Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 6, 1918)
No. 155 TOVERI TOVERI Llnncn «uomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. TO IM ITU SK U N TA : W. N. R EIV O , LAURI M O ILA N EN . A D O L i’11 SALM I, A. B. MÄKELÄ, SULO SYV Ä N EN . TOVERI • (T H E COMRADE) The organ of the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in the WesL Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work men's Publishing Society. ___________ A N TTI J. P A R T A N , Manager. Entered as second-class mail matter July Id, 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, under the Act of March 3, 1879. lhnotushiuta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ilraotuksct |1.30 kerta ja muistovarsyillä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- liitto-ilmotukset $1.00 kerta, halutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotukset 30c kerta, natma- il m otukset $1.50 kerta, avioero-ilmotuksct $1.00 kerta. Seisovat llmotukset sopimuk sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu lee rahan seurata mukana. Englanninkie lestä suomennetaan vapaasti. Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 cents per inch. Special discount is allowed for larger and continuous advertisemeuis. • TOVERI, BOX 9», ASTORIA, ORE. T IL A U SH IN N A T Yhdysvalloissa jaC an ad ssia: fe ' Ib f- • r •- MAILMANKATSOMUKSIA Co.) esim iehen H e rb e rt G ordonin. Suomen lahtarihallituksen välil- kuin elintarpeitten hinnat. T u tk ija k u n ta on nyt su o ritta n u t O sotteeksi siitä, miten esim. ki olekaan sotaa, siten saattaen Suomeen ja muualle ulkomaille: , i • i ..................... teh tä v än sä . S u o ritta n u t sen loista Yk»i vuosikerta. .$ö.oo 6 k u ukautta. ,$4.25 ! puuta varaj>aro< »nit käy ttäv ät uv- asiaa käsittäm ättöm ät lukijansa P A N E T T E L U A B O L S H E V IK IE N m asti, jos vap aaeh to isesti luopuisivat vaati. “Olim m e to u h u ssa 60 päivää,” S U B S C R IP T IO N R A T E S : kyistä tilannetta hyväkseen, kis- ikävyyksiin. V A A L IV O IT O S T A vallasta ja ry h ty isiv ä t kaik en laisten kuuluu Gordonin loppulausunto, “ja In me oniteu States and Canada Oin- y e a r ........... $5.50 Six m o n th s ............$3.00 koakseen hinnoissa kym m enker- Meidän velvollisuutem me on 'T r u e tra n sla tio n filed w ith the P o stu laste' puolso sialististen ja a ito porvarillis- tutkim m e sa to ja valituksia. Em m e T h ree m o n th s. .$1.60 O ne m o u th ................. oO at A storia. O re.. July 6, 1918, as required taisesti enemmän kuin työläisten varottaa jokaista tässä maassa by section 19 of th e A ct of O ct. 6th. 1917.) ten k in ain ek sien k an ssa perustam aan kä ole kyenneet to te a m a a n a in o a ta H uone o sto sijaitsee 10.’im en ja I)u an e k a tu k a n sa n v a lta ista p o rv arillista ta sa v a l kaan etu iluksi le im a tta v a a tap a u sta." ovat kohonneet, olkoon '»levää suom alaista katkasem aan je n k u lm assa. T elefo o n i: k o n tto ri 365, palkat A nk arasti sen su ro id u t säh k ö san o taa , siten e s tä ä k s e n s ä itsevaltiuden to im itu s 852. P a itsi noita v alitu k se n a la isia ta m ainittu seuraava Seattle Union kaikki välinsä lahtarilehtien kans m at P ie ta ris ta ovat tie n n e et kertoa, p ala u tta m ista V enäjälle. T ä stä on Recordin kertom a ju ttu : sa- saattavat onnistua pettä- e ttä bolshevikit sielläkin ovat s a a v u t s itte käyty ky n äk iistaa T yöm iehen pauksia, oli täydellisem m än selvyy den saam isek si ta rk a s te ttu tu h an sia Kuinkahan hänet voisi "Puutax arasta. jonkalaista jm ään hallitusta ja teitä jonkun tan e e t täy d ellisen voiton p e ru stu sla ja R aivaajan välillä . vuokralais-asum uksia, ja tu tk ija k u u kia sä ätä v än kansalliskokouksen vaa Me em m e tä ä ltä saak k a tie te n k ä ä n leimata sosialistiksi? Seattlen satam akom issioni sai a>kaa. m utta eivät pitkästi, ja j leissa. nan loppupäätelm ä koko ju tu s ta oli: ole voineet tark o in se u ra ta tov. i kaksi vuotta sitten kym m enellä ;^ un niiden todellinen m enettely B olshevikeja p a rja av a Maxim Gor N uortevan toim intaa, m utta ylim al “ V uokrat P o rtla n d issa ovat kolm at Lendessämtiie kerrottiin jo ita - ; (|, »Ilarilla tuhannen jatkaa, vaa-j tu ^ee tunnetuksi, niin olette te, kin leh ti N ovaja Shisn kuitenkin ta osaa alh aisem m at kuin m itä niiden kaan n ä y ttä ä hän m elko hyvin on pitäisi olla m uitten kaupunkien kin päiviä sitten, m iten m uuan ditaan nvt viisikymmentä, 'favai- niiden kannattajat, uhreja. Scl- v ä ittä ä , e ttä P ietarin köyhälistö eli n istu v an a rk a lu o n to isessa ja kieltä v u o k rasu h teisiin v e rra te n . O m ista Alvin Adam s niininen 1‘J-vuo- linen lattialauta, jota m vytiin kuset edesvastuuttom at luikit, d o tto m asti oli bolshevikeja vastaan. m ä ttä sangen vaikeassa teiltä väs ja on o ik eu te ttu saam aan seitsem än tias sotilas oli m urhannut erään ueljällätoista dollarilla tuhannen ¡‘»tka täkäläisiä santarm ilelitiä Isoim pien te h ta itte n työväen enem sään. Si n voimme p a rh a ite n päät p ro se n ttia o m aisu u te n sa ko'.ituullises vuokra-auton ajurin, jonka oli jalkaa, m aksaa nvt neljäkym m en- nlosantavat m ahdollisesti pelas- m istö oli ä ä n e stä n y t inenshevikien ja tä ä tu o sta työväen esita iste lija in ta arv io sta. H a rv a t h e istä saavat sosiali vallan kum oukseni sten oikean erehty m ättö m im m ästä kelpoisuusm it o ttan u t kyyditsem ään itseään, sitä k ä än . V uokrat ovat su rk ean ai (tuvat tavalla taikka toisella, siiven ehdokkaita. B olshevikien voit tä viisi dollaria. tä ris tä : po rv arileh tien kiu k u sta. Se futtu ei ole h erättän et taval- uutavaraparoonit vastusta- ml’Ma teillä ei ole m itään syytä to oli sa a v u te ttu työttöm ien, puna on n ä y ttä n y t olevan yhä yltym ään h a ise t v e n a ttu in a laiv arak en n u aty ö laan m itään huomiota. Emme Vat kiihkeästi hallituksen lo im en -1 an tau tu a sy y ttä vaaraan, kannat- k a a rtila iste n , h a llitu k se n toim esta päin, joten m ies siis on oikealla to- iäisten saam iin paikkoihin. Koki ole nähneet eitä suom alaiset san- piteitä puutavaran hintojen sään-i tania^ a santarm ilehtien hallitus p e ru ste ttu je n jä rje stö je n ja itse asi , ,a n a E n sim ä ltä häncn sei8OVana a r ju ttu jo h tu u siitä, e ttä he ovat saa neet selville e rä itä tap au k sia, joisss assa olem attom ien a m m a tti, hdisty k I vonim enään ,.,j vain vain .«Suonieil "suomen mur nyt la a d ita a n 18 d ollaria vuokraa tarm ilehdctkään olisivat vielä eh i nöstelemiseksi. Vehnän ja kivi- vastaista toim intaa. sien jäse n istö n äänillä. P is tim ie n ' ¡ha- ja rosvojoukkojen e d u s ta ja ” ; sit tineet selittää m urhaajaa sosia- hiilen hintaa saa kyllä säännös sovietit vanginneet ■ te sitä en vähitellen so inisteltu niin sa m a sta asu n n o sta m inkä pari vuotta « « •* 1 •• •« V oilllilllti OllVílt dollarilla. M utta listiksi. U utisessa kerrottiin e t t ä , tenä> m utta ci puutavaran Sei Mitenkähän sen seikan ivas jo h ta ja t .estäneet i e ttä hän tä tä nvkvä noiden jo mai tak a p e rin sai 9 vastap u o iu eitten kym m enen vuotta tak a p e rin sa aflir kokoukset, la k k a u tta n e e t san o m aleh -) u ittu je n Hgäksi e d u sta a my(ig sikä Adams oli ollut " ...k o tik a u p u n - laisesta ajatuksestakin on luovut- la ita lie n e e ? T utkim uksen det, su lk e n e e t te h ta a t ja ty ö väenkin•! Iäisiä “roisto-, roikale -ja kuohari vuokraa 22 dollaria. kinsa babtistiseurakunnan jäsen, tava. M utta siitä huolim atta ei jo h d o sta a s e te tta n e ? valituskom itea Am erican led e ratio n of L a pii. joukkoja." M iehekseen hän oli a lu k sunnuntaikoulun apuopettaja ja vät jututa,arapar«M>nit isänm aal joka tulisi tu tk im a a n v asted es teli Olitan ja Nevan piirit oli ju liste ttu baptistien nuorisoliiton esimies. lisia, kuten he vakuuttavat, ja biilin äskeisestä vuosikokoukses so ta tila an ja paljon työm iehiä oli si vain tuollainen jo tak u in k in sie t ivat valitu k set, arvioisi kys» i-nalai Tavallisen porvarillisen logii kukapa sen parem min tietää kuin ta kirjottaessaan latuun muuan vangittu. rtotilasnatrullit ja pantsa- d e ttä v ä yleism aailm allinen “ju u ta la l set om aisuudet ja m ääräisi s m n e n ”, sem m oinen kansainvälinen Seattle l nion Recordin k irjo tta riau to t edelleenkin tä y ttä v ä t näm ä kuin esim .K ristus. M arx, L assalle jalla kohtuullisen vuokran, ja jo s e kan m ukaan tulisi nyt selittää e t he itse." ja. että toim eenpanevan neuvos piirit. Työm iehet ovat kovin suu >. m., m u tta nyt hän jo on "V enä tuilua m illoin h a v a itta isiin , sen sää tä seura oli tehnyt miehen kai Ja sen m itä puutavaraparoonit 'itr ä ttä ju lk ise sti paljastaisi.'* taisekseen. turm ellut jo näin Sii osaavat yhtäällä, osaa, at muut ton vaali oli tappio Gompersin lu k sissaa n ja a n k a ro ita m ellakoita jällä syntynyt k a lju p ä ä n a rik k a ju u M ainio tuuraa! Ja esim erk ik si kel on od o tettav issa. S itä varten pltä tala in e n .” Hänen väitteensä m u kasin. Sellainen selity s ei olisi riistäjät «millä aloilla. Kaikkial- saikide. pai.va e n n ä ty s tuo portlandilaisen m ässään kokouksessa kuuluvat P ieta T ä stä “e d is ty k s e s tä ” m e lu o tti kaan on liiton toim eenpanevassa ollenkaan ristiriidassa »en por la kohotetaan hintoja tu tk ija k u im a a lausunto! rin ty ö läiset p ä ä ttän e e n yhden päi ja ollaan Hiuksella päätäm m e, e ttä N uortevan varien tavallisen selityksen katis isänmaallisia sam assa suhteessa, ■ neuvostossa nyt kaksi toisilleen vän m ielenosotuslakolla v a sta ta nai ajam a asiakin rip e ä sti edistyy. S il S am anlainen tem ppu olisi telitäv! Sillä onhan sa, jonka he antavat aina silloin m utta ,laikkojen korotusta vaati vastakkaista ryhm ää, jotka kyllä hiu hallituksen m enettelyihin. S a lä n v tiedäm m e, kuinka helppo tov. tää llä k in A sto riassa. m alla Ite tulevat vaatim aan kuole- N uortevan olisi saada ta k a isin suo täälläk in alkanut kuulua valituksi: kun joku työväenliikkeen riveis vat työläiset leim ataan maanka- kin vleisernmissä kvsv nivksissä , . . . n ian ra n g aistu k se n po istam ista — kuo m alainen sy n ty p e rä n sä , vieläpä kohtuuttom ien vuokrien kiskoinises sä joskuskaan työskennellvt hen \a lta jik s i! ovat samaa m ielipidettä, m utta j | cln.in ra n ga iKtu s g,,,, on ollut yksi noiden lehtien silm issä — ¡.linnoin la. kilö sattuu tekemään jotakin sel liiton sisäisissä asioissa jyrkästi n iistä keinoista, joilla bolshevikit sitten kad o tetu t kilm ransakin. Mitä T ietysti olisi k au p p ak am ari tää vallassa pysytelleet . laisia, jonka yleinen mielipide Alkaako se nytkään toisiaan vastaan. T aantum uksel ovat oivallisin tilaisu u s olisi hänellä n y t lakin sopivin asian o m ain en ta rttu ------ - — M iten lieneekin — n äistä tuom itsee. ( disipa tässäkin asi m aan asiaan, sillä sehän e d u sta a juu lisuuden kannattajina esiintyvät o tte ista p ä ä ttäe n ei ain a k a a n sanan kin koh tsillään tarjo lla. käydä selväksi? A jatelkaam m e vain, m inkälaiseksi ri n iitä aineksia, j o i t a v a s t a a n anlaita siten, että m urhaaja o- G.nnpers. sihteeri M orrison .ia vapaus vielä ole siellä sie tä m ä ttö tio n filed w ith th e P o stm aster rosvopäälliköksi ja su u rk u o h arik si v alituksia on tehty. K au p p ak am arit lisi ollut kotikaupunkinsa sosia- «•t (T .V ru to e ria tra , n sla O re., Ju ly 6, P IX, as req u ired varapresidentit Duncan, Valen m än a h ta a lle k u ristettu . k u v attu n a nykyään esiintyy lah ta ri teh tä v äk si silloin jäisi katsoa, e tti listiosaston jäsen, sen sunnuntai by section 19 of th e A ct of O ct. 6th. 1917.) tine ja Alpine, ja toisella puolel 1 lehdissä tov. O skari Tokoi, jo ta — a sia ta tu tk im a a n tulee sellainen ke. O H R A N A K IN P E R U S T E T T U . Tiedonannot jotka kertovat koulun opettaja ja sosialistisen kun hän vielä E duskunnan puhemie- m itea. joka h a v a itsee v alitu k set < la rahastonhoitaja Tobin, sekä nuorisoliiton esimies, niin vesi Suomen lahtarien olevan aikeis L iik u ttav alla h a rra s tu k s e lla k o etta henä ollessaan enem m än lähenteli a in o a staa n aih eetto m ik si, vaan suo varapresidentit G reen, Duffv, vai Suom en la h ta rih e rra t palau ttaa so sialistlry h m än oikeaa kuin vasen- ra sta a n h ä v y ttö m ik s i S ellaisen ke kään porvarilehti ei häikäilisi se sa julistaa sodan liitt 'laisia vas Rickcrt ja Fischer. Ja näiden bobriki ffilaisen jä rje s ty k s e n aikoja i ta siipeä — Suom en p o rv arilead issä m itean saa p a r taiten kiinteim istö littää hänen saaneen m urhavai- taan. vahvistavat sen ennen ker kaikkien sivussa on sitte yksi Suom een. e läv istä lakim iehistä ihailtiin h a rv in a ise n a kansam m e sv k ein ottelulla tomamme totuuden, että ne o- k u tt uniaan. sosialisteilta. T aannoin kerroim m e, e ttä W olm ari j vissä riv eissä piileväin suurem m ois- joiden e rik o iste h tä v ä n ä vuosikyinnu puolueeton, raitiotieläisten jä r M utta nyt ei kuule y h d e n k ää n ! va‘ a’na «dleet Saksan liittolaisia, jestön esimies. 'M . I). Mahon! K annisen van ia painuhallitus. jota tiu henkisten kykyjen e d u sta ja n a ja n iä on ollut vuokrien kiristäm m e] ennen vallankum ousta niin sosialistit jonka m ain eesta A m erikan englan m ahdollisim m an korkealle ja niidet sosialistin selittävän että bap- sekä että täkäläiset suom alaiset uksi A. F. oi Laborin kahdeksas kuin p o rvaritkin pom m ittivat, on jäi nin k iclisissäk in santarm ilelnlet ovat niinikään lehdissä k o etettiin p erim inen “ laillista tie tä ", milloii tisliseurakunnan vaikutus oli ai- ta v arapresidentistä. teen p ä ä ssy t p a in o tu o tte ita tu h raa pyrkiä osille, se littä m ä llä e ttä täällä ta rv is vaatii. heena m urhaan, vaikka sellainen tietensä pelanneet katalaa peli- M utta kun täm ä m eidän Astori. I kiäasiallisimpana riidanaihee m aan ja “ valvom aan" painovapauden A m erikassa k aivantoiniehenä ollq^ selitys olisi paljoa johdonm ukai ään hallituksen selän takana, k ä y ttö ä m aassa. K annisella oli kai saan s e Tokoi oli saanut vereens." on esim . P ortlan d iin v e rra te n kovi; sempi. kuin selitykset sosialisti- toimiei. Saksan liittolaisina, vaik na näiden ryhmien välillä pitäisi niin hivelevän h e rtta in e n virkakoke tuon “ poliittisen k an sanvaltaisuuden", v a a tim a tto m asti ra k e n n e ttu — “ta osastojen turm iollisesta vaiku ka ovatkin teeskeunellcet liitto oleman ylläm ainitun kirjoltajan nius tak a n a a n , e tte iv ä t lah ta rit löy jo ta hän siellä vanhassa m aassa niin lot'' viheliäisiä hökkeleitä. “asunnot' m ukaan sen. että ( ¡ompersin va- tiineet sen parem paa h e rra a kiiytet lo istav a sti edusti. Se oli siihen a i s k o lätte jä — ei tää llä päästä alkuun tuksesta, silla p u o lta,ath an bap laisuus-uskollisuutta. kaan. kun v en äläisen “ k a n sa n v a lla t kaan seitsem ällä p ro sentilla noidei Suom alaisten asema täällä käv sälleilleen vastustaessa suuretnpi- tav ak seen . tistit innokkaasti porvarillista si- T oinenkin bobrikoffilaisajan virka suuden” e d u sta ja K erenski ju lk ises “om aisuuksien" k o h tu u llisesta (eiki veysoppia ja kapitalistisen- jä r sangen kriitilliseksi jos lahtarit i cn tll’»oitten toim enpiteitä pie- ku n ta on P am illaan a s e te ttu työs ti su uteli tov. T okoita, H elsingissä, m in k ä ä n la ise sta) arv io sta. Täälli jestelm än säilyttäm istä, joiden jnlistavat sodan liittolaisia vas- "em pien valtaam iseksi ja itseen- kentelem ään lah tarien k u k k aro etu jen N ikolainkirkon rappusilla. täytyy pohjaksi panna scitccm änkyrr kum m ankin vaikutukset ovat taan, virallisesti tulevat kaikki sa sulattam iseksi, n. s. "Indiana- turvaksi. Nyt tie d o te ta an L ontoosta, e ttä sa ■rentä p ro se n ttia . Se on aivan yht; 'räm ä on ohrana, valtiollinen sala m ainen K erenski on sieltä läh te n y t o ik eu tetu illa syillä vastuunalaisia suurim m asta osas sellaiset joilla ei ole kansalais- lx ’^ s’n joukko", joksi radikaali- pu o lu stettav lss: peliisi, jonka teh tä v än ä on nuuskia A m brikaan . Vaikka v iranom aiset — kuin tuokin 7 p ro se n ttia P ortlandissa jiapereita. lukeutum aan vihollis-, seniP’a aineksia nim itetään, niitä ta tapahtuneita murhia. yk sity isiä k ansalaisia. luonnollisesti — kieltävät hänen mat J a jos kuka e n tistä v u o k rasu h te it: Me suosittaisim m e suom alai m uukalaisten joukkoon, huoli- kiihkeästi puolustaa. Näiden rä Jokainen vallankaappaus, jonka por kallansa olevan “ m itään po liittista rupeaa m uistelem aan, sopii niilb sille santarm ilehdille tehtäväksi m ättä siitä miten saksalais, astai- ! dikaalisimiiieu edustajien takana varistu tek ee tavalla tai toisella. tu< m e rk ity stä ”, niin tov .N uorteva voisi vain h uom auttaa, e ttä n iistä sa m a 1 Adam sin sosialistiksi leim aam i siä he ovat todellisuudessa. F ik .i!ovat suurim m at tmiot, kuten kai- tullessaan tälla ista valtio llista yli sille helposti se lla ista a n ta a - ja sista tyttunavetoista.w jo ita nyt oi sen. Eiköhän sfinä sentään on se ole vielä silläkään selvä, että vos,nicsten järjestö, puuseppien, tuotantoa. Sam at h e rra t, jo ita a i sam alla y h täk k iä itse p o nnahtaa ru v ettu la iv a ra k e n ta ja in a s u tta viks koinaan ah d isti venäläinen salapolii Suom en “parhaim pien", "vapaam ieli puuhaam aan, on aikoinaan m ak: e tt nistuisi. kun oikein silm ät um ne lukeutuvat vrhollismuukalais- m uurarien, ajurien, jne. si, tehden ilm iantoja ja to im ittaen ten joukkoon, vaan kaikki ne J os näissä väitteissä on peräti, k o titark a stu k sm . ovat turv au tu n eet sim pien“ ja “ k a n san v a lta isim p ie n ” dollari päivältä jo k a p ilttu u sta - - s< messa valehtelisi! k aikkea kuohiinista kam m oksuvain on 30 dollaria kuussa. Ja tienaava ------ 0 »------- jotka ovat olleet lahtarihallituk- m erkitsisi se Gompersin val- bobrikoffilaisajan ihaniin peruiliin. aineksien edu stajak si. H änen ta rv it ne nyt la lv a ra n k e n ta ja t, jo shau ti< sisi vain m ennä K eren sk iä vastaan uusivat ty tö tk in sillein. , Jospa työväestökin sen sen kannattajia, ovat ltionnolli- kan osittaista m urtum ista, vaik- M itä ne sitten nu u sk iv at? T iety sti sitä. josko jossain n u rk as New Yorkin laiv a ra n taa n paiskata sesti aktiivisia vihollisia, sillä ei- kakaan ei vielä sellaista edistys M itäs varten sellaisia tu tk ijak u u käsittäisi sa puhutaan vallankum ouksesta. Lah hänelle terv etuliais-suukkonen — ja tia a se te ta a n , jos ei sitä varten, e* hän ole m ahdollista kannattaa i askelta täm än maan unionisti- "Nykyisen järjestelmän valli samalla kertaa sekä Suomen sessa liikkeessä, kuin olisi vält- tare id e n asem a ei ole tu rv a ttu . Yaik sillä k ertaa ju lista isiv a t täk ä läise t tä ne panevat “ kapulan kansan sur. kapa sak salaisen m ilitarism in kypäri s a n tu n n iie h d e t. e tte i itse Väinämöi tessa on työvoima sellaista ta lahtarien sotatoim ia Y hdys, aito- täm ätontä. Se m erkitsisi lop- to istaisek si p e ittä ä k in vallankum ouk nen ollut p u h dasrotuisem paa “kale liu u ” ? varaa, joka teollisuuden vilkas- ja vastaan, että Yhdysvaltain s o - , P«a niille alituisille hallint »piiri- sen liekit, on - k a ttila kuitenkin sik s' valaista heim oa” kuin täm ä s iir to Aate ja käytäntö. tumiskausina viimeiseksi kohoaa tatoim ia Suomen lahtareita vas- riidoille, joihin kulutetaan niin kuum a, e tte i räjä h d y s voi olla tapah kansam m e ylpeys ja valo. “prom i n e n tti” S an teri N uorteva. Vielä sa hinnoissa ja pulakausina ensi- taan. : paljon aikaa ja energiaa. Muu- tum atta. — Työni. hdysvaltain yltiö-it änm aallisim pu m aila viikolla ne sa isiv at selville ää leh tiä on N, Y. E vening Telegram mäiseksi laskee. Hyvinäkin aikoi Me emme epäile, etteivätkö tä- i la,n*ssa tapauksissa asettui äs- SANTERI NUORTEVA, nen sy n ty m äp aik k an sak in jossain sy joka ja lo sti ta iste le e lipulla: ‘ Yks na ovat elintarpeitten hinnat ta kalaisel suom alaiset s tnlarm ileh- keineu 'koxous kylläkin vastusta- kuten Työmies “väärinkäsitysten dän-Sttotnessa — eh k ä Jy v ä sk y lä ssä aa ja yksi k ie li!” — ja «silti joka päi vallisesti viilien kierroksen edel det koettaisi luikererlla tila n - i,naan pienempien järjestöjen kai välttämiseksi ja useiden heille teh — ja seuraa valla viikolla jo ihailisi m vä ju lk a se e 2—7 puistaan sotauutisi; lä palkkoja yleensä palkkatyö teesta selittäm ällä kann attav an -' i’n'topiir ivaatinuiksia, m utta ei tyjen kyselyjen johdosta” lhnottaa vat hänen tu u h eita, ku llan k eltaisia ita lia n k ie lellä, sillä New Y orkia ka läisten keskuudessa ja järjesty sa Yhdysvaltoja, mutta jokainen i kaikissa, kuten olisi ollut suota- ei ole ottanut osaa Raivaajan toi k u tria an , jo tk a tu u lessa hulm uten dullia on lukuisa joukko italialaisia mättömien työläisten keskuudes niiden lukija tietää, että ne kan- 'a , niin toivotonta kuin gom- mltustyöhön senjälkeen kun hänet ikäänkuin keko inailm alle ju lista isi joille lehteä voi kaupitella. Y ksi v u o sik e rta . .$5.30 3 k u u k a u tta — $1.60 1 roonin lausunto — niin uskomat maasta paennut työväenhallitus eduksi, mutta yhtä monta ker kaan siitä, että luokkapolitiikka vuokrat h alp o ja: siisti perhe voi Ehkäisyopin saarnaa- tomalta kuin se sellaiseksi tun luonnollisesti Suomen virallisek taa ovat konesepät jättäneet pää on herroille kauhistus. Paremmin saad a kom ean talon asu ak se e n ihan ' jä t’ ilm aiseksi, v ieläpä s a n o ttiin joissa- i tuukin — pitää täydellisesti paik si hallitukseksi. töksen huomioon ottamatta, jo taitaa sittekin pitää paikkansa kin ta p a u k sissa väliä m ak se tta v a n -) seuraava Raivaajan lausunto A. kansa. Mutta ikäväksemme on Ei ole epäilystäkään siitä, et ten lasinpuhaltajien edustaja nyt- F. of Laborin äskeisestä vuosiko- kin, jos o tta a isom m anpuoieisen t a - ! Kuten tietty ä Yhdysvalloissa vain osa työväestöstäkin vasta teivätkö täkäläiset suomalaiset kin epätoivoissaan huudahti ,4voi-1 kouksesta: ion v artio im isen vastuulleen. Se o l i ; ei saa kukaan neuvoa, m iteni^, sillä asteella, että (käsittää sen. santarmilehdet olisi tienneet Sak-i ton” saatuaan, että "mitä voim-! "Gompersin kuninkaallista s itä aikaa, kun Portlandis& a ei ollut voitaisiin olia lapsia tekem ättä, jos kenelle syystä tai toisesta ei Hyvin laajoissa piireissä ajatel san täkäläisten vakoojain toimis- ' me me kymmentuhantisena jouk- i ¡monetta vahvistettiin parilla liik e ttä eikä tö itä, vaan kaikki oli soveltuisi niitä tt-hdä. Moni sel kaupunki hyvää laan vielä niinkin takaperoisesti, ta täällä. Onhan niiden entinen kona konesepille, joiden jäsen hcnkilöm uutoksella. Näillä väli lam aan n u k sissa, uusilla m inistereillä arvel v au h tia ty h je n ty m ä ssä . S itte tuli so laisten neuvojen an taja on saa että palkkojen kohoaminen aihe sielu, herra Pusa, juuri joutunut määrä on satakahdeksankym tuilla laan olevan vieläkin enem män ta sen p e la staja k si, niin. so tatarv ete- nut m arssia linnaan. Ja kuiten kin täällä saarnataan ehkäisy- uttaa elintarpeitten hintojen ko kiikkiin Saksan vakoojana. mentä tuhatta.” tekem isiä taantum uksellisen am ollisuus, e tu p ä ä ssä laiv arak en n u s. oppia aivan julkisesti joka ]>äi- hoamisen. Pyritään selittämään. Me odotamme mielenkiinnolla, Me emme ole tulleet oikein matti},olitiikan kanssa m itä edes Ja n yt on ru v en n u t kuulum aan va vä ja hiin sallim ana. litu k sia, e ttä laiv arak en n u sty ö läisii että kun työläiset vaativat su u -m in kä tempun avulla santarmi- siihen käsitykseen, että Gomper- (iom pers pitäisi suotavana. jo s menet kysymään asuntoa, "Toinen uusista ‘m inistereistä”, tä siellä kisk o taan ko h tu u tto m ia remman palkan, merkitsee se lehdistömme nyt koettaa kiertää sin valta olisi heikkenem ässä ai kysytään ensiksi, onko lapsia? nakaan siinä m äärässä kuin yllä Mr. Rickcrt kuuluu United Gar- tuotantokustannuksien kohoamis sitä rysää, jontka poimuissa se m ainittu k irjo ttaja väittää. E ri nient \Vorkersiin. joka tunnetaan vuokria. Ja jos ibnotat lapsia olevan, et Silloin ta rttu i asia a n kaupungin ta, Joten hintojenkin täytyy ko on tavattu. Turvaututtko se täs m ielisyyttä saattaa ilm etä jois puku teollisuusalalla ilmenevän k au p p ak am ari — se n u h teetto m u u d en ,saa asuntoa. Kaikkia niitä asun säkin jutussa siihen ennen kek- sakin sisäisissä asioissa, m utta uudenaikaisen politiikan kiivaas valiojoukko, jo k a itse k u ssa k iu am e toja jotka ovat hieman parem hota. Sellaiset työläiset eivät ** * tule ottaneeksi huomioonsa sitä. simäänä kömpelöön tosiseikkojen yleensä ovat kaikki toim eenpa ta vastustam isesta ja hajotus- rik k a la ise ssa kaupungissa toim ii nii missa kirjoissa koetetaan suojel la lapsilta kaikin keinoin. Eten että kaikkien tuotteiden hinnat kieltämiseen, kuten väittäessään nevaan neuvostoon kuuluvat työ työstä. Rickertin valinta täh d ä t den siv eellisen ä o m an atuntona. A set kin nyt, kun useimmilla paikka väestön itsenäistä valtiollista toi tiin siis suoranaiseksi mielen- alituisesti kohoavat, vaikka ei ettei Saksa ole ollenkaan Suo m intaa ja teollisuusliittojen m uo osotukseksi uutta suuntaa vas ti e rity ise n tu tk ija k u n n a n o tta m a a n kunnilla on asunnoista tiukka, a s ia s ta seikoa, ja sen p u heenjohta perhe joilla on parikaan lasta vät palkat kohoaisikaan. Tvö- meen hyökännytkään, ei ole siel- dostam ista vastaan, puhum atta- taan". jak si n im itti puolueettom im m an hen ei tahdo päästä mihinkään asu voim ata varan hinta kohoaa sitte lä kuningas valtaa pystyttäm ässä kilon m itä oli s a a ta v is s a : L akim ies maan. “Emme me ota lapsellisia viimeiseksi vasta hiukan, m utta i j ’te. luleeko se selittäm ään l u - ' ten o m istu sk irjain - ja luotonhankin perheitä" on vastaus niin mo ta y h tiö n (L aw yer’s T itle & T ru st nessa paikassa. ei läheskään sam assa suhteessa Aijoilleen ettei Y hdysvaltain ja > 6 k u u k a u tta .$3.00 i 1 k u u k a u si. . .OÜ I sa parikin. Tuotteiden välittäjät ovat aina herkkiä käyttämään hy väkseen jokaista mahdollisuutta voittojensa korottamiseksi. Viit tauskin rahan vilkkaammasta lii kunnasta tai kansan kohoavasta varallisuudesta riittää heille ai heeksi hintojen korottamiseen." Yläofev3, erään teollisuuspa- nattavat Suomen lahtarihallitus- persilaisten taistelu unioitten ta tästälähtein aivan samalla häi teollisuusjärjestöiksi tnuodostu- käilemättömyydellä kuin ne ov^t mista vastaan onkin, Esim erkin vuoksi mainittakoon lasinpuhal- kannattaneet tähänkin saakka. Suomen punakaartilaiset, jot- ¡ tajien ja koneseppien välinen rii- ka ovat taistelleet Saksaa ja Suo ta hallintopiiristä. Siitä on oteltu men lahtarijoukkoja vastaan, tu jo yhdessätoista vuosikokoukses levat nyt luonnostaan Yhdysval sa ja aina se on päätetty vähem tain liittolaisiksi ja Suomen mistönä oleuieu lasinpuhaltajien nimitettiin Suomen työväenhallituk- sen edustajaksi tässä maassa. Sa malla sanoo Työmies voivansa va kuvittaa, “että hän on ehdottomasti eriävällä kannalla siihen Venäjää koskevaan asiaan nähden, josta Mo ses Hahl on viime aikoina kirjotta- nut Raivaajassa.” Moses, näet, oli hyöt&hyviään ru vennut filosofeerailemaan, että bol sbevikit tekisivät kaikkein viisaim- vnt hänen rää n 6 ä ..... supisuom alaista sukupe Me emme soisi kuolemaksemme Santerin noin menettelevän. Mutta niin vähällä se olisi tehty. PORTLAND, ORE. vuokralaisten paratiisi. Joitakin vuosia takaperin tiedettiin kaukaisia Canadan perukoita myö- ten, että Portlandissa ovat asunto- Myyjäiset Toverin ra kennusrahaston hyväk si tämän ja ensi kuui aikana. Tilaa ajoiss; myy jäi slip pusi. Toveri jokaiseen työ- iäiskotiin! M itäs täm ä tällainen on muu- a kuin ehkäisyopin saarnaam is ta? \ äkiseukin ihm isten on la kattava lapsia tekem ästä kun kerran niiden kanssa ei saa edes asuntoa. Kun kahdenkaan lap sen kanssa ei tahdo saada asu n toa. m itä sitte Useamman lap sen kanssa. Ja lapsia pitäisi ol la suurella enem m istöllä useam piakin kuin kaksi, sillä kaksi- lapsi-järjestelm an m ukaan kansa ei vielä yhtään lisäänny, vähe nee vain, kaikki ihm iset kun ei vät m inkään järjestelm än valli tessa ole tilaisuudessa tekem ään y h tä ä n lasta. |os siis laki tahtoisi todella kieltää ehkäisyopin saarnaam i sen, sen tulisi tuom ita vähin tään puoleksi vuodeksi pakko työhön jokaisen talon om istajan, joka kieltäytyy vuokraam asta a- suntoa lapsellisille ¡»erheille, sil lä sellaisen talon om istaja on ihan selvästi ehkäisyopin saar naaja. Sanom alehdissä on yhtenään ilm otnksia "huoneita vuokratta vana lapsettom alle perlyjelle.” Sellaiset ilm otukset ovat ehkäi- syoppia ia tulisi niiden lehteen nanijat tm »mitä sam aan rangais tukseen kuin m uutkin ehkäisy k in saarnaajat. Ja niissä ikinä vain usutettaisiin lapsia vierot tavan kapitalistien taholta, siel lä pitäisi vierojat asettaa ehkäi- syopin levittäm isestä koskevien lakien alaisiksi. < >n väärin pakottaa ihmisiä t iet äin,at tömy yt l.äitn tekemään lajisia, jos he eivät niitä tahdo, los joku kansa tahtoo sitä tie tä kulkea kansalliseen perika- oon, itiin sille m ahti ei voi mi- ‘ään, m utta enin osa kansoista ä sitä tahdokaan, jos vain elä mä ci olisi niin tukalaa lapsien catissa. Niitä on vielä paljon ihmisiä, jotka huviksensa teki sivät lajisia, jos vain jokaisessa käänteessä ei olisi vastassa ky- yvmvs 'onko teillä lajisia?" Kun enem m istö talojen om is- ajista vieroo lajisellisia ¡»erheitä m uodostuvat m uutam at talot, •oissa ylim ääräistä vuokraa vas taan lapsia sallitaan, oikeiksi meluiotksi, jotka todella ovat lieman pelottavia esim erkkejä ;iitä m inkälaista on elämä niis ti tal.-issa, joissa on |»aljo lajisia Dlin kerran m uutam ia päiviä »uoluetoverin .asunnossa, joka 'Jj suit ressa tcnem enttitalossa. 'iin.i talossa oli sata tenem ent- ni ja jokaisessa oli vähintäin oline lasta, hvvin u-eissa viisi ia kuusi. V ähintään neljäsataa asta oli vhtCeioä siinä talossa. Ia m illä lapsilla kun ei ollut ti aisuutia mennä, pihani,talle sed aista kun suuriin taloihin ei tuilu. lapset olivat pakotettuja »lemaan rappukäytävissä ja vc- •annalla. Siitä johtui e ttä koko a ^ ‘ ‘'li varhaisesta aam usta myöhään yöhön sunrem m oipen niellila, iossa ei kuulunut aikuis en })ul«< tta huoneen vhdeltä uurkalta toiselle. Perheet olivat »ariakymnienta eri kansallisuut- a ja laj»set eivät ym m ärtäneet oistensa puhetta, väan jxiikke- »ksetta keskustelivat nyrkkiensä n u lla ja toisiaan tu k is ta rej»i- mällä. Siihen m ellakkaan hyök- 'äsivät tiukim m assa tauaukse -»a iidit ia silloin alkoi lähitaloja in tärisy ttäv ä huuto ja huito m itica, joka usein selcisi vain Poliisin väliintulon avulla. Sellaisissa taloissa lapsien lei- itkin tilan puutteessa muodos •’ivat m itä erilaisim m iksi. kun asten täytyy koettaa itseänsä huvittaa rappukäytävissä ja pie lillä verannoilla. Niinpä senkin huoneen ym pärillä jossa satuin tsum aan oli näyttäm ö hvvin kir- iaya ja herm oia kysyvä. V asta päätä verannalla leikkivät italia laisen perheen neljä lasta. Hcil- ä oli leikkakaluna iso laiha kis- a. A am ulla kello viideltä tu li vat he verannalle, sitoivat kis- :an etujalkojen kohdalta kiinni verannan kaidepuuhun ia huvit elivat itseään vuorotellen niälki kissaa hännästä. Ki
