille h \\;in joukon A tsenäisvvttäninie eräitten mund- käytännöllisesti kokeilemalla ja. imperialismia ja keisarivaltaa, Tietenkin talla kysvm vksella I orvariston kaikki tavat ja suhteeHsa, sitä pikemmin t»ä;i- vastusta, vastustam alla kontrol- n o sk atisien a ik an a , m a k sa m a lla Iin »nnollisestikin, ottam alla 1’«i- , tr •<lit'ionit. ja erikoisesti ,,ikku- kohtaan osottam a vastustus on ¡on toinenkin puoli. K orkeitten senime eron kaikista palkkioista, lia. vastustam alla esimerkiksi jo itak in “ p alk k io ita u lk o m a i kollinen tv.»laki käytäntöön kaik jxirvarisioii, lyyöskin vastusta vanha asia. Se on ilm ennyt sii-! 1’:ilkk jen tu rm eleiaa \aik u tu sta joita näille spesialisteille makse- viljamonop*»,»li;i. pvrkien kein ensiksi ¿rikkaisiin nähden. vat valtio-kontrollia, lie kaiinat- saa- selle pääom alle. iilä on se seka ■ ei voi kieltää ! von sdbritinm isen m erkintäkir- taan. maan tilaisuuksia keinotteluun. tä saakka kun meillä on ensi- ' neuvostoihin Me olemme mvöskin äärim - t.iAat ,yvhän yksityisom aisuu itäkin su,iu'em- Meidän iärje.-tötviininie köy- -? niitä me jo oiennut' laxma mäusesti takapajulla verojen kan jan ja Rulutusmen,»arvi »kirjan den ja pvhän vksitvisen yrit- mäisen kerran ollut tilaisuus lau- massa m äärässä kun vallanktt- \ leisen tuotannon ja julaisseet, <»n vielä kaukana tav- nossa yleensä, ja erikoisesti o- käytäntöön ottam inen jokaiseen el iäisyyden loukkaam attom uut sua vastustava ajatuksem m e ne- mouksen nopeus teki inahdolli- i hälistön ;K toteuttam isestaan. ia , maisuus- ja tuloverojen kann »s- porvariin nähden, kvläjxirvariin- ta. ia ktmtrollin delliiestä rinnäisvikeutlelle perustuvasta I seksi sen. että joku m äärä seik- ia*»n t a r d a i . un johdon alaisena on huom atta- Ml» k vajan päätehtävä v a sittaa c n s;t. Se seikka, että me pakotam sin nähden, olisi vakava a-kel M eistä on nyt erikoisen selvä hallitusvallasta. Teidän liitto u -, kailijoita ja heittiöitä saattoi hit- jälessä siitä tvöstä, tarkasti ke>k’.te- me porvariston pikkom aksuiiiin eteenpäin vihollisemme täydelli r^Arx ’^a’sen väitteen paikkansa- tvä neuvostoihin, ja lot^a v h -, vasti , .. jonka juuri sen että , mnistukset nimen — toimen,»ide. mikä periaatteel sesti “piirittäm isfksi" ja sitä pitäväisyy$, että anarkism i ja ne jäsenet ja monet muut m n dpssa kv,;<cneniättöm ien ja epa- «’lenirne 'UontVaneet irnstäuen tään kaikki kannattajista ovat mitä • loisteli rehellisten komisarioina olevien n:st,»laitosten takavankoiinises- reformien, jotka jo ovat tulleet lisesti epäilem ättä ansaitsee köy kohden, että todella tulisi a.n?jii5o*syTîdikalism i ovat porva- Tain in ym m ................... ärtäm iseksi on vielä hälistön hyväksym isen — osot duksi yleinen tuotannon ja ¡aon "Hiisiä luonteeltaan, soveltum at- Sri. I tl ylellisimmin , il, iti ja , ta kaikin ..v . , . : Il V 1IINI 1' H l L v IX kanssa r\ .1 l I ' «l eivät C i • <X L valitti I (HH.l> , e ; laiksi, , m utta eivät . . . . » todelli- •• . • aim m in ja henkilöitten xi m istaan ■ , ••• osottacn leist iiciTiv atk ä,kin todellisesti ja x a\tan - taa. että i/ie tässä suhteessa tarkkailu ja kontrolli. tavoin i hvvaksvm liv vaksv istään leisi v väissäpä ■ ; . suudecsi. T ri!a sosialismiin, köyhälistön a a k i a p a p ,, paa>isi\aisin aa-iso m “t t u ;ih a a n - - , , ehdottom , an . \a k . ta m a . to n . ta • . kasit- . . o k ......- voimaansattam iseksi olemme vielä lähempänä niitä iu h lm « * ' . a l i , ll„ h e .u ..|'-ric u ti- v r a i.e r V O r , että t v . i l a i s i o V ' V p ' , s e n alan oimtutsttnt e, ; nnftaesti voim aansatt. diktatuuriin ja kom munism iin. Yleisen tarkkailun ja kontrollin ju m itu it taalla tteilz o , t c u ki.jhjn > |iit|a kajkki ajattelevat ; ia m itä tehtäviä. |..lka nanta ulq- \ , .idäksemme lä tk ä , pankkien ¡m enettelyjä, jot ta o in a s tnnie ! aistein sen puolesta, että »«»ukot merkitys. persoonallisen edustajan. pruiSM rehelliset työläiset ja tal«»n-1 su n t! et svnnvttavat neuvostojen ! kansallistuttam m ta ja ktilkeak \allottaefcsamme Venäjän rikkail alkavat käsittää neuvostoaatteen. H enrikin kunniaksi. Munan liit- pojat ,lO;al ovat vhtä m ieltä meidän ' suor’telt av*'';'i- Porvaristoa vas- semme vakaasti sitä kohden, ta köyhille, kuin niitä m enet \ uosisatainen vaiti», eli kansan valtion kontrollin ja tarkkailun, telyjä, jotka kuuluvat joittanii- taan kävmänim e taistelun kes- että pankit m uuttuvat yhteiskun- .-oi. ai i<i riiston orgaani, jätti täm än ajatuksen toteuttam inen, tonne jäsenistä, Theodore Roo-1 kanssamme seen. M utta tullaksem m e voi meille perinnöksi kansan syvim- : esäero kirotusta m enneisvvdes- sevelt, puolestaan makkaammiksi ja tehdäksemm e man vihan ja epäluottam uksen tä, joka to tu tti kansan katso- niitä juhlallisim m an asemamme varmaksi, meidän täy- <aikkeen siihen nähden, mikä on m aan ruoan ja vaatteiden hau- keisari \ \ ilhelmiltä tvv ottaa käytäntöön viimemai valtion vntevdessa. T äm än voit- kinnan “yksityiseksi” asiaksi ia nittu m enettely - säännöllinen tam m en on sangen vaikea tchtä- ostam aan ja m yym ään jotakin hyvaksvi lahjana häneltä täys- denkvmmenen tai sadan miljöö- reellisistä taloudellisista ja ra- , haaraosastojen lukum äärän kokoisen, om akätiseila allekirjo n an -ru p la n “uhrauksesta”, i mi- ; hallisista probleemeista pankki- sääntym ään, saam aan niihin si- om aisuus- ja tulovero — meidän ve. lonka vain neuvostot voivat “ joka koskee vain m inua" — m uuttaa porytristolta voittaa, m utta toka sittenkin vaa- täm ä on m itä 'suurm erkitvkselfi- tuksella varustetun muorokuv-i- kä .johtuu siitä, että olemme ta- en kansallistuttam iseen, uiko- jotuksia, ----- tehdäksem m e yleisölle täytvy vaatimamme pakkolunnaat pe tn nuha huom attavasti aikaa ia >mtä taistelua, se on yleisestä m aalauksen jonka O vster B-,v n l kapajuUa yleisessä perinpohjai-i m aak*u Pan monopolisotmiseen helpommaksi rahojen siiottam i- maaiauksen, jonka u j s t e r u .n n r tarkkailussa ia kontrolli?- 1a rahakontrolhin nähden, e s i t- , sen ja ulosott^m isen. paastak- rinpohjaisesti ia säännöllisesti suurem m oistat kestävyyttä. T äi- ¡historiallisesta M erkityksestä, suuttuneet asukkaat kuitenkin sa ) vain järjestöjen kautta, lisää tääksem m e köyhälistön näkökan- semme kannettuihin om aisuus- ia tulo la perinnöllä on erikoisen kiu- taistelua sosialistisesta tietoisuu- eroan "jonotuksista myöhemmin polttivat» Saksassa mällä keskuudessam m e kuria, naita katsoen tyydyttävän omai- ! paljastaaksem m e petkuttajat ia veroihin. jotka tulevat antam aan ’ a^ r M i 2 a ivUtUC tarkkailu:, > i ^ t a norvarillis-anarkistista “^ i- cm edellisen keisarin ja Bismarc- pääsemällä eroon kaikista niistä, snus- ja tuloveron ja esittääk -j tuom itaksem m e'heidät ine. Mei- enemmän köyhälistön valtiolle .son.ro.h kysym ykseen; - u h a n patitta’ vastaan. Me olemme teh- semme pakollisen työlain. dän täytyy ensiksi todella lop- ia jotka vaativat meiltä suurem t ä r ä i ^ X k»''al,ankLMmouks™ h. ^ t «äin työp k o n tro llilta, m utta kin hallitessa vainottu sosialiste Jotka “pvsvvät kapitalism in tra- Mc olemme ääritnm äisesti ta- jiuunsu »rittaa yksinkertaisim m at paa järjestöä ia paremmin sään tärkeim pään kysym ykseen sen sitä vasta aletaan vain vähäisen ditsioneissa.” s. o. laiskureista. ja, kuten Belieliä ja vanhenipaa| t t n kun »itahsmi svos- ; pä edes edes ala vielä loiseläjistä ia lahi0ksienQttajis-d k a p aju lla so sia listisiin reformei- tvöt, järjestää hyvin se mikä on n ö s te llä tarkkailua ia kontrol t,- v-.il-, o \ ka - p -- •- on - SV ,°S' i to te«ttaa. - eipä I.iebknechtia vain sik.A että lie t.’. i ' it seti ?t o is esti edistyneet hin nähden näillä ah ijla (ja ne jo hallussamme, — ja vatti -iten lia. . \ \ . .asta. . aK täm attöm ästi kes tunkeutua köyhälistöjoukkojen • * O • ’ • V . * » t ■Ill iiltl^l «
