No. 187
TOVERI
, teen, ja juuri vapautetut vangi laisiakin ja muuttaa edelleen.
taan jälleen uudelleen, joten ylei- Tämä on oikeastaan ainoa kesä,
L tn n e n «uomalaisen työväen äänenkannattaja, s ö n t a n s s i t t a m i n e n
ja
p o l l i s i l a i - jolloin Toverin tilaajamäärä
ei
Umeatyy Astonassa, Oregon, joka päivä
J
r
paitsi sunnuntaina.
toksen rahastaminen jatkuu ali ole juuri m itään laskenut, vaik-
kä tilaushintakin kohotettiin niin
T O IM IT U S K U N T A :
tuisesti.
W . N. REIV O ,
LAURI M OILANEN,
A IX JLPU SALM I.
A. H. MÄKELÄ,
Sellainen ei ole mistään mer tuntuvasti juuri keväällä, jolloin
SULO SYVÄN EN.
kityksestä työväestölle. Työväen tilauksien saanti on vaikein.
Me toivomme että tämä asia
TOVERI
liike on tärkeämerkityksellistä
(T H E COMRADE)
kasvatustyötä, jonka tähkäpäät ot« aan ¡okaisen osaston kokouk-
The organ of the Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in ' . ..
ole nähtävissä ennenkuin s' ssa vakavasti harkittavaks. ja
the West. Published daily, except Sunday, e i v ä t
at Astoria, Ore., by the Western Work- j
f
m u tta
o sta
ainoastaan ryhdytään viivyttelemättä toi
men's Publishing society.
oraai,
m una J JOSta
__ ______ a m n J. par tan . Manager.
muodostuu työväestön vapautus- menpiteisiin sen perilleajamisek-
Entercd as second class mail matter July 18, Jjjkkecn peruskallio, Sellainen jo- si.
1912, at the postoftice at Astoria, Oregon, *
P
’
J
Katsokaa tarkemmin keskivii
under the Act of March 3, ia79.
ei mikään mahti mailmassa
kon lehteä.
Ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- I ygj murtaa,
Umotukset 81.50 kerta ja muistovarsyilla
, . .
,
,
82.00 kerta. Kihlaus-, syntymä >a avio- !
Tämän kirjotuksen tarkOtUK-
44
Intto-ilmotukset 81.00 kerta, halutaantieto-
Köyhää kansaa”
TOVERI
nen sakki pienom istajia, m utta seen käsitykseen. Ja kun ottaa
melkoista melkoisempi sellaisia lukuun ulkom aakaupan tasau k
joiden om aisuuteen ei kuulu mi sen. niin rikkaanpuoleisuutta se
tään muutit "kiinteää kuin se edustaa sekin, m utta veronalaisia
tuloja ei ole saanut kuin joku
mikä saunaan jää.
Köyhää on kansa, uita ei voit harva, kuten num erot niin sel-
päästä m innekään. Kunhan vii-;västi osuttavat, pieniä rippeitä
me tilivuoden num erot saapuvat ; vain, joita ei missään huomatta*
niin ovat suurtulot huom attavas- ‘ ne.
*
Kiitos kansan työkykyisyyden
ti kohonneet, m utta niiden om is
toiveita rikastum isesta ja velko
tajien lukum äärä tuskin.
Näiden tuloveronunierojen pe jen m aksusta sentään on, — ei
rusteella on kansa köyhää, m ut kä niitä muulle perustetakaan
ta kun ottaa lukuun kongressin kuin tulevien sukupolvien riis
tekem ät
biljoonatnyönnytvkset. tolle, siinä koko luovutuksien ta - 1
niin tahtoopa tulla päinvastai- kaus.
ja uimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, n aim a s e n a O llS l S a a d a l a n S i p i r m ITlUUt-
ihnotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
................
.
81.00 kerta. Seisovat dmotukiet sopnnuk-, kin osastot hereille ja jarjestele-
aen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu-
Engiaoninkie- m ään T overin levityskilpailuja
k e rahan seura'a mukana,
lesta suomennetaan vapaasti.
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40
cents per inch. Special discount is allowed
lor larger and cuntiuuoua advertisements.
TO VER I, BOX 99. A ST O R lA ^ p K E .
Vuoden 1917 kesäkuun lop-
, ,)llun päättyneen tilivuoden tulo-
paikkakunnillaan kaikkialla.
ver »numerot antavat mielenkiin-
Ennen toim eenpannut yleiset {ojsta mietiskelyn aihetta. Niistä
levityskilpailut ovat aina taval- nä k \v . että verrattain harvat ne
laan epäonnistuneet siksi ettei sentään ovat
satam iljoonaisen-
lännellä voi saada yleisiä tolpat kaan kansan keskuudessa, jotka
T IL A U SH IN N A T
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
Y ksi v u o s ik c ita ..$5.50
h kuukautta. .85.0u luja siten järjestetyksi että t a - ! kuuluvat rikkaiden
8 k u u k a u t t a . . . $1.60
1 k u u k a u s i ... .00
Suomeen ja muuaUe ulkomaille:
sasuhteinen osanotto olisi mah- siihen luokkaan ei
Yksi vuosikerta. .$8. 00
6 kuukautta..$4.25 j
luokkaan;
kai liene lu-
dollinen, sillä palkintojen saan-| paa laskea muita kuin sellaisia
tiin ei voi kaikilla olla saman- j j(>tka eivät voj saiata vuositulo-
laista mahdollisuutta, vaikka se » jaan
sataatuhatta alemmaksi
miten järjestettäisi, koska olo- _ Seuraava taulukko osottaa, mi-
suhteet — etupäässä suomalai- tcn paljun sellaisia on:
nen asutus, joka lehden levittä
MAILMANKATSOMUKSIA
tr a a s s ä C hicagon p u h eessaan sano
neen, e ttä ei ota p itk ääk ään aikaa
e n n e n k iin Y hdysvalloissakin on bol-
P o stm aster
as required shevikinen hallitu ssu u n ta voim assa.
SANTARM IT SELITTÄVÄT
TARKOTUKSI AAN.
(T ru e tra n sla tio n filed w ith the
at A storia. I K . . Vug. 15, l'H b .
by section 19 ot the A ct of O ct. 6th, 19)7.)
W ash in g to n ista ilm o tetaan m yöskin
D uluthin P äivälehti, joka Y hdys
e
ttä
Y hdysvaltain h allitu s on ry h ty
valtain puolella jo h ta a suom alaista
sa n ta rm ito im in ta a , n ä y ttä ä tie tä v ä n nyt o tta m a a n selville, kuinka suures
SUBSC R IPTIO N RATES:
In tne United States and Canada
“ koko to tu u d e n ” tä k ä lä iste n poliisi sa m ää rässä S aksan keisari tää llä
One year.......... $5.50 Six m o n th s ............ $5.00
I olevien
suom alaisten
bolshevikien
piirien s u h ta u tu m ise sta “suom alaisiin
Three months. .$ 1.60 One mouth................ 60
v älityksellä h a rjo tu tta a propagandaa
bolshevikeihin”, yhtä hyvin kuin itse
Huone a..to sijaitse* 10 uinen ja Duane katu
rau h atto m u u k sien
aik aan saam isek si
san tarm iliito n yllopas, k a ra n n u t ro s
jen kuiiua.sa.
Telefooni: konttori 565,
1
Y
hdysvaltain
teollisuudessa
ja elä
toimitus 852.
vo ja tallo te tta v ak se e n uskotun ryös-
m
ässä
sam
aan
su
u
n
ta
a
n
kuin
Ve-
11 en k iloa tö saaliin k a v a ltaja , sam aan santar-
( »maisuus
misessä onkin pääasia — ovat
¡$100,000- 150,1X10 ................ 2? XX m iliittoou kuuluvan C anadan U u tis-!naj a ‘
kaikkialla erilaiset.
j T u m m en n u k set -ovat kaikki san-,
iO.OOO- 200.000 ................ 1.284 ten to im itta ja J. A. M uatonenkin. I tarm ileh d en om ia. Ne ovat ne tä r
Paikkakunnittain järjestettävä
T ällaisiksi se littä ä lehti s a n ta rm i keim m ät vetonaulat, jo ita santarm i-
$200.000- -250.000 ................ 72<
kilpailu
jää
taas
pakostakin
o-
Astorian osasto, jonka toimin
.............. 427 liiton tark o t uksia:
; $250.000- -300,(XX) ............
liitto y rittä ä tä k ä lä iste n poliisivir-
sastojen
toimeenpantavaksi,
sil
“ Y hdysvaltain
viran o m aiset ovat
ta länsipiirin suurista osastoista
k ailijain päähän takoa. O nhan sitä i
¡$300.000—400,000
................
-+
*
»
«
telineet ta rk a stu k se n R aivaajan kont- 1 siinäkin unp u tteiem ista.
lienee nykyisen vilkkainta, var lä täältäpäin ei sitä voi järjes
........ 24:
tää. Mutta osastothan ovatkin | *’.V< M1 —?<•<), o i
i to rissa, toiin itu sh u o n eisto issa, k irja
S eu raav ak si u rak ak si ehdotam m e, i
sinkin mitä kirjallisuuden ja sa
$500.000—
1.000.000
................37i
*
;
v iin ii
painossa
ja k irjak au p assa,
e ttä sa u ta rm iiiitto o tta isi u sk o te lla k
nomalehtien levittämiseen tulee. juuri niitä työväenliikkeen kaik
........
<>7 om aiset ovat tak av arik o in eet kaksi
seen poliiseille ja yleisölle Yhdysval 1
on päättänyt järjestää paikalliset kialle ulottuvia käsivarsia, joi-
}(VO(XX)
A-l punasta lippua, joissa to isessa oli tain presid en tin , lä h e ttä e s sä ä n onnit-j
Toverin levityskilpailut.
Kun den avulla paikallinen toiminta ,
14 ponsilause "V alm istautum inen johtaa telusähkösanom an
bolsheviki-soviet '
kilpailujen yksityiskohtaista suun voidaan järjestää kunnollisesti»^
•
^(XXMKX)
< s o ta a n ” ja to isessa “ Me tahdom m e tien yleisvenäläiseen neuvottelukoko
nitelmaa ei ole vielä laadittu, ja ta rk o istaa n vastaavasti. °- j - • • . • •
M oskovaan, silla ta rk o ita -'
1C rau h a a eikä s o ta a .” M yöskin ta k a I ukseen
h » -p ä in
varikoitiin suuri m äärä k irje en v a ih ¡n een y h täk k iä panna tää llä k in voi-i
niin julkaisemme sen vasta kes- sastojen velvollisuutena on pan-
'
toviikon lehdessä
na to»meen täm ä kilpailu sillä
A inoastaan Kttudel utuhaunella toa ja A. II. M äkelän k irjo tta m a so ¡m aan " b o lsh e ;ik ise n h a llitu ssu u iin a n ”
Mutta tämä asia on tällaise- tavalla kuin paikalliset olot e- neljälläsadalla
kaiidellakymme- sialistin en A apinen v. m. k irjallisu u t ; sekä S aksan keisarin puolesta b a r- 1
I jo tta n e e n
“propagandaa
ra u h a tto
naankin jo mielenkiintoinen. Sa- dellvttävät. pitäen silmällä vain neliä seitsemällä »»n -Aut tuloja ta
R aivaajan v iranom aiset (tark o tet- m uuksien a ik a a n saa m ise k si Yhdysval-
nomalehtien ja kirjallisuuden le- tuloksien saamista.
; sadastatuhannesta dollarista mil-
tan ee toim ihenkilöitä. — Tov.i ovat I tain teollisuudessa ja eläm ässä Sa
vittäminen on nykyisin tärkein
Toimeen jokaisella paikkakun-' io.maan dollariin
ia vain *ah-
muutamJa
im a a n su u n taan kuin V enäjällä.”
sosialistiosastojen tehtävistä, se nalla! Keskiviikon lehdessä ju l- i dclhisadal a Kuudc ia
j knukai)sia nvt jo ollut inttolaispuo-
Sopisihan y rittä ä
vai m itä?
on kylvötyötä, joka kannattaa it- kasemme Astorian osaston kir- viiteen miljoonaan.
¡leilien, vaikka o sak k een o m istajat o-
sensä ja tuo sadon aikanaan, jallisuustoimikunnan suunnitel-’ Köyhää on kansa, ja sissi kai vat sitä vastaanpanneet.
■ "ISÄ N M A A LLISTEN ” SO TILA ITTEN
LIITTO.
Se on moninkerroin työväcnlik- man yksityiskohtaisesti, joten kongressikin
hyväntahtoisesti; R aivaajan
talossa
toim eenpantu
ta
rk
a
s
tu
s
on
m
ahdollisesti
ta
p
a
h
tu
kcelle
hyödyllisempää,
kuin kaikkialla voidaan siihen tutus- jätti asettam at a raskasta tulo-
(T ru e tta n sla tio p fileil w iti» the Postmaster
nut sen täh d en , e ttä sa ata isiin s e l at A 't'iii;». O n ., Avg. 15. N1S, a - i- p i» i‘ il
“vallankumouksellisena” poliisin tua ja käyttää ohjeena, mi.väli se ven»a sotav» »itoille !
6y scctiou 19 oi the A ct of O ct. 6tli. «1917.)
Ji»s koettaisi vähentää j llamai- ville S a n teri N uortevan su h d etta kos
ärsyttäminen ja tanssien ja il- sellaiseksi paikallisissa oloissa
kevia asio ita, sillä v iranom aiset lie-1 S ak sassa on p e ru ste ttu “Sotaan
nitut om aisuuden 'Utin »m istä jä t lievät alk an eet epäillä hänen ja so- o sa ao ttan e itte n
tamien runnaaminen sakkomää- sopii.
so tilasten
liitto"
räysten maksamiseksi, kuten e-
Epäilemättä voivat länsipiirin sadasta m iljoonasta, niin saisi tu sia listlste n lehtien tilan su u rella in i D eutscher K rieg ste iln eh m e r 1. jonka
räät “kumoukselliset’ veljet te- osastot lisätä Toverin tilaaja- lokseksi luvun, joka edustaa nolIa puhuvan täällä bolshevisinis tark o tu k se n a ilm eisesti on o h jata so
kevät Poliisiviraston alituisesti määrää tuntuvasti, sillä tännehän pienom istajia ia i »maisuudet« uita ia ja ty rk y ttäv iin sitä tän n e Amer! dan jälk een h ajalle lask e tta v a n sak-
•a la is d t sotaväen poliittinen toimin-
siinä »>n melkoi k a a li, k u ten N uortevan k e ru ita a n
lu» »kk;
Miksi ei muualla seu
rattaisi esimerkkiä?
SAKENIEN
Elokuun Numeron Painos
LOPPUI
KESKEN
U seita satoja m yöhästyneitä tilaajia ja yksityisnum eroitteu
ostajia jäi ilman tätä num eroa sentakia e tte isä t tehneet ti
latiksiaan A JO ISSA .
Syyskuun Säkenissä
uusien Suomen vallankumouskuvien ohella
tullaan julkaisemaan
LIITE
joka sisältää Säkenien elokuun numerossa
olleet
KAIKKI SUOMEN KUVAT,
joten uudet tilaajat ja vksityisnum erojen ostajat tulevat Sä
kenien elokuun num erosta saam aan äitiäkin SU O M EN \ A E-
_____________
LA XK UM O USK UVA T.
Muistakaa tehdä syyskuun Säkenien
tilaukset heti.
Kaikki uudet tilaajat, jos tilaus tulee perille ajoissa, tu
levat saam aan Syyskuun Säkenien tiilellä täm än K L \ A -
L li r T E E N . Samoin kaikki yksityisnum eroitteu ostajat.
Kaikkein varm emm in tulette saam aan itsellenne Säke
nien jokaisen num eron, jos tulette Säkenien vakituiseksi ti
laajaksi. T ilaushintakin on vaan $l.?0 koko vuosi. 1 ilatkaa
siis heti.
Suomalainen Sosiai. Kustannusyhtiö,
Fitchburg, Mass.
tyhjä kassa ei tule koskaan täy- on muuttanut nyt uusia suoma-
i päät} Kapitalismin vastustusta on levi- j myöis ulkomailla, tahtoisi kaiki
v o im a a n •mi j; <uten .'osialistien kansain
¿va'
jo k a lu a n
fitteli, että ¡kin.
n okontin nähdä itsevaltiuden ku-
tettävä ulkomaille.
v ailanku-
. dlankum oiik-en joka ensi ha-
kä-' kaikissa mai-^a. m u ta Kan>kan \ alisc >ä kom’e re ii'sis'a /im m e r v leiseu n >< »ppalaisella
!
kistuvan rnvöskin m uissa valti-
m
ahdollisena.;
mouksella.
v
aan
rauhan
tullen
sa
pidettiin
lesh.i "li ;»oliitthv n. iavtvy tul-1 vailankumouk elli>et aatteet pää-!\val<li
öinen syy, miksi \ enäjän on oissa.
kapitalism
ivas-,
vielä
<>n
suurin
osa
Europaa
mo-
la tab tulelliseksi ja s> »sialis'isek- iv.it voitolle, joskaan ne eivät I m onarkism i- ja
¡kehotettava koko Europaa val-
(T*r»c trandation tiled w ith the po«tmxj tr r
i. Ile tietävät, että tai »udelli- tävdellisesii hedelm »ityneet en- täisten aatteiden leviaminen voi narkismin ja kapitalism in vai.as j lankum oukseen on se, että val
red
at \ s to n a , O r t..
13.
a«. »
Täm ä on terveellinen vaisto,
by »ectiot» 19 of the Act of Oct. Mh. 1917
lam a sa.
uudella ia sosialism il'a ei ole neukuin 1" miten vuosisadan puo- ~i»dan äkkiä lopettaa.
lankum ous ei suinkaan voi elää jolla, m inun vakaum ukseni m u
N IK O L A I L E N IN .
niite in tekem istä rotu- tai p o liit-■ liv iili.-sä tapahtuneiden perustus- luonnollisesti edellyttää sitä. e t
Meidät voitaisiin jättää toistai ¡eristettynä. Europa oh järjestet- kaan, on reaalinen pohja.
En
tei sotaa ennen lopeta nälkä ja seksi rauhaan nauttim aan vallan- tava jcko 1 kapitalistiselle p o h jal-; luule E nropan m onarkeilla ole-
iakitaistelujen
aikana.
Koska
tis‘eti
rajojen
kanssa
ja
että
v
al
o
V enäjän sosialU tihallituk-en pää
¡aatteet aina m erkitsevät enem- kykenem ättöm yys saavuttaa ra t kumouksellise.-ta yhteisk u n n alli-: |c ta f proletaariselle, k a p ita lis-, van rohkeutta asettaa
jälleen
m inisteri. 'Chicago Exam inerissa. lankum ous tulevaisuudessa pa-
leviää kansainvaiise hsi. man kuin pelkkä muoto, voidaan kaisevaa voittoa — näinä tapauk- -estä ja ta^u d ellisesta järjestyk- m i-vashiiselle
k < »s ta
pohjalle.
Nämä \ enäjän
valtaistuim elle
siltä
sanoa, että Kan-kan vallanku ej olisivat luonnollisia setirauk- sestäininc. muun Enropan hiin- j järjestelm ät ovat yhteensovitta-j syöstyä Rom anoiiien hallitsija-
A enajän vallankum ous ei »Ie Vallankum ouksen tie. tv \
kum mankin puolen
valtio- kaihessa kapitalism in ja u i o i i a r - ,iian, »mat. Venäjän on mainio-1 sukua. M utta
ainoastaan kotim ainen, vaan o- yli kaikkien poliittisten ja rotu- mous lopulta voitti.
nionarkism i on
I ! sla
ennenku
uituna
Uomista
miesten
leellisesti
mailman
v allanku- rajojen ja m urtaa vastustavat ta-
»kismin ikeen a la . josta i viim e-, lonta tulla toimeen ilman kapi-1 tarttu v a tauti ja se tulee ole-
Venäjän vallankumous.
i harhapäättel vista, he kun ovat , m ainitusta) ehkä -illoin hiukan talistisia pankkeja ja teollisuuk
ntous. Siinä on sen tulevaisuus loudelliset aatteet. Ile tietävät,
maan vaarana \ enäjalle niin kau
ja nivoskin nykyisyy'. f »n mah- että mikään sosiaiististen peri-
V enäjän v allauktunouksen täy- mali ti politises ti ju astelleet tais ; karisteltaisiin vähemmäksi vaa'is ia . jos sen täytyy olla kauppa- an kuin meidän suurom aisuuten-
dotonta vm m ärtää Venäjän pito- aatteiden ja rauhan kannalle ra- tvv seurata sam anlaista suuntaa. televansa, kunnes ratkaiseva voit : rallisinta imperialismia.
vhteydessä
sellaisten
maiden sa ja tiluksensa m enettäneet
hieita ¡a niiden periaatteita ellei kennettu valtio ei voi y k sin ä än » Xlutta siitä ei seuraa, että val- to »m saavutettu, huolim atta nä
kanssa,
joilla
on
kapitalistiset
m aanom istaja- ja käpitalistiluo-
Mitä tekisi \ enäiä. jos näin
v in m ä rrv ä mitä jyrkkiä k a ts o -: menesty.!, kapit.ilisti-ten ia niili-haHkum otiksellisen Venäjän ja ei- lästä.
(pankit
ja
teollisuudet.
kat näkevät
itsevaltiuden voi-
kävisi ?
museroax aisuuksia, jotka vallit- taristis en v aitioiden ahdistaessa v aHankumottkseilisen muun liti
Kahden
toisilleen
vihamielisen
En siksimai uit un lainen, kunm-1
m
aa
n
pala
u
t
ta
luisessa
v iinieisen
Evhvtnäköisct
neuvojam m e.... .
,
.
...
sevät niiden välillä, jotka pitävät sitä joka puolelta.
ropan nitäi.-i ryhtyä aseelliseen u k .-eilisen kansanvallan tv . k em al......
Hem
motelkaa
te
vain
•'a
r
'
estc,nla”.
.’-»»nakkani
menes-
toivon
etuoikeuksiensa
jälleen
. ..
(vastaavat:
aisteluun. ia tästä svvstä:
vallanku.»».n,siamme k..k„ mail-
val|a ,lku„ l(,„ksv„
>olshevukei-ta
silota-!
saannista.
vallankum
oustanne;
k
iillä
-'
l-
v
nnncn
n
ia
h
d
o
lh
n
e
n
jo
s
rauha olisi
...
I ’ »iiiua
984«
ma ja i ii n .i t . h n,a
seurata kaikkien tcrveeJliateu i \ i-iiäja ei vni jiituliuiiiilikaises- vampi. ja Venäjän vallankumous- :, • • la iv a sta , e ttä teillä ovat p a - , X c n a -'an
tarvitsisi olla suhte.s-
M usta • surm a ) on
tänään
pitävät sitä vain Venäjän alliée!-1
,U
sa
muun
mailman
kanssa.
Mut
tehtävänä on k aik illa1 rem
cliöitten lik ia : sen t.iy.yv kas-¡ti pyrkiä kamppailemaan tykein liikkeen
pelkkä historiallisen tutkim uksen
m at olot kuin muualla m ail
le rajottnvana.
.uropaa
vastaan, rauhallisilla keinoilla — puheil-i m assa: ja antakaa muun niail- ¡la tilinä olisi vastoin bolshevi- aihe. m utta niin kauan kuin yk
vati. Ellei se sitä tee, se t;ian-|ja kiväärein
¡kien päätarkotusta, kansainvälis- sikään tapaus sitä tapahtui Eu-
monarkismin ja kapitalism in vas it, kirjallisuudella ja lähe't.im äl- man tehdä, mitä se tahtoo.
llolshevikien ja kaikkien mui- tuu.
; lä veljeyttä.
den V enäjän puolue’ Ien — por-
Siitä niei’lâ »»n riittäviä I idis- tustam isen nimessä, silla sellai la lähettejä sekä liittolais- että
ropassa, oli se aivan oikein y-
M u fa me, bolshevikit. vastus-| Venäjän, sensijaan että se ko- leismailmal.i.-en kauhun aiheena.
tulisi
se v lholli-maihiu ja vaikuttam alla
värillisten, s<isiaalivallankunu»tik- tuksia hist<»riassa itseasia- a il- sella m enettelyllään
Vhtälaisvv
suuressa kieltäm ään oman vallankumouk- v iho’.lisma.iden ja liitto u tu n eid en . tamme sellaista politiikkaa. Jo s-je tta isi eristäytyä m uusta mail Samoin on kuningasten laita.
sellisten j. n. e.
välinen eroa- nieinen
koettaa saa- kaan emme aio käy ttää aseellis-! liiasta, täytyy tunkeutua yhä lä- \ ksi <>n v htä vaarallinen kuin
maiden sotilaisiin
v allankunioukscssa.
sa.) j scusa alkuperän ja periaatteet.
vaisuus ilmenee siinä mitä v o i-! Ranskan
v
allankumouk.-ellinen
: ta painostusta m itään europalais-j heisempiin suhteisiin sen kans viisiky nintentä.
' )n väärin luulla, että kansain da aikaan
m akkainm iin.
Bolshevikit ovat-R anskan muri vallankunn»us oli
ita maata v astaan, me tulem m e' sa. la koska näiden läheisten
todellisia kansainvälisiä.
Aino- pääasiallisesti poliittinen a aat- välisyyden kannalla oleva Venä rauha.
Se myöskin pitää paikkan.-a
T
ätä
tarkotu.-ta
v
arten
meidän
i
arvelem atta käyttäm ään tarpeel-j suhteiden täytyy olla suureksi teodnliseen
M utta jän kansanvalta koskaan ryhtyi-
astaan he tahtoisivat saada vai-jteiden
vallankumous.
m aanom istukseen
hävit vallankum oukselliset jä rje stö n i-(lisiä keinoja v aTankumou.-liik-; osaksi kauppasuhteita, niin on sei nähden. Itsesäilytys vaatii että
lankum oukselliset aatteet ¡eviä-j Ranska sat katkerasti kokea, et-j si hvöikkäv ssotaan vain
m aan kaikkeen m ailinaan.
tei se voinut säilyttää v allanku- i taäk-een m onarkian ja kapitälis- me ovat perinpohjin v a ru ste tu t' keemme levittäm iseksi nviihnaan. vaä, että mailmalla täytyy olla me pyrim m e lakkauttam aan sen
Syyt miksi jokaisen
bolshevi-
------ --------
----yhtäläinen tai
yhdenm ukainen
T ätä tarkot usta silm älläpitäen motiksensa
hedelmiä kotm iaa—¡niin vieraista maista. Sellainen ia ne harjottavat ivrkkaä jap o n -! ..................—
ei ainoastaan kotona, vaan ulko
taloudellinen
järjestelm ä.
tevaa
ag
ititsio
m
a,
jota
so
taak
äy
-•
kin
täytyy
hyväksyä
täm
ä
suun-
agitJt-i< »nia
he heti vällankum -uksen tttodes- -aan ellei se tunkenut kumouslii- sota vilisi -vttvä ainoastaan sil-
maillakin.
Koska \ enäjän vallankum ous-
sa m ahdollisuuksia
ryhtyivät kettään toosiinkin maihin.
»loin, kun nykyiset Enropan des--vien maiden sokea politikoitsi- ta ovat valtavat.
Itsensä puolustam iseksi on val
Ensiksikin, rauha vallankum o liike ei luonteensa mukaan voisi lankum ouksem m e tehtävä aat-
pontevaan aktiiviseen toim intaan
Syitä tä aan »»li kaksi:
. Ipoo*tiset vallat salaliittoutuisivat jät eivät kykene ym m ärtäm ään
samalla kun monet n. k. -osia-
Ensiksi, koska, ka-v aniisen la in '
mikä ei ole m ahdotonta, vaan eivätkä ehkäsemä.än. M enestys uksellisen Venäjän ja ei-vallan- Koskaan sallia kapitalism in pa leenlevitys- ja käännytystyötä.
miten kumouksellisen Europan välillä lauttam ista Venäjälle, niin siitä Sen on kehotettava ja n o stetta
listeistam m e. jotka kir-uv at it- mukaan. Ran-kati v a.llankum ouk-; epätodennäköistä i — kukista- kuitenkin riippuu • nta,
ovat sotaakäy vien olisi parhaim m allaankin vain vä- seuraa, että meidän täytvv tvös- va kansanjoukkoja nykyisiä val-
seääu “ menshev iki-internatsiona- st llisct ihantee ja m enettelvta- maan meidän vallankum oustani-' kypsyneitä
I
Kumpikin puoli levit- kennellä kapitalism ivastaisen liik ■anpitäjiään vastaan kaikissa mais
vastaano' ta- lirauha.
tvöläiset
»ta.
a
vai-
vat
luoliin
1
1
i-
e
-
’
i
lev
i-iv
iit
n
:-
i
m
e
.
siten
e
h
k
iii-tä
lt-ee
n
sen
i
e
-
;
m
anien
listeiksi", tahtoivat
täisi
a
a
tte
i‘aan
ja valm istautuisi keen levittäm iseksi ulkomaille. sa ja sen on tehtävä tata työtä
daa.
siten
Durimaihin.
Toiseksi,
koska
n
a
a
-;
venemisen
muihin
maihin.
V
e-(m
aan
tätä
propagan
Jankunituiksen k*it* ma
M enestys
myöskin
riippuu kamppailemaan tulevaisuudessa.
M utta
vallankum ouksella on ai kailem at ta,
osottaen. e'tei vat he o.e lain- i purim aat i s. o. niiden it.-evalti-; näjä tulee em pim ättä harjotta-
pelkääm ättä seu
kaan internatsi malis eja. V iime- aat ja sortavat valtiom iehet) ki- maan propagandaansa eli vallan- näiden maiden hallitsevien luok ja koska ei-vallanktimouksellinen m uitakin tehtäviä kansainväli rauksia ja välittäm ättä
täm än
m ainitut eivät tahdo ulottaa työ- venkovaan vastustivat näitä i- ' kum ottsaatteensa
levittäm istä kien kannasta. On m ahdollista, Europa tulee aina olemaan pa sessä vaikutuspiirissä. Sen tu- liikkeen tiellä olevien asianom ais
— ja täm ä on se toinen m ahdol remmin asestettu kuin rauhalli-i lee taistella monarkismia ja feo ten tu n teista ja eduista, olkootpa
kaikissa maissa.
väenluokan sotaa kapitalismia hauteita.
Tästä me voimme odottaa jom lisuus — että nämä luokat, näh nen Venäjä, europalaiset despo-i dalismia vastaan. Monarkismia he ketä tahansa.
vastaan liittolaismaihin — vaikka
Niinpä levisikin taistelu, jos-
paa
kumpaa näistä seurauksista, dessään sodankäynnin epäonnis tit (heti toinnuttuaan nykyisen meillä vastustetaan jyrkästi; se.
muutamat heistä, kuvaavata kyl- sa koko monarkistinen Europa
läm ä on
vallankumouksen
lä. olisivat halukkaita ulotta kamppaili aseellisessa liitossa tu- ja kummassakin tapauksessa val tuvan, uhraavat im perialistisen sodan katkerista opetuksista) e- että Venäjän kansanjoukot tänä
Bolshevikien “mailman-
politiikka”
maan sen vihollismaihin. Tämä kahuttaakseen tuon suuren val
on sopusoinnussa heidän natsio- lankumouksen ja palauttaakseen
nalististen periaatteittensa kans- Ranskassa voimaan samanlaisen
sa, jotka ilmenevät myöskin sii- järjestelmän kuin vallitsi rnonar-
nä, että he tahtoisivat Venäjän- kistisi-sa maissa.
kin -aada jatkamaan nykyistä! Kun taistelu kerran oli alka-
m ailm ansotaa.
Ilolsheviki- -euraavat
m ukaista po itiikkaa.
päätehtävä tulevaisuudessa. Se
päilemättä hyökkäisivät Venäjän päivänä, tsaarivallan kukistumi-
on myöskin vallankumouksen
kimppuun pyvhkäistäkseen pois (sen jälkeen, marssivat kaduillam- korkein elonvoinjan ja elämään
tuon vallankumouksellisen ru t-’me lipuissaan tunnuslause “Alas
topesän.
j monarkismi!’’ on paljon merkit- sopivaisuuden koetus.
kuperäisessä ohjelm assa julistet- joka tyhjentäisi heidän taskunsa.! Siitä syystä vallankumottsliik- -evä.
~
—") Xeljänpellätoista vuo
lankumouksemme tulee luomaan
uutta mailman historiaa.
Nä
mä kaksi mahdollisuutta ovat :
Ensiksi, kuten bolshevikien al
yleisen etuilunsa kapitalistiselle
vksilöetuilulleen ja että, huoma-
tessaan sodan lopulta johtavan
taloudelliseen vallankumoukseen,
yksituum aisesti tekevät y leisen (keemme ei voi levätä ennenkuin; Tänäpäivänä ei o'e Venäjällä
se on aikaansaanut täydelli-en monarkiaa hävitettävänä. M utta
' »Sittemmin, kuten tu n n e fu a . rahhan.
luut. täytyi joko despotism in tai
Meillä on siis edessämme m ah vallankum ouksen kaikissa n aap u -1 kansamme, toiv«,en meillä voitol-
johdon-! vallankum ouksen lannistua. 1 a- on tu»i m ahdolli-uus osottautu-
h e päässeen periaatteen voittoa
oival a Bau n v :d 'ankum ou- kuhistu:- nul todelliseksi vaaraksi. Suoni. dollisuus, että sota (vastoin Ve- rimaissa.
sisadalla riehunut ru tlo , jonka
arvioidaan Eure»piT-sakin tappa
neen noin 25.COO.tW ihmistä. —
Suom.