Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 3, 1918)
TOVERI m ituskirjotus, jossa tehdään Se on enemmän kuin tyhjä haave väestön kysyntä, jonka L ä n s i-1 nykyisin vuosikokouksessaan. Ranskaan lähetetyt ty ö v ä e stö n > miljoonaa dollarin päiomalleen. V. M exikostakin ja osasta Kiinaa Saksan teollisuuskaupungit syn- j K apitalistiluokan voima on so- edustajat kyllästyttivät sikäläis- 1916 Armour A Co kf>rotti osake‘ Llnnen ■uomalaisen tyOvien Unenkannattaja, , ............. 'pääom ansa 20 miljoonasta dollarista ilmestyy Attoriasaa, Oregon, jolta p ilv i in y ttiv ät. Junkkerien oli ollut j dan ajalla niin heikennyt, että U ............... sosialistisia m aanpaikkoja, sen työväestöä poyhkeydellaan ja n,,1Jooowul dol!>r,„, ä paitsi sunnuntaina. (True translation filed with the Postmaster ’pakko tu rv au tu a slaavilaisiin koko yhteiskunnan valtiollinen tietäm ättöm yydellään. \ hdysval- yhtään o sa k e tta ra h a lla ”. K u iteak iiy Astoria, Ore., July 3, 191?, as required perusteella että siellä on seka at T O IM IT U SK U N T A : by section 19 of the Act of Oct, 6th, 1917.) ! maihin W. N. REIVO, LAURI MOILANEN, työvoim aa saadakseen, i päällysrakennus joutuu sodan tain o rjat tulevat kuitenkin kul-! vielä vuosina 1914. 1915 ja 1916 liha- A D O L P U SALM I, A. B. MÄKELÄ, sortoa ja k u rju u tta. Pääasialli ’Niiden m ielestä jotka eivät Niiden SULO SYVÄNEN. k u u lu m a tto m at Its e n ä is e t m aat viljeltiin halvan ; jälkeen jokaisessa maassa pakos- keniaan pitkän m atkan lyhyessä i tru stiin sesti puhutaan V enäjän bolshevi tunne yhteiskunnan historiaa, siirtolaistyövoim an avulla, joka takin työväestön haltuun. Eng- ajassa, siksi että heillä on siihen i P ak k au sy h tlö t olivat sa a n e e t suurem - TOVERI kein vastaan, jokien sanotaan o- näyttää. Europan nykyinen ase kesäisin siirtyi Saksaan sadoissa i lännin toverien toim ia seurataan i pakko. Aikalasissa käy santa vä- pia y o itto ja kuin n ä m ä tru s tiin k u u (T H E COM RADE) \ lu v at s u u re t yh tiö t. M utta nyt n ä The organ of the Finnish workers in 'the levan Saksan lahjom ia ja koti ma joltakin selittäm ättöm än se tuhansissa ja palasi taas s y k - ! mielenkiinnolla, lie vaativat oi- hiin ja ne jotka tuntevat asem an, ; m ä h a llitu k se n a s e tta m a t m&ärähin- Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, m aaltaan suuria palkkoja kisko kavalta, lausuu m uuan englan syliä kotikonnuilleen. Eikä n a i-! keutta kokoontua yhdessä kes valm istautuvat tulevien tapailtu- j n a t ovat, sam alla kun ne ovat p itä at Astoria, Ore., by the Western Work via lurjuksia, jotka ovat saatta ninkielinen lehti, jatk aen : men's Publishing Society. tä suurtiloja muulla tavalla voi- kivaltojen työväestön edustajien mien varalle. K aikkialla mail- ’ n e e t m ark k in at vakavina, -av u stan eet _________ A N T T I J. PA R TA N . Manager. Saksan valtaluokka ei kuiten- da viljelläkään, varsinkaan sodan ' kanssa, keskustellakseen rauhan- massa on pian Käynnissä käynnissä avo av«»- ! voim akkaam pia liik k e itä niiden kll-' neet Venäjän kurjem paan tilaan Entered as second-class mail matter July Id, kuin tsaarin hallitus. K irjotuk- kaan taistele ainoastaan puhtaas- 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, jälkeen. Jos Venäjän v allan k u -; ehdoista. Sellaiseen vaatitnuk- nainen taistelu valtiollisesta vai pa ilussa heikom pien kansaa, joten . . . . .s u u rliik k e e t ov at n yt tu lle e t sa am a an under the Act of March 3, 1379. sessa suljetaan tietenkin silm ät ta ilkeäm ielisyydestä. Sille on nious olisi lakaissut län tise tk in ! seen vastaa hallitus nähtävästi ! lasta, I yö ............... väestö on jo tärkein , ••ennen kuulumattomia v oittoja", llm otushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- kaikelta järjelliseltä kysym yksessä elämä ja kuole m aakunnat ja niiden maat' olisi- kieltävästi, ajattelem i m utta se vain e ilmotuksct 1 1.50 kerta ja miusiuvarsyillä yhteiskunnallinen luokka, ollen Nahkateollisuuden alalla erään vh- *2.00 karta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- selta. ma ; siellä ei käydä taistelua ai vat jaetu t talonpojille, ci 'Preus nem m än heikentäisi kapitalistien se taloudellisen kehityksen vai- tien voitat, jo tk a v. 1914 oliv at *644, Ollaan vaatim assa että liitto-Amotukset *1.00 kerta, halutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima- bolshevik ien olisi pitänyt voida noastaan valtiollisista puoluevä- kutuksesta m uu ttu n u t siksi vii- ! ' 90 oIivat v- 1917 n o usseet *8,576,000. sin junkkeristo olisi saanut m is valtaa. tlmotukset *1.50 kerta, avioero-ilxnotukset S iitä h u o lim atta oli jaik in eteo llisu u - *1.00 kerta. Seisovat llmotukset sopimuk kädenkäänteessä m uodostaa mi- reista sellaisinaan, vaan erilaiset V hdysval loissa on työväeulii- ' tneisen miespolven ajalla sen mukaan. Satunnaisista iluiotuksista tu tä ihanin ja rauhallisin paratii-1 taloudelliset edut törm äävät toi tään halpaa siirtolaistyövoinjaa. . . . , d essa sa atu su u ria voittoja, ja “näyt- lee rahan seurata mukana. Englanninkie Talonpojat olisivat pysyneet k o -jk e neljäkym m entä vuotta jäles- k e m ja kapitalistit kukistuvat ja , tääpä siftä kuin o!{sivat iäI]eenmyy. lestä suomennetaan vapaasti. si tsaarin hallituksen ja sodan siaan vastaan. Paljon puhuttu tosalla ja viljelleet omia mai sä Europan työväenliikkeestä. siirretään rikkatunkiolle. — B .C . jät hyötyneet suhteellisesti enemmän Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 V enäjästä. O lles junkkeriluokka on Saksan maa- taan. Junkkerit olisivat om ista T äältä äskettäin E nglantiin ja Eedarationist. cents per inch. Special discount is allowed raiskaam asta j kuin tu k k u liik k e e t." for larger and continuous advertisements. saan vielä äskettäin ulkonaisen- taom istava luokka. Koko Her Jau h o liik k een a la lla o so tta a k e rto T o v e r i , b o x »», ax T o k ia , o r e . neet m aatilansa, m utta eivät oli m us m yllärien sa an e e n v. 1917 voit kin vihollisen jaloissa ja samal- ,iinin itäpuolinen Europa on si voineet niitä viljellä. Junkke T IL A U SH IN N A T toa k esk im äärin 52 se n ttiä , ty n n y ril Yhdysvalloissa ja Canadassa: la kertaa »kotimaisen k apitalisti-| viekikin melkein yhtä feödaali- reilla olisi ollut vararikko edes Yksi vuosikerta. .*j.jO <> kuukautta. .*5.00 tä eli lähes 38 pros. liikep& äoinasta. 5 k u n k a u tta ... *l.o«J 1 k u u k a u si... .60 ja virkam iesluokan, jotka o v a t!nen k " ’n se o,i kalideksannella- sään jos Venäjän vallankum ous auourecn ja muualle ulkomaille: Muuan m ylly on te h n y t voittoa 2 vuosisadalla. Itä-P reussi, olisi ulottunut kautta ’k oko Län Yksi vuosikerta. .*d.uu 6 kuukautta. .*4.25 tsaarin hallitusajan luomia, sekä Itoista dollaria ty n n y ristä . V aikka e lin ta r julkisten hyökkäysten, että sa }>(”nm eri, Posen ja kaikki San si-Venäjän. S U B S C R IP T IO N R A T E S: vehallinnon oli o n n istu n u t su p ista t Saksan junkkerit j ' KIRJO TU 5PA LK IN TO M M E VIIME n e e t kaikkia m ahdollisia m en ettely ta In tne um teu States and Canada voittoja, olivat ne v. 1917 kuitenkin joka taholta i san itaiset m aakunnat ovat junk- m enettelivät vain siten kuin hei One year......... .*5.50 Six m on th s.............*3.00 iaisen juonittelun KUULTA ■ poja, jo ista niille on ollut etua, lais- Three m onths. .*1.60 One m on th ................. t>0 enem m än knin kolm e k e rta a niin suu- ahdistam ina. < inhan itsestään kerien hallussa. Venäjän, P reus dän luonnollisesti oli pakko me- ja k a a n tu iv a t se u ra a v a sti: Ensim äis- v ä littä m ä ttä .” Nuo viisi y htiötä H uoncusto sijaitsee 10 uinen ja Duane katu ,, , , .... , . re t kuta (lellivinä vuosina, joina taistelujen aikana sin ja Suomen junkkerit ovat I netellä, perustivat sarjan “put- tä palkintoa ei kukaan k irjo tta jis ta ovat vallanneet koko lih aln k k een -1« I inylIäricu k b sk im ääräin e n voltto oll jen kulm assa. T elefoon i: konttori 365, selvää, ettei toim itus 852. voida m itään rauhan ja onnen toimilleen taloudellista sukua ja feri"-valtioita, tuhosivat vallan ollut o ik eu te ttu saam aan. K olm e, y rittä v ä t sam alla tavoin v a ll a ta ; oUut x;jin prQ5 M onet n, y„ ä r it seu raav ea p alk in to a saivat B erkeleyn ' m u^ta kin tu o tteita tukevat toisiaan siis valtiollises- . ■ _ .. .. . . . . . . . . . . . . . .ovat. y littä n e e t h a llitu k se n a se tta - -7- Laillisen juhlapäivän takia paratiisia luoda, ei sitä voi ka- tikin. Suomessa kukistettiin feo kumoukselliset voimat ja pala- B ingham in 1916 ja 1911 nam a y h tiö t p istiv ät taa-; ja H oquiam in kirjeen l m an korkeim m an v o itto ra jau , jo ten pitalistinenkaan järjestelm ä, lii . u ttiv at venäläiset feodaaliparixi- v a ih ta ja t. Kun H oquiam in o s a s to s ta ] kuunsa 14<) m iljoonaa dollaria. ei Toveri ilm esty huomenna. "niiden voitot olivat s itä su u rem m at ka se suinkaan kelpaa todistuk dalismi vasta vuonna l ’!()7. Suo ni. jälleen valtaan. Siten mene- ----— . on kesäkuun ajalla ollut kaksi kir-j O m aisuuksien arv o ja tu rv o te ttu , ja yleensä kovin s u u re t”. men valkokaarti on osa junkkeri- 1 telien pelastivat he feodaalival- jeo n v a ih ta jaa , jo ista ei kum pikaan ‘ Haluaisivat omat kolt- seksi siitä, etteivät sosialistit ky arm eijasta, joka tuhosi punasen • lan ja loivat hallituksen, joka ole k irjo tta n u t v aad ittu a m ää rää j O sottaakseen niillä tavoin su u rte n S y n n y ttä n y t k a tk e ra a v äittely ä. kene luomaan onnistunutta iär- tosensa sosialismin jesteim v a ra t uudestaan arvioitiin, ää vihollisensa voitettu-I k a art’n * voidakseen asettaa feo- on kansallisesti ja taloudellisesti | ykainitän, niin jä ä p alk in to osastolle, l yhtiöitten var H eti kun täm ä selo stu s oli ja e ttu . „ v ö t i t i i n ’ ,U n e n "ako j ae i!av a k si k irje e n v a ih ta jie n s a I kun hal!jtukai tu ksen to im en p iteet m äärä niskoille aan. Päinvastoin todistaa täm ä ■ daaliparoonit uudelleen valtaan, ¡m ; se n a a tissa , sy n n y tti se a n k a ra n ka- td tu n to in e n . s e k a ke8ken tai m uuten k ä y te ttä v ä k si. . bintoien asott hintojen a settam ise k si a lk o iv at näyt ■ hakun puolesta ja vastaan. V äittely ' rakensivat suojam uurin idästä sekasorto ettei kapitalism i ole K uurinm aalla, Liivinmaalla, \ arsin yleistä on nykyisin, SOTASAALISTUSTA Y R ITETTY i taa uhkaavilta, on k ertom ukseen lii- ta p a h tu i pukuhuoneissa. M onet se vallankum ousaaltoa HÄIRITÄ. | te tty jäljen n ö s e rä ä s tä Swift & C o:n että kaikkia niitä toim enpiteitä, pystynyt luomaan sitä, sillä ka- ¡Puolassa ja Ukrainassa on käyn; uhkaavaa n a a tto rit väittiv ät, e ttä siinä oli te- vastaan. la, mikä oli edellisen jo ssa eh d o te taa n heille ( T r u e tr a n s la tio n file d w it h th e P o s tm a s te r ' jee stä, joihin porvarien on omien etu pitalism ihan tähän sekasortoon nissä sama taistelu, ja on venä- , kem ällii te h ty jä syytöksiä ja e ttä nu- at A - t m ia , t ir e . , J u ly 3, I91S, as re q u ire d k u u l u v i e n kuuden n ah k uriylitiön o ! kanssa yhtä suuresta arvosta. on johtanut'. K apitalistinen j ä r - , Iäisten junkkerien siellä kukis- by section 19 of the A ct of Oct. 6th. 1917. ’ m eroilja oli vehkeilty. E nem m istö jensa turvaam isen takia pakko . , . . , , i m aisuuksien arvon k o ro tta m ista 50 1 siten luotiin joukko m aattom ia jestelm ähän meillä on ollut kau- i tettava punanen kaarti tai ku k uitenkin k ä s itti sen tuk ev an p re si K auppakom issionm selo stu s tu tk i-1 ryhtyä, pyritään selittäm ään so työläisiä, jotka kesäisin siirty i Hiuksistaan e s ite ttiin v ime lauantai- Ì p rosentilla. K irjelm ään oli E dw ard d e n tti VVilionir. sanoja, e ttä "halli- van aikaa ja tilaisuutta luoda kistuttav a itse. Saksan eduskun- F. Sw ift m erk in n y t sa n a t: “ Hvväk sialism in "ansioksi", vaikka ne vi onnelline» sopusointuinen y h te is -' nassa valitetaan sitä että mili- vät Saksaan sam aten kuin en ' na L iitto v a lta in s e n a a tille ja osotti syn, jos se teh d ään k aikessa h iljai ! tu ksen k äsissä on k iistäm ä ttö m iä to- lisivät kuinka päinvastaisia kuin , d iste ita voiton kiskom isista." Y leen nenkin." i sc hirm uisia voittoja k isk o ttav an me! suudessa ja h etip ,iik alla.” sosialismin teoriat edellyttävät.- kunta. Miksi se ei ole sitä te li-; taristit eivät noudata« Brest-I.i- sä pid ettiin v arm an a, e ttä tä s tä ko- Reinpä k a ik ista tärk e im m istä elin Saksassa un käynnissä t.iis- tarp e ista nvt? K apitalistien itsensäkin ja L oskin rauhanehtoja, m utta m issionin k e rto m u k se sta m uodostuu Suuria hyv än tek ijäisiä m aksettu. \ altiokapitaljsm in. johon so Heidiin edustajiensa täytyv olla ; Junkker,t eivät välitä eduskun- i tein junkkerien ja varsinaisen m yrskykeskus, kun tuloverolaki jou Syyksi täh ä n tila n te e se e n sanotaan sialistit ovat selittäneet pakosta K uvaillessaan, m iten k o rk eita palk tuu se n aa tin k ä site ltä v ä k si ja sota- tietoisia siitä, että työläiset huo- nasta m itään. Ja s y v siihen on kansan välillä. Sota on ijanut "tav ato n a h n eu s" ja “ju lk ea petolli- kioita oli m erk itty kiflunkitilille, e ttä voitot o te ta a n k e sk u ste lta v ik si. Suos ajauduttavan, selitetään olevan "sodan a ih e u tta m an m aavat heidän järjestelm änsä e - j vars’u selvä. Junkkerit eivät i maan .... -...........j . . . . . . m ilitaristien ! i‘" " s ' j°sl,an täydellisesti liik ek u sta n n u k se t sa atiin n äy ttäm ään tu n ta v e ro to in iisto ryhtyy huolellisesti sosialism ia ja vallitsevan k u r päonnistuneeksi ja sellaisena ole- uskalla sallia vallankum oukseni- kontrollin alaiseksi. Taistelu * s,‘Ui'niolann"n D akkotarviskin”. Kun k o rkeitta, m ainitaan s tu r a a v a t Ameri- (ta rk a s ta m a a n komissioni.!! num eroita su u ret y htiöt saivat vihiä siltä, e itä juuden niinikään tuloksen sosia van pakotetun nopeasti kaiva sen hallituksen päästä valtaan ; suhtautum isesta \ enäjään o.-otti h a llitu s aikoi a s e tta a m ää räh in n a t I can Metal C o :" (^ y o r k i k u n e a , pää- näh d äk seen «nko sellaisia voittoja lismista. maan omaa hautaansa, siksi k<»e- niissä valtioissa, jotka ovat ra- että oli svtitvnvt sellaisia v o i- ’ liikkeisiin sijo tetu n pääom an perus- •a sia llise sti sin k k iliik että h a rjo tta v a | a sia n m u k aisesti ilm o tettu kesäk. 15 V]rkaill-;oi!le nraksetut hy vän ' p ; ään m ennessä, niinkuin ylim ääral kanadalainen "V apaus -kiiti tetaan tätä epäonni.<um ista ja jakkain Iiä-Pretissin kanssa. It- 'm ia. juidiir pääm ääränä oli maa teella, rien siv ät ne heti uudelleen ar- > te k ijä is c i. voittoja koskeva a se tu s v a lv o tta a - kirjottaa tästä kysym yksestä kaikkea sitä sekasortoa, jonka > scsuojelukscksccn on niiden koe- ’ ta om istavan aateliston vallan i'ioimaan omaisuuksiansa, korotta B. H oehsehlld, johtok. puh. *179,663 M uutam at k erto m u k sessa m ain itu is seuraavan sattuvan palan: M u tta t a i s t e l u ' m aan v irk a ilija in sa palkkoja ja hy se on tuonut m ukanaan, eivätoi- tettava perustaa sarja itsenäisiä I kukistam inen. ....... 364,326 ta sa a lista jis ta ovat jo k iiru h ta n e e t ( v iintekiiäisiä sekä m uuten peukaloi- ( - M. Ixieb, esim ies "V iitenä taistelutap;uia sosia von vimmalla selittää sosialistien feodaalivaltioita itäm erestä aina epäonnistui ja asema jäi ennal- m aan liikkeen h o ito k u stan n u k sia niin t)tto Bussm an. varaesim ies 221 596 < puhdi8tainaian puoltaan. Niinpä ♦ leen. lismia vastaan «>n kapitalisteilla syyksi. On kerrassaan surkeata M ustallem erelle saakka. 147,960, Hwift & Cy «8yTäat, sitä e ttä kulungit n ä y ttä isiv ät m ahdolli- a - Loeb varaesim ies Poi Roos, liik k een h o itaja St. >il- ja heidän asianajajillaan nyky täm änlaisessa tilanteessa, ettei New Republic-lehdes.-ä kirjoit sävyä, ji.Ha tuo selostus on laad ittu . Nykyisin on puhkeam assa Ci K- sim m an suurilta. 148.530 Se pyrkii sa a tta m a a n epäluulon a la i Louisissa taa F re d e ric k !', llovye näistä ta ,1-;.uksia m ilitaristienkin keskuu-i L ih an p ak k aajat ja m yllärit olleet ään se, että jos jossain on näl meillä ole englanninkielistä s M. Schott liik k een h o itaja helmi tä rk e ä tä tu o ta n to a la a, jonka etujen ristiriitai- ; dessa ja Itävallan arm eijan tap- kää ja m uuta kurjuutta — ja sialistista sanom alehdistöä, joka loudellisten pahim pia. D cnverissä ................... 136,593 en yleis r ti tu n n is te ttu heti alun siitä ei nykyään olekaan p u u tet estäisi ’kapitalistien kätyrit noita suuk<’'t a seuraavat mielenkiin- : piot ovat iskuja Saksan sota- pitäen tä y ttä n e e n su u n n a tto m a t sota- H allituksen a se tta m ista m ääräkin- E nnenkuulum attom ia voittoja. ta — niin se maa ja se paikka luonnottom ia valheita työ läisille; to ’set lausunnot: ■ lie r iö ille . 1 r e u s s t n a r m e ij a n ta p - n o ista huolim atta ovat lihanpakkaa- ta rp e e t k en ties parem m in kuin m i kunta leim ataan sosialistiseksi syöttäm ästä ja silläkin vielä li-: "Junkkerien oli pakko rikkoa ! pio, joka ei e n ä ä voi o lla k a u - j jä t ja heidF.n liitto laisen sa sekä jau- T erästeollisuuden voitot, jet: a vie kään muu tu o ta n to a la . On ihan v ä ä v. 1912 olivat 4,7 pros., nousivat rin h ä iritä reh e llisesti hoidettua lii ja se kurjuus sosialismin tu o t sääm ästä sitä onnettom uutta, jo- Saksan sitoum uksia vielä erääs- ikana, t u l e e l a s k e m a a n v a llo il- hom ylhirlt kiskoneet kaikkein suu- 1917 yli 24 pros. Muuan lfcienem- k että, joka p o n n istelee k aik k en sa vol- tam aksi. N äytteeksi kuinka p it hon se johtaa, että >yöläi.-i t tä toisestakin syystä. Preussilais- ileen sellaiset valtiolliset voimat. rHipia vo,tto'a' »anotaan kom issio ' . . . . .............. ,, ; nen kertom uksessa. Viisi su u rta li- pi tehdas oli tu o tta n u t voittoa yli dakseen tä y ttä ä su u n n atto m an ras källe häikäilem ättöm yydessä joutuvat hakemaan onnettom iin-j ien junkkerien suurtiloilta oli jo id en rin n a lla \ en aj.in v a lla n -: h an p ak k au sy h tiö tä — A rm our, Swift. 30!’ pros. Kaat sito u m u k sen sa ornali«' ja liitto-, tässä suhteessa m ennään, olkoon tensa syytä aivan väärältä ta- kadonnut työvoima. Sen oli vie- kum ous oli vain leikkiä. M orris. W ilson ja C udahy — o v a ti L ihay h tiö istä oli M orris & Co. ! luistom m e h allitu k sille.” m ainittu erään porvarilehden to i- ' Ilolta." i nyt jo ennen sotaa se suuri t v ö- E n g l a n n i n l y o v ä e n p u o l t t e o n m arkkinoilla kein o tellessaan "käyttä- sa an u t enem m än kuin 263 pros. 3 | A rm ou. leim asi kom issionin kerto- t I 9 e „ 0153900000020002010030480200020000000000000200020300000000 Bolshevikien lainlaa- dinnasta »M ta järjestyksestä ja kurista kallisten etujen m ukaisesti". Yh istuttam ista koskevassa m äärä maanv iljely- laitosten m enestyt- ka ennen menivät m aaom isdii!- nauttivat henkilöt ja n. s. va laitoksieusa piireissä. Paikalliset distyneinä työläisten ja sotilasten yksessä. jonka bolshevikit ää tämiseksi. le. suoritetaan nyt joko viime paitten am m attien h arjo ttajat ei- ’., neuvostot ovat v ähempiv aitaisin edustajien paikallisten neuvosto nestivät voimaan klo 2 aam ulla' \ olos.in inaakomit«an jäsenet m ainitulle laitokselle tai kunnal- vä. ole vakuutuksen alaisia. kuin työläisten m aakunnalliset Sillä hetkellä kun ty o n teettäjä kirjottaa “C u r r e n t H is t o- hallintoneuvostot, jotka antavat jen kanssa, ne ovat korkeimman m arra sk .*8 p nä, l^ K , suositel sekä paikallisen zenttsvon ja työ lisneuvostolle. Ainoastaan yksi kansantalousneuvoston vallan a- laan käytettäväksi erästä "n a k a- ottaa työläisen työhönsä tu le e ' kolmasosa siten kertyneistä va läisten ia sotilasten neuvoston rv aikakauslehden kesäkuun paikalliset m ääräykset, vastaan laisia. N iiliin kuuluu edustajia i z " (käskyä I. joka perustuu ky edu-tajat ' hdessä muod«>stavat roista voidaan käyttää sen yh työläinen autornaättisesti kahden num erossa eräs Abraham Var- ottavat otnistajain valituksia hal am m atuunioista, teiniäsi« imite- läkuntien hyväksv miin 242 pää {liirikomitean. \ iim em ainittu taas dyskunnan eri tarpeisiin; 10 pro järjestön jäseneksi. Hänen sai m olinskv m. m. seuraavaa: lintoneuvostoja vastaan ja sovit- «>ista. työläisten osuuskunnista, tökseen, maareformien käytän lähe tää edustajan m aakunnalli senttia niisiä menee kansalliseen rautensa sattuessa yksi antaa hä Puhuessaan Venäjän hallinto televat kahnauksia viimemainit- m aakom iteoista ia teknikkoja te töön saattam iseksi. Tällöin "na- seen m.aakomitcaan. Korkein asuntorahastoon ja loppu pai nelle vapaata lääkärinhoitoa ja neuvostojen keskisen toim eenpa , tujen väliltä. ollisuus- ja kauppalaitoksista. kazin" Sm nessa artikla, joka lna.akomitea, jolla on suurin val kalliseen rakennusrahastoon, jol hänen palkkaansa vastaavat vii- nevan kom itean kokouksessa : \ leisv enäläinen työläisten hal Näiden hallintojen sisäinen jär <’ii m ukaili! sosialivallankuniouk- ta. on itsenäinen laitos ja val la rakennetaan uusia rakennuk ,k o t.aiset av u stu k set; toinen ta-, joiiluk. 5 p :nä, 1017, N ikolai linnollinen keskusneti vost<» Voi- jestys on nionim u.kaineu. Niissä seHi.-ten agraariohjelm asia, kuu tuuksiltaan viulenarvoiien valtion sia, katuja ia suoritetaan m uita kaa hänelle hänen palkkaansa 1.jenin. V enäjän proletaarihalli- m aansaattaa yleisiä m ääräyksiä <>n osasioja ja haaraosastoja ( jär luu "Kaikki takavarikoitu maa l.e-ktisjiirjestöjen kanssa. Se on yleisiä parannuksia. ¡vastaavat tulot, jos hän joutuu- tuksen päämies, lausui: " \ aitio ja rinnastaa eli yhteensovittaa jestäm istä, tuotantoa ja jakoa, muodostaa kansallisen eli yleisen s u u r i kansanryhm ä, johon kuu i työttöm äksi. Pakollinen vakuutus. on pakotuslaitos. Ennen koural täm än hallintojärjestelm än eri työvoim an jaottelua ja tilastojen m aaomaisuuden. Maan jakam i- luu maan viljeli skoinissariaatti, j \ iim em ainituksi laissa määri-» linen raliap<isöjä häpäisi koko ioim intioita toisten, maan talou hankintaa varten) sekä liikc- , sesta työläisille huolehtivat pai- sekä e d u s ta j ia seuraavista hal ) Kunnallinen maiden eli maa- teliään "jokainen ruum iillisesti kansaa. M epäinvasioin haluamme dellista elämää säännöstelevien konttoreita. ; i älliset ja il-('hallinnolliset kes- linnoista ja ryhm istä: Kaha-asi- arvojen yhteiskunnallistuttam i- kykenevä henkilö, jonka toim een m uuttaa valtion pakot uslaitok- hallinnfillisten orgaanien toim in Iässä m uutam ia näiden neti- •kusneuvostot. A ika-ajottain maa ain. oikeus- ja sisäasiain komis- n e u , vaikka se onkin selvästi tar- tulo riippuu pääasiallisesti hä- seksi. ¡oka täyttää kansan tahdon. tani kanssa. 1 vaistojen tehtävistä, Niiden täv- jaetaan uudelleeti. huom ioonotta- ¡sariaatit. m aakunnalliset m aako kotettn hyödyttäm ään k 'i y h e n i - nen työpalkastaan ja joka ei Me haluam m e järjestää väkival Tuon keskushallinnon jäsenet, ty v : j en väestön lisääntym inen ja miteat. yleisvenäläinen talonpoi- paa väestöä, suoranaisesti kos- saa työtä norm aalisella, asian-« lan raatajien etujen nim essä!" sekä edustaja kustakin komissa- : " l. Jolitaa valtion takavarikoi maanv iljelysiyön fuottaivaisuu- ikain neuvosto, vleisvenälainen kee k ai k k ia kaupunki väestöjä. ¡«•maisen anim attiunioh määrää-.* I.jeninin hallitus on laatinut riatista ( valtiom inisteriostä ), ja mia ja työläisille antam ia yksi den kohoaminen '. Muut holshev ikieu säädelinät inällä palkalla ja 'joka on rekis j ’völäisten ja sotilasten neuvos laajakant»»isen sumnnitelman kan myöskin ekspertit neuvonanta tyisiä laitoksia, kuten esim. eräi Täm än ohjelman voimaansaat- ko. ja poliittiset puolueet. j erikoisemmin koskevat työväes teröinyt paikallisessa työnvälitys- sallisen eli yleisen tuotannon ja jat, m uodostavat korkeimman tä tehtaita l ralin kaivospiirissä. : taniiseksi ja kv lien taloudellisen töä ja kuuluvat nimenom aan työ tonnistossa tai am m ittiuniossa*” M aakapitalistit m en ettän eet' >aon saa itäm isestä valtion kont kansantalousneuvoston, joka pe 2. O ttaa selville kuinka paljon elämän säännöstelyä varten y- väen lainsäädännön alalle. Niin Työläinen ei maksa m itään jä lääninsä. rollin alaiseksi, alkuaskeleeksi rustettiin jouluk. 1K p:nä. 1°17. poltto-, lämmitys- ja raaka-ainei leensä on perustetut mankomite- pä on saatettu voimaan laki. joka senm aksuja näille järjestöille. m aan teollisuuden ja kaupan täy 1'äniä hallintokunta johtaa ja ta, koneistoa, kuljetusvälineitä, oita (m ääräys m arrask. P ip iltä ) , Bolshevikit ovat olleet kyllik- rajottaa työipäivän teollisuus- ja Ne saavat suurim m an «»an tu kansantalouden tvovoimaa v m. tarvitaan kussa vksi jokaista v o l o s t i a (useita ! si huolellisia ulottaakseen maan kauppa-alalla kahdeksaan tun- loistaan työjiteettäjien suoritnk- dellistä yliteiskunnallistuttam ista y htenäistyttää kohti. säännöstelyä- ja valtiovarojen kin teollisuuspiirissä ia kuinka kyliä käsittävä m aaseutupiiri f yhteisom istuksen ohjelm ansa ( >iiu ja tarkem m in säännöstt lee sista. 1’alkkalyovoim aa k ä y ttä Ensiksi on perustettu n.k. työ hoitoa. Sillä i,n valta pakko- paljon m itäkin on saatavissa, ¡värien. Nämä valitsee piirin vä- mvös kaupunki-kiinteistöihin. E- naisten ja lasten työtä. Edel vän laitoksen om istajan on vii- " läisten hallintoneuvostoja (m ää luovuttaa. käytettäväksi ottaa, i 3. Huolehtia piirinsä talou ' esto ja ne toim ivat eri laitoksina rikoisella m ääräyksellä he poisti leen, kussakin maan osassa on kottain suoriteltava työläisten räys m arrask. 27 p.dtä. 1917. > takavarikoida ja yhdistellä eri d e llisista tarpeist«?. , tai piiri-z e m t s v o n ala-orgaa vat yksityjsom istusoikeuden kau m äärätty m inim ipalkat palkka sairausvakuutuskassaan 10 pros. Näm ä on m uodostettu ainm atti- laitoksia tuotannon ja jaon se 4. Jakaa tavaratilaukset • eri neina, missä z. e m t s v o on. Maa- punki-maihin, ja sellaisiin kau työ läisille. M utta jyrkin ja ku siitä sum m asta, jonka hän m ak unioiden. tehdaskom iteain ia kä valtion rahatalouden alal ■ tuotantolaitosten kesken ja saat kom itealla on paljo m onim utkai punki-rakennuksiin, joiden arvo, vaavin holshevikihallituksen u u saa palkkana, ja vähintäin 3 Korkein neuvosto on ja taa työvoim an, raaka-aineiden, sia tehtäviä. Se pitää inventoria maineen, on korkeam pi vissiä distuksista tällä alalla on tvödäis- pros. sam asta sum m asta työtttö- tuotannollisten osuuskuntien e- la. d ustajista ja niiden tehtävänä on ettu useihin osastoihin, joista ku koneiston y.tn. jakaminen tasa- eli pinta-ala- ja arviotilastoa pii m inimiarvoa, jonka kussakin teu pakollinen vakuuttam inen. myysv aknut uskassaan. Täm än säännöstellä palkkaty ö voimaa kin valvoi) taloudellisen elämän puoliselle pohjalle. jo ulukuun 29 p:nä perustettiin uutukaisen vakuutusjärjestelm än rin kaikista m aista ja jakaa jokai kunnassa m ääräävät paikalliset (hired labor) käyttävien teolli ■ eri puolia. N äiden osastojen teh- 5. Säännöstellä kuljetiisioim et selle kylälle osansa peltom aata, virkailijat, tai joita säännöllises > a k u u tu s neuvostojen instituutti, hallinto on järjestetty sangen yk- , suuksien taloudellista elämää, lämää, i tävänä na. m. on lakiehdotusten {•.iirissään, ¡niittyjä ja laitumia, valvoen ti vuokrataan, vaikka niiden arvo toimeenpaneville vakuutuskansli- sitviskohtaisesti. hallintona kussakin laitoksessa ¡laatim inen alojensa kom issariaa- ö. Katsoa, että kaikkia tuo myöskin, että maa tulisi tasapuo- ei kohoakaan yli tuon minimi- ‘ointen. H allitus t hioo vakuut Luonnollisesti herää kysym ys ollen t v il la i s t e n valitsema kom i ieille. Koko kansan taloudellista tantovoim ia täysin käytetään ' lisesti jaetuksi työläisten kesken hinnan. Sellaiset m aat ia raken t a a työläiset sairauden, tvöttö- kuinka cdelläselostctut laitokset tea. Työläisten hallintoneuvos elämää koskevat lakiehdotukset niin teollisuudessa kuin m aanvil ja'oikein viljellyksi. Se vuokraa nukset julistetaan yleiseksi omai- ( m y y d e n , t y ö k y v v ttö m v * «Ien ia toim ivat, jos ne toim ivat ollen tojen toim eenpanevilla orgaaneilla esitetään kansan kom issarien jelyksessäk in , sellaisia m aita ja vesistöjä, jotka i suudeksi. Entisille om istajille ¡tapaturm ien varalta. Näitä kos- kaan. < ht selvää, että noiden op vtflta m äärätä kunkin laitoksen neuvostolle korkeim m an kansan 7. Parantaa työväestön ter eivät ole jaon alaisia, vastaanot ‘on jätetty oikeus käyttää huo- ikevissa säädelmissä m äärätään, monien ja m onim utkaisten sekä vähin tuotanto, ja tavaroiden talousneuvoston kautta. veysoloja. taa vuokrat niistä ja luovuttaa ne neistojaan entisissä rakennuksis- että kaikkialla -Venäjän tasaval kerrassaan uusien hallinnollisten tuotantohinnat, tarkastaa kirjat kansallrsrahastoon. Se säännöste- jsaan, edellyttäen ettei huoneis la s s a kaikki palkkatyöläiset, su- elimien sujuva ja ripeä toim inta Taloudellinen säännöstely. M aakom iteat. ja tilit ja yleensä valvoa tuotan (lee m aanviljelystyövoim an ta r to je n vuotuinen vuokra-arvo i kupuoleen, ikään, uskontoon, yhteiskunnallisen kaaoksen ja toa ja m uita liiketoimia. Kauppa- Tam tnik. 5 p:nä, 1918. perus K ansantalousneuvostojen toi jo n ta a ja kysyntää, hoitaa m et i nouse yli 8C0 ruplan vuodessa. 'kansallisuuteen, rotuun ja ala- kaksinkertaisen fsisä ise t ja uiko- , salaisuus, kuten salainen diplo tettiin kansantalouden paikallis- m inta rajottuu teollisuusalalle. isiä, m ääräilee puutavaran hin Jos vuokra-arvo nousee yli tuon : m aisuuteen katsom atta, on va- naisen) sodan raatelem assa kan- m atiakin, on poistettu. O m istajat neuvostojen instituutti, “tarko- N iitä vastaavia hallintoja m aan nat, vastaanottaa ja täy ttää val j m aksim isum m an, niin entinen o- j kutitettava sairauden ja tvöttii- i «akunnassa olisi kerrassaan ih ja hallintotoim istot ovat edesvas tuksella järjestellä ja säännös viljely sälällä ovat n. k. maakomi- t io n polttopuutilaukset. ja suorit jm istaja m aksaa erotuksen työ- ' m yyden varalta, huolim atta hei me. Siitä huolim atta kysym yk tu u ssa valtiolle om aisuuden tu r tellä kunkin teollisuuspiirin ta itea t- t a a kaikki tarpeelliset tehtävät • Iäisten ja sotilasten paikalliselle dän työnsä laadusta ja työajan seen ei voida täydellisesti v asta . . • vallisuudesta- ja m itä tark ig m u s- loudellista elämää yleisten ia pai Maanviljelyksen yhteiskunnal-. k u u rien , tieteellisesti johdettujen neuvostÖUe. Kaikki vuokrat, jo t- pituudesta. V akituista palkkaa ta tällä kertaa. I f
