Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 22, 1918)
No. 195 T O V E R I _________ m e a rv a ta , m inkälaisen tu n n u stu k se n 1 p a a n su u te lija t ru k o ilem aan tu o ta ru sä. T yäväestö ei muka olisi m i lentaitam attom uutta, taistelut ta suushengen, joka siellä nykyisin neljä viidettäosaa huonekaluista, yhd isty k sen jo h to h en k ilö t h e iltä sai ; k u u sta. V aikka poliisi sanoikin p u a tään ilman noita loisia, joita se en yhtä kansallisuutta toista vas- gom persism in vaikutuksesta on puolet kauluksista ja paidoista, vat hyvää ta rk o tta v a s ta s o ta m ie s te n , v ä n sä su u re ssa arv o ssa n aisen isän taan, muka sillä perusteella, että vallalla ja jäytää sen elinvoimia, j neljä viidettäosaa nahasta. P « o -: .<karRigemjsestaan Linnen suomalaisen työväen äänenkannattaja, hiellään ja verellään elättää! suurkaupungii*. m aallista intoa, v a a d ittiin h ä n e ltä ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä k u ite n k in lupaus, e tte i hän k ä y tä p . se ole halu eripuraisuu- let käsineistä, jalostaa yhdeksän- vietteIf ksiä v astaan. paitsi sunnuntaina. Kun kaikki ym päri käy, niin sortoon ja vääryyteen on syylli-1 P ie ta rin u k k o v a rv a sta näin so taiseen ...... , , toista kahdeskym m enesosaa so- ’ ---- * TO IM IT U SK U N TA : sittenkin on se työväestö, joka nen joku toinen ty ö läisjo u k k o ,' joka pitää Am erikan työ- , . . . , tark o tu k se e n . vaan tu rv a u tu u mui W. N. REIV O , LAURI M O ILANEN, SUURIN PUHVELILAUM A, , ... . kie- . ''k . e r . is tä , valm istaa puolet stkaa- A D O L PH SALM I. A. 1$. MÄKELÄ, kaikki tuottaa kaikkialla. Eivät vaikka itse asiassa kaikki siitä j itlrkpr>ii Iiprkkun:» . vaan kie hin a a ttc e n le v ity sk e in o ih in . m itä e rä ä on olem assa, SULO SYV Ä N EN . 1 reistä, jne. ne herrasm iehet, jotka nyt an ta kärsivät. I k ilisten vaikeuksien synnyttäm ä on C an ad assa W ainw right p u istossa Mikä m ahtava voima täkäläi A lb ertassa. G rand T ru n k P acific ra VÄLIAIKAINEN PER U STU SLA K I utuvat “ ruum iilliseen" työhön, Yhteinen kieli poistaisi sano-I TOVERI tilanne, jossa toim inta käy mah- (T H E COMRADE) m uka kunnioituksesta sitä koh- m attom an paljon väärinynim är- ] i dottomatksi, kun ei ym m ärretä sen työväenliikkeen riveissä oli- dan v a rre lla VVinnipegin ja Edition tu lee siis Suom een. The organ of the Finnish workers in the , ... , . S iksi ei k e lv a n n u t se p e ru stu sla k i sikaan tämä joukko jos se voisi ¡tö n in välillä. T äh än h allitu k sen hoi Western state». The only Finnish daily ia t a a n , t e e sita mtlUSSa taTKOtUK- rystä täkäläisen työtekevän väes ’ mitä kukin ajattelee. the West. Published daily, except Sunday, ottaa sen tehtäviin osaa täysin dossa olevaan ra u h o te ttu u n puisto- jota viim e a ik o in a on niin a h k e ra sti at Astoria, Ore., by the Western Work sessa, kuin peittääkseen m uita tön keskuudesta, ja luonnollises-! alueeseen on koottu m elkejn kaikki rik o ttu , v aan e ts ittiin valtioarkistos- men's Publishing Society. H arva tietäneekään, että Y h kielitaitoisena! toim iaan, joiden päivänvaloon J ti vahvistaisi sam assa m äärässä ANTT1 J. PAKTAN, Manager. puhvelit, m itä C an ad assa vielä on ta vanha. K ystaa K olm annen aikui- dysvalloissa on kolm etoista m il Eikä ole olem assa m itään sen jälellä. P uisto on i 60 neliöm ailin nen p e ru s tu s la k i; se ei ole itse asias- Entered as second-class mail matter July 18, tulem inen ei olisi edullista p o r - > sen taistelurintam aa, 1912, at the postoilice at Astoria, Oregon, ulkomailla sy __ .. . j . . n _ y ttä ( | käytännöllisem pää n ty ja h y ö d y lli-, laajulnen gj}s oma kokooaInea pik sa sam a kuin n y kyinen, vaikka ny variston yhteisille ja heidän yk Me käsitäm m e vallan hyvin, et joonaa under the Act of March J, 1879. työläistä. S iirto laisu u sty ö v äestö ' sem pää tapaa englanninkielen ku Inajim ansu. Se on van k alta ai kyinenkin on sen p o h jalla luotu, tä porvarillinen sanom alehdistö limutushiuta 4Cc palstatuumalta. Kuoleman- sityisille eduilleen. ilmotukset fi.SO kerta ja muistovarayilla oppimiseen, kuin työväenliikkeen dalla y m p ärö ity ; siin ä on u se ita jä r Suom en h e rra t kai to ivovat, e ttä tekee kahdeksankym m entä viisi 82.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- j T yöväestön loukkaam isena o- ei kiittele englanninkielen ope i via, ja su u ret a la t k asv av at -uin täm än p e ru stu sla in av u lla saad aan liitto- ilmot ukset 11.00 kerta, halutaantieto- .... ... , siksi, että se prosenttia teurastuslaitosten tvös- toim intaan osanotto. Kun sen ¡via, ja mmenmuutto-ilmotuksct 50c kerta, naima- , V 3 t k a i k k i S e ll a is e t y r i t y k s e t pi- tussuunnitelm ia ! tä . seitsem än kym m enettäosaa yhteydessä harjottaa kieliopin- , o m aista hein ää, jo ten sie llä c a yl sy n ty m ään sa m a n lain e n tilan n e kuin Umotukset >1.50 kerta, avioero-ihaotuksct j . .. toivoo tvöväestön voittavan sen |1.00 kerta. Seisovat dmotukiet sopimuk- I (lCttaVat. K u sta an k in a ik a n a ; K ustaahan opittuaan jotakin itselleen, vaan i hiilikaivostyöstä. seitsem än k a h - ! noita kirjallisestikin, niin v errat’ ¡ täkyllin ¡ stoesa reh u a puhveleille ja m uille oli •en mukaan. Satunnaisista il Hiotuksista tu- j » i< i »---- — ,— sä ily te ttä v ille elukoille oli p o rv arillisen “ v a lis tu s a ja n ” ku lee rahan seurata mukana. Lngiauiitnkte- ! vmpärl‘ Vuoden. Iestä »uomennetaan vapaasti. ningas, jo k a o sasi tu h la ta v altio k as Amerikalaistuminen on se tekee sen siitä syystä, että ! deksattaosaa villatehdastyöstä, I tain lyhyessä ajassa oppii to i_ i yhdeksän kym m enettäosaa puu- paljon, että tulee joltisestikin ’ Ä sk ettäin on viisi ra ts a s ta ja a , ja san niin ty y stin , e ttä h än k u o ltu a n täkäläinen kapi tai ist il nokka Advcrtising rates ui effect July 1, 1912, 40 velvollisuutemme sa olisi jo u tu n u t k o n k u rssitilaa n , jos cent* per inch. Special discount is allowed von siitä hyötyvänsä. Ja se hyö- ' illatehtditten työstä, valm i-taa toimeen. Ja sitten oli helpompi j k äen alueen k esk en ään , käynyt halli tor larger and Connuuous advertisements. lask em assa k u n in k a a llista h e rra a kohdeltaisiin i tukaen m ä ä rä y k se stä TOVERI, BOX 99, A S T O R lA ^ jR E . Siirt» »laisten am erikalaistutta- tyykin siitä. liika tässäkään suh- ( enem m än kuin puolet jalkineista, jo päästä eteenpäin, j puistossa olevat puhvelit. VirnìVccE ta v a lliste n v a ra rik k o la k ie n m ukaan. niinen on nykyisin jälleen päi teessä ole m itään etujen ylitä- T IL A U SH IN N A T Noin kolm en viikon a ja lla saatiin ; ti ilm o tetaan laum an lu k u m ä ä rä k si Yhdysvalloissa ja Canadassa: vän kysym yksenä. Sanom aleh Iäisyyttä olemassa, luovuttakoon ns. ed u sk u n n an en em m istö su o stu Yksi v u o sik e r ta . . 6 k u u k au tta. .$5.00 3,500 päätä, jo ista noin 470 tävsika.- 2 kuu kau tta... *1.00 1 k u u k a u s i... .00 distö puhuu siitä paljon ja esit Svuista h ä rk ä ä ja 482 em äleh m ää; H m aan n to n ark iseen valtiom uotoon; siis kerta kaikkiaan siitä käsi Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi v u o s i a e i l a . -88.00 6 kuukautta..$4.25 tää syitä, joiden perusteella sel jo s Svinhufvud olisi m a ltta n u t odot | put ovat n u o rta k a rja a ja vasikoita. tyksestä. ta a vielä kolm isen viikkoa, olisi ko _ Viime h u htikuun 1 p äiv ästä oli lau lainen on välttäm ätöntä. SUBSC R IPTIO N RATES: Työväestöllä ovat om at eri In tnc United States and Canada i , . , . , . . .„ ko e d u sk u n n assa oleva sakki, P aasi M istä *nia k ä ä n t y n y t 615 vasikalla. R at One year.......... $5.50 Six month*...........$5.00 j L llg la tin illk ie le tl o p e tta U IU le n näiset tehtävänsä sorretun !u»<- SEISOIVAT KIUSAUSTA VASTAAN. ¿iän ulotti. “ Vai kuinka? s ä ä tä jä t ovat ku iten k in ilm o ttau eet, vuorta lu k u u n o tta m a tta , ä ä n e stä n y t Three m ouths.. $l.t>0 One mouth................ 60 saak k a tu le tte ? ” täysikäisille ulkomaalaisille ,,n j kan jäseninä, joita tehtäviä ei e ttä heidän oli vaikea sa ad a laske m o n ark ian puolesta, New Y orkissa sa ttu i kahdelle hie “ W yoniingista.” Huoucusto sijaitsee 10uinen ja Duaue katu- h ttlitllio tl ausuu j 1 voija arvoinen," ' millään tavalla suorittaa tu k si kaik k ia laum an m ukana olleita T ie ty sti kaikki p e ru s tu s la it ovat nostun ylliäisim piin k erro k siin kuu ] cm kulin a -.»a. Telefooni: kanttori 365, | E ttekö tulisi “ Vai sieltä asti! i..,on ! | njjn tehokkaasti vieraalla kie- luvalle n aiselle käym ään niin nolos toimitus 832. m uuan Lortlandin lehti, jatkaen, v asik o ita, jo n k a tä h d e n he luulevat v äliaikaisia. Kun uusi valtio llin en te k ijä as i "Se on livvä heille itselleen. ' Jellä kuin ne voidaan- suorittaa I ti, e tte iv ä tp ä taida sitä heti huom en-i m inun v ieraikseni täk si päivää? Tul n iitä olevan jonkun v erran enem m än tuu esille, kum oten vanhan, laatii se kuin m itä v ira llise sti ilm otetaan. nhottaa. N im itäm m e, kohtelial-l . . . . . ., . , Sellainen on työväestön 't e h d e n h e i d ä t s o p iv a m m ik s i n ti- m a a n v i r a llis e lla k ie le llä . I a s s a n 1 a 1a , u --------------------------- . . .. « , . ■ .». v iitate n upeaan autoonsa, jatk o i — 1 m yöskin om at lak io sa. ja neiti H . . . . hin tehtäviin, jotka ovat ¡teidän | esiint \ v jonkinlainen kutnmalli- suudesta, h e itä rouva A . tk si C anadan h allitu s n ä y ttä ä siis onnis loukkaamista 1 “s a a tte aje lla ym päri kaupunkia ja H e rra t ovat nyt lö y täneet T uk hie .. K ; suoritetta)aitaan. Siten tulevat ; seita näyttävä kilpajuoksu, jossa R ik si. , M olem mat olivat hyvin 1 . . Ik ä ise llä sen näh täv y y k siä. H a lu a tte tuvan sä ily ttä ä puhvelit täy d ellisesti holm an k u n in k aa llisesta a rk isto sta noja, hvvin rik k a ita , jo v a k a a n tu -. sukupuuttoon häv iäm ästä, niinkuin , E räät kuuluisuutta tavoitele he kykenevimmiksi h »itämään , työväestö» että kapitalistit m ieleisen sä p e ru stu sla in ja tuovat n eessa Ijassa, seka seu raeläm än joli , ........................... ♦ ¡m u u tam ia vuosia ta k a p e rin p iille i vat herrasm iehet ovat viime ai i liikettään ja m uita toimiaan, pyrkivät käyttäm ään samaa asi- tavia naisia. sen Suom een. S itä kai Joonas C ast Ja m olem m at hyvin! r.im ä ystäv ällisy y s n ä y tti vaikut- naisia. Ja . . , i tn v -in et-f tav alla 1 kum paankin , m on*«, i n a j i l l K ajvan. Kun nykyisen k a rja n ren oli siellä k aiv elem assa koko so sata koina ryhtyneet urheilem aan ! »Englanninkielen taitam attom uus aa hvväkseen eri tarkotuksia var- Itsetieto isia, se tah to o sanoa, om an 'a».m “siem en ” v. 1909 täh ä n puistoon ku I Toinen k äänsi, ylenkat dan a ja n . sam alla asetellen pom m e “työhönm enollaan”, s. o. ovat ni ntaassa jossa sitä puhutaan, on : ten. yh teisk u n n allisen arv o n sa tu ntevia. I m ieheen. le te ttiin , oli elukoita 102 päätä kai ! seellisesti o lk ap äitään k o h a u tta en ja n o rja laisiin laivoihin yhdessä Päi- m ellisesti asettuneet jonkun teol sangen suuri vaikeus. Englannin- K äytännöllinen kokemus kui-j Isän m aallisin a “jo h tav in a n a is in a , selkiinsä, m u tta toinen a n ta u tu i röh ken kaik k iaan , ja jä le s tä p ä in on sin välehden P u san k an ssa. lisuuslaitoksen palvelukseen, kielen taito tekee heille m ah d o l-! tenkin on opettanut työväestölle, ! ollen he olivat v alinneet om aksi eri keaiitj taistelu u n . H än tu n si m ail ne eri aikoina tuotu lisää 338, joten P usa ja C a stre n ovat siis “ kappale lisään ty m in en virallis muka osottaaksecn vilpitöntä lis c k s i tu ll a o s a r s i . \ i n e r i k a n e t t ä >en o n p a ljo a v a ik e a m p i ko isalakseen a v u sta a New Yorkiin m an pahuuden ja k iu sa a ja n kava luonnollinen p e ru s tu s la k ia ” L assallen sanoilla s a haluaan palvella “m aata ja kan- kansasta, käsittää sen ajatusta, tuiki t o im e e n englanninkieltä m aaseuduilta saapuvia nuoria sota luuden, ja p ä ä tti sille n ä y ttä ä, e tte i tenkin num erojen m ukaan tällä ajal n o ttu n a, s a k sa la is e t p istim e t ovat saa”, kuten he rakastavat sauna, vm m artaä sen laitoksia ia sen taitam attom ana, kuin k a p ita listi- i m iehiä välttäm ään suuren ^au p u n ' ^yvolningin poika olekaan niin hei la on ollut 2.760 — siis v e rra te n liv kappale p e ru stu sla k ia , e d u sk u n ta on en kielitaidottom alla tvöväestöd- i £*n lu k em atto m ia vaaroja ja viette-1 p()St)- j1ä nen verkkoihinsa k ie rre ttä vä tulos y h d e k sässä vuodessa. pikkunen osa p e ru stu sla k ia , Suom en hädän hetkenä. E ttä sellaiset ! kirjallisuutta.” P a itsi puh v eleita on puistossa sa- k a p ita lis tit ovat kappale p e ru stu sla lvksiä, joita siellä aina on heitä väi . visaa, urheilijat eivät suinkaan ole tvöl- ' E päilem ättä on englanninkie- lä. Samoin todistaa Amerikan jym ässä joka nurkan tak a n a , m illoin' “ K uulkaapas — kyllä m inä teidän tak u ilta poroa (elk eli ca rib o u ), muu- lään m itään tu o ttan u t, on selvä Ien oppiminen siirtolaiselle t ä r - ’ ja inni Ien maiden tvöväenliik- alkoholin, milloin liian tm ig e tte le -; k u jeenne tiedän. Me v a s fik ä ä n lä k - ; tam ia sa to ja peuroja (d ee r), pari- kia jne. K iireessä ei e h d itty Suom en kan ju ttu . Eikä heillä ole ollut ta r kein hänen tehtävistään. M aassa keen v ertailu kum oaniattom asti j viksl kesyyn tyn e j(jen n a |itkosien muo-j Sjm me K ristillisten nuorten m iesten kym m entä hirv eä (m oose) ja e rä itä s a ita tie d u sta a , halu aisik o se m useo k o is ta k a a n m itään tuottaa, vaan jonka kieltä ei osaa. pj-syy hen- sen. että kielitaidoton siirtolais- dossa. 'y h d isty k s e stä , ja siellä m eille näm ä k a u riita (autelope). p e ru stu sla in laikseen. päin vastoin tällä urheilullaan kilo vieraana siksi kunnes sen , väestö» on t.iällä helposti k ä y t e t - ^ uo h ie n o tta re t olivat tä ssä tuon ' a sia t se lite ttiin . S anottiin, e ttä m ei ' Osa puistoa on erik seen a id a ttu Se ei olisi sitä h alu n n u t. n talo n p o jat k e rra n antoi m uka oikeuttaa tyhjä joutilas opoii. siitä on kokemuksia niin ; tävi<sä aseena työväenliikettä ! noj3ena päivänä m ieliajelullaan, Y li- |rt*’n 011 varo ttav a teidän k a lta isian n e j “c attalo " kokeiluja v a rte n ; k o e te taa n M u ta monella siirtolaisella. \nierika- vastaan, altis kaikenlaisille en- dennen valtakadun m uhkeissa m uoti ' tu n g ettelev ia naisia. P a ra s ta kun J n äet. ris te y ttä m ä llä puhvelia kesyn v at itse n sä n a rra ta ta iste le m aan ku vetelehtim isensä. laisen elämän tuntem inen ..n nakkolt.uloille ia m ahdoton par- 1 kannoissa, ka lipoissa kun he kesken kaiken »at-1 liv is tä tte tie h e n n e niin jo u tu in k u lu ; lih a k a rja n kanssa k e s y ttä ä u u tta ke»- „¡„ g a sv a llan nuolesta, ei heillä tieni M utta kun sanumakiidistö» pu ' tu lv a t äk k ääm ään kaksi so tam iestä p ä ä se tte , taik k a m inä huudan polii täv ä ä lilia k a rja ro tu a , jonka nim eksi sy d ä n tä vaatia, e ttä p e ru stu sla k i oli m ahdottom uus m uuten kuin ot- haalla tahdollaankaan ottam aan on pan tu “c a ttalo " (san o ista c a ttle ” si m yöskin heidän m ieleisensä, s. t. huu jonkun työni valm istum ises ¡ h irv e ä n isoja ja k a rk e a te k o isia mie sin viem ään teid ä t p u tk a a n !” tiimalla osaa täkäläiseen kansan- osaa työväestöin taisteluihin si hiä. pelottavan v a n k k a ra a ja isia , mut Rouva A ei sa an u t sanaa suus k arja, ja “ buffalo”, puhveli). e ttä hekin olisivat olleet k appale pe ta. esim. jonkun laivan valm istu etämään englanninkielellä. \ aik- ten kuin sen '¡»itäisi. rustuslakia. m isesta. niin asettaa se aina nä ka työläiset työskentelevätkin ! A m erikalaistum inen on siis ta rehellisen avonaisia n aam altaan . ( ,a a |i. ja neiti B oli p y ö rtym äisillään PYHÄN PIETA RIN VARVAS S o tilasten kasvoilla k u v astu v a vil I M itään tu o llaista ei heille ollut iki Nyt he ovat vain k appale hirsi- mä tyhjän toimit ta ja vetelehti jät n file d w ith th e Pont nuoran jatk o a, jo s u sk a lta v at pullikoi kaikki tavallaan sam anlaisissa o-I ^i!”tolaisväestön velvollisuus pitön häm m ästyt;, m ijlä he katseli 1 n:^ ennen tap a h tu n u t. H eitä, kaik at ( T A r s u to e r ia tra . n O s la re tio .. A u g . 22, as require«’ niiksi, joiden ansiosta tvö v almis- , h yväntekeväisyys ’ Itien m ahdollisten b y s e c tio n 19 o f th e A c t o f O c t. 6 th . I 4' 17.) da h e rro ja n sa v astaan . — Työni. loissa, niin sittenkään eivät h e ' niut{a m erkityksessä vat m ailm ankaupungin hum ua ja vi tni. \ arsinainen työväestö, joka •kaikki saa niistä sam anlaisia vai- I kuin porv aristo toivoo, Ei alis- lisää, heti pisti vähem m änkin to ttu p a siveysseurojen joh tav im p ia nen oli vähällä tu lla k ä y te ty k si sotatar- HU LLUUDEN ERI A STEITA. r e e n ta rk k a ilija n silm ään ja ilm aisi j ho.niellaan sillä tavalla! Si kotuksiin, tav allaan , tä ssä ä sk ettäin . työn suoritti, ei koskaan s ia tu n kuttim ia. Päinvastoin tahtoo ylei- tuakaan kieltätaitavaita porvaris- jo k aise lle ohi kulkijalle, e ttä he oli ! E rä ä ssä m ieliv ik aisten laito k sessa 'ie kyenneet k ä sittä m ää n Room an poliisi, n äet, tap a si erään nustusta. sesti olla siten laita, että ty ö -A o n sorron ja riiston alle, vaan TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA T ietysti ei työ»väestÖ» ole väillä maan antam at vaikuttim et ovat kään niiden tunnustusta, jotka ; vhtä moninaisia kuin on siellä ruoskaa heiluttavat. M utta n iil tv i >sk( ntelev ;i t'-öjväest » kielel- lä sanom alehtien ja m uitten y- tään. 'Teollisuuslaitosten tavatlo- leisesti julaistujen kiitoksien tar- man sorron ja puserruksen alai- , • kotuksena on m uokata yleistä sma jokainen tvokunen katpaa m ielipidettä suosiolliseksi kai helootusta ia etsii svvtä aseman- kenlaisten herrasvetelehtijäin a huonouteen, la työinteettäjien hommille ja kasvattaa alistuvai orjavoudit käyttävät vnrdn tni- su u tta ja orjanm ieltä työväestös- tavasti hvväkseen tvoläisten kit'- vat v ie ra ita tää llä — siis m itä suu vaan m ykistyneinä tu ijo ttiv a t sota naisen y rittä m ä ssä k iin n ittä ä P ieta oli hoidokit p an tu ty ö n tö k ä rry illä taistellakseen sitä tehokkaam m in rin tm assa v a a ra ssa joutua viettely ä m iehiin. M utta näm ä olivat varrno i rin k irk o ssa olevan “py h än ” P ieta k u lettam aan ro u h ittu a kiveä paikas- ja a sia sta a n . rin. p ronssisen k u v ap atsaan ukkovar ta toiseen. M uuan hoitolainen piti työ>väenliik.<een riveissä. Kieltä- siin. “ K o rjatk aa luunne, taik k a s a a tte paaseen (jota u sk ovaiset varsin k in k ä rry jä ä n koko a ja n alassu in , jonka- N iinpä rouva A — lähes fin vuo taitavana v oisi siirtolaisväestö) poliisln n isk a a n n e !" uhkasivat nä pääsiäisen aikana k äy v ät a h k e ra s ti- täh d e n e rä s o n n etto m u u sto v erin sa saada monella paikkakunnalla ly- üa» valkotukkainen, m utta liarvinai katsoi n,a vielä k e rra n ; sitte k ään siv ät suo su u te le m a ssa) pap eriliu sk aa, johon h ä n e itä kysyi; “ M iksi sinä e t pidä h y e s s ä ajassa aikaan syvällisen sen komearyhtinen nainen ........... i . . •* ................velvollisuudekseen ta rjo u tu a heille jelu sen k eleille selkänsä ja läksivät sekä englannin- e ttä italian k ielellä k ä rry jä si oikein puolin?” tyoväen- m uutoksen Am erikan työväen- . . . . . ... „ “ M inä en ole niin vähäm ielinen oli k irjo te ttu : “ S a k sa la isista päästä suojelusenkeliksi, ä hdessa n eiti B :n kävelem ään. liikkeen perusluonteessa. Se te-i k an ssa ___________ M urheellisella m ielellä a jo iv at rou kuin sin ä ”, v a sta si täm ä. “Jo s pi _______ _ m eitä, oi H e r r a ! ” he m enivät so tilaita p u h u tte kisi siitä todellisen ty ö n «ienliik- i?n,aan> nähdäkseen, m iten he p ar j va A ka n eiti B K ristillisten nuor Poliisin kysym ykseen nainen vas täisin oikein puolin, niin panisivat ten m iesten yhdistyksen p ääm ajaan tau k se k si se litti, e ttä hän en ta rk o ne Kiviä tä y te e n , m inun ty ö n n e ttä keen, m uuttaisi sen taistelukykyi- haiten voisivat olla heille avuksi. V oitu-! tu k se n a a n oli saada u sk ovaiset var väkseni.” “ N ä y tä tte oh van outoja tä ä llä ” , j k e ito m a a n kokem uksistaan. seksi ja poistaisi sen m atclevai- ¡III 11 jota puoluetta houkuttelee \ e- samoin kuin m yös kaikki raa- ololle. Tällaisen vallankum ouk näjän työläisten ja talonpoikien ajanjakson erikoisena vaikeutena ttä he kiivaasti vaativat hieman näjän tilapäinen heikkous ja jo-J tajajoukkojen tietoiset edustajat, sen m enestyksellinen to teu ttam i enemmistöön nähden, jonka epää- on käsittää ne om ituisuudet, jot- !ej)oa. Sodan ja 'porvariston joh- nen riippuu kansan enem m istön , m .. ättöm ästi osotti neuvostojen ka johtuvat siitä kun siirrytään , don tuhoam ien tu »tantovomien ta kiihottaa sosialismia vihaavat täydellisesti käsittävät sen p e r u s - ,---- , , --------- kapitalistit. (eroavaisuuden, mikä on aikaisem -'«alkuperäisestä historiallisesta i v,nne’nen Moskovan kongressi, kansan vakuuttam isen ia riista- v o im aan p alau ttam m u i; sodan, joka päättäväisesti asettui bolshe ¡ien 'kukistamisen päätehtävistä soda>sa kärsittyjen tappioitten Venäjän Neuvostojen Tasavallan Tällaisten ol<--uhteiden valli- nian porvarillisen vallanktimouk- luovasta tvöstä ja ennen kaikkea johdon, hoitam isen, pääteiltä- keinottelun ja porvariston yrityk- kansainvälinen asema ja so tessa meidän todelliset, eikä ¡»a-i sC‘n i;i nykyisen sosialistisen vai raatanen 'enemmistöstä. Sosialis- vik ien nuolelle. sien nostaa uudelleen valtaan ku- sialistisen vallankumouk Puolueemme toisena tehtävänä vään. periset, takeet ovat yksinomaan lai/kumouksen välillä kvsym yk- tisen vallankum ouksen voitto ei Ensim äisen kerran mailman- kistettu riistäjien mahti, aiheut- sen perustehtävät. "le taattua, ellei 'proletariaatti ja oli poliittisen vallan voittam inen im perialististen valtojen ristirii- sessä »»leviin tehtäviin nähden. historiassa sosialistipuolttecn on- tautien haavojen parantam inen; rutta- ja riistäjien vastarinnan kukista taisuudessa, mikä on saavuttanut ‘ ! ’o ’ 1 rvärillisessä 1 » 'i » ' i i - - <t v \ < i i i<i 11 ii n IU 7 LI I\- kö»v •• hät • • talonpojat • • osota « « • allankum ouk- nistui varsinaisesti to teu ttaa teli- m aan taloudellisen tilan uudel- K irjottanut X. Lenin. : ti , t. vasti it selailin taa, idealismia, it minen. 'Tätäkään tehtävää ei vie- korkeim m an rajan-a ja mikä il s e s s ä ra a ta ja jo ttk k o je n p a a te ilta - ; , - ... -, . tävä, voittaa valtaa ja kukistaa leen järjestäm inen, välttäm ättö menee viidellä puolen imperiali*- vänä « li s u o rtta a negatiivista, seuhratitiivaisuntla ia sitkevttä. ; lä ole lopullisesti ratkaistu, e m ( Raivaajan suomennos) 1 ' ’eläjät, j.i tuiki kiinteään vhtev män järjestyksen ylläpitäm inen, h ito n tisena kiinsojen m urnaam isena hävittävää tvotä — feudalismin Luomalla uudenmallisen valtion j ntekä me voi jättää huomioon- (True translsrton filcd with the »’ostnu-^ter teen johtam is-tehtäv iin kanssa. - nämä ovat niitä tärkeim piä — neuvosto-valtion — tarjoam .il- ottam atta tätä tosiseikkaa, silla at A-lotia. «»rv.. .Vi’<. 22, t‘»18. as r««|iureiJ lännillä ia toiselta puolen erit- j;i m onarkian hävittäm inen, ° la riistetyille raatajajoukoille ti- m onarkistit ja kailetit viidellä -^c’< län täytvv osottautua ole- tehtäviä, joiden käsittelem iseen by section 19 of the Act of Oct. bth, 19I7.J täin ankarassa niperialistisess i sitiiv ineti, rakentava tvö järje puolen ja menshevikit ja sosiali- vamnie kvkenevät tähän, kaikis- meidän on rvhdvetävä. Tuntunee aktiivisesti osaa Rauhan johdosta — täm än rau- kilpailussa lapanin ja Aineri :an ■ tää uutta v htei.-kuntaa oli väes- laisutiden otta . , vallankum ouksellisten oikeisto — la vaikeimpaan (ja eniten lupaa- om ituiselta, m utta tosiasiana on, hän sortavasta luonteesta ja ej»ä- v iilillä Tv vneiitneren ja sen ran- tön om istavan porvarillisen vä- UU(len ' htetsknnnan ra^entam i- että vlläoleviin ulkonaisiin ehtoi vimpaan) sosialistisen vallanku vakaisuudesta huolim atta — Ye- nikon vldierruudesta. hemm istön tehtävänä la lie suo- .,ne o.emme 1 «itk.nsscet jotka kannattavat ja s e u r a a v a t s tto - -' eei1, hin katsoen, ei ole m itään epäi- mouksen teiltä v ä i t t i . Me emme näjän Neuvostojen Tasavalta kv- ( tn selvää, että sellaisten ta- rittivat täm än tvon, huolim atta vasta pienen osan vaikeasta teh- inonarkisteja ja kadetteja — t o i- 1 saa laim inlyödä näkem ästä sitä, lystit siitä, että tällä hetkellä kenee nvt jonkun aikaa keskittä- keitten heikkouden johdosta, mei- työläisten ia köv hempien talon- tävästä. Pääv aikeus on taloudel-j seita ¡»uolen jatkavat vrityksiään että caitsi kykyä vakuuttaa ja neuvostovalta ei voi taata \ e- . . . mäan ponnistuksensa sosialistisen dän Sosialistinen Neuvostojen noikien vastarinnasta, verrattain lisella alalla — kohottaa työn I yhdistää voimansa kukistaakseen tuottavaisuutta. luoda tarkka ja j neuvostovallan. M utta pääasialli- voittaa sisällissota, tnenestyksel- naiar» s ia iit- . . i , m uuttam -■vv,...,. ista ,«i sosialismia vallankum ouksen tärkeim pään ja T asavalta on äärim m äisen e p ä - t helposti, ei ainoastaan sen takia prol,_ Imen jonto riippuu käytännölh- kohden, ellei se voi ratkaista vaikeintnaan puoleen järjestä- vakaassa, epäilem ättä k riitilli-e s-' ett i silloin oli riistettyjen iottk- vleinen tuotannon ia jaon ta rk sesti riistäjien vastarinnan sestä järjestäm isestä. T äm ä on k a. tännollisellä tavalla nämä v h- ... • » m istehtäväau. sä kansainvälisessä asemassa, kojen vastarinta, sen johdosta kailu ja kontrolli, ja todella yh- leeini jo ratkaistiin lokakuun 25 , päivän 1917 ja (keskim ääräisesti) i :a,k,!?la vaixein tehtävä, — se teiskunnadqen elämän kaikista Täm ä tehtävä on esitetty sei- Meidän täytvv ¡»onnistaa kaikki kun he olivat jiirjestvinättömiii tciskunnallistutettu tiu »tanti ». helm ikuun 1918 välisenä aikana ,ncr'<itsee kymmenien miljoonien alkeellisem m at tehtävät, — huo- västi ja tarkasti kaikille raata- voimamme kavttaa.<-emme liv- valtiollisella alalla ia olivat h e _ liogajevskvn antautum isen ai- ’‘Unisten elämiin syvimpien pe- lim atta porvariston, mensheviki- Kolme tehtävää. ville ja sorretuille luokille \ e u - ' väk>ctnme sitä loma-aikaa, j*mka tam ättöm iä, varsin heikkoa, vaan hana • rusteitten — taloudellisten — en ja sosiali vallankum ouksellisten vostojenM oskovassa m aaliskuun täm ä tilanne meille sm», p a ra n -| mvoskin sen takia, että anarkis- ..... _ nvkyisen . ..... hallitsevan ______ Venäjän Nyt meidän edessämme ,»n koi- ' i^ je stä m istä uudelle pohjalle. |a «’p i s t o n vastarinna-ta. Nvkvi. 1<» päivänä PH8 (»idetyn kongres- taaksem m e pahimmat ¡laavat, ■ tiscs i ra-\ennetun kapitalistisen pUO]ueen holshevikijniolueen ke se «>n kaikista lupaavin tehtävä, -en tilanteen konkreettisiin orni sin hyväksym än päätöslauselm an i“ *ta \ enajän kovo \! leiskuu- v ntei-kunnan järie-tavä perus- hitvs odottaa erittäin selvästi sen mas tehtävä, mikä on kaikista sillä vain sen jälkeen kun sen tuisuuksiin nähden ja neuvosto neljännessä kohdassa, jossa pu- na .itien elim istö sai -‘ km joo- voima »»maa luonnollisen, laajan historiallisen kriisin fu o n teen ., , välttäm ättöm in la .. m iR . . ä . a n t a a olemme pääasiallisesti ratkaisseet vallan olem assaoloon. <en maan liutaan raatajien itsekurista ia <V'sta - ' a taloudellisesti uudes- ia voimakkaan kansallisten ia mikä on luonteen»'maista n v k v i - | n.-\.K vl\ tT c a ’al.l e : .’a r' voimme sanoa että V enäjästä on vhteiskunnallist uttam isiä sineen, arm ottom asta ta is te lu ja kaaos- taan n n e s ta a maa. ¡ ta ilman kansainvälisten m arkkinoitten , selk, poliittiselle tilanteelle ja ! Jestaa Venäjän johto, hoito. I te- tullut ei a in» »a -taan neuvostojen, tv »»väen kontrollilleen j.n e., k a t ei voi tulla kv s v m v k s e e n mikään kasvun. ; vaatiin neuvostoja uudestaan ' tcnli,n » ^ « n u t n e käsittelem ään vaan sosialistinen tasavalta. ta ia epäjärjestystä vastaan. soen, näitten alkeellisimpien teh Jokaisessa sosialistisessa v a i-1 järjestämistvö»hön, s. o. uusia me- ja ratkaisem aan tätä probleemia \ enaiiin N euvostojen Tasaval vaka a vastarinnan tekeminen. j.» lokakuun 25 päivästä 1917' H etken yleiset taisteluhuudot, tävien käytännöllinen -atkaise- On myöskin selvää, että me lankutnouksessa sitä vastoin pro- nettelvtapoja .uusiin prohleentei- minen m erkitseisi sitä, että me lan saavuttam an rauhan epäva lahtien. M utta tähän saakka, niin- Y lläkuvattu ulk »nainen tilanne, kaisuus ei tietenkään johdu sii voimme antaa vakavaa apua so- letariaatin ja sen johtam an köy-i hin. olemme voittaneet järjestäm is- Nousevan puolueen ensimäise- kauan kuin riistäjien vastarinta jonka synnytti erittäin sortava ja vaikeuksien ensimäisen askeleen v allankum oukselle hintmän talonpoikaisv tiestön pää- tä, että se nyt sutinnittelee soti sialistiselle ilmeni avoimessa sisällissodassa, epävakainen rauha, kauhea epä- lastoim innan uusim ista. Paitsi lännessä. jota vallankum ousta on tehtävänä, — ia sen vuoksi myös- nä tehtävänä on saada kansan johtoprobleem i ei voinut m uo-j järjestys, työttöm yys ja nälän- m atkalla sosialismia kohden. porvarillisia vastavallankum ouk viivyttänvt m onet eri seikat, vain kin V enäjän sosialistisen vallan- enem mistö vakuutetuksi siitä, et- päätehtäväksi, keskus- hätä, jonka saimme sodan ja Pitäkää tarkkoja ja varmoja sellisia ja heidän apureitaan siinä m äärässä mikä vastaa mei- kum ouksen, jonka me alkuunpa- i tä sen ohjelma ja politiikka on do>tua tehtäväksi. poryaristovallan perintönä (por- tilejä, hoitakaa liikettä säästäväi- (m enshevikejä y.m.) kukaan jär- dän m enestvstäm m e edessämme nimme lokakuun 25 päivänä 1917,: oikeata. Täm ä oli kaikkein tär- T ätä nykyä se on m uodostunut varistovallan, jota edusti Keren sesti, älkää laiskotelko, älkää va kevä valtiomies ei sitä ajattele. olevien järjestäm isprobleem ien — on positiivisessa ja konstruk- kein tehtävä tsaarivallan aikana tiivisessä tvössä luoda . erittäin ia sinä aikana, jolloin Tshernoff j päätehtäväksi. Me, bolsheviki- ski ja hänen kannattajansa, men- rastako, pitäkää ankaraa kuria R auhan epävakaisuus johtuu sii- ratkaisussa, □uolue olemme vakuuttaneet Ye- shevikit ia sosialivallankumouk- työssä, — nämä taisteluhuudot. m onim utkainen ia herkkä uusi ia Zeretelli kom prom iseerasivat tä tosiasiasta, että niissä impe- Perusehtona onnistuneesti rat- näiän. Me olemme voittaneet sellisten oikeisto). — kaikki tä- joita oikeutetusti ivattiin vallan- suhteitten järjestely tu o tteitten Kerenskvn ja Kishkinin kanssa, rialistisissa maissa, jotka ovat kaistaksem m e välttäm ättöm im - Y enäjän rikkailta köyhille, riis mä on välttäm ättöm äsi! aiheut kum ouksellisen köyhälistön ta järjestelm ällisesti tuottam iseksi T ätä nvkvä täm ä tehtävä, mikä V enäjän vieressä lännessä ja i- mät järiestäm istehtävät on se. läjiltä raatajille. Ja nyt tulee e- tan u t suurta väsym ystä, vieläpä holta. silloin kun porvaristo k äy t däasä ja om aavat suunnattom ia että kansan poliittiset johtajat, ja jakamiseksi, tuotteitten. jotka tietenkään ei vielä ole päättvnvt, teemme Yenäjän asioitten joh raataja joukkojen m enehtvm istä- ti näitä keinoja ylläpitääkseen sotilaallisia voimia, sotilaspuolue s. o. Venäjän Kom m unistisen ovat välttäm ättöm iä kymmenien eikä koskaan voidakaan päättää, tam inen, hoitam inen. Nykyisen kin. On siis ái'van luonnollista, rii-täiäluokan valtaansa, ovat nyt voi saada johtovallan käsiinsä, ; tt hit-er. tholshevikie n) jäsenet, m ilj'o n ien ihmisien o lem assa-1 on pääasiallisesti ratkaistu \ ’e- Neuvostovallan tär keimmät tehtävät
