No. 195
T O V E R I _________
m e a rv a ta , m inkälaisen tu n n u stu k se n 1 p a a n su u te lija t ru k o ilem aan
tu o ta ru
sä. T yäväestö ei muka olisi m i lentaitam attom uutta, taistelut ta suushengen, joka siellä nykyisin neljä viidettäosaa huonekaluista, yhd isty k sen jo h to h en k ilö t h e iltä sai ; k u u sta. V aikka poliisi sanoikin p u a
tään ilman noita loisia, joita se en yhtä kansallisuutta toista vas- gom persism in vaikutuksesta on puolet kauluksista ja paidoista, vat hyvää ta rk o tta v a s ta s o ta m ie s te n , v ä n sä su u re ssa arv o ssa n aisen isän
taan, muka sillä perusteella, että vallalla ja jäytää sen elinvoimia, j neljä viidettäosaa nahasta. P « o -: .<karRigemjsestaan
Linnen suomalaisen työväen äänenkannattaja, hiellään ja verellään elättää!
suurkaupungii*. m aallista intoa, v a a d ittiin h ä n e ltä
ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä
k u ite n k in lupaus, e tte i hän k ä y tä
p . se ole halu eripuraisuu- let käsineistä, jalostaa yhdeksän- vietteIf ksiä v astaan.
paitsi sunnuntaina.
Kun kaikki ym päri käy, niin sortoon ja vääryyteen on syylli-1
P ie ta rin u k k o v a rv a sta näin so taiseen
...... ,
, toista kahdeskym m enesosaa so- ’
----
*
TO IM IT U SK U N TA :
sittenkin on se työväestö, joka nen joku toinen ty ö läisjo u k k o ,'
joka pitää Am erikan työ- , .
. .
,
tark o tu k se e n . vaan tu rv a u tu u mui
W. N. REIV O ,
LAURI M O ILANEN,
SUURIN
PUHVELILAUM
A,
, ...
. kie-
. ''k . e r . is tä
, valm istaa puolet stkaa-
A D O L PH SALM I.
A. 1$. MÄKELÄ,
kaikki tuottaa kaikkialla. Eivät vaikka itse asiassa kaikki siitä j
itlrkpr>ii
Iiprkkun:»
.
vaan
kie
hin a a ttc e n le v ity sk e in o ih in .
m itä e rä ä on olem assa,
SULO SYV Ä N EN .
1 reistä, jne.
ne herrasm iehet, jotka nyt an ta kärsivät.
I k ilisten vaikeuksien synnyttäm ä
on C an ad assa W ainw right p u istossa
Mikä m ahtava voima täkäläi A lb ertassa. G rand T ru n k P acific ra VÄLIAIKAINEN PER U STU SLA K I
utuvat
“
ruum
iilliseen"
työhön,
Yhteinen
kieli
poistaisi
sano-I
TOVERI
tilanne, jossa toim inta käy mah-
(T H E COMRADE)
m uka kunnioituksesta sitä koh- m attom an paljon väärinynim är- ] i dottomatksi, kun ei ym m ärretä sen työväenliikkeen riveissä oli- dan v a rre lla VVinnipegin ja Edition tu lee siis Suom een.
The organ of the Finnish workers in the ,
...
,
.
S iksi ei k e lv a n n u t se p e ru stu sla k i
sikaan tämä joukko jos se voisi ¡tö n in välillä. T äh än h allitu k sen hoi
Western state». The only Finnish daily ia t a a n , t e e sita mtlUSSa taTKOtUK- rystä täkäläisen työtekevän väes
’ mitä kukin ajattelee.
the West. Published daily, except Sunday,
ottaa sen tehtäviin osaa täysin dossa olevaan ra u h o te ttu u n puisto- jota viim e a ik o in a on niin a h k e ra sti
at Astoria, Ore., by the Western Work sessa, kuin peittääkseen m uita tön keskuudesta, ja luonnollises-!
alueeseen on koottu m elkejn kaikki rik o ttu , v aan e ts ittiin valtioarkistos-
men's Publishing Society.
H arva tietäneekään, että Y h kielitaitoisena!
toim iaan, joiden päivänvaloon J ti vahvistaisi sam assa m äärässä
ANTT1 J. PAKTAN, Manager.
puhvelit, m itä C an ad assa vielä on ta vanha. K ystaa K olm annen aikui-
dysvalloissa on kolm etoista m il
Eikä ole olem assa m itään sen jälellä. P uisto on i 60 neliöm ailin nen p e ru s tu s la k i; se ei ole itse asias-
Entered as second-class mail matter July 18, tulem inen ei olisi edullista p o r - > sen taistelurintam aa,
1912, at the postoilice at Astoria, Oregon,
ulkomailla sy
__ ..
. j . . n
_ y ttä ( | käytännöllisem pää
n ty
ja h y ö d y lli-, laajulnen gj}s oma kokooaInea pik sa sam a kuin n y kyinen, vaikka ny
variston yhteisille ja heidän yk
Me käsitäm m e vallan hyvin, et joonaa
under the Act of March J, 1879.
työläistä.
S
iirto
laisu
u
sty
ö
v
äestö
'
sem pää tapaa englanninkielen ku Inajim ansu. Se on van k alta ai kyinenkin on sen p o h jalla luotu,
tä porvarillinen sanom alehdistö
limutushiuta 4Cc palstatuumalta. Kuoleman- sityisille eduilleen.
ilmotukset fi.SO kerta ja muistovarayilla
oppimiseen, kuin työväenliikkeen dalla y m p ärö ity ; siin ä on u se ita jä r Suom en h e rra t kai to ivovat, e ttä
tekee
kahdeksankym
m
entä
viisi
82.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- j
T yöväestön loukkaam isena o- ei kiittele englanninkielen ope
i via, ja su u ret a la t k asv av at -uin täm än p e ru stu sla in av u lla saad aan
liitto- ilmot ukset 11.00 kerta, halutaantieto-
....
...
,
siksi, että se prosenttia teurastuslaitosten tvös- toim intaan osanotto. Kun sen ¡via,
ja mmenmuutto-ilmotuksct 50c kerta, naima- , V 3 t k a i k k i S e ll a is e t y r i t y k s e t pi- tussuunnitelm ia
! tä .
seitsem än kym m enettäosaa yhteydessä harjottaa kieliopin- , o m aista hein ää, jo ten sie llä c a yl sy n ty m ään sa m a n lain e n tilan n e kuin
Umotukset >1.50 kerta, avioero-ihaotuksct j .
..
toivoo
tvöväestön
voittavan
sen
|1.00 kerta. Seisovat dmotukiet sopimuk- I (lCttaVat.
K u sta an k in a ik a n a ; K ustaahan
opittuaan jotakin itselleen, vaan i hiilikaivostyöstä. seitsem än k a h - ! noita kirjallisestikin, niin v errat’ ¡ täkyllin
¡ stoesa reh u a puhveleille ja m uille oli
•en mukaan. Satunnaisista il Hiotuksista tu- j
» i< i »---- — ,—
sä ily te ttä v ille
elukoille oli p o rv arillisen “ v a lis tu s a ja n ” ku
lee rahan seurata mukana.
Lngiauiitnkte-
! vmpärl‘ Vuoden.
Iestä »uomennetaan vapaasti.
ningas, jo k a o sasi tu h la ta v altio k as
Amerikalaistuminen on se tekee sen siitä syystä, että ! deksattaosaa villatehdastyöstä, I tain lyhyessä ajassa oppii
to
i_
i
yhdeksän
kym
m
enettäosaa
puu-
paljon,
että
tulee
joltisestikin
’
Ä
sk
ettäin
on
viisi
ra
ts
a
s
ta
ja
a
,
ja
san niin ty y stin , e ttä h än k u o ltu a n
täkäläinen kapi tai ist il nokka
Advcrtising rates ui effect July 1, 1912, 40
velvollisuutemme
sa
olisi jo u tu n u t k o n k u rssitilaa n , jos
cent* per inch. Special discount is allowed
von siitä hyötyvänsä. Ja se hyö- ' illatehtditten työstä, valm i-taa toimeen. Ja sitten oli helpompi j k äen alueen k esk en ään , käynyt halli
tor larger and Connuuous advertisements.
lask em assa k u n in k a a llista h e rra a
kohdeltaisiin
i tukaen
m ä ä rä y k se stä
TOVERI, BOX 99, A S T O R lA ^ jR E .
Siirt» »laisten am erikalaistutta- tyykin siitä. liika tässäkään suh- ( enem m än kuin puolet jalkineista, jo päästä eteenpäin,
j puistossa olevat puhvelit. VirnìVccE ta v a lliste n v a ra rik k o la k ie n m ukaan.
niinen on nykyisin jälleen päi teessä ole m itään etujen ylitä-
T IL A U SH IN N A T
Noin kolm en viikon a ja lla saatiin
; ti ilm o tetaan laum an lu k u m ä ä rä k si
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
vän
kysym
yksenä.
Sanom
aleh
Iäisyyttä
olemassa,
luovuttakoon
ns.
ed u sk u n n an en em m istö su o stu
Yksi v u o sik e r ta . . 6
k u u k au tta. .$5.00
3,500 päätä, jo ista noin 470 tävsika.-
2 kuu kau tta... *1.00
1 k u u k a u s i... .00 distö puhuu siitä paljon ja esit
Svuista h ä rk ä ä ja 482 em äleh m ää; H m aan
n to n ark iseen valtiom uotoon;
siis kerta kaikkiaan siitä käsi
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi v u o s i a e i l a . -88.00
6 kuukautta..$4.25 tää syitä, joiden perusteella sel
jo
s
Svinhufvud
olisi m a ltta n u t odot
|
put
ovat
n
u
o
rta
k
a
rja
a
ja
vasikoita.
tyksestä.
ta
a
vielä
kolm
isen
viikkoa, olisi ko
_ Viime h u htikuun 1 p äiv ästä oli lau
lainen on välttäm ätöntä.
SUBSC R IPTIO N RATES:
Työväestöllä ovat om at eri
In tnc United States and Canada
i
,
. , . ,
. . .„
ko
e
d
u
sk
u
n
n
assa
oleva
sakki, P aasi
M istä *nia k ä ä n t y n y t 615 vasikalla.
R at
One year.......... $5.50 Six month*...........$5.00 j
L llg la tin illk ie le tl o p e tta U IU le n näiset tehtävänsä sorretun !u»<- SEISOIVAT KIUSAUSTA VASTAAN. ¿iän ulotti.
“ Vai kuinka?
s ä ä tä jä t ovat ku iten k in ilm o ttau eet, vuorta lu k u u n o tta m a tta , ä ä n e stä n y t
Three m ouths.. $l.t>0 One mouth................ 60
saak k a tu le tte ? ”
täysikäisille ulkomaalaisille ,,n j kan jäseninä, joita tehtäviä ei
e ttä heidän oli vaikea sa ad a laske m o n ark ian puolesta,
New Y orkissa sa ttu i kahdelle hie
“ W yoniingista.”
Huoucusto sijaitsee 10uinen ja Duaue katu- h ttlitllio tl
ausuu j 1 voija
arvoinen,"
'
millään
tavalla
suorittaa
tu
k si kaik k ia laum an m ukana olleita
T ie ty sti kaikki p e ru s tu s la it ovat
nostun ylliäisim piin k erro k siin kuu
] cm kulin a -.»a.
Telefooni: kanttori 365, |
E ttekö tulisi
“ Vai sieltä asti!
i..,on ! | njjn tehokkaasti vieraalla kie- luvalle n aiselle käym ään niin nolos
toimitus 832.
m uuan Lortlandin lehti, jatkaen,
v asik o ita, jo n k a tä h d e n he luulevat v äliaikaisia.
Kun uusi valtio llin en te k ijä as
i "Se on livvä heille itselleen. ' Jellä kuin ne voidaan- suorittaa I ti, e tte iv ä tp ä taida sitä heti huom en-i m inun v ieraikseni täk si päivää? Tul n iitä olevan jonkun v erran enem m än
tuu
esille, kum oten vanhan, laatii se
kuin
m
itä
v
ira
llise
sti
ilm
otetaan.
nhottaa. N im itäm m e, kohtelial-l . . .
.
. ., . ,
Sellainen on työväestön 't e h d e n h e i d ä t s o p iv a m m ik s i n ti- m a a n v i r a llis e lla k ie le llä . I a s s a n 1 a 1a , u ---------------------------
. . ..
« , . ■
.». v iitate n upeaan autoonsa, jatk o i —
1
m
yöskin
om at lak io sa.
ja neiti
H
.
. . .
hin tehtäviin, jotka ovat ¡teidän | esiint \ v jonkinlainen kutnmalli- suudesta, h e itä rouva A . tk si
C anadan h allitu s n ä y ttä ä siis onnis
loukkaamista
1
“s a a tte aje lla ym päri kaupunkia ja
H
e
rra
t
ovat nyt lö y täneet T uk
hie
.. K
; suoritetta)aitaan. Siten tulevat ; seita näyttävä kilpajuoksu, jossa R ik si. , M olem mat olivat hyvin
1
. . Ik ä ise llä sen näh täv y y k siä. H a lu a tte tuvan sä ily ttä ä puhvelit täy d ellisesti holm an
k u n in k aa llisesta a rk isto sta
noja, hvvin rik k a ita , jo v a k a a n tu -.
sukupuuttoon
häv iäm ästä, niinkuin ,
E räät kuuluisuutta tavoitele he kykenevimmiksi h »itämään ,
työväestö» että kapitalistit
m
ieleisen
sä
p e ru stu sla in ja tuovat
n eessa Ijassa, seka seu raeläm än joli ,
...........................
♦
¡m u u tam ia vuosia ta k a p e rin p iille i
vat herrasm iehet ovat viime ai i liikettään
ja m uita toimiaan, pyrkivät käyttäm ään samaa asi- tavia naisia.
sen
Suom
een.
S itä kai Joonas C ast
Ja
m
olem
m
at
hyvin!
r.im
ä
ystäv
ällisy
y
s
n
ä
y
tti
vaikut-
naisia.
Ja
. .
,
i tn v -in et-f tav alla 1 kum paankin
, m on*«,
i n a j i l l K ajvan. Kun nykyisen k a rja n ren oli siellä k aiv elem assa koko so
sata
koina
ryhtyneet
urheilem aan ! »Englanninkielen taitam attom uus aa hvväkseen eri tarkotuksia var- Itsetieto isia,
se tah to o sanoa, om an 'a».m
“siem en ” v. 1909 täh ä n puistoon ku
I
Toinen k äänsi, ylenkat
dan a ja n . sam alla asetellen pom m e
“työhönm enollaan”, s. o. ovat ni ntaassa jossa sitä puhutaan, on : ten.
yh teisk u n n allisen arv o n sa tu ntevia. I m ieheen.
le te ttiin , oli elukoita 102 päätä kai
!
seellisesti
o
lk
ap
äitään
k
o
h
a
u
tta
en
ja
n o rja laisiin laivoihin yhdessä Päi-
m ellisesti asettuneet jonkun teol sangen suuri vaikeus. Englannin-
K äytännöllinen kokemus kui-j
Isän m aallisin a “jo h tav in a
n a is in a , selkiinsä, m u tta toinen a n ta u tu i röh ken kaik k iaan , ja jä le s tä p ä in on sin välehden P u san k an ssa.
lisuuslaitoksen
palvelukseen, kielen taito tekee heille m ah d o l-! tenkin on opettanut työväestölle, ! ollen he olivat v alinneet om aksi eri keaiitj taistelu u n . H än tu n si m ail ne eri aikoina tuotu lisää 338, joten
P usa ja C a stre n ovat siis “ kappale
lisään ty m in en virallis
muka osottaaksecn
vilpitöntä lis c k s i
tu ll a o s a r s i . \ i n e r i k a n e t t ä >en o n p a ljo a v a ik e a m p i ko isalakseen a v u sta a New Yorkiin m an pahuuden ja k iu sa a ja n kava luonnollinen
p e ru s tu s la k ia ” L assallen sanoilla s a
haluaan palvella “m aata ja kan- kansasta, käsittää sen ajatusta, tuiki
t o im e e n
englanninkieltä m aaseuduilta saapuvia nuoria sota luuden, ja p ä ä tti sille n ä y ttä ä, e tte i tenkin num erojen m ukaan tällä ajal n o ttu n a, s a k sa la is e t p istim e t ovat
saa”, kuten he rakastavat sauna, vm m artaä sen laitoksia ia sen taitam attom ana, kuin k a p ita listi- i m iehiä välttäm ään suuren ^au p u n ' ^yvolningin poika olekaan niin hei la on ollut 2.760 — siis v e rra te n liv kappale p e ru stu sla k ia , e d u sk u n ta on
en kielitaidottom alla tvöväestöd- i £*n lu k em atto m ia vaaroja ja viette-1 p()St)- j1ä nen verkkoihinsa k ie rre ttä vä tulos y h d e k sässä vuodessa.
pikkunen osa p e ru stu sla k ia , Suom en
hädän hetkenä.
E ttä sellaiset ! kirjallisuutta.”
P a itsi puh v eleita on puistossa sa- k a p ita lis tit ovat kappale p e ru stu sla
lvksiä, joita siellä aina on heitä väi . visaa,
urheilijat eivät suinkaan ole tvöl- ' E päilem ättä on englanninkie- lä. Samoin todistaa Amerikan
jym ässä joka nurkan tak a n a , m illoin' “ K uulkaapas — kyllä m inä teidän tak u ilta poroa (elk eli ca rib o u ), muu-
lään m itään tu o ttan u t, on selvä Ien oppiminen siirtolaiselle t ä r - ’ ja inni Ien maiden tvöväenliik- alkoholin, milloin liian tm ig e tte le -; k u jeenne tiedän. Me v a s fik ä ä n lä k - ; tam ia sa to ja peuroja (d ee r), pari- kia jne.
K iireessä ei e h d itty Suom en kan
ju ttu . Eikä heillä ole ollut ta r kein hänen tehtävistään. M aassa keen v ertailu kum oaniattom asti j viksl kesyyn tyn e j(jen n a |itkosien muo-j Sjm me K ristillisten nuorten m iesten kym m entä hirv eä (m oose) ja e rä itä s a ita tie d u sta a , halu aisik o se m useo
k o is ta k a a n m itään tuottaa, vaan jonka kieltä ei osaa. pj-syy hen- sen. että kielitaidoton siirtolais- dossa.
'y h d isty k s e stä , ja siellä m eille näm ä k a u riita (autelope).
p e ru stu sla in laikseen.
päin vastoin
tällä
urheilullaan kilo vieraana siksi kunnes sen , väestö» on t.iällä helposti k ä y t e t - ^ uo h ie n o tta re t olivat tä ssä tuon ' a sia t se lite ttiin . S anottiin, e ttä m ei ' Osa puistoa on erik seen a id a ttu
Se ei olisi sitä h alu n n u t.
n talo n p o jat
k e rra n antoi
m uka oikeuttaa tyhjä joutilas opoii. siitä on kokemuksia niin ; tävi<sä aseena työväenliikettä ! noj3ena päivänä m ieliajelullaan, Y li- |rt*’n 011 varo ttav a teidän k a lta isian n e j “c attalo " kokeiluja v a rte n ; k o e te taa n M u ta
monella
siirtolaisella.
\nierika-
vastaan,
altis
kaikenlaisille
en-
dennen
valtakadun
m
uhkeissa
m
uoti
'
tu
n
g
ettelev
ia
naisia.
P
a
ra
s
ta
kun
J
n
äet.
ris
te
y
ttä
m
ä
llä
puhvelia
kesyn
v
at
itse
n
sä
n
a
rra
ta
ta
iste
le
m aan
ku
vetelehtim isensä.
laisen elämän tuntem inen ..n nakkolt.uloille ia m ahdoton par- 1 kannoissa,
ka lipoissa kun he kesken kaiken »at-1 liv is tä tte tie h e n n e niin jo u tu in k u lu ; lih a k a rja n kanssa k e s y ttä ä u u tta ke»- „¡„ g a sv a llan nuolesta, ei heillä tieni
M utta kun sanumakiidistö» pu
' tu lv a t äk k ääm ään kaksi so tam iestä p ä ä se tte , taik k a m inä huudan polii täv ä ä lilia k a rja ro tu a , jonka nim eksi sy d ä n tä vaatia, e ttä p e ru stu sla k i oli
m ahdottom uus m uuten kuin ot- haalla tahdollaankaan ottam aan
on pan tu “c a ttalo " (san o ista c a ttle ” si m yöskin heidän m ieleisensä, s. t.
huu jonkun työni valm istum ises
¡ h irv e ä n isoja ja k a rk e a te k o isia mie sin viem ään teid ä t p u tk a a n !”
tiimalla osaa täkäläiseen kansan- osaa työväestöin taisteluihin si hiä. pelottavan v a n k k a ra a ja isia , mut
Rouva A ei sa an u t sanaa suus k arja, ja “ buffalo”, puhveli).
e ttä hekin olisivat olleet k appale pe
ta. esim. jonkun laivan valm istu
etämään englanninkielellä. \ aik- ten kuin sen '¡»itäisi.
rustuslakia.
m isesta. niin asettaa se aina nä ka työläiset työskentelevätkin ! A m erikalaistum inen on siis ta rehellisen avonaisia n aam altaan . ( ,a a |i. ja neiti B oli p y ö rtym äisillään
PYHÄN PIETA RIN VARVAS
S o tilasten kasvoilla k u v astu v a vil I M itään tu o llaista ei heille ollut iki
Nyt he ovat vain k appale hirsi-
mä tyhjän toimit ta ja vetelehti jät
n file d w ith th e Pont
nuoran
jatk o a, jo s u sk a lta v at pullikoi
kaikki tavallaan sam anlaisissa o-I ^i!”tolaisväestön
velvollisuus pitön häm m ästyt;, m ijlä he katseli 1 n:^ ennen tap a h tu n u t. H eitä, kaik at ( T A r s u to e r ia tra . n O s la re tio
.. A u g . 22,
as require«’
niiksi, joiden ansiosta tvö v almis- ,
h
yväntekeväisyys
’
Itien
m
ahdollisten
b
y
s
e
c
tio
n
19
o
f
th
e
A
c
t
o
f
O
c
t.
6
th
.
I
4'
17.)
da
h
e
rro
ja n sa v astaan . — Työni.
loissa, niin sittenkään eivät h e ' niut{a
m erkityksessä vat m ailm ankaupungin hum ua ja vi
tni. \ arsinainen työväestö, joka •kaikki saa niistä sam anlaisia vai- I kuin porv aristo toivoo, Ei alis- lisää, heti pisti vähem m änkin to ttu p a siveysseurojen joh tav im p ia nen oli vähällä tu lla k ä y te ty k si sotatar-
HU LLUUDEN ERI A STEITA.
r e e n ta rk k a ilija n silm ään ja ilm aisi j
ho.niellaan sillä tavalla! Si kotuksiin, tav allaan , tä ssä ä sk ettäin .
työn suoritti, ei koskaan s ia tu n
kuttim ia. Päinvastoin tahtoo ylei- tuakaan kieltätaitavaita porvaris- jo k aise lle ohi kulkijalle, e ttä he oli !
E rä ä ssä m ieliv ik aisten laito k sessa
'ie
kyenneet k ä sittä m ää n Room an poliisi, n äet, tap a si erään
nustusta.
sesti olla siten laita, että ty ö -A o n sorron ja riiston alle, vaan
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
T ietysti ei työ»väestÖ» ole väillä maan antam at vaikuttim et ovat
kään niiden tunnustusta, jotka ; vhtä moninaisia kuin on siellä
ruoskaa heiluttavat. M utta n iil tv i >sk( ntelev ;i t'-öjväest » kielel-
lä sanom alehtien ja m uitten y- tään. 'Teollisuuslaitosten tavatlo-
leisesti julaistujen kiitoksien tar- man sorron ja puserruksen alai-
, •
kotuksena on m uokata yleistä sma jokainen tvokunen katpaa
m ielipidettä
suosiolliseksi kai helootusta ia etsii svvtä aseman-
kenlaisten
herrasvetelehtijäin a huonouteen, la työinteettäjien
hommille ja kasvattaa alistuvai orjavoudit käyttävät vnrdn tni-
su u tta ja orjanm ieltä työväestös- tavasti hvväkseen tvoläisten kit'-
vat v ie ra ita tää llä — siis m itä suu
vaan
m ykistyneinä
tu ijo ttiv a t
sota
naisen
y rittä m ä ssä
k iin n ittä ä
P ieta
oli
hoidokit
p an tu
ty ö n tö k ä rry illä
taistellakseen sitä tehokkaam m in rin tm assa v a a ra ssa joutua viettely ä m iehiin. M utta näm ä olivat varrno i rin k irk o ssa olevan “py h än ” P ieta k u lettam aan ro u h ittu a kiveä paikas-
ja a sia sta a n .
rin. p ronssisen k u v ap atsaan
ukkovar ta toiseen.
M uuan hoitolainen piti
työ>väenliik.<een riveissä. Kieltä- siin.
“ K o rjatk aa luunne, taik k a s a a tte paaseen (jota u sk ovaiset
varsin k in k ä rry jä ä n koko a ja n alassu in , jonka-
N iinpä rouva A — lähes fin vuo
taitavana v oisi siirtolaisväestö)
poliisln
n
isk
a
a
n
n
e
!"
uhkasivat
nä
pääsiäisen
aikana
k
äy
v
ät
a
h k e ra s ti- täh d e n
e rä s
o n n etto m u u sto v erin sa
saada monella paikkakunnalla ly- üa» valkotukkainen, m utta liarvinai
katsoi n,a vielä k e rra n ; sitte k ään siv ät suo su u te le m a ssa)
pap eriliu sk aa, johon h ä n e itä kysyi; “ M iksi sinä e t pidä
h y e s s ä ajassa aikaan syvällisen sen komearyhtinen nainen
........... i .
.
•*
................velvollisuudekseen
ta rjo u tu a
heille jelu sen k eleille selkänsä ja läksivät sekä englannin- e ttä italian k ielellä k ä rry jä si oikein puolin?”
tyoväen-
m uutoksen Am erikan työväen-
.
.
.
.
.
...
„
“ M inä en ole niin vähäm ielinen
oli k irjo te ttu : “ S a k sa la isista päästä
suojelusenkeliksi, ä hdessa n eiti B :n kävelem ään.
liikkeen perusluonteessa. Se te-i k an ssa ___________
M
urheellisella
m
ielellä
a
jo
iv
at
rou
kuin
sin ä ”, v a sta si täm ä.
“Jo s pi
_______
_
m
eitä,
oi
H
e
r
r
a
!
”
he m enivät so tilaita p u h u tte
kisi siitä todellisen ty ö n «ienliik- i?n,aan> nähdäkseen, m iten he p ar j va A ka n eiti B K ristillisten nuor
Poliisin kysym ykseen nainen vas täisin oikein puolin, niin panisivat
ten m iesten yhdistyksen p ääm ajaan tau k se k si se litti, e ttä hän en ta rk o ne Kiviä tä y te e n , m inun ty ö n n e ttä
keen, m uuttaisi sen taistelukykyi- haiten voisivat olla heille avuksi.
V oitu-! tu k se n a a n oli saada u sk ovaiset var väkseni.”
“ N ä y tä tte oh van outoja tä ä llä ” , j k e ito m a a n kokem uksistaan.
seksi ja poistaisi sen m atclevai-
¡III 11
jota puoluetta houkuttelee \ e- samoin kuin m yös kaikki raa- ololle. Tällaisen vallankum ouk näjän työläisten ja talonpoikien ajanjakson erikoisena vaikeutena ttä he kiivaasti vaativat hieman
näjän tilapäinen heikkous ja jo-J tajajoukkojen tietoiset edustajat, sen m enestyksellinen to teu ttam i enemmistöön nähden, jonka epää- on käsittää ne om ituisuudet, jot- !ej)oa. Sodan ja 'porvariston joh-
nen riippuu
kansan enem m istön , m .. ättöm ästi osotti neuvostojen ka johtuvat siitä kun siirrytään , don tuhoam ien tu »tantovomien
ta kiihottaa sosialismia vihaavat täydellisesti käsittävät sen p e r u s - ,----
, ,
---------
kapitalistit.
(eroavaisuuden, mikä on aikaisem -'«alkuperäisestä
historiallisesta i v,nne’nen Moskovan kongressi, kansan vakuuttam isen ia riista- v o im aan p alau ttam m u i;
sodan,
joka
päättäväisesti
asettui
bolshe
¡ien
'kukistamisen
päätehtävistä
soda>sa
kärsittyjen
tappioitten
Venäjän Neuvostojen Tasavallan
Tällaisten ol<--uhteiden valli- nian porvarillisen vallanktimouk- luovasta tvöstä ja ennen kaikkea
johdon, hoitam isen, pääteiltä- keinottelun ja porvariston yrityk-
kansainvälinen asema ja so
tessa meidän todelliset, eikä ¡»a-i sC‘n i;i nykyisen sosialistisen vai raatanen 'enemmistöstä. Sosialis- vik ien nuolelle.
sien nostaa uudelleen valtaan ku-
sialistisen vallankumouk
Puolueemme toisena tehtävänä vään.
periset, takeet ovat yksinomaan lai/kumouksen välillä kvsym yk- tisen vallankum ouksen voitto ei
Ensim
äisen
kerran
mailman-
kistettu riistäjien mahti, aiheut-
sen perustehtävät.
"le taattua, ellei 'proletariaatti ja oli poliittisen vallan voittam inen
im perialististen valtojen ristirii- sessä »»leviin tehtäviin nähden.
historiassa
sosialistipuolttecn
on-
tautien haavojen parantam inen;
rutta- ja riistäjien vastarinnan kukista
taisuudessa, mikä on saavuttanut
‘ ! ’o ’ 1 rvärillisessä
1 » 'i » ' i i - - <t v \ <
i i i<i 11 ii n IU
7 LI I\- kö»v
•• hät
• • talonpojat
•
• osota
« « •
allankum
ouk-
nistui
varsinaisesti
to
teu
ttaa
teli-
m
aan taloudellisen tilan uudel-
K irjottanut X. Lenin.
: ti
, t.
vasti it selailin taa, idealismia, it minen. 'Tätäkään tehtävää ei vie-
korkeim m an rajan-a ja mikä il s e s s ä ra a ta ja jo
ttk k o je n p a a te ilta - ;
,
-
... -, .
tävä,
voittaa
valtaa
ja
kukistaa
leen
järjestäm inen, välttäm ättö
menee viidellä puolen imperiali*- vänä « li s u o rtta a negatiivista, seuhratitiivaisuntla ia sitkevttä. ; lä ole lopullisesti ratkaistu, e m
( Raivaajan suomennos)
1 ' ’eläjät, j.i tuiki kiinteään vhtev män järjestyksen ylläpitäm inen,
h ito n
tisena kiinsojen m urnaam isena hävittävää tvotä — feudalismin Luomalla uudenmallisen valtion j ntekä me voi jättää huomioon-
(True translsrton filcd with the »’ostnu-^ter
teen
johtam is-tehtäv iin kanssa.
- nämä ovat niitä tärkeim piä
—
neuvosto-valtion
—
tarjoam
.il-
ottam atta tätä tosiseikkaa, silla
at A-lotia. «»rv.. .Vi’<. 22, t‘»18. as r««|iureiJ lännillä ia toiselta puolen erit- j;i m onarkian hävittäm inen,
°
la
riistetyille
raatajajoukoille
ti-
m
onarkistit
ja
kailetit
viidellä
-^c’<
län
täytvv
osottautua
ole-
tehtäviä,
joiden käsittelem iseen
by section 19 of the Act of Oct. bth, 19I7.J täin ankarassa
niperialistisess i sitiiv ineti, rakentava tvö järje
puolen
ja
menshevikit
ja
sosiali-
vamnie
kvkenevät
tähän,
kaikis-
meidän
on
rvhdvetävä. Tuntunee
aktiivisesti
osaa
Rauhan johdosta — täm än rau- kilpailussa lapanin ja Aineri :an ■ tää uutta v htei.-kuntaa oli väes- laisutiden otta
.
,
vallankum
ouksellisten
oikeisto
—
la
vaikeimpaan
(ja
eniten
lupaa-
om
ituiselta,
m utta tosiasiana on,
hän sortavasta luonteesta ja ej»ä- v iilillä Tv vneiitneren ja sen ran- tön om istavan porvarillisen vä- UU(len ' htetsknnnan ra^entam i-
että
vlläoleviin
ulkonaisiin ehtoi
vimpaan)
sosialistisen
vallanku
vakaisuudesta huolim atta — Ye- nikon vldierruudesta.
hemm istön tehtävänä la lie suo-
.,ne o.emme 1 «itk.nsscet jotka kannattavat ja s e u r a a v a t
s tto - -' eei1,
hin
katsoen,
ei
ole m itään epäi-
mouksen
teiltä
v
ä
i
t
t
i
.
Me
emme
näjän Neuvostojen Tasavalta kv-
( tn selvää, että sellaisten ta- rittivat täm än tvon, huolim atta vasta pienen osan vaikeasta teh- inonarkisteja ja kadetteja — t o i- 1 saa laim inlyödä näkem ästä sitä, lystit siitä, että tällä hetkellä
kenee nvt jonkun aikaa keskittä- keitten heikkouden johdosta, mei- työläisten ia köv hempien talon- tävästä. Pääv aikeus on taloudel-j seita ¡»uolen jatkavat vrityksiään että caitsi kykyä vakuuttaa ja neuvostovalta ei voi taata \ e-
.
. .
mäan ponnistuksensa sosialistisen dän Sosialistinen Neuvostojen noikien vastarinnasta, verrattain lisella alalla — kohottaa työn I yhdistää voimansa kukistaakseen
tuottavaisuutta.
luoda
tarkka
ja
j
neuvostovallan.
M
utta
pääasialli-
voittaa
sisällissota,
tnenestyksel- naiar»
s
ia
iit-
.
.
i , m uuttam
-■vv,...,. ista
,«i sosialismia
vallankum ouksen tärkeim pään ja T asavalta on äärim m äisen e p ä - t helposti, ei ainoastaan sen takia
prol,_
Imen
jonto
riippuu
käytännölh-
kohden,
ellei
se
voi ratkaista
vaikeintnaan puoleen
järjestä- vakaassa, epäilem ättä k riitilli-e s-' ett i silloin oli riistettyjen iottk- vleinen tuotannon ia jaon ta rk sesti riistäjien vastarinnan
sestä
järjestäm
isestä.
T
äm
ä
on
k
a.
tännollisellä
tavalla
nämä v h-
...
• »
m istehtäväau.
sä kansainvälisessä asemassa, kojen vastarinta, sen johdosta kailu ja kontrolli, ja todella yh- leeini jo ratkaistiin lokakuun 25 ,
päivän 1917 ja (keskim ääräisesti) i :a,k,!?la vaixein tehtävä, — se teiskunnadqen elämän kaikista
Täm ä tehtävä on esitetty sei- Meidän täytvv ¡»onnistaa kaikki kun he olivat jiirjestvinättömiii tciskunnallistutettu tiu »tanti ».
helm ikuun 1918 välisenä aikana ,ncr'<itsee kymmenien miljoonien alkeellisem m at tehtävät, — huo-
västi ja tarkasti kaikille raata- voimamme kavttaa.<-emme liv- valtiollisella alalla ia olivat h e
_ liogajevskvn antautum isen ai- ’‘Unisten elämiin syvimpien pe- lim atta porvariston, mensheviki-
Kolme tehtävää.
ville ja sorretuille luokille \ e u - ' väk>ctnme sitä loma-aikaa, j*mka tam ättöm iä, varsin heikkoa, vaan
hana
•
rusteitten — taloudellisten — en ja sosiali vallankum ouksellisten
vostojenM oskovassa m aaliskuun täm ä tilanne meille sm», p a ra n -| mvoskin sen takia, että anarkis-
..... _ nvkyisen
. ..... hallitsevan
______
Venäjän
Nyt meidän edessämme ,»n koi- ' i^ je stä m istä uudelle pohjalle. |a «’p i s t o n vastarinna-ta. Nvkvi.
1<» päivänä PH8 (»idetyn kongres- taaksem m e pahimmat ¡laavat, ■ tiscs i ra-\ennetun kapitalistisen pUO]ueen holshevikijniolueen ke
se «>n kaikista lupaavin tehtävä, -en tilanteen konkreettisiin orni
sin hyväksym än päätöslauselm an i“ *ta \ enajän kovo \! leiskuu- v ntei-kunnan järie-tavä perus- hitvs odottaa erittäin selvästi sen mas tehtävä, mikä on kaikista sillä vain sen jälkeen kun sen tuisuuksiin nähden ja neuvosto
neljännessä kohdassa, jossa pu- na .itien elim istö sai -‘ km joo- voima »»maa luonnollisen, laajan historiallisen kriisin fu o n teen ., , välttäm ättöm in la .. m iR
. . ä . a n t a a olemme pääasiallisesti ratkaisseet vallan olem assaoloon. <en maan
liutaan raatajien itsekurista ia <V'sta - ' a taloudellisesti uudes- ia voimakkaan kansallisten ia mikä on luonteen»'maista n v k v i - | n.-\.K vl\ tT c a ’al.l e : .’a r'
voimme sanoa että V enäjästä on vhteiskunnallist uttam isiä sineen,
arm ottom asta ta is te lu ja kaaos- taan n n e s ta a maa. ¡ ta ilman kansainvälisten
m arkkinoitten , selk,
poliittiselle tilanteelle ja ! Jestaa Venäjän johto, hoito. I te- tullut ei a in» »a -taan neuvostojen, tv »»väen kontrollilleen j.n e., k a t
ei voi tulla kv s v m v k s e e n mikään kasvun.
; vaatiin
neuvostoja
uudestaan ' tcnli,n » ^ « n u t n e käsittelem ään vaan sosialistinen tasavalta.
ta ia epäjärjestystä vastaan.
soen, näitten alkeellisimpien teh
Jokaisessa sosialistisessa v a i-1 järjestämistvö»hön, s. o. uusia me- ja ratkaisem aan tätä probleemia
\ enaiiin N euvostojen Tasaval vaka a vastarinnan tekeminen.
j.» lokakuun 25 päivästä 1917' H etken yleiset taisteluhuudot, tävien käytännöllinen -atkaise-
On myöskin selvää, että me lankutnouksessa sitä vastoin pro- nettelvtapoja .uusiin prohleentei-
minen m erkitseisi sitä, että me
lan saavuttam an rauhan epäva
lahtien. M utta tähän saakka, niin-
Y lläkuvattu ulk »nainen tilanne,
kaisuus ei tietenkään johdu sii voimme antaa vakavaa apua so- letariaatin ja sen johtam an köy-i hin.
olemme voittaneet järjestäm is-
Nousevan puolueen ensimäise- kauan kuin riistäjien vastarinta jonka synnytti erittäin sortava ja vaikeuksien ensimäisen askeleen
v allankum oukselle hintmän talonpoikaisv tiestön pää-
tä, että se nyt sutinnittelee soti sialistiselle
ilmeni avoimessa sisällissodassa, epävakainen rauha, kauhea epä-
lastoim innan uusim ista.
Paitsi lännessä. jota vallankum ousta on tehtävänä, — ia sen vuoksi myös- nä tehtävänä on saada kansan
johtoprobleem
i ei voinut m uo-j järjestys, työttöm yys ja nälän- m atkalla sosialismia kohden.
porvarillisia vastavallankum ouk viivyttänvt m onet eri seikat, vain kin V enäjän sosialistisen vallan- enem mistö vakuutetuksi siitä, et-
päätehtäväksi, keskus- hätä, jonka saimme sodan ja
Pitäkää tarkkoja ja varmoja
sellisia ja heidän apureitaan siinä m äärässä mikä vastaa mei- kum ouksen, jonka me alkuunpa- i tä sen ohjelma ja politiikka on do>tua
tehtäväksi.
poryaristovallan
perintönä
(por-
tilejä,
hoitakaa liikettä säästäväi-
(m enshevikejä y.m.) kukaan jär- dän m enestvstäm m e edessämme nimme lokakuun 25 päivänä 1917,: oikeata. Täm ä oli kaikkein tär-
T
ätä
nykyä
se
on
m
uodostunut
varistovallan,
jota
edusti
Keren
sesti,
älkää
laiskotelko, älkää va
kevä valtiomies ei sitä ajattele. olevien
järjestäm isprobleem ien — on positiivisessa ja konstruk- kein tehtävä tsaarivallan aikana
tiivisessä
tvössä
luoda
.
erittäin
ia
sinä
aikana,
jolloin
Tshernoff
j
päätehtäväksi.
Me,
bolsheviki-
ski ja hänen kannattajansa, men- rastako, pitäkää ankaraa kuria
R auhan epävakaisuus johtuu sii- ratkaisussa,
□uolue
olemme
vakuuttaneet
Ye-
shevikit ia sosialivallankumouk- työssä, — nämä taisteluhuudot.
m
onim
utkainen
ia
herkkä
uusi
ia
Zeretelli
kom
prom
iseerasivat
tä tosiasiasta, että niissä impe-
Perusehtona onnistuneesti rat-
näiän.
Me
olemme
voittaneet
sellisten
oikeisto). — kaikki tä- joita oikeutetusti ivattiin vallan-
suhteitten
järjestely
tu
o
tteitten
Kerenskvn
ja
Kishkinin
kanssa,
rialistisissa maissa, jotka ovat kaistaksem m e
välttäm ättöm im -
Y
enäjän
rikkailta
köyhille,
riis
mä
on
välttäm
ättöm äsi! aiheut kum ouksellisen köyhälistön ta
järjestelm
ällisesti
tuottam
iseksi
T
ätä
nvkvä
täm
ä
tehtävä,
mikä
V enäjän vieressä lännessä ja i- mät järiestäm istehtävät on se.
läjiltä
raatajille.
Ja
nyt
tulee
e-
tan
u
t
suurta
väsym
ystä, vieläpä holta. silloin kun porvaristo k äy t
däasä ja om aavat suunnattom ia että kansan poliittiset johtajat, ja jakamiseksi, tuotteitten. jotka tietenkään ei vielä ole päättvnvt,
teemme
Yenäjän
asioitten
joh
raataja
joukkojen
m
enehtvm istä- ti näitä keinoja ylläpitääkseen
sotilaallisia voimia, sotilaspuolue s. o. Venäjän Kom m unistisen ovat välttäm ättöm iä kymmenien eikä koskaan voidakaan päättää,
tam
inen,
hoitam
inen.
Nykyisen
kin.
On
siis
ái'van
luonnollista, rii-täiäluokan valtaansa, ovat nyt
voi saada johtovallan käsiinsä, ; tt hit-er. tholshevikie n) jäsenet, m ilj'o n ien ihmisien o lem assa-1 on pääasiallisesti ratkaistu \ ’e-
Neuvostovallan tär
keimmät tehtävät