Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 20, 1918)
No. 167 TOVERI M ITÄ VENÄJÄ M E N E T T I Toim ittajapaikkoja avoinna kien m ukaisesti. O nhan sanot sessa sotilasdiktatuurissa ja sit työväen k esk usneuvosto täm än lain ä rä y k sie n alaisek si, se kun ä sk e t tu luokkataistelun m uodostavan te pysyvässä m onarkiassa — jos tnääi timi h y v ä k sy m istä ä n ponsissa jnoit- at - section 19 Of the Act of Oct. 5th. 1917.» historian kulun — yhteiskunnan Suomen ja m uitten m aittenkin by se c tio n m uutoksien sarjan — käyttövoi työläiset luott: Kivat vain porva ti liitto v a lta in ylim m än oikeuden) B rest-L itovskin “ ra u h a n te o ssa ", n ä "ihanteelli- i v a lla n a n a stu sta sekä vaati tuon oi kyy s e u ra a v a sta R e u te rin u u tisto i rien suosittam aan man. keuden tuom arit ä ä n esty k sellä välit m iston P ie ta ris s a olevan k irje e n v a ih T äten ju listetaan parin toim it Eikä porvaristokaan luota yh seen annam ennä-oppiin. tajan paikka T overissa hakukel- M utta työläiset eivät nyt enää taviksi ja ta k a sin k u tsu tta v ik si. teiskunnan ja valtion vallan pi ta ja n lu e tte lo sta : jo,sta poistun puoluetoverien haetta tämiseen ja käyttöön nähden fa siihen luota, onneksi. Se histo “ En luule, e ttä tek eillä oleva laki 300.000 neliöm ailia a lu e tta , siihen ulo ttu isi," arv eli Borah. riallinen aika on tullut, jolloin vaksi. H akijoilta vaaditaan so talistiseen annam ennä-oppiin vuosittain sa atiin veroja yli 800 mil su “M inusta se tu n tu isi u lottuvan TOVERI työväestö ottaa osaa yhteiskun sialistisen liikkeen usta Kaikkea vielä! Suom essakin k u t j joonaa onn» * ruplaa. .. .. .... tuntem . nan kehityksen kulkuun oman hen,” v a sta si Jones, 56 m iljoonaa a s u k a s ta eli m elkein j sekä kyky k aan taa kirjotuksia sui se Saksan pistim et avukseen lvomään työväestöä, joka oli pa luokkansa tehtävän pohjalta läh V o idaan ko koskaan ru ve ta puhum aan k o] mas osa v altak u n n an koko vaes- suom enkieleltä englanninkielelle ja päinvastoin. A inoastaan sel kotettu nousemaan luokkataiste tien. Ei se toim inta ole rosvoa ra u h a sta ? töstä. mista, nylkem istä ja riistäm istä luun asekäde-sä. 13,500 m ailia ra u ta tie tä eli kolm as laiset, jo tk a o v at olleet väliin- G eorgian se n a a tto ri H ardw ick, jo • täin vuodan sosialistipuoluee-sa, kuten porvarit sanovat sen ole Ja siinähän sp syy onkin! Suo ka sivum ennen sanoen on ain a v arot osa k a ik ista V enäjän ra u ta te is tä . Se on juuri porvariston men työväestön olisi pitänyt olla van. 13 p ro se n ttia koko ra u ta tu o ta n n o s- voivat ■ tulla huom ioonotetuiksi. Koko porvarillinen y h tav a m ies, kysyi: “ K uinka me saam- toim im atta — ja vain uskoa so työtä. me täm än sodan jo sk u s lo p etetu k si? ta. Kun ainakin yksi paikka on sialismiin päin tapahtuvan au to teiskuntahan perustuu riistännäl- M illoinka ra u h a s ta puhum inen lak S9 p ro se n ttia koko kivihiilituotan- ; , täy tettäv ä niin pian kuin kel- m aattisen kultin olemassaoloon le ja rosvoamiselle. nosta. kaa o lem asta e p ä lo ja a lista ? ” ] vollinen hakija ilm estyy, niin Työväenluokan tehtävä on tä Porvariston etuoikeudeksi olisi 268 so k e rite h d a sta . S e n a a tto ri Borah koki se littä ä, et ] ja nunenrauutto-ilmotukset 50c keitä, naima- I kehotetaan toim een pyrkijöitä « i n pitänyt jäi,ää .o m im in en . män riistännän ja rosvoamisen ilmotukset 31-50 kerta, aviocro-iimutukset 918 kutom oa. , j 1 tä sellainen m ies kuin V ictor B erg er: ] lähettäm ään hakem uksensa vii- 81.00 kerta. Seisovat lh n o tu k sct sop im u k Sitä Sen olisi vain pitänyt antaa lu ainaiseksi lopettam inen. sen mukaan. Satunnaisista Kulotuksista tu m aan ryöstöillä, poltoilla ja m urhil- olisi v an g ittav a rau h a n h a rra stu k se s- j 574 olutpanim oa. l vyttelem ättä. T oisen paikan täy t työläiset järjestyvät ja lee rahan seurata muhaua. Englanninkie la. unh o ittaen sen korkean opin. e tte i jittaa valta-asem aansa, joka on varten 138 tu p a k k a te h d a sta . e sittä m ie n sä rau h a n e h to je n ta taan, täm inen tulee kysym ykseen vas lestä suomennetaan vapaasti. Suomen porvaristo väkivallalla m itään p y syväistä m il samaa kuin työväenluokan o r taistelevat. 1,685 viinapolttim oa. K aikki riippuu siitä, m in k älai kia ta tuonnem pana. loinkaan ra k e n n e ta .” on nyt .vielä* toistaiseksi onnis juudessa pitäminen. Advcrtiaing rate* in effect July 1, 1912, 40 244 k em iallista tehdasta.^ sia ran h an elito ja kukin k a n n a tta a . ; cent* per inch. Special discount is allowed Se on sitä porvarien "ihanteel tu n u t saksalaisten pistimien a- Eikö olekin kaunis laulu? Pi 615 p a p e rite h d a sta . lor larger and continuous advertisements. H akijoina voivat tulla huo “ M utta k ukas sen ra tk a s e e ? ” ky TO VERI, BOX »«. ASTORIA, ORE. ru vieköön, miten nämä lahtari- lista sosialism ia!" Se on kovin vulla painaa m aahan täm än työ syi H ardw ick — eikä hänelle o sattu ; 1,073 konepajaa! mioon m yöskin sellaiset naiset. läisten ylevän taistelun, säilyt- sielut ovatkin heittäytyneet läpinäky vää. 1,800 säästö p an k k ia. ] jotka ovat nopeita konekirjurei- T IL A U SH IN N A T rosvojärjestelm änsä. m uuta v a sta ta kuin e ttä tuom arien Ja sitte ne “ vapaat ja kansan tääkseen “ihanteellisiksi ja kansanvaltai E ikä S aksa siihen vielä ollen k aan L a , vo: j cn k irjo itan sekä suomea Yhdysvalloissa ja Canadassa: ja la u ta k u n tie n asiak si jä ä p ä ä ttää , Yksi vuosikerta. .85.50 6 kuukautta. .$5.00 siksi”, vaikka sorm istaan tippuu valtaiset olot", jotka kuulemma m utta se ei sittekään säily kauan — • • ryöstö P äin v asto in täm ä e ttä englanninkieliä. m in k älaisesta ra u h a s ta puhum inen tyytynyt, 3 kuu kau tta... 3l-t»O 1 kuu kau si... .00 Suomeen ja muualle ulkomaille: vielä saksalaisten pistim illä m ur Suomessa vallitsevat. Xe huip- — ei militarism i ip avullakaan. saalis yhä vain kiih o tti s itä vaati- on e p ä lo jaalista ja m in k älaisesta ei Y k si vuosikerta.-38.O O 6 kuukautta.-84.25 H akem ukset lähetettävä osot- haam ansa suom alaisen työläisen punevat nyt piakkoin preussilai T i l l>Ur- i m aan enem pää. Tuon “rau h a n teo n J ole. tcella. SUBSCRIPTIO N RATES: veri! Siinäpä on meillä oikeita i jä le s tä se v a sta on a lk a n u tk in oikein In the United States and Canada Entäs naisten äänioikeus-asian “ihanteellisia" sieluja — ja pääl- • ry n n istä ä y h ä syvem m älle ja syvem • 85-00 mouths......... year.......... 85.50 Six One T overin Johtokunta, j ajam in en ? Three m ou th s.-81-60 One month......... • . w lepäätteeksi “ihanteellisia so sia -1 m älle “pyhän V e n ä jän ” sydäm een. Box 99, A storia, Ore. i S aavatko n a iste n äänioikeuden kan listeja”, .v ieläp ä “m arksilaisia".] iluone-jHto sijaitsee 10:nnen ia Duane katu- n a tta ja t väittelyn t u listu ttan iin a sa Maa alkaa p o lttaa lah ta rie n jalk a in 'i'eltíouui: konttori 565, istu ja pala! Ja nämä lahtari-1 ien huimassa. toimitus 852. i tuneideu-vällsen sosialisti- ja työläis- ■ ......... s noa, e ttä m aam m e ei ole todella kan- --------------------—--- « sielut syyttävät vielä työläisiä i alia. ryöstöistä. m urhapoltoista j a ' m ihin v ak o o ja la k i u l o t t u u ? Bornh sitä v astu stam aan . K uka si- sa n v altaln e n . ennenkuin kaikilla tä y S a n tarm ilch d e t k e rto v a t, e ttä "S uo ‘ liitto k u n n a n ” (Inter-A llied S ocialist m urhista! Xämä pitävät velvol- ; (T ru e translation filed with the Postmaster tä olisi h ä n e stä u skonut? J a va- si-ikäisillä on ään io ik eu s? — Jo tk u t m en e d u s ta ja ', prof. J . N. R eu ter on , a n d L ab o r L eague) y h ten ä läh e ttin ä , Suomen porvarit lisuutenaan puhua vieia vielä työläis- at Astoria, O re . July 20, 1918, a« required koojalain puolesta ta iste lle ssa a n hän : s e n a a tto rit arv eliv at, e ttä saisihan m a tk u sta n u t viim eksi läh te n ee ssä ! kuuluu “jä r je s tö n s ä ” nim essä kehot- “ihanteellisia so j tuon san o a; m u tta to ise t v ä lttiv ä t p ö rk d ajse ssä laiv assa ta k a sin Suo- ! • tau e e n K e rc n sk iä saapum aan Yhdys- tenkin ihanteista! Ai ai niitä by section 19 of the Act oi Oct. 6th, 1917.) m eni aivan äärim m äisyyksiin. i v altoihin p itä m ä ä n esitelm iä t ä r E räs k irjo ttu ja S e a ttle n unioitien sialisteja” Jo tuon lain nim i riittä ä tuomit-1 c,t(il s a a - m een. Prof. R eu ter saap u i Ameri- I jaloja opettajia! k eim m issä kaupungeissa. Spargo sa Suomen työläisten pitäisi us- lehdessä tu n n u sta a heti, e ttä hänen som aan kenen tah an sa. “ Vakoilemi- J a kl111 yleis™ uv u o „ai. lu, Oi,.,.s . u., 1;aan vHme tan n n ik u u ssa Suom en «il Suom alaiset lahtarilehdet Suo-^koa (ja siitä he m oittivatkin. täytyy tuohon kysym ykseen v a sta ta : n e n ” — sehän on u rk k ija to in ta . Jo > paa G eor8e Creel sanoo k iittä v ä n s ä lo isen hallitu k sen lä h e ttin ä pyytä ! noo luulevansa, e ttä tuo V enäjän Y hdysvaltain h allitu k sen tun /v a lla n k u m o u k s e n k a v a ltaja tulisi sa a tuessa ja tässä maassa ovat vii- kun eivät ole uskoneet) että "yh- “ En tie d ä ”. En tie d ä sittek ä ä n , vaik kainen, joka h a rjo tta a u rk k ija to in ta Ju m ala a » e tte i \ lidysvallat k o s k a a n ; vuttam aan tä ä llä su u rem p aa suosio ka olen sivu siv u lta lukenut s e n n a -. me aikoina innostuneet vallan j teiskunnalla itsellään < ta rk e tta tiri k e sk u ste lu tk in tuota lakia laa d it Y hdysvalloissa S aksan hyväksi — !oliut «otavalm iina, ei edes n ykyiseen nugtu8ta uudelle Suom en tasa v a lla l I ta kuin tu sk in k u k a a n toinen nyt kukapa ei sellaiselle a n ta isi m itä hä- 8Otaan r j lldyltaeRS^ ’ niin onko h ,in , je E d u sta ja t to h to ri Ig natius ja ‘ v at: itsekseen, autom aattisesti) tavattom asti “selittäm ään" si »siä- » on kehitysm ahdollisuutta sosia- taessa. Vieläpä olen tä s tä lukem l- nelle on tulevaa! M utta kun tuo laki , :ilita h a U itu s v irk a iliio ita , joita ku- prof. R eu ter ovat m ainitun pyynnön elo ssa oleva m ies. ja e ttä hänen ite n j liemin pääm ääriä kohti.' o. (»onaniaan osottam aan m L T,7 ? • -.7-'- "'7 ','.“ ",“ r ' * "T j I k ä y n n istä ä n k o ituisi su u rta hyötyä lsmia, s. o. 111,1111 1 ähän se sta n i tu llu t siihen p äätelm ään, e t oli v iim eisteltäv än ä — no niin, a l i n ( kaan ei ro h k en e m oittia? ha itukselle jä ttä n e e t “ja kun nykyi- . ... sosialidem okraattinen "ihanteelliseen uskoon" ovat la- tei sitä tien n y t Y hdysvaltain kong pana on m uutam ia tap au k sia, joihin i ^ “ täp ä se n aa tto rie n om at lausun ...i» i„ „ i„ „ . „ « i - u J Eelia V enäjälle e ttä liitto u tu n eille. Suomen se t v altiolliset p ä ä tö k se t ovat asiain V enäjän ja m uidenkin m aiden por- prtolue ei ole ollutkaan "oikeaa "o ik eaa] kanneet uskom asta — ja ovat ressik aan , eikä aik o n u tk aan tie tä ä , se s a a tta a ulottua tai olla Hiottu- n o t? ~ S e n a a tto ri Lewisin lausun- ra k o s ta p itk ä v e te ise t, oli prof. Reu väreille kyllä voisi olla iloa K oreu sosialism ia" ajava, vaan on edus sen sijaan ryhtyneet ottam aan vaan ta rk o tti jä ttä ä , kuten e rä s se- m atta. sen aat n o sta puhuessaan h uom autti terin a sia in sa ta k ia p a la tta v a Suo skin e s ite lm istä , m u tta ei työväelle tanut jotakin aivan päin män- nsaa inhimillisellä toim innallaan! n a a tto re lsta sanoi, “tuom arien ja lau- to ri Reed: “ H e rra p u h e e n jo h taja : m een.” T ohtori Ignatius jä ä tän n e m in k ään laiselle. E ng lan n in k in ta a kulkuun, eivätkä ! ta k u n tie n p ä ä te ttä v ä k si ", m issä ta Saako m a a n v ilje lijä keh o ttaa naapu- Jo? se n a a tto ri Lew is m enisi yleisel tvyn johtavaa lahkolaisuusoppia yhteiskunnan iah ta ri-ta sav a lla n ain o ak si ed u sta iak tu s ti v an h o illiset ja jä rk ä h tä m ä ttö ja edelleen minkälaista se "oikea ide katsella köllötelleet m ite n k ä ; paukslssa kukin sy y te tty oli siinä riaan olem aan kylv äm ättä I j lä kadulla tai m issä p a ik a ssa takan si, ain ak in to istaisek si, odottam aan sosialism i' oikeastaan on. Ää yhteiskunta itsekseen mennä h y - j m ä ä rä ssä cpälojaalineu, e ttä h än et! vehnää? sa, niissä h ä n tä ei täm än huoneen suosiollisem pia aik o ja ja p ä ä tö k s iä .1 m äsi! isä n m a a llise t ty ö v ä e n jo h ta ja t I leim a siv at K eren sk in , h ä n e n siellä niä lahtarilehdet ovat alkaneet ristelee “sosialismin pääm ääriä I sieti tuom ita ran g aistu k seen , koskem attom uus ole suojelem assa, ja S am assa laiv a ssa m a tk u stiv a t Suo "S iinä on m uuan seikka, joka mi ! p itäm ien sä esitelm ien jo h d o sta, “ h a i selittää itse edustui ansakin sitä kohti." k äy ttäisi n iitä sanoja kuin hän on T _____________ osiaankin! Yhteis-} Tuonkin juu ri tekem äni v äitteen ! riita h u o lestu tta a,” lausui s e n a a tto ri, iaeen m yöskin insinööri J. Kautoin "oikeata sosialismia". . . täällä k a v ttä n y t niin eikö h a u ta oli rouviuedn, kreivi A rm felt, insinööri k c a in a isilla a n o levaksi k a a su sä k ik si." yieläpä ' |i u n t a o n käsitettävä sellaiseksi j jehdosta voin helposti jo u tu a lin- G alligher. “ Pari farm aria sa ttu u jut-1 ’— “m arxilaista sosialismia", jota mekaaniseksi laitokseksi, jonka j naan. jos joku lau ta k u n ta arv elee ; ja h< ite ti ivä ty rm ä ä n ? J. E. T oukkola, insinööri L indroos, telem aan k esk en ään k aikessa y stä | 81 v a n g itta v a K uuluisin vvelssiläinen on kaikkialla muualla — m utta, liikuntoon ja kehitykseen ei ole sen "olevan om iansa h e rä ttä m ä ä n h e istä on lo p etta ' E ysyn tlitä aivan tO8is8a” ‘- H än 8a liikem ies Eem eli Aalto, rouva Aino vyydessä. Toinen ci sosialistipuolueissa. — O lem lainkaan vaikuttam assa yhteis ep äk u n n io itu sta kongressia k i h l a a n ’. , .. ... , , noi peru stu slak iam m e ‘vanhentuneek- M alm berg y n n ä m uita kolm annessa on tä tä nykyä E n glannin p ä ä m in is nut vehnän viljelyksen n äh ty ään mui- me äskettäin jo m aininneetkin kunnan jäsenistön toim inta ja V arm uudeksi kiiruhdan heti selittä- ■ , ... , .. . . . , si paperilla olevaksi p e ru s tu s la ik si. te ri Lloyd George. M ihinkä tarko- luokassa. Iden v iljalajien tu o ttav an p arem m at! . tästä hassunkurisesta “sosialis- j elämä. Inhimillinen toim inta y- m ään, e tte n su in k aan ole m itään sei- ' , . . T uohan on jotak u in k in h alv ek siv asti H yvästi vuin, h u nnit! Puk-kasti va tu k siiu hän en n im eän sä k ä y te tä ä n , ¡tu lo t. Hän on tehnyt sen o m a s ta ; m in" ' harrastuksesta, mikä suo-i leensä ei siis kuulu oleellisesti laista ta rk o tta n u t. 1 u lo tteestaan , eikä laki hänelle m ah !‘-*n o ttu - le h te litte tä ä llä olonne ajan. Ja selv iää s c u ra a v a sta . e rä ä n o p e tta ja in m alaisen lahtarileh d istö n , on ny- yhteiskuntaan, se on sen ulko- S e n a a tto re ista ei am a tahdo päästä da m itään. M utta olettak aam m e, et- L u o tta k a a kansaan, sanoo France. nyt kun valheenne a lk a v a t selvetä lehden ju lk a s e m a s ta k a sk u sta . kyään vallannut, m utta lainaani- ¡p UO|ella ! Sillä tavalla filosofee- sekä yleisölle e ttä halli- selville. 1 tä hän sanoo n a ap u rilleen : ‘Jo s m i M uutam assa w e issiläisessä koulus “ Minä luotan siih e n ”, lausui se n a a t A m erikan me vielä eräästä kirjotuksesta e- raavat nämä porvarit, jotka ovat in a olisin sinun sijassasi, en kylväisi; tukselle, on v iisain ta lap u ttaa. ra e rä s kym m envuotias poika k iel tori F rance, “e ttä A m erikan kansan Ihm iset ovat ed isty sm ielisiä paikka- raitä kohtia näytteeksi. Kirjo- ennen m oittineet sosialistc- vehnä:» tän ä vuonna: nykyään on! m ieliala on terve. Ä änestin tuota la täy ty i ottamasta k ä sity ö tu n n illa neu- tuksen otsikkona on "Suomen , ;a scn takia. että ne muka kiel- paikoin. Eikä s itä voi aina a rv a ta, edullisem pi kylvää ru ista, ohraa tai i V ä r illis e t ja lk in e e t i laa k ä te e n sä, k a ik e tik in p itäen om- kia v astaan siitä syystä, kun luulen niissä heillä se edistysm ielinen p aik sosial ¡dem okratian vararikko ja tävät kokonaan \ liteiskupnail si- m aissia ’ — silloin h ä n tä voitaisiin j e ttä jos m o itteita kuuluu, niin silloin ta ita v a t tä s tä puoleen tulla vauene l p elem ista “ m ieh en ” arvolle sopiniat- ka sa ttu u olem aan. O ttakaam m e esi otsikon alla on sulkum erkkien si- vistvs- ja henkisen elämän nier M aam m e k e n k ä te h ta ilija in tom ana. m ään. ta n g a is ta täm än lain no jalla.” on olem assa k o rja u sta kaipaavia epä iällä sanat: “Suomen lehdistä." kitvksen ja selittävät “ vain ta-, m erkiksi s e n a a tto ri Borah. lia n puo- keskuudessa en p o h d ittav a n a ehdo "E ikös m itä.” v ä ittä ä W ashingto kohtia. S ellaista lakia kuin täm ä on. “ Lloyd G eorge oli a h k e ra om pele Xäin on se julaistu I‘äivälehdes- • j,,u"<ie11isclla painolla" yhteiskun- lusti h a liitu sta v astaan k in taistel- tus, jonka m ukaan la k a tta isiin vai m aa n ”. sanoi o p e tta ja ta r, toivoen sa- nin se n a a tto ri Jones. en pidä tarp eellisen a." sa. la Ien. av o n a ista diplom atiaa, vaatien j nau kulkevan sosialismiin, n iistäm ä stä kaik en m uun v ärisiä ja l iaa e ttä se olisi oliut to tta . “J a luu- Kirjotuhsessa tehdään kysy kuitenkaan eivät sosialistit ole että se n a a tti k ä sitte lisi v altio llisia] “ V oidaan kyllä,” vastaa C allinger k in eita kuin m ustia, Valkosia ja rus , letk o sinä olevasi ( “ H än on k e h o tta n u t väh en täm ään parem pi kuin m ys: miten mi Suonien sosiali koskaan tuolla tavalla asiaa se- sopim uksia julk isesti. ¡Myyjäiset Toverin ra- keitä. so ta ta rv ik k ee n tu o ta n to a .” Lloyd G eorge?” h e ! M u tta ku n n a is ie n ä ä n io ik e u s tu le e dem okratian käynyt? la vasta- liitäneet. Päinvastoin ovat ¡kennusrahaston hyväk- "En tie d ä v ielä,” v a sta si poika va tiksekses.sa sanotaan m. in. se ti- aina selittäneet vhteiskunnan h e - is ille , on jo liip ä ssv t e d u staj.ih u o - flik k o ik o Spokanen työväen Mukaistaa.-! m u llik in nuolee. j L avasti, “ ä itte p ä h ä n n ä h d ä ä n .” keskU8 Lsi tämän ja ensi kuun ra a v a a : hitvkseil kulkevan sosialismiin 1 neessa ja tarv itse e a in o a staa n yhden neuvosto la kia ? on k eh ity sm ah d o llisu u tta sosialism in p ääm ääriä kohti, e ttä n ykyiseen yh te isk u n ta a n itse e n sä sisälty y lak i: Llnnen «uomalaisen työvlen Unenkannattaja. täm ä y h te isk u n ta on tu o m ittu m uut ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka p*iv* tum aan h isto ria n p eru stu k sella so paitsi sunnuntaina. sialism in ih an n ey h teisk u n n ak si. M ei T O IM IT U SK U N TA : dän so sialid em o k ratia on hylännyt W. N. REIV O , LA U R I M O ILANEN. sekä m arxilaisuuden e ttä k aik en ADO LRH SA L M I, A. li. MÄKELÄ, edistysm ielisyyden ja a s tu n u t a n a r SULO SYV ÄN EN .___________ kian poluille. S iitä h u o lim atta, e t tä m aam m e y h teisk u n ta o lo t ovat k a n sa n v altaisu u d en pohjalla enem m än (T H E COMRADE) kuin m inkään m uun m aan, e ttä m eil The organ oi the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in lä jok ain en kan salain en , nim enom aan the West. Published daily, except Sunday, jo k ainen työm ies ja nainen, n a u ttii at Astoria, Ore., by the Western Work suurem pia k an salaiso ik eu k sia kuin men's Publishing Society. m issään m uussa m aassa. (T o siaan A N TTI J. FAKTAN, Manager. kin! T iedäm m ehän m itä ty ö läiset Entered as second-class mail matter July 18, i siellä nykyään “n a u ttiv a t!" — Toin».) 1912. at the postoitice at Astoria, Oregon, ja vielä siitäk in huo lim atta e ttä m ei under the Act oi March 3, 1829. dän kansan olem uksessa on sijaa Umotushinta 4Cc palstatuuinalta. Kuoleman- k a n sa n v a lta isu u sa a tte e lle ja ih a n te il Kolotukset |1.SO kerta ja muistuvat syillä 32.00 kerta. Kiblaus-, syntymä- ja avio- le su u re ssa m äärässä, tä s tä k a ik e sta m eikäläinen sosiali- liitto-ilmotuksct 81-00 kerta, halutaanticto- hu o lim atta on TOVERI MAILMANKATS0MUK8IA , aikana. Tilaa ajoissa t o im in n a n k a u t t a , äänen lisää lä p is tä k s e e n sen aa tissa “ Se on hyljän n y t sosialism i o p in -{ ¡ n h in iillis e n S e n a a tto ri Jo n es o tti puheenvuo Se on h y ljä n n y t kaiken ih an te elli v a ik k a se ei t a p a h d u mielival- kiu, niin silloin nousee yh tä n aisten suuden. Se on lak an n u t uskom asta ta is e .-ti, v a a n t a l o u d e ll is t e n la- äänio ik eu sv altlo ta lännellä edustava ron ja kysyi, jo u tu isik o Spokanen H i y y j ä i s l i p p U S i . siihen, e tiä y h teisk u n n alla itsellään lili i UH! 53535323010000000123534800010101010002000101 li »!! IhíN !!!!!llll¡l!l!Í)|i¡l!l!!l!ill¡!llllll!'¡ll!llllh 1 ¡¡illllil !ifl, Sosialistiluopio Jo h n Spargo, joka on nyt E u ro p assa jonkun New Yor k issa taan n o in p e ru ste tu n “ L iittou K annattakaa niitä liikkeitä, jot* » ilm o itta v a t T o v e ris s a Wiiìil'Nfflìliiililliil 1 .cuten m äärän alentam inen. V ähintäin lainen äänioikeustaistetija iälet- j osaa siilien. M uutamia kirjotuk- levot toin uuden syistä rikkona tai kärsineenä sotilaana, naiset registeérautuniaan jonì olisi toiv ottavakin io. onkin julaistu. m utta varsin 75 prosenttia kaikista .sattu n eis täväksi venäläiset talonpojat! i sia " v apaarak kaustoijnis- niin asema ei ole entisestään laiseen sellaisia, jotka esottaisi- ta tap atu rm ista olisi voitu estää iharvoja m uuttunut. M utta jos äänestäjä- toon". Ja sitte mummu jatkaa: Sellaista vapaam ielisyyttä mc ja olisi tu llu t estää. vai kirjottajien olevan tietoisia Se neuvo ei veisi pitkälle, “ Minä en «de sotilasasiain tun- emme oikein \ m märrä. jotik.to on tietoinen siitä, että s e n levottom uuden »'iiteiskunnallisen “ Lain rikkom isen ilm ottam is- ja vanliojen puolueiden edut o- tpa, m utta olen varma snta. e t 1’eollisuustapaturm ien tavaton ta ei pitäisi m illoinkaan selittää I M utta täm än mummo 1'ank- ] K Vjsta . y| uuankin Francis 1 1 .L e e vat vielä sovittam atLim am niat tä kunnollisesti asestettu ja va- Ajan merkkejäkö? lisääntym inen herättää' jo kaik ..................... : kuin eri vihollisjoukkojen edut rustettu sadantuhannen miehen [hurstin esiintym isen jälkeen me ¿sittaa yhteiskunnallisen levotto- kialla huom iota. Kun rauhan uh i ut kkimiseksi. “ Kun näet vaarallisen reiän Lansi-( anadan unm nistien aa- S()tarintaniai|a njin siinä tapauk- arm eija voisi -palauttaa rauhan »tiedämme kyllä, n i i n xälaisia e- T.iuuden sviksi t i ) ''perheellisten rien lukum äärä kasvaa alituises nenkaunattaia. T he B. t . l ede- SCSS;, ,,n sVytä toivoa, että kun Venäjällä ia yhdistää kasakat ja ! r;iltj C” englantilaisten "vaipaa- j smirvt vaikeudet kodin v llä p itä -> <atu-äyta»ässä tai kadussa niin (Tum m ennus ] nne! 'btci; tarKotukset ovat. Xe - nnsessa ja lasten kasvattannses- ti. ei ty y ty i nisinkään työläinen tlm o ta se katuhallinnon pääl’i- ratiotiist. tekee suuren num eron sot;jaat pa'laavat takaisin rin ta m uut uskolliset siitä. että pari viikkoa sitten m alta, taistelu kan san v altaisiin -] minun. |. K. i jotka ovat vasy- ¡-aattavat k iila syleillä kasakan-j sa n \ \v a ”an vaatim uksia vas- enää voi olla vallan levollisena, i kölle. Victoriassa, 1» C.. toim eenpan den puolesta alkaa vaaliuurnalla neet anarkiaan, että bolshevikit ] piiskaa ja poliisinkapulaa ennen- taavalla. tavalla" ja (2) “am m at sillä kaam ea kohtalo vaanii kaik “ Kun ajelette m aantiellä, jolla nuissa m aakunnan lainlaatijakun- ia että äänestäjät silloin tietävät ; tulisivat ainaiseksi pyyhkäistyksi ¡kuin sallia äänioikeutta tvoiäis- tiliikkeen mielivaltaisille rajotuk- kialla. M utta syyt eivät Hiiliin ei laium ukaan saa ajaa kovem- ! naisille ja valtaa työväestölle. sincen am m attitaittoisten ja am kään ole sellillä, eivätkä keinot >aa kuin 2? mailia tunnissa ja nan täydennysvaaleissa tuli va että ' jokainen joka asettuu e li- ! vallasta." niiden jjoistam iseksikaan siis. lituksi muuan sodasta pahuinut dokkaaksi vanhojen puolueiden I Siinä sen kuulitte ketä siellä Sellaisten ainesten kanssa ei ty ö m attitaidot tornien välillä." ; »ku ajaa sivuksenne teidän koet- Xeirvonantajia kyllä löytyy, laessanne pysvtellä lain m äärää- sotilas, vieläpä niin suurella ään i listalla, on työväenluokan net- atulaa pitäisi. "K asakat ja m uut väestöllä ole m itään yhteyttä, Kun syiksi asetetaan tällaiset ten enem m istöllä, että kaikki jtu ri ia sellaisena on näneltä-kai‘.<- ■ n }- dliset." kuten m ustasotnia eikä sellaisten päiden ja poliisin ilmiöt. jotka eivät itse asiassa m utta neuvojen arvon laita ui i män nopeuden rajoissa, niin ot- niin ia näin. O -ottceksi siitä 1 kapulan väliin kannata kättään m uut ehdokkaat m enettivät . si- .. ki kannatus kiellettävä, a sen sellaiset tsaari vallan aikai pistää, jos niinkuin sattuisi että ole m itään m uita kuin todellis- "hengestä , joka vallitsee erään i takaa m uistiin auton numero, ta- * säänkhjotusTahansa, kun eivät i let "rauhanylläpitäjät" ovat san englantilainen poliisi jälleen niuil i Ien sviden ilm enem ism uotoja, laisten "t > (»väestön ystävien" pii- i ¡»alli liman aika ja näkijäin ni- jm et ja ¡liuottakaa yleiselle syyt saaneet lain m äärääm ää alinta M atam i Pankhurst, een ikävissään 4<uti nagaikkahal- .a touhuilta jouduttuaan ja la ioita kirjotlaja ei ollenkaan kä reissä. lurRaisemme ■ ■ tässä seuraa- äänim äärää. täjälle. sitä. niin suunnitellut toim enpi tunnettu enijlantilaisnruinnio. | ' i,u s u olS p e n .a ss a . Sitä pe- “ Kim näette dlihkia' ja ‘V aa- . Lehti pitää sotilaan valintaa iunka suhteet sikäläisen p ,liisin I r u s ta ta a n ¡.ua.s, un,m un, I an <- kattuaan tarvitsem asta m atam ia teetkään eivät mene sen pitem vaii, erään K. \Y. C ottcrill ni paikkaY varolustaulut yleisen m ielipiteen ilm auksena j kanssa ovat viime aikoina m uut- " P 1™ "» elesla lähettää am ero omiin tarkotuksiinsa, sattuisi jo mälle, kuin “am m attiopetuksen misen seattlelaisen "edistysm ieli- i iällinen nakin päivänä ohjaam aan 'kapu antam inen kaikille lapsille, ylei sen politikoitsijan julkaisenian m aahan pudonneina, niin men- siitä. m itä tulee tapahtum aan . n . iö .„.. ii ; ; .„ kalainen , annepa, lansa mummo Panx hurst in nää nen sairastusvakitutus. vanhuu mielipiteen teollisuustapaturm ien kää ■ia naula kaa ne jälleen . . . jälkeen sodan: se pitää sitä työ t u n e e t v a lla n s v (la m e lli> rk s i. o n saanut Englannin hallitukselta ] vaKuudeksi toiveittensa täyt tä kohden, kuten tässä takavuo denvakuutus ja valtion työnvä 'estäm isestä. M ainittu Cotterill laikoilleen. Älkää luottako sii väestön herääm isen m eikkinä ja esittäm illään edellv- sina kerrottiin tapahtuneen. ki.-jottaa: Kfu- erikoisluvan tulla h hdvsvältorkin j tynn^esta litystoim istot", jotka sisältävät hen että m ahdollisesti n iu istai‘< kirjottua sen johdosta m.m käännyttäm ään täkäläisiä viran- ; <sillä selittää mummo 1'ank- i "T äytä osasi, sillä siinä on. tbnottaa niistä kauniin insinööri kaikki ne toim enpiteet, joita kir- ra a v a a : Sellaista kansanvaltaisuutta ia (»maisia läliettäniäSn asestetun hurst edelleen, e i t ä : "K au tta vapaam ielisyyttä, jota -venäläiset jottaja esittää. ! virastoon." "M uuan erikoisesti m iellvttävä I koko kunnia , varsinkin Siperiassa, arm eijan \ enäjälle. jossa “kasa- ' enajan, P ' kasakat ja m uut uskolliset" yh "Ala puhu työläiselle silloin r a ' n m utita sam anlaista v lei seikka näiden vaalien yhteydessä ! ovat kaikki v Kunnialliset kansa- kat ia m uut uskolliset" kansan j Sellaisilla perusteilla ei lv »- dessä sikäläisen aateliston, pa neuvoa annetaan vielä kun hän tekee jotakin sellaista, arvokasta oli se. että äänestäjät, sodasta vakaisuuden puolustajat hiovat ] laiset, kuten kauppiaat ja te*h- ; väenliike voi koskaan saada m i joka vaatii kaiken hänen huo- edellisten lisäksi. Kumma on. palanneet sotilaat, ehdottom asti jo aseitaan tvöväenvaltaa vas-1 tailijat, suur- ja pienporvarit, aa piston ja virkamiesluokan kans tään tehokkaam paa parannusta mion-a. ellei te dlisu u stap atu rin ien luku sa kannattavat, ei työväestön kieltäytyivät kuuntelem asta eh te lis to ja papisto ja vapaamie i aikaan työväestön oloissa, -•illä "A settakaam m e palkkio li Uo määrä ala nvt L epev ti 1 ■.<<?;. dokkaana olleen upseeristoon taan. linen virkapalveluskunta jo nou kannata tavotella. Suomessa si eihän se ollenkaan tiedäkään M utta m itään m uuta eivät lellisuudelle. Henkilö jofica ti o u - kuuluvan kokelaan vaalisaarno | Mummo Paukhurstin lähetys- semassa holshevikeja vastaan." tä on nvt olemassa ja kaikkialla m istä kenkä puristaa, kuten sa d attaa lakia on hyvä kansalainen, ' VÖväestön ystä vinä" esiin*.} \ ät i vallitseva' preussilaisuus. josta ja. Liberaalit olivat asettaneet toimi on varsin ¿ui rtnerRityksel- notaan. niin paljon puhutaan, on sen m utta sellainen joka ei sLä t£e, "“dístysm ieliset" p»»litk.,»itsijat ole inhot- Koko m täm än ehdt/kkaan, voidakseen 1 linen — hänen om asta mieles- , ai Iinassa ...... ei , tyypillinen edustaja. Muuan toinen kirjottaja. Carl 0:1 3J»°no. voi larjom . Ia niin kauan ku:. sen k autta johtaa äänestä ät tä- j- sillä kukaan muu ci k „ i , ta vammalta venäläisen tab n p o - luokan a - e ,ta - ulKi osanr II. ChiHierg on asiasta se lv illä,’ 1' Un tarv itsette jonkun l a i t - , k 1 Potuksensa täy ttäv ät lian om istavan osannut niin häpeäm ättä- lan korvaan kuuluvaa nnnea suin P.rostitutsioni Englannissa on lir selittäen että vhtei-vunnallisen ‘T ’aan. savupiippuanne, katto- tv »väen ehtien nalstat ia mene- S e e tt ä m aan ansaan. ,nukkua Venäjät, työväes- J a ne ovat nyt mum- sodan ajalla kehittynyt valitel , , ... ] niästi Haiti levottom uuden syynä on "kapi- ' lkku'“ ’ttan ne. m aalaam aan, rap- ' at otella tavdesta tav t axia, ei kaan 'vinha petturiroikka ei voi löä. joka ci ole th tä mieltä i l’analiurst,n m ielestä uuta tavan pitkälle — ainakin henki t o ie b .i t»‘ Vli- nut talla kertaa narrata ja pet •’kasakkain ja muiden uskolli»-'! “ P o liisia talistinen järjestelm ä, sen y k s i- ' Pa*?niaan, korjaam aan sähkölan- " ( tutka pelastaisivat sessä suhteessa. tää sm lasta palanneita sotilaita ten" kanssa itsensä ja a lo n p o i- kansänvaltatsuuden tyisvoitot, varallisuuden epäta- , x’.’Ja,Jnth tai tekem ään m itä hv- ] ^uustapatürtm en syiden 5 mm :ir- \ m ajalla, saínen jako, työläisten oikeude- , ' anSa. er,’^o ,' ' . aar.a n . alaista työ- . U niises.ä. ja työläisiä, puhuu paljon toive- kien ryöstöstä. ’ Elka koko n>allnlassa «le nnn M uuan kirjotuskilpailu. häikäilem ätöntä pyövelihallituk- hikkaan tulevaisuuden puolesta." ton asema, jonka vallitessa lak- ta ; n.un ^avtiakää silloin jotakin — Seattle Union Recordissa Saadakseen asiallensa oikein sen tukijajoukkoa, kuin Venäjän A sianlaita on sillä tavalla, et ' koutum isoikeuskin on kiellettv." sellaista liikettä, jonka tikapuut Lueppa se Kahteen kertaan. . jia Rtuut työvälineet ovat riittä- loisessa paikassa tätä lehteä tei tällaisissa vaaliuubisissa ole kauhua herättävän esipuheen, on kasakat, tehtailijat, kauppiaat, listi äskettäin m uuan Bill Bailey vahtinut tekstikseen porvarit, virkam iehet ja papisto. kirjotuskilpailun aineesta: “ Yh- Sellainen selitys on palkallaan. , van kestävät. Sellainen tulee olevan Lirjotuk<ei« "Oír-, koti m itään toivonm erkkejä m uuten mummo ‘T overille ¡a T overittarclíe” si kuin silla ehdolla, että valituksi sen joitakin aikoja sitte '>j»ima- Xe vetävät kyllä vertoja saksa teis/kunnallinen levottom uus ja Jos se alkaa mennä “veriin ku- pitkän päälle halvim m aksi. tullut sotilas on tunnetusti luok- , uutisten" keksimän valheen, että laisille junkkereille ja Suomen sen rakentavat parannustoim en- ten sanotaan, niin Seattlen t v ö - . ’ Mikään muu toim enpide ei nun pitäisi lukea kahteen kei- niin nopeasti kuin ja sittekin sittekin vielä vielä m iettiä sitä katietoinen ia sellaisena v a littu .: bolshevikihallitus on m äärännyt lahtareille. M utta niiden käsiin piteet." ja suositti sanialla ltikui- väeston keskuudessa . . . aletaan ... p ia n , vaikuta ................... — estet- ------ , taan taan ja J qs hänet on valittu vain ra a ja -' kai! k :ahde’:santoj<ta vuotiaat toivoo "vapaamielinen englantif an joukon henkilöitä ottam aan o 11a se k illä yhteiskunnallisen tavissaolevien tapaturm ien luku- asiaa. ju h an -K i;' taa. O ’ IL
