No. 167
TOVERI
M ITÄ VENÄJÄ M E N E T T I
Toim ittajapaikkoja
avoinna
kien m ukaisesti. O nhan sanot sessa sotilasdiktatuurissa ja sit työväen k esk usneuvosto täm än lain
ä rä y k sie n alaisek si, se kun ä sk e t
tu luokkataistelun m uodostavan te pysyvässä m onarkiassa — jos tnääi
timi
h y v ä k sy m istä ä n ponsissa jnoit- at - section 19 Of the Act of Oct. 5th. 1917.»
historian kulun — yhteiskunnan Suomen ja m uitten m aittenkin
by se c tio n
m uutoksien sarjan — käyttövoi työläiset luott: Kivat vain porva ti liitto v a lta in ylim m än oikeuden) B rest-L itovskin “ ra u h a n te o ssa ", n ä
"ihanteelli- i v a lla n a n a stu sta sekä vaati tuon oi kyy s e u ra a v a sta R e u te rin u u tisto i
rien
suosittam aan
man.
keuden tuom arit ä ä n esty k sellä välit m iston P ie ta ris s a olevan k irje e n v a ih
T äten ju listetaan parin toim it
Eikä porvaristokaan luota yh seen annam ennä-oppiin.
tajan
paikka T overissa hakukel-
M utta työläiset eivät nyt enää taviksi ja ta k a sin k u tsu tta v ik si.
teiskunnan ja valtion vallan pi
ta ja n lu e tte lo sta :
jo,sta
poistun
puoluetoverien haetta
tämiseen ja käyttöön nähden fa siihen luota, onneksi. Se histo “ En luule, e ttä tek eillä oleva laki
300.000 neliöm ailia a lu e tta ,
siihen
ulo
ttu
isi,"
arv
eli
Borah.
riallinen
aika
on
tullut,
jolloin
vaksi.
H
akijoilta vaaditaan so
talistiseen
annam ennä-oppiin
vuosittain sa atiin veroja yli 800 mil
su
“M
inusta
se
tu
n
tu
isi
u
lottuvan
TOVERI
työväestö
ottaa
osaa
yhteiskun
sialistisen
liikkeen
usta
Kaikkea vielä! Suom essakin k u t
j joonaa
onn» * ruplaa.
.. .. .... tuntem
.
nan
kehityksen
kulkuun
oman
hen,”
v
a
sta
si
Jones,
56 m iljoonaa a s u k a s ta eli m elkein j sekä kyky k aan taa kirjotuksia
sui se Saksan pistim et avukseen
lvomään työväestöä, joka oli pa luokkansa tehtävän pohjalta läh V o idaan ko koskaan ru ve ta puhum aan k o] mas osa v altak u n n an koko vaes- suom enkieleltä englanninkielelle
ja päinvastoin. A inoastaan sel
kotettu nousemaan luokkataiste tien. Ei se toim inta ole rosvoa
ra u h a sta ?
töstä.
mista,
nylkem
istä
ja
riistäm
istä
luun asekäde-sä.
13,500 m ailia ra u ta tie tä eli kolm as laiset, jo tk a o v at olleet väliin-
G eorgian se n a a tto ri H ardw ick, jo
• täin vuodan sosialistipuoluee-sa,
kuten
porvarit
sanovat
sen
ole
Ja siinähän sp syy onkin! Suo
ka sivum ennen sanoen on ain a v arot osa k a ik ista V enäjän ra u ta te is tä .
Se on juuri porvariston
men työväestön olisi pitänyt olla van.
13 p ro se n ttia koko ra u ta tu o ta n n o s- voivat ■ tulla huom ioonotetuiksi.
Koko porvarillinen y h tav a m ies, kysyi: “ K uinka me saam-
toim im atta — ja vain uskoa so työtä.
me täm än sodan jo sk u s lo p etetu k si? ta.
Kun ainakin yksi paikka on
sialismiin päin tapahtuvan au to teiskuntahan perustuu riistännäl- M illoinka ra u h a s ta puhum inen lak
S9 p ro se n ttia koko kivihiilituotan- ;
,
täy
tettäv ä niin pian kuin kel-
m aattisen kultin olemassaoloon le ja rosvoamiselle.
nosta.
kaa o lem asta e p ä lo ja a lista ? ”
]
vollinen
hakija ilm estyy, niin
Työväenluokan tehtävä on tä
Porvariston etuoikeudeksi olisi
268 so k e rite h d a sta .
S
e
n
a
a
tto
ri
Borah
koki
se
littä
ä,
et
]
ja nunenrauutto-ilmotukset 50c keitä, naima-
I
kehotetaan
toim een pyrkijöitä
« i n pitänyt jäi,ää .o m im in en . män riistännän ja rosvoamisen
ilmotukset 31-50 kerta, aviocro-iimutukset
918 kutom oa. ,
j
1
tä
sellainen
m
ies
kuin
V
ictor
B
erg
er:
] lähettäm ään hakem uksensa vii-
81.00 kerta. Seisovat lh n o tu k sct sop im u k
Sitä
Sen olisi vain pitänyt antaa lu ainaiseksi lopettam inen.
sen mukaan. Satunnaisista Kulotuksista tu m aan ryöstöillä, poltoilla ja m urhil-
olisi v an g ittav a rau h a n h a rra stu k se s- j 574 olutpanim oa.
l vyttelem ättä. T oisen paikan täy t
työläiset järjestyvät ja
lee rahan seurata muhaua. Englanninkie la. unh o ittaen sen korkean opin. e tte i jittaa valta-asem aansa, joka on varten
138 tu p a k k a te h d a sta .
e sittä m ie n sä rau h a n e h to je n ta
taan,
täm inen tulee kysym ykseen vas
lestä suomennetaan vapaasti.
Suomen porvaristo
väkivallalla m itään p y syväistä m il samaa kuin työväenluokan o r taistelevat.
1,685 viinapolttim oa.
K
aikki
riippuu
siitä,
m
in
k
älai
kia
ta tuonnem pana.
loinkaan ra k e n n e ta .”
on nyt .vielä* toistaiseksi onnis
juudessa pitäminen.
Advcrtiaing rate* in effect July 1, 1912, 40
244 k em iallista tehdasta.^
sia
ran
h
an
elito
ja
kukin
k
a
n
n
a
tta
a
.
;
cent* per inch. Special discount is allowed
Se on sitä porvarien "ihanteel tu n u t saksalaisten pistimien a-
Eikö olekin kaunis laulu? Pi
615 p a p e rite h d a sta .
lor larger and continuous advertisements.
H akijoina voivat tulla huo
“ M utta k ukas sen ra tk a s e e ? ” ky
TO VERI, BOX »«. ASTORIA, ORE.
ru vieköön, miten nämä lahtari- lista sosialism ia!" Se on kovin vulla painaa m aahan täm än työ syi H ardw ick — eikä hänelle o sattu ; 1,073 konepajaa!
mioon m yöskin sellaiset naiset.
läisten ylevän taistelun, säilyt-
sielut
ovatkin
heittäytyneet läpinäky vää.
1,800 säästö p an k k ia.
] jotka ovat nopeita konekirjurei-
T IL A U SH IN N A T
rosvojärjestelm änsä. m uuta v a sta ta kuin e ttä tuom arien
Ja sitte ne “ vapaat ja kansan tääkseen
“ihanteellisiksi ja kansanvaltai
E
ikä
S
aksa
siihen
vielä
ollen
k
aan
L
a , vo: j cn k irjo itan sekä suomea
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
ja la u ta k u n tie n asiak si jä ä p ä ä ttää ,
Yksi vuosikerta. .85.50
6 kuukautta. .$5.00 siksi”, vaikka sorm istaan tippuu valtaiset olot", jotka kuulemma m utta se ei sittekään säily kauan
—
•
•
ryöstö
P
äin
v
asto
in
täm
ä
e ttä englanninkieliä.
m in k älaisesta
ra u h a s ta
puhum inen tyytynyt,
3 kuu kau tta... 3l-t»O
1 kuu kau si... .00
Suomeen ja muualle ulkomaille:
vielä saksalaisten pistim illä m ur Suomessa vallitsevat. Xe huip- — ei militarism i ip avullakaan.
saalis yhä vain kiih o tti s itä vaati-
on
e
p
ä
lo
jaalista
ja
m
in
k
älaisesta
ei
Y k si vuosikerta.-38.O O
6 kuukautta.-84.25
H akem ukset lähetettävä osot-
haam ansa suom alaisen työläisen punevat nyt piakkoin preussilai T i l l>Ur-
i m aan enem pää. Tuon “rau h a n teo n
J
ole.
tcella.
SUBSCRIPTIO N RATES:
veri! Siinäpä on meillä oikeita i
jä le s tä se v a sta on a lk a n u tk in oikein
In the United States and Canada
Entäs naisten äänioikeus-asian
“ihanteellisia"
sieluja
—
ja
pääl-
•
ry n n istä ä y h ä syvem m älle ja syvem
•
85-00
mouths.........
year..........
85.50
Six
One
T overin Johtokunta,
j
ajam in en ?
Three m ou th s.-81-60 One month......... • . w lepäätteeksi “ihanteellisia so sia -1
m älle “pyhän V e n ä jän ” sydäm een.
Box
99,
A storia, Ore.
i
S
aavatko
n
a
iste
n
äänioikeuden
kan
listeja”, .v ieläp ä “m arksilaisia".]
iluone-jHto sijaitsee 10:nnen ia Duane katu-
n a tta ja t väittelyn t u listu ttan iin a sa Maa alkaa p o lttaa lah ta rie n jalk a in
'i'eltíouui: konttori 565, istu ja pala!
Ja nämä lahtari-1
ien huimassa.
toimitus 852.
i tuneideu-vällsen sosialisti- ja työläis-
■
.........
s noa, e ttä m aam m e ei ole todella kan-
--------------------—--- « sielut
syyttävät vielä työläisiä i
alia.
ryöstöistä.
m urhapoltoista j a ' m ihin v ak o o ja la k i u l o t t u u ? Bornh sitä v astu stam aan . K uka si- sa n v altaln e n . ennenkuin kaikilla tä y S a n tarm ilch d e t k e rto v a t, e ttä "S uo ‘ liitto k u n n a n ” (Inter-A llied S ocialist
m urhista! Xämä pitävät velvol- ; (T ru e translation filed with the Postmaster tä olisi h ä n e stä u skonut? J a va- si-ikäisillä on ään io ik eu s? — Jo tk u t m en e d u s ta ja ', prof. J . N. R eu ter on , a n d L ab o r L eague) y h ten ä läh e ttin ä ,
Suomen porvarit
lisuutenaan puhua vieia
vielä työläis- at Astoria, O re . July 20, 1918, a« required koojalain puolesta ta iste lle ssa a n hän : s e n a a tto rit arv eliv at, e ttä saisihan m a tk u sta n u t viim eksi läh te n ee ssä ! kuuluu “jä r je s tö n s ä ” nim essä kehot-
“ihanteellisia so
j tuon san o a; m u tta to ise t v ä lttiv ä t p ö rk d ajse ssä laiv assa ta k a sin Suo- ! • tau e e n K e rc n sk iä saapum aan Yhdys-
tenkin ihanteista!
Ai ai niitä by section 19 of the Act oi Oct. 6th, 1917.) m eni aivan äärim m äisyyksiin.
i v altoihin
p itä m ä ä n
esitelm iä t ä r
E
räs
k
irjo
ttu
ja
S
e
a
ttle
n
unioitien
sialisteja”
Jo tuon lain nim i riittä ä tuomit-1 c,t(il s a a -
m een.
Prof. R eu ter saap u i Ameri-
I jaloja opettajia!
k
eim
m
issä
kaupungeissa.
Spargo sa
Suomen työläisten pitäisi us- lehdessä tu n n u sta a heti, e ttä hänen som aan kenen tah an sa. “ Vakoilemi- J a kl111 yleis™ uv u o „ai. lu, Oi,.,.s . u., 1;aan vHme tan n n ik u u ssa Suom en «il
Suom alaiset lahtarilehdet Suo-^koa (ja siitä he m oittivatkin. täytyy tuohon kysym ykseen v a sta ta : n e n ” — sehän on u rk k ija to in ta . Jo > paa G eor8e Creel sanoo k iittä v ä n s ä lo isen hallitu k sen lä h e ttin ä pyytä ! noo luulevansa, e ttä tuo V enäjän
Y hdysvaltain h allitu k sen tun /v a lla n k u m o u k s e n k a v a ltaja tulisi sa a
tuessa ja tässä maassa ovat vii- kun eivät ole uskoneet) että "yh- “ En tie d ä ”. En tie d ä sittek ä ä n , vaik kainen, joka h a rjo tta a u rk k ija to in ta Ju m ala a » e tte i \ lidysvallat k o s k a a n ;
vuttam aan tä ä llä su u rem p aa suosio
ka
olen
sivu
siv
u
lta
lukenut
s
e
n
n
a
-.
me aikoina innostuneet vallan j teiskunnalla itsellään < ta rk e tta tiri k e sk u ste lu tk in tuota lakia laa d it Y hdysvalloissa S aksan hyväksi — !oliut «otavalm iina, ei edes n ykyiseen nugtu8ta uudelle Suom en tasa v a lla l I ta kuin tu sk in k u k a a n toinen nyt
kukapa ei sellaiselle a n ta isi m itä hä- 8Otaan r j lldyltaeRS^ ’ niin onko h ,in , je
E d u sta ja t to h to ri Ig natius ja ‘
v at: itsekseen, autom aattisesti)
tavattom asti “selittäm ään" si »siä-
» on kehitysm ahdollisuutta sosia- taessa. Vieläpä olen tä s tä lukem l- nelle on tulevaa! M utta kun tuo laki , :ilita h a U itu s v irk a iliio ita , joita ku- prof. R eu ter ovat m ainitun pyynnön elo ssa oleva m ies. ja e ttä hänen
ite n j liemin pääm ääriä kohti.'
o. (»onaniaan
osottam aan m
L T,7 ?
• -.7-'- "'7 ','.“ ",“ r ' * "T j I k ä y n n istä ä n k o ituisi su u rta hyötyä
lsmia, s. o.
111,1111
1 ähän se sta n i tu llu t siihen p äätelm ään, e t oli v iim eisteltäv än ä — no niin, a l i n ( kaan ei ro h k en e m oittia?
ha itukselle jä ttä n e e t “ja kun nykyi-
.
...
sosialidem okraattinen "ihanteelliseen uskoon" ovat la- tei sitä tien n y t Y hdysvaltain kong pana on m uutam ia tap au k sia, joihin i ^ “ täp ä se n aa tto rie n om at lausun
...i» i„ „ i„ „ .
„ « i - u J Eelia V enäjälle e ttä liitto u tu n eille.
Suomen
se t v altiolliset p ä ä tö k se t ovat asiain
V enäjän ja m uidenkin m aiden por-
prtolue ei ole ollutkaan "oikeaa
"o ik eaa] kanneet uskom asta — ja ovat ressik aan , eikä aik o n u tk aan tie tä ä , se s a a tta a ulottua tai olla Hiottu- n o t? ~ S e n a a tto ri Lewisin lausun- ra k o s ta p itk ä v e te ise t, oli prof. Reu
väreille
kyllä voisi olla iloa K oreu
sosialism ia" ajava, vaan on edus sen sijaan ryhtyneet ottam aan vaan ta rk o tti jä ttä ä , kuten e rä s se- m atta.
sen
aat
n o sta puhuessaan h uom autti
terin a sia in sa ta k ia p a la tta v a Suo
skin
e
s
ite
lm istä , m u tta ei työväelle
tanut jotakin aivan päin män- nsaa inhimillisellä toim innallaan! n a a tto re lsta sanoi, “tuom arien ja lau-
to ri Reed: “ H e rra
p u h e e n jo h taja :
m een.” T ohtori Ignatius jä ä tän n e
m
in
k
ään
laiselle.
E ng lan n in k in ta a
kulkuun, eivätkä ! ta k u n tie n p ä ä te ttä v ä k si ", m issä ta Saako m a a n v ilje lijä keh o ttaa naapu- Jo? se n a a tto ri Lew is m enisi yleisel
tvyn johtavaa lahkolaisuusoppia yhteiskunnan
iah ta ri-ta sav a lla n ain o ak si ed u sta iak
tu s ti v an h o illiset ja jä rk ä h tä m ä ttö
ja edelleen minkälaista se "oikea ide katsella köllötelleet m ite n k ä ; paukslssa kukin sy y te tty oli siinä
riaan olem aan kylv äm ättä
I j lä kadulla tai m issä p a ik a ssa takan si, ain ak in to istaisek si, odottam aan
sosialism i' oikeastaan on. Ää yhteiskunta itsekseen mennä h y - j m ä ä rä ssä cpälojaalineu, e ttä h än et!
vehnää?
sa, niissä h ä n tä ei täm än huoneen suosiollisem pia aik o ja ja p ä ä tö k s iä .1 m äsi! isä n m a a llise t ty ö v ä e n jo h ta ja t
I leim a siv at K eren sk in , h ä n e n siellä
niä lahtarilehdet ovat alkaneet ristelee “sosialismin pääm ääriä I sieti tuom ita ran g aistu k seen ,
koskem attom uus ole suojelem assa, ja
S am assa laiv a ssa m a tk u stiv a t Suo
"S iinä on m uuan seikka, joka mi
!
p itäm ien sä esitelm ien jo h d o sta, “ h a i
selittää itse edustui ansakin sitä kohti."
k
äy
ttäisi
n
iitä
sanoja
kuin
hän
on
T _____________
osiaankin!
Yhteis-} Tuonkin juu ri tekem äni v äitteen ! riita h u o lestu tta a,” lausui s e n a a tto ri,
iaeen m yöskin insinööri J. Kautoin
"oikeata
sosialismia".
. . täällä k a v ttä n y t niin eikö h a u ta oli rouviuedn, kreivi A rm felt, insinööri k c a in a isilla a n o levaksi k a a su sä k ik si."
yieläpä ' |i u n t a o n käsitettävä sellaiseksi j jehdosta voin helposti jo u tu a lin- G alligher. “ Pari farm aria sa ttu u jut-1
’— “m arxilaista sosialismia", jota mekaaniseksi laitokseksi, jonka j naan. jos joku lau ta k u n ta arv elee ;
ja h< ite ti ivä ty rm ä ä n ?
J. E. T oukkola, insinööri L indroos,
telem aan k esk en ään k aikessa y stä | 81 v a n g itta v a
K uuluisin vvelssiläinen
on kaikkialla muualla — m utta, liikuntoon ja kehitykseen ei ole sen "olevan om iansa h e rä ttä m ä ä n
h
e
istä
on
lo
p
etta
'
E
ysyn
tlitä
aivan
tO8is8a”
‘-
H
än
8a
liikem ies Eem eli Aalto, rouva Aino
vyydessä. Toinen
ci sosialistipuolueissa. — O lem lainkaan vaikuttam assa yhteis ep äk u n n io itu sta kongressia k i h l a a n ’.
, ..
... , ,
noi peru stu slak iam m e ‘vanhentuneek-
M alm berg y n n ä m uita kolm annessa on tä tä nykyä E n glannin p ä ä m in is
nut vehnän
viljelyksen n äh ty ään mui-
me äskettäin jo m aininneetkin kunnan jäsenistön toim inta ja V arm uudeksi kiiruhdan heti selittä- ■ ,
... , ..
. . .
, si paperilla olevaksi p e ru s tu s la ik si.
te ri Lloyd George.
M ihinkä tarko-
luokassa.
Iden v iljalajien tu o ttav an p arem m at!
.
tästä hassunkurisesta “sosialis- j elämä. Inhimillinen toim inta y- m ään, e tte n su in k aan ole m itään sei- ' , .
. T uohan on jotak u in k in h alv ek siv asti
H yvästi vuin, h u nnit! Puk-kasti va tu k siiu hän en n im eän sä k ä y te tä ä n ,
¡tu lo t.
Hän on tehnyt sen o m a s ta ;
m in" ' harrastuksesta, mikä suo-i leensä ei siis kuulu oleellisesti laista ta rk o tta n u t.
1 u lo tteestaan , eikä laki hänelle m ah !‘-*n o ttu -
le h te litte tä ä llä olonne ajan.
Ja selv iää s c u ra a v a sta . e rä ä n o p e tta ja in
m alaisen lahtarileh d istö n , on ny- yhteiskuntaan, se on sen ulko- S e n a a tto re ista ei am a tahdo päästä da m itään. M utta olettak aam m e, et- L u o tta k a a kansaan, sanoo France. nyt kun valheenne a lk a v a t selvetä lehden ju lk a s e m a s ta k a sk u sta .
kyään vallannut, m utta lainaani- ¡p UO|ella !
Sillä tavalla filosofee-
sekä yleisölle e ttä halli-
selville.
1 tä hän sanoo n a ap u rilleen : ‘Jo s m i
M uutam assa w e issiläisessä koulus
“ Minä luotan siih e n ”, lausui se n a a t A m erikan
me vielä eräästä kirjotuksesta e- raavat nämä porvarit, jotka ovat
in a olisin sinun sijassasi, en kylväisi;
tukselle,
on
v
iisain
ta
lap
u
ttaa.
ra
e rä s kym m envuotias poika k iel
tori F rance, “e ttä A m erikan kansan
Ihm iset ovat ed isty sm ielisiä paikka-
raitä kohtia näytteeksi.
Kirjo-
ennen m oittineet sosialistc-
vehnä:» tän ä vuonna: nykyään on! m ieliala on terve. Ä änestin tuota la
täy ty i ottamasta k ä sity ö tu n n illa neu-
tuksen otsikkona on "Suomen , ;a scn takia. että ne muka kiel- paikoin. Eikä s itä voi aina a rv a ta, edullisem pi kylvää ru ista, ohraa tai i
V ä r illis e t ja lk in e e t
i
laa
k ä te e n sä, k a ik e tik in p itäen om-
kia
v
astaan
siitä
syystä,
kun
luulen
niissä
heillä
se
edistysm
ielinen
p
aik
sosial ¡dem okratian vararikko ja tävät kokonaan \ liteiskupnail si-
m aissia ’ — silloin h ä n tä voitaisiin j e ttä jos m o itteita kuuluu, niin silloin ta ita v a t tä s tä puoleen tulla vauene l p elem ista “ m ieh en ” arvolle sopiniat-
ka
sa
ttu
u
olem
aan.
O
ttakaam
m
e
esi
otsikon alla on sulkum erkkien si- vistvs- ja henkisen elämän nier
M aam m e
k e n k ä te h ta ilija in tom ana.
m ään.
ta n g a is ta täm än lain no jalla.”
on olem assa k o rja u sta kaipaavia epä
iällä sanat: “Suomen lehdistä." kitvksen ja selittävät “ vain ta-, m erkiksi s e n a a tto ri Borah. lia n puo-
keskuudessa
en
p
o
h
d ittav a n a ehdo
"E ikös m itä.” v ä ittä ä W ashingto kohtia. S ellaista lakia kuin täm ä on.
“ Lloyd G eorge oli a h k e ra om pele
Xäin on se julaistu I‘äivälehdes- • j,,u"<ie11isclla painolla" yhteiskun- lusti h a liitu sta v astaan k in taistel-
tus,
jonka
m
ukaan
la
k a tta isiin vai m aa n ”. sanoi o p e tta ja ta r, toivoen sa-
nin
se
n
a
a
tto
ri
Jones.
en pidä tarp eellisen a."
sa.
la Ien. av o n a ista diplom atiaa, vaatien j
nau kulkevan sosialismiin,
n iistäm ä stä kaik en m uun v ärisiä ja l iaa e ttä se olisi oliut to tta . “J a luu-
Kirjotuhsessa
tehdään kysy kuitenkaan eivät sosialistit ole että se n a a tti k ä sitte lisi v altio llisia] “ V oidaan kyllä,” vastaa C allinger
k in eita kuin m ustia, Valkosia ja rus , letk o sinä olevasi
( “ H än on k e h o tta n u t väh en täm ään
parem pi
kuin
m ys: miten mi Suonien sosiali koskaan tuolla tavalla asiaa se- sopim uksia julk isesti.
¡Myyjäiset
Toverin
ra-
keitä.
so
ta
ta
rv
ik
k
ee
n
tu
o
ta
n
to
a
.”
Lloyd
G
eorge?”
h
e
!
M
u
tta
ku
n
n
a
is
ie
n
ä
ä
n
io
ik
e
u
s
tu
le
e
dem okratian käynyt? la vasta- liitäneet.
Päinvastoin ovat
¡kennusrahaston hyväk-
"En tie d ä v ielä,” v a sta si poika va
tiksekses.sa sanotaan m. in. se ti- aina selittäneet vhteiskunnan h e - is ille , on jo liip ä ssv t e d u staj.ih u o - flik k o ik o Spokanen työväen
Mukaistaa.-! m u llik in nuolee.
j
L
avasti,
“ ä itte p ä h ä n n ä h d ä ä n .”
keskU8 Lsi tämän ja ensi kuun
ra a v a a :
hitvkseil kulkevan sosialismiin 1 neessa ja tarv itse e a in o a staa n yhden
neuvosto la kia ?
on k eh ity sm ah d o llisu u tta sosialism in
p ääm ääriä kohti, e ttä n ykyiseen yh
te isk u n ta a n itse e n sä sisälty y lak i:
Llnnen «uomalaisen työvlen Unenkannattaja. täm ä y h te isk u n ta on tu o m ittu m uut
ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka p*iv* tum aan h isto ria n
p eru stu k sella so
paitsi sunnuntaina.
sialism in ih an n ey h teisk u n n ak si. M ei
T O IM IT U SK U N TA :
dän so sialid em o k ratia on hylännyt
W. N. REIV O ,
LA U R I M O ILANEN. sekä
m arxilaisuuden e ttä k aik en
ADO LRH SA L M I,
A. li. MÄKELÄ,
edistysm ielisyyden ja a s tu n u t a n a r
SULO SYV ÄN EN .___________
kian poluille.
S iitä h u o lim atta, e t
tä m aam m e y h teisk u n ta o lo t ovat k a n
sa n v altaisu u d en
pohjalla enem m än
(T H E COMRADE)
kuin
m
inkään
m
uun
m aan, e ttä m eil
The organ oi the Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in lä jok ain en kan salain en , nim enom aan
the West. Published daily, except Sunday, jo k ainen työm ies ja nainen, n a u ttii
at Astoria, Ore., by the Western Work suurem pia
k an salaiso ik eu k sia kuin
men's Publishing Society.
m issään m uussa m aassa.
(T o siaan
A N TTI J. FAKTAN, Manager.
kin!
T iedäm m ehän m itä ty ö läiset
Entered as second-class mail matter July 18, i siellä nykyään “n a u ttiv a t!" — Toin».)
1912. at the postoitice at Astoria, Oregon,
ja vielä siitäk in huo lim atta e ttä m ei
under the Act oi March 3, 1829.
dän kansan olem uksessa on sijaa
Umotushinta 4Cc palstatuuinalta. Kuoleman- k a n sa n v a lta isu u sa a tte e lle ja ih a n te il
Kolotukset |1.SO kerta ja muistuvat syillä
32.00 kerta. Kiblaus-, syntymä- ja avio- le su u re ssa m äärässä, tä s tä k a ik e sta
m eikäläinen sosiali-
liitto-ilmotuksct 81-00 kerta, halutaanticto- hu o lim atta on
TOVERI
MAILMANKATS0MUK8IA
, aikana.
Tilaa ajoissa
t o im in n a n k a u t t a , äänen lisää lä p is tä k s e e n sen aa tissa
“ Se on hyljän n y t sosialism i o p in -{ ¡ n h in iillis e n
S e n a a tto ri Jo n es o tti puheenvuo
Se on h y ljä n n y t kaiken ih an te elli v a ik k a se ei t a p a h d u mielival- kiu, niin silloin nousee yh tä n aisten
suuden. Se on lak an n u t uskom asta ta is e .-ti, v a a n t a l o u d e ll is t e n la- äänio ik eu sv altlo ta lännellä edustava ron ja kysyi, jo u tu isik o Spokanen H i y y j ä i s l i p p U S i .
siihen, e tiä y h teisk u n n alla itsellään
lili i UH!
53535323010000000123534800010101010002000101
li »!! IhíN !!!!!llll¡l!l!Í)|i¡l!l!!l!ill¡!llllll!'¡ll!llllh 1 ¡¡illllil
!ifl,
Sosialistiluopio Jo h n Spargo, joka
on nyt E u ro p assa jonkun New Yor
k issa taan n o in p e ru ste tu n “ L iittou
K annattakaa niitä liikkeitä, jot*
» ilm o itta v a t
T o v e ris s a
Wiiìil'Nfflìliiililliil
1
.cuten m äärän alentam inen. V ähintäin
lainen äänioikeustaistetija iälet- j osaa siilien. M uutamia kirjotuk- levot toin uuden syistä
rikkona tai kärsineenä sotilaana, naiset registeérautuniaan jonì
olisi
toiv
ottavakin
io.
onkin
julaistu.
m
utta
varsin
75 prosenttia kaikista .sattu n eis
täväksi
venäläiset
talonpojat!
i
sia
" v apaarak kaustoijnis-
niin asema ei ole entisestään laiseen
sellaisia,
jotka
esottaisi-
ta
tap atu rm ista olisi voitu estää
iharvoja
m uuttunut. M utta jos äänestäjä- toon". Ja sitte mummu jatkaa:
Sellaista vapaam ielisyyttä mc
ja
olisi tu llu t estää.
vai
kirjottajien
olevan
tietoisia
Se
neuvo
ei
veisi
pitkälle,
“ Minä en «de sotilasasiain tun- emme oikein \ m märrä.
jotik.to on tietoinen siitä, että s e n
levottom
uuden
»'iiteiskunnallisen
“
Lain rikkom isen ilm ottam is-
ja vanliojen puolueiden edut o- tpa, m utta olen varma snta. e t
1’eollisuustapaturm ien tavaton ta ei pitäisi m illoinkaan selittää
I
M
utta
täm
än
mummo
1'ank-
]
K
Vjsta
.
y|
uuankin
Francis
1
1
.L
e
e
vat vielä sovittam atLim am niat tä kunnollisesti asestettu ja va-
Ajan merkkejäkö?
lisääntym inen herättää' jo kaik
..................... : kuin eri vihollisjoukkojen edut
rustettu sadantuhannen miehen [hurstin esiintym isen jälkeen me ¿sittaa yhteiskunnallisen levotto- kialla huom iota. Kun rauhan uh i ut kkimiseksi.
“ Kun näet vaarallisen reiän
Lansi-( anadan unm nistien aa- S()tarintaniai|a njin siinä tapauk- arm eija voisi -palauttaa rauhan »tiedämme kyllä, n i i n xälaisia e- T.iuuden sviksi t i ) ''perheellisten rien lukum äärä kasvaa alituises
nenkaunattaia. T he B. t . l ede- SCSS;, ,,n sVytä toivoa, että kun Venäjällä ia yhdistää kasakat ja ! r;iltj C” englantilaisten "vaipaa- j smirvt vaikeudet kodin v llä p itä ->
<atu-äyta»ässä tai kadussa niin
(Tum m ennus ] nne! 'btci; tarKotukset ovat. Xe - nnsessa ja lasten kasvattannses- ti. ei ty y ty i nisinkään työläinen tlm o ta se katuhallinnon pääl’i-
ratiotiist. tekee suuren num eron sot;jaat pa'laavat takaisin rin ta m uut uskolliset
siitä. että pari viikkoa sitten m alta, taistelu kan san v altaisiin -] minun. |. K. i jotka ovat vasy- ¡-aattavat k iila syleillä kasakan-j sa n \ \v a ”an vaatim uksia vas- enää voi olla vallan levollisena, i kölle.
Victoriassa, 1» C.. toim eenpan den puolesta alkaa vaaliuurnalla neet anarkiaan, että bolshevikit ] piiskaa ja poliisinkapulaa ennen- taavalla. tavalla" ja (2) “am m at sillä kaam ea kohtalo vaanii kaik
“ Kun ajelette m aantiellä, jolla
nuissa m aakunnan lainlaatijakun- ia että äänestäjät silloin tietävät ; tulisivat ainaiseksi pyyhkäistyksi ¡kuin sallia äänioikeutta tvoiäis- tiliikkeen mielivaltaisille rajotuk- kialla. M utta syyt eivät Hiiliin ei laium ukaan saa ajaa kovem-
! naisille ja valtaa työväestölle. sincen am m attitaittoisten ja am kään ole sellillä, eivätkä keinot >aa kuin 2? mailia tunnissa ja
nan täydennysvaaleissa tuli va että ' jokainen joka asettuu e li- ! vallasta."
niiden jjoistam iseksikaan siis.
lituksi muuan sodasta pahuinut dokkaaksi vanhojen puolueiden I Siinä sen kuulitte ketä siellä Sellaisten ainesten kanssa ei ty ö m attitaidot tornien välillä."
; »ku ajaa sivuksenne teidän koet-
Xeirvonantajia kyllä löytyy, laessanne pysvtellä lain m äärää-
sotilas, vieläpä niin suurella ään i listalla, on työväenluokan net- atulaa pitäisi. "K asakat ja m uut väestöllä ole m itään yhteyttä,
Kun syiksi asetetaan tällaiset
ten
enem m istöllä, että kaikki jtu ri ia sellaisena on näneltä-kai‘.<- ■ n }- dliset." kuten m ustasotnia eikä sellaisten päiden ja poliisin ilmiöt. jotka eivät itse asiassa m utta neuvojen arvon laita ui i män nopeuden rajoissa, niin ot-
niin ia näin. O -ottceksi siitä
1 kapulan väliin kannata kättään
m uut ehdokkaat m enettivät . si-
.. ki kannatus kiellettävä,
a sen sellaiset tsaari vallan aikai pistää, jos niinkuin sattuisi että ole m itään m uita kuin todellis- "hengestä , joka vallitsee erään i takaa m uistiin auton numero, ta-
*
säänkhjotusTahansa, kun eivät i
let "rauhanylläpitäjät" ovat san englantilainen poliisi jälleen niuil i Ien sviden ilm enem ism uotoja, laisten "t > (»väestön ystävien" pii- i ¡»alli liman aika ja näkijäin ni-
jm et ja ¡liuottakaa yleiselle syyt
saaneet lain m äärääm ää alinta
M atam i Pankhurst,
een ikävissään 4<uti nagaikkahal- .a touhuilta jouduttuaan ja la ioita kirjotlaja ei ollenkaan kä reissä. lurRaisemme
■
■
tässä
seuraa-
äänim äärää.
täjälle.
sitä. niin suunnitellut toim enpi
tunnettu
enijlantilaisnruinnio. | ' i,u s u
olS p e n .a ss a . Sitä pe-
“ Kim näette dlihkia' ja ‘V aa-
. Lehti pitää sotilaan valintaa iunka suhteet sikäläisen p ,liisin I r u s ta ta a n ¡.ua.s, un,m un, I an <- kattuaan tarvitsem asta m atam ia teetkään eivät mene sen pitem vaii, erään K. \Y. C ottcrill ni
paikkaY varolustaulut
yleisen m ielipiteen ilm auksena j kanssa ovat viime aikoina m uut- " P 1™ "» elesla lähettää am ero omiin tarkotuksiinsa, sattuisi jo mälle, kuin “am m attiopetuksen misen seattlelaisen "edistysm ieli- i iällinen
nakin päivänä ohjaam aan 'kapu antam inen kaikille lapsille, ylei sen politikoitsijan julkaisenian m aahan pudonneina, niin men-
siitä. m itä tulee tapahtum aan
.
n
. iö .„.. ii ;
; .„ kalainen , annepa,
lansa mummo Panx hurst in nää nen sairastusvakitutus. vanhuu mielipiteen teollisuustapaturm ien kää ■ia naula kaa ne jälleen
. . .
jälkeen sodan: se pitää sitä työ t u n e e t v a lla n s v (la m e lli> rk s i. o n
saanut
Englannin
hallitukselta
]
vaKuudeksi
toiveittensa
täyt
tä
kohden, kuten tässä takavuo denvakuutus ja valtion työnvä 'estäm isestä.
M ainittu Cotterill laikoilleen. Älkää luottako sii
väestön herääm isen m eikkinä ja
esittäm illään edellv- sina kerrottiin tapahtuneen.
ki.-jottaa:
Kfu-
erikoisluvan
tulla
h
hdvsvältorkin
j
tynn^esta
litystoim istot", jotka sisältävät
hen että m ahdollisesti n iu istai‘<
kirjottua sen johdosta m.m
käännyttäm ään täkäläisiä viran- ; <sillä selittää mummo 1'ank-
i "T äytä osasi, sillä siinä on. tbnottaa niistä kauniin insinööri
kaikki
ne
toim
enpiteet,
joita
kir-
ra a v a a :
Sellaista
kansanvaltaisuutta
ia
(»maisia läliettäniäSn asestetun hurst edelleen, e i t ä : "K au tta vapaam ielisyyttä, jota -venäläiset jottaja esittää.
! virastoon."
"M uuan erikoisesti m iellvttävä
I koko kunnia
,
varsinkin
Siperiassa,
arm
eijan
\
enäjälle.
jossa
“kasa-
'
enajan,
P
'
kasakat
ja
m
uut
uskolliset"
yh
"Ala
puhu
työläiselle
silloin
r a ' n m utita sam anlaista v lei
seikka näiden vaalien yhteydessä !
ovat kaikki v Kunnialliset kansa-
kat
ia
m
uut
uskolliset"
kansan
j
Sellaisilla
perusteilla
ei
lv
»-
dessä
sikäläisen
aateliston,
pa
neuvoa annetaan vielä
kun
hän
tekee
jotakin
sellaista,
arvokasta
oli se. että äänestäjät, sodasta vakaisuuden puolustajat hiovat ] laiset, kuten kauppiaat ja te*h-
;
väenliike
voi
koskaan
saada
m
i
joka
vaatii
kaiken
hänen
huo-
edellisten
lisäksi.
Kumma on.
palanneet sotilaat, ehdottom asti jo aseitaan tvöväenvaltaa vas-1 tailijat, suur- ja pienporvarit, aa piston ja virkamiesluokan kans
tään tehokkaam paa parannusta mion-a.
ellei te dlisu u stap atu rin ien luku
sa
kannattavat,
ei
työväestön
kieltäytyivät kuuntelem asta eh
te lis to ja papisto ja vapaamie
i aikaan työväestön oloissa, -•illä
"A settakaam m e palkkio li Uo määrä ala nvt L epev ti 1 ■.<<?;.
dokkaana
olleen
upseeristoon taan.
linen virkapalveluskunta jo nou kannata tavotella. Suomessa si eihän se ollenkaan tiedäkään
M utta m itään m uuta eivät
lellisuudelle. Henkilö jofica ti o u -
kuuluvan kokelaan vaalisaarno | Mummo Paukhurstin lähetys- semassa holshevikeja vastaan." tä on nvt olemassa ja kaikkialla
m
istä
kenkä
puristaa,
kuten
sa
d
attaa
lakia
on
hyvä
kansalainen,
'
VÖväestön
ystä vinä" esiin*.} \ ät
i
vallitseva'
preussilaisuus.
josta
ja. Liberaalit olivat asettaneet toimi on varsin ¿ui rtnerRityksel-
notaan.
niin
paljon
puhutaan,
on
sen
m
utta
sellainen
joka
ei
sLä
t£e,
"“dístysm
ieliset"
p»»litk.,»itsijat
ole
inhot-
Koko m
täm än ehdt/kkaan, voidakseen 1 linen — hänen om asta mieles-
, ai Iinassa
...... ei
,
tyypillinen
edustaja.
Muuan toinen kirjottaja. Carl 0:1 3J»°no.
voi larjom . Ia niin kauan ku:.
sen k autta johtaa äänestä ät tä- j-
sillä kukaan muu ci k „ i , ta vammalta venäläisen tab n p o -
luokan a - e ,ta - ulKi osanr
II.
ChiHierg
on
asiasta
se
lv
illä,’
1'
Un
tarv
itsette
jonkun
l
a
i
t
-
,
k 1 Potuksensa täy ttäv ät
lian om istavan
osannut niin häpeäm ättä- lan korvaan kuuluvaa nnnea suin
P.rostitutsioni Englannissa on
lir
selittäen
että
vhtei-vunnallisen
‘T
’aan.
savupiippuanne,
katto-
tv
»väen
ehtien
nalstat ia mene-
S
e
e
tt
ä
m
aan
ansaan.
,nukkua
Venäjät,
työväes-
J
a
ne
ovat
nyt
mum-
sodan ajalla kehittynyt valitel
,
,
...
] niästi Haiti
levottom
uuden
syynä
on
"kapi-
'
lkku'“
’ttan
ne.
m
aalaam
aan,
rap-
'
at
otella
tavdesta
tav t axia, ei
kaan 'vinha petturiroikka ei voi löä. joka ci ole th tä mieltä i
l’analiurst,n m ielestä uuta tavan pitkälle — ainakin henki
t
o
ie
b .i t»‘ Vli-
nut talla kertaa narrata ja pet •’kasakkain ja muiden uskolli»-'! “ P o liisia
talistinen järjestelm ä, sen y k s i- ' Pa*?niaan, korjaam aan sähkölan- " (
tutka
pelastaisivat sessä suhteessa.
tää sm lasta palanneita sotilaita ten" kanssa itsensä ja a lo n p o i- kansänvaltatsuuden
tyisvoitot, varallisuuden epäta- , x’.’Ja,Jnth tai tekem ään m itä hv- ] ^uustapatürtm en syiden 5 mm :ir-
\ m ajalla,
saínen jako, työläisten oikeude- , ' anSa. er,’^o ,' ' . aar.a n . alaista työ- . U niises.ä.
ja työläisiä, puhuu paljon toive- kien ryöstöstä.
’ Elka koko n>allnlassa «le nnn
M uuan kirjotuskilpailu.
häikäilem ätöntä pyövelihallituk-
hikkaan tulevaisuuden puolesta."
ton asema, jonka vallitessa lak- ta ; n.un ^avtiakää silloin jotakin
—
Seattle Union Recordissa
Saadakseen asiallensa oikein sen tukijajoukkoa, kuin Venäjän
A sianlaita on sillä tavalla, et
' koutum isoikeuskin on kiellettv." sellaista liikettä, jonka tikapuut
Lueppa se Kahteen kertaan.
.
jia Rtuut työvälineet ovat riittä-
loisessa paikassa tätä lehteä
tei tällaisissa vaaliuubisissa ole kauhua herättävän esipuheen, on kasakat, tehtailijat, kauppiaat, listi äskettäin m uuan Bill Bailey
vahtinut
tekstikseen porvarit, virkam iehet ja papisto. kirjotuskilpailun aineesta: “ Yh-
Sellainen selitys on palkallaan. , van kestävät.
Sellainen tulee olevan Lirjotuk<ei«
"Oír-, koti
m itään toivonm erkkejä m uuten mummo
‘T overille ¡a T overittarclíe” si
kuin silla ehdolla, että valituksi sen joitakin aikoja sitte '>j»ima- Xe vetävät kyllä vertoja saksa teis/kunnallinen levottom uus ja Jos se alkaa mennä “veriin ku- pitkän päälle halvim m aksi.
tullut sotilas on tunnetusti luok- , uutisten" keksimän valheen, että laisille junkkereille ja Suomen sen rakentavat parannustoim en- ten sanotaan, niin Seattlen t v ö - . ’ Mikään muu toim enpide ei nun pitäisi lukea kahteen kei-
niin nopeasti kuin
ja sittekin
sittekin vielä
vielä m iettiä sitä
katietoinen ia sellaisena v a littu .: bolshevikihallitus on m äärännyt lahtareille. M utta niiden käsiin piteet." ja suositti sanialla ltikui- väeston keskuudessa
. . . aletaan ... p ia n , vaikuta
...................
— estet-
------ , taan
taan ja
J qs hänet on valittu vain ra a ja -' kai! k :ahde’:santoj<ta vuotiaat toivoo "vapaamielinen englantif an joukon henkilöitä ottam aan o 11a se k illä yhteiskunnallisen tavissaolevien tapaturm ien luku- asiaa.
ju h an -K i;' taa.
O ’
IL