Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 20, 1918)
No. 193 TOVERI käsiinsä ja sitä tietä päästä yleis ten laitosten kontrolliin. Llnnen »uomalanen työväen äänenkannattaja, Caliiornian suurissa kaupun ilmestyy A ito n a n i, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. geissa on jonkun verran kokeiltu T O IM IT U SK U N TA : kunnallisomistuksella ja verrat W K. REIVO, LAURI M OILANEN, A U O L PH SALM I, A. B. MÄKELÄ, tain hyvillä tuloksilla. San Fran SULO SYVÄNEN. ciscon kunnallinen katuraitiotie on menestyksellä kilpaillut yksi TOVERI (T H E COMRADE) tyisen yhtiön omistaman tien The organ of the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in kanssa. Ja jos yleisö olisi ollut the West. Published daily, except Sunday, tehtävästään tietoi at Astona, Ore., by the Western Work vähänkään men's Publishing Society. nen, niin yksityisen yhtiön olisi A N iT I J. PAKTAN, Manager. Entered as second-class mail matter July 18, ollut jo aikoja sitten pakko lo 1912, at the po» toll ice at Astoria, Oregon, pettaa toimintansa. under the Act of March J, 1879. Nyt on lahden itäpuolen kau Umotushinta 40q palstatuumalta Kuolenian- tlmotukset fl.5 0 kerta ja muistovarsyilla pungeissa vireillä suunnitelma y- $2.00 kerta. Kihlads-, syntymä- ja avio- lutto-ilmotukset $l.U0 k e tä , halutaautielo- leisten laitosten ottamiseksi kun ja nimcninuutto-ilinotuksct Sbc kerta, uaiina- ilmotukset $1.50 kelta, a v lue i o-limut ukset nan haltuun. Sitä varten tulee $1.00 kerta Seisovat Umot ukset sopimuk sen mukaan. Satunnaisista Urnottiksista tu t.k. 27 p :nä pidettävissä vaaleissa lee rahan seurata mukana. Englanninkie päätettäväksi, perustetaanko lestä suomennetaan vapaasti. Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 kunnallisomistuspiiri, joka käsit- cents per meh. Special discount is allowed I täisi Oaklandin, Bcrkeleyn, Ala- for laiger and continuous advertisements. TOVERI. BOX »9, AaTORlAuRJKE. medan, Piedmontin, Albanyn, I.mery villen ja San Leandron T IL A U SH IN N A T Yhdysvalloissa ja Canadassa: kaupungit. Mutta kun suunnitel Yksi vuosikerta. .*5.50 o kuukautta. .$3.00 3 kuu kau tta... gl.oU 1 kuu kau si... .60 ma läpäsee ainoastaan siinä ta Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta. .$8.oli 6 kuukautta. .$4.25 pauksessa, että jokaisesa kau Uuoneusto sijaitsee 10 im ien ja Duane katu pungissa annetaan sille enem jen kulmassa. Telefooni: konttori 365, mistö äänistä, niin on siltä va toimitus 852. ralta että se jossakin kaupun Asia kai on jo ollut gissa häviäisi, äänestettävänä myöskin toisesta suunnitelmas esillä? ta, nimittäin siitä, muodostavat Lehtem m e levityskilpailun al- ko Oakland. Berkeley ja Alameda kusuunnitelm at lienevät jo en yhteisen kunnallisinnistuspiirin. kansallisuuteensa nähden. Kai kohtaloista vallanpitäjät mielen kille kansallisuuksille ne eivät sä mukaan määräävät. — Aina ! UUTTA! T O D E L L IS T A ! J Ä N N IT T Ä V Ä Ä ! tahdo sallia kansanvaltaisuuden ja kaikissa olosuhteissa on, niin etuja, eivätkä hyväksy kansain hyvin uiko- kuin sisäpolitiikassa, itsemääräämisoikeuden vaatimus kansanjoukkojen tahto se korkein ta. Imperialistisia sosialisteja auktoriteetti, jolle me kumarram vastustaa kuitenkin sosialidemo me. kratia. työväenliike jonka kan Tuohon suuntaan tunettu sak S. S.-OSASTON N Ä Y T E L M Ä S E U R A E S ITTÄ Ä sanvaltainen luonne perustuu salainen sosialistiteoriteetikko köyhälistön elin- ja taisteluehtoi- Karl Kautskv viime kesänä il hin. Eri valtioiden ja eri kansalli mestyneessä kirjasessaan tulkit suuksien työläisillä ei ole mi see sosialidemokratian suhdetta tään toisistaan eroavia etuja, kansain itsemääräämisoikeuteen, □-näytöksisen työväen kappaleen heillä ei ole ollenkaan vastakkai la sellainen onkin kansainvälisen sia etuja. Ile voivat käydä va-' sosialidemokratian kanta tässä paustaistelua ainoastaan mitä : asiassa aina ollut. “Missä hy läheisimmässä yhteydessä tois vänsä — käyttääksemme erään tensa kanssa. Kansainvälisyys toisen saksalaisen sosialidetno- ei ole heille kaunis unelma, vaan kratin sanoja — sorretut kansat pakottava tarve. taistelevatkin valtiollisen itsenäi Mutta kansainvälisyys merkit syytensä puolesta, olipa se Puo see. että minä myönnän toisille lassa. Suotuessa, Armeniassa, kansallisuuksille samanlaiset oi Etelä-Afrikassa tai Eilippineillä. K ir. S anteri Mäkelä. keudet, joita omalle kansallisuu kaikkialla ovat sosialidemokrati delleni vaadin. Sama oikeuksien an sympatit olleet ja aina ovat H E N K IL Ö T : — yhtäläisyys, jota demokratia vaa heidän puolellaan". BERTH A, A m erikasta Suoni, palaava h u u to la isty ttö , ME1M1 MANNER tii yksilöille sen kansan keskuu Tvöväen isänmaallisunskäsit- AINO. lää k e tie te e n k a n d ita a tti ......................... M1NN1E PITK Ä N EN dessa. johon nämä kuuluvat, täy teet ovat suuresti erilaiset kuin TOIVO, lak itie te e n k a n d ita a tti .......................... .................. URHO LIND tyy olla kansainvälisyyden johto omistavain luokkain. Mutta kun ARVO, ru sth o lla rin poika ................ ...................... VÄINÖ R O U T T I' päätöksenä yksityisille kansoille nykyisin jo kielivaikeudetkin es kansain yhteisössä. Kansain tävät työläisiä vapaasti siirtyile- TEN H U N EN , ru sth o lla ri ................................................... OSCAR BACK erottaminen enemmän oikeutet- mästä maasta toiseen, tulevat AGESTAM, ro v asti ..................... .......................................... GEO. ALTMAN tuihin pieniin, enemmän tai vä varmaan vielä pitkän aikaa pi BERGLUND, nim ism ies ............................ ......................... JO H N PEURA hemmän “kulttuurik vk y isiin", tämään paikkansa erään ruotsa SURM A-HEIKKI, pikiöljyn kauppias ............................ VICTOR SALO ja orjakansallisutrksiin, laisen sosialidemokratian sanat, Kansojen itsemäärää herra- KAIJA, hänen vaim onsa ......................................... M IN NIE PITK Ä N EN muodostaa nykyaikaisten vallo- että “se maa, jossa on syntynyt misoikeus j tus- ja siirtomaapolitiikkojen, o- ja kasvanut, on myöskin se maa HEM M INKI, k an salaisk o k o u k sen p uheenjoht. . YRJÖ TU U K K A N EN 1 man ja jokaisen vieraan prole- pallon paikka, missä suurimmal DEM IDOFF, sa n ta rm i ......................................... AABEL M ARKKANEN \ ijme aikoina on puhuttu pal jtariaatin vannoutuneiden vihollis- la menestymisen toiveella voi K A RJA PIIK A ................................ .............................................. OLGA LAINE jon kansojen itsemääräämisoike | ten henkisen sota-aseen, se ei kantaa pienen kortensa siilien KANSAA udesta Se sisältyy enemmän l sovellu viiteen kansainy älisyys- kekoon, jota sanotaan ihmistkun-I tai vähemmän huomattavana jo 1 aatteen kanssa. nan onneksi". Työväen on sen- j ALKAA KELLO 8:30 IL L A L L A .------- SISÄÄNPÄÄSY 50 SEN TTIÄ. nättäneet kaikkialla osastojen jä Mitään aluetta ei ole pakotet tähden pyrittävä “vallottaniaan ; Jokaisen joka on vastaan yksi kaiseen rauhan keskusteluun. Se on sosialistinen vaatimus, vaikka senten tietoon. Suuri lukijakun sellaiseen valtiolliseen yh isänmaansa’', koetettava muodos tyisten kontrollia yleisissä lai porvaritkin sitä nvt käyttävät tava teyteen. joka on sen väestön tah taa olot omassa maassaan mah tam m e on niistä jo selvillä, jo iltliv ill 1 B B PV toksissa, kuten raitiotieliikentees- vilpillisessä tarkotuksessa. toa vastaan. rämä on kansain dollisimman siedettäviksi. Si a sia n tu n te m a tto m ille salaisu u s. Vain v ten seuraava toim enpide on niis silloin tällöin n o ste ta an tä tä sa la sä. vesi- ja valaistuslaitoksissa. välisen demokratian ehdoton ten me osaltamme edistämme Sosialidemokratia on kansain tä päättäm inen osastojen koko Kansankirjeitä $ jne. tulee äänestää kumpaakin välinen ja kansanvaltainen puo k a sk v. Kansain on lakattava o- | kehitystä sosialistista vhteiskun- peräisyyden verhoa sen v erran , e lä Î saam m e v ilau k selta näh d ä k a a su so uksissa. -H -l-4-i"i-l-+ l-4"l I !■ I 1 1 I 1 i i I 1 I 1 p näistä esityksistä myöten. Mo lue. Kansainvälisenä ia kansan lemasta lammaslaumoja. joiden I taa kohti. — Vapaus. dan kauhuja. T ietysti ovat m uutam at osas lempien hyväksytyksi tuleminen valtaisena puolueena lävtvv so i H am purin lää k e tie te e llise n seuran CALIFORNIA aina esiintyä to t jo ennättäneet niistä p äät ei ice mitään haittaa, mutta jos sialidemokratian kokouksessa m uuan so tav äen lääkä- kansain itsemääräämisoikeuden ri selosti erä ä n lä n sirin ta m a lla k äy tääkin täm än saapuessa luetta ensimäinen ei läpäsisi. niin toi Fort Bragg puolustajana. Sillä mitä muu tetyn tu n te m a tto m a n kaasun vaiku-j sen läpäseminen edellyttää sitä. vaksi, m utta joitakin on sellaisia ta on taistelu demokratian puo kin, jotka eivät pidä kokouk että siihen kuuluvat kolme suu lesta kuin taistelua kansan itse s------------------------------------------------------------- .-----------------J tu k sia sak salaisiin sotam iehiin. T u o 1 M itenkä perustelevat osaston estävät kaasu oli n äk y m ätöntä, im elältä m aisi jäsenet ne syyt, jotka siaan m uuta kuin kahdesti kuu rinta kaupunkia saisivat kunnal- määräämisestä. ja miten muu K U K A SAA R IK K O A PER USTUS lakia kovin m onella tavalla. Joka Heitä saapumasta osaston koko L A K IA ? tap a u k se ssa on Suom en köyhälistöl tuvaa ja u m m ehtuneelta h a is k a h ta ten on kansainvälinen demokra kaudessa, toiset vain kerran. lisomistuksen kä.\ täntöön. ukseen joka toisena sunnuntai- vaa. S itä lä h e te ttiin rä jä h tä v iss ä j tia mahdollinen kuin sen kautta, M atam i .Malmberg jä tti, ennenkuin lä syytä pysyä h errojen p e ru stu sla is N iissä siis on aikaa paljon en kaasupom m eissa, ja oli se niin s a la - ! iltana? Ehkä ne syyt( ?) monel että itsemääräämistä vaaditaan ' puhdisti täm än m aan tom ut töppösis ta ainakin “kolm en ask elen etäisyy Apu aikanaan on apu lakin ovat vain kovin heikkoja nenkuin asiasta päästään viral ei ainoastaan sille kansalle, jo tään, erä ä n h en k en sä tu o tteen tä ssä d e ssä ”, kuten L assallen neuvo saksa kavalaa ja n opeasti vaik u ttav aa, et ! jokaisen omatakeisuutta alenta paikallaan lisesti päättäm ään. Jos sattuisi hon kuulutaan, • vaan samassa m aassa asuville suom alaisille ju n k laiselle p ro le ta ria a tille kuului. — tä m onasti m iehet e iv ä t m ite n k ä ä n , via — : I osin on suuri joukko eh tin e et suojella itse ä än k a a su n sa määrässä kaikille kansoille? Työni. niin että sellaisessa osastossa, kereille. Lehtemme luki jat o\ at 'kai m arilla. Sen u h rik si jo u tu n e e t kuo jäsenistöämme metsissä, ja siis jossa kokous pidetään vain ker Tuo h engentuote on p a in e ttu suo | Eräältä taholta on kansain itse livat m u u tam assa m in u u tissa kou estettynä saapumasta kokouksiin huomanneet, että S. S. Järjestön S IV IS T Y S K U V IA R IN T A M A L T A . m atoisten jun k k erien “perustuslaki- i ran kuukaudessa, se on juuri pi määräämistä vastaan väitetty, Ne, jo tk a e iv ä t heti kuol • vaan osa jäsenistöämme ei ollen ( T r u e tr a n s la tio n file d w ith th e P o s tm a s te r i ristu k siin . toimeenpaneva komitea on suun s e u ra n -’ lehteen (sen p eru stu slak i ; kaan haluakaan valvoa ja ottaa että se kapitalistisen tuotanto detty, niin olisi siellä pidettävä at A s to r ia O re ., A u g . 20, 1918, as re q u ire d leet. m akasivat taju tto m in a useita b y * s e c tio n 19 o l tn e A c t o f O c t. 6 th , 1917.) I nitellut ryhdyttäväksi toimenpi seuran jäse n e k si pääsee a in o a staa n i osaa puolueemme tärkeisiin asi tavan vallitessa olisi saavutta 1 tu n te ja , jopa päiviäkin. ylim ääräinen kokous, ellei k at N iistä m uu sellainen henkilö, joka luottaa ja us-j \ ilm eisissä pienem m issä ta iste lu is oihin jaäänestyksiin. Osastomme teisiin varojen hankkimiseksi maton ja että sillä olisi merki tam a t tu liv at hulluiksi, to iset jä iv ä t sota asiaa voitavan paikallisten koo Suom en lah tarib allitu k seen sa o tetu t sa k sa la ise t sotavangit s a säännöissäkin on säännöstelty tystä ainoastaan sosialistisessa Suomen työväenliikkeen uulel- h alv aan tu n eik si. Ja , k aik ista k a a olojen takia siirtää kuukautta e- siis kaitsen) ja siinä kirjot uksessa ' novat heitä v arotetun ennen liikkeel niiden perheiden kokouksissa yhteiskunnassa. Mutta todelli demmäksi. Mitä samanaikaisem- leenrakennustyön avustamiseksi. suudessa on asia päinvastoin m atam i se littä ä niille, jotka eivä: ; le lähtöään, e ttä heitä v a sta ssa oli m einta oli se, e ttä n ä itte n tuon tu n käynti, jotka käyttävät kaksois- Esityksen johdosta ei ole kuu niin, että itsemääräämisen vaa tunne Suom en asioita, e ttä Suom en uu sseelan tilaisia, joille m issään n i tem atto m an kaasun uhriksi joutu veromerkiiia. (Sääntöjä on saata pi kilpailu tulisi kaikkialla, sitä noitten ruum iissa ei ole voitu löv-j vana juka kokouksensa jasenkir- sosialistisessa yhteis ’ erkanem inen V enäjästä ei ollut pe m essä ei pitän y t elävänä a n ta u tu a, parem pi se olisi saavutuksiltaan lunut vielä muitten mielipiteita, timinen tä ä jälk eäk ään m in k ään laisesta ke • jurilta) \ elvojtjaa jäsenistöä ko jokaisessa paikassa, sillä yhteisen lukuunottamatta Raivaajan toi kunnas a olisi tarpeetonta, kos 1 ru stu slaillin en teko, vaan “ kansan koska u u ssee la n tila ise t m uka olivat m iallisesta m yrkystä. kouksiin — se ei vie pitkälle, jol ka se silloin jo on oleva toteu ¡yksim ielisen tahdon ilm aus." (Suo- ihm issyöjiä. H eille oli sanottu, e ttä j • - - innostuksen vallassa toim ittaisi mitusta, joka lausuu sen johdos tettu. lei Henkilöllä itsellään ole mitään Proletarinen sosialismi heillä ta rjo ta a n savukkeita ja h eti! j m ea vapautum isen V enäjästä sai a i LÄN N E N L A U L A V A T S A M M A K O T ripeäm m in kuin sitten jälemmin ta m.m., että velvollisuuden tunnetta karttu on alusta alkaen ollut kansanval kaan kum m ankin m aan työväki.) se n jä le stä heidät syödään. S iksipä | "S. s. järjestön toimeenpane nut puolueen jäsenenä ollessa. eivät oikein näy p itäv ät kilp ailijo is taista sosialismia, kansanvaltai Hän tahtoo se p u stu k se ssa a n puo- kaikki vangitut, v an g itsijain sa suu yksinään. I ästä asiasta keskusteltiin viime ta. Los A ngelesissa oli e rä ä n oop van komitean alote tulee oikeaan siin:' sv pohja, jolle se on raken : lu sta a suom alaisia ju n k k e re ita sillä, reksi h äm m ästy k sek si, k ieltäy ty iv ät T ästä asiasta keskusteltaessa aikaan. Meillä on nyt parhaat tanut. * kokouksessa. Useammat toverit peraseu ru een h a rjo te lta v a “Aasian ¡e ttä vallankum ous on teko, jossa ei o tta m a sta vastaan savukkeita. ei saa antaa m inkään väärinkä valo” nim istä lau lu k ap p aletta, ja t u - ! sanoivat mielipiteensä tästä asi peru stu slak ia n o u d atetak aan . Se on tilaisuudet kartuttaa tuota rahas Demokratian täytyy kapita k ah d u ttav an kuum an ilm an takia pää ' asta. I ekisi mieleni täs-a kertail MITÄS TÄSTÄ A R V E L E T T E ? ! sityksen vaikuttaa toim intaa eh toa, meillä on nyt oikea mieliala listisen tuotantotavan vallitessa uusien olojen m uodostam ispiste. jon- ( T r u e tr a n s la t io n file d w ith the P ostm aster le ttiin h a rjo tu k se t pitää yöllä. Mut la heidän ajatuksiaan, j >tka oli käisevästi. Ellei olla selvillä sii tämmöisen rahaston kartuttamis suorastaan sitä enemmän vaa | ka jälk een luodaan tie ty sti om a pe a t A s t o r ia . O r ; . , A u g . 20, 1918, as r e q u ire d vat minusta kaikkikin hv vin sat tä. m istä on kysymys, niin voi ta varten. Jokainen rehellinen tia kansain itsemääräämisoike ru stu slak i. .Matami tahtoo siis e siin bv section 19 of th e A ct ol O ct. 6th, 1 9 1 7 .) ta onnettom uudeksi oli oopperatalon tuvia, vaan lienee parasta jättää lähellä rapakko, joka oli täynnä sa m tiedustella Toverista lisää. M ut ja sitä tarmokkaammin tuoda sen y k sin k ertaisen tosiasian, Plane News nim inen, lentokonepal- m akoita, ja “prim adonnan" en sim äi ne kokouksessa olleiden tiedoksi. työläinen ajattelee. että tappa utta taistella sen toteuttamiseksi, nii ’ e ttä vallankum ous ei käy p e ru stu s veluksessa olevain vap aaeh to isten i nen k irk as so p ranohujaus oli näille ta m itäpä sekavuuksia siinä olisi, malla ei tapeta meidän liiket tä vähemmässä määrässä todel lain p u itteissa, jolloin se ei olisikaan lehti R anskassa kertoo: Seuraava osaston kokous on kun osastot saavat kaikkialla it tämme ja liikkeemme toiminta m erkkinä aiottua tuhatä: ninen kun “ E räs tällä asem alla oleva upsee-| ensi sunnuntaina, 25 p. t. k. klo linen demokratia vielä on toteu , m ikään vallankum ous. ronsa. Seurueen jä se n e t y rittiv ä t 3 illalla. se m äärätä m iten haluavat kilpai M eitä ei tuossa k irjo tu k se ssa li’ j : i ja e rä s ilm ailuoppilas ovat kirja-1 tettu. Köyhälistön taistelu de Aseellinen t\rannius I välineitä. . .............. vaihdossa s a m a n kotiseudulle jää-i urhoollisesti saada osansa lauletuksi, lun järjestettäväksi. Puolueeseen vhtyi t. k. 11 p. voi hävittää julkisuuden hetkek- mokratiasta merkitsee samaa kuta se, e ttä m atam i hylkää lailii ! I m u tta aina kun jo h ta ja kohotti tah kokouksessa Carl 11. Lucas ja suuden, josta puhum inen on hänelle neen tytön kanssa, ja m ain ittu u p -1 • kuin sen taistelu valtion hallin Osastoilla on täysi valta m ää si, mutta vain hetkeksi." tipuikkonsa ja bassot ulottivat säe» D skar 1 lakkinen. Tervetuloa! nosta. valtiollisesta vallasta. Se aikaseinm in tu o tta n u t sievät tulot, seeri sensuroi oppilaan m enevät ja j Suomen työväenliikkeen saa littää taistelu kansain itsemää- vaan se, e ttä “ vallankum ouksen lait tu lev at k irje e t.” ty k sen sä, hukkui heidän ä ä n e n sä : Muuttokorttia pyysi rätä kuinka m onta palkintoa an Tuomaala ( Mattson i. sam m akkojen k arheaan kuoroon - netaan, kuinka suuret ovat pal ma isku oli raskas, se oli tain räamisr »ik ett desi a kapitalistisen j tom u u s” ei ¡uinen lask u jen sa m ukaan h arju t us täy ty i jä ttä ä sikseen N E N Ä K K Ä IT Ä K Y S Y M Y K S IÄ . i ja kinnot, kuinka suuri pistem äärä nuttava. vaikkakaan ei kuoletta tuotantotavan puitteissa turhak • sovi m uille kuin Suom en ju n k k e Nolostipa oli. kun ei osastom ( T r u e tra n s la tio n f i l e t w ith th e i* is tm a s tc r ! Sam m akot olivat v o ittan eet k ilpaili vaaditaan ensimäisen palkinnon va. Sen uudelleen elpyminen si. merkitsee samaa kuin selit reille. at A s to ria , ( Ir e ., A u g . 20, 1918, as re q u ire d I me virallisesti ole huomannut To Niille m atam i a n taa oikeuden va by s e c tio n 19 o f th e A c t o f t le t. otn, 1917.) , jansa. saantiin, annetaanko palkinnot siiotuisennnissakiu oloissa on tää työväenluokan taistelu val verin johtokunnalle ilmottaa, et “ M ontako poikaa teidän m ajestee | K Ä Y T T I K A IK K I “ K A N N A T ", E LI i tä me niin kaikella touhulla ai rahassa tai kirjallisuudessa (m ie suunnattomien vaikeuksien alai tiollisesta vallasta turhaksi; se Iita kuinka laitto m an tien tallansa merkitsee luopumista valtioval s illä se on vaan “kansan y k s im ie li- tilta n n e on k a a tu n u t? M ontako haa-j K U IN K A V A N H A P IIK A SAI H E L- i omme hommata maksetuksi ne luum m in kuitenkin olisi annet sena. Työväestön vuosikausien lan valloittamisesta välineeksi sen tahdon ilma us.” vo ttu n u t tai tullut raa jarik o k si? " osakkeemme Toveriin. < Ekein LUN K U L T A H A M P A A L L A . tava rahassa) kestääkö kilpailu kuluessa keräämä työväenliik kapitalismin kukistamista var Näm ä kysym ykset läh e tti sähkö- Kun taas työväki viime tam m i näpeaksi kävi, kun Toverin ala kaksi kuukautta tai enemmän, keen miljoonien dollarien omai ten. se merkitsee rajoitutuista kuulla ju listi h e rra t virkaheitoiksi. teitse S aksan keisarille pastori l)ry- K uvaavana esim erk k in ä k ertoo e rä s: kerrassa mainittiin meidänkin o- tai riittääkö lyhyem pikin aika suus on lahtariri »s vojen käsissä, puhtaasti taloudellisten, epäpo nätnä sam at h e rra t, jo tk a poim ivat i ander. joka on Z iirichissä p erustanut R aivaajan k irje e n v a ih ta ja m iten sitä ' saston nimi niiden huolimattomi liittisten keinojen piiriin kapita työväen kylväm än vallankum oushe uuden vapaam ielisen saksalais-am eri- “a a te lia k in ’’ k ä y te tää n keppilievose ' en joukossa. 1 uleva toimintamme (pienem m illä paikkakunnilla käytettynä preussilaisen milita lismin kukistamiseen pyrittäessä. delm än, oli se m atam in m ielestä hy kalaisen lehden E ried en sru f (R auhan! na kuin p itäisi joku tä rk e ä p eisc-o- kai sen tulee osottatnaaif mitä m ahdollisesti riittää lyhyem pi rismin palvelukseen. Työväestön 1 äitiä ajatustapa on tähänasti htiuto). nallinen asia saada läpi aje tu k si. - - me haluamme olla. kin), jne. paras ja taistelukuntoisin osa un erottanut anarkismin ia sosiali I vin laito n ta ; se teko rikkoi kailt “Siinä ta p a u k se ssa ”, jatk u u sähkö-j YVorcesteriin tuli talvella keski v alti kia olevia ja vasta sy n ty v iä lakeja, Syyskuun 15 p. voimme jo a- Ken radikaalien Näiden kaikkien jäädessä o- myyty orjuuteen, jossa sen toi demokratian. p e ru stu sla k e ja ja rikoslakeja v astaan, j sanom a, “e tte i k eisarillisen perheen oista eräs jo vähän e lä h tä n y t n a ik luksi esiintyä toimimamme tu sastojen päätettäväksi, voidaan minta itsensä vapauttamiseksi on taholla h vikaa kansain itsemää ja sitä ei tie ty sti m atam i puolusta keskuudessa ole m itään ta p a tu rm a a ' konen. jolla näy iti vakavana tarko-! loksilla. M vvilaäirpäs ja oste- räämisoikeuden vaatimuksen, toim iin ryhtyä kaikkialla viivyt melkein mahdottomuus. taanpas kaikki useampia niitä hän sen kautta, vaikkapa kenties “kansan yksim ielisen tahdon ilma j .sattunut, me vaadim m e p ik aista s e - ! tu k sen a olleen k a la stella s ik ä lä ise s■' 50 e lippuja. telem ättä. Mutta kun preussilainen junk- itsetiedottomasti tai vastoin tah- I uksena.” K arkeat tvöläiskädet eivät . lity stä .” tä poikien a rm e ija sta heilu itselleen Jos Zurich ei olisi Sveitsissä, ja kerimahti on kukistunut. on sen i toaan, antautuu anarkismin kan- ¡saa m u u ttaa yhteiskunnan jä rje sty s H än liittyi heti tu ltu aa n työväen yh Kukaan ei kai halua olla poissa pastori siis tu rv assa k e is a rillis e n ! distykseen jäse n e k si ja oli olevinaan tä, siitä joutuu “ lailliseen ed esv as Muuan kunnallisomis- mukana mennyt myöskin Suo j nalle. nuorisoliiton arvokkaasta illat- la .sosialidemokratian I ”, m u tta hienoille herroille | p a n ssarin y rk in ulottuvilta, hän ehkä koko vakava jä rje stö to im in ta a k an susta 31 p. t. k. Sinne valmistel tussuunnitelma Ca- men lahtarihallitus ja Suomen kanta anarkismiin nähden on jo tu se u se on e n luvallista. jo olisi sa an u t vastau k sek si lyijyä • n a tta v a im m einen. H eilua kun e.' laan useampia puheita ja runoja, tunnettu. liforniassa ' työväestökin voi alkaa uudel ennestään Ei se kyllä ole m eille m itään uut ruum iiseensa. Jokaisen, joka tahtoo edistää tu llu tk aan aivan äkkiä, niin hän seka lauluja soittoineen. Xävtös- leen toimia oman liikkeensä ri vapautusta, tävtvv ta. K yllä me sen olem m e aina tie Moni on kait ihm etellyt sitäkin.! m yöskin k u ittasi yhdistyksen .a lf.a n -<appaleella " 1 ällin marjat" aiko Vaikka kunnallisomistuksen ja veissä. Mutta siihen mennessä •köyhälistön pvrkia kansanvaltaan. kansan tän e e t, ketä varten lakien kuripykä että kun ep äo n n istu n eita kenraaleja p a rja ta sitä ulkonapäin pa tai uhaksi. vat nuorikot myösxin esiintyä. sosialismin välillä onkin suuri on sikäläinen porvaristo ennät itsemääräämisf »ikeuteen. Tosin | Iät laaditaan. Olkoon p eru stu slak i ja a m iraaleja tu o ntuostakin erote- j S itten liitty i p e la stu sa rm e ija a n j ä , Carl Kesti (nuorempi i louk ero, niin sittenkin ty »skentelee tänyt hävittää entiset työväen ¡kansanvaltaisten oikeuksien o- •k uinka kierä k etu n rau ta tah an sa. taan, niin S aksan kruunu n p rin ssi, jo ! seneksi, m utia ei vaan tullut pelas-i kaantui, murtaen kädestään ylä Mjsjalistipuolue kaikkialla kun talot. työväen sanomalehdet ovat j niistäminen ei vielä merkitse . harvoin siihen h e rra sk e ttu jää hän ka säännöllisesti epäonnistuu sota tu sta — heilua — sie llä k ä ä n ; sai puolelta kyynäspään lihakset ' köyhälistön vapautusta — tä rin tam alla, aina vain saa yhä u u sia ' ! nästään. Hänen kätensä joutui kuulla k unniansa p e la stu sa rm e ija ku pahasti. nallis, »mistuksen puolesta, koska lakkautetut, joten Suomen työ mä vaatii vaan laillisia yhteis .Mutta sen sijaan ei m atam i puhu kunniam erkkejä. kahden vaunun väliin rautatiellä, ten yhdistyskin. Nyt ko etti hän sen avulla voidaan heikontaa ka- väestön on luotava kaikki uudel kunnallisia edellytyksiä. Mutta m itään s iitä törkeästä loukkaukses '?Ä ® . a .V^n työssä. Hau on nyt “ tu p la ju u ta .” T ilasi In d u stria listin pitalistiluokan valtaa ja valmis leen. köyhälistön vapautus on mahdo ta Suonien perustuslakia vastaan, S A A V A T M AKSU N L A A T U N A A N . ja oli “punanen.” Viimein m eni hän täkäläisessä sairaalassa hoidetta taa yleistä m ielipidettä vastak e tran slatio n filed with the P cstm « ter Sellainen luomistvö kysyy sit ton ilman valtiollisia oikeuksia kun saniaiset ju n k k e rit m uuttavat at (T A ru storia. v e d ä ty tti aivan hyvän e tu h a m vana ja toivotaan hänen kätensä Aug. 20, 1918, as required ja Mitä sen m onarkiapohjalle, jo ta se ei to by section 19 O ie of ., the kaiseksi yksityisomistukselle. keyttä ja tarmoa ja — varoja. tai niiden vallottamista. A ct of O ct. bth. 19 '7 .) paan pois su u staan , la itta e n tilalle tulevan entiselleen. Ikävä auto-onnettom uus sattui Kunnallinen yleisten laitosten Emme epäile, etteikö Suomen suuremmat ovat nämä oikeudet, sia siallisesti ole o llu t, n iin pimeä Jotenkin varmana saattaa pitää, koko kalliin kultah am p aan , jr nyt mitä laajempi on oikeus itsemää ja k a ik k iin ta rk o tu k s iin sopiva rus- että Saksan y lin sotajohto, ottaes san o taan kävelevän nuoren pojan täällä kaupungin laidassa t. k. 15 omistus on kaikissa tapauksissa työväestöllä olisi toimitsijoita ja räämiseen, sitä helpompaa ia tin k l k u in se onkin. saan m yrkkyka a su t käytäntöön so kainaloisena. K iroaa ja p a rja a k aik p. Eräs Casparissa asuva nuo edullisempaa työväestöllekin kuin joukkoja, mutta sillä on niu toivorikkaampaa on, muuten sa rukainen \\ amlström oli huvi- “K ansan yksim ielisen tahdon" il dankäynnissä, ei kyennyt ennakolta yksityinen. Palkkarettelöt ovat kasti varoja. manlaisten ehtojen vallitessa, m aisuna Suom een tuotava kuninga.s näkemään, m ikä kauhea kosto sen kia läpikäym iään seuroja, m utta eni ajelulla kahden tort-hragg’ilai- ten yhdistystä. kunnallishallintojen kanssa pal Ja kun rauha saapuu ja työ köyhälistön luokkataistelu. sen tytön kanssa ja auto joutui I a n ta a rehevän kuvan h errojen ra k johdosta o li kohtaava saksalaisia so Mutta suurten maiden sosiali- joa harvinaisempia kuin yksityis väestö jälleen saa toimintamah aivan tasaisella maalla epäkun- k au d esta peru stu slak iin . M atam ille tam iehiä. U seitten nyt k äy tettäv ien Ennen ostoksille läh Cxin kaatuen tiensivuun. Toinen ten yhtiöitten kanssa, ja sitä dollisuuden, tarvitsisi se silloin demokratienkiti keskuudessa on kin taisi olla parem pi livistää pois kaasujen kokoom us on ain o astaan I nykyisin imperialisteja, jotka ei paitsi on työväestöllä aina tilai ! kaikkein kipeimmin varoja. Sillä vät tunnusta kansanvaltaisuuden tä s tä m aasta sen takia, kun ei oiisi m uutam ille harvoille tu n n e ttu ¡a la i töänne tarkastakaa To tytöistä, Emma Beck, loukkaan tui min pahoin, että kuoli puolen suus vallata kunnallishallinto mitä tuoreimmiltaan se pääsee periaatteita muihin 'kuin omaan ollut terv e ellistä selitellä perustus- suus. Kaasujen vaikutus on myös verin ilmotus-osastoa. tunnin kuluttua. — j .. 1. TOVERI lahtarien konnuuksia penkoa- maan, sitä tehokkaammin se voi käyttää tilaisuutta hyväkseen. Kymmenen vuoden kuluttua on suuri osa nykyisistä katkerista muistoista jo hävinnyt. Suomen työväestö tarvitsee a- gitatsionivaroja kaikkein kipe ämmin heti toimintamahdollisuu den saavutettuaan. Ja me voim me sitä siinä avustaa. Me voim me yksimielisellä toiminnalla ke rätä täällä S. S. Järjestön toi meenpanevan komitean suunnit teleman “miljoonan markan ra haston" vähemmässä ikttin vuo dessa. Ja miljoonalla markalla saa daan Suomessa paljon aikaan. Sillä saadaan ainakin kolme kun nollista päivälehteä pystyyn, se kä joksikin ajaksi agitaattorcita liikkeelle. Me puolestamme yhdymme toimeenpanevan komitean suun nitelman ja kehotamme sitä pa nemaan <en käytäntöön niin pian kuin se katsoo ajan sopivaksi. PORTLANDTN Sunnuntaina, Elokuun 25 p:nä 1918 MAILMANKATSOMUKSIA 9
