No. 155
TOVERI
TOVERI
Llnncn «uomalaisen työväen äänenkannattaja,
ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä
paitsi sunnuntaina.
TO IM ITU SK U N TA :
W. N. R EIV O ,
LAURI M O ILA N EN .
A D O L i’11 SALM I,
A. B. MÄKELÄ,
SULO SYV Ä N EN .
TOVERI
• (T H E COMRADE)
The organ of the Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in
the WesL Published daily, except Sunday,
at Astoria, Ore., by the Western Work
men's Publishing Society.
___________ A N TTI J. P A R T A N , Manager.
Entered as second-class mail matter July Id,
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon,
under the Act of March 3, 1879.
lhnotushiuta 40c palstatuumalta. Kuoleman-
ilraotuksct |1.30 kerta ja muistovarsyillä
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio-
liitto-ilmotukset $1.00 kerta, halutaantieto-
ja nimenmuutto-ilmotukset 30c kerta, natma-
il m otukset $1.50 kerta, avioero-ilmotuksct
$1.00 kerta. Seisovat llmotukset sopimuk
sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu
lee rahan seurata mukana.
Englanninkie
lestä suomennetaan vapaasti.
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40
cents per inch. Special discount is allowed
for larger and continuous advertisemeuis.
• TOVERI, BOX 9», ASTORIA, ORE.
T IL A U SH IN N A T
Yhdysvalloissa jaC an ad ssia:
fe '
Ib
f- •
r •-
MAILMANKATSOMUKSIA
Co.) esim iehen H e rb e rt G ordonin.
Suomen lahtarihallituksen välil-
kuin elintarpeitten hinnat.
T u tk ija k u n ta
on nyt su o ritta n u t
O sotteeksi siitä, miten esim. ki olekaan sotaa, siten saattaen
Suomeen ja muualle ulkomaille:
,
i
•
i .....................
teh
tä
v
än
sä
.
S
u
o
ritta n u t sen loista
Yk»i vuosikerta. .$ö.oo
6 k u ukautta. ,$4.25 ! puuta varaj>aro< »nit käy ttäv ät uv- asiaa käsittäm ättöm ät lukijansa
P A N E T T E L U A B O L S H E V IK IE N
m asti, jos vap aaeh to isesti luopuisivat vaati. “Olim m e to u h u ssa 60 päivää,”
S U B S C R IP T IO N R A T E S :
kyistä tilannetta hyväkseen, kis- ikävyyksiin.
V A A L IV O IT O S T A
vallasta ja ry h ty isiv ä t kaik en laisten kuuluu Gordonin loppulausunto, “ja
In me oniteu States and Canada
Oin- y e a r ........... $5.50 Six m o n th s ............$3.00 koakseen hinnoissa kym m enker-
Meidän velvollisuutem me on
'T r u e tra n sla tio n filed w ith the P o stu laste' puolso sialististen ja a ito porvarillis- tutkim m e sa to ja valituksia.
Em m e
T h ree m o n th s. .$1.60 O ne m o u th ................. oO
at A storia. O re.. July 6, 1918, as required
taisesti enemmän kuin työläisten varottaa jokaista tässä maassa by section 19 of th e A ct of O ct. 6th. 1917.) ten k in ain ek sien k an ssa perustam aan kä ole kyenneet to te a m a a n a in o a ta
H uone o sto sijaitsee 10.’im en ja I)u an e k a tu
k a n sa n v a lta ista p o rv arillista ta sa v a l kaan etu iluksi le im a tta v a a tap a u sta."
ovat kohonneet, olkoon '»levää suom alaista katkasem aan
je n k u lm assa.
T elefo o n i: k o n tto ri 365, palkat
A nk arasti sen su ro id u t säh k ö san o taa , siten e s tä ä k s e n s ä itsevaltiuden
to im itu s 852.
P a itsi noita v alitu k se n a la isia ta
m ainittu seuraava Seattle Union kaikki välinsä lahtarilehtien kans m at P ie ta ris ta ovat tie n n e et kertoa, p ala u tta m ista V enäjälle. T ä stä on
Recordin kertom a ju ttu :
sa-
saattavat onnistua pettä- e ttä bolshevikit sielläkin ovat s a a v u t s itte käyty ky n äk iistaa T yöm iehen pauksia, oli täydellisem m än selvyy
den saam isek si ta rk a s te ttu tu h an sia
Kuinkahan hänet voisi "Puutax arasta.
jonkalaista jm ään hallitusta ja teitä jonkun tan e e t täy d ellisen voiton p e ru stu sla ja R aivaajan välillä .
vuokralais-asum uksia, ja tu tk ija k u u
kia sä ätä v än kansalliskokouksen vaa
Me em m e tä ä ltä saak k a tie te n k ä ä n
leimata sosialistiksi? Seattlen satam akom issioni sai a>kaa. m utta eivät pitkästi, ja j leissa.
nan loppupäätelm ä koko ju tu s ta oli:
ole
voineet
tark o in se u ra ta tov.
i kaksi vuotta sitten kym m enellä ;^ un niiden todellinen m enettely
B olshevikeja p a rja av a Maxim Gor N uortevan toim intaa, m utta ylim al “ V uokrat P o rtla n d issa ovat kolm at
Lendessämtiie kerrottiin jo ita - ; (|, »Ilarilla tuhannen jatkaa, vaa-j tu ^ee tunnetuksi, niin olette te, kin leh ti N ovaja Shisn kuitenkin
ta osaa alh aisem m at kuin m itä niiden
kaan n ä y ttä ä hän m elko hyvin on
pitäisi
olla
m uitten
kaupunkien
kin päiviä sitten, m iten m uuan ditaan nvt viisikymmentä, 'favai- niiden kannattajat, uhreja. Scl- v ä ittä ä , e ttä P ietarin köyhälistö eli
n istu v an a rk a lu o n to isessa ja kieltä
v
u
o
k
rasu
h
teisiin
v
e
rra
te
n
.
O m ista
Alvin Adam s niininen 1‘J-vuo- linen
lattialauta, jota m vytiin kuset edesvastuuttom at luikit, d o tto m asti oli bolshevikeja vastaan. m ä ttä sangen vaikeassa teiltä väs ja on o ik eu te ttu saam aan seitsem än
tias sotilas oli m urhannut erään ueljällätoista dollarilla tuhannen ¡‘»tka täkäläisiä santarm ilelitiä Isoim pien te h ta itte n työväen enem sään. Si n voimme p a rh a ite n päät
p ro se n ttia o m aisu u te n sa ko'.ituullises
vuokra-auton ajurin, jonka oli jalkaa, m aksaa nvt neljäkym m en- nlosantavat m ahdollisesti pelas- m istö oli ä ä n e stä n y t inenshevikien ja tä ä tu o sta työväen esita iste lija in ta arv io sta. H a rv a t h e istä saavat
sosiali vallan kum oukseni sten
oikean erehty m ättö m im m ästä kelpoisuusm it
o ttan u t kyyditsem ään itseään,
sitä k ä än . V uokrat ovat su rk ean ai
(tuvat tavalla taikka toisella, siiven ehdokkaita. B olshevikien voit
tä viisi dollaria.
tä ris tä : po rv arileh tien kiu k u sta. Se
futtu ei ole h erättän et taval-
uutavaraparoonit vastusta- ml’Ma teillä ei ole m itään syytä to oli sa a v u te ttu työttöm ien, puna on n ä y ttä n y t olevan yhä yltym ään h a ise t v e n a ttu in a laiv arak en n u aty ö
laan m itään huomiota. Emme Vat kiihkeästi hallituksen lo im en -1 an tau tu a sy y ttä vaaraan, kannat- k a a rtila iste n , h a llitu k se n toim esta päin, joten m ies siis on oikealla to- iäisten saam iin paikkoihin. Koki
ole nähneet eitä suom alaiset san- piteitä puutavaran hintojen sään-i tania^ a santarm ilehtien hallitus p e ru ste ttu je n jä rje stö je n ja itse asi , ,a n a E n sim ä ltä häncn sei8OVana a r ju ttu jo h tu u siitä, e ttä he ovat saa
neet selville e rä itä tap au k sia, joisss
assa olem attom ien a m m a tti, hdisty k I vonim enään ,.,j vain
vain .«Suonieil
"suomen mur nyt la a d ita a n 18 d ollaria vuokraa
tarm ilehdctkään olisivat vielä eh i nöstelemiseksi. Vehnän ja kivi- vastaista toim intaa.
sien jäse n istö n äänillä.
P is tim ie n ' ¡ha- ja rosvojoukkojen e d u s ta ja ” ; sit
tineet selittää m urhaajaa sosia- hiilen hintaa saa kyllä säännös
sovietit vanginneet ■ te sitä en vähitellen so inisteltu niin sa m a sta asu n n o sta m inkä pari vuotta
«
« •* 1 ••
•«
V oilllilllti OllVílt
dollarilla.
M utta
listiksi. U utisessa kerrottiin e t t ä , tenä> m utta ci puutavaran Sei Mitenkähän sen seikan ivas
jo h ta ja t .estäneet i e ttä hän tä tä nvkvä noiden jo mai tak a p e rin sai 9
vastap u o iu eitten
kym
m
enen
vuotta
tak
a
p
e
rin
sa
aflir
kokoukset, la k k a u tta n e e t san o m aleh -) u ittu je n Hgäksi e d u sta a my(ig sikä
Adams oli ollut " ...k o tik a u p u n - laisesta ajatuksestakin on luovut-
la ita lie n e e ?
T utkim uksen
det, su lk e n e e t te h ta a t ja ty ö väenkin•! Iäisiä “roisto-, roikale -ja kuohari vuokraa 22 dollaria.
kinsa babtistiseurakunnan jäsen, tava. M utta siitä huolim atta ei
jo
h
d
o
sta
a
s
e
te
tta
n
e
?
valituskom
itea
Am erican led e ratio n of L a pii.
joukkoja." M iehekseen hän oli a lu k
sunnuntaikoulun apuopettaja ja vät jututa,arapar«M>nit isänm aal
joka
tulisi
tu
tk
im
a
a
n
v
asted
es
teli
Olitan ja Nevan piirit oli ju liste ttu
baptistien nuorisoliiton esimies. lisia, kuten he vakuuttavat, ja biilin äskeisestä vuosikokoukses so ta tila an ja paljon työm iehiä oli si vain tuollainen jo tak u in k in sie t ivat valitu k set, arvioisi kys» i-nalai
Tavallisen porvarillisen logii kukapa sen parem min tietää kuin ta kirjottaessaan latuun muuan vangittu. rtotilasnatrullit ja pantsa- d e ttä v ä yleism aailm allinen “ju u ta la l set om aisuudet ja m ääräisi s m
n e n ”,
sem m oinen
kansainvälinen
Seattle l nion Recordin k irjo tta riau to t edelleenkin tä y ttä v ä t näm ä kuin esim .K ristus. M arx, L assalle jalla kohtuullisen vuokran, ja jo s e
kan m ukaan tulisi nyt selittää e t he itse."
ja. että toim eenpanevan neuvos piirit. Työm iehet ovat kovin suu >. m., m u tta nyt hän jo on "V enä tuilua m illoin h a v a itta isiin , sen sää
tä seura oli tehnyt miehen kai
Ja sen m itä puutavaraparoonit
'itr ä ttä ju lk ise sti paljastaisi.'*
taisekseen. turm ellut jo näin Sii osaavat yhtäällä, osaa, at muut ton vaali oli tappio Gompersin lu k sissaa n ja a n k a ro ita m ellakoita jällä syntynyt k a lju p ä ä n a rik k a ju u
M ainio tuuraa! Ja esim erk ik si kel
on od o tettav issa.
S itä varten pltä tala in e n .”
Hänen väitteensä m u
kasin. Sellainen selity s ei olisi riistäjät «millä aloilla. Kaikkial- saikide.
pai.va
e n n ä ty s tuo portlandilaisen
m ässään kokouksessa kuuluvat P ieta
T ä stä
“e d is ty k s e s tä ” m e lu o tti
kaan
on
liiton
toim
eenpanevassa
ollenkaan ristiriidassa »en por la kohotetaan hintoja
tu
tk
ija
k
u
im a a lausunto!
rin
ty
ö
läiset
p
ä
ä
ttän
e
e
n
yhden
päi
ja ollaan
Hiuksella päätäm m e, e ttä N uortevan
varien tavallisen selityksen katis isänmaallisia sam assa suhteessa, ■ neuvostossa nyt kaksi toisilleen vän m ielenosotuslakolla v a sta ta nai ajam a asiakin rip e ä sti edistyy. S il S am anlainen tem ppu olisi telitäv!
Sillä onhan
sa, jonka he antavat aina silloin m utta ,laikkojen korotusta vaati vastakkaista ryhm ää, jotka kyllä hiu hallituksen m enettelyihin. S a lä n v tiedäm m e, kuinka helppo tov. tää llä k in A sto riassa.
m alla Ite tulevat vaatim aan kuole- N uortevan olisi saada ta k a isin suo täälläk in alkanut kuulua valituksi:
kun joku työväenliikkeen riveis vat työläiset leim ataan maanka- kin vleisernmissä kvsv nivksissä
,
. . .
n ian ra n g aistu k se n po istam ista — kuo m alainen sy n ty p e rä n sä , vieläpä
kohtuuttom ien vuokrien kiskoinises
sä joskuskaan työskennellvt hen \a lta jik s i!
ovat samaa m ielipidettä, m utta j | cln.in ra n ga iKtu s g,,,, on ollut yksi
noiden lehtien silm issä — ¡.linnoin la.
kilö sattuu tekemään jotakin sel
liiton sisäisissä asioissa jyrkästi n iistä keinoista, joilla bolshevikit sitten kad o tetu t kilm ransakin. Mitä
T ietysti olisi k au p p ak am ari tää
vallassa pysytelleet .
laisia, jonka yleinen mielipide
Alkaako se nytkään toisiaan vastaan. T aantum uksel ovat
oivallisin tilaisu u s olisi hänellä n y t lakin sopivin asian o m ain en ta rttu
------ - — M iten lieneekin — n äistä
tuom itsee. ( disipa tässäkin asi
m aan asiaan, sillä sehän e d u sta a juu
lisuuden kannattajina esiintyvät o tte ista p ä ä ttäe n ei ain a k a a n sanan kin koh tsillään tarjo lla.
käydä
selväksi?
A jatelkaam m e vain, m inkälaiseksi ri n iitä aineksia, j o i t a v a s t a a n
anlaita siten, että m urhaaja o-
G.nnpers. sihteeri M orrison .ia vapaus vielä ole siellä sie tä m ä ttö
tio n filed w ith th e P o stm aster
rosvopäälliköksi
ja su u rk u o h arik si v alituksia on tehty. K au p p ak am arit
lisi ollut kotikaupunkinsa sosia- «•t (T .V ru to e ria tra , n sla
O re., Ju ly 6, P IX, as req u ired varapresidentit
Duncan, Valen m än a h ta a lle k u ristettu .
k u v attu n a nykyään esiintyy lah ta ri teh tä v äk si silloin jäisi katsoa, e tti
listiosaston jäsen, sen sunnuntai by section 19 of th e A ct of O ct. 6th. 1917.) tine ja Alpine, ja toisella puolel
1 lehdissä tov. O skari Tokoi, jo ta — a sia ta tu tk im a a n tulee sellainen ke.
O H R A N A K IN P E R U S T E T T U .
Tiedonannot jotka kertovat
koulun opettaja ja sosialistisen
kun hän vielä E duskunnan puhemie- m itea. joka h a v a itsee v alitu k set <
la rahastonhoitaja Tobin, sekä
nuorisoliiton esimies, niin vesi Suomen lahtarien olevan aikeis
L iik u ttav alla h a rra s tu k s e lla k o etta henä ollessaan enem m än lähenteli a in o a staa n aih eetto m ik si, vaan suo
varapresidentit G reen,
Duffv, vai Suom en la h ta rih e rra t palau ttaa
so sialistlry h m än oikeaa kuin vasen- ra sta a n h ä v y ttö m ik s i S ellaisen ke
kään porvarilehti ei häikäilisi se sa julistaa sodan liitt 'laisia vas
Rickcrt ja Fischer. Ja näiden bobriki ffilaisen jä rje s ty k s e n aikoja i ta siipeä — Suom en p o rv arilead issä m itean saa p a r taiten kiinteim istö
littää hänen saaneen m urhavai- taan. vahvistavat sen ennen ker
kaikkien sivussa on sitte yksi Suom een.
e läv istä
lakim iehistä
ihailtiin h a rv in a ise n a kansam m e sv k ein ottelulla
tomamme totuuden, että ne o-
k u tt uniaan. sosialisteilta.
T aannoin kerroim m e, e ttä W olm ari j vissä riv eissä piileväin suurem m ois- joiden e rik o iste h tä v ä n ä vuosikyinnu
puolueeton, raitiotieläisten jä r
M utta nyt ei kuule y h d e n k ää n ! va‘ a’na «dleet Saksan liittolaisia,
jestön esimies. 'M . I). Mahon! K annisen van ia painuhallitus. jota tiu henkisten kykyjen e d u sta ja n a ja n iä on ollut vuokrien kiristäm m e]
ennen vallankum ousta niin sosialistit jonka m ain eesta A m erikan englan m ahdollisim m an korkealle ja niidet
sosialistin selittävän että bap- sekä että täkäläiset suom alaiset
uksi A. F. oi Laborin kahdeksas
kuin p o rvaritkin pom m ittivat, on jäi nin k iclisissäk in
santarm
ilelnlet
ovat
niinikään
lehdissä k o etettiin p erim inen “ laillista tie tä ", milloii
tisliseurakunnan vaikutus oli ai-
ta
v
arapresidentistä.
teen
p
ä
ä
ssy
t
p
a
in
o
tu
o
tte
ita
tu
h
raa
pyrkiä osille, se littä m ä llä e ttä täällä ta rv is vaatii.
heena m urhaan, vaikka sellainen tietensä pelanneet katalaa peli-
M utta kun täm ä m eidän Astori.
I kiäasiallisimpana riidanaihee m aan ja “ valvom aan" painovapauden A m erikassa k aivantoiniehenä ollq^
selitys olisi paljoa johdonm ukai ään hallituksen selän takana,
k ä y ttö ä m aassa. K annisella oli kai saan s e Tokoi oli saanut vereens." on esim . P ortlan d iin v e rra te n kovi;
sempi. kuin selitykset sosialisti- toimiei. Saksan liittolaisina, vaik na näiden ryhmien välillä pitäisi niin hivelevän h e rtta in e n virkakoke tuon “ poliittisen k an sanvaltaisuuden", v a a tim a tto m asti ra k e n n e ttu — “ta
osastojen turm iollisesta vaiku ka ovatkin teeskeunellcet liitto oleman ylläm ainitun kirjoltajan nius tak a n a a n , e tte iv ä t lah ta rit löy jo ta hän siellä vanhassa m aassa niin lot'' viheliäisiä hökkeleitä. “asunnot'
m ukaan sen. että ( ¡ompersin va- tiineet sen parem paa h e rra a kiiytet lo istav a sti edusti. Se oli siihen a i s k o lätte jä — ei tää llä päästä alkuun
tuksesta, silla p u o lta,ath an bap laisuus-uskollisuutta.
kaan. kun v en äläisen “ k a n sa n v a lla t kaan seitsem ällä p ro sentilla noidei
Suom alaisten asema täällä käv sälleilleen vastustaessa suuretnpi- tav ak seen .
tistit innokkaasti porvarillista si-
T oinenkin bobrikoffilaisajan virka suuden” e d u sta ja K erenski ju lk ises “om aisuuksien" k o h tu u llisesta
(eiki
veysoppia ja kapitalistisen- jä r sangen kriitilliseksi jos lahtarit i cn tll’»oitten toim enpiteitä pie- ku n ta on P am illaan a s e te ttu työs ti su uteli tov. T okoita, H elsingissä,
m in k ä ä n la ise sta)
arv io sta.
Täälli
jestelm än säilyttäm istä, joiden jnlistavat sodan liittolaisia vas- "em pien valtaam iseksi ja itseen- kentelem ään lah tarien k u k k aro etu jen N ikolainkirkon rappusilla.
täytyy pohjaksi panna scitccm änkyrr
kum m ankin
vaikutukset
ovat taan, virallisesti tulevat kaikki sa sulattam iseksi, n. s. "Indiana- turvaksi.
Nyt tie d o te ta an L ontoosta, e ttä sa ■rentä p ro se n ttia . Se on aivan yht;
'räm ä on ohrana, valtiollinen sala m ainen K erenski on sieltä läh te n y t o ik eu tetu illa syillä
vastuunalaisia suurim m asta osas sellaiset joilla ei ole kansalais- lx ’^ s’n joukko", joksi radikaali-
pu o lu stettav lss:
peliisi,
jonka teh tä v än ä on nuuskia A m brikaan . Vaikka v iranom aiset — kuin tuokin 7 p ro se n ttia P ortlandissa
jiapereita.
lukeutum
aan
vihollis-,
seniP’a
aineksia
nim
itetään,
niitä
ta tapahtuneita murhia.
yk sity isiä k ansalaisia.
luonnollisesti — kieltävät hänen mat J a jos kuka e n tistä v u o k rasu h te it:
Me suosittaisim m e suom alai m uukalaisten joukkoon, huoli- kiihkeästi puolustaa. Näiden rä
Jokainen vallankaappaus, jonka por kallansa olevan “ m itään po liittista rupeaa m uistelem aan,
sopii
niilb
sille santarm ilehdille tehtäväksi m ättä siitä miten saksalais, astai- ! dikaalisimiiieu edustajien takana varistu tek ee tavalla tai toisella. tu< m e rk ity stä ”, niin tov .N uorteva voisi vain h uom auttaa, e ttä n iistä sa m a 1
Adam sin sosialistiksi leim aam i siä he ovat todellisuudessa. F ik .i!ovat suurim m at tmiot, kuten kai- tullessaan tälla ista valtio llista yli sille helposti se lla ista a n ta a - ja sista tyttunavetoista.w jo ita nyt oi
sen. Eiköhän sfinä sentään on se ole vielä silläkään selvä, että vos,nicsten järjestö, puuseppien, tuotantoa. Sam at h e rra t, jo ita a i sam alla y h täk k iä itse p o nnahtaa ru v ettu la iv a ra k e n ta ja in a s u tta viks
koinaan ah d isti venäläinen salapolii Suom en “parhaim pien", "vapaam ieli puuhaam aan, on aikoinaan m ak: e tt
nistuisi. kun oikein silm ät um ne lukeutuvat vrhollismuukalais- m uurarien, ajurien, jne.
si, tehden ilm iantoja ja to im ittaen
ten joukkoon, vaan kaikki ne
J os näissä väitteissä on peräti, k o titark a stu k sm . ovat turv au tu n eet sim pien“ ja “ k a n san v a lta isim p ie n ” dollari päivältä jo k a p ilttu u sta - - s<
messa valehtelisi!
k aikkea
kuohiinista kam m oksuvain on 30 dollaria kuussa. Ja tienaava
------ 0 »-------
jotka ovat olleet lahtarihallituk-
m erkitsisi se Gompersin val- bobrikoffilaisajan ihaniin peruiliin.
aineksien edu stajak si. H änen ta rv it ne nyt la lv a ra n k e n ta ja t, jo shau ti<
sisi vain m ennä K eren sk iä vastaan uusivat ty tö tk in sillein.
, Jospa työväestökin sen sen kannattajia, ovat ltionnolli- kan osittaista m urtum ista, vaik- M itä ne sitten nu u sk iv at?
T iety sti sitä. josko jossain n u rk as New Yorkin laiv a ra n taa n
paiskata
sesti
aktiivisia
vihollisia,
sillä
ei-
kakaan
ei
vielä
sellaista
edistys
M itäs varten sellaisia tu tk ijak u u
käsittäisi
sa
puhutaan
vallankum
ouksesta.
Lah
hänelle
terv
etuliais-suukkonen
— ja tia a se te ta a n , jos ei sitä varten, e*
hän ole m ahdollista kannattaa i askelta täm än maan unionisti-
"Nykyisen järjestelmän valli samalla kertaa sekä Suomen sessa liikkeessä, kuin olisi vält- tare id e n asem a ei ole tu rv a ttu . Yaik sillä k ertaa ju lista isiv a t täk ä läise t tä ne panevat “ kapulan kansan sur.
kapa sak salaisen m ilitarism in kypäri s a n tu n n iie h d e t. e tte i itse Väinämöi
tessa on työvoima sellaista ta lahtarien sotatoim ia Y hdys, aito- täm ätontä. Se m erkitsisi lop- to istaisek si p e ittä ä k in vallankum ouk nen ollut p u h dasrotuisem paa “kale liu u ” ?
varaa, joka teollisuuden vilkas- ja vastaan, että Yhdysvaltain s o - , P«a niille alituisille hallint »piiri- sen liekit, on - k a ttila kuitenkin sik s' valaista heim oa” kuin täm ä s iir to
Aate ja käytäntö.
tumiskausina viimeiseksi kohoaa tatoim ia Suomen lahtareita vas- riidoille, joihin kulutetaan niin kuum a, e tte i räjä h d y s voi olla tapah kansam m e ylpeys ja valo. “prom i
n e n tti” S an teri N uorteva. Vielä sa
hinnoissa ja pulakausina ensi- taan.
: paljon aikaa ja energiaa. Muu- tum atta. — Työni.
hdysvaltain yltiö-it änm aallisim pu
m
aila
viikolla
ne
sa
isiv
at
selville
ää
leh
tiä
on N, Y. E vening Telegram
mäiseksi laskee. Hyvinäkin aikoi
Me emme epäile, etteivätkö tä- i la,n*ssa tapauksissa asettui äs-
SANTERI NUORTEVA,
nen sy n ty m äp aik k an sak in jossain sy joka ja lo sti ta iste le e lipulla: ‘ Yks
na ovat elintarpeitten hinnat ta kalaisel suom alaiset s tnlarm ileh- keineu 'koxous kylläkin vastusta-
kuten
Työmies “väärinkäsitysten dän-Sttotnessa — eh k ä Jy v ä sk y lä ssä
aa ja yksi k ie li!” — ja «silti joka päi
vallisesti viilien kierroksen edel det koettaisi luikererlla tila n - i,naan pienempien järjestöjen kai välttämiseksi ja useiden heille teh — ja seuraa valla viikolla jo ihailisi m
vä ju lk a se e 2—7 puistaan sotauutisi;
lä palkkoja yleensä palkkatyö teesta selittäm ällä kann attav an -' i’n'topiir ivaatinuiksia, m utta ei tyjen kyselyjen johdosta” lhnottaa vat hänen tu u h eita, ku llan k eltaisia ita lia n k ie lellä, sillä New Y orkia ka
läisten keskuudessa ja järjesty sa Yhdysvaltoja, mutta jokainen i kaikissa, kuten olisi ollut suota- ei ole ottanut osaa Raivaajan toi k u tria an , jo tk a tu u lessa hulm uten dullia on lukuisa joukko italialaisia
mättömien työläisten keskuudes niiden lukija tietää, että ne kan- 'a , niin toivotonta kuin gom- mltustyöhön senjälkeen kun hänet ikäänkuin keko inailm alle ju lista isi joille lehteä voi kaupitella.
Y ksi v u o sik e rta . .$5.30
3 k u u k a u tta —
$1.60
1
roonin lausunto — niin uskomat maasta paennut työväenhallitus eduksi, mutta yhtä monta ker kaan siitä, että luokkapolitiikka vuokrat h alp o ja: siisti perhe voi Ehkäisyopin saarnaa-
tomalta kuin se sellaiseksi tun luonnollisesti Suomen virallisek taa ovat konesepät jättäneet pää on herroille kauhistus. Paremmin saad a kom ean talon asu ak se e n ihan '
jä t’
ilm aiseksi, v ieläpä s a n o ttiin joissa- i
tuukin — pitää täydellisesti paik si hallitukseksi.
töksen huomioon ottamatta, jo taitaa sittekin pitää paikkansa kin ta p a u k sissa väliä m ak se tta v a n -)
seuraava Raivaajan lausunto A.
kansa. Mutta ikäväksemme on
Ei ole epäilystäkään siitä, et ten lasinpuhaltajien edustaja nyt- F. of Laborin äskeisestä vuosiko- kin, jos o tta a isom m anpuoieisen t a - ! Kuten tietty ä Yhdysvalloissa
vain osa työväestöstäkin vasta teivätkö täkäläiset suomalaiset kin epätoivoissaan huudahti ,4voi-1 kouksesta:
ion v artio im isen vastuulleen. Se o l i ; ei saa kukaan neuvoa, m iteni^,
sillä asteella, että (käsittää sen. santarmilehdet olisi tienneet Sak-i ton” saatuaan, että "mitä voim-! "Gompersin
kuninkaallista s itä aikaa, kun Portlandis& a ei ollut voitaisiin olia lapsia tekem ättä,
jos kenelle syystä tai toisesta ei
Hyvin laajoissa piireissä ajatel san täkäläisten vakoojain toimis- ' me me kymmentuhantisena jouk- i ¡monetta
vahvistettiin parilla liik e ttä eikä tö itä, vaan kaikki oli soveltuisi niitä tt-hdä. Moni sel
kaupunki
hyvää
laan vielä niinkin takaperoisesti, ta täällä. Onhan niiden entinen kona konesepille, joiden jäsen hcnkilöm uutoksella. Näillä väli lam aan n u k sissa,
uusilla m inistereillä arvel v au h tia ty h je n ty m ä ssä . S itte tuli so laisten neuvojen an taja on saa
että palkkojen kohoaminen aihe sielu, herra Pusa, juuri joutunut määrä on satakahdeksankym tuilla
laan olevan vieläkin enem män ta sen p e la staja k si, niin. so tatarv ete- nut m arssia linnaan. Ja kuiten
kin täällä saarnataan ehkäisy-
uttaa elintarpeitten hintojen ko kiikkiin Saksan vakoojana.
mentä tuhatta.”
tekem isiä taantum uksellisen am ollisuus, e tu p ä ä ssä laiv arak en n u s.
oppia aivan julkisesti joka ]>äi-
hoamisen. Pyritään selittämään.
Me odotamme mielenkiinnolla,
Me emme ole tulleet oikein matti},olitiikan kanssa m itä edes
Ja n yt on ru v en n u t kuulum aan va
vä ja hiin sallim ana.
litu k sia, e ttä laiv arak en n u sty ö läisii
että kun työläiset vaativat su u -m in kä tempun avulla santarmi- siihen käsitykseen, että Gomper- (iom pers pitäisi suotavana.
jo s menet kysymään asuntoa,
"Toinen uusista ‘m inistereistä”, tä siellä kisk o taan ko h tu u tto m ia
remman palkan, merkitsee se lehdistömme nyt koettaa kiertää sin valta olisi heikkenem ässä ai
kysytään
ensiksi, onko lapsia?
nakaan siinä m äärässä kuin yllä Mr. Rickcrt kuuluu United Gar-
tuotantokustannuksien kohoamis sitä rysää, jontka poimuissa se m ainittu k irjo ttaja väittää. E ri nient \Vorkersiin. joka tunnetaan vuokria.
Ja jos ibnotat lapsia olevan, et
Silloin ta rttu i asia a n kaupungin
ta, Joten hintojenkin täytyy ko on tavattu. Turvaututtko se täs m ielisyyttä saattaa ilm etä jois puku teollisuusalalla
ilmenevän k au p p ak am ari — se n u h teetto m u u d en ,saa asuntoa. Kaikkia niitä asun
säkin jutussa siihen ennen kek- sakin sisäisissä asioissa, m utta uudenaikaisen politiikan kiivaas valiojoukko, jo k a itse k u ssa k iu am e toja jotka ovat hieman parem
hota. Sellaiset työläiset
eivät
**
*
tule ottaneeksi huomioonsa sitä. simäänä kömpelöön tosiseikkojen yleensä ovat kaikki toim eenpa ta vastustam isesta ja hajotus- rik k a la ise ssa kaupungissa toim ii nii missa kirjoissa koetetaan suojel
la lapsilta kaikin keinoin. Eten
että kaikkien tuotteiden hinnat kieltämiseen, kuten väittäessään nevaan neuvostoon kuuluvat työ työstä. Rickertin valinta täh d ä t den siv eellisen ä o m an atuntona. A set kin nyt, kun useimmilla paikka
väestön itsenäistä valtiollista toi tiin siis suoranaiseksi mielen-
alituisesti kohoavat, vaikka ei ettei Saksa ole ollenkaan Suo m intaa ja teollisuusliittojen m uo osotukseksi uutta suuntaa vas ti e rity ise n tu tk ija k u n n a n o tta m a a n kunnilla on asunnoista tiukka,
a s ia s ta seikoa, ja sen p u heenjohta
perhe joilla on parikaan lasta
vät palkat kohoaisikaan. Tvö- meen hyökännytkään, ei ole siel- dostam ista vastaan, puhum atta- taan".
jak si n im itti puolueettom im m an hen ei tahdo päästä mihinkään asu
voim ata varan hinta kohoaa sitte lä kuningas valtaa pystyttäm ässä
kilon m itä oli s a a ta v is s a : L akim ies
maan. “Emme me ota lapsellisia
viimeiseksi vasta hiukan, m utta i j ’te. luleeko se selittäm ään l u - '
ten o m istu sk irjain - ja luotonhankin perheitä" on vastaus niin mo
ta y h tiö n (L aw yer’s T itle & T ru st nessa paikassa.
ei läheskään sam assa suhteessa Aijoilleen ettei Y hdysvaltain ja >
6 k u u k a u tta .$3.00 i
1 k u u k a u si. . .OÜ I
sa parikin. Tuotteiden välittäjät
ovat aina herkkiä käyttämään hy
väkseen jokaista mahdollisuutta
voittojensa korottamiseksi. Viit
tauskin rahan vilkkaammasta lii
kunnasta tai kansan kohoavasta
varallisuudesta riittää heille ai
heeksi hintojen korottamiseen."
Yläofev3, erään teollisuuspa-
nattavat Suomen lahtarihallitus- persilaisten taistelu unioitten
ta tästälähtein aivan samalla häi teollisuusjärjestöiksi tnuodostu-
käilemättömyydellä kuin ne ov^t mista vastaan onkin, Esim erkin
vuoksi mainittakoon lasinpuhal-
kannattaneet tähänkin saakka.
Suomen punakaartilaiset, jot- ¡ tajien ja koneseppien välinen rii-
ka ovat taistelleet Saksaa ja Suo ta hallintopiiristä. Siitä on oteltu
men lahtarijoukkoja vastaan, tu jo yhdessätoista vuosikokoukses
levat nyt luonnostaan Yhdysval sa ja aina se on päätetty vähem
tain liittolaisiksi ja Suomen mistönä oleuieu lasinpuhaltajien
nimitettiin Suomen työväenhallituk-
sen edustajaksi tässä maassa. Sa
malla sanoo Työmies voivansa va
kuvittaa, “että hän on ehdottomasti
eriävällä
kannalla siihen Venäjää
koskevaan asiaan nähden, josta Mo
ses Hahl on viime aikoina kirjotta-
nut Raivaajassa.”
Moses, näet, oli hyöt&hyviään ru
vennut filosofeerailemaan, että bol
sbevikit tekisivät kaikkein viisaim-
vnt hänen
rää n 6 ä .....
supisuom alaista
sukupe
Me emme soisi kuolemaksemme
Santerin noin menettelevän. Mutta
niin vähällä se olisi tehty.
PORTLAND, ORE.
vuokralaisten paratiisi.
Joitakin vuosia takaperin tiedettiin
kaukaisia Canadan perukoita myö-
ten, että Portlandissa ovat asunto-
Myyjäiset Toverin ra
kennusrahaston hyväk
si tämän ja ensi kuui
aikana. Tilaa ajoiss;
myy jäi slip pusi.
Toveri jokaiseen työ-
iäiskotiin!
M itäs täm ä tällainen on muu-
a kuin ehkäisyopin saarnaam is
ta? \ äkiseukin ihm isten on la
kattava lapsia tekem ästä
kun
kerran niiden kanssa ei saa edes
asuntoa. Kun kahdenkaan lap
sen kanssa ei tahdo saada asu n
toa. m itä sitte Useamman lap
sen kanssa. Ja lapsia pitäisi ol
la suurella enem m istöllä useam
piakin kuin kaksi, sillä kaksi-
lapsi-järjestelm an m ukaan kansa
ei vielä yhtään lisäänny, vähe
nee vain, kaikki ihm iset kun ei
vät m inkään järjestelm än valli
tessa ole tilaisuudessa tekem ään
y h tä ä n lasta.
|os siis laki tahtoisi todella
kieltää ehkäisyopin saarnaam i
sen, sen tulisi tuom ita vähin
tään puoleksi vuodeksi pakko
työhön jokaisen talon om istajan,
joka kieltäytyy vuokraam asta a-
suntoa lapsellisille ¡»erheille, sil
lä sellaisen talon om istaja on
ihan selvästi ehkäisyopin saar
naaja.
Sanom alehdissä on yhtenään
ilm otnksia "huoneita vuokratta
vana lapsettom alle perlyjelle.”
Sellaiset ilm otukset ovat ehkäi-
syoppia ia tulisi niiden lehteen
nanijat tm »mitä sam aan rangais
tukseen kuin m uutkin ehkäisy
k in saarnaajat. Ja niissä ikinä
vain usutettaisiin lapsia vierot
tavan kapitalistien taholta, siel
lä pitäisi vierojat asettaa ehkäi-
syopin levittäm isestä koskevien
lakien alaisiksi.
< >n väärin pakottaa ihmisiä
t iet äin,at tömy yt l.äitn
tekemään
lajisia, jos he eivät niitä tahdo,
los joku kansa tahtoo sitä tie
tä kulkea kansalliseen perika-
oon, itiin sille m ahti ei voi mi-
‘ään, m utta enin osa kansoista
ä sitä tahdokaan, jos vain elä
mä ci olisi niin tukalaa lapsien
catissa. Niitä on vielä paljon
ihmisiä, jotka huviksensa teki
sivät lajisia, jos vain jokaisessa
käänteessä ei olisi vastassa ky-
yvmvs 'onko teillä lajisia?"
Kun enem m istö talojen om is-
ajista vieroo lajisellisia ¡»erheitä
m uodostuvat m uutam at talot,
•oissa ylim ääräistä vuokraa vas
taan lapsia sallitaan, oikeiksi
meluiotksi,
jotka todella ovat
lieman pelottavia esim erkkejä
;iitä m inkälaista on elämä niis
ti tal.-issa, joissa on |»aljo lajisia
Dlin kerran
m uutam ia päiviä
»uoluetoverin .asunnossa, joka
'Jj suit ressa tcnem enttitalossa.
'iin.i talossa oli sata tenem ent-
ni ja jokaisessa oli vähintäin
oline lasta, hvvin u-eissa viisi
ia kuusi. V ähintään neljäsataa
asta oli vhtCeioä siinä talossa.
Ia m illä lapsilla kun ei ollut ti
aisuutia mennä, pihani,talle sed
aista kun suuriin taloihin ei
tuilu. lapset olivat pakotettuja
»lemaan rappukäytävissä ja vc-
•annalla. Siitä johtui e ttä koko
a ^ ‘ ‘'li varhaisesta aam usta
myöhään yöhön sunrem m oipen
niellila, iossa ei kuulunut aikuis
en })ul«< tta huoneen vhdeltä
uurkalta toiselle. Perheet olivat
»ariakymnienta eri kansallisuut-
a ja laj»set eivät ym m ärtäneet
oistensa puhetta, väan jxiikke-
»ksetta keskustelivat nyrkkiensä
n u lla ja toisiaan tu k is ta rej»i-
mällä. Siihen m ellakkaan hyök-
'äsivät tiukim m assa tauaukse -»a
iidit ia silloin alkoi lähitaloja
in tärisy ttäv ä huuto ja huito
m itica, joka usein selcisi vain
Poliisin väliintulon avulla.
Sellaisissa taloissa lapsien lei-
itkin tilan puutteessa muodos
•’ivat m itä erilaisim m iksi. kun
asten täytyy koettaa itseänsä
huvittaa rappukäytävissä ja pie
lillä verannoilla. Niinpä senkin
huoneen ym pärillä jossa satuin
tsum aan oli näyttäm ö hvvin kir-
iaya ja herm oia kysyvä. V asta
päätä verannalla leikkivät italia
laisen perheen neljä lasta. Hcil-
ä oli leikkakaluna iso laiha kis-
a. A am ulla kello viideltä tu li
vat he verannalle, sitoivat kis-
:an etujalkojen kohdalta kiinni
verannan kaidepuuhun ia huvit
elivat itseään vuorotellen
niälki kissaa hännästä.
Ki