No. 193
TOVERI
käsiinsä ja sitä tietä päästä yleis
ten laitosten kontrolliin.
Llnnen »uomalanen työväen äänenkannattaja,
Caliiornian suurissa kaupun
ilmestyy A ito n a n i, Oregon, joka päivä
paitsi sunnuntaina.
geissa on jonkun verran kokeiltu
T O IM IT U SK U N TA :
kunnallisomistuksella ja verrat
W K. REIVO,
LAURI M OILANEN,
A U O L PH SALM I,
A. B. MÄKELÄ,
tain hyvillä tuloksilla. San Fran
SULO SYVÄNEN.
ciscon kunnallinen katuraitiotie
on menestyksellä kilpaillut yksi
TOVERI
(T H E COMRADE)
tyisen yhtiön omistaman tien
The organ of the Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in kanssa. Ja jos yleisö olisi ollut
the West. Published daily, except Sunday,
tehtävästään tietoi
at Astona, Ore., by the Western Work vähänkään
men's Publishing Society.
nen,
niin
yksityisen
yhtiön olisi
A N iT I J. PAKTAN, Manager.
Entered as second-class mail matter July 18, ollut jo aikoja sitten pakko lo
1912, at the po» toll ice at Astoria, Oregon,
pettaa toimintansa.
under the Act of March J, 1879.
Nyt on lahden itäpuolen kau
Umotushinta 40q palstatuumalta Kuolenian-
tlmotukset fl.5 0 kerta ja muistovarsyilla pungeissa vireillä suunnitelma y-
$2.00 kerta. Kihlads-, syntymä- ja avio-
lutto-ilmotukset $l.U0 k e tä , halutaautielo- leisten laitosten ottamiseksi kun
ja nimcninuutto-ilinotuksct Sbc kerta, uaiina-
ilmotukset $1.50 kelta, a v lue i o-limut ukset nan haltuun. Sitä varten tulee
$1.00 kerta Seisovat Umot ukset sopimuk
sen mukaan. Satunnaisista Urnottiksista tu t.k. 27 p :nä pidettävissä vaaleissa
lee rahan seurata mukana. Englanninkie
päätettäväksi,
perustetaanko
lestä suomennetaan vapaasti.
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 kunnallisomistuspiiri, joka käsit-
cents per meh. Special discount is allowed I täisi Oaklandin, Bcrkeleyn, Ala-
for laiger and continuous advertisements.
TOVERI. BOX »9, AaTORlAuRJKE.
medan, Piedmontin, Albanyn,
I.mery villen ja San Leandron
T IL A U SH IN N A T
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
kaupungit.
Mutta kun suunnitel
Yksi vuosikerta. .*5.50
o kuukautta. .$3.00
3 kuu kau tta... gl.oU
1 kuu kau si... .60 ma läpäsee ainoastaan siinä ta
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi vuosikerta. .$8.oli
6 kuukautta. .$4.25 pauksessa, että jokaisesa kau
Uuoneusto sijaitsee 10 im ien ja Duane katu pungissa annetaan sille enem
jen kulmassa.
Telefooni: konttori 365,
mistö äänistä, niin on siltä va
toimitus 852.
ralta että se jossakin kaupun
Asia kai on jo ollut gissa häviäisi, äänestettävänä
myöskin toisesta suunnitelmas
esillä?
ta, nimittäin siitä, muodostavat
Lehtem m e levityskilpailun al- ko Oakland. Berkeley ja Alameda
kusuunnitelm at lienevät jo en yhteisen kunnallisinnistuspiirin.
kansallisuuteensa nähden. Kai kohtaloista vallanpitäjät mielen
kille kansallisuuksille ne eivät sä mukaan määräävät. — Aina !
UUTTA!
T O D E L L IS T A !
J Ä N N IT T Ä V Ä Ä !
tahdo sallia kansanvaltaisuuden ja kaikissa olosuhteissa on, niin
etuja, eivätkä hyväksy kansain hyvin uiko- kuin sisäpolitiikassa,
itsemääräämisoikeuden vaatimus kansanjoukkojen tahto se korkein
ta.
Imperialistisia sosialisteja auktoriteetti, jolle me kumarram
vastustaa kuitenkin sosialidemo me.
kratia. työväenliike jonka kan
Tuohon suuntaan tunettu sak
S. S.-OSASTON N Ä Y T E L M Ä S E U R A E S ITTÄ Ä
sanvaltainen luonne perustuu salainen
sosialistiteoriteetikko
köyhälistön elin- ja taisteluehtoi- Karl Kautskv viime kesänä il
hin. Eri valtioiden ja eri kansalli mestyneessä kirjasessaan tulkit
suuksien työläisillä ei ole mi see sosialidemokratian suhdetta
tään toisistaan eroavia etuja, kansain itsemääräämisoikeuteen,
□-näytöksisen työväen kappaleen
heillä ei ole ollenkaan vastakkai la sellainen onkin kansainvälisen
sia etuja.
Ile voivat käydä va-' sosialidemokratian kanta tässä
paustaistelua ainoastaan mitä : asiassa aina ollut.
“Missä hy
läheisimmässä yhteydessä tois vänsä — käyttääksemme erään
tensa kanssa. Kansainvälisyys toisen saksalaisen sosialidetno-
ei ole heille kaunis unelma, vaan kratin sanoja — sorretut kansat
pakottava tarve.
taistelevatkin valtiollisen itsenäi
Mutta kansainvälisyys merkit syytensä puolesta, olipa se Puo
see. että minä myönnän toisille lassa. Suotuessa, Armeniassa,
kansallisuuksille samanlaiset oi Etelä-Afrikassa tai Eilippineillä.
K ir. S anteri Mäkelä.
keudet, joita omalle kansallisuu kaikkialla ovat sosialidemokrati
delleni vaadin. Sama oikeuksien an sympatit olleet ja aina ovat
H E N K IL Ö T : —
yhtäläisyys, jota demokratia vaa heidän puolellaan".
BERTH A, A m erikasta Suoni, palaava h u u to la isty ttö , ME1M1 MANNER
tii yksilöille sen kansan keskuu
Tvöväen isänmaallisunskäsit-
AINO. lää k e tie te e n k a n d ita a tti
......................... M1NN1E PITK Ä N EN
dessa. johon nämä kuuluvat, täy teet ovat suuresti erilaiset kuin
TOIVO, lak itie te e n k a n d ita a tti .......................... .................. URHO LIND
tyy olla kansainvälisyyden johto omistavain luokkain. Mutta kun
ARVO, ru sth o lla rin poika ................
...................... VÄINÖ R O U T T I'
päätöksenä yksityisille kansoille nykyisin jo kielivaikeudetkin es
kansain yhteisössä.
Kansain tävät työläisiä vapaasti siirtyile-
TEN H U N EN , ru sth o lla ri ................................................... OSCAR BACK
erottaminen enemmän oikeutet- mästä maasta toiseen, tulevat
AGESTAM, ro v asti ..................... .......................................... GEO. ALTMAN
tuihin pieniin, enemmän tai vä varmaan vielä pitkän aikaa pi
BERGLUND, nim ism ies ............................ ......................... JO H N PEURA
hemmän
“kulttuurik vk y isiin", tämään paikkansa erään ruotsa
SURM A-HEIKKI, pikiöljyn kauppias ............................ VICTOR SALO
ja orjakansallisutrksiin, laisen sosialidemokratian sanat,
Kansojen itsemäärää herra-
KAIJA, hänen vaim onsa ......................................... M IN NIE PITK Ä N EN
muodostaa nykyaikaisten vallo- että “se maa, jossa on syntynyt
misoikeus
j tus- ja siirtomaapolitiikkojen, o- ja kasvanut, on myöskin se maa
HEM M INKI, k an salaisk o k o u k sen p uheenjoht. . YRJÖ TU U K K A N EN
1 man ja jokaisen vieraan prole- pallon paikka, missä suurimmal
DEM IDOFF, sa n ta rm i ......................................... AABEL M ARKKANEN
\ ijme aikoina on puhuttu pal jtariaatin vannoutuneiden vihollis- la menestymisen toiveella voi
K A RJA PIIK A ................................ .............................................. OLGA LAINE
jon kansojen itsemääräämisoike | ten henkisen sota-aseen, se ei kantaa pienen kortensa siilien
KANSAA
udesta
Se sisältyy enemmän l sovellu viiteen kansainy älisyys- kekoon, jota sanotaan ihmistkun-I
tai vähemmän huomattavana jo 1 aatteen kanssa.
nan onneksi". Työväen on sen- j
ALKAA KELLO 8:30 IL L A L L A .------- SISÄÄNPÄÄSY 50 SEN TTIÄ.
nättäneet kaikkialla osastojen jä
Mitään aluetta ei ole pakotet tähden pyrittävä “vallottaniaan ;
Jokaisen joka on vastaan yksi kaiseen rauhan keskusteluun. Se
on sosialistinen vaatimus, vaikka
senten tietoon. Suuri lukijakun
sellaiseen valtiolliseen yh isänmaansa’', koetettava muodos
tyisten kontrollia yleisissä lai porvaritkin sitä nvt käyttävät tava
teyteen. joka on sen väestön tah taa olot omassa maassaan mah
tam m e on niistä jo selvillä, jo
iltliv ill 1 B B PV
toksissa, kuten raitiotieliikentees- vilpillisessä tarkotuksessa.
toa vastaan. rämä on kansain dollisimman siedettäviksi.
Si a sia n tu n te m a tto m ille salaisu u s. Vain v
ten seuraava toim enpide on niis
silloin
tällöin
n
o
ste
ta
an
tä
tä
sa
la
sä. vesi- ja valaistuslaitoksissa.
välisen demokratian
ehdoton ten me osaltamme edistämme
Sosialidemokratia on kansain
tä päättäm inen osastojen koko
Kansankirjeitä
$
jne. tulee äänestää kumpaakin välinen ja kansanvaltainen puo k a sk v. Kansain on lakattava o- | kehitystä sosialistista vhteiskun- peräisyyden verhoa sen v erran , e lä Î
saam
m
e
v
ilau
k
selta
näh
d
ä
k
a
a
su
so
uksissa.
-H -l-4-i"i-l-+ l-4"l I !■ I 1 1 I 1 i i I 1 I 1 p
näistä esityksistä myöten. Mo lue. Kansainvälisenä ia kansan lemasta lammaslaumoja. joiden I taa kohti. — Vapaus.
dan kauhuja.
T ietysti ovat m uutam at osas lempien hyväksytyksi tuleminen valtaisena puolueena lävtvv so i
H am purin lää k e tie te e llise n seuran CALIFORNIA
aina esiintyä
to t jo ennättäneet niistä p äät ei ice mitään haittaa, mutta jos sialidemokratian
kokouksessa m uuan so tav äen lääkä-
kansain itsemääräämisoikeuden
ri selosti erä ä n lä n sirin ta m a lla k äy
tääkin täm än saapuessa luetta ensimäinen ei läpäsisi. niin toi
Fort Bragg
puolustajana.
Sillä mitä muu
tetyn
tu
n
te
m
a
tto
m
a
n
kaasun
vaiku-j
sen
läpäseminen
edellyttää
sitä.
vaksi, m utta joitakin on sellaisia
ta on taistelu demokratian puo
kin, jotka eivät pidä kokouk että siihen kuuluvat kolme suu lesta kuin taistelua kansan itse s------------------------------------------------------------- .-----------------J tu k sia sak salaisiin sotam iehiin. T u o 1 M itenkä perustelevat osaston
estävät
kaasu oli n äk y m ätöntä, im elältä m aisi jäsenet ne syyt, jotka
siaan m uuta kuin kahdesti kuu rinta kaupunkia saisivat kunnal- määräämisestä. ja miten muu K U K A SAA R IK K O A PER USTUS lakia kovin m onella tavalla. Joka
Heitä
saapumasta
osaston
koko
L A K IA ?
tap a u k se ssa on Suom en köyhälistöl tuvaa ja u m m ehtuneelta h a is k a h ta
ten on kansainvälinen demokra
kaudessa,
toiset vain kerran. lisomistuksen kä.\ täntöön.
ukseen
joka
toisena
sunnuntai-
vaa.
S itä lä h e te ttiin rä jä h tä v iss ä j
tia mahdollinen kuin sen kautta,
M atam i .Malmberg jä tti, ennenkuin lä syytä pysyä h errojen p e ru stu sla is
N iissä siis on aikaa paljon en
kaasupom
m eissa, ja oli se niin s a la - ! iltana? Ehkä ne syyt( ?) monel
että itsemääräämistä vaaditaan ' puhdisti täm än m aan tom ut töppösis ta ainakin “kolm en ask elen etäisyy
Apu
aikanaan
on
apu
lakin ovat vain kovin heikkoja
nenkuin asiasta päästään viral
ei ainoastaan sille kansalle, jo tään, erä ä n h en k en sä tu o tteen tä ssä d e ssä ”, kuten L assallen neuvo saksa kavalaa ja n opeasti vaik u ttav aa, et ! jokaisen omatakeisuutta alenta
paikallaan
lisesti päättäm ään. Jos sattuisi
hon kuulutaan, • vaan samassa m aassa asuville suom alaisille ju n k laiselle p ro le ta ria a tille kuului. — tä m onasti m iehet e iv ä t m ite n k ä ä n , via — : I osin on suuri joukko
eh tin e et suojella itse ä än k a a su n sa
määrässä kaikille kansoille?
Työni.
niin että sellaisessa osastossa,
kereille.
Lehtemme
luki
jat
o\
at
'kai
m arilla. Sen u h rik si jo u tu n e e t kuo jäsenistöämme metsissä, ja siis
jossa kokous pidetään vain ker
Tuo
h
engentuote
on
p
a
in
e
ttu
suo
|
Eräältä taholta on kansain itse
livat m u u tam assa m in u u tissa kou estettynä saapumasta kokouksiin
huomanneet, että S. S. Järjestön
S IV IS T Y S K U V IA
R IN T A M A L T A .
m
atoisten
jun
k
k
erien
“perustuslaki-
i
ran kuukaudessa, se on juuri pi
määräämistä vastaan väitetty,
Ne, jo tk a e iv ä t heti kuol • vaan osa jäsenistöämme ei ollen
( T r u e tr a n s la tio n file d w ith th e P o s tm a s te r i ristu k siin .
toimeenpaneva
komitea
on
suun
s
e
u
ra
n
-’
lehteen
(sen
p
eru
stu
slak
i
;
kaan haluakaan valvoa ja ottaa
että se kapitalistisen tuotanto
detty, niin olisi siellä pidettävä
at A s to r ia
O re ., A u g . 20, 1918, as re q u ire d leet.
m akasivat taju tto m in a useita
b y * s e c tio n 19 o l tn e A c t o f O c t. 6 th , 1917.) I
nitellut
ryhdyttäväksi
toimenpi
seuran
jäse
n
e
k
si
pääsee
a
in
o
a
staa
n
i
osaa puolueemme tärkeisiin asi
tavan vallitessa olisi saavutta
1 tu n te ja , jopa päiviäkin.
ylim ääräinen kokous, ellei k at
N iistä m uu
sellainen henkilö, joka luottaa ja us-j \ ilm eisissä pienem m issä ta iste lu is
oihin jaäänestyksiin. Osastomme
teisiin
varojen
hankkimiseksi
maton
ja
että
sillä
olisi
merki
tam a t tu liv at hulluiksi, to iset jä iv ä t
sota asiaa voitavan paikallisten
koo
Suom
en
lah
tarib
allitu
k
seen
sa
o
tetu
t
sa
k
sa
la
ise
t
sotavangit
s
a
säännöissäkin on säännöstelty
tystä
ainoastaan
sosialistisessa
Suomen työväenliikkeen uulel-
h alv aan tu n eik si.
Ja , k aik ista k a a
olojen takia siirtää kuukautta e-
siis kaitsen) ja siinä kirjot uksessa ' novat heitä v arotetun ennen liikkeel
niiden
perheiden kokouksissa
yhteiskunnassa.
Mutta
todelli
demmäksi. Mitä samanaikaisem- leenrakennustyön avustamiseksi. suudessa on asia päinvastoin m atam i se littä ä niille, jotka eivä: ; le lähtöään, e ttä heitä v a sta ssa oli m einta oli se, e ttä n ä itte n tuon tu n käynti, jotka käyttävät kaksois-
Esityksen johdosta ei ole kuu niin, että itsemääräämisen vaa tunne Suom en asioita, e ttä Suom en uu sseelan tilaisia, joille m issään n i tem atto m an kaasun uhriksi joutu veromerkiiia. (Sääntöjä on saata
pi kilpailu tulisi kaikkialla, sitä
noitten ruum iissa ei ole voitu löv-j
vana juka kokouksensa jasenkir-
sosialistisessa yhteis ’ erkanem inen V enäjästä ei ollut pe m essä ei pitän y t elävänä a n ta u tu a,
parem pi se olisi saavutuksiltaan lunut vielä muitten mielipiteita, timinen
tä ä jälk eäk ään m in k ään laisesta ke • jurilta) \ elvojtjaa jäsenistöä ko
jokaisessa paikassa, sillä yhteisen lukuunottamatta Raivaajan toi kunnas a olisi tarpeetonta, kos 1 ru stu slaillin en teko, vaan “ kansan koska u u ssee la n tila ise t m uka olivat m iallisesta m yrkystä.
kouksiin — se ei vie pitkälle, jol
ka se silloin jo on oleva toteu ¡yksim ielisen tahdon ilm aus." (Suo- ihm issyöjiä. H eille oli sanottu, e ttä j
• - -
innostuksen vallassa toim ittaisi mitusta, joka lausuu sen johdos tettu.
lei Henkilöllä itsellään ole mitään
Proletarinen
sosialismi
heillä
ta
rjo
ta
a
n
savukkeita
ja
h
eti!
j m ea vapautum isen V enäjästä sai a i
LÄN N E N L A U L A V A T S A M M A K O T
ripeäm m in kuin sitten jälemmin ta m.m., että
velvollisuuden tunnetta karttu
on alusta alkaen ollut kansanval kaan kum m ankin m aan työväki.)
se n jä le stä heidät syödään.
S iksipä |
"S.
s.
järjestön
toimeenpane
nut
puolueen jäsenenä ollessa.
eivät
oikein
näy
p
itäv
ät
kilp
ailijo
is
taista sosialismia, kansanvaltai Hän tahtoo se p u stu k se ssa a n puo- kaikki vangitut, v an g itsijain sa suu
yksinään.
I
ästä
asiasta keskusteltiin viime
ta.
Los
A
ngelesissa
oli
e
rä
ä
n
oop
van komitean alote tulee oikeaan siin:' sv pohja, jolle se on raken : lu sta a suom alaisia ju n k k e re ita sillä, reksi h äm m ästy k sek si, k ieltäy ty iv ät
T ästä asiasta keskusteltaessa aikaan. Meillä on nyt parhaat tanut. *
kokouksessa.
Useammat toverit
peraseu ru een
h a rjo te lta v a “Aasian
¡e ttä vallankum ous on teko, jossa ei o tta m a sta vastaan savukkeita.
ei saa antaa m inkään väärinkä
valo” nim istä lau lu k ap p aletta, ja t u - ! sanoivat mielipiteensä tästä asi
peru stu slak ia n o u d atetak aan . Se on
tilaisuudet kartuttaa tuota rahas
Demokratian
täytyy
kapita
k ah d u ttav an kuum an ilm an takia pää ' asta. I ekisi mieleni täs-a kertail
MITÄS
TÄSTÄ
A
R
V
E
L
E
T
T
E
?
!
sityksen vaikuttaa toim intaa eh toa, meillä on nyt oikea mieliala
listisen tuotantotavan vallitessa uusien olojen m uodostam ispiste. jon- ( T r u e tr a n s la t io n file d w ith the P ostm aster le ttiin h a rjo tu k se t pitää yöllä. Mut la heidän ajatuksiaan, j >tka oli
käisevästi. Ellei olla selvillä sii tämmöisen rahaston kartuttamis suorastaan sitä enemmän vaa | ka jälk een luodaan tie ty sti om a pe a t A s t o r ia . O r ; . , A u g . 20, 1918, as r e q u ire d
vat minusta kaikkikin hv vin sat
tä. m istä on kysymys, niin voi ta varten. Jokainen rehellinen tia kansain itsemääräämisoike ru stu slak i. .Matami tahtoo siis e siin bv section 19 of th e A ct ol O ct. 6th, 1 9 1 7 .) ta onnettom uudeksi oli oopperatalon tuvia, vaan lienee parasta jättää
lähellä rapakko, joka oli täynnä sa m
tiedustella Toverista lisää. M ut
ja
sitä tarmokkaammin tuoda sen y k sin k ertaisen tosiasian, Plane News nim inen, lentokonepal- m akoita, ja “prim adonnan" en sim äi ne kokouksessa olleiden tiedoksi.
työläinen ajattelee. että tappa utta
taistella sen toteuttamiseksi, nii ’ e ttä vallankum ous ei käy p e ru stu s veluksessa olevain vap aaeh to isten i nen k irk as so p ranohujaus oli näille
ta m itäpä sekavuuksia siinä olisi,
malla ei tapeta meidän liiket tä vähemmässä määrässä todel lain p u itteissa, jolloin se ei olisikaan lehti R anskassa kertoo:
Seuraava osaston kokous on
kun osastot saavat kaikkialla it tämme ja liikkeemme toiminta
m
erkkinä
aiottua
tuhatä:
ninen
kun
“ E räs tällä asem alla oleva upsee-|
ensi sunnuntaina, 25 p. t. k. klo
linen demokratia vielä on toteu , m ikään vallankum ous.
ronsa.
Seurueen jä se n e t y rittiv ä t 3 illalla.
se m äärätä m iten haluavat kilpai
M
eitä
ei
tuossa
k
irjo
tu
k
se
ssa
li’
j
:
i
ja
e
rä
s
ilm
ailuoppilas
ovat
kirja-1
tettu.
Köyhälistön
taistelu
de
Aseellinen t\rannius
I välineitä.
. ..............
vaihdossa s a m a n kotiseudulle jää-i urhoollisesti saada osansa lauletuksi,
lun järjestettäväksi.
Puolueeseen vhtyi t. k. 11 p.
voi hävittää julkisuuden hetkek- mokratiasta merkitsee samaa kuta se, e ttä m atam i hylkää lailii !
I m u tta aina kun jo h ta ja kohotti tah kokouksessa
Carl 11. Lucas ja
suuden,
josta
puhum
inen
on
hänelle
neen
tytön
kanssa,
ja
m
ain
ittu
u
p
-1
• kuin sen taistelu valtion hallin
Osastoilla on täysi valta m ää si, mutta vain hetkeksi."
tipuikkonsa
ja
bassot
ulottivat
säe»
D
skar
1
lakkinen.
Tervetuloa!
nosta. valtiollisesta vallasta. Se aikaseinm in tu o tta n u t sievät tulot, seeri sensuroi oppilaan m enevät ja j
Suomen työväenliikkeen saa littää taistelu kansain itsemää- vaan se, e ttä “ vallankum ouksen lait tu lev at k irje e t.”
ty k sen sä,
hukkui
heidän ä ä n e n sä : Muuttokorttia pyysi
rätä kuinka m onta palkintoa an
Tuomaala
( Mattson i.
sam m akkojen k arheaan kuoroon -
netaan, kuinka suuret ovat pal ma isku oli raskas, se oli tain räamisr »ik ett desi a
kapitalistisen j tom u u s” ei ¡uinen lask u jen sa m ukaan
h arju t us täy ty i jä ttä ä sikseen
N E N Ä K K Ä IT Ä K Y S Y M Y K S IÄ .
i ja
kinnot, kuinka suuri pistem äärä nuttava. vaikkakaan ei kuoletta tuotantotavan puitteissa turhak • sovi m uille kuin Suom en ju n k k e
Nolostipa oli. kun ei osastom
( T r u e tra n s la tio n f i l e t w ith th e i* is tm a s tc r ! Sam m akot olivat v o ittan eet k ilpaili
vaaditaan ensimäisen palkinnon va. Sen uudelleen elpyminen si. merkitsee samaa kuin selit reille.
at A s to ria , ( Ir e ., A u g . 20, 1918, as re q u ire d I
me
virallisesti ole huomannut To
Niille m atam i a n taa oikeuden va by s e c tio n 19 o f th e A c t o f t le t. otn, 1917.) , jansa.
saantiin, annetaanko palkinnot siiotuisennnissakiu oloissa on tää työväenluokan taistelu val
verin johtokunnalle ilmottaa, et
“ M ontako poikaa teidän m ajestee | K Ä Y T T I K A IK K I “ K A N N A T ", E LI i tä me niin kaikella touhulla ai
rahassa tai kirjallisuudessa (m ie suunnattomien vaikeuksien alai tiollisesta vallasta turhaksi; se Iita kuinka laitto m an tien tallansa
merkitsee luopumista valtioval s illä se on vaan “kansan y k s im ie li- tilta n n e on k a a tu n u t? M ontako haa-j
K U IN K A V A N H A P IIK A SAI H E L- i omme hommata maksetuksi ne
luum m in kuitenkin olisi annet sena. Työväestön vuosikausien lan valloittamisesta
välineeksi sen tahdon ilma us.”
vo ttu n u t tai tullut raa jarik o k si? "
osakkeemme Toveriin. < Ekein
LUN K U L T A H A M P A A L L A .
tava rahassa) kestääkö kilpailu kuluessa keräämä työväenliik kapitalismin kukistamista var
Näm ä kysym ykset läh e tti sähkö-
Kun taas työväki viime tam m i
näpeaksi kävi, kun Toverin ala
kaksi kuukautta tai enemmän, keen miljoonien dollarien omai ten. se merkitsee rajoitutuista kuulla ju listi h e rra t virkaheitoiksi. teitse S aksan keisarille pastori l)ry-
K uvaavana esim erk k in ä k ertoo e rä s: kerrassa mainittiin meidänkin o-
tai riittääkö lyhyem pikin aika suus on lahtariri »s vojen käsissä, puhtaasti taloudellisten, epäpo nätnä sam at h e rra t, jo tk a poim ivat i ander. joka on Z iirichissä p erustanut R aivaajan k irje e n v a ih ta ja m iten sitä ' saston nimi niiden huolimattomi
liittisten keinojen piiriin kapita työväen kylväm än vallankum oushe uuden vapaam ielisen saksalais-am eri- “a a te lia k in ’’ k ä y te tää n keppilievose ' en joukossa. 1 uleva toimintamme
(pienem m illä
paikkakunnilla käytettynä preussilaisen milita
lismin kukistamiseen pyrittäessä. delm än, oli se m atam in m ielestä hy kalaisen lehden E ried en sru f (R auhan! na kuin p itäisi joku tä rk e ä p eisc-o- kai sen tulee osottatnaaif mitä
m ahdollisesti riittää lyhyem pi rismin palvelukseen. Työväestön
1 äitiä ajatustapa on tähänasti
htiuto).
nallinen asia saada läpi aje tu k si. - - me haluamme olla.
kin), jne.
paras ja taistelukuntoisin osa un erottanut anarkismin ia sosiali I vin laito n ta ; se teko rikkoi kailt
“Siinä ta p a u k se ssa ”, jatk u u sähkö-j YVorcesteriin tuli talvella keski v alti
kia olevia ja vasta sy n ty v iä lakeja,
Syyskuun 15 p. voimme jo a-
Ken radikaalien
Näiden kaikkien jäädessä o- myyty orjuuteen, jossa sen toi demokratian.
p e ru stu sla k e ja ja rikoslakeja v astaan, j sanom a, “e tte i k eisarillisen perheen oista eräs jo vähän e lä h tä n y t n a ik luksi esiintyä toimimamme tu
sastojen päätettäväksi, voidaan minta itsensä vapauttamiseksi on taholla h vikaa kansain itsemää ja sitä ei tie ty sti m atam i puolusta keskuudessa ole m itään ta p a tu rm a a ' konen. jolla näy iti vakavana tarko-! loksilla. M vvilaäirpäs ja oste-
räämisoikeuden
vaatimuksen,
toim iin ryhtyä kaikkialla viivyt melkein mahdottomuus.
taanpas kaikki useampia niitä
hän
sen
kautta,
vaikkapa
kenties “kansan yksim ielisen tahdon ilma j .sattunut, me vaadim m e p ik aista s e - ! tu k sen a olleen k a la stella s ik ä lä ise s■' 50
e lippuja.
telem ättä.
Mutta kun preussilainen junk- itsetiedottomasti tai vastoin tah- I uksena.” K arkeat tvöläiskädet eivät . lity stä .”
tä poikien a rm e ija sta heilu itselleen
Jos
Zurich
ei
olisi
Sveitsissä,
ja
kerimahti on kukistunut. on sen i toaan, antautuu anarkismin kan- ¡saa m u u ttaa yhteiskunnan jä rje sty s
H än liittyi heti tu ltu aa n työväen yh
Kukaan ei kai halua olla poissa
pastori
siis tu rv assa k e is a rillis e n ! distykseen jäse n e k si ja oli olevinaan
tä,
siitä
joutuu
“
lailliseen
ed
esv
as
Muuan kunnallisomis- mukana mennyt myöskin Suo j nalle.
nuorisoliiton arvokkaasta illat-
la .sosialidemokratian
I
”, m u tta hienoille herroille | p a n ssarin y rk in ulottuvilta, hän ehkä koko vakava jä rje stö to im in ta a k an susta 31 p. t. k. Sinne valmistel
tussuunnitelma Ca- men lahtarihallitus ja Suomen kanta anarkismiin nähden on jo tu se u se on e n luvallista.
jo olisi sa an u t vastau k sek si lyijyä • n a tta v a im m einen.
H eilua kun e.' laan useampia puheita ja runoja,
tunnettu.
liforniassa
' työväestökin voi alkaa uudel ennestään
Ei se kyllä ole m eille m itään uut ruum iiseensa.
Jokaisen, joka tahtoo edistää
tu llu tk aan aivan äkkiä, niin hän seka lauluja soittoineen. Xävtös-
leen toimia oman liikkeensä ri
vapautusta, tävtvv ta. K yllä me sen olem m e aina tie Moni on kait ihm etellyt sitäkin.! m yöskin k u ittasi yhdistyksen .a lf.a n -<appaleella " 1 ällin marjat" aiko
Vaikka kunnallisomistuksen ja veissä. Mutta siihen mennessä •köyhälistön
pvrkia kansanvaltaan. kansan tän e e t, ketä varten lakien kuripykä että kun ep äo n n istu n eita kenraaleja p a rja ta sitä ulkonapäin pa tai uhaksi. vat nuorikot myösxin esiintyä.
sosialismin välillä onkin suuri on sikäläinen porvaristo ennät itsemääräämisf »ikeuteen.
Tosin | Iät laaditaan. Olkoon p eru stu slak i ja a m iraaleja tu o ntuostakin erote- j S itten liitty i p e la stu sa rm e ija a n j ä , Carl Kesti (nuorempi i louk
ero, niin sittenkin ty »skentelee tänyt hävittää entiset työväen ¡kansanvaltaisten oikeuksien o- •k uinka kierä k etu n rau ta tah an sa. taan, niin S aksan kruunu n p rin ssi, jo ! seneksi, m utia ei vaan tullut pelas-i kaantui, murtaen kädestään ylä
Mjsjalistipuolue kaikkialla kun talot. työväen sanomalehdet ovat j niistäminen ei vielä merkitse . harvoin siihen h e rra sk e ttu jää hän ka säännöllisesti epäonnistuu sota tu sta — heilua — sie llä k ä ä n ; sai puolelta
kyynäspään lihakset
'
köyhälistön
vapautusta
—
tä
rin
tam
alla,
aina
vain
saa
yhä
u
u
sia
'
!
nästään.
Hänen kätensä joutui
kuulla k unniansa p e la stu sa rm e ija ku pahasti.
nallis, »mistuksen puolesta, koska lakkautetut, joten Suomen työ
mä
vaatii
vaan
laillisia
yhteis
.Mutta sen sijaan ei m atam i puhu kunniam erkkejä.
kahden
vaunun
väliin rautatiellä,
ten
yhdistyskin.
Nyt
ko
etti
hän
sen avulla voidaan heikontaa ka- väestön on luotava kaikki uudel kunnallisia edellytyksiä. Mutta
m itään s iitä törkeästä loukkaukses
'?Ä
®
.
a
.V^n
työssä.
Hau on nyt
“
tu
p
la
ju
u
ta
.”
T
ilasi
In
d
u
stria
listin
pitalistiluokan valtaa ja valmis leen.
köyhälistön vapautus on mahdo ta Suonien perustuslakia vastaan, S A A V A T M AKSU N L A A T U N A A N . ja oli “punanen.” Viimein m eni hän täkäläisessä sairaalassa hoidetta
taa yleistä m ielipidettä vastak
e tran slatio n filed with the P cstm « ter
Sellainen luomistvö kysyy sit ton ilman valtiollisia oikeuksia kun saniaiset ju n k k e rit m uuttavat at (T A ru storia.
v e d ä ty tti aivan hyvän e tu h a m vana ja toivotaan hänen kätensä
Aug. 20, 1918, as required ja
Mitä sen m onarkiapohjalle, jo ta se ei to by section 19 O ie of ., the
kaiseksi yksityisomistukselle.
keyttä ja tarmoa ja — varoja. tai niiden vallottamista.
A ct of O ct. bth. 19 '7 .) paan pois su u staan , la itta e n tilalle tulevan entiselleen.
Ikävä auto-onnettom uus sattui
Kunnallinen yleisten laitosten Emme epäile, etteikö Suomen suuremmat ovat nämä oikeudet, sia siallisesti ole o llu t, n iin pimeä Jotenkin varmana saattaa pitää, koko kalliin kultah am p aan , jr nyt
mitä
laajempi
on
oikeus
itsemää
ja k a ik k iin ta rk o tu k s iin sopiva rus- että Saksan y lin sotajohto, ottaes san o taan kävelevän nuoren pojan täällä kaupungin laidassa t. k. 15
omistus on kaikissa tapauksissa työväestöllä olisi toimitsijoita ja
räämiseen, sitä helpompaa ia tin k l k u in se onkin.
saan m yrkkyka a su t käytäntöön so kainaloisena. K iroaa ja p a rja a k aik p. Eräs Casparissa asuva nuo
edullisempaa työväestöllekin kuin joukkoja, mutta sillä on niu toivorikkaampaa on, muuten sa
rukainen \\ amlström oli huvi-
“K ansan yksim ielisen tahdon" il dankäynnissä, ei kyennyt ennakolta
yksityinen. Palkkarettelöt ovat kasti varoja.
manlaisten ehtojen vallitessa, m aisuna Suom een tuotava kuninga.s näkemään, m ikä kauhea kosto sen kia läpikäym iään seuroja, m utta eni ajelulla kahden tort-hragg’ilai-
ten yhdistystä.
kunnallishallintojen kanssa pal
Ja kun rauha saapuu ja työ köyhälistön luokkataistelu.
sen tytön kanssa ja auto joutui
I a n ta a rehevän kuvan h errojen ra k johdosta o li kohtaava saksalaisia so
Mutta suurten maiden sosiali-
joa harvinaisempia kuin yksityis väestö jälleen saa toimintamah
aivan tasaisella maalla epäkun-
k au d esta peru stu slak iin .
M atam ille tam iehiä. U seitten nyt k äy tettäv ien
Ennen ostoksille läh Cxin kaatuen tiensivuun. Toinen
ten yhtiöitten kanssa, ja sitä dollisuuden, tarvitsisi se silloin demokratienkiti keskuudessa on kin taisi olla parem pi livistää pois kaasujen kokoom us on ain o astaan I
nykyisin imperialisteja, jotka ei
paitsi on työväestöllä aina tilai ! kaikkein kipeimmin varoja. Sillä vät tunnusta kansanvaltaisuuden tä s tä m aasta sen takia, kun ei oiisi m uutam ille harvoille tu n n e ttu ¡a la i töänne tarkastakaa To tytöistä, Emma Beck, loukkaan
tui min pahoin, että kuoli puolen
suus vallata kunnallishallinto mitä tuoreimmiltaan se pääsee periaatteita muihin 'kuin omaan ollut terv e ellistä selitellä perustus- suus. Kaasujen vaikutus on myös verin ilmotus-osastoa.
tunnin kuluttua.
—
j .. 1.
TOVERI
lahtarien konnuuksia penkoa-
maan, sitä tehokkaammin se voi
käyttää tilaisuutta hyväkseen.
Kymmenen vuoden kuluttua on
suuri osa nykyisistä katkerista
muistoista jo hävinnyt.
Suomen työväestö tarvitsee a-
gitatsionivaroja kaikkein kipe
ämmin heti toimintamahdollisuu
den saavutettuaan. Ja me voim
me sitä siinä avustaa. Me voim
me yksimielisellä toiminnalla ke
rätä täällä S. S. Järjestön toi
meenpanevan komitean suunnit
teleman “miljoonan markan ra
haston" vähemmässä ikttin vuo
dessa.
Ja miljoonalla markalla saa
daan Suomessa paljon aikaan.
Sillä saadaan ainakin kolme kun
nollista päivälehteä pystyyn, se
kä joksikin ajaksi agitaattorcita
liikkeelle.
Me puolestamme yhdymme
toimeenpanevan komitean suun
nitelman ja kehotamme sitä pa
nemaan <en käytäntöön niin pian
kuin se katsoo ajan sopivaksi.
PORTLANDTN
Sunnuntaina, Elokuun 25 p:nä 1918
MAILMANKATSOMUKSIA
9