Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 10, 1918)
% N o. 1S5 TOVERI 1 ........... ..... i k u n in k a a n v a s t a a n o t t a m i sa olevat la h ta rlk a a rtit k e n ra a li von tetuksi luokaksi, keskisäädyksi : vat mitä suurimmalla mielihy- svrjävtyvät sen" suuren peruskv-j Oppi “lainmu Perustuslain 27 men pykälän suojelemiseksi. nen HELSINGISSÄ vällä häneltä huolekseen liikkeen Sihvon johdolla, jolloin k u n in g as ta a s niiden erona on että näillä on symvksen taakse, kuuluvatko he'm ukaan “kansa omistaa kaikki kaisesta menettelystä” saattaa Loistava vastaanotto. — Kuningas an to i yhden n ä y tte e n ta v a tto m a sta pienempi määrä palkkatyöläisiä. surut, vaivat ja maksavat hänel omistaviin vai omistamattomiin - mineraaliainekset. jotka joko suo- olla voimassa Yhdysvalloissa, su v a in n u t puhua. — Paljo arm on- jalo m ielisy y d estään ja kunnioitukses-(pjenemniät pääomat, ilman että le hänen pääomansa käyttämises s. o. riistäjiin vaiko riistettyihin ' nina, massana tai kokoumuksina mutta Meksikoon nähden sitä ei o so tu k sia. L äh ety stö A m erikas- ta a n k a n sa a k o h taan , lausuen n äm ä j kuitenkaan voidaan mitään var tä osan voitosta korkona. Raha -------------------------- ; sisältävät aineksia, jotka ovat voida toteuttaa, sillä siellä sitä ta^ m ukana. S uuri m anööverl. v a rm a an k in kaik k ien aik o jen histo- j nioja rajaviivoja vetää. Suur- on kapitalismin kautta saanut o- Mexicon öljyrikkaudet erilaisia maan varsinaisista muo- yksinkertaisesti kieltäydytään ~ P al-*° , k an saa k ool,a- iria s s a pain av at ja ih m e te ltä v ä t ynnä I liikkeessä tuppautuu kapitalistin minaisuuden kasata omistajilleen dostumisaineksista, ki^ten mine tunnustamasta. Yhdysvaltain kapi- raaliainekset. joista voidaan muo Kansalaisten oikeuksia ja työn H elsin k i, elok. 2 p. — S uom alainen k a n sa n syvää tu n te m u s ta o so tta v a t ja työläisten väliin rvhmä tar- korkoja. Jolla siis on rahaa käy a p u n s te ilija ‘•V iilipytty", joka h ilja a ! sa n at suom eksi: kastajia ja teknillisiä liikkeen- tettävissään, hän voi taata itsel dostaa teollisuustarpefSsa käytet ja listien kynsissä yhteiskunnan hyvinvointia a rv o k k a a n a p u rje h ti ra n ta a n m u id e n ' ‘‘E lekön Soom i”, johon y h dyttiin (johtajia. täviä metalleja, ja metallinkaltai- J koskeva kohta tässä laadultaan Nykyisten suur- ja leen työttömiä tuloja. su o m a la iste n so ta la iv o jen "Suom en i T äm än jälk een vielä e site ttiin en- J jättiläisliikkCiden korkeat vaati- Nämä tulot ovat syntyisin li Koettavat saada hallitusta suoje siä aineita, jalokivialueet, kivet ainoassa asiakirjassa. Meksikon L e ijo n a n " ja " “ L L a a h h ta ta rin rin " " jä jä ä ä d d e e s s s s ä ä t, u j , tise n ed u sk u n n an „ jä ■aNe.llt3U lemaan anastuksiaan. se n te n lä h e ty stö , ___ia n1l1p ? c t tieteellisessä ia teknill vuori- ja merivesisuolan, kallio- perustuslaissa, on tykkänään eri säarvosta, jota muodostuu tuo läp ä lle , to i tu lle s s a a n Suom een M eek jolle luinen m a je s te e ttin s a suvaitsi ranautumisen luomat tuotteet lainen amerikalaisten omaisuus- sessä suhteessa ovat synnytta- tannossa. Tvöläisluokka tuottaa len b u rg -S ch w erin in h e rttu a n , joka u ‘ lau su a .e ttä nyt. kun kansa on p ä ä s n p e t l o i s e n Kirioittanut Louis Waldam, so- lu o k a n vksityisiä työllään summattoman milloin niiden saamiseksi on käy- käsitteiden ja “lainmukaisuusme- määrän seiden hen k ilö id en to iv o m u k sesta oli nyt v altaan , to iv o tta v a sti loppuvat ne teknillisesti ja tieteellisesti si- arvoa, ainoastaan osan siitä saa sialistinen edustaja New Yorkin! tettävä kaivami>tvötä, *lannotus- nettelyjen” kanssa lu p a u tu n u t v a s ta a n o tta m a a n Suom en k a u h u te o t. jo ita on ta p a h tu n u t t ä s s ä , vjstvnejta virkailijoita, otka vh- se palkkana takasin, jälelle jää valtion |ainlaatijakunnassa. aineiksi kelpaavat fosforisuolat Tos Meksikolla on oikeus hv- ru c tra n sla tio n filer, w ith the P oM m a'ter kovettuneet k ru u n u n . ¡ih a n a s sa m aassa, v arsin k in kun P * i 'ä samana^ ten ja samassa vä osa on lisäarvoa, joka joutuu r t (T .V«to-ia. mineraaliöljyt.- pet- väksvä oma perustuslakinsa, niin O rc August 9. a= rcoiv-<<l R a n n a ssa olivat h e rttu a a v a s ta s s a h im m at m ete lö itsijä t on h irte tty . asemassa olevien yleisten vir- kapitalistiluokalle. Lisäarvon ja by section 19 of th e A ct of O ct. 6th. 19173 roleumin ja kaikki hiili-, ja öljv- pitäisi sille suoda^ myöskin oi h ä n e n y lh ä isy y te n sä P p h r S vinim i T ä ssä h isto ria llise ssa ju h la ssa v a J :' kaiIi:‘o idpn kanssa muodostavat kavat eri kapitalistit ia kapitalis- Äskeinen selkkaus Yhdvsval j pitoiset ainekset, olkootpa ne ko- keus noudattaa sitä. Luomisoi- vud. h ä n e n y lh ä isy y te n sä Jo n a s Cast litsi m itä korkein ja ylevin m ieli „ " s i v i s t y n e e n luokan”, “in- tirvhmät keskenään sillä he kaik tain ja Meksikon hallituksen vä • vettuneessa. juoksevassa tai kaa keuden pitäisi edellyttää myös re n . h ä n e n y lh ä is y y te n ä ro v a sti Vuo ala, jo ta lisä si se. e ttä sam aan ai Taloudellisesti kuu- ki elävät siitä. Maanomistajat lillä öljvveron takia on omiaan sumaisessa muodossa.” Lain mu kin säilvttämisoikeutta. Tuntuu rim a a, h ä n e n y lh ä isy y te n sä E. N evan k aan saap u i Y hdysvalloista • vv ! telligensin 1 U. .... luvat he palkkatyöläisiin, koska . vaativat osansa, kauppiaat ja vä- aukasemaan silmiä, vaikkakin so- kaan voivat maita ja vesivoimia uskomattomalta että presidentti . . . . . . .. lin n a , h ä n e n y lh ä isy y te n sä E velina suom alaisia, jo tk a. e d u staen siellä . . * „ n ö „ y • liekin palkasta nivovat tvovoi- likädet osansa, johtajat ja hyvä- tätilänne tekee kansalle mahdot- omistaa ainoastaan svnnynnäiset Wilson salli-i Meksikon kansan > A lak u lju , h än en y lh ä isy y te n sä Sine ilm e s ty v iä ju n k k e r ile h tia , to iv a t nov- vaihdetta maansa —- erikoista, pitkän kou palkkaisct liikkeenjohtajat otta- s tomaksi kiinnittää tähän asiaan i meksikolaiset tai Meksikon kan- itsehallinto-oikeuden brykoff. tu n n e tu n “S ff-ra e rk illä v a rim m ä t terv e h d y k set sekä ad ressin Tuskin | salaisoikeudht saaneet, ja meksi- lutuksen avulla hankittua ia kor vat hekin osansa, rahakapitalis-1suurtakaan huomiota. vaksi voitonhankkiiain liikkcen- r u s te tu n o lu tlajin e d u sta ja , lienen yl n iiltä A m erikan su o m alaisilta ja n ii mistä on kvsymysj kolaiset yhtiöt. Ulkomaalaisille harjottamisoikeuksiin. tit saavat korkonsa tai voitto-o-j tiedetään keammassa hinnassa olevaa työ h ä is y y te n sä T a a v i L aitin en , yllopis den san o m aleh d iltä. jo tk a k ä sittiv ä t suhteemme Meksikon voidaan myöntää samat oikeudet jaosta is-i'’«tikka voimaansa; mutta palkan suti- sinkonsa. Lisäarvon JK .. . ... ta — ... | Saatetaan väittää että Ameri to n lä ä k e tie te e llise n osasto n jo h ta k u n in g asv allan laajak a n to isu u d e n ja kanssa ovatkin kävneet kireiksi. “edellyttäen että ne sitoutuvat kan ia Englannin alamaiset ovat remmuus, siis myöskin elämän televat he keskenään ja tämän ( ja , h ä n e n y lh ä isy y te n sä v a ltu u sto n fn erk ity k sen . H eille ilm otti hovlmi- tavat erottavat heidät tvömie- jaon määräävät osaksi taliunlelli- New York Times esim. selittää sopimaan ulkoviraston kanssa telineet sijoituksiaan meksikolai p u h e e n jo h ta ja H om en. h ä n e n ylhäi- ( n iste ri, e ttä a m io n o so tu k se t tu llaan liMä. Samoin on suurliikkeen set lait. osaksi valtiolliset voima aseman olevan vakavan, ja se siitä että omaisuussuhteissa alis siin öljymaihin rehellisessä tar- s y v te n s ä s a n o m a le h tito im itta ja R an a n ta m a a n m yöhem m in. — Työni. meksikolaisia koskevien (kehitys suurten pääomien avul suhteet. Meille tärkeiltä on se onkin. Mutta mistä sitten oi- tuvat ta k a ri, h än en y lh ä isy y te n sä hoviru-j säädösten alaisiksi, eivätkä siis kotuksessa, luottaen siihen, että keastaan on kysymys? la, joita se vaatii, erottanut toi- l - l - '- h -o tosiasia, että kaikki ne, joilla on Meksikon hallitus suoielec hei n o ilija Ilm ari K ian to ja hän en yl Meksikon hallitus laati vero tule turvautumaan kotimaisiin dän oikeuksiaan. Tosiasia kui I sistaan teollisuuttaharjottavan rahaa, sen kautta voivat vaatia h ä isy y te n sä Ju lia n i Aho. mikäli omaisuuden 1 liikemiehen, inka elää liikevoi osansa lisäarvosta, luonnollisesti tuslain. joka määräsi maanomis hallituksiinsa. K auai) ei heidän ylliäisy y k sien sä suojeleminen on kysymyksessä tenkin on. että suurin osa näis tajien maksamaan öljvn tuotta tosta. ja rahanomistajan, joka edellyttäen, etteivät In- entisaiko tä sijoituksista on tchtv vuoden ta rv in n u t o d o ttaa, kun "V iilipytty" ¡elää komista. Osakeyhtiöissä as jen saiturien tavoin kätke raho misesta veron ja palkinnon joko ehdolla että milloin he rikkovat 1876 iälkeen Diazin itsevaltiu i I i ! ! I t 1 I I » 1 I I I lipui ra n ta a n ; h e id ä n y lh äisy y k sien -' tuu liikkeenharjottajan tilalle jaan vanhoihin sukkiin. Lisäar rahassa tai luonnossa hallituk sopimuksensa, menettävät he kai den aikana. Ne jotka tuntevat sä luo k si ra k e n n e ttiin polku h ienosta ken siten saamansa omaisuu P IIR IJ Ä R J E S T Ä J Ä HAUTAMÄEN i palkattu, virkamies, johtaja: ka vo svntvv alempien luokkien riis selle. Meksikon ölivlähtciden o- Meksikon historiaa noilta onnet sa m e tis ta , jo k a jo h ti laiv an kan n elle L U E N T O T IL A IS U U D E T OREGO mjstaiat ja öljyteollisuuden har- d e n ...” pitalistin kaksinainen toimi, joh' tämisestä, ioiden tvo tuottaa tä sa ak k a . Ylläolevan perusteella on su? tomilta ajoilta, tietävät mitä kei- N IS S A JA W A S H IN G T O N IS S A jottajat ovat suurimmaksi osak taa tuotantoa ia koota itselleen män ylijäämän; kaikki nuo luo että mistään puolueelli- "«ja käytettiin luovutusten ,a T ä m än jälk e en h än en ylliäisyyten E lo k u u lla : — lisäarvoa, on jakautunut kaudeii- jat. jotka keskenään jakavat lisä si yhdvsvaltalaisia ja englantilai selvä. mvonnvtvsten saamiseksi Diazil- Independencessä 12 ia 13 p :n ä sä ylihovi m onojen jo h ta ja k reiv i K arl ^’’tulesta ei ole kvsvniystäkään ta. Diaz apureineen liittoutui G rays H n rh o rissa alkaen 14 n : nä, luisille henkilöille. Mutta kaik- arvon. muodostavat yhdessä suu sia kapitalisteja, nousten niiden Tarkotuksena on ollut suojella A dolph M agnus H ieronym us F ried ja tk u v a s ti 25 n :n iltaa n saakka. | k j a rakakapitalisteia ei voi sa- ren anastajayh.tion, ja jokainen pääomasijoitukset lähes kolmeen-j maata kaikkia mahdollisia uiko-! ulkomaalaisten kapitalistien kans rie h A ugust W ilhelm von Lügen A berdeenin ja H oqniam in o sasto jen | h ^ t5 ä y h t - y ä h a n jolla on rah.aa, on sen kautta sataan miljoonaan dollariin. Kuni valtain sekaantumisia vastaan. sa. varastaakseen Meksikon luon H o c h stap le r- H o c h v e rrä th e r- K racke- m ä ä rä ä m ä ssä jä rje s ty k s e s s ä . Meksikon verotuslaki Carranzan) kuin kaikkia liikkeen harjotta- mammonan armosta tämän oi nonrikkaudet. Hän suojeli ulko- R aym ondissa 26 ia 27 p :n ä . R e in e k e liik u tu k s e s ta v ä rä jäv ä llä ää antamalla määräyksellä astui voi Verotusoikeus merkitsee hävitys- (maisia riistäjiä niin kauan kuin jiakaan. suuruuden nuukaan on vallisen yhtiön osakas. Ilw acossa 28 ja 29 p :n ä . oikeutta. n e liä h u u si; maan. menivät näiden ödjvkapita- Sen jälk een tu le e puh u ja Ala-Co- olemassa sama ero kuin esim Iässä on siis syv. jonka nojal- Näiden perustuslakimäärävs- hänen valtansa kesti. Totta on — K u n in g as on tu llu t! ! lum hian k esäju h lille, -n joiden Pnrtkn iälkeen j kalamaailmassa meres« suure; i ^ta puhua suuresta luokka vas listicn edustajat Yhdysvaltain lä- ;sa , ten perusteella laati Meksikon sekin että lie uskoivat Diazin T ällö in h e id ä n y lh äisy y te n sä Svin ja tk a a m a tk a a n sa jälleen P ortlan- ! .. t pienempiään. .... Pieni ¡Vn- hettilään Fletcherin pMheille, jo- Pieni ko- ja hänen seuraajansa, edellyttä takohdalta omistavien ia om hallitus öljy verolakinsa. hufvud, J o n a s C a stre n , V uorim aa, diin ia sie ltä T acoinaan ia edelleen ( s y ö v ä t ka esitti heidän valituksensa Yli roillaeläjä on yhtä hyvä raha- mattomien luokkien kesken. Se Hänelle ominaisella terävällä mällä että se olisi samanlainen N ev a n lin n a , E velin a A lakulju. Sine pohiois-W ashingtoniin W asliingtonin dvs vai tain hallitukselle. v altio k o n iitean jä rie s tv k s e n m ukaan kapitalisti kuin joku pörssiyli- sanat mer- on siinä, että nämä johdonmukaisuudella keksi yli- itsevaltias kuin Diazkin, suoielc- h ry ch o ff (“ S ff" ), T aavi L aitinen, H o L ä n sip iirin p iirisih te e ri. Viime huhtikuulla asettui Yli- ' 1 mvskin, mutta näihin pörssisu- kitsevät samaa kuin riistävät ja tuomari Marshall sen perusaja van heitä. Mutta onko meidän m en. R a n ta k a ri, K ianto ja Aho lts- dvsvaltain valtiovirasto lähettiläs siin on hän jokseenkin noin oka ei m itä ä n riistetyt luokat, k e u tu iv a t polvilleen ja y len siv ät m ie -1 Eletcherin kautta Meksion halli tuksen. joka kulkee läpi koko pör-silampann asemassa, ja sen- Omistava ia omistama voidakseen omista, on pakotettu hallintojärjestelmämme. \ aikka le n s ä p a la v a a n ruk o u k seen hänen vuoksi on hänen yhteiskunnalli elää, myymään työvoimansa tuo tukselle lähettämässään ankaras ei sitä erikoisemmin mainitakaan | m a je s te e ttin s a Adolph Friedrich-M eck . ton luokka sa nootissa sille kannalle, että nen osansa aivan toisenlainen. lenburg-S chw erin-S relitz-IIohenzollern- tantovälineiden omistajille, siis kysymyksessä oleva verotuslaki perustuslaissamme, niin olete H ohenlohen-H absburg-O ldenburg-S on- j Jos nyt tarkastamme maata-1 välillisesti pääomanomistajille taan sen kuuluvan oleellisena o- Kiri. A. Pannckoek. denburg-G lücksenburg-H essen-H anno- ; ............ ' loutta. huomaamme sielläkin, sa- \ arna antavat hänelle raskaasta on takavarikoiva luonteeltaan, o' sana siihen. Tämä perusajatus “ilman lain Sosialidemokratisen ty '>väe>top i asteet, jollei nyt juuri aivan ja pitkästä tvöstä palkan, joka! taen omaisuuden v e rin h e rttu a-k reiv i-p aro o n ln ja nyt Täten ¡niistetään närin toimit Nootissa selitetään on se’ että verotusoikeus edellyt määräystä. «vi 1 • ■■ it-’n h-Plirnk-en tää hävitysoikeutta. Tämä pe tajan paikka Toverissa hakukel- tem m in h ä n e n m a je s te e ttin s a Suo- kavmä valtiollinen taistelu.. i<»>ta j i;ania]klisina kuin teollisuuden a- iuari pinkin naukin riittää puut-1 ainoas iapa . täällä vain kohtaamme tm* j teen alaiseen elantoon ja lopun ie^ '1 jokainen vaalitais‘clu on ainoas- riaatteen mukaan on valtioilta poisten puoluetoverien haetta m en k u n in k aa n puolesta. taan nieni osa. ei ole ensi kädes-i den luokan entisten lisäksi, kos- hänen tuottamastaan arvosta pis velvollisuutena op niitä vakavam- kielletty oikeus verottaa liittoval- vaksi. Hakimilta vaaditaan so R ukouksen to im itti h än en vlhäi min ja kunnioittavammin kiin sy v te n sä h o v ia a a rn a a ja N ikodeem us sä taistelua erityisistä valtiota,- L-a maanomistajat vksinomistuk- tävät he taskuunsa. Jolla ei mi- nittää Meksikon hallituksen huo tain laitoksia. Milloin hyvänsä sialistisen liikkeen tuntemusta . Jonka' toksista ia lakivaatimuksista sensa avulla voivat anastaa itsel M ikael V uorim aa von S lak tare tään ole. sc saa kauniisti jättää miota siihen että saattaa svntvä hallitus haluaa vaikeuttaa, sään- sekä kvkv kääntää kirjotuksia i suomenkieleltä englanninkielelle jä lk e e n h ä n e n y lh äisy y te n sä liovika vaan yleistä luokkataistelua 2 (leen maakorkoa maatalouden tu itsensä riistettäväksi; tuotanto tai tykkänään ... hävittää- tilanne, jossa se fYhdvsvaltain ...................... ia omistamattomani Oksista itse tarvitsematta ollen- välineiden yksityisomistus sulkee hallitus) Ainoastaan sel p e llln ie sta ri. k u n in k aa llin e n lu k k a r i1 in is t ä v i e n on pakotefu suojele-i k’n jonkun liikkeen, käyttää se ,a päinvastoin laiset. jotka ovat olleet vähin maan alamaistensa Meksikossa 1 verotusta aseenaan. täin vuoden sosialistin1 ,olueessa. olevaa omaisuutta, ¡ota yllämai-j Jos Meksikon hallituksen tar- voivat tulla huomioonotetuiksi. mttu laki uhkaa riistää tai va- (kotuksena oli tämän verolakin hinsroittaa." Jos Meksiko S11c sa katitta ajaa amcrikalaiset ja Kun ainakin vksi paikka on pysvv pääte,ksessään h iin voi englantilaiset pääomansijoittajat ta.rtPttävä njjn p;an kujr uin kel ‘ Jo e n n u s te ttu .ennen. sa. Vaikka hänellä olisikin ra maanasettamisesta. on siitä vain I pois öljvliikkccstä. niin ei se sii- yöllinen hakija ilmestvv. min Y listys, h o o sian n a D avidin haa pankissa ei hän \ ¡elä ole riis vksi seuraus. na tee mitään muuta kuin aset kehotetaan toimeen pyrkijöitä a in a !" j | aj ,+ ulot luokkaerotuksen perus- p, niin sekavaksi. Maatyoläisel täjä sen kautta. Koronsa saa taa käytäntöön tämän vanhan jo n k a jälk e en h än en k e isa rillin e n ko r taksi. Porvarilliset vastustajani on usein pieni maakaypale hän tosin aivan mitättömän pie Kuusi vuotta kestäneen sisäi hvvän anierikalaisen opin. Mek lähettämään hakemuksensa vii vyttelemättä. Toisen paikan täyt sen riitelyn, vallankumousten j? k e u te n sa ja k u n in k aa llin e n m ajesteet-1 m e SPn usein näin ym m ärtävät-¡ kun, taas pienen maatilan omi, nen osan suuresta lisäarvomää- vastavallankumousten jälkeen sa; siko katsoo (öljylähteiden yksi täminen tulee kysymykseen vas ___i; ornai- tin s a Adolph F rie d ric h M ecklenburg- kin. lie ottavat tulo- ja oniai-|ta jai niaatilan. joka on Iiian pie- rästä, joka puristetaan koko työ- tyisomistuksen vakavasti häirit ta tuonnempana. -S trelitz-H ohenzollern-nohen- cppstPaston käteensä, vetävät pa- nj jotta siitä eläisi, etsii itsel- äisluokalta, mutta tämä pieni Meksikon kansa viimein nykyi S ch w erin sevän yleisiä etuja ja on sen- lohe-H absburg-O ldenburg- a S o onderburg n u c ru u .e rj ri poikkiviivaa, jotka erottavat j{>en sivuansiota maa- tai myös osanen ci paljoakaan paina sen sen hallituksen kautta rnnhan vuoksi päättänyt hävittää sen ve Hakijoina voivat- tulla huo G lü ck sen b iirg -llessen H annover hänen . a lh a i s e t tulot keskinkertaisista (kjn telidastvömichenä. Ile ova‘ isäarvon rinnalla, jonka hän it Syvälle juurtunut mädännäisvvs rotuksen avulla. Ja mitäpä sii mioon myöskin sellaiset naiset, ja väärvvs oli poistettava, uiko-' k u n in k aa llisen m a je s te e ttin s a hovi ia keskinkertaiset suurista n us siis samalla itsenäisiä maanvil se palkkatyöllään liittää koko maalaisten kapitalistien orjuut-. hen on muistuttamista. jotka ovat noneita konekirjurei- m e sta rin purooni O tto W ilhelm K arl kovat perinpohjin tutustuneensa! jelijöitä ja palkkatyöläisiä. Ko naismäärään. Hän suurentaa tama kansa ta. voiden kiriottaa sekä suomea oli vapautettava ' Jos kerran tunnustetaan Mek A ugust F ra n z von A flander-B ackfi^ch nvkvaian luokkasuhteisiin. Mut-j titeollisuuden alalla löydämme tätä lisäarvomääriiä. häntä riis että englanninkieltä. B ack p fan n e-F u ssan g el von H aane- ta vielä naurettavampaa on. kun. näennäisesti itsenäisiä käsityö tetään. hän on samanlaisessa ase vanhat Diazin aikaiset lait. jo t-1 sikon itsehallinto-oikeus, niin Hakemukset lähetettävä osot- ka olivat lahjottaneet kapitalis Yhdysvallat voi tuskin sekaan m an n in k ä s iv a rte e n nojaten suvaitsi he esittävät meille keskiajan taij läisiä, jotka sieluilleen ja ruu massa kuin hänen toverinsakin teella. luonnonrikkaudet tua sen sisäisiin asioihin ameri vuosisadan miineen ovat riippuvaisia kapita Tavallisesti ei hän tätä rahaan- teille maan a stu a s a m e ttise lle k ä y tä v ä lle , joka kahdeksannentoista kuten maat. metsät, kaivokset tila=toa ia osottavat sutä. että listisesta Toverin Johtokunta, kauppiaasta. Ettei jo h ti h eid än y lliäisy y k sien sä luo. pidäkään pääomana, vaan öljylähteet, vesivoiman ja muut kalaisten ja englantilaisten pää oman sijoittajien “oikeuksiensa” Box 99, Astoria, Ore. H ä n e n m a je ste e tille n sa o jen si sit- siihen aikaan oli suhtee11ises‘i J palkkatyön lainopillinen muoto säästöinä, josta hän työttömyy yleiset laitokset, oli kumot4ava vhtä paljon pieniä, keskin- i ruta määrittelemään luokkarajo te n Suom en k ru u n u n , v a ltik a n ja van den tai sairauden tai tapatur Vallankumouksen ja Meksikoni 23532323235348535323535353480248532323235353235348000102020202020202010000000200020202020102 m useonjoh useonjoh ¡ k e r t a i s i a ja. suuria v a lta k u n n a n om enan ent. m . . . . tuloja , k u in |ja ?en o?ottavat lukuisat siirty- man sattuessa saa elantonsa. kansan uhrauksien ei saanut an- * palkatusta johtajasta ohi ta ja , jalk a v äe n k e n ra a li, ra tsu v ä e n n v k v ä ä n ; ja sillä uskovat .ie Mutta heti kun omaisuus ko taa mennä hukkaan. Meksikos päällik k ö j kumonneensa vä'Meet pää-1 jajohtaian, osastopäällikön, yli hoaa yli vissin rajan, tekee se e v e rsti, in sin ö ö rio sasto n sa päätettiin muodostaa kansan keskiluo- rita ris to n rita rik u n n a n ja o m a n insinöörin. piirtäjän Irti* , ...... keskittymisestä, . . . IIJC IIIA'V'IBII« teknikon, » - J K a |rj<* rja la n omistajalle mahdolliseksi elää tasavalta, eikä voittoilijain. n Ja k a lk k ie n v a p a u d e n rita riristie n k a n häviöistä ia luokkav astakoii-i pnn)Ojpn ajna työmieheen saak- riistämällä oman työni asemasta i T IL A T T A V A K S I T A R J O T A A N K IR J A sen Meksikon uusi perustuslaki. lis ta ja K arl Em il A ndero von Sih tipn kärjistymisestä. _ ka. Tässä on usein pahassakin o m ista ja vaatimattomassa muodossa, jos) Näiden seikkojen edellyttämä- ( ,«/. jolle hän en m a je s te e ttin s a Adolph Näillä peropateilla. jotka tal.a pU,as^a kun siirtymisten näin hän on pieni koroillaan eläjä tai vo, nä laadittiin uusi perustuslaki F rie d ric h M ecklenburg-Schw erin jne t a v a i ,a tahtovat tehdä olematto- a<teettain tapahtuessa pitäisi tar pienliikkeen harjottaja, loisteli joka on useissa suhteissa yksi su v a itsi sanoa m uutam ia k iittä v iä j a , suuren yhteiskunnallisen kasti määritellä, n i it ä luokkatun- aasti ja ylellisesti, jos hän kuu- nierkillisimpiä asiakirjoja. Taan-) ro h k a se v ia san o ja, sam alla ylen ta. n n1uiH>tuksen ilmeisen J2tu!.ulcn ! nusmerkkejä tävtyV ottaa huomi-1 juu rikkaisiin Niin monenlaiset tumukselliset amcrikalaiset laki h ä n e t P y h än J u n k k e rin rita rik u n n . e j ()ip Exlellakaan hämarmta aa , oon ja niissä luokkien rajat ovat kuin näiden kesken, luokkaeroa- k o lm an n en luokan rita rik s i s t va mi v j s | U t a k a a n suta. mitä V '* ’ Yhteiskuntaelämä tarjoaa meil vaisuudet ovatkin, niin erilaisia miehet, jotka itsepintaisesti riip K IR J. AKU PÄIVIÖ kiinni kuolleessa mennei k o h ta is e s ti k iin n ittä e n , lan e n k u n t a . m ^ k a oi - t a k a a n , o n . ; kirjavan kuvan niitä erilai- aktivisia tai passit isiä toimia puvat syydessä, kutsuvat sitä “ansari- ta a n s a r a u ta ris tin osottamas aan ka et ole ry ma l mistä, jm - sirnnijspa yhteiskuntaluokista kuin heillä kullakin on riistämi- perustuslaiksi.” Edistysmielisil K irja sis ä ltä ä noin 150 sivua (su u rta kokoa), sid o ttu n a koviin ho o lllsu u d esta. -uU ° ¡öiden tehtävät yhteiskuntaelä- sessä, niin kiivaasti kuin lie vie- le ihmisille on se parhain suosi kansiin m ak saa se a in o a staa n 50 se n ttiä . T äm än jälk e en o tti iam n ma., - s _ ; m ä ihmisia. 101 a y ,ei. i mässä ja sen kautta myöskin lä saaliin jaossa toisiaan vihaavat M ikä on k irja S ara K ivistö? tus tämän lain puolesta. Ainoa tinsa huostaansa k>innifno~ lisessa tuotannossa on «- {edut ovat milloin jyrkässä risti- ja keskenään kamppailematkin puoli josta sitä voidaan asialli S ara K ivistö on kirja, jo ssa tov. Aku rtiiv iö tu n n etu lla taidollaan kuvailee liuutolaisoloja Suom essa ja m iten n o ita o rja m ark k in o ita a i poliisi- ja la h ta rik a a r . u Jt ‘ lisesti sama V ^ o e m m e ion ¿'¡idässä ja niin toisistaan eroavia jonka vuoksi heidän omaisuuten- sesti arvostella, on se että se on net ent. Bobrikoffm asuntoon joka ta ^ e i lis e s ti e<e ime < milloin taas sa ei aina ole varmalla pohjalla koinaan Suom essa h a rjo te ttiin . K uvaus on hyvin m ielenkiintoinen tavallista yksityiskohtaisempi ♦ v .in ,,111 Suom en kunin g ask u n n at • n h e n h a r h a l u u l o o n , e t t ä m - E '1' " 1 / . .. J ja a n ta a selvän k ä sity k sen n iis tä v a ik u tte ista m itkä olivat o h jaa m as n yt k uuluu » .vvtonu:i p eh r ' ■ • •• . ___ i.^ asteeltani yhtyvätkin toisiinsa | — mm on heillä kuitenkin vksi Mutta kun otamme huomioon sa noita ihm iskauppoja, e te n k in siitä m in k älaiseen ale n n u stilaa n — le jolloin h än en y lh ä is ö ten sa l enr sekä n u o ret e ttä v a n h a t — h u u to la ise t sen k a u tta a s e te ttiin . Sam al sen tavan, millä amcrikalaiset ^Svinhufvud, tu n n e tu lla leik illisy y d et la se luo tu n te e llise n kuvauksen yhden h u u to laisty tö n m onivaiheises tuomioistuimet ovat selittänee, ¡ään. joka el la in k a a n rik k o n u t juh ta e lä m ästä ja n iistä k ä rsim y k sistä , m ihin hänen y h teisk u n n allin en Yhdysvaltain perusHtslain eräi v a a n p äinvastoin sitä asem an sa h ä n e t, h u u to la isk a sv a tu k se n saan een a. Johtaa ja kuinka kaksi s a ttu v a s ti ja yfcv äatl kohotti, lausui U 1i?esti o n heidän tvonsa eri-1 noustaan k a k i luokkaa vastak- nallisessa riidassa riistäjien ja tä kohtia — käyttäneet hyväk hänelle kovien koettelem u k sien jälk een selviää m itä on so rre tu n k an sanluokan te h tä v ä v a p a u tu a k see n ja sa a v u tta a k se e n m ahdollisuuden e ttä n v t täm ä k in liu n a palvelee ™ i la^ ta mutta taloudellisesti o v a t^ Jin . Eiko jo silmäyskin luok-1 riistettyjen kesken ei kysytä o seen sen lyhytsanaisuutta — kä tehtäviin heti oso-'J maisuuden suuriin ta riistäjien sitämme me helposti, miksi Mek elää ihm isenä. nauden ja k orkeld«« kan salaish y v ei molemniat palkka'völäisiä ja erilaisiin te pauden M eillä on kau n o k irjallisu u d essam m e hyvin h arv o ja teoksia, jo tk a sikon perustuslain laatijat ot‘i-! itä.“ että ainoastaan omaisuuteen osuuskunnan jäsenten kesken. e n tise t s o rta ja t .on kuuluvat samaan luokkaan. tä tä a la a näin se lv ä p iirte ise stä k ä sitte lev ä t. den a sia a , t u n Yhteiskunnallisen tuotantopro perustuva jako kahteen luokkaan Tässä selostuksessa käy heti vat huomioonsa vksityisseikatkin a je ttu pois ja k a n sa n v a lta re h o tta a (Jo tk a eiv ät ole v ak in aisia asiam iehiäm m e, tu lee rahan se u ra ta k a ik k ia lla , johon hänen m a je s te e t sessin monimuotoisuuden vuok-i™ epätieteellinen, paikkansa pi- selville, ettemme väitä, että vii niin tarkoin. tilau sta . A siam iehet sa a v a t 20 p ro sen tin alen n u k sen .) Meksikon perustuslain 76 uinen tin s a Adolph F rie d ric h M ecklenburg si ei ole ihmekään, että silmä nä-' tämätön ja ainoastaan kansani:,,- j tcjskunnan muodostavat ainoas- S chw erin jne. su v aitsi a n ta a hovihls k c e k i r j a v a n k u v a n e ri y lite is - hotustarkotuksessa keksitty väi taan nämä molemmat ryhmät luvun f-kohdan mukaan ovat. ',IIIBMIIIIIllllMlllltllllllllHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII'IIIIIIIIHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII'""ll,,ll,n,’,A,n•l•"’**na•,’M ,’^,l,"l te? Niiden välillä on kerros, josta “kaikki entisen hallituksen vuon ¡o rio its ija n sa parooni K vros M agnus j knntaluokista. Teollisuudessa o- T ila taa n oso tteella; von W le d e rk ä u e rin v a sta ta, jo n k a tä vat lii. Tämä jako perustuu vh- ei voida sanoa kumpaa ryhmää na 1876 tai sen jälkeen tekemät kapitalistiset työnantajat m ä te k ik in hovlm iehen su lav u u d ella; nalkkatvöläisten ......... .. vastakohtina teiskuntajärjestvksen sisimpään lähempänä se on. esim. talonpoi- sitoumukset ja myönnytykset TOVERI, Box 99, Astoria, Ore. puhe o te ttiin h eid än ylh äisy y k sien sa vjej,eiie perussuhteelle no- olemukseen. S e johtuu siitä eri-’| ka, joka riistää työmiestä, mut- jotka ovat johtaneet maan, veden T ähän m u k aan l i i t ä n ...................d o lla ria ............ ........Benttlä Ja pyy- Tinniesta u u ten a arm onosotuksena ^ ¡jau tu u liikkeen suuruuden mu- koisesta osasta, joka rahalla on ta jota itseä maanomistaja riis tai luonnonrikkaudet yksityisten y h teia y m m ä rry k sen kapitalismin valtaankohòamisa- tää. tai virkamies, joka saa kes tai yhtiö,itten monopolin alaisik dän lä h e ttä m ä ä n o so tte e lla n i....................kpl. k irja a S ara Klyistik si. uudelleen järjestettävät ja on kinkertaisen palkan. Mille kan * Xsenäincn käsityöläinen on siinä joilta asti. Raha voi olla kapi- ta a n . k u i suhteessa kapitalistin kanssa sa-i talia. s. o. jos sen omistaja os- nalle hän asettuu suuressa val toimeenpanevalla hallintolaitok N im i.................................. - .................— tlukui P itk in tie tä oli suuret, tu h atlu se t k a n s a la is e t h u rra a m a ssa hänen [113ssa asemassa, että hän on it-i taa sillä tuotantovälineitä, vuok- tiollisessa taistelussa käy selvil sella oikeus ¡riistaa niistä mität- Oaote........... Ì—...................... — m a je ste e tille n sa . Ja sa n o ta a n sen t u ‘ spna;npn Hikkeenhariottaja. joka i raa työläisiä ja myy niiden val- le vasta erikoisesti tutkittaessa tö, miksi sellaiset, jotka vakavasti kuitenkaan käytä palkkatyö-1 mistamia tavaroita, niin palaa se hänen ’luokka-asemaansa. Mut haittaavat kansan etuja.” Perus leen m aksam aan Suonien kunipgar kunnan pääk au p u n g ille IIplsingl!le ! v a k e ä . Käsityömäisen pienliik- takasin hänen käsiinsä cnenty- ta ihmisten ja luokkien enem tuslaki antaa kansalle oikeuden s a to ja tu h a n s ia m ark k o ja. ikeen pikku mestareita, sanioin- neenä rahana, suurempana, lisä mistöön nähden pit^i paikkansa rajotella yksityisomaisuutta ja Ilta p äiv ä llä p id ettiin h än en m aje ' kuin pienkauppiaitakin kutsutaan arvolla siunattuna pääomani. että heidän erilaiset ja erikoiset määritellä en suhteita milloin te e ttin s a lin n a n kohdalla manmoer Lavajjjspssa keskustelukielessä e- Hänen ei tarvitse edes itse sitä yhteiskunnalliset toimensa suu hvvänsä tavalla jonka se katsoo ■ I [ valtiollisessa taistelussa vleisille eduille hyödylliseksi. johon ottivat osaa kaikki kaupung" j rjkoiseksi suurkapitalisteista ero- tehdä; toiset ihmiset kyllä otta- ressa I Järjestömme asioita ;i Toim ittajapaikkoja avoinna J Sara Kivistö
