%
N o. 1S5
TOVERI
1
........... .....
i
k u n in k a a n
v a s t a a n o t t a m i sa olevat la h ta rlk a a rtit k e n ra a li von tetuksi luokaksi, keskisäädyksi : vat mitä suurimmalla mielihy- svrjävtyvät sen" suuren peruskv-j
Oppi “lainmu
Perustuslain 27 men pykälän suojelemiseksi.
nen HELSINGISSÄ
vällä
häneltä
huolekseen
liikkeen
Sihvon johdolla, jolloin k u n in g as ta a s niiden erona on että näillä on
symvksen taakse, kuuluvatko he'm ukaan “kansa omistaa kaikki kaisesta menettelystä” saattaa
Loistava vastaanotto. — Kuningas an to i yhden n ä y tte e n ta v a tto m a sta
pienempi määrä palkkatyöläisiä. surut, vaivat ja maksavat hänel omistaviin vai omistamattomiin - mineraaliainekset. jotka joko suo- olla voimassa Yhdysvalloissa,
su v a in n u t puhua. — Paljo arm on- jalo m ielisy y d estään ja kunnioitukses-(pjenemniät pääomat, ilman että le hänen pääomansa käyttämises s. o. riistäjiin vaiko riistettyihin ' nina, massana tai kokoumuksina mutta Meksikoon nähden sitä ei
o so tu k sia.
L äh ety stö A m erikas- ta a n k a n sa a k o h taan , lausuen n äm ä j kuitenkaan voidaan mitään var tä osan voitosta korkona. Raha
--------------------------
; sisältävät aineksia, jotka ovat voida toteuttaa, sillä siellä sitä
ta^ m ukana.
S uuri m anööverl.
v a rm a an k in kaik k ien aik o jen histo- j nioja rajaviivoja vetää.
Suur- on kapitalismin kautta saanut o- Mexicon öljyrikkaudet erilaisia maan varsinaisista muo- yksinkertaisesti
kieltäydytään
~ P al-*° , k an saa k ool,a-
iria s s a pain av at ja ih m e te ltä v ä t ynnä I liikkeessä tuppautuu kapitalistin minaisuuden kasata omistajilleen
dostumisaineksista, ki^ten mine tunnustamasta.
Yhdysvaltain kapi- raaliainekset. joista voidaan muo Kansalaisten oikeuksia ja työn
H elsin k i, elok. 2 p. — S uom alainen k a n sa n syvää tu n te m u s ta o so tta v a t ja työläisten väliin rvhmä tar- korkoja. Jolla siis on rahaa käy
a p u n s te ilija ‘•V iilipytty", joka h ilja a ! sa n at suom eksi:
kastajia ja teknillisiä liikkeen- tettävissään, hän voi taata itsel
dostaa teollisuustarpefSsa käytet ja
listien kynsissä
yhteiskunnan hyvinvointia
a rv o k k a a n a p u rje h ti ra n ta a n m u id e n ' ‘‘E lekön Soom i”, johon y h dyttiin (johtajia.
täviä metalleja, ja metallinkaltai- J koskeva kohta tässä laadultaan
Nykyisten suur- ja leen työttömiä tuloja.
su o m a la iste n
so ta la iv o jen "Suom en i T äm än jälk een vielä e site ttiin en- J jättiläisliikkCiden korkeat vaati-
Nämä tulot ovat syntyisin li Koettavat saada hallitusta suoje siä aineita, jalokivialueet, kivet ainoassa asiakirjassa. Meksikon
L e ijo n a n " ja " “ L
L a a h h ta
ta rin
rin " " jä
jä ä ä d d e e s s s s ä ä t,
u j , tise n ed u sk u n n an „ jä
■aNe.llt3U
lemaan anastuksiaan.
se n te n lä h e ty stö , ___ia
n1l1p ? c t tieteellisessä ia teknill
vuori- ja merivesisuolan, kallio- perustuslaissa, on tykkänään eri
säarvosta, jota muodostuu tuo
läp ä lle , to i tu lle s s a a n Suom een M eek jolle luinen m a je s te e ttin s a suvaitsi
ranautumisen luomat tuotteet lainen amerikalaisten omaisuus-
sessä suhteessa ovat synnytta- tannossa. Tvöläisluokka tuottaa
len b u rg -S ch w erin in h e rttu a n , joka u ‘ lau su a .e ttä nyt. kun kansa on p ä ä s n p e t l o i s e n
Kirioittanut
Louis
Waldam,
so-
lu o k a n vksityisiä työllään summattoman
milloin niiden saamiseksi on käy- käsitteiden ja “lainmukaisuusme-
määrän
seiden hen k ilö id en to iv o m u k sesta oli nyt v altaan , to iv o tta v a sti loppuvat ne teknillisesti ja tieteellisesti si- arvoa, ainoastaan osan siitä saa sialistinen edustaja New Yorkin! tettävä kaivami>tvötä, *lannotus- nettelyjen” kanssa
lu p a u tu n u t v a s ta a n o tta m a a n Suom en k a u h u te o t. jo ita on ta p a h tu n u t t ä s s ä , vjstvnejta virkailijoita, otka vh- se palkkana takasin, jälelle jää
valtion |ainlaatijakunnassa.
aineiksi kelpaavat fosforisuolat
Tos Meksikolla on oikeus hv-
ru c tra n sla tio n filer, w ith the P oM m a'ter kovettuneet
k ru u n u n .
¡ih a n a s sa m aassa, v arsin k in kun P * i
'ä samana^ ten ja samassa vä osa on lisäarvoa, joka joutuu r t (T .V«to-ia.
mineraaliöljyt.- pet- väksvä oma perustuslakinsa, niin
O rc
August 9.
a= rcoiv-<<l
R a n n a ssa olivat h e rttu a a v a s ta s s a h im m at m ete lö itsijä t on h irte tty .
asemassa olevien yleisten vir- kapitalistiluokalle. Lisäarvon ja by section 19 of th e A ct of O ct. 6th. 19173 roleumin ja kaikki hiili-, ja öljv- pitäisi sille suoda^ myöskin oi
h ä n e n y lh ä isy y te n sä P p h r S vinim i
T ä ssä h isto ria llise ssa ju h la ssa v a J :' kaiIi:‘o idpn kanssa muodostavat kavat eri kapitalistit ia kapitalis-
Äskeinen selkkaus Yhdvsval j pitoiset ainekset, olkootpa ne ko- keus noudattaa sitä. Luomisoi-
vud. h ä n e n y lh ä isy y te n sä Jo n a s Cast litsi m itä korkein ja ylevin m ieli „
" s i v i s t y n e e n luokan”, “in- tirvhmät keskenään sillä he kaik tain ja Meksikon hallituksen vä • vettuneessa. juoksevassa tai kaa keuden pitäisi edellyttää myös
re n . h ä n e n y lh ä is y y te n ä ro v a sti Vuo ala, jo ta lisä si se. e ttä sam aan ai
Taloudellisesti kuu- ki elävät siitä. Maanomistajat lillä öljvveron takia on omiaan sumaisessa muodossa.” Lain mu kin säilvttämisoikeutta. Tuntuu
rim a a, h ä n e n y lh ä isy y te n sä E. N evan k aan saap u i Y hdysvalloista • vv ! telligensin
1 U. .... luvat he palkkatyöläisiin,
koska . vaativat osansa, kauppiaat ja vä- aukasemaan silmiä, vaikkakin so- kaan voivat maita ja vesivoimia uskomattomalta että presidentti
. . . . .
. ..
lin n a , h ä n e n y lh ä isy y te n sä E velina suom alaisia, jo tk a. e d u staen siellä
. . * „ n ö „ y • liekin palkasta nivovat tvovoi- likädet osansa, johtajat ja hyvä- tätilänne tekee kansalle mahdot- omistaa ainoastaan svnnynnäiset Wilson salli-i Meksikon kansan
> A lak u lju , h än en y lh ä isy y te n sä Sine ilm e s ty v iä ju n k k e r ile h tia , to iv a t nov-
vaihdetta
maansa —- erikoista, pitkän kou palkkaisct liikkeenjohtajat otta- s tomaksi kiinnittää tähän asiaan i meksikolaiset tai Meksikon kan- itsehallinto-oikeuden
brykoff. tu n n e tu n “S ff-ra e rk illä v a rim m ä t terv e h d y k set sekä ad ressin
Tuskin
|
salaisoikeudht
saaneet,
ja
meksi-
lutuksen avulla hankittua ia kor vat hekin osansa, rahakapitalis-1suurtakaan huomiota.
vaksi voitonhankkiiain liikkcen-
r u s te tu n o lu tlajin e d u sta ja , lienen yl n iiltä A m erikan su o m alaisilta ja n ii
mistä on kvsymysj kolaiset yhtiöt. Ulkomaalaisille harjottamisoikeuksiin.
tit
saavat
korkonsa
tai
voitto-o-j
tiedetään
keammassa
hinnassa
olevaa
työ
h ä is y y te n sä T a a v i L aitin en , yllopis den san o m aleh d iltä. jo tk a k ä sittiv ä t
suhteemme Meksikon voidaan myöntää samat oikeudet
jaosta
is-i'’«tikka
voimaansa; mutta palkan suti- sinkonsa. Lisäarvon JK
.. . ... ta
— ...
|
Saatetaan väittää että Ameri
to n lä ä k e tie te e llise n osasto n jo h ta k u n in g asv allan laajak a n to isu u d e n ja
kanssa ovatkin kävneet kireiksi. “edellyttäen että ne sitoutuvat kan ia Englannin alamaiset ovat
remmuus,
siis
myöskin
elämän
televat
he
keskenään
ja
tämän
(
ja , h ä n e n y lh ä isy y te n sä v a ltu u sto n fn erk ity k sen . H eille ilm otti hovlmi-
tavat erottavat heidät tvömie- jaon määräävät osaksi taliunlelli- New York Times esim. selittää sopimaan ulkoviraston kanssa telineet sijoituksiaan meksikolai
p u h e e n jo h ta ja H om en. h ä n e n ylhäi- ( n iste ri, e ttä a m io n o so tu k se t tu llaan
liMä.
Samoin on suurliikkeen set lait. osaksi valtiolliset voima aseman olevan vakavan, ja se siitä että omaisuussuhteissa alis siin öljymaihin rehellisessä tar-
s y v te n s ä s a n o m a le h tito im itta ja R an a n ta m a a n m yöhem m in. — Työni.
meksikolaisia koskevien
(kehitys suurten pääomien avul suhteet. Meille tärkeiltä on se onkin. Mutta mistä sitten oi- tuvat
ta k a ri, h än en y lh ä isy y te n sä hoviru-j
säädösten
alaisiksi, eivätkä siis kotuksessa, luottaen siihen, että
keastaan on kysymys?
la,
joita
se
vaatii,
erottanut
toi-
l - l - '- h -o
tosiasia,
että
kaikki
ne,
joilla
on
Meksikon hallitus suoielec hei
n o ilija Ilm ari K ian to ja hän en yl
Meksikon hallitus laati vero tule turvautumaan kotimaisiin dän oikeuksiaan. Tosiasia kui
I
sistaan
teollisuuttaharjottavan
rahaa,
sen
kautta
voivat
vaatia
h ä isy y te n sä Ju lia n i Aho.
mikäli omaisuuden
1 liikemiehen, inka elää liikevoi osansa lisäarvosta, luonnollisesti tuslain. joka määräsi maanomis hallituksiinsa.
K auai) ei heidän ylliäisy y k sien sä
suojeleminen
on kysymyksessä tenkin on. että suurin osa näis
tajien
maksamaan
öljvn
tuotta
tosta.
ja
rahanomistajan,
joka
edellyttäen,
etteivät
In-
entisaiko
tä sijoituksista on tchtv vuoden
ta rv in n u t o d o ttaa, kun "V iilipytty"
¡elää komista. Osakeyhtiöissä as jen saiturien tavoin kätke raho misesta veron ja palkinnon joko ehdolla että milloin he rikkovat 1876 iälkeen Diazin itsevaltiu
i I i ! ! I t 1 I I » 1 I I I
lipui ra n ta a n ; h e id ä n y lh äisy y k sien -'
tuu
liikkeenharjottajan tilalle jaan vanhoihin sukkiin. Lisäar rahassa tai luonnossa hallituk sopimuksensa, menettävät he kai den aikana. Ne jotka tuntevat
sä luo k si ra k e n n e ttiin polku h ienosta
ken siten saamansa omaisuu
P IIR IJ Ä R J E S T Ä J Ä
HAUTAMÄEN i palkattu, virkamies, johtaja: ka vo svntvv alempien luokkien riis selle. Meksikon ölivlähtciden o-
Meksikon historiaa noilta onnet
sa m e tis ta , jo k a jo h ti laiv an kan n elle
L U E N T O T IL A IS U U D E T OREGO
mjstaiat ja öljyteollisuuden har- d e n ...”
pitalistin
kaksinainen
toimi,
joh'
tämisestä,
ioiden
tvo
tuottaa
tä
sa ak k a .
Ylläolevan perusteella on su? tomilta ajoilta, tietävät mitä kei-
N IS S A JA W A S H IN G T O N IS S A
jottajat ovat suurimmaksi osak
taa
tuotantoa
ia
koota
itselleen
män
ylijäämän;
kaikki
nuo
luo
että mistään puolueelli- "«ja käytettiin luovutusten ,a
T ä m än jälk e en h än en ylliäisyyten E lo k u u lla : —
lisäarvoa, on jakautunut kaudeii- jat. jotka keskenään jakavat lisä si yhdvsvaltalaisia ja englantilai selvä.
mvonnvtvsten saamiseksi Diazil-
Independencessä
12
ia
13
p
:n
ä
sä ylihovi m onojen jo h ta ja k reiv i K arl
^’’tulesta ei ole kvsvniystäkään ta. Diaz apureineen liittoutui
G rays H n rh o rissa alkaen 14 n : nä, luisille henkilöille.
Mutta kaik- arvon. muodostavat yhdessä suu sia kapitalisteja, nousten niiden Tarkotuksena
on ollut suojella
A dolph M agnus H ieronym us F ried
ja tk u v a s ti
25 n :n iltaa n saakka. | k j a rakakapitalisteia ei voi sa- ren anastajayh.tion, ja jokainen pääomasijoitukset lähes kolmeen-j maata kaikkia mahdollisia uiko-! ulkomaalaisten kapitalistien kans
rie h
A ugust W ilhelm von Lügen A berdeenin ja H oqniam in o sasto jen |
h ^ t5 ä y h t - y ä h a n
jolla on rah.aa, on sen kautta sataan miljoonaan dollariin. Kuni valtain sekaantumisia vastaan.
sa. varastaakseen Meksikon luon
H o c h stap le r- H o c h v e rrä th e r- K racke- m ä ä rä ä m ä ssä jä rje s ty k s e s s ä .
Meksikon
verotuslaki
Carranzan)
kuin
kaikkia
liikkeen
harjotta-
mammonan
armosta
tämän
oi
nonrikkaudet. Hän suojeli ulko-
R aym ondissa 26 ia 27 p :n ä .
R e in e k e liik u tu k s e s ta v ä rä jäv ä llä ää
antamalla määräyksellä astui voi Verotusoikeus merkitsee hävitys- (maisia riistäjiä niin kauan kuin
jiakaan. suuruuden nuukaan on vallisen yhtiön osakas.
Ilw acossa 28 ja 29 p :n ä .
oikeutta.
n e liä h u u si;
maan. menivät näiden ödjvkapita-
Sen jälk een tu le e puh u ja Ala-Co- olemassa sama ero kuin esim
Iässä
on
siis
syv.
jonka
nojal-
Näiden
perustuslakimäärävs- hänen valtansa kesti. Totta on
— K u n in g as on tu llu t! !
lum hian k esäju
h lille, -n joiden Pnrtkn
iälkeen j kalamaailmassa meres«
suure; i ^ta puhua suuresta luokka vas listicn edustajat Yhdysvaltain lä-
;sa
,
ten perusteella laati Meksikon sekin että lie uskoivat Diazin
T ällö in h e id ä n y lh äisy y te n sä Svin ja tk a a m a tk a a n sa jälleen P ortlan- !
.. t pienempiään.
.... Pieni
¡Vn-
hettilään
Fletcherin
pMheille,
jo-
Pieni
ko-
ja hänen seuraajansa, edellyttä
takohdalta omistavien ia om
hallitus öljy verolakinsa.
hufvud, J o n a s C a stre n , V uorim aa, diin ia sie ltä T acoinaan ia edelleen ( s y ö v ä t
ka
esitti
heidän
valituksensa
Yli
roillaeläjä
on
yhtä
hyvä
raha-
mattomien luokkien kesken. Se
Hänelle ominaisella terävällä mällä että se olisi samanlainen
N ev a n lin n a , E velin a A lakulju. Sine pohiois-W ashingtoniin W asliingtonin
dvs
vai
tain
hallitukselle.
v
altio
k
o
n
iitean
jä
rie
s
tv
k
s
e
n
m
ukaan
kapitalisti
kuin
joku
pörssiyli-
sanat
mer-
on siinä, että nämä
johdonmukaisuudella
keksi yli- itsevaltias kuin Diazkin, suoielc-
h ry ch o ff (“ S ff" ), T aavi L aitinen, H o
L ä n sip iirin p iirisih te e ri.
Viime
huhtikuulla
asettui
Yli-
'
1
mvskin,
mutta
näihin
pörssisu-
kitsevät samaa kuin riistävät ja
tuomari Marshall sen perusaja van heitä. Mutta onko meidän
m en. R a n ta k a ri, K ianto ja Aho lts-
dvsvaltain
valtiovirasto
lähettiläs
siin
on
hän
jokseenkin
noin
oka ei m itä ä n
riistetyt luokat,
k e u tu iv a t polvilleen ja y len siv ät m ie -1
Eletcherin kautta Meksion halli tuksen. joka kulkee läpi koko
pör-silampann
asemassa,
ja
sen-
Omistava
ia
omistama
voidakseen
omista,
on
pakotettu
hallintojärjestelmämme. \ aikka
le n s ä
p a la v a a n ruk o u k seen hänen
vuoksi on hänen yhteiskunnalli elää, myymään työvoimansa tuo tukselle lähettämässään ankaras ei sitä erikoisemmin mainitakaan |
m a je s te e ttin s a Adolph Friedrich-M eck .
ton
luokka
sa nootissa sille kannalle, että
nen osansa aivan toisenlainen.
lenburg-S chw erin-S relitz-IIohenzollern-
tantovälineiden omistajille, siis kysymyksessä
oleva verotuslaki perustuslaissamme, niin olete
H ohenlohen-H absburg-O ldenburg-S on- j
Jos nyt tarkastamme maata-1 välillisesti
pääomanomistajille
taan sen kuuluvan oleellisena o-
Kiri. A. Pannckoek.
denburg-G lücksenburg-H essen-H anno- ;
............ ' loutta. huomaamme sielläkin, sa- \ arna antavat hänelle raskaasta on takavarikoiva luonteeltaan, o' sana siihen. Tämä perusajatus
“ilman lain
Sosialidemokratisen ty '>väe>top i
asteet, jollei nyt juuri aivan ja pitkästä tvöstä palkan, joka! taen omaisuuden
v e rin h e rttu a-k reiv i-p aro o n ln ja nyt
Täten ¡niistetään närin toimit
Nootissa selitetään on se’ että verotusoikeus edellyt
määräystä.
«vi 1 • ■■ it-’n h-Plirnk-en tää hävitysoikeutta. Tämä pe tajan paikka Toverissa hakukel-
tem m in h ä n e n m a je s te e ttin s a Suo- kavmä valtiollinen taistelu.. i<»>ta j i;ania]klisina kuin teollisuuden a- iuari pinkin naukin riittää puut-1
ainoas iapa . täällä vain kohtaamme tm* j teen alaiseen elantoon ja lopun ie^ '1
jokainen vaalitais‘clu on ainoas-
riaatteen mukaan on valtioilta poisten puoluetoverien haetta
m en k u n in k aa n puolesta.
taan
nieni
osa.
ei
ole
ensi
kädes-i den luokan entisten lisäksi, kos- hänen tuottamastaan arvosta pis velvollisuutena op niitä vakavam- kielletty oikeus verottaa liittoval- vaksi. Hakimilta vaaditaan so
R ukouksen to im itti h än en vlhäi
min ja kunnioittavammin kiin
sy v te n sä h o v ia a a rn a a ja N ikodeem us sä taistelua erityisistä valtiota,- L-a maanomistajat vksinomistuk- tävät he taskuunsa. Jolla ei mi-
nittää
Meksikon hallituksen huo tain laitoksia. Milloin hyvänsä sialistisen liikkeen tuntemusta
.
Jonka'
toksista
ia
lakivaatimuksista
sensa
avulla
voivat
anastaa
itsel
M ikael V uorim aa von S lak tare
tään ole. sc saa kauniisti jättää miota siihen että saattaa svntvä hallitus haluaa vaikeuttaa, sään- sekä kvkv kääntää kirjotuksia
i suomenkieleltä englanninkielelle
jä lk e e n h ä n e n y lh äisy y te n sä liovika vaan yleistä luokkataistelua 2 (leen maakorkoa maatalouden tu itsensä riistettäväksi; tuotanto
tai tykkänään ... hävittää-
tilanne, jossa se fYhdvsvaltain
......................
ia
omistamattomani Oksista itse tarvitsematta ollen- välineiden yksityisomistus sulkee hallitus)
Ainoastaan sel
p e llln ie sta ri. k u n in k aa llin e n lu k k a r i1 in is t ä v i e n
on pakotefu suojele-i k’n jonkun liikkeen, käyttää se ,a päinvastoin
laiset.
jotka
ovat
olleet vähin
maan alamaistensa Meksikossa 1 verotusta aseenaan.
täin
vuoden
sosialistin1
,olueessa.
olevaa omaisuutta, ¡ota yllämai-j Jos Meksikon hallituksen tar-
voivat tulla huomioonotetuiksi.
mttu laki uhkaa riistää tai va- (kotuksena oli tämän verolakin
hinsroittaa." Jos Meksiko S11c sa katitta ajaa amcrikalaiset ja
Kun ainakin vksi paikka on
pysvv pääte,ksessään h iin voi englantilaiset pääomansijoittajat ta.rtPttävä njjn p;an kujr
uin kel
‘ Jo e n n u s te ttu .ennen.
sa. Vaikka hänellä olisikin ra maanasettamisesta. on siitä vain I pois öljvliikkccstä. niin ei se sii- yöllinen hakija ilmestvv. min
Y listys, h o o sian n a D avidin
haa pankissa ei hän \ ¡elä ole riis vksi seuraus.
na tee mitään muuta kuin aset kehotetaan toimeen pyrkijöitä
a in a !" j | aj ,+ ulot luokkaerotuksen perus- p, niin sekavaksi. Maatyoläisel täjä sen kautta.
Koronsa saa
taa käytäntöön tämän vanhan
jo n k a jälk e en h än en k e isa rillin e n ko r taksi. Porvarilliset vastustajani
on usein pieni maakaypale hän tosin aivan mitättömän pie Kuusi vuotta kestäneen sisäi hvvän anierikalaisen opin. Mek lähettämään hakemuksensa vii
vyttelemättä. Toisen paikan täyt
sen riitelyn, vallankumousten j?
k e u te n sa ja k u n in k aa llin e n m ajesteet-1 m e SPn usein näin ym m ärtävät-¡ kun, taas pienen maatilan omi,
nen osan suuresta lisäarvomää- vastavallankumousten jälkeen sa; siko katsoo (öljylähteiden yksi täminen tulee kysymykseen vas
___i;
ornai-
tin s a Adolph F rie d ric h M ecklenburg- kin.
lie ottavat tulo- ja oniai-|ta jai niaatilan. joka on Iiian pie- rästä, joka puristetaan koko työ-
tyisomistuksen vakavasti häirit ta tuonnempana.
-S trelitz-H ohenzollern-nohen- cppstPaston käteensä, vetävät pa- nj jotta siitä eläisi, etsii itsel- äisluokalta, mutta tämä pieni Meksikon kansa viimein nykyi
S ch w erin
sevän yleisiä etuja ja on sen-
lohe-H absburg-O ldenburg- a S o onderburg
n u c ru u .e rj
ri poikkiviivaa, jotka erottavat j{>en sivuansiota maa- tai myös osanen ci paljoakaan paina sen sen hallituksen kautta rnnhan vuoksi päättänyt hävittää sen ve
Hakijoina voivat- tulla huo
G lü ck sen b iirg -llessen H annover hänen . a lh a i s e t
tulot keskinkertaisista (kjn telidastvömichenä. Ile ova‘ isäarvon rinnalla, jonka hän it Syvälle juurtunut mädännäisvvs rotuksen avulla. Ja mitäpä sii mioon myöskin sellaiset naiset,
ja väärvvs oli poistettava, uiko-'
k u n in k aa llisen
m a je s te e ttin s a hovi ia keskinkertaiset suurista n us siis samalla itsenäisiä maanvil se palkkatyöllään
liittää koko maalaisten kapitalistien orjuut-. hen on muistuttamista.
jotka ovat noneita konekirjurei-
m e sta rin purooni O tto W ilhelm K arl kovat perinpohjin tutustuneensa! jelijöitä ja palkkatyöläisiä.
Ko naismäärään.
Hän suurentaa tama kansa
ta.
voiden kiriottaa sekä suomea
oli vapautettava ' Jos kerran tunnustetaan Mek
A ugust F ra n z von A flander-B ackfi^ch nvkvaian luokkasuhteisiin. Mut-j titeollisuuden
alalla löydämme tätä lisäarvomääriiä. häntä riis
että
englanninkieltä.
B ack p fan n e-F u ssan g el
von
H aane- ta vielä naurettavampaa on. kun. näennäisesti
itsenäisiä käsityö tetään. hän on samanlaisessa ase vanhat Diazin aikaiset lait. jo t-1 sikon itsehallinto-oikeus, niin
Hakemukset lähetettävä osot-
ka olivat lahjottaneet kapitalis Yhdysvallat voi tuskin sekaan
m an n in k ä s iv a rte e n nojaten suvaitsi he esittävät meille keskiajan taij läisiä, jotka sieluilleen ja ruu massa kuin hänen toverinsakin
teella.
luonnonrikkaudet tua sen sisäisiin asioihin ameri
vuosisadan miineen ovat riippuvaisia kapita Tavallisesti ei hän tätä rahaan- teille maan
a stu a s a m e ttise lle k ä y tä v ä lle , joka kahdeksannentoista
kuten
maat.
metsät,
kaivokset
tila=toa ia osottavat sutä. että listisesta
Toverin Johtokunta,
kauppiaasta.
Ettei
jo h ti h eid än y lliäisy y k sien sä luo.
pidäkään pääomana, vaan öljylähteet, vesivoiman ja muut kalaisten ja englantilaisten pää
oman sijoittajien “oikeuksiensa” Box 99,
Astoria, Ore.
H ä n e n m a je ste e tille n sa o jen si sit- siihen aikaan oli suhtee11ises‘i
J palkkatyön lainopillinen muoto säästöinä, josta hän työttömyy
yleiset
laitokset,
oli
kumot4ava
vhtä
paljon
pieniä,
keskin-
i
ruta
määrittelemään
luokkarajo
te n Suom en k ru u n u n , v a ltik a n ja van
den tai sairauden tai tapatur Vallankumouksen ja Meksikoni 23532323235348535323535353480248532323235353235348000102020202020202010000000200020202020102
m useonjoh
useonjoh ¡ k e r t a i s i a ja. suuria
v a lta k u n n a n om enan ent. m
. . . . tuloja , k u in |ja ?en o?ottavat lukuisat siirty- man sattuessa saa elantonsa.
kansan uhrauksien ei saanut an- *
palkatusta johtajasta ohi
ta ja , jalk a v äe n k e n ra a li, ra tsu v ä e n n v k v ä ä n ; ja sillä uskovat .ie
Mutta heti kun omaisuus ko taa mennä hukkaan. Meksikos
päällik k ö j
kumonneensa vä'Meet pää-1 jajohtaian, osastopäällikön, yli hoaa yli vissin rajan, tekee se
e v e rsti,
in sin ö ö rio sasto n
sa päätettiin muodostaa kansan
keskiluo-
rita
ris
to
n
rita
rik
u
n
n
a
n
ja
o
m
a
n
insinöörin.
piirtäjän
Irti*
,
...... keskittymisestä,
.
. . IIJC
IIIA'V'IBII« teknikon,
»
-
J
K a |rj<*
rja la
n
omistajalle mahdolliseksi elää tasavalta, eikä voittoilijain.
n Ja k a lk k ie n v a p a u d e n rita riristie n k a n häviöistä ia luokkav astakoii-i pnn)Ojpn ajna työmieheen saak- riistämällä oman työni asemasta i
T IL A T T A V A K S I T A R J O T A A N
K IR J A
sen
Meksikon uusi perustuslaki.
lis
ta
ja
K
arl
Em
il
A
ndero
von
Sih
tipn
kärjistymisestä.
_
ka.
Tässä
on
usein
pahassakin
o m ista ja
vaatimattomassa muodossa, jos) Näiden seikkojen edellyttämä- (
,«/. jolle hän en m a je s te e ttin s a Adolph
Näillä peropateilla. jotka tal.a pU,as^a kun siirtymisten näin hän on pieni koroillaan eläjä tai
vo,
nä laadittiin uusi perustuslaki
F rie d ric h M ecklenburg-Schw erin jne t a v a i ,a tahtovat tehdä olematto- a<teettain tapahtuessa pitäisi tar pienliikkeen harjottaja,
loisteli joka on useissa suhteissa yksi
su v a itsi sanoa m uutam ia k iittä v iä j a ,
suuren yhteiskunnallisen kasti määritellä, n i it ä luokkatun- aasti ja ylellisesti, jos hän kuu-
nierkillisimpiä asiakirjoja. Taan-)
ro h k a se v ia san o ja, sam alla ylen ta. n n1uiH>tuksen ilmeisen J2tu!.ulcn ! nusmerkkejä tävtyV ottaa huomi-1 juu rikkaisiin
Niin monenlaiset tumukselliset amcrikalaiset laki
h ä n e t P y h än J u n k k e rin rita rik u n n .
e j ()ip Exlellakaan hämarmta aa , oon ja niissä luokkien rajat ovat kuin näiden kesken, luokkaeroa-
k o lm an n en luokan rita rik s i s t va mi
v j s | U t a k a a n suta. mitä V '* ’
Yhteiskuntaelämä tarjoaa meil vaisuudet ovatkin, niin erilaisia miehet, jotka itsepintaisesti riip
K IR J. AKU PÄIVIÖ
kiinni kuolleessa mennei
k o h ta is e s ti
k iin n ittä e n , lan e n
k u n t a . m ^ k a oi - t a k a a n , o n .
;
kirjavan kuvan niitä erilai- aktivisia tai passit isiä toimia puvat
syydessä,
kutsuvat
sitä
“ansari-
ta a n s a r a u ta ris tin osottamas aan
ka et ole ry ma l mistä, jm - sirnnijspa
yhteiskuntaluokista kuin heillä kullakin on riistämi- perustuslaiksi.” Edistysmielisil
K irja sis ä ltä ä noin 150 sivua (su u rta kokoa), sid o ttu n a koviin
ho o lllsu u d esta.
-uU °
¡öiden tehtävät yhteiskuntaelä- sessä, niin kiivaasti kuin lie vie- le ihmisille on se parhain suosi
kansiin m ak saa se a in o a staa n 50 se n ttiä .
T äm än jälk e en o tti iam n ma., - s _ ; m ä ihmisia. 101 a y ,ei.
i mässä ja sen kautta myöskin lä saaliin jaossa toisiaan vihaavat
M ikä on k irja S ara K ivistö?
tus tämän lain puolesta. Ainoa
tinsa huostaansa k>innifno~
lisessa tuotannossa on «-
{edut ovat milloin jyrkässä risti- ja keskenään kamppailematkin puoli josta sitä voidaan asialli
S ara K ivistö on kirja, jo ssa tov. Aku rtiiv iö tu n n etu lla taidollaan
kuvailee liuutolaisoloja Suom essa ja m iten n o ita o rja m ark k in o ita a i
poliisi- ja la h ta rik a a r . u Jt ‘
lisesti sama
V ^ o e m m e ion ¿'¡idässä ja niin toisistaan eroavia jonka vuoksi heidän omaisuuten- sesti arvostella, on se että se on
net ent. Bobrikoffm asuntoon joka
ta ^ e i lis e s ti e<e ime <
milloin taas sa ei aina ole varmalla pohjalla
koinaan Suom essa h a rjo te ttiin . K uvaus on hyvin m ielenkiintoinen
tavallista
yksityiskohtaisempi
♦ v .in ,,111 Suom en kunin g ask u n n at
•
n h e n h a r h a l u u l o o n , e t t ä m - E '1' " 1
/
. ..
J
ja a n ta a selvän k ä sity k sen n iis tä v a ik u tte ista m itkä olivat o h jaa m as
n yt k uuluu »
.vvtonu:i p eh r ' ■ •
••
.
___ i.^ asteeltani
yhtyvätkin
toisiinsa
|
—
mm
on
heillä
kuitenkin
vksi
Mutta
kun
otamme
huomioon
sa noita ihm iskauppoja, e te n k in siitä m in k älaiseen ale n n u stilaa n —
le jolloin h än en y lh ä is ö ten sa l enr
sekä n u o ret e ttä v a n h a t — h u u to la ise t sen k a u tta a s e te ttiin . Sam al
sen tavan, millä amcrikalaiset
^Svinhufvud, tu n n e tu lla leik illisy y d et
la se luo tu n te e llise n kuvauksen yhden h u u to laisty tö n m onivaiheises
tuomioistuimet
ovat
selittänee,
¡ään. joka el la in k a a n rik k o n u t juh
ta e lä m ästä ja n iistä k ä rsim y k sistä , m ihin hänen y h teisk u n n allin en
Yhdysvaltain perusHtslain eräi
v a a n p äinvastoin sitä
asem an sa h ä n e t, h u u to la isk a sv a tu k se n saan een a. Johtaa ja kuinka
kaksi
s a ttu v a s ti ja yfcv äatl kohotti, lausui
U 1i?esti o n heidän tvonsa eri-1 noustaan k
a k i luokkaa vastak- nallisessa riidassa riistäjien ja tä kohtia — käyttäneet hyväk
hänelle kovien koettelem u k sien jälk een selviää m itä on so rre tu n k an
sanluokan te h tä v ä v a p a u tu a k see n ja sa a v u tta a k se e n m ahdollisuuden
e ttä n v t täm ä k in liu n a palvelee ™ i la^ ta mutta taloudellisesti o v a t^ Jin . Eiko jo silmäyskin luok-1 riistettyjen kesken ei kysytä o seen sen lyhytsanaisuutta — kä
tehtäviin heti oso-'J maisuuden suuriin ta riistäjien sitämme me helposti, miksi Mek
elää ihm isenä.
nauden ja k orkeld«« kan salaish y v ei
molemniat
palkka'völäisiä
ja
erilaisiin
te
pauden
M eillä on kau n o k irjallisu u d essam m e hyvin h arv o ja teoksia, jo tk a
sikon perustuslain laatijat ot‘i-!
itä.“ että ainoastaan omaisuuteen osuuskunnan jäsenten kesken.
e n tise t s o rta ja t .on kuuluvat samaan luokkaan.
tä tä a la a näin se lv ä p iirte ise stä k ä sitte lev ä t.
den a sia a , t u n
Yhteiskunnallisen tuotantopro perustuva jako kahteen luokkaan
Tässä selostuksessa käy heti vat huomioonsa vksityisseikatkin
a je ttu pois ja k a n sa n v a lta re h o tta a
(Jo tk a eiv ät ole v ak in aisia asiam iehiäm m e, tu lee rahan se u ra ta
k a ik k ia lla , johon hänen m a je s te e t sessin monimuotoisuuden vuok-i™ epätieteellinen, paikkansa pi- selville, ettemme väitä, että vii niin tarkoin.
tilau sta . A siam iehet sa a v a t 20 p ro sen tin alen n u k sen .)
Meksikon perustuslain 76 uinen
tin s a Adolph F rie d ric h M ecklenburg si ei ole ihmekään, että silmä nä-' tämätön ja ainoastaan kansani:,,- j tcjskunnan muodostavat ainoas-
S chw erin jne. su v aitsi a n ta a hovihls k c e k i r j a v a n k u v a n e ri y lite is - hotustarkotuksessa keksitty väi taan nämä molemmat ryhmät luvun
f-kohdan mukaan ovat.
',IIIBMIIIIIllllMlllltllllllllHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII'IIIIIIIIHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII'""ll,,ll,n,’,A,n•l•"’**na•,’M
,’^,l,"l
te?
Niiden
välillä
on
kerros,
josta
“kaikki
entisen
hallituksen vuon
¡o rio its ija n sa parooni K vros M agnus j knntaluokista. Teollisuudessa o-
T ila taa n oso tteella;
von W le d e rk ä u e rin v a sta ta, jo n k a tä vat
lii. Tämä jako perustuu vh- ei voida sanoa kumpaa ryhmää na 1876 tai sen jälkeen tekemät
kapitalistiset työnantajat
m ä te k ik in hovlm iehen su lav u u d ella; nalkkatvöläisten
......... ..
vastakohtina teiskuntajärjestvksen sisimpään lähempänä se on. esim. talonpoi- sitoumukset ja myönnytykset
TOVERI, Box 99, Astoria, Ore.
puhe o te ttiin h eid än ylh äisy y k sien sa
vjej,eiie perussuhteelle no- olemukseen. S e johtuu siitä eri-’| ka, joka riistää työmiestä, mut- jotka ovat johtaneet maan, veden
T ähän m u k aan l i i t ä n ...................d o lla ria ............ ........Benttlä Ja pyy-
Tinniesta u u ten a arm onosotuksena ^ ¡jau tu u liikkeen suuruuden mu- koisesta osasta, joka rahalla on ta jota itseä maanomistaja riis tai luonnonrikkaudet yksityisten
y h teia y m m ä rry k sen
kapitalismin
valtaankohòamisa- tää. tai virkamies, joka saa kes tai yhtiö,itten monopolin alaisik
dän lä h e ttä m ä ä n o so tte e lla n i....................kpl. k irja a S ara Klyistik
si.
uudelleen
järjestettävät
ja
on
kinkertaisen
palkan.
Mille
kan
*
Xsenäincn
käsityöläinen
on
siinä
joilta
asti.
Raha
voi
olla
kapi-
ta a n .
k u i suhteessa kapitalistin kanssa sa-i talia. s. o. jos sen omistaja os- nalle hän asettuu suuressa val toimeenpanevalla
hallintolaitok
N im i.................................. - .................—
tlukui
P itk in tie tä oli suuret, tu h atlu
se t k a n s a la is e t h u rra a m a ssa hänen [113ssa asemassa, että hän on it-i taa sillä tuotantovälineitä, vuok- tiollisessa taistelussa käy selvil sella oikeus ¡riistaa niistä mität-
Oaote........... Ì—...................... —
m a je ste e tille n sa . Ja sa n o ta a n sen t u ‘ spna;npn Hikkeenhariottaja. joka i raa työläisiä ja myy niiden val- le vasta erikoisesti tutkittaessa tö, miksi sellaiset, jotka vakavasti
kuitenkaan käytä palkkatyö-1 mistamia tavaroita, niin palaa se hänen ’luokka-asemaansa. Mut haittaavat kansan etuja.” Perus
leen m aksam aan Suonien kunipgar
kunnan pääk au p u n g ille IIplsingl!le ! v a k e ä . Käsityömäisen pienliik- takasin hänen käsiinsä cnenty- ta ihmisten ja luokkien enem tuslaki antaa kansalle oikeuden
s a to ja tu h a n s ia m ark k o ja.
ikeen pikku mestareita, sanioin- neenä rahana, suurempana, lisä mistöön nähden pit^i paikkansa rajotella yksityisomaisuutta ja
Ilta p äiv ä llä p id ettiin h än en m aje ' kuin pienkauppiaitakin kutsutaan arvolla
siunattuna pääomani. että heidän erilaiset ja erikoiset määritellä en suhteita milloin
te e ttin s a lin n a n kohdalla manmoer Lavajjjspssa keskustelukielessä e- Hänen ei tarvitse edes itse sitä yhteiskunnalliset toimensa suu hvvänsä tavalla jonka se katsoo
■ I
[
valtiollisessa taistelussa vleisille eduille hyödylliseksi.
johon ottivat osaa kaikki kaupung" j rjkoiseksi suurkapitalisteista ero- tehdä; toiset ihmiset kyllä otta- ressa
I Järjestömme asioita ;i
Toim ittajapaikkoja
avoinna
J
Sara Kivistö