Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 30, 1918)
% 1 TOVERI s— litikoitsijain likaisia tarkotuksia palvelemaan ilman että hän voi Lianen (uomalaisen tyflvlen linenkannattaja, sitä vastustamaan, on ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä asettua paitsi sunnuntaina. I verrattavissa maantierosvoiluun. TO IM IT U SK U N TA : Mutta Californian unionistien W. N. REIVO, LAURI M OILANEN, A D O L F U SALM I, A. B. MÄKELÄ, ja työläisten keskuudessa yleensä SULO SYV Ä N EN . ei kauppakamarin roistoilla näy- 1 tä vielä olevan niitään hätää. TOVERI TOVERI * (T H E COMRADE) The organ of the Finnish workers in the , Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Aatoria, Ore., by the Western Work men’s Publishing Society. A N TTI J. PARTAN, Manager. Voitaisiinko sitä selittää voittoiluksi? Nykyisin kun Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, i • . samoin under the Act of March 3, 18/9. ttllin a t elintarpeitten kuin kaikkien Ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- m uittenkin tarpeitten hinnat ovat S È S j Ì À ? 1 Kihlaus-*syutyTi-t7aärÄ P luim aavasti kohonneet ja niiden j Ä ^ ^ a « ^ f e ^ k e r t “ Ä - i m ukana m yöskin— kin— luonnollisesti ilmotukset >1.50 kerta, aviueru-ilmotukset __ k a i k k i e n liikkeenharjottajien fl.OO kerta. Seisovat ilmotukret sopimuk sen mukaan. Satunnaisista Umotuksista tu- voitot, puhutaan yleisesti Voit- Ice rahan seurata mukana. Euglanninkie- . ' laati suomennetaan vapaasti. toilusta jonkinlaisena erikoisein- Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 min illhottai atl.T ja rikollisena elämän luonteenm ukaista toim in taa. Työläisiä luonnollisesti ki ristetään entistä enemmän, m ut ta sehän kuuluu asiaan. Ilm an työläisten riistoa ja kiristystä ei voittoja voi saada ollenkaan, sil lä kaikki mikä voittoina otetaan, telm än vartijain tekem ään. Luon nollisesti ei lapselle,' joka ei ole ollut koulussa, saisi antaa ope- tustodistusta, sillä tiedoiltaan hän on jäänyt heikoksi opetusta vaille jäädessään. Elinkustannusten kohotessa otetaan työläisiltä. kaikkialla olisi opettajiston palk —— — — — »■ <♦» •»------- koja välttäm ättä ollut kohotetta M uuan kapitalism in va, m utta sellaista ei liene tapah välttäm ätön tunut kuin verrattain harvoissa tapauksissa ja silloinkin vain y- seuraus limmille. V arsinaisille kansa Niin paljon kuin , puhutaankin koulujen opettajille, joina suu siitä, miten kapitalistinen tuo- I tanto vaatii oppinutta töä, miten esim. kansakoululai- 175 l ( l l l l l l 1 H 1 1 1 I W H Í I IH -H rimmaksi osaksi on naisia, ei ole rim m an v astalau seen . S illä o v ath an korotettu palkkoja. Seuraus sii täm än h allitu k sen v a a tim u k se t niin rö yhkeät. e tte i m oisia m ailm anhisto- tä on ollut, että suuri m äärä o- r iässä viejiä m illoinkaan ole mille- pettäjiä on etsinyt m uita to im i-; kään itsenäiselle valtiolle asetettu I 1 I 1 I I 1 I I 1 I 1 I » 1 -H ’I H I H - aloja ja koulut ovat jääneet opet- j e iv ä tk ä voi olla m uuta v a rte n ta r PIIR IJÄ R JE ST Ä JÄ HAUTAMÄEN LU E N T O T IL A ISU U D E T OREGO- k o tetu t kuin su o ra sta a n sodan ai tajapulaan. Järjestömme asioita Miltä hyvänsä kulm alta ase maa tarkastaakaan ,tulee aina sii- k aansaam iseksi. ‘ NISSA JA VVASHINGTONISSA E lokuulla: — A sto ria ssa 1 ja 2 päivänä. * S v e n se n issä 3 p :n ä . lien lopputulokseen, että kapua- P o rtla n d issa 4, 5 ja 6 p :n ä . listit käyttävät hyväkseen kaikki W oodlandissa 7 p .n ä . tilaisuudet, estääkseen työläislap- Mt. Solossa 8 p :n ä . W inlockissa 9, 10 ja 11 p :n ä . set pääsem ästä kouluun, jos he In d ep en d en cessä 12 ja 13 p :n ä . vain voivat käyttää niitä tuotan- G rays H a rb o rissa a lk a e n 14 p :n ä , , ' ja tk u v a s ti 25 p :n ilta a n sa ak k a , tonsa palveluksessa. A berdeenin ja H oquiam in o sa sto jen m ä ä rä ä m ä ssä jä rje s ty k s e s s ä . R aym ondissa 26 ja 27 p :n ä . llvvacossa 28 Ja 29 p :n ä . Sen jälk e en tu le e p u h u ja Ala-Co- lum blan k esäju h lille, joiden jälk e en ja tk a a m a tk a a n sa jälle e n P o rtlan - diin ja s ie ltä T acom aan -ja edelleen pohjois-W ashingtoniln •W ashingtofiin SUOMEN TYÖM IEHEN LAKKAUT- ( m ässä, ‘'m inkälaisia sydäm ettöm iä «e- valtiokom ltean. jä rje s ty k s e n m ukaan. teitä kehotam m e TAM INEN. n ylkijöitä ovat aikam m e suom alaiset» Puoluetoverit, L än sip iirin p iirisih te e ri. s o s ia lis tijo h ta ja t’’ — ja sam alla kep ■ jdukkokokoukslssa tuom aan ilmi H elsingin S anom issa ju lk a ista an K ö \ HÄL1S uutinen — osasto ssa “Oikeus- ja lotellut heiltä om an k e h u n ta n sa fn u ' LU O K K A TIETO ISEN "seitsem än s a ta a A m erikan T öN JÄRKÄHTÄMÄTÖN R A I HÄN p o liisiasio ita” — jo ssa lau su taan m. kaan Cal. s. s.-osastojen n e u v o tte lu m. se u ra a v a a: d o llaria.” * i VAATIMUS. k o k o u k sesta, 6 p. h e in ä k . 1918, "V alkoisten sa a v u ttu a kaupunkiim Se n ä istä u h reik si jo u tu n eista, joi- H etki on vakava, vakavam pi kuin F o rt B raggissa, Cal. m e su lje ttiin , kuteu tu n n e ttu a , Työ ta hän suurim m an sum m an ($200) m ikään v iim eisten kym m enen vuo m iehen Sanom alehti O y:n kirjapaino. Pyk. 1. — Calif. s. s.-osastojen vai- Yhtiön johto k u n ta anoi m yöhem m in o n n istui nykäsem ään, k irjo tta a s a -id e n ajalla. V aara lähenee! M ailman lupaa saada ja tk a a kirjapainon toi- m assa lehdessä: “ L äh ety sy stäv ät, sota uhkaa! H a llitsev at luokat, jo t tio k o m itean k irju ri k u tsu i kokouksen m intaa. S ellaista lupaa ei kuiten- j kuulkaa täm ä, e ttä nyt kovan puun ka te iltä rau h an a ik a n a tu k k iv at koolle kello 10 aam u p äiv r, ällä. Pyk. 2. — V kaan voitu m yöntää, sillä kaupungin» . .. ..... . , . o 1 . .... , , , , < -Vh' ~ v a alittiin in u in p pu h een jo h ta- kom endantti vaati, e ttä yhtiön jo h -! d o ,larit Py°n te ta a n A storian S a n o suun. te itä y len k a tso v at ja k ä y ttä v ä t j jak si K alje H ellm an, v a lta k irjo ja t a r toa olisi ensin kuu lu steltav a sen n ,a«n konttoriin, ja kun ne k e rra n hyväksensä, ta h to v a t teid ä t nyt ku , Pyk. 3. *— V alittiin vaiti sinne ovat päässeet, niin kyllä n iistä le tta a tykinruuaksi. K aikkialla ka k a sta m aa n O. Sirola. K alle H ellm an su h ta u tu m isesta k ap in aan .” ja a lle k irjo tta n u t. T äm ä uutinen on ju lk a istu touko T ervapam ppu huolen p itää.” ( jahdelkoon v allan p itäjien k o rv issa: Pyk. 4. V a lta k irja lla e d u stiv a t kuun lopulla. T oisessa leh d essä ju l J a se on se totuuden ¡»tina. Hai- EM M E HALUA SOTAA! ALAS se u ra a v a t to v e rit: W. B erkeleyn s. kaisi sam a lehti uutisen, jo ssa kertoi. (k äillä s a a tte “ kovan puun dollarei-1 SOTA! o sasto a O. Sirola, S a n n y K osky W. M utta ehkä ! ELÄKÖÖN KANSAINVÄLINEN B. lauluseuraa. O tto P ollari näytelm ä- e ttä Työm iehen k irja p ain o oli o te ttu ¡ tarine”, ty ttö raisk a t! seu raa, A. P u lk k an en ja O. T uom ola tak avarikkoon valtion sotilastöiden ' 8e On opiksi, K A N SO J E N V E L J ES T Y MIN E N ! s o itto k u n ta a : F o rt B raggin s. s.-osas tek e m istä varten . j — —. — B erliinissä heinäk. 25 p. 1914. toa K usti F rä k i, M atti H elm an, F ra n k H elsingin sak salain en sotilasko- ' OIKEUTTA SAKSANKIN SOSIA- M äkelä, n ä y te lm ä se u ra a W illiam S a P uoluehallinto,” m en d an tti siis Työm iehen la k k a u tta , L ISTEILLE! lo. T overiklubla W illiam M anteli; a lisessa su o ritti varsin aisen pyövelin : PÄIVÄLEHDEN “ PAROONI” LAH C om ptchen o sasto a L ean d er Sirviö; teh täv än ' V ira,,inen to d istu s siitä, e ttä Saksan E urekan o sasto a M atti E. H ellm an; TARISENAATIN SUOSIOSSA. San F ranciscon s. s.-osastoa A. K os M itään m uitakaan so sia listileh tiä « ” ¡«1 «demokratia sa n k arillise sti yrit- k elain en , K. H ellm an ja o rk e s te ria Työm ies k irjo tta a : ei ilm esty, ja kun ulkom aille lä h e -. 4i Pid ättää S aksan ,tä v a " a " k a Jo u sin en , lau lu se u ra a H ilm a H arju , s a n e n sotakoneistoa alo ttam asta “ Päivälehti' k ainoksuessaan tu n n u s tettavat«- k irjeetk in on avonaisina jä n ä y te lm ä se u ra a O lavi H artm an . ta a parooni Piisaa henkiveljekseen. m ailm ansotaa. Pyk. 5. — V alittiin pousivaliokun- te ttä v ä postiin, on helppo y m m ärtää, tekee sen h u m o ristisen väitteen, et- c tra n sla tio n filed w ith the P o stm aster ta a n : O. H a rtm a n , M. E. H ellm an, m iksi siellä ei nykyään voida saada at (T A ru storia, O r e . tu ly 30, 1918. as r « |u ..- ,l *a P a r o o n i O n k in s o s i a l i s t i . F. M äkelä. , . , , m itään lu o tettav ia tieto ja. Ainoaa by section 19 ol th e A ct of O ct. 6th, 1917.) K iitäm m e k u n n iasta ja pyydäm m e Pvk. 6. — L u e ttiin Cal. s. s.-osasto- taan la h ta rie n valheet k u lk ev at va Sodan syttym isen a ik a n a olivat so sam alla to d istaa P ä iv äleh teä toim it jen valtiokom ltean vuosikertom us j a päästi. s ia lis tit S aksan voim akkain p o liitti-! taville hunneille, e ttä parooni on hy v äk sy ttiin , vaan la u su ttiin m ielipi nen puolue. S entähden on kaikkial- «ikein p alo v ak u u tetu sti sam anlainen teitä, e ttä olisi se ¿»aanut olla seik- kaperälsem pi. KANSANVALISTUKSEN m i n i s t e la. niin vapaam ielisten kuin vanhoil l hunni kuin h e k ln - Pyk. 7. — A. H a u ta m ä k i a lu s ti ky r i SEKIN. liaten, niin e d isty k sellisten kuin taan- “ H elsingin Sanom at, P äivälehden sym yksen: P iirik o k o u k sen ta rp e e lli im u tu tti, k erto o n im ittäin K reivi D iuiitri Tolstoi, joka aikoi tu m u k sellisten , niin ystäväin kuin K äy . i seu raav an asian paro o n ista ja hänen suus tulevan vuoden aik an a. naan oli V enäjän sisäm in isterin ä, oli \ih o lllsti n taholta pyritty m oitti- n e ljis tä ä n , jo ista ain ak in osa k ä r te tty ä useam pia puh een v u o ro ja jä t e t ep ä ilem ä ttä vanlioillism relisin kai m aan ja tu om itsem aan Saksan sosia sii pitem p iaik aista vankeus:au-gaif: tiin asia ponsivaliokunnalle. Pyk. 8. N euvottelukokous päät- kista vanhoillisista sisä m in iste re istä lld em o k raatista puoluetta siltä, ettei tu sta N orjassa. R u o tsalaisten — . ... ... , < iir « n o u a inbH c--; n . , l u o v u t t a a $100 län sip iirin k a ssa a n lehdes;, a , D a g H a u ta m ä e n k a n tt i -la iia ts io n iti m itä tuossa m aassa ikinä on ollut. se ryhtynyt tai kyennyt sotaa e s tä p * uoineai> a 7 * ° '1 1 1 'g e n s P ressissä teh tiin ehdotus, e t t ä 1 ria u ia m a e n « a u u a a g ita tsio m ti- Ja ennen sigäm inistC -iksi tuloaan sa maän. M oittim inen on sangen help- guom en iah‘t arivlranom B iset n .,ltyj I liile. Pyk. 9. — K e sk u ste ltiin nuoriso- ja ma m ies oli ollut — k an san v alistu k poa; helppoa myös» on neuvoa toi > s jvjtt d ip lo m aattista tie tä vapautta sen m inisterinä! sille m en ettelytapoja, varsinkin 4,000 m aan näm ä pom m im iehet, koska Jiei ihan n eliito n p e ru s ta m is e s ta ja j ä t e t tiin ponsivaliokunnalle. E rity ise sti hän vihasi sanom aleh m ailin m atkan p äästä ja to d ellista ^än väkevää apuaan kauppalaivojen Pyk. 10. — T overin a p u to im itta ja u tu n te m a tta — k irjo tta a k l,k a tta m is*ssa v ie,a . ta rv itta isiin . distöä, joka toisinaan oli p ahasti pi tilan n e tta ......... ,, , R u o tsalaiset ja n o rja laiset v a stu sta v alitse m ise sta San F ranciscoon k ä y dellyt noin p atav an h o illista v alistu k eräs tässä m aassa ilm estyvä sak san vat v a p a u ttam ista se littä en , e ttä poni te ttiin u seita puh een v u o ro ja ja ä ä sen pylvästä. kielinen sosialistilehti. m iparoonilla oli rikoksellinen aiko. n e s te ttiin : v alitsem isen puolesta 2 ja M uutam ana päivänä tuli h änelle sa H arvat ihm iset S aksan ulkopuolet m us h u k u tta a koko N orjan k a u p p alal v astaan 11, vaan la u su ttiin m ielip itei tä . e ttä valtiokom itea saa m ak saa I idens l e g n k irjo tta a Suo nom äan jäähyväisiä eräs hän en mi la tie tä v ä t tahi ta ju a v a t, kuinka ! vast0 jonkun sum m an p alkkioksi k u n n o lli . i m en v iranom aisten h a rra s tu s te n ioh n iste ristö n sä virkam ies, jolle hän oli suu n n ato n ta voim aa ed u staa sellai i •. että ia- selle k irje e n v a ih ta ja lle . jo s ta v ap au ttaa pom m iparoonit, m yöntänyt loman ulkom aille m atkus nen sotakoneisto, joku perustuu pe> pom m it oli ta rk o te ttu sodan puhjet Pyk. 11. — O te ttiin k e s k u ste lta v a k si Itocklinin o sasto n a s ia t ja jä te ttiin tu m ista varten. rionölliselle ainm attiso iu riu d elle, jo ! tua Y hdysvaltain ja S aksan välillä ponsivaliokunnalle. “ T oivotan onnea m atkallenne", sa ta holvaa ja vaalii aatelin en «junk k ä y te ttä v ä k si en sin m ain itu n m aan Pyk? 12. — K ysym ys h a a ra o s a sto noi kreivi Tolstoi, “ m inne • a ijo tte k e rik a sti ja jota tu k em assa on ny laivojen tuhoam iseen sekä huom aut jen p e ru sta m ise sta m yös jä te ttiin taa m. m. e ttä suo m alaisten m ieltä m a tk u sta a ? ” kyaikaisen k a p ita listisen teo llisu u s ei kiinnitä m ikä v aara m ain itu sta ponsivaliokunnalle. “ Reinille. teidän ylhäisyytenne. tuotannon, im perialism in ja kom m er su u re n m o is e s ta räjäh d y sain eid en va Pyk. 13. — K esk u steltiin .e ttä vie T untisin itsen i hyvin onnelliseksi, jos aialism in koko m ahtivalta. ru sto ssa p itä m ise stä ja k u lje tu k se sta läkö tatk e tn a n k esäju h lain pitoa e d e l leenkin. P ä ä te ttiin p itä ä W. B er teidän ylhäisyydellänne olisi an n et Vain harv at ihm iset ollenkaan tie on ollut N orjalle, m u tta he saavat keleyn puolella, y h teise t San F r a n aksan k a n san v a lta ise t bU° da an teeksi, e ttä se k iin n ittä ä tavuna jotain teh tä v ää m inun suori läv ät. e ttä S bar.san K ansanvaltaiset norja la iste n m ieltä ja e ttä viim eksi ciscon ja B erkeleyn k an ssa, ensi k e te tta v a k se n i siellä.” voim at, jotka milteä yksinom aan ra- m ainitut eivät voiT suurina" vapauden sänä. A jan s a a ta t m ä ä rä tä o sa sto t. Pvk 14. — O te ttiin yhden tu n n in “ T ehtävääkö? Enpä tiedä tuo jo ttu v at so sialidem okraatiseen puo i sa n k are in a pitää u rk k ijo ita, jo tk a ta, k ä y tte k ö m atk allan n e M ainzissa?” lueeseen, urhoollisesti ja sa n k arin i , o v a t. salaltäh m äisesti k u lje tta n e e t lai väliaika. Pyk. 15. — P u h e e n jo h ta ja k u tsu i “ Olen aikonut siellä viipyä joita sesti ponnistelivat e stä ä k se n sä W ie ■ ' O!k' n ..h elvetinkoneita, joiden on oi kokouksen koolle ja p o n siv alio k u n ta „ ... . ......... ! iut m aara rä jä h tä ä laivan päästyä kin .päiviä, teidän ylh äisy y ten n e.” nin ja B erliinin v allan p itäjiä pane a v o im e ll\ m erelle. L ehti uskoo suo- ra p o rtte e ra sj. L u e ttiin ponnet ja hy “Siiloinpa voitte tehdä suuren pal m asta liikkeelle m ilita ristista sota m alaisella (la h tare id e n ) diplom atial v äk sy ttiin se u ra a v a t: P ä ä te ttiin , e t veluksen: m enkää Gutenberginx m uis koneistoansa. N äitä heidän yrityk 1» olevan parem pia teh tä v iä kuin tä Cal. v altiokom itea h uolehtii Rock- to p atsaalle ja sylkekää sitä m ieltä siän sä a v u stiv a t p ontevasti Itävallan tä lla iste n henkilöiden v apauttam inen linin osaston irta im e s ta o m aisu u d es kuin m yöskin k a ik e sta, joka k u u vapau ta minun nim essäni kolm asti silm ille!" vieläpä z n ä itä vastaan liitto u tu n e n upnt™ v irl«M,ll’T * a luu san o tu lle o s a s e lle . T o v e rila in a t d e n san k a re id e n ’ I uku vielä liian pie lenkin valtojen sosialistit. ni, koska olisi pitän y t ty h je n tä ä nor m ak settak o o n irta im is to om aisuuden KUINKA LAIVOJEN TONNIMÄÄRÄ M utta niin voim akkaat kuin sosia ! ja la is e t vankilatkin luvun llsäum i i n n isla . k*‘r ty u eillä varoilla. Myös LASKETAAN. E hkäpä Suom en lah ta re id en i LU «te, ■ Va t o^ ? niitean hunl«htia, e ttä lls tijä rje s tö t v. 1914 olivatkin, olivat seksi. to ye r '«a i’ia t tulevat, m akse- M onelle sellaiselle, joka ei ole lai ne. kuitenkin vielä liian heikkoja voi diplom atia voikin a v a ta S aksan a ♦ ak. vulla n o rja laiste n vankiloiden -ovet ' , St varoilla. Va- varakennus am m atista perillä, lienee d aksensa m urtaa näiden m aiden ,, hunsvotit pääsisiv . • ät iät , näm ä hunsv keTattal' <*in valtiom m e o sasto jen . . Jotta a nrtIua o tit pääsisiv ät jä t vaikea arvioida laivan kokoa n iistä junkk eriu d en ja k ap italistisen im pe kam aan roiviotöitänsä. kesken neu v o ttelu k o k o u k sen p ä ä ttä e rilaisista to n n im ääristä, joita taval rialism in valtio llista valtaa. J a kud “Ei suinkaan P ä iv äle h tik ä än usko m ällä tavalla. Pvk. 16. — K okous lau su i toivo llsesti ilm otetaan. S e k o tta v in ta on vuoden 1914 heinäkuun ja elokuun e ita Suom en la h ta ri diplom atia läh m uksen, e ttä ei ensi k e sän ä pidetä Btv u"tan? a,a..n ««slallsteja pois van se, e ttä laivoista p u h u tta e ssa k ä y te ratk a ise v a t päivät tu liv at, huom asi | , .... . Kiloista.' h eh än on n iitä juu ri sinne L änsipiirin e d u sta jak o k o u sta p itkien tään n e ljä n la ista tonnilaskua, milloin vat he o le v a n a , tuiki v o .m a tto m ia ; iä ä e tta n yt . j a m illoin sqsialisteiH t ma tk o je n ^ k u in m yös kalliiden mat- yhtä, milloin toista. Ne ovat: brut p y säyttäm ään W ienin js ^ B e r liin in i vankilan ovet a v au tu v atk in , tapah totonni, nettotonni, kan tav u u sto n n i ja vallanpitäjien sotapuuhia. P re u ssi-¡lu u se vain siksi .että vangit m esta paina vuustonni. laiset^ sotakoneiston rak en tam iseen i Em m e tiedä, onko parooni Pusa K antavuustonniluku ilm aisee, kuin ja k eh ittäm iseen oli ta rv ittu lähes Suom en h erro jen diplom atian huo ka paljo laiva todella voi ottaa las sata vuotta, eikä sitä sentähden pys m iota h e rä ttä n e id e n pom m iherrojen tia, kivihiili- y. m. ta rp e e t siihen ty n y t m uutam assa p äivässä kukista joukossa. E hkäpä hän on s itte n lu ettu n a m aan nuorin poliittinen puolue, var kin A m erikassa ja a v u ste lee Päivä B ruttotonniluku perustuu laivarun sinkin kun tällä nuorella puolueel leh teä niiden in ainioitteu. ju n k k eris 1 aten julistetaan parin toim it k irjo tu sten laa tim ise ssa gon kuutiosisällykseen, e rä itä tiloja la olivat v a sta ssaa n kaikki porvari! In iellsten tajan paikka 1 qyerisha hakukel- i »ehti viljalti sisä ltä ä , sam alla lu k u u n o ttam a tta , eikä se suuresti liset puolueet. puoluetoverien h aetta- ; näytellen lo ja a lisu u tta P äivälehden poistcn kaan kuulu laivan kantavuuteen. S anojensa vakuudeksi leh ti julka ' kanssa kansanvallan asialle H akijoilta vaaditaan so- N ettotonriiluku saadaan vähentä sec valokuvajäljennöksen S aksan so i "Ih tu k äa siis paroeninne. Ma.istiscn liikkeen tunteiluista vaan ,ctta h ä n e t saa m ällä b ru tto tonniluvusta laivaväelle sialidem okraatisen puolueen pää-ää t . sekä kyky kääntää kirjotuksia a n n a tta la n V orw ärtsin heinäk ' ? ? " • k" ”,ni hänen su h te e n sa eri ja koneistolle ta rv itta v a t tilat, eikä n n e e n n k ita suom enkieleltä englanninkielelle n n a u a ja n \o rw » rts in h e in ä k ., n ä «äiin k a nRaHjstin iehtJin tä sekään paljo kuulu laivan kantavuu 25 p. 1914 an tam an ylim ääräisen nu , m uassa s e lv ite ttä isiin .” ja päinvastoin. A inoastaan sel teen. m eron etu siv u sta, jo n k a kokonaan R aivaaja jftiolestaan jatk aa t 't ä laiset, jotka 'o v at olleet vähin P ainavuustonniluku o so ttaa, mon tä y ttä ä m ainitun puolueen h a llin n o n ! Juttua m ainitsem alla .e ttä e rä s hv täin vuotien sosialist¡puolueessa, tak o tonnia laiva täy d essä lastissa voim akas ju listu s sotaa vastaan. Tue j v in -lu o te tta v a tie to kertoo Pusa-pä- voivat tulla huom ioonotetuiksi. ollessaan painaa — siinä siis on lai nvt jo histo riallin en a sia k irja on näin foonin saan een ^ arm ahduksen norjr, K un ainakin yksi paikka on van paiho ja kantavuus y h tee n las kuuluva: , laiselta oikeudelta, kun hän todisti k ettu in a “ Kehptua! n iitä m uita vastaan, jotka olivat oi täy tettäv ä niin pian kuin kel- hakija ilm estyy, niin E sim erkiksi 9,000 tonnin “ vetoises Vielä höy ry äv ät B alkanin k en tät lect norjalaisia laivoja tuhoamassa. v )Im e n kehotetaan toimeen pyrkijöitä t a ” laiv asta olisivat edelläm ainitut tuhansien murhattujen verestä, vielä Norjasta poistuminen lienee pantu lähettäm ään hakem uksensa vii to n n im ää rä t suunnilleen se u ra a v a t: savuavat hävitettyjen kaupunkien armahduksen ehdoksi. Olipa tämän vyttelem ättä. Toisen paikan täy t K an tavuustonnia .......................... 9,000 ja autioiksi tehtyjen kylien rauniot; Pusa-paroonin kepposen johdosta jou B ru tto to n n ia ............ 5,000 vielä harhailevat nällstyneet työttö tua itse helsinkiläinen suurloijari täm inen tulee kysym ykseen vas . . , , . Ihm isyyden ja siv isty k sen nim es S aksan lu o k k atieto in eu koyhalis- panee leim uavan v a sta lau se e n sa tätä noiden s o ta k iih o tta ja iu rikoksel- lista a ie tta v astaan. Se v aatim alla vaatii S aksan h a llitu s ta k ä y ttä m ä ä n v aik u tu sv a ltan sa K avallan h a llitu k seen rau h an ylläp itäm isek si, ja jos m 0 häpeällinen sota ei e n ä ä olisi es i te ttä v issä , k ieläty ty m ään k a ik e sta so tila a llise sta se k aa n tu m isesta . Ei ain o atak aan tip p a a yhdenkään sak salaisen sotam iehen v e rta saa u h rata Itävallan hallitsevien vallan- 1 him olle eikä im perialistiselle etuilul js ä toksen perustam inen tapahtui kapitalism in omien etujen takia, niin sittenkin on totta, että k a p ita lis tin etujen .mukaista on cents per inch. Special discount is allowed ^ ¡ tT, p n n for larger and continuous advextiscnieuts. 11,11 U d. työväestön valistuksen ja ope _ t o v e r i , » o x 9>, a s t o r iA y KE.__ , XJmta kun tarkem m in tutkii tuksen vastustam inen. T ietä P ö y täk irja, t il a u s h in n a t sitä ja ottaa huomioon kaikki m ättöm yydessä ja pimeydessä Yhdysvalloissa ja Csnadassa: . . . :i Yksi vuosikerta..$5.50 6 kuukautta. .$3.00 i ' a llit S P \d t S e ik a t, U11U e ip ä Silliä elävä työväestö» on sittenkin ‘ ' j X i . ' j S X r “ ¡m itään erikoisempaa. m itään ka- edullisempaa kuin tietoinen, op II, .|a.«o « kuuluutta, .fr; j ipitalisniin luuntcenom aisuudcsta pinut ja valistunut. S U B äC R lP T IO N RATES: poikkeavaa olekaan. r i i s t i t ja K apitalistisen teollisuuden yh In the United States and Canada One year------- $5.50 Six m onths............$3.00 p i e n e m m ä t riistäjät k ä y t t ä v ä t teydessä tarvitaan paljon am Three months. .$1.60 One m o n t h ...... .60 1 . . . . xs=------------------------ — -------------- - - - ¡ v a in tilaisuutta hyväkseen tävt- m attiopetuksen, m äärätyn teknil 11 uoue.i-.to sijaitsee 10:nuen ja Duane katu- t-i^ k n n c-i n iin lc iik k iir « .illp p n jen kulmassa. Telefooni: konttori 365. I J t n la s K U ’lS a U lin K U K K U ro illC en lisen opetuksen saanutta väes ^ to im itu s 832. ---------■-------------- kuin m ahdollista. Ei ole unoh- töä, muttii1 sellaista kyllä tulee ” Elettävä sitäkään, että useimmilla nykyisellä aikakaudella olojen pa Poliittisia juonia vain aluilla vallitsevat rajaliinnat. joi- kosta. ilman että kapitalistit oli ; den ylitse ei ollenkaan tarvitse sivat ollenkaan pakotettuja sen t u ti s e t L alilorniasta kertoivat' •• , , . .m en in , saadakseen suunnatto- takia toimimaan kansanvalistuk la u a n ta n a , että kuvernööri Step-i , 1 man Miuria voittoja, h littelya hens on siirtänyt « . i. .. ei vlei- , • sen ja työväestön opetuksen edis 7 Moonevn - kuo- saattaa tapahtua, m utta tämiseksi. lem antuom iou täytäntöönpanon i sestj joulukuun kolm anteeutoista päi-1 j Hstaan laitton,asta voittui| us. K apitalistien pyrkimyksenä on pääsem ästä vaan. -jotta ju ttu ennätettäisi ta e L sjis vIciscsti vuilla p„ hlla, estää työläislapset perinpohjin tutkia.” . nlutta kvllakin siita> ctta riista. kouluihin, vaikkapa paikoin ja . Ikäänkuin ei kuvernöörillä oli- jäluokka käyttää „valtiollista yleisestikin on järjestetty siten, että työväestön toim enpiteet kan si tähän mennessä tietoa siitä. m ahtiaan sellaisten lakien laati- kartuttam iseksi ovat Moonevn | miscksi ’oiden puitteissa saat- sanvalistuksen . . m itk.r voimat taa saada mahdollisim m an suuria selitetään kapitalistien alkuunpa- hirttäm isvaatim uksen takana. <)- voittoja, vieläpä asettaa v aition ; liemiksi. lisi voinut sanoa suoraan, että Etelävaltioiden — eikä siihen ¡suorastaan ne kokoomaankin, ju ttu siirretään siksi, ettei sillä halua pohjoisv altioissa- kuten on laita kaikilla niillä a- puutu häirittäisi kuvernööri Stephensin loilla, jotka ovat otetut valtion ¡kaan — feodaali- ja teollisnuspa- vaalirunnausta. haltuun. i rooliit tekevät minkä suinkin voi- K pko dirrolfa ei ole m itään 1’erästrusti esim. saa nvt P»0 ^vat lasten pitäm iseksi tehtaissa uin. nyt m uuia tarkotusta kuin pelastaa dollaria tonnilta sellaisesta te- -ensijaan että heidän pitäisi ol kuvernööri Stephens p a ljasta -»rakse^tä jonka valmistusktist;i3i- la kouluissa. . Äskeinen esimerk- nfösta viham ielisyyttään jä rje s -: nukset, tyojialkalkin riihen lu -ik i laj»sityölain p e ru stu sla k i as tyncelle työväestölle nyt vallan ettuna, nousivat vain 34 ilo lla-1 täiseksi julistam isesta on oival- perinpohjaise>ti. Kun h irttä n iis-! rin. M utta se saa sen hallituk- Imen näyte siitä, millä tavalla paiva.i siirretään kerta toisensa sen ' säännostelvn perusteella, kapitalistit harrastavat lasteno- jälkeen, osottaa «»e joillekin unin- Samoin saa puutavaratrusti län- petuksen edistäm istä. uisteille, että kuvernööri to d ella' neliä toista sataa dolRiria tuliau- Milloin suinkin vain on mah- tahtoo pelastaa M<*»nevn. \ni, u r i t a jalalta sellaisesta ptiutava-jdollista. ovat kapitalistit valmiit harvat huom annevat sitä. että rasta josta ennen m aksettin tus- ottam aan lapset kouluista ja a- tarkotus on kokonaan toinen. ’kin kahtakym m entä, la sekin* ta- setiam aan tyolnm aikuisten ti \ allien jälkeen saattäa k u \cr- p«'i‘ttuu hallituksen m äärääm än lalle — lasten palkoilla — 'v ä nööri paremmin menetellä siten 1 n,nnan mukaan. littäm ättä ollenkaan sellaiseiF-toi- f Sivumennen sanoen .merkitsee kuin hän haluaa tarvitsem atta menpitecn seuraiik.->ista. la ai pelätä siten vahingoittavansa va- sellainen tavatonta voittojen ko na sellaisen sattuessa selitetään kaikista lituksitulem is-m ähdi »llisuuk -iaan. hoamista, huolim atta ¡vallitsevan joku erikoinen poik- e p eto lli-: Jos niin käv, e ttä hän ei tule niistä syndikalisticnim i keugtikm ne. joka muka tekee J 1 valituksi, niin sittenkin voi hän s’sta v a tteistä, että teolliM iuspa-' ¡a pSjr pst() n pakolliseksi ja oikeu- siirtoa käyttää hyväkseen, se littä -, ri,<’nivn " 'a t laskeneet {lctuksi toim innan m illä että hän kyljä olisi Mtm- "yhden suuren ntiion” , 1 Kuntien a valtioiden virano- ne • . . . . neyn vapauttanut, m utta kun ei vaikutuksesta. . Kohonneet , . .. niai-et. jotka aina ia etupäässä ja pvsvvat korkealla min-! , , ' , päässyt uudelleen valtaan. .\y t ovat kauan kun valtiovalta t-rik ,istoi- 1->alvc,eYal kap.tahA iluokkaa, ei- sitä voi lupaili,! kautta rantain vät suinkaan häikäile asettues menaan vartioitsee sitä, ■ . Cl ainakin, että Moonev. vapaute työväestö ei saa niitä häiritä, p u sään lasten«»petuksen ja rru tta jik taan, jos Stephens tulee valiiuk-1 hukoot työväestön pettäm isessä si, ja sanom alehdistö, tuo kapi si, sillä varm ahan on, että jos talistien etujen uskollinen vahti toimivat narrit m itä tahansa. Fickert, Stephensin vastaehdo valmis selittä Samoin on tietysti laita liha- koira, «»n aina kas, tulee valituksi, niin silloin raukaksi trustinkin. Suuria senkin voitot mään kunniattom aksi Mooney hirtetään. ¡ovat olleet, m utta eivät laitto- sellaisen vanhemman joka vaa Stephensin tarkötus siis on pa- . a . . . . ,, ilma. Ja siksi ei trustin vaitet- tii lastaan kouluun sensijaan et kottaa unionistit ja m uut M oo-L ’ , . J , ta, että se on pysyn vt lakien tä hänet lähetettäisiin työhön, neyn vapauttam isen puolesta tais ' : puitteissa, hallituksen syvttajat raatam aan jollekin tunnottom al telleet äänestäm ään hänet uudel- h • m i . •, , , .... \ . kai voikaan kumota. Mitä rik- le v autoilijalle melkein ilmaisek leen kuvernööriksi, vieläpä i i • on tapahtunut, , . si. 1 teke- kounuiksia ei . . uu m aan kaikkensa hauen vatlitaks- ». ■ . ............. • , , \ iime aikoina voisi npiätiita i ta sellaisten voittojen takaa enaa teliinsä avustam iseksi. Saastui-1.. . • ............. « • , , «» ; voi huom ata: vanenipikin kulta- esimerkkejä jokaisesta valtiosta, sen,,,aa tark.m ista tuskin v o is i|kaM peittää j„ ••iai„ vartijai,/ miten esim. opetustark« »luksiin olla. unitta |«,rvari|K>litik„itsi,at1si|lnat saati fitte sa(|a, m i,jo<)nat on kieltäydytty m yöntäm ästä va saattavat käyttää kaikki tilaisu u -! <lolla rjt roja. muka niiden puutteen ta det hyväkseen, päästäkseen vain Raitiotiev htiöt ja rautatieyh kia, k ou lu huone listoja on kiellet valtaan. tiöt ovat niinikään saaneet voi ty rakentam asta ja lapsia keho Toinen porvareille edullinen maan hintojen korotukset, tur- tettu menemään työhön. Lisäk puoli tällaisessa tuomion alitui- vaiituen — edelliset ainakin si tulee vielä se. että opetusoh »essa lykkääm isessä on se, e ttä ! — valtioiden ylioikeuksiin, niil- jelm assakin on tehty vallan ar ylcis<in m ielenkiinto ju ttu u n vä- loin eivät kaupunkien valtuustot veluttavia m uutoksia, joiden tu r hitelien kuolee ja uhri saatetaan i ja yleisten laitosten hoitotoimi- miolliset seuraukset ovat jo su «itten hirttää kenenkään ■ n e n iä ä n liito- kunnat ole olleet kyllin nöyrä- rullisena nähtävänä. m aam atta. Moonevn p u o lu stu s niskaisia sellaisia m yöntäm ään. O pettajalukuniäärää on vähen taistelu on jo m aksanut satoja- Mihin lievänsä katsomm ekaan, netty, niin että jälellejääneiden tuhansia dollareita ja maksaa e-¡huomaamme voittojen kokoami- on työskenneltävä pitempiä päi delleen paljon, kun sitä ollaan: sen tapahtuvan lakien puitteis- viä, joka tuskin tapahtuu m uu pakotettuja jatkamaan määrää- sa. Ja silloin kun se siinä ta- ten kuin opettajatehtävien kus mättömiin. ipahtuu, ovat pajunetit aina voit- tannuksella, sillä varsin harvi Californian työväestön olisi toi-i toilijain tukena. Valtiovalta, naisia ovat ne koulut, joissa en mittava pontevammin ja saata- ] näet, takaa lakien voimaanpa- sinkään on edes riittävää m ää ' 3,000 mät miehet, leskiksi ja orvoiksi saa Castrenkin satimeen. Niinpä Kerto ta tuonnem pana. va kuvernööri Stephens ajetuksi ¡non, muuten ei lailla olisikaan rää opettajia ennen vähennystä Nettotonnla ..................... Painavuustonnia .......................... 12,000 tetut naiset ja lapset pitkin maata vat ruotsalaiset lehdet, että ioijari pois tämän poliittisen naamarin- mitään merkitystä. ♦ kään. Hakijoina voivat tulla Toim ittajapaikkoja v avoinna ia ^takaa. Hänet olisi vaaditta- va vapauttamaan Mooney nyt heti, tai myöntämään hänelle uusi tutkinto, joka olisi vieläkin parempi. Syyttöm än miehen lin nassa pitäniinen monta vuotta ja hänen käyttämisensä kaikkia pe Voittoiltista puhuessamme em- me siis voi ajatella harjotetta- van jotakin sellaista, joka tapah tuisi viranomaisten tietämättä, jotakin sellaista jota harjotettai- siin salaa. Kaikki mitä tapah- Useassa valtiossa on laadittu lakeja, joiden mukaan lapset saa vat olla poikkeuksellisesti työs sä. mutta silti heille myönnetään koulutodistus. Siten ikäänkuin peitellään niitä vaurioita, joita tun. on vain kApitalistisen liike- kapitalismi on pakottanut järjes- kun jo taas Itävallan imperialismin LÖYTYY NIISTÄ JOSKUS TOTUU irtipä&stämä sotaraiyo uhka» tuot DEN SANAKIN, taa kuolemaa ja tuhoa koko" Euro- niistä täkäläisistä santarmilehdistft — pallo. vaikka tunnustaa täytyy, että harvi Vaikka tuomitsemillekin snurser- ' huo käy nyt kynäsotaa Ruotsin lehdissä mioon myöskin sellaiset naiset, vapautuakseen yleisen mielipiteen jotka ovat nopeita konekirjurei- painostuksesta, että hänkin oli osal ta, voiden kirjottaa sekä suomea Usena Pusa-paroonin seikkailussa. Vähän ajan p ä ä stä voidaan kerto a naisia ne sellaiset löydöt ovat. bialaisten kansallisuuskiihkoilijain tä s tä a s ia s ta uusia puolia. Päivä leh A storian Sanom ain T ervapam ppu m enettelyn .ansaitsee k uitenkin Itä den ja m uitten P u sa ia isle b tie n ylös on käynyt Portlandin jum alisille ja valta-U nkarin hallituksen kevytm ie rak e n tam ise k si o ikeassa v a la istu k se s luokkatiedottom ille n eitseille se littä linen! sota pro vokatgiooni m itä anka- saan. että englanninkieltä. Hakemukset lähetettävä osot- teella. Toverin Johtokunta, 'Box 99, 10 * Astoria, Oie.
