%
1
TOVERI
s—
litikoitsijain likaisia tarkotuksia
palvelemaan ilman että hän voi
Lianen (uomalaisen tyflvlen linenkannattaja,
sitä vastustamaan, on
ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä asettua
paitsi sunnuntaina.
I
verrattavissa maantierosvoiluun.
TO IM IT U SK U N TA :
Mutta Californian unionistien
W. N. REIVO,
LAURI M OILANEN,
A D O L F U SALM I,
A. B. MÄKELÄ,
ja työläisten keskuudessa yleensä
SULO SYV Ä N EN .
ei kauppakamarin roistoilla näy-
1 tä vielä olevan niitään hätää.
TOVERI
TOVERI
*
(T H E COMRADE)
The organ of the Finnish workers in the
, Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday,
at Aatoria, Ore., by the Western Work
men’s Publishing Society.
A N TTI J. PARTAN, Manager.
Voitaisiinko sitä selittää
voittoiluksi?
Nykyisin kun
Entered as second-class mail matter July 18,
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, i •
.
samoin
under the Act of March 3, 18/9.
ttllin a t
elintarpeitten
kuin kaikkien
Ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- m uittenkin tarpeitten hinnat ovat
S È S j Ì À ? 1 Kihlaus-*syutyTi-t7aärÄ P luim aavasti kohonneet ja niiden
j Ä ^ ^ a « ^ f e ^ k e r t “ Ä - i m ukana m yöskin—
kin— luonnollisesti
ilmotukset >1.50 kerta, aviueru-ilmotukset __ k a i k k i e n
liikkeenharjottajien
fl.OO kerta. Seisovat ilmotukret sopimuk
sen mukaan. Satunnaisista Umotuksista tu- voitot, puhutaan yleisesti Voit-
Ice rahan seurata mukana.
Euglanninkie-
.
'
laati suomennetaan vapaasti.
toilusta jonkinlaisena erikoisein-
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 min illhottai atl.T ja
rikollisena
elämän luonteenm ukaista toim in
taa. Työläisiä luonnollisesti ki
ristetään entistä enemmän, m ut
ta sehän kuuluu asiaan. Ilm an
työläisten riistoa ja kiristystä ei
voittoja voi saada ollenkaan, sil
lä kaikki mikä voittoina otetaan,
telm än vartijain tekem ään. Luon
nollisesti ei lapselle,' joka ei ole
ollut koulussa, saisi antaa ope-
tustodistusta,
sillä
tiedoiltaan
hän on jäänyt heikoksi opetusta
vaille jäädessään.
Elinkustannusten
kohotessa
otetaan työläisiltä.
kaikkialla olisi opettajiston palk
——
—
—
—
»■ <♦» •»-------
koja välttäm ättä ollut kohotetta
M uuan kapitalism in va, m utta sellaista ei liene tapah
välttäm ätön
tunut kuin verrattain harvoissa
tapauksissa ja silloinkin vain y-
seuraus
limmille.
V arsinaisille kansa
Niin paljon kuin , puhutaankin koulujen opettajille, joina suu
siitä, miten kapitalistinen tuo-
I tanto vaatii oppinutta
töä, miten esim. kansakoululai-
175
l
( l l l l l l 1 H 1 1 1 I W
H Í I IH -H
rimmaksi osaksi on naisia, ei ole rim m an v astalau seen . S illä o v ath an
korotettu palkkoja. Seuraus sii täm än h allitu k sen v a a tim u k se t niin
rö yhkeät. e tte i m oisia m ailm anhisto-
tä on ollut, että suuri m äärä o- r iässä viejiä m illoinkaan ole mille-
pettäjiä on etsinyt m uita to im i-; kään itsenäiselle valtiolle asetettu I 1 I 1 I I 1 I I 1 I 1 I » 1 -H ’I H I H -
aloja ja koulut ovat jääneet opet- j e iv ä tk ä voi olla m uuta v a rte n ta r PIIR IJÄ R JE ST Ä JÄ HAUTAMÄEN
LU E N T O T IL A ISU U D E T OREGO-
k o tetu t kuin su o ra sta a n sodan ai
tajapulaan.
Järjestömme asioita
Miltä hyvänsä kulm alta ase
maa tarkastaakaan ,tulee aina sii-
k aansaam iseksi.
‘
NISSA JA VVASHINGTONISSA
E lokuulla: —
A sto ria ssa 1 ja 2 päivänä.
*
S v e n se n issä 3 p :n ä .
lien lopputulokseen, että kapua-
P o rtla n d issa 4, 5 ja 6 p :n ä .
listit käyttävät hyväkseen kaikki
W oodlandissa 7 p .n ä .
tilaisuudet, estääkseen työläislap-
Mt. Solossa 8 p :n ä .
W inlockissa 9, 10 ja 11 p :n ä .
set pääsem ästä kouluun, jos he
In d ep en d en cessä 12 ja 13 p :n ä .
vain voivat käyttää niitä tuotan-
G rays H a rb o rissa a lk a e n 14 p :n ä
,
, '
ja tk u v a s ti
25 p :n ilta a n sa ak k a ,
tonsa palveluksessa.
A berdeenin ja H oquiam in o sa sto jen
m ä ä rä ä m ä ssä jä rje s ty k s e s s ä .
R aym ondissa 26 ja 27 p :n ä .
llvvacossa 28 Ja 29 p :n ä .
Sen jälk e en tu le e p u h u ja Ala-Co-
lum blan k esäju h lille, joiden jälk e en
ja tk a a m a tk a a n sa jälle e n P o rtlan -
diin ja s ie ltä T acom aan -ja edelleen
pohjois-W ashingtoniln •W ashingtofiin
SUOMEN TYÖM IEHEN LAKKAUT- ( m ässä,
‘'m inkälaisia
sydäm ettöm iä «e-
valtiokom
ltean. jä rje s ty k s e n m ukaan.
teitä
kehotam m e
TAM INEN.
n ylkijöitä ovat aikam m e suom alaiset» Puoluetoverit,
L än sip iirin p iirisih te e ri.
s o s ia lis tijo h ta ja t’’ — ja sam alla kep ■ jdukkokokoukslssa
tuom aan
ilmi
H elsingin S anom issa
ju lk a ista an
K ö \ HÄL1S
uutinen — osasto ssa “Oikeus- ja lotellut heiltä om an k e h u n ta n sa fn u ' LU O K K A TIETO ISEN
"seitsem än
s a ta a A m erikan T öN JÄRKÄHTÄMÄTÖN R A I HÄN
p o liisiasio ita” — jo ssa lau su taan m. kaan
Cal. s. s.-osastojen n e u v o tte lu
m. se u ra a v a a:
d o llaria.”
*
i VAATIMUS.
k o k o u k sesta, 6 p. h e in ä k . 1918,
"V alkoisten sa a v u ttu a kaupunkiim
Se n ä istä u h reik si jo u tu n eista, joi-
H etki on vakava, vakavam pi kuin
F o rt B raggissa, Cal.
m e su lje ttiin , kuteu tu n n e ttu a , Työ
ta
hän
suurim
m
an
sum
m
an
($200)
m
ikään
v iim eisten kym m enen vuo
m iehen Sanom alehti O y:n kirjapaino.
Pyk. 1. — Calif. s. s.-osastojen vai-
Yhtiön johto k u n ta anoi m yöhem m in o n n istui nykäsem ään, k irjo tta a s a -id e n ajalla. V aara lähenee! M ailman
lupaa saada ja tk a a kirjapainon
toi- m assa lehdessä:
“ L äh ety sy stäv ät, sota uhkaa!
H a llitsev at luokat, jo t tio k o m itean k irju ri k u tsu i kokouksen
m intaa.
S ellaista lupaa ei kuiten- j kuulkaa täm ä, e ttä nyt kovan puun ka
te iltä
rau h an a ik a n a tu k k iv at koolle kello 10 aam u p äiv r, ällä.
Pyk.
2. — V
kaan voitu m yöntää, sillä kaupungin» .
..
.....
. , .
o
1
. .... , , ,
, <
-Vh' ~
v a alittiin
in u in p pu h een jo h ta-
kom endantti vaati, e ttä yhtiön jo h -! d o ,larit
Py°n te ta a n
A storian S a n o suun. te itä y len k a tso v at ja k ä y ttä v ä t j jak si K alje
H ellm an,
v a lta k irjo ja t a r
toa olisi ensin kuu lu steltav a
sen n ,a«n konttoriin, ja kun ne k e rra n hyväksensä,
ta h to v a t teid ä t nyt ku , Pyk. 3. *— V alittiin vaiti
sinne ovat päässeet, niin kyllä n iistä le tta a tykinruuaksi.
K aikkialla ka k a sta m aa n O. Sirola. K alle H ellm an
su h ta u tu m isesta k ap in aan .”
ja a lle k irjo tta n u t.
T äm ä uutinen on ju lk a istu touko T ervapam ppu huolen p itää.”
( jahdelkoon v allan p itäjien k o rv issa:
Pyk. 4.
V a lta k irja lla e d u stiv a t
kuun lopulla. T oisessa leh d essä ju l
J a se on se totuuden ¡»tina. Hai-
EM M E HALUA SOTAA!
ALAS se u ra a v a t to v e rit: W. B erkeleyn s.
kaisi sam a lehti uutisen, jo ssa kertoi. (k äillä s a a tte “ kovan puun dollarei-1 SOTA!
o sasto a O. Sirola, S a n n y K osky W.
M utta ehkä ! ELÄKÖÖN
KANSAINVÄLINEN B. lauluseuraa. O tto P ollari näytelm ä-
e ttä Työm iehen k irja p ain o oli o te ttu ¡ tarine”, ty ttö raisk a t!
seu raa, A. P u lk k an en ja O. T uom ola
tak avarikkoon valtion sotilastöiden '
8e On opiksi,
K A N SO J E N V E L J ES T Y MIN E N !
s o itto k u n ta a : F o rt B raggin s. s.-osas
tek e m istä varten .
j
— —. —
B erliinissä heinäk. 25 p. 1914.
toa K usti F rä k i, M atti H elm an, F ra n k
H elsingin
sak salain en sotilasko- ' OIKEUTTA SAKSANKIN SOSIA-
M äkelä, n ä y te lm ä se u ra a W illiam S a
P uoluehallinto,”
m en d an tti siis Työm iehen la k k a u tta ,
L ISTEILLE!
lo. T overiklubla W illiam M anteli;
a lisessa su o ritti varsin aisen pyövelin :
PÄIVÄLEHDEN “ PAROONI” LAH C om ptchen o sasto a L ean d er Sirviö;
teh täv än
' V ira,,inen to d istu s siitä, e ttä Saksan
E urekan o sasto a M atti E. H ellm an;
TARISENAATIN SUOSIOSSA.
San F ranciscon s. s.-osastoa A. K os
M itään m uitakaan so sia listileh tiä « ” ¡«1 «demokratia sa n k arillise sti yrit-
k elain en , K. H ellm an ja o rk e s te ria
Työm ies k irjo tta a :
ei ilm esty, ja kun ulkom aille lä h e -. 4i Pid ättää S aksan
,tä v a " a " k a
Jo u sin en , lau lu se u ra a H ilm a H arju ,
s
a
n
e
n
sotakoneistoa
alo
ttam
asta
“ Päivälehti' k ainoksuessaan tu n n u s
tettavat«- k irjeetk in on avonaisina jä
n ä y te lm ä se u ra a O lavi H artm an .
ta a parooni Piisaa henkiveljekseen.
m
ailm
ansotaa.
Pyk. 5. — V alittiin pousivaliokun-
te ttä v ä postiin, on helppo y m m ärtää,
tekee sen h u m o ristisen väitteen, et-
c tra n sla tio n filed w ith the P o stm aster
ta a n : O. H a rtm a n , M. E. H ellm an,
m iksi siellä ei nykyään voida saada at (T A ru
storia, O r e . tu ly 30, 1918. as r « |u ..- ,l *a P a r o o n i O n k in s o s i a l i s t i .
F. M äkelä.
, .
, ,
m itään lu o tettav ia tieto ja.
Ainoaa by section 19 ol th e A ct of O ct. 6th, 1917.)
K iitäm m e k u n n iasta ja pyydäm m e
Pvk. 6. — L u e ttiin Cal. s. s.-osasto-
taan la h ta rie n valheet k u lk ev at va
Sodan syttym isen a ik a n a olivat so sam alla to d istaa P ä iv äleh teä toim it jen valtiokom ltean vuosikertom us j a
päästi.
s ia lis tit S aksan voim akkain p o liitti-! taville hunneille, e ttä parooni on hy v äk sy ttiin , vaan la u su ttiin m ielipi
nen puolue. S entähden on kaikkial- «ikein p alo v ak u u tetu sti sam anlainen teitä, e ttä olisi se ¿»aanut olla seik-
kaperälsem pi.
KANSANVALISTUKSEN m i n i s t e la. niin vapaam ielisten kuin vanhoil l hunni kuin h e k ln -
Pyk. 7. — A. H a u ta m ä k i a lu s ti ky
r i SEKIN.
liaten, niin e d isty k sellisten kuin taan-
“ H elsingin Sanom at, P äivälehden sym yksen: P iirik o k o u k sen ta rp e e lli
im u tu tti, k erto o n im ittäin
K reivi D iuiitri Tolstoi, joka aikoi tu m u k sellisten , niin ystäväin kuin
K äy
. i seu raav an asian paro o n ista ja hänen suus tulevan vuoden aik an a.
naan oli V enäjän sisäm in isterin ä, oli \ih o lllsti n
taholta pyritty
m oitti-
n e ljis tä ä n , jo ista ain ak in osa k ä r te tty ä useam pia puh een v u o ro ja jä t e t
ep ä ilem ä ttä
vanlioillism relisin kai m aan ja tu om itsem aan Saksan sosia sii pitem p iaik aista vankeus:au-gaif: tiin asia ponsivaliokunnalle.
Pyk. 8.
N euvottelukokous päät-
kista vanhoillisista sisä m in iste re istä lld em o k raatista puoluetta siltä, ettei tu sta
N orjassa.
R u o tsalaisten — .
...
...
,
< iir « n o u a
inbH c--; n . , l u o v u t t a a $100 län sip iirin k a ssa a n
lehdes;, a , D a g
H a u ta m ä e n
k a n tt i -la iia ts io n iti
m itä tuossa m aassa ikinä on ollut. se ryhtynyt tai kyennyt sotaa e s tä p * uoineai> a 7 * ° '1 1
1
'g e n s P ressissä teh tiin ehdotus, e t t ä 1
ria u ia m a e n « a u u a a g ita tsio m ti-
Ja ennen sigäm inistC -iksi tuloaan sa maän. M oittim inen on sangen help- guom en iah‘t arivlranom B iset n .,ltyj I liile.
Pyk. 9. — K e sk u ste ltiin nuoriso- ja
ma m ies oli ollut — k an san v alistu k poa; helppoa myös» on neuvoa toi > s jvjtt d ip lo m aattista tie tä vapautta
sen m inisterinä!
sille m en ettelytapoja, varsinkin 4,000 m aan näm ä pom m im iehet, koska Jiei ihan n eliito n p e ru s ta m is e s ta ja j ä t e t
tiin ponsivaliokunnalle.
E rity ise sti hän vihasi sanom aleh m ailin m atkan p äästä ja to d ellista ^än väkevää apuaan kauppalaivojen
Pyk. 10. — T overin a p u to im itta ja u
tu n te m a tta — k irjo tta a k l,k a tta m is*ssa
v ie,a . ta rv itta isiin .
distöä, joka toisinaan oli p ahasti pi tilan n e tta
.........
,,
,
R u o tsalaiset ja n o rja laiset v a stu sta v alitse m ise sta San F ranciscoon k ä y
dellyt noin p atav an h o illista v alistu k eräs tässä m aassa ilm estyvä sak san vat v a p a u ttam ista se littä en , e ttä poni te ttiin u seita puh een v u o ro ja ja ä ä
sen pylvästä.
kielinen sosialistilehti.
m iparoonilla oli rikoksellinen aiko. n e s te ttiin : v alitsem isen puolesta 2 ja
M uutam ana päivänä tuli h änelle sa
H arvat ihm iset S aksan ulkopuolet m us h u k u tta a koko N orjan k a u p p alal v astaan 11, vaan la u su ttiin m ielip itei
tä .
e ttä valtiokom itea saa m ak saa
I idens l e g n k irjo tta a Suo
nom äan jäähyväisiä eräs hän en mi la tie tä v ä t tahi ta ju a v a t, kuinka ! vast0
jonkun sum m an p alkkioksi k u n n o lli
. i m en
v
iranom
aisten
h
a
rra
s
tu
s
te
n
ioh
n iste ristö n sä virkam ies, jolle hän oli suu n n ato n ta voim aa ed u staa sellai i
•. että
ia- selle k irje e n v a ih ta ja lle .
jo s ta v ap au ttaa pom m iparoonit,
m yöntänyt loman ulkom aille m atkus nen sotakoneisto, joku perustuu pe> pom m it oli ta rk o te ttu sodan puhjet
Pyk. 11. — O te ttiin k e s k u ste lta v a k
si
Itocklinin o sasto n a s ia t ja jä te ttiin
tu m ista varten.
rionölliselle ainm attiso iu riu d elle, jo ! tua Y hdysvaltain ja S aksan välillä
ponsivaliokunnalle.
“ T oivotan onnea m atkallenne", sa ta holvaa ja vaalii aatelin en «junk k ä y te ttä v ä k si
en sin m ain itu n
m aan
Pyk? 12. — K ysym ys h a a ra o s a sto
noi kreivi Tolstoi,
“ m inne • a ijo tte k e rik a sti ja jota tu k em assa on ny laivojen tuhoam iseen sekä huom aut jen
p e ru sta m ise sta
m yös jä te ttiin
taa m. m. e ttä suo m alaisten m ieltä
m a tk u sta a ? ”
kyaikaisen k a p ita listisen teo llisu u s ei kiinnitä m ikä v aara m ain itu sta ponsivaliokunnalle.
“ Reinille.
teidän
ylhäisyytenne. tuotannon, im perialism in ja kom m er su u re n m o is e s ta räjäh d y sain eid en va
Pyk. 13. — K esk u steltiin .e ttä vie
T untisin itsen i hyvin onnelliseksi, jos aialism in koko m ahtivalta.
ru sto ssa p itä m ise stä ja k u lje tu k se sta läkö tatk e tn a n k esäju h lain pitoa e d e l
leenkin.
P ä ä te ttiin p itä ä W. B er
teidän ylhäisyydellänne olisi an n et
Vain harv at ihm iset ollenkaan tie on ollut N orjalle, m u tta he saavat keleyn puolella, y h teise t San F r a n
aksan k a n san v a lta ise t bU° da an teeksi, e ttä se k iin n ittä ä
tavuna jotain teh tä v ää m inun suori läv ät. e ttä S
bar.san K ansanvaltaiset norja la iste n m ieltä ja e ttä viim eksi ciscon ja B erkeleyn k an ssa, ensi k e
te tta v a k se n i siellä.”
voim at, jotka milteä yksinom aan ra- m ainitut eivät voiT suurina" vapauden sänä. A jan s a a ta t m ä ä rä tä o sa sto t.
Pvk 14. — O te ttiin yhden tu n n in
“ T ehtävääkö?
Enpä tiedä
tuo jo ttu v at so sialidem okraatiseen puo i sa n k are in a pitää u rk k ijo ita, jo tk a
ta, k ä y tte k ö m atk allan n e M ainzissa?” lueeseen, urhoollisesti ja sa n k arin i , o v a t. salaltäh m äisesti k u lje tta n e e t lai väliaika.
Pyk. 15. — P u h e e n jo h ta ja k u tsu i
“ Olen aikonut siellä viipyä joita sesti ponnistelivat e stä ä k se n sä W ie ■ ' O!k' n ..h elvetinkoneita, joiden on oi
kokouksen koolle ja p o n siv alio k u n ta
„
...
.
.........
!
iut
m
aara
rä
jä
h
tä
ä
laivan
päästyä
kin .päiviä, teidän ylh äisy y ten n e.”
nin ja B erliinin v allan p itäjiä pane a v o im e ll\ m erelle. L ehti uskoo suo- ra p o rtte e ra sj. L u e ttiin ponnet ja hy
“Siiloinpa voitte tehdä suuren pal m asta liikkeelle m ilita ristista sota m alaisella (la h tare id e n ) diplom atial v äk sy ttiin se u ra a v a t:
P ä ä te ttiin , e t
veluksen: m enkää Gutenberginx m uis koneistoansa.
N äitä heidän yrityk 1» olevan parem pia teh tä v iä kuin tä Cal. v altiokom itea h uolehtii Rock-
to p atsaalle ja sylkekää sitä m ieltä siän sä a v u stiv a t p ontevasti Itävallan tä lla iste n henkilöiden v apauttam inen linin osaston irta im e s ta o m aisu u d es
kuin m yöskin k a ik e sta, joka k u u
vapau ta
minun nim essäni kolm asti silm ille!" vieläpä z n ä itä vastaan liitto u tu n e n upnt™ v irl«M,ll’T * a
luu
san o tu lle o s a s e lle . T o v e rila in a t
d e n san k a re id e n ’ I uku vielä liian pie
lenkin valtojen sosialistit.
ni, koska olisi pitän y t ty h je n tä ä nor m ak settak o o n
irta im is to om aisuuden
KUINKA LAIVOJEN TONNIMÄÄRÄ
M utta niin voim akkaat kuin sosia ! ja la is e t vankilatkin luvun llsäum i i
n n isla . k*‘r ty u eillä varoilla. Myös
LASKETAAN.
E hkäpä Suom en lah ta re id en i LU «te, ■ Va t o^ ? niitean hunl«htia, e ttä
lls tijä rje s tö t v. 1914 olivatkin, olivat seksi.
to ye r '«a i’ia t tulevat, m akse-
M onelle sellaiselle, joka ei ole lai ne. kuitenkin vielä liian heikkoja voi diplom atia voikin a v a ta S aksan a ♦ ak.
vulla n o rja laiste n vankiloiden -ovet ' , St
varoilla. Va-
varakennus am m atista perillä, lienee d aksensa
m urtaa
näiden m aiden
,, hunsvotit pääsisiv
. • ät iät ,
näm ä hunsv
keTattal' <*in valtiom m e o sasto jen
.
.
Jotta a nrtIua
o tit pääsisiv ät
jä t
vaikea arvioida laivan kokoa n iistä junkk eriu d en ja k ap italistisen im pe kam aan roiviotöitänsä.
kesken neu v o ttelu k o k o u k sen p ä ä ttä
e rilaisista to n n im ääristä, joita taval rialism in valtio llista valtaa. J a kud
“Ei suinkaan P ä iv äle h tik ä än usko m ällä tavalla.
Pvk. 16. — K okous lau su i toivo
llsesti ilm otetaan.
S e k o tta v in ta on vuoden 1914 heinäkuun ja elokuun e ita Suom en la h ta ri diplom atia läh
m uksen, e ttä ei ensi k e sän ä pidetä
Btv u"tan? a,a..n ««slallsteja pois van
se, e ttä laivoista p u h u tta e ssa k ä y te ratk a ise v a t päivät tu liv at, huom asi |
,
....
.
Kiloista.' h eh än on n iitä juu ri sinne L änsipiirin e d u sta jak o k o u sta p itkien
tään n e ljä n la ista tonnilaskua, milloin vat he o le v a n a , tuiki v o .m a tto m ia ; iä ä e tta n yt . j a m illoin sqsialisteiH t ma tk o je n ^ k u in m yös kalliiden mat-
yhtä, milloin toista. Ne ovat: brut p y säyttäm ään
W ienin js ^ B e r liin in i vankilan ovet a v au tu v atk in , tapah
totonni, nettotonni, kan tav u u sto n n i ja vallanpitäjien sotapuuhia.
P re u ssi-¡lu u se vain siksi .että vangit m esta
paina vuustonni.
laiset^ sotakoneiston rak en tam iseen i
Em m e tiedä, onko parooni Pusa
K antavuustonniluku ilm aisee, kuin ja k eh ittäm iseen oli ta rv ittu lähes
Suom en h erro jen diplom atian huo
ka paljo laiva todella voi ottaa las sata vuotta, eikä sitä sentähden pys
m iota h e rä ttä n e id e n pom m iherrojen
tia, kivihiili- y. m. ta rp e e t siihen ty n y t m uutam assa p äivässä kukista joukossa.
E hkäpä hän on s itte n
lu ettu n a
m aan nuorin poliittinen puolue, var kin A m erikassa ja a v u ste lee Päivä
B ruttotonniluku perustuu laivarun sinkin kun tällä nuorella puolueel leh teä niiden in ainioitteu. ju n k k eris
1 aten julistetaan parin toim it
k irjo tu sten
laa tim ise ssa
gon kuutiosisällykseen, e rä itä tiloja la olivat v a sta ssaa n kaikki porvari! In iellsten
tajan
paikka 1 qyerisha hakukel-
i
»ehti viljalti sisä ltä ä , sam alla
lu k u u n o ttam a tta ,
eikä se suuresti liset puolueet.
puoluetoverien h aetta-
; näytellen
lo ja a lisu u tta P äivälehden poistcn
kaan kuulu laivan kantavuuteen.
S anojensa vakuudeksi leh ti julka ' kanssa kansanvallan asialle
H akijoilta vaaditaan so-
N ettotonriiluku
saadaan vähentä sec valokuvajäljennöksen S aksan so i "Ih tu k äa siis paroeninne.
Ma.istiscn liikkeen tunteiluista
vaan ,ctta h ä n e t saa
m ällä b ru tto tonniluvusta laivaväelle sialidem okraatisen puolueen pää-ää t .
sekä kyky kääntää kirjotuksia
a n n a tta la n V orw ärtsin heinäk ' ? ? " • k" ”,ni
hänen su h te e n sa eri
ja koneistolle ta rv itta v a t tilat, eikä n n e e n n k ita
suom enkieleltä englanninkielelle
n n a u a ja n
\o rw » rts in h e in ä k ., n ä «äiin
k a nRaHjstin
iehtJin
tä
sekään paljo kuulu laivan kantavuu 25 p. 1914 an tam an ylim ääräisen nu , m uassa s e lv ite ttä isiin .”
ja päinvastoin. A inoastaan sel
teen.
m eron etu siv u sta, jo n k a kokonaan
R aivaaja
jftiolestaan jatk aa t 't ä laiset, jotka 'o v at olleet vähin
P ainavuustonniluku o so ttaa, mon tä y ttä ä m ainitun puolueen h a llin n o n ! Juttua m ainitsem alla .e ttä e rä s hv täin vuotien sosialist¡puolueessa,
tak o tonnia laiva täy d essä lastissa voim akas ju listu s sotaa vastaan. Tue j v in -lu o te tta v a tie to kertoo Pusa-pä- voivat tulla huom ioonotetuiksi.
ollessaan painaa — siinä siis on lai nvt jo histo riallin en a sia k irja on näin foonin saan een ^ arm ahduksen norjr,
K un ainakin yksi paikka on
van paiho ja kantavuus y h tee n las kuuluva:
,
laiselta oikeudelta, kun hän todisti
k ettu in a
“ Kehptua!
n iitä m uita vastaan, jotka olivat oi täy tettäv ä niin pian kuin kel-
hakija ilm estyy, niin
E sim erkiksi 9,000 tonnin “ vetoises
Vielä höy ry äv ät B alkanin k en tät lect norjalaisia laivoja tuhoamassa. v )Im e n
kehotetaan
toimeen pyrkijöitä
t a ” laiv asta olisivat edelläm ainitut tuhansien murhattujen verestä, vielä Norjasta poistuminen lienee pantu
lähettäm
ään
hakem uksensa vii
to n n im ää rä t suunnilleen se u ra a v a t:
savuavat
hävitettyjen
kaupunkien armahduksen ehdoksi. Olipa tämän
vyttelem
ättä.
Toisen
paikan täy t
K an tavuustonnia .......................... 9,000 ja autioiksi tehtyjen kylien rauniot; Pusa-paroonin kepposen johdosta jou
B ru tto to n n ia ............
5,000 vielä harhailevat nällstyneet työttö tua
itse helsinkiläinen suurloijari täm inen tulee kysym ykseen vas
.
.
, ,
.
Ihm isyyden ja siv isty k sen nim es
S aksan lu o k k atieto in eu koyhalis-
panee leim uavan v a sta lau se e n sa
tätä noiden s o ta k iih o tta ja iu rikoksel-
lista a ie tta v astaan.
Se v aatim alla
vaatii S aksan h a llitu s ta k ä y ttä m ä ä n
v aik u tu sv a ltan sa
K avallan h a llitu k
seen rau h an ylläp itäm isek si, ja jos
m 0 häpeällinen sota ei e n ä ä olisi es
i te ttä v issä , k ieläty ty m ään k a ik e sta so
tila a llise sta se k aa n tu m isesta .
Ei ain o atak aan
tip p a a yhdenkään
sak salaisen
sotam iehen v e rta saa
u h rata Itävallan hallitsevien vallan-
1 him olle eikä im perialistiselle etuilul
js ä
toksen
perustam inen
tapahtui
kapitalism in omien etujen takia,
niin sittenkin on totta, että k a
p ita lis tin etujen .mukaista on
cents per inch. Special discount is allowed ^ ¡ tT, p n n
for larger and continuous advextiscnieuts.
11,11 U d.
työväestön valistuksen ja ope
_ t o v e r i , » o x 9>, a s t o r iA y KE.__ ,
XJmta kun tarkem m in tutkii
tuksen
vastustam inen.
T ietä
P ö y täk irja,
t il a u s h in n a t
sitä ja ottaa huomioon kaikki m ättöm yydessä ja
pimeydessä
Yhdysvalloissa ja Csnadassa:
. . .
:i
Yksi vuosikerta..$5.50
6 kuukautta. .$3.00 i ' a llit S P \d t S e ik a t, U11U e ip ä Silliä elävä
työväestö»
on
sittenkin
‘
' j X i . ' j S X r “ ¡m itään erikoisempaa. m itään ka-
edullisempaa kuin tietoinen, op
II,
.|a.«o « kuuluutta, .fr; j ipitalisniin luuntcenom aisuudcsta
pinut ja valistunut.
S U B äC R lP T IO N RATES:
poikkeavaa olekaan.
r i i s t i t ja
K apitalistisen teollisuuden yh
In the United States and Canada
One year------- $5.50 Six m onths............$3.00 p i e n e m m ä t
riistäjät
k ä y t t ä v ä t teydessä
tarvitaan paljon am
Three months. .$1.60 One m o n t h ...... .60 1
. . . .
xs=------------------------ —
-------------- - - - ¡ v a in tilaisuutta hyväkseen tävt- m attiopetuksen, m äärätyn teknil
11 uoue.i-.to sijaitsee 10:nuen ja Duane katu-
t-i^ k n n c-i n iin lc iik k iir « .illp p n
jen kulmassa.
Telefooni: konttori 365. I J t n la s K U ’lS a U lin K U K K U ro illC en lisen opetuksen
saanutta väes
^ to im itu s 832.
---------■-------------- kuin m ahdollista. Ei ole unoh-
töä, muttii1 sellaista kyllä tulee
”
Elettävä sitäkään, että useimmilla nykyisellä aikakaudella olojen pa
Poliittisia juonia vain aluilla vallitsevat rajaliinnat. joi- kosta. ilman että kapitalistit oli
; den ylitse ei ollenkaan tarvitse sivat ollenkaan pakotettuja sen
t u ti s e t L alilorniasta kertoivat'
••
, ,
.
.m en in , saadakseen suunnatto-
takia toimimaan kansanvalistuk
la u a n ta n a , että kuvernööri Step-i
,
1 man Miuria voittoja, h littelya
hens on siirtänyt
« . i.
.. ei vlei-
, • sen ja työväestön opetuksen edis
7 Moonevn
- kuo- saattaa tapahtua,
m utta
tämiseksi.
lem antuom iou
täytäntöönpanon i sestj
joulukuun kolm anteeutoista päi-1 j Hstaan laitton,asta voittui| us.
K apitalistien pyrkimyksenä on
pääsem ästä
vaan.
-jotta ju ttu ennätettäisi ta e L sjis vIciscsti vuilla p„ hlla, estää työläislapset
perinpohjin tutkia.”
.
nlutta kvllakin siita> ctta riista. kouluihin, vaikkapa paikoin ja
. Ikäänkuin ei kuvernöörillä oli- jäluokka
käyttää „valtiollista yleisestikin on järjestetty siten,
että työväestön toim enpiteet kan
si tähän mennessä tietoa siitä. m ahtiaan sellaisten lakien laati-
kartuttam
iseksi
ovat Moonevn | miscksi ’oiden puitteissa saat- sanvalistuksen .
.
m itk.r voimat
taa saada mahdollisim m an suuria selitetään kapitalistien alkuunpa-
hirttäm isvaatim uksen takana. <)-
voittoja, vieläpä asettaa v aition ; liemiksi.
lisi voinut sanoa suoraan, että
Etelävaltioiden — eikä siihen
¡suorastaan ne
kokoomaankin,
ju ttu siirretään siksi, ettei sillä
halua pohjoisv altioissa-
kuten on laita kaikilla niillä a- puutu
häirittäisi kuvernööri Stephensin
loilla, jotka ovat otetut valtion ¡kaan — feodaali- ja teollisnuspa-
vaalirunnausta.
haltuun.
i rooliit tekevät minkä suinkin voi-
K pko
dirrolfa ei ole m itään
1’erästrusti esim.
saa
nvt
P»0
^vat lasten pitäm iseksi tehtaissa
uin.
nyt
m uuia tarkotusta kuin pelastaa dollaria tonnilta sellaisesta te- -ensijaan että heidän pitäisi ol
kuvernööri
Stephens p a ljasta -»rakse^tä jonka valmistusktist;i3i- la kouluissa. . Äskeinen esimerk-
nfösta viham ielisyyttään jä rje s -: nukset, tyojialkalkin riihen lu -ik i laj»sityölain p e ru stu sla k i as
tyncelle työväestölle nyt vallan ettuna, nousivat vain 34 ilo lla-1 täiseksi julistam isesta on oival-
perinpohjaise>ti. Kun h irttä n iis-! rin. M utta se saa sen hallituk- Imen näyte siitä, millä tavalla
paiva.i siirretään kerta toisensa sen ' säännostelvn
perusteella, kapitalistit harrastavat lasteno-
jälkeen, osottaa «»e joillekin unin- Samoin saa puutavaratrusti län- petuksen edistäm istä.
uisteille, että kuvernööri to d ella' neliä toista sataa dolRiria tuliau-
Milloin suinkin vain on mah-
tahtoo pelastaa M<*»nevn.
\ni, u r i t a jalalta sellaisesta ptiutava-jdollista. ovat kapitalistit valmiit
harvat huom annevat sitä. että rasta josta ennen m aksettin tus- ottam aan lapset kouluista ja a-
tarkotus on kokonaan toinen.
’kin kahtakym m entä, la sekin* ta- setiam aan tyolnm aikuisten ti
\ allien jälkeen saattäa k u \cr- p«'i‘ttuu hallituksen m äärääm än lalle — lasten palkoilla — 'v ä
nööri paremmin menetellä siten 1 n,nnan mukaan.
littäm ättä ollenkaan sellaiseiF-toi-
f
Sivumennen sanoen .merkitsee
kuin hän haluaa tarvitsem atta
menpitecn seuraiik.->ista.
la ai
pelätä siten vahingoittavansa va- sellainen tavatonta voittojen ko na sellaisen sattuessa selitetään
kaikista
lituksitulem is-m ähdi »llisuuk -iaan. hoamista, huolim atta
¡vallitsevan joku erikoinen poik-
e p eto lli-:
Jos niin käv, e ttä hän ei tule niistä syndikalisticnim
i keugtikm ne. joka muka tekee
J
1
valituksi, niin sittenkin voi hän s’sta v a tteistä, että teolliM iuspa-' ¡a pSjr pst() n pakolliseksi ja oikeu-
siirtoa käyttää hyväkseen, se littä -, ri,<’nivn
" 'a t laskeneet {lctuksi
toim innan
m illä että hän kyljä olisi Mtm- "yhden suuren ntiion”
,
1 Kuntien a valtioiden virano-
ne
•
. . . .
neyn vapauttanut, m utta kun ei vaikutuksesta. . Kohonneet
, .
..
niai-et. jotka aina ia etupäässä
ja pvsvvat korkealla min-! , , ' ,
päässyt uudelleen valtaan. .\y t ovat
kauan kun valtiovalta t-rik ,istoi- 1->alvc,eYal kap.tahA iluokkaa, ei-
sitä voi lupaili,! kautta rantain
vät suinkaan häikäile asettues
menaan vartioitsee sitä, ■ . Cl
ainakin, että Moonev. vapaute
työväestö ei saa niitä häiritä, p u sään lasten«»petuksen ja rru tta jik
taan, jos Stephens tulee valiiuk-1
hukoot työväestön pettäm isessä si, ja sanom alehdistö, tuo kapi
si, sillä varm ahan on, että jos
talistien etujen uskollinen vahti
toimivat narrit m itä tahansa.
Fickert, Stephensin vastaehdo
valmis selittä
Samoin on tietysti laita liha- koira, «»n aina
kas, tulee valituksi, niin silloin
raukaksi
trustinkin. Suuria senkin voitot mään kunniattom aksi
Mooney hirtetään.
¡ovat olleet, m utta eivät laitto- sellaisen vanhemman joka vaa
Stephensin tarkötus siis on pa-
. a
. . . .
,,
ilma.
Ja siksi ei trustin vaitet- tii lastaan kouluun sensijaan et
kottaa unionistit ja m uut M oo-L
’
,
. J
,
ta, että se on pysyn vt lakien tä hänet lähetettäisiin työhön,
neyn vapauttam isen puolesta tais
'
: puitteissa, hallituksen syvttajat raatam aan jollekin tunnottom al
telleet äänestäm ään hänet uudel- h •
m
i
.
•,
,
,
.... \ .
kai voikaan kumota. Mitä rik- le v autoilijalle melkein ilmaisek
leen kuvernööriksi, vieläpä
i
i • on tapahtunut,
,
.
si.
1 teke- kounuiksia
ei . . uu
m aan kaikkensa hauen vatlitaks- ». ■ . .............
• , ,
\ iime aikoina voisi npiätiita
i ta sellaisten voittojen takaa enaa
teliinsä
avustam
iseksi.
Saastui-1..
.
•
.............
«
•
,
,
«»
; voi huom ata: vanenipikin kulta- esimerkkejä jokaisesta valtiosta,
sen,,,aa tark.m ista tuskin v o is i|kaM peittää j„ ••iai„ vartijai,/ miten esim. opetustark« »luksiin
olla. unitta |«,rvari|K>litik„itsi,at1si|lnat saati fitte sa(|a, m i,jo<)nat on kieltäydytty m yöntäm ästä va
saattavat käyttää kaikki tilaisu u -! <lolla rjt
roja. muka niiden puutteen ta
det hyväkseen, päästäkseen vain
Raitiotiev htiöt ja rautatieyh kia, k ou lu huone listoja on kiellet
valtaan.
tiöt ovat niinikään saaneet voi ty rakentam asta ja lapsia keho
Toinen porvareille edullinen maan hintojen korotukset, tur- tettu menemään työhön. Lisäk
puoli tällaisessa tuomion alitui- vaiituen — edelliset ainakin si tulee vielä se. että opetusoh
»essa lykkääm isessä on se, e ttä ! — valtioiden ylioikeuksiin, niil- jelm assakin on tehty vallan ar
ylcis<in m ielenkiinto ju ttu u n vä- loin eivät kaupunkien valtuustot veluttavia m uutoksia, joiden tu r
hitelien kuolee ja uhri saatetaan i ja yleisten laitosten hoitotoimi- miolliset seuraukset ovat jo su
«itten
hirttää kenenkään
■ n e n iä ä n liito- kunnat ole olleet kyllin nöyrä- rullisena nähtävänä.
m aam atta. Moonevn p u o lu stu s niskaisia sellaisia m yöntäm ään.
O pettajalukuniäärää on vähen
taistelu on jo m aksanut satoja-
Mihin lievänsä katsomm ekaan, netty, niin että jälellejääneiden
tuhansia dollareita ja maksaa e-¡huomaamme voittojen kokoami- on työskenneltävä pitempiä päi
delleen paljon, kun sitä ollaan: sen tapahtuvan lakien puitteis- viä, joka tuskin tapahtuu m uu
pakotettuja jatkamaan määrää- sa. Ja silloin kun se siinä ta- ten kuin opettajatehtävien kus
mättömiin.
ipahtuu, ovat pajunetit aina voit- tannuksella, sillä varsin harvi
Californian työväestön olisi toi-i toilijain tukena.
Valtiovalta, naisia ovat ne koulut, joissa en
mittava pontevammin ja saata- ] näet, takaa lakien voimaanpa- sinkään on edes riittävää m ää
'
3,000 mät miehet, leskiksi ja orvoiksi saa Castrenkin satimeen. Niinpä Kerto ta tuonnem pana.
va kuvernööri Stephens ajetuksi ¡non, muuten ei lailla olisikaan rää opettajia ennen vähennystä Nettotonnla .....................
Painavuustonnia ..........................
12,000 tetut naiset ja lapset pitkin maata vat ruotsalaiset lehdet, että ioijari
pois tämän poliittisen naamarin- mitään merkitystä.
♦
kään.
Hakijoina voivat tulla
Toim ittajapaikkoja
v
avoinna
ia ^takaa. Hänet olisi vaaditta-
va vapauttamaan Mooney nyt
heti, tai myöntämään hänelle
uusi tutkinto, joka olisi vieläkin
parempi. Syyttöm än miehen lin
nassa pitäniinen monta vuotta ja
hänen käyttämisensä kaikkia pe
Voittoiltista puhuessamme em-
me siis voi ajatella harjotetta-
van jotakin sellaista, joka tapah
tuisi viranomaisten tietämättä,
jotakin sellaista jota harjotettai-
siin salaa. Kaikki mitä tapah-
Useassa valtiossa on laadittu
lakeja, joiden mukaan lapset saa
vat olla poikkeuksellisesti työs
sä. mutta silti heille myönnetään
koulutodistus. Siten ikäänkuin
peitellään niitä vaurioita, joita
tun. on vain kApitalistisen liike- kapitalismi on pakottanut järjes-
kun jo taas Itävallan imperialismin
LÖYTYY NIISTÄ JOSKUS TOTUU irtipä&stämä sotaraiyo uhka» tuot
DEN SANAKIN,
taa kuolemaa ja tuhoa koko" Euro-
niistä täkäläisistä santarmilehdistft — pallo.
vaikka tunnustaa täytyy, että harvi
Vaikka tuomitsemillekin snurser-
'
huo
käy nyt kynäsotaa Ruotsin lehdissä
mioon myöskin sellaiset naiset,
vapautuakseen yleisen
mielipiteen jotka ovat nopeita konekirjurei-
painostuksesta, että hänkin oli osal ta, voiden kirjottaa sekä suomea
Usena Pusa-paroonin seikkailussa.
Vähän ajan p ä ä stä voidaan kerto a
naisia ne sellaiset löydöt ovat.
bialaisten
kansallisuuskiihkoilijain tä s tä a s ia s ta uusia puolia. Päivä leh
A storian Sanom ain T ervapam ppu m enettelyn .ansaitsee k uitenkin Itä den ja m uitten P u sa ia isle b tie n ylös
on käynyt Portlandin jum alisille ja valta-U nkarin hallituksen kevytm ie rak e n tam ise k si o ikeassa v a la istu k se s
luokkatiedottom ille n eitseille se littä linen! sota pro vokatgiooni m itä anka- saan.
että englanninkieltä.
Hakemukset lähetettävä osot-
teella.
Toverin Johtokunta,
'Box 99,
10
*
Astoria, Oie.