Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 13, 1918)
No. 187 TOVERI , teen, ja juuri vapautetut vangi laisiakin ja muuttaa edelleen. taan jälleen uudelleen, joten ylei- Tämä on oikeastaan ainoa kesä, L tn n e n «uomalaisen työväen äänenkannattaja, s ö n t a n s s i t t a m i n e n ja p o l l i s i l a i - jolloin Toverin tilaajamäärä ei Umeatyy Astonassa, Oregon, joka päivä J r paitsi sunnuntaina. toksen rahastaminen jatkuu ali ole juuri m itään laskenut, vaik- kä tilaushintakin kohotettiin niin T O IM IT U S K U N T A : tuisesti. W . N. REIV O , LAURI M OILANEN, A IX JLPU SALM I. A. H. MÄKELÄ, Sellainen ei ole mistään mer tuntuvasti juuri keväällä, jolloin SULO SYVÄN EN. kityksestä työväestölle. Työväen tilauksien saanti on vaikein. Me toivomme että tämä asia TOVERI liike on tärkeämerkityksellistä (T H E COMRADE) kasvatustyötä, jonka tähkäpäät ot« aan ¡okaisen osaston kokouk- The organ of the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in ' . .. ole nähtävissä ennenkuin s' ssa vakavasti harkittavaks. ja the West. Published daily, except Sunday, e i v ä t at Astoria, Ore., by the Western Work- j f m u tta o sta ainoastaan ryhdytään viivyttelemättä toi men's Publishing society. oraai, m una J JOSta __ ______ a m n J. par tan . Manager. muodostuu työväestön vapautus- menpiteisiin sen perilleajamisek- Entercd as second class mail matter July 18, Jjjkkecn peruskallio, Sellainen jo- si. 1912, at the postoftice at Astoria, Oregon, * P ’ J Katsokaa tarkemmin keskivii under the Act of March 3, ia79. ei mikään mahti mailmassa kon lehteä. Ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- I ygj murtaa, Umotukset 81.50 kerta ja muistovarsyilla , . . , , 82.00 kerta. Kihlaus-, syntymä >a avio- ! Tämän kirjotuksen tarkOtUK- 44 Intto-ilmotukset 81.00 kerta, halutaantieto- Köyhää kansaa” TOVERI nen sakki pienom istajia, m utta seen käsitykseen. Ja kun ottaa melkoista melkoisempi sellaisia lukuun ulkom aakaupan tasau k joiden om aisuuteen ei kuulu mi sen. niin rikkaanpuoleisuutta se tään muutit "kiinteää kuin se edustaa sekin, m utta veronalaisia tuloja ei ole saanut kuin joku mikä saunaan jää. Köyhää on kansa, uita ei voit harva, kuten num erot niin sel- päästä m innekään. Kunhan vii-;västi osuttavat, pieniä rippeitä me tilivuoden num erot saapuvat ; vain, joita ei missään huomatta* niin ovat suurtulot huom attavas- ‘ ne. * Kiitos kansan työkykyisyyden ti kohonneet, m utta niiden om is toiveita rikastum isesta ja velko tajien lukum äärä tuskin. Näiden tuloveronunierojen pe jen m aksusta sentään on, — ei rusteella on kansa köyhää, m ut kä niitä muulle perustetakaan ta kun ottaa lukuun kongressin kuin tulevien sukupolvien riis tekem ät biljoonatnyönnytvkset. tolle, siinä koko luovutuksien ta - 1 niin tahtoopa tulla päinvastai- kaus. ja uimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, n aim a s e n a O llS l S a a d a l a n S i p i r m ITlUUt- ihnotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset ................ . 81.00 kerta. Seisovat dmotukiet sopnnuk-, kin osastot hereille ja jarjestele- aen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu- Engiaoninkie- m ään T overin levityskilpailuja k e rahan seura'a mukana, lesta suomennetaan vapaasti. Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 cents per inch. Special discount is allowed lor larger and cuntiuuoua advertisements. TO VER I, BOX 99. A ST O R lA ^ p K E . Vuoden 1917 kesäkuun lop- , ,)llun päättyneen tilivuoden tulo- paikkakunnillaan kaikkialla. ver »numerot antavat mielenkiin- Ennen toim eenpannut yleiset {ojsta mietiskelyn aihetta. Niistä levityskilpailut ovat aina taval- nä k \v . että verrattain harvat ne laan epäonnistuneet siksi ettei sentään ovat satam iljoonaisen- lännellä voi saada yleisiä tolpat kaan kansan keskuudessa, jotka T IL A U SH IN N A T Yhdysvalloissa ja Canadassa: Y ksi v u o s ik c ita ..$5.50 h kuukautta. .85.0u luja siten järjestetyksi että t a - ! kuuluvat rikkaiden 8 k u u k a u t t a . . . $1.60 1 k u u k a u s i ... .00 Suomeen ja muuaUe ulkomaille: sasuhteinen osanotto olisi mah- siihen luokkaan ei Yksi vuosikerta. .$8. 00 6 kuukautta..$4.25 j luokkaan; kai liene lu- dollinen, sillä palkintojen saan-| paa laskea muita kuin sellaisia tiin ei voi kaikilla olla saman- j j(>tka eivät voj saiata vuositulo- laista mahdollisuutta, vaikka se » jaan sataatuhatta alemmaksi miten järjestettäisi, koska olo- _ Seuraava taulukko osottaa, mi- suhteet — etupäässä suomalai- tcn paljun sellaisia on: nen asutus, joka lehden levittä MAILMANKATSOMUKSIA tr a a s s ä C hicagon p u h eessaan sano neen, e ttä ei ota p itk ääk ään aikaa e n n e n k iin Y hdysvalloissakin on bol- P o stm aster as required shevikinen hallitu ssu u n ta voim assa. SANTARM IT SELITTÄVÄT TARKOTUKSI AAN. (T ru e tra n sla tio n filed w ith the at A storia. I K . . Vug. 15, l'H b . by section 19 ot the A ct of O ct. 6th, 19)7.) W ash in g to n ista ilm o tetaan m yöskin D uluthin P äivälehti, joka Y hdys e ttä Y hdysvaltain h allitu s on ry h ty valtain puolella jo h ta a suom alaista sa n ta rm ito im in ta a , n ä y ttä ä tie tä v ä n nyt o tta m a a n selville, kuinka suures SUBSC R IPTIO N RATES: In tne United States and Canada “ koko to tu u d e n ” tä k ä lä iste n poliisi sa m ää rässä S aksan keisari tää llä One year.......... $5.50 Six m o n th s ............ $5.00 I olevien suom alaisten bolshevikien piirien s u h ta u tu m ise sta “suom alaisiin Three months. .$ 1.60 One mouth................ 60 v älityksellä h a rjo tu tta a propagandaa bolshevikeihin”, yhtä hyvin kuin itse Huone a..to sijaitse* 10 uinen ja Duane katu rau h atto m u u k sien aik aan saam isek si san tarm iliito n yllopas, k a ra n n u t ro s jen kuiiua.sa. Telefooni: konttori 565, 1 Y hdysvaltain teollisuudessa ja elä toimitus 852. vo ja tallo te tta v ak se e n uskotun ryös- m ässä sam aan su u n ta a n kuin Ve- 11 en k iloa tö saaliin k a v a ltaja , sam aan santar- ( »maisuus misessä onkin pääasia — ovat ¡$100,000- 150,1X10 ................ 2? XX m iliittoou kuuluvan C anadan U u tis-!naj a ‘ kaikkialla erilaiset. j T u m m en n u k set -ovat kaikki san-, iO.OOO- 200.000 ................ 1.284 ten to im itta ja J. A. M uatonenkin. I tarm ileh d en om ia. Ne ovat ne tä r Paikkakunnittain järjestettävä T ällaisiksi se littä ä lehti s a n ta rm i keim m ät vetonaulat, jo ita santarm i- $200.000- -250.000 ................ 72< kilpailu jää taas pakostakin o- Astorian osasto, jonka toimin .............. 427 liiton tark o t uksia: ; $250.000- -300,(XX) ............ liitto y rittä ä tä k ä lä iste n poliisivir- sastojen toimeenpantavaksi, sil “ Y hdysvaltain viran o m aiset ovat ta länsipiirin suurista osastoista k ailijain päähän takoa. O nhan sitä i ¡$300.000—400,000 ................ -+ * » « telineet ta rk a stu k se n R aivaajan kont- 1 siinäkin unp u tteiem ista. lienee nykyisen vilkkainta, var lä täältäpäin ei sitä voi järjes ........ 24: tää. Mutta osastothan ovatkin | *’.V< M1 —?<•<), o i i to rissa, toiin itu sh u o n eisto issa, k irja S eu raav ak si u rak ak si ehdotam m e, i sinkin mitä kirjallisuuden ja sa $500.000— 1.000.000 ................37i * ; v iin ii painossa ja k irjak au p assa, e ttä sa u ta rm iiiitto o tta isi u sk o te lla k nomalehtien levittämiseen tulee. juuri niitä työväenliikkeen kaik ........ <>7 om aiset ovat tak av arik o in eet kaksi seen poliiseille ja yleisölle Yhdysval 1 on päättänyt järjestää paikalliset kialle ulottuvia käsivarsia, joi- }(VO(XX) A-l punasta lippua, joissa to isessa oli tain presid en tin , lä h e ttä e s sä ä n onnit-j Toverin levityskilpailut. Kun den avulla paikallinen toiminta , 14 ponsilause "V alm istautum inen johtaa telusähkösanom an bolsheviki-soviet ' kilpailujen yksityiskohtaista suun voidaan järjestää kunnollisesti»^ • ^(XXMKX) < s o ta a n ” ja to isessa “ Me tahdom m e tien yleisvenäläiseen neuvottelukoko nitelmaa ei ole vielä laadittu, ja ta rk o istaa n vastaavasti. °- j - • • . • • M oskovaan, silla ta rk o ita -' 1C rau h a a eikä s o ta a .” M yöskin ta k a I ukseen h » -p ä in varikoitiin suuri m äärä k irje en v a ih ¡n een y h täk k iä panna tää llä k in voi-i niin julkaisemme sen vasta kes- sastojen velvollisuutena on pan- ' toviikon lehdessä na to»meen täm ä kilpailu sillä A inoastaan Kttudel utuhaunella toa ja A. II. M äkelän k irjo tta m a so ¡m aan " b o lsh e ;ik ise n h a llitu ssu u iin a n ” Mutta tämä asia on tällaise- tavalla kuin paikalliset olot e- neljälläsadalla kaiidellakymme- sialistin en A apinen v. m. k irjallisu u t ; sekä S aksan keisarin puolesta b a r- 1 I jo tta n e e n “propagandaa ra u h a tto naankin jo mielenkiintoinen. Sa- dellvttävät. pitäen silmällä vain neliä seitsemällä »»n -Aut tuloja ta R aivaajan v iranom aiset (tark o tet- m uuksien a ik a a n saa m ise k si Yhdysval- nomalehtien ja kirjallisuuden le- tuloksien saamista. ; sadastatuhannesta dollarista mil- tan ee toim ihenkilöitä. — Tov.i ovat I tain teollisuudessa ja eläm ässä Sa vittäminen on nykyisin tärkein Toimeen jokaisella paikkakun-' io.maan dollariin ia vain *ah- muutamJa im a a n su u n taan kuin V enäjällä.” sosialistiosastojen tehtävistä, se nalla! Keskiviikon lehdessä ju l- i dclhisadal a Kuudc ia j knukai)sia nvt jo ollut inttolaispuo- Sopisihan y rittä ä vai m itä? on kylvötyötä, joka kannattaa it- kasemme Astorian osaston kir- viiteen miljoonaan. ¡leilien, vaikka o sak k een o m istajat o- sensä ja tuo sadon aikanaan, jallisuustoimikunnan suunnitel-’ Köyhää on kansa, ja sissi kai vat sitä vastaanpanneet. ■ "ISÄ N M A A LLISTEN ” SO TILA ITTEN LIITTO. Se on moninkerroin työväcnlik- man yksityiskohtaisesti, joten kongressikin hyväntahtoisesti; R aivaajan talossa toim eenpantu ta rk a s tu s on m ahdollisesti ta p a h tu kcelle hyödyllisempää, kuin kaikkialla voidaan siihen tutus- jätti asettam at a raskasta tulo- (T ru e tta n sla tio p fileil w iti» the Postmaster nut sen täh d en , e ttä sa ata isiin s e l at A 't'iii;». O n ., Avg. 15. N1S, a - i- p i» i‘ il “vallankumouksellisena” poliisin tua ja käyttää ohjeena, mi.väli se ven»a sotav» »itoille ! 6y scctiou 19 oi the A ct of O ct. 6tli. «1917.) Ji»s koettaisi vähentää j llamai- ville S a n teri N uortevan su h d etta kos ärsyttäminen ja tanssien ja il- sellaiseksi paikallisissa oloissa kevia asio ita, sillä v iranom aiset lie-1 S ak sassa on p e ru ste ttu “Sotaan nitut om aisuuden 'Utin »m istä jä t lievät alk an eet epäillä hänen ja so- o sa ao ttan e itte n tamien runnaaminen sakkomää- sopii. so tilasten liitto" räysten maksamiseksi, kuten e- Epäilemättä voivat länsipiirin sadasta m iljoonasta, niin saisi tu sia listlste n lehtien tilan su u rella in i D eutscher K rieg ste iln eh m e r 1. jonka räät “kumoukselliset’ veljet te- osastot lisätä Toverin tilaaja- lokseksi luvun, joka edustaa nolIa puhuvan täällä bolshevisinis tark o tu k se n a ilm eisesti on o h jata so kevät Poliisiviraston alituisesti määrää tuntuvasti, sillä tännehän pienom istajia ia i »maisuudet« uita ia ja ty rk y ttäv iin sitä tän n e Amer! dan jälk een h ajalle lask e tta v a n sak- •a la is d t sotaväen poliittinen toimin- siinä »>n melkoi k a a li, k u ten N uortevan k e ru ita a n lu» »kk; Miksi ei muualla seu rattaisi esimerkkiä? SAKENIEN Elokuun Numeron Painos LOPPUI KESKEN U seita satoja m yöhästyneitä tilaajia ja yksityisnum eroitteu ostajia jäi ilman tätä num eroa sentakia e tte isä t tehneet ti latiksiaan A JO ISSA . Syyskuun Säkenissä uusien Suomen vallankumouskuvien ohella tullaan julkaisemaan LIITE joka sisältää Säkenien elokuun numerossa olleet KAIKKI SUOMEN KUVAT, joten uudet tilaajat ja vksityisnum erojen ostajat tulevat Sä kenien elokuun num erosta saam aan äitiäkin SU O M EN \ A E- _____________ LA XK UM O USK UVA T. Muistakaa tehdä syyskuun Säkenien tilaukset heti. Kaikki uudet tilaajat, jos tilaus tulee perille ajoissa, tu levat saam aan Syyskuun Säkenien tiilellä täm än K L \ A - L li r T E E N . Samoin kaikki yksityisnum eroitteu ostajat. Kaikkein varm emm in tulette saam aan itsellenne Säke nien jokaisen num eron, jos tulette Säkenien vakituiseksi ti laajaksi. T ilaushintakin on vaan $l.?0 koko vuosi. 1 ilatkaa siis heti. Suomalainen Sosiai. Kustannusyhtiö, Fitchburg, Mass. tyhjä kassa ei tule koskaan täy- on muuttanut nyt uusia suoma- i päät} Kapitalismin vastustusta on levi- j myöis ulkomailla, tahtoisi kaiki v o im a a n •mi j; <uten .'osialistien kansain ¿va' jo k a lu a n fitteli, että ¡kin. n okontin nähdä itsevaltiuden ku- tettävä ulkomaille. v ailanku- . dlankum oiik-en joka ensi ha- kä-' kaikissa mai-^a. m u ta Kan>kan \ alisc >ä kom’e re ii'sis'a /im m e r v leiseu n >< »ppalaisella ! kistuvan rnvöskin m uissa valti- m ahdollisena.; mouksella. v aan rauhan tullen sa pidettiin lesh.i "li ;»oliitthv n. iavtvy tul-1 vailankumouk elli>et aatteet pää-!\val<li öinen syy, miksi \ enäjän on oissa. kapitalism ivas-, vielä <>n suurin osa Europaa mo- la tab tulelliseksi ja s> »sialis'isek- iv.it voitolle, joskaan ne eivät I m onarkism i- ja ¡kehotettava koko Europaa val- (T*r»c trandation tiled w ith the po«tmxj tr r i. Ile tietävät, että tai »udelli- tävdellisesii hedelm »ityneet en- täisten aatteiden leviaminen voi narkismin ja kapitalism in vai.as j lankum oukseen on se, että val red at \ s to n a , O r t.. 13. a«. » Täm ä on terveellinen vaisto, by »ectiot» 19 of the Act of Oct. Mh. 1917 lam a sa. uudella ia sosialism il'a ei ole neukuin 1" miten vuosisadan puo- ~i»dan äkkiä lopettaa. lankum ous ei suinkaan voi elää jolla, m inun vakaum ukseni m u N IK O L A I L E N IN . niite in tekem istä rotu- tai p o liit-■ liv iili.-sä tapahtuneiden perustus- luonnollisesti edellyttää sitä. e t Meidät voitaisiin jättää toistai ¡eristettynä. Europa oh järjestet- kaan, on reaalinen pohja. En tei sotaa ennen lopeta nälkä ja seksi rauhaan nauttim aan vallan- tava jcko 1 kapitalistiselle p o h jal-; luule E nropan m onarkeilla ole- iakitaistelujen aikana. Koska tis‘eti rajojen kanssa ja että v al o V enäjän sosialU tihallituk-en pää ¡aatteet aina m erkitsevät enem- kykenem ättöm yys saavuttaa ra t kumouksellise.-ta yhteisk u n n alli-: |c ta f proletaariselle, k a p ita lis-, van rohkeutta asettaa jälleen m inisteri. 'Chicago Exam inerissa. lankum ous tulevaisuudessa pa- leviää kansainvaiise hsi. man kuin pelkkä muoto, voidaan kaisevaa voittoa — näinä tapauk- -estä ja ta^u d ellisesta järjestyk- m i-vashiiselle k < »s ta pohjalle. Nämä \ enäjän valtaistuim elle siltä sanoa, että Kan-kan vallanku ej olisivat luonnollisia setirauk- sestäininc. muun Enropan hiin- j järjestelm ät ovat yhteensovitta-j syöstyä Rom anoiiien hallitsija- A enajän vallankum ous ei »Ie Vallankum ouksen tie. tv \ kum mankin puolen valtio- kaihessa kapitalism in ja u i o i i a r - ,iian, »mat. Venäjän on mainio-1 sukua. M utta ainoastaan kotim ainen, vaan o- yli kaikkien poliittisten ja rotu- mous lopulta voitti. nionarkism i on I ! sla ennenku uituna Uomista miesten leellisesti mailman v allanku- rajojen ja m urtaa vastustavat ta- »kismin ikeen a la . josta i viim e-, lonta tulla toimeen ilman kapi-1 tarttu v a tauti ja se tulee ole- Venäjän vallankumous. i harhapäättel vista, he kun ovat , m ainitusta) ehkä -illoin hiukan talistisia pankkeja ja teollisuuk ntous. Siinä on sen tulevaisuus loudelliset aatteet. Ile tietävät, maan vaarana \ enäjalle niin kau ja nivoskin nykyisyy'. f »n mah- että mikään sosiaiististen peri- V enäjän v allauktunouksen täy- mali ti politises ti ju astelleet tais ; karisteltaisiin vähemmäksi vaa'is ia . jos sen täytyy olla kauppa- an kuin meidän suurom aisuuten- dotonta vm m ärtää Venäjän pito- aatteiden ja rauhan kannalle ra- tvv seurata sam anlaista suuntaa. televansa, kunnes ratkaiseva voit : rallisinta imperialismia. vhteydessä sellaisten maiden sa ja tiluksensa m enettäneet hieita ¡a niiden periaatteita ellei kennettu valtio ei voi y k sin ä än » Xlutta siitä ei seuraa, että val- to »m saavutettu, huolim atta nä kanssa, joilla on kapitalistiset m aanom istaja- ja käpitalistiluo- Mitä tekisi \ enäiä. jos näin v in m ä rrv ä mitä jyrkkiä k a ts o -: menesty.!, kapit.ilisti-ten ia niili-haHkum otiksellisen Venäjän ja ei- lästä. (pankit ja teollisuudet. kat näkevät itsevaltiuden voi- kävisi ? museroax aisuuksia, jotka vallit- taristis en v aitioiden ahdistaessa v aHankumottkseilisen muun liti Kahden toisilleen vihamielisen En siksimai uit un lainen, kunm-1 m aa n pala u t ta luisessa v iinieisen Evhvtnäköisct neuvojam m e.... . , . ... sevät niiden välillä, jotka pitävät sitä joka puolelta. ropan nitäi.-i ryhtyä aseelliseen u k .-eilisen kansanvallan tv . k em al...... Hem motelkaa te vain •'a r ' estc,nla”. .’-»»nakkani menes- toivon etuoikeuksiensa jälleen . .. (vastaavat: aisteluun. ia tästä svvstä: vallanku.»».n,siamme k..k„ mail- val|a ,lku„ l(,„ksv„ >olshevukei-ta silota-! saannista. vallankum oustanne; k iillä -' l- v nnncn n ia h d o lh n e n jo s rauha olisi ... I ’ »iiiua 984« ma ja i ii n .i t . h n,a seurata kaikkien tcrveeJliateu i \ i-iiäja ei vni jiituliuiiiilikaises- vampi. ja Venäjän vallankumous- :, • • la iv a sta , e ttä teillä ovat p a - , X c n a -'an tarvitsisi olla suhte.s- M usta • surm a ) on tänään pitävät sitä vain Venäjän alliée!-1 ,U sa muun mailman kanssa. Mut tehtävänä on k aik illa1 rem cliöitten lik ia : sen t.iy.yv kas-¡ti pyrkiä kamppailemaan tykein liikkeen pelkkä historiallisen tutkim uksen m at olot kuin muualla m ail le rajottnvana. .uropaa vastaan, rauhallisilla keinoilla — puheil-i m assa: ja antakaa muun niail- ¡la tilinä olisi vastoin bolshevi- aihe. m utta niin kauan kuin yk vati. Ellei se sitä tee, se t;ian-|ja kiväärein ¡kien päätarkotusta, kansainvälis- sikään tapaus sitä tapahtui Eu- monarkismin ja kapitalism in vas it, kirjallisuudella ja lähe't.im äl- man tehdä, mitä se tahtoo. llolshevikien ja kaikkien mui- tuu. ; lä veljeyttä. den V enäjän puolue’ Ien — por- Siitä niei’lâ »»n riittäviä I idis- tustam isen nimessä, silla sellai la lähettejä sekä liittolais- että ropassa, oli se aivan oikein y- M u fa me, bolshevikit. vastus-| Venäjän, sensijaan että se ko- leismailmal.i.-en kauhun aiheena. tulisi se v lholli-maihiu ja vaikuttam alla värillisten, s<isiaalivallankunu»tik- tuksia hist<»riassa itseasia- a il- sella m enettelyllään Vhtälaisvv suuressa kieltäm ään oman vallankumouk- v iho’.lisma.iden ja liitto u tu n eid en . tamme sellaista politiikkaa. Jo s-je tta isi eristäytyä m uusta mail Samoin on kuningasten laita. sellisten j. n. e. välinen eroa- nieinen koettaa saa- kaan emme aio käy ttää aseellis-! liiasta, täytyy tunkeutua yhä lä- \ ksi <>n v htä vaarallinen kuin maiden sotilaisiin v allankunioukscssa. sa.) j scusa alkuperän ja periaatteet. vaisuus ilmenee siinä mitä v o i-! Ranskan v allankumouk.-ellinen : ta painostusta m itään europalais-j heisempiin suhteisiin sen kans viisiky nintentä. ' )n väärin luulla, että kansain da aikaan m akkainm iin. Bolshevikit ovat-R anskan muri vallankunn»us oli ita maata v astaan, me tulem m e' sa. la koska näiden läheisten todellisia kansainvälisiä. Aino- pääasiallisesti poliittinen a aat- välisyyden kannalla oleva Venä rauha. Se myöskin pitää paikkan.-a T ätä tarkotu.-ta v arten meidän i arvelem atta käyttäm ään tarpeel-j suhteiden täytyy olla suureksi teodnliseen M utta jän kansanvalta koskaan ryhtyi- astaan he tahtoisivat saada vai-jteiden vallankumous. m aanom istukseen hävit vallankum oukselliset jä rje stö n i-(lisiä keinoja v aTankumou.-liik-; osaksi kauppasuhteita, niin on sei nähden. Itsesäilytys vaatii että lankum oukselliset aatteet ¡eviä-j Ranska sat katkerasti kokea, et-j si hvöikkäv ssotaan vain m aan kaikkeen m ailinaan. tei se voinut säilyttää v allanku- i taäk-een m onarkian ja kapitälis- me ovat perinpohjin v a ru ste tu t' keemme levittäm iseksi nviihnaan. vaä, että mailmalla täytyy olla me pyrim m e lakkauttam aan sen Syyt miksi jokaisen bolshevi- ------ -------- ----yhtäläinen tai yhdenm ukainen T ätä tarkot usta silm älläpitäen motiksensa hedelmiä kotm iaa—¡niin vieraista maista. Sellainen ia ne harjottavat ivrkkaä jap o n -! ..................— ei ainoastaan kotona, vaan ulko taloudellinen järjestelm ä. tevaa ag ititsio m a, jota so taak äy -• kin täytyy hyväksyä täm ä suun- agitJt-i< »nia he heti vällankum -uksen tttodes- -aan ellei se tunkenut kumouslii- sota vilisi -vttvä ainoastaan sil- maillakin. Koska \ enäjän vallankum ous- sa m ahdollisuuksia ryhtyivät kettään toosiinkin maihin. »loin, kun nykyiset Enropan des--vien maiden sokea politikoitsi- ta ovat valtavat. Itsensä puolustam iseksi on val Ensiksikin, rauha vallankum o liike ei luonteensa mukaan voisi lankum ouksem m e tehtävä aat- pontevaan aktiiviseen toim intaan Syitä tä aan »»li kaksi: . Ipoo*tiset vallat salaliittoutuisivat jät eivät kykene ym m ärtäm ään samalla kun monet n. k. -osia- Ensiksi, koska, ka-v aniisen la in ' mikä ei ole m ahdotonta, vaan eivätkä ehkäsemä.än. M enestys uksellisen Venäjän ja ei-vallan- Koskaan sallia kapitalism in pa leenlevitys- ja käännytystyötä. miten kumouksellisen Europan välillä lauttam ista Venäjälle, niin siitä Sen on kehotettava ja n o stetta listeistam m e. jotka kir-uv at it- mukaan. Ran-kati v a.llankum ouk-; epätodennäköistä i — kukista- kuitenkin riippuu • nta, ovat sotaakäy vien olisi parhaim m allaankin vain vä- seuraa, että meidän täytvv tvös- va kansanjoukkoja nykyisiä val- seääu “ menshev iki-internatsiona- st llisct ihantee ja m enettelvta- maan meidän vallankum oustani-' kypsyneitä I Kumpikin puoli levit- kennellä kapitalism ivastaisen liik ■anpitäjiään vastaan kaikissa mais vastaano' ta- lirauha. tvöläiset »ta. a vai- vat luoliin 1 1 i- e - ’ i lev i-iv iit n :- i m e . siten e h k iii-tä lt-ee n sen i e - ; m anien listeiksi", tahtoivat täisi a a tte i‘aan ja valm istautuisi keen levittäm iseksi ulkomaille. sa ja sen on tehtävä tata työtä daa. siten Durimaihin. Toiseksi, koska n a a -; venemisen muihin maihin. V e-(m aan tätä propagan Jankunituiksen k*it* ma M enestys myöskin riippuu kamppailemaan tulevaisuudessa. M utta vallankum ouksella on ai kailem at ta, osottaen. e'tei vat he o.e lain- i purim aat i s. o. niiden it.-evalti-; näjä tulee em pim ättä harjotta- pelkääm ättä seu kaan internatsi malis eja. V iime- aat ja sortavat valtiom iehet) ki- maan propagandaansa eli vallan- näiden maiden hallitsevien luok ja koska ei-vallanktimouksellinen m uitakin tehtäviä kansainväli rauksia ja välittäm ättä täm än m ainitut eivät tahdo ulottaa työ- venkovaan vastustivat näitä i- ' kum ottsaatteensa levittäm istä kien kannasta. On m ahdollista, Europa tulee aina olemaan pa sessä vaikutuspiirissä. Sen tu- liikkeen tiellä olevien asianom ais — ja täm ä on se toinen m ahdol remmin asestettu kuin rauhalli-i lee taistella monarkismia ja feo ten tu n teista ja eduista, olkootpa kaikissa maissa. väenluokan sotaa kapitalismia hauteita. Tästä me voimme odottaa jom lisuus — että nämä luokat, näh nen Venäjä, europalaiset despo-i dalismia vastaan. Monarkismia he ketä tahansa. vastaan liittolaismaihin — vaikka Niinpä levisikin taistelu, jos- paa kumpaa näistä seurauksista, dessään sodankäynnin epäonnis tit (heti toinnuttuaan nykyisen meillä vastustetaan jyrkästi; se. muutamat heistä, kuvaavata kyl- sa koko monarkistinen Europa läm ä on vallankumouksen lä. olisivat halukkaita ulotta kamppaili aseellisessa liitossa tu- ja kummassakin tapauksessa val tuvan, uhraavat im perialistisen sodan katkerista opetuksista) e- että Venäjän kansanjoukot tänä Bolshevikien “mailman- politiikka” maan sen vihollismaihin. Tämä kahuttaakseen tuon suuren val on sopusoinnussa heidän natsio- lankumouksen ja palauttaakseen nalististen periaatteittensa kans- Ranskassa voimaan samanlaisen sa, jotka ilmenevät myöskin sii- järjestelmän kuin vallitsi rnonar- nä, että he tahtoisivat Venäjän- kistisi-sa maissa. kin -aada jatkamaan nykyistä! Kun taistelu kerran oli alka- m ailm ansotaa. Ilolsheviki- -euraavat m ukaista po itiikkaa. päätehtävä tulevaisuudessa. Se päilemättä hyökkäisivät Venäjän päivänä, tsaarivallan kukistumi- on myöskin vallankumouksen kimppuun pyvhkäistäkseen pois (sen jälkeen, marssivat kaduillam- korkein elonvoinjan ja elämään tuon vallankumouksellisen ru t-’me lipuissaan tunnuslause “Alas topesän. j monarkismi!’’ on paljon merkit- sopivaisuuden koetus. kuperäisessä ohjelm assa julistet- joka tyhjentäisi heidän taskunsa.! Siitä syystä vallankumottsliik- -evä. ~ —") Xeljänpellätoista vuo lankumouksemme tulee luomaan uutta mailman historiaa. Nä mä kaksi mahdollisuutta ovat : Ensiksi, kuten bolshevikien al yleisen etuilunsa kapitalistiselle vksilöetuilulleen ja että, huoma- tessaan sodan lopulta johtavan taloudelliseen vallankumoukseen, yksituum aisesti tekevät y leisen (keemme ei voi levätä ennenkuin; Tänäpäivänä ei o'e Venäjällä se on aikaansaanut täydelli-en monarkiaa hävitettävänä. M utta ' »Sittemmin, kuten tu n n e fu a . rahhan. luut. täytyi joko despotism in tai Meillä on siis edessämme m ah vallankum ouksen kaikissa n aap u -1 kansamme, toiv«,en meillä voitol- johdon-! vallankum ouksen lannistua. 1 a- on tu»i m ahdolli-uus osottautu- h e päässeen periaatteen voittoa oival a Bau n v :d 'ankum ou- kuhistu:- nul todelliseksi vaaraksi. Suoni. dollisuus, että sota (vastoin Ve- rimaissa. sisadalla riehunut ru tlo , jonka arvioidaan Eure»piT-sakin tappa neen noin 25.COO.tW ihmistä. — Suom.
