TOVERI
m ituskirjotus,
jossa
tehdään
Se on enemmän kuin
tyhjä haave
väestön kysyntä, jonka L ä n s i-1 nykyisin
vuosikokouksessaan. Ranskaan lähetetyt ty ö v ä e stö n > miljoonaa dollarin päiomalleen. V.
M exikostakin ja osasta Kiinaa
Saksan teollisuuskaupungit syn- j K apitalistiluokan voima on so- edustajat kyllästyttivät sikäläis- 1916 Armour A Co kf>rotti osake‘
Llnnen ■uomalaisen tyOvien Unenkannattaja,
, ............. 'pääom ansa 20 miljoonasta dollarista
ilmestyy Attoriasaa, Oregon, jolta p ilv i
in y ttiv ät. Junkkerien oli ollut j dan ajalla niin heikennyt, että U ...............
sosialistisia
m aanpaikkoja, sen
työväestöä poyhkeydellaan ja
n,,1Jooowul dol!>r,„,
ä
paitsi sunnuntaina.
(True translation filed with the Postmaster
’pakko
tu rv au tu a
slaavilaisiin koko yhteiskunnan valtiollinen tietäm ättöm yydellään. \ hdysval- yhtään o sa k e tta ra h a lla ”. K u iteak iiy
Astoria, Ore., July 3, 191?, as required
perusteella että siellä on seka at
T O IM IT U SK U N T A :
by section 19 of the Act of Oct, 6th, 1917.) ! maihin
W. N. REIVO,
LAURI MOILANEN,
työvoim aa saadakseen, i päällysrakennus joutuu sodan tain o rjat tulevat kuitenkin kul-! vielä vuosina 1914. 1915 ja 1916 liha-
A D O L P U SALM I,
A. B. MÄKELÄ,
sortoa ja k u rju u tta. Pääasialli
’Niiden m ielestä jotka eivät Niiden
SULO SYVÄNEN.
k u u lu m a tto m at
Its e n ä is e t
m aat viljeltiin halvan ; jälkeen jokaisessa maassa pakos- keniaan pitkän m atkan lyhyessä i tru stiin
sesti puhutaan V enäjän bolshevi tunne yhteiskunnan historiaa, siirtolaistyövoim an avulla, joka takin työväestön haltuun. Eng- ajassa, siksi että heillä on siihen i P ak k au sy h tlö t olivat sa a n e e t suurem -
TOVERI
kein vastaan, jokien sanotaan o- näyttää. Europan nykyinen ase kesäisin siirtyi Saksaan sadoissa i lännin toverien toim ia seurataan i pakko. Aikalasissa käy santa vä- pia y o itto ja kuin n ä m ä tru s tiin k u u
(T H E COM RADE)
\
lu v at s u u re t yh tiö t. M utta nyt n ä
The organ of the Finnish workers in 'the levan Saksan lahjom ia ja koti ma joltakin selittäm ättöm än se tuhansissa ja palasi taas s y k - ! mielenkiinnolla,
lie vaativat oi- hiin ja ne jotka tuntevat asem an, ; m ä h a llitu k se n a s e tta m a t m&ärähin-
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday, m aaltaan suuria palkkoja kisko kavalta, lausuu m uuan englan syliä kotikonnuilleen. Eikä n a i-! keutta kokoontua yhdessä kes valm istautuvat tulevien tapailtu- j n a t ovat, sam alla kun ne ovat p itä
at Astoria, Ore., by the Western Work
via lurjuksia, jotka ovat saatta ninkielinen lehti, jatk aen :
men's Publishing Society.
tä suurtiloja muulla tavalla voi- kivaltojen työväestön edustajien mien varalle. K aikkialla mail- ’ n e e t m ark k in at vakavina, -av u stan eet
_________ A N T T I J. PA R TA N . Manager.
Saksan valtaluokka ei kuiten- da viljelläkään, varsinkaan sodan ' kanssa, keskustellakseen rauhan- massa on pian Käynnissä
käynnissä avo
av«»- ! voim akkaam pia liik k e itä niiden kll-'
neet Venäjän kurjem paan tilaan
Entered as second-class mail matter July Id, kuin tsaarin hallitus. K irjotuk- kaan taistele ainoastaan puhtaas-
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon,
jälkeen. Jos Venäjän v allan k u -; ehdoista.
Sellaiseen vaatitnuk- nainen taistelu valtiollisesta vai pa ilussa heikom pien kansaa, joten
. . . .
.s u u rliik k e e t ov at n yt tu lle e t sa am a an
under the Act of March 3, 1379.
sessa suljetaan tietenkin silm ät ta ilkeäm ielisyydestä. Sille on nious olisi lakaissut län tise tk in ! seen vastaa hallitus nähtävästi ! lasta, I yö ...............
väestö
on
jo
tärkein
, ••ennen kuulumattomia v oittoja",
llm otushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- kaikelta järjelliseltä
kysym yksessä elämä ja kuole m aakunnat ja niiden maat' olisi- kieltävästi,
ajattelem
i
m
utta
se
vain
e
ilmotuksct 1 1.50 kerta ja miusiuvarsyillä
yhteiskunnallinen luokka, ollen
Nahkateollisuuden alalla erään vh-
*2.00 karta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- selta.
ma ; siellä ei käydä taistelua ai vat jaetu t talonpojille, ci 'Preus nem m än heikentäisi kapitalistien se taloudellisen kehityksen vai- tien voitat, jo tk a v. 1914 oliv at *644,
Ollaan
vaatim
assa
että
liitto-Amotukset *1.00 kerta, halutaantieto-
ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima- bolshevik ien olisi pitänyt voida noastaan valtiollisista puoluevä-
kutuksesta m uu ttu n u t siksi vii- ! ' 90 oIivat v- 1917 n o usseet *8,576,000.
sin junkkeristo olisi saanut m is valtaa.
tlmotukset *1.50 kerta, avioero-ilxnotukset
S iitä h u o lim atta oli jaik in eteo llisu u -
*1.00 kerta. Seisovat llmotukset sopimuk kädenkäänteessä m uodostaa mi- reista sellaisinaan, vaan erilaiset
V hdysval loissa on työväeulii- ' tneisen miespolven ajalla
sen mukaan. Satunnaisista iluiotuksista tu tä ihanin ja rauhallisin paratii-1 taloudelliset edut törm äävät toi tään halpaa siirtolaistyövoinjaa.
. . .
, d essa sa atu su u ria voittoja, ja “näyt-
lee rahan seurata mukana. Englanninkie
Talonpojat olisivat pysyneet k o -jk e neljäkym m entä vuotta jäles- k e m ja kapitalistit kukistuvat ja , tääpä siftä kuin o!{sivat iäI]eenmyy.
lestä suomennetaan vapaasti.
si tsaarin hallituksen ja sodan siaan vastaan. Paljon puhuttu tosalla ja viljelleet omia mai sä Europan työväenliikkeestä. siirretään rikkatunkiolle. — B .C . jät hyötyneet suhteellisesti enemmän
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40
V enäjästä. O lles junkkeriluokka on Saksan maa- taan. Junkkerit olisivat om ista T äältä äskettäin E nglantiin ja Eedarationist.
cents per inch. Special discount is allowed raiskaam asta
j kuin tu k k u liik k e e t."
for larger and continuous advertisements.
saan
vielä
äskettäin
ulkonaisen-
taom
istava
luokka.
Koko
Her
Jau h o liik k een a la lla o so tta a k e rto
T o v e r i , b o x »», ax T o k ia , o r e .
neet m aatilansa, m utta eivät oli
m
us
m yllärien sa an e e n v. 1917 voit
kin vihollisen jaloissa ja samal- ,iinin
itäpuolinen Europa on si voineet niitä viljellä. Junkke
T IL A U SH IN N A T
toa k esk im äärin 52 se n ttiä , ty n n y ril
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
la kertaa »kotimaisen k apitalisti-| viekikin melkein yhtä feödaali- reilla olisi ollut vararikko edes
Yksi vuosikerta. .*j.jO
<> kuukautta. .*5.00
tä eli lähes 38 pros. liikep& äoinasta.
5 k u n k a u tta ... *l.o«J
1 k u u k a u si... .60 ja virkam iesluokan, jotka o v a t!nen k " ’n se o,i kalideksannella-
sään jos Venäjän vallankum ous
auourecn ja muualle ulkomaille:
Muuan m ylly on te h n y t voittoa 2
vuosisadalla. Itä-P reussi, olisi ulottunut kautta ’k oko Län
Yksi vuosikerta. .*d.uu
6 kuukautta. .*4.25 tsaarin hallitusajan luomia, sekä Itoista
dollaria ty n n y ristä .
V aikka e lin ta r
julkisten hyökkäysten, että sa }>(”nm eri, Posen ja kaikki San si-Venäjän.
S U B S C R IP T IO N R A T E S:
vehallinnon
oli
o
n
n
istu
n u t su p ista t
Saksan junkkerit j ' KIRJO TU 5PA LK IN TO M M E VIIME n e e t kaikkia m ahdollisia m en ettely ta
In tne um teu States and Canada
voittoja,
olivat
ne
v.
1917
kuitenkin
joka taholta i san itaiset m aakunnat ovat junk- m enettelivät vain siten kuin hei
One year......... .*5.50 Six m on th s.............*3.00 iaisen juonittelun
KUULTA
■ poja, jo ista niille on ollut etua, lais-
Three m onths. .*1.60 One m on th ................. t>0
enem m än knin kolm e k e rta a niin suu-
ahdistam ina.
< inhan itsestään kerien hallussa. Venäjän, P reus dän luonnollisesti oli pakko me- ja k a a n tu iv a t se u ra a v a sti: Ensim äis-
v ä littä m ä ttä .” Nuo viisi y htiötä
H uoncusto sijaitsee 10 uinen ja Duane katu
,,
,
,
....
,
.
re
t kuta
(lellivinä vuosina, joina
taistelujen aikana sin ja Suomen junkkerit ovat I netellä, perustivat sarjan “put- tä palkintoa ei kukaan k irjo tta jis ta ovat vallanneet koko lih aln k k een -1« I inylIäricu k b sk im ääräin e n voltto oll
jen kulm assa.
T elefoon i: konttori 365, selvää, ettei
toim itus 852.
voida m itään rauhan ja onnen toimilleen taloudellista sukua ja feri"-valtioita, tuhosivat vallan ollut o ik eu te ttu saam aan.
K olm e, y rittä v ä t sam alla
tavoin
v a ll a ta ; oUut x;jin
prQ5
M onet n, y„ ä r it
seu
raav
ea
p
alk
in
to
a
saivat
B
erkeleyn
'
m
u^ta
kin
tu
o
tteita
tukevat
toisiaan
siis
valtiollises-
. ■ _ .. .. . . . . . . . . . . . . .
.ovat. y littä n e e t h a llitu k se n a se tta -
-7- Laillisen juhlapäivän takia paratiisia luoda, ei sitä voi ka- tikin. Suomessa kukistettiin feo kumoukselliset voimat ja pala- B ingham in
1916 ja 1911 nam a y h tiö t p istiv ät taa-;
ja
H
oquiam
in
kirjeen
l m an korkeim m an v o itto ra jau , jo ten
pitalistinenkaan järjestelm ä, lii
. u ttiv at venäläiset feodaaliparixi- v a ih ta ja t. Kun H oquiam in o s a s to s ta ] kuunsa 14<) m iljoonaa dollaria.
ei Toveri ilm esty huomenna.
"niiden voitot olivat s itä su u rem m at
ka se suinkaan kelpaa todistuk dalismi vasta vuonna l ’!()7. Suo ni. jälleen valtaan. Siten mene-
----—
.
on
kesäkuun
ajalla
ollut
kaksi
kir-j
O
m
aisuuksien
arv
o
ja
tu
rv
o
te
ttu
,
ja
yleensä kovin s u u re t”.
men valkokaarti on osa junkkeri- 1 telien pelastivat he feodaalival-
jeo n v a ih ta jaa , jo ista ei kum pikaan ‘
Haluaisivat omat kolt- seksi siitä, etteivät sosialistit ky arm
eijasta, joka tuhosi punasen • lan ja loivat hallituksen, joka ole k irjo tta n u t v aad ittu a m ää rää j O sottaakseen niillä tavoin su u rte n
S y n n y ttä n y t k a tk e ra a v äittely ä.
kene luomaan onnistunutta iär-
tosensa sosialismin jesteim
v a ra t uudestaan arvioitiin,
ää vihollisensa voitettu-I k a art’n * voidakseen asettaa feo- on kansallisesti ja taloudellisesti | ykainitän, niin jä ä p alk in to osastolle, l yhtiöitten var
H eti kun täm ä selo stu s oli ja e ttu
. „ v ö t i t i i n ’ ,U n e n
"ako j ae i!av a k si k irje e n v a ih ta jie n s a I kun hal!jtukai
tu ksen to im en p iteet m äärä
niskoille
aan. Päinvastoin todistaa täm ä ■ daaliparoonit uudelleen valtaan, ¡m
; se n a a tissa , sy n n y tti se a n k a ra n ka-
td tu n to in e n
.
s e k a ke8ken tai m uuten k ä y te ttä v ä k si.
. bintoien asott
hintojen a settam ise k si a lk o iv at näyt
■ hakun puolesta ja vastaan. V äittely
'
rakensivat
suojam
uurin
idästä
sekasorto
ettei
kapitalism
i
ole
K
uurinm
aalla,
Liivinmaalla,
\ arsin yleistä on nykyisin,
SOTASAALISTUSTA
Y R ITETTY i taa uhkaavilta, on k ertom ukseen lii- ta p a h tu i pukuhuoneissa.
M onet se
vallankum ousaaltoa
HÄIRITÄ.
| te tty jäljen n ö s e rä ä s tä Swift & C o:n
että kaikkia niitä toim enpiteitä, pystynyt luomaan sitä, sillä ka- ¡Puolassa ja Ukrainassa on käyn; uhkaavaa
n a a tto rit väittiv ät, e ttä siinä oli te-
vastaan. la, mikä oli edellisen
jo ssa
eh d o te taa n heille
( T r u e tr a n s la tio n file d w it h th e P o s tm a s te r '
jee stä,
joihin porvarien on omien etu pitalism ihan tähän sekasortoon nissä sama taistelu, ja on venä-
, kem ällii te h ty jä syytöksiä ja e ttä nu-
at A - t m ia , t ir e . , J u ly 3, I91S, as re q u ire d k u u l u v i e n
kuuden
n ah k uriylitiön o
!
kanssa
yhtä
suuresta
arvosta.
on
johtanut'.
K
apitalistinen
j
ä
r
-
,
Iäisten
junkkerien
siellä
kukis-
by
section
19
of
the
A
ct
of
Oct.
6th.
1917.
’
m eroilja oli vehkeilty.
E nem m istö
jensa turvaam isen takia pakko
.
,
. .
,
, i m aisuuksien arvon k o ro tta m ista 50
1 siten luotiin joukko m aattom ia
jestelm
ähän
meillä
on
ollut
kau-
i
tettava
punanen
kaarti
tai
ku
k uitenkin k ä s itti sen tuk ev an p re si
K auppakom issionm selo stu s tu tk i-1
ryhtyä, pyritään selittäm ään so
työläisiä, jotka kesäisin siirty i Hiuksistaan e s ite ttiin v ime lauantai- Ì p rosentilla. K irjelm ään oli E dw ard d e n tti VVilionir. sanoja, e ttä "halli-
van
aikaa
ja
tilaisuutta
luoda
kistuttav
a
itse.
Saksan
eduskun-
F. Sw ift m erk in n y t sa n a t: “ Hvväk
sialism in "ansioksi", vaikka ne vi
onnelline» sopusointuinen y h te is -' nassa valitetaan sitä että mili- vät Saksaan sam aten kuin en ' na L iitto v a lta in s e n a a tille ja osotti syn, jos se teh d ään k aikessa h iljai ! tu ksen k äsissä on k iistäm ä ttö m iä to-
lisivät kuinka päinvastaisia kuin
, d iste ita voiton kiskom isista." Y leen
nenkin."
i sc hirm uisia voittoja k isk o ttav an me!
suudessa ja h etip ,iik alla.”
sosialismin teoriat edellyttävät.- kunta. Miksi se ei ole sitä te li-; taristit eivät noudata« Brest-I.i-
sä pid ettiin v arm an a, e ttä tä s tä ko-
Reinpä k a ik ista tärk e im m istä elin
Saksassa un käynnissä t.iis- tarp e ista
nvt? K apitalistien itsensäkin ja L oskin
rauhanehtoja,
m utta
m issionin k e rto m u k se sta m uodostuu
Suuria hyv än tek ijäisiä m aksettu.
\ altiokapitaljsm in. johon so
Heidiin edustajiensa täytyv olla ; Junkker,t eivät välitä eduskun- i tein junkkerien ja varsinaisen
m yrskykeskus, kun tuloverolaki jou
Syyksi täh ä n tila n te e se e n sanotaan
sialistit ovat selittäneet pakosta
K
uvaillessaan,
m
iten
k
o
rk
eita
palk
tuu se n aa tin k ä site ltä v ä k si ja sota-
tietoisia siitä, että työläiset huo- nasta m itään. Ja s y v siihen on kansan välillä. Sota on ijanut "tav ato n a h n eu s" ja “ju lk ea petolli-
kioita oli m erk itty kiflunkitilille, e ttä voitot o te ta a n k e sk u ste lta v ik si. Suos
ajauduttavan, selitetään olevan
"sodan
a
ih
e
u
tta
m
an
m aavat heidän järjestelm änsä e - j vars’u selvä.
Junkkerit eivät i maan
.... -...........j
. . . . . . m ilitaristien ! i‘" " s ' j°sl,an
täydellisesti
liik ek u sta n n u k se t sa atiin n äy ttäm ään tu n ta v e ro to in iisto ryhtyy huolellisesti
sosialism ia ja vallitsevan k u r
päonnistuneeksi ja sellaisena ole- uskalla sallia vallankum oukseni- kontrollin alaiseksi.
Taistelu * s,‘Ui'niolann"n D akkotarviskin”. Kun k o rkeitta, m ainitaan s tu r a a v a t Ameri-
(ta rk a s ta m a a n komissioni.!! num eroita
su u ret y htiöt saivat vihiä siltä, e itä
juuden niinikään tuloksen sosia
van pakotetun nopeasti kaiva sen hallituksen päästä valtaan ; suhtautum isesta \ enäjään o.-otti h a llitu s aikoi a s e tta a m ää räh in n a t I can Metal C o :" (^ y o r k i k u n e a , pää- näh d äk seen «nko sellaisia voittoja
lismista.
maan omaa hautaansa, siksi k<»e- niissä valtioissa, jotka ovat ra- että oli svtitvnvt sellaisia v o i- ’ liikkeisiin sijo tetu n pääom an perus- •a sia llise sti sin k k iliik että h a rjo tta v a | a sia n m u k aisesti ilm o tettu kesäk. 15
V]rkaill-;oi!le nraksetut hy vän ' p ; ään m ennessä, niinkuin ylim ääral
kanadalainen
"V apaus -kiiti tetaan tätä epäonni.<um ista ja jakkain Iiä-Pretissin kanssa. It- 'm ia. juidiir pääm ääränä oli maa teella, rien siv ät ne heti uudelleen ar- >
te
k
ijä
is
c
i.
voittoja koskeva a se tu s v a lv o tta a -
kirjottaa
tästä kysym yksestä kaikkea sitä sekasortoa, jonka > scsuojelukscksccn on niiden koe- ’ ta om istavan aateliston vallan i'ioimaan omaisuuksiansa, korotta
B.
H
oehsehlld,
johtok.
puh.
*179,663
M uutam at k erto m u k sessa m ain itu is
seuraavan sattuvan palan:
M u tta
t a i s t e l u ' m aan v irk a ilija in sa palkkoja ja hy
se on tuonut m ukanaan, eivätoi- tettava perustaa sarja itsenäisiä I kukistam inen.
....... 364,326 ta sa a lista jis ta ovat jo k iiru h ta n e e t
( v iintekiiäisiä sekä m uuten peukaloi- ( - M. Ixieb, esim ies
"V iitenä taistelutap;uia sosia von vimmalla selittää sosialistien feodaalivaltioita itäm erestä aina epäonnistui ja asema jäi ennal- m aan liikkeen h o ito k u stan n u k sia niin t)tto Bussm an. varaesim ies 221 596 < puhdi8tainaian
puoltaan.
Niinpä
♦
leen.
lismia vastaan «>n kapitalisteilla syyksi. On kerrassaan surkeata M ustallem erelle saakka.
147,960, Hwift & Cy «8yTäat,
sitä
e ttä kulungit n ä y ttä isiv ät m ahdolli- a - Loeb varaesim ies
Poi
Roos,
liik
k
een
h
o
itaja
St.
>il-
ja heidän asianajajillaan nyky täm änlaisessa tilanteessa, ettei
New Republic-lehdes.-ä kirjoit
sävyä, ji.Ha tuo selostus on laad ittu .
Nykyisin on puhkeam assa Ci K- sim m an suurilta.
148.530 Se pyrkii sa a tta m a a n epäluulon a la i
Louisissa
taa F re d e ric k !', llovye näistä ta ,1-;.uksia m ilitaristienkin keskuu-i L ih an p ak k aajat ja m yllärit olleet
ään se, että jos jossain on näl meillä ole englanninkielistä s
M.
Schott
liik k een h o itaja
helmi tä rk e ä tä tu o ta n to a la a, jonka
etujen
ristiriitai- ; dessa ja Itävallan arm eijan tap-
kää ja m uuta kurjuutta — ja sialistista sanom alehdistöä, joka loudellisten
pahim pia.
D cnverissä ...................
136,593 en yleis r ti tu n n is te ttu heti alun
siitä ei nykyään olekaan p u u tet estäisi ’kapitalistien kätyrit noita suuk<’'t a seuraavat mielenkiin- : piot ovat iskuja Saksan sota-
pitäen tä y ttä n e e n su u n n a tto m a t sota-
H allituksen a se tta m ista m ääräkin-
E nnenkuulum attom ia
voittoja.
ta — niin se maa ja se paikka luonnottom ia valheita työ läisille; to ’set lausunnot:
■ lie r iö ille . 1 r e u s s t n a r m e ij a n ta p - n o ista huolim atta ovat lihanpakkaa-
ta rp e e t k en ties parem m in kuin m i
kunta leim ataan sosialistiseksi syöttäm ästä ja silläkin vielä li-: "Junkkerien oli pakko rikkoa ! pio, joka ei e n ä ä voi o lla k a u - j jä t ja heidF.n liitto laisen sa sekä jau-
T erästeollisuuden voitot, jet: a vie kään muu tu o ta n to a la . On ihan v ä ä
v. 1912 olivat 4,7 pros., nousivat rin h ä iritä reh e llisesti hoidettua lii
ja se kurjuus sosialismin tu o t sääm ästä sitä onnettom uutta, jo- Saksan sitoum uksia vielä erääs- ikana, t u l e e l a s k e m a a n v a llo il- hom ylhirlt kiskoneet kaikkein suu-
1917
yli 24 pros. Muuan lfcienem- k että, joka p o n n istelee k aik k en sa vol-
tam aksi. N äytteeksi kuinka p it hon se johtaa, että >yöläi.-i t tä toisestakin syystä. Preussilais- ileen sellaiset valtiolliset voimat. rHipia vo,tto'a' »anotaan kom issio
' . . .
.
..............
,,
; nen kertom uksessa. Viisi su u rta li- pi tehdas oli tu o tta n u t voittoa yli dakseen tä y ttä ä su u n n atto m an ras
källe
häikäilem ättöm yydessä joutuvat hakemaan onnettom iin-j ien junkkerien suurtiloilta oli jo id en rin n a lla \ en aj.in v a lla n -:
h an p ak k au sy h tiö tä — A rm our, Swift. 30!’ pros.
Kaat sito u m u k sen sa ornali«' ja liitto-,
tässä suhteessa m ennään, olkoon tensa syytä aivan väärältä ta- kadonnut työvoima. Sen oli vie- kum ous oli vain leikkiä.
M orris. W ilson ja C udahy — o v a ti L ihay h tiö istä oli M orris & Co. ! luistom m e h allitu k sille.”
m ainittu erään porvarilehden to i- ' Ilolta."
i nyt jo ennen sotaa se suuri t v ö-
E n g l a n n i n l y o v ä e n p u o l t t e o n m arkkinoilla kein o tellessaan "käyttä- sa an u t enem m än kuin 263 pros. 3 | A rm ou. leim asi kom issionin kerto-
t
I
9
e
„
0153900000020002010030480200020000000000000200020300000000
Bolshevikien lainlaa-
dinnasta
»M
ta
järjestyksestä ja kurista kallisten etujen m ukaisesti". Yh istuttam ista koskevassa m äärä maanv iljely- laitosten
m enestyt- ka ennen menivät m aaom isdii!- nauttivat henkilöt ja n. s. va
laitoksieusa piireissä. Paikalliset distyneinä työläisten ja sotilasten yksessä. jonka bolshevikit ää tämiseksi.
le. suoritetaan nyt joko viime paitten am m attien h arjo ttajat ei- ’.,
neuvostot ovat v ähempiv aitaisin edustajien paikallisten neuvosto nestivät voimaan klo 2 aam ulla'
\ olos.in inaakomit«an jäsenet m ainitulle laitokselle tai kunnal- vä. ole vakuutuksen alaisia.
kuin työläisten m aakunnalliset
Sillä hetkellä kun ty o n teettäjä
kirjottaa
“C u r r e n t
H is t o- hallintoneuvostot, jotka antavat jen kanssa, ne ovat korkeimman m arra sk .*8 p nä, l^ K , suositel sekä paikallisen zenttsvon ja työ lisneuvostolle. Ainoastaan yksi
kansantalousneuvoston
vallan
a-
laan
käytettäväksi
erästä
"n
a
k
a-
ottaa
työläisen työhönsä tu le e '
kolmasosa
siten
kertyneistä
va
läisten ia sotilasten neuvoston
rv
aikakauslehden kesäkuun paikalliset m ääräykset, vastaan
laisia. N iiliin kuuluu edustajia i z " (käskyä I. joka perustuu ky edu-tajat ' hdessä muod«>stavat roista voidaan käyttää sen yh työläinen autornaättisesti kahden
num erossa eräs Abraham Var- ottavat otnistajain valituksia hal
am m atuunioista,
teiniäsi« imite- läkuntien hyväksv miin 242 pää {liirikomitean. \ iim em ainittu taas dyskunnan eri tarpeisiin; 10 pro järjestön jäseneksi. Hänen sai
m olinskv m. m. seuraavaa:
lintoneuvostoja vastaan ja sovit- «>ista. työläisten osuuskunnista, tökseen, maareformien käytän lähe tää edustajan m aakunnalli senttia niisiä menee kansalliseen rautensa sattuessa yksi antaa hä
Puhuessaan Venäjän hallinto televat kahnauksia viimemainit- m aakom iteoista ia teknikkoja te töön saattam iseksi. Tällöin "na- seen
m.aakomitcaan.
Korkein asuntorahastoon ja loppu pai nelle vapaata lääkärinhoitoa ja
neuvostojen keskisen toim eenpa , tujen väliltä.
ollisuus- ja
kauppalaitoksista. kazin" Sm nessa artikla, joka lna.akomitea, jolla on suurin val kalliseen rakennusrahastoon, jol hänen palkkaansa vastaavat vii-
nevan
kom itean
kokouksessa : \ leisv enäläinen työläisten hal Näiden hallintojen sisäinen jär <’ii m ukaili! sosialivallankuniouk- ta. on itsenäinen laitos ja val la rakennetaan uusia rakennuk ,k o t.aiset av u stu k set; toinen ta-,
joiiluk. 5 p :nä, 1017, N ikolai linnollinen keskusneti vost<» Voi- jestys on nionim u.kaineu. Niissä seHi.-ten agraariohjelm asia, kuu tuuksiltaan viulenarvoiien valtion sia, katuja ia suoritetaan m uita kaa hänelle hänen palkkaansa
1.jenin. V enäjän proletaarihalli- m aansaattaa yleisiä m ääräyksiä <>n osasioja ja haaraosastoja ( jär luu "Kaikki takavarikoitu maa l.e-ktisjiirjestöjen kanssa. Se on yleisiä parannuksia.
¡vastaavat tulot, jos hän joutuu-
tuksen päämies, lausui: " \ aitio ja rinnastaa eli yhteensovittaa jestäm istä, tuotantoa ja jakoa, muodostaa kansallisen eli yleisen s u u r i kansanryhm ä, johon kuu
i työttöm äksi.
Pakollinen vakuutus.
on pakotuslaitos. Ennen koural täm än hallintojärjestelm än eri työvoim an jaottelua ja tilastojen m aaomaisuuden. Maan jakam i- luu
maan viljeli skoinissariaatti,
j \ iim em ainituksi laissa määri-»
linen raliap<isöjä häpäisi koko ioim intioita toisten, maan talou hankintaa varten) sekä liikc- , sesta työläisille huolehtivat pai- sekä e d u s ta j ia seuraavista hal ) Kunnallinen maiden eli maa- teliään "jokainen ruum iillisesti
kansaa. M epäinvasioin haluamme dellista elämää säännöstelevien konttoreita.
; i älliset ja il-('hallinnolliset kes- linnoista ja ryhm istä: Kaha-asi- arvojen
yhteiskunnallistuttam i- kykenevä henkilö, jonka toim een
m uuttaa valtion pakot uslaitok- hallinnfillisten orgaanien toim in
Iässä m uutam ia näiden neti- •kusneuvostot. A ika-ajottain maa ain. oikeus- ja sisäasiain komis- n e u , vaikka se onkin selvästi tar- tulo riippuu pääasiallisesti hä-
seksi. ¡oka täyttää kansan tahdon. tani kanssa.
1 vaistojen tehtävistä, Niiden täv- jaetaan uudelleeti. huom ioonotta- ¡sariaatit. m aakunnalliset m aako kotettn hyödyttäm ään k 'i y h e n i - nen
työpalkastaan ja joka ei
Me haluam m e järjestää väkival
Tuon keskushallinnon jäsenet, ty v :
j en väestön lisääntym inen ja miteat. yleisvenäläinen talonpoi- paa väestöä, suoranaisesti kos- saa työtä norm aalisella, asian-«
lan raatajien etujen nim essä!"
sekä edustaja kustakin komissa- : " l. Jolitaa valtion takavarikoi maanv iljelysiyön
fuottaivaisuu- ikain neuvosto, vleisvenälainen kee k ai k k ia kaupunki väestöjä.
¡«•maisen anim attiunioh määrää-.*
I.jeninin hallitus on laatinut riatista ( valtiom inisteriostä ), ja mia ja työläisille antam ia yksi den kohoaminen '.
Muut holshev ikieu säädelinät inällä palkalla ja 'joka on rekis
j ’völäisten ja sotilasten neuvos
laajakant»»isen sumnnitelman kan myöskin ekspertit neuvonanta tyisiä laitoksia, kuten esim. eräi
Täm än ohjelman voimaansaat- ko. ja poliittiset puolueet.
j erikoisemmin koskevat työväes teröinyt paikallisessa työnvälitys-
sallisen eli yleisen tuotannon ja jat, m uodostavat korkeimman tä tehtaita l ralin kaivospiirissä. : taniiseksi ja kv lien taloudellisen
töä ja kuuluvat nimenom aan työ tonnistossa tai am m ittiuniossa*”
M aakapitalistit m en ettän eet'
>aon saa itäm isestä valtion kont kansantalousneuvoston, joka pe
2. O ttaa selville kuinka paljon elämän säännöstelyä varten y-
väen lainsäädännön alalle. Niin Työläinen ei maksa m itään jä
lääninsä.
rollin alaiseksi, alkuaskeleeksi rustettiin jouluk. 1K p:nä. 1°17. poltto-, lämmitys- ja raaka-ainei leensä on perustetut mankomite-
pä on saatettu voimaan laki. joka senm aksuja näille
järjestöille.
m aan teollisuuden ja kaupan täy 1'äniä hallintokunta johtaa ja ta, koneistoa, kuljetusvälineitä, oita (m ääräys m arrask. P ip iltä ) ,
Bolshevikit ovat olleet kyllik- rajottaa työipäivän teollisuus- ja Ne saavat suurim m an «»an tu
kansantalouden tvovoimaa v m. tarvitaan kussa vksi jokaista v o l o s t i a (useita ! si huolellisia ulottaakseen maan kauppa-alalla kahdeksaan tun- loistaan työjiteettäjien suoritnk-
dellistä yliteiskunnallistuttam ista y htenäistyttää
kohti.
säännöstelyä-
ja valtiovarojen kin teollisuuspiirissä ia kuinka kyliä käsittävä m aaseutupiiri f yhteisom istuksen
ohjelm ansa ( >iiu ja tarkem m in säännöstt lee sista.
1’alkkalyovoim aa k ä y ttä
Ensiksi on perustettu n.k. työ hoitoa.
Sillä i,n valta pakko- paljon m itäkin on saatavissa,
¡värien. Nämä valitsee piirin vä- mvös kaupunki-kiinteistöihin. E- naisten ja lasten työtä. Edel vän laitoksen om istajan on vii- "
läisten hallintoneuvostoja (m ää luovuttaa. käytettäväksi ottaa, i 3. Huolehtia piirinsä talou ' esto ja ne toim ivat eri laitoksina rikoisella m ääräyksellä he poisti leen, kussakin maan osassa on kottain suoriteltava työläisten
räys m arrask. 27 p.dtä. 1917. > takavarikoida ja yhdistellä eri d e llisista tarpeist«?.
, tai piiri-z e m t s v o n ala-orgaa vat yksityjsom istusoikeuden kau m äärätty m inim ipalkat palkka sairausvakuutuskassaan 10 pros.
Näm ä on m uodostettu ainm atti- laitoksia tuotannon ja jaon se
4. Jakaa tavaratilaukset • eri neina, missä z. e m t s v o on. Maa- punki-maihin, ja sellaisiin kau työ läisille. M utta jyrkin ja ku siitä sum m asta, jonka hän m ak
unioiden.
tehdaskom iteain
ia kä valtion rahatalouden alal ■ tuotantolaitosten kesken ja saat kom itealla on paljo m onim utkai punki-rakennuksiin, joiden arvo, vaavin holshevikihallituksen u u saa palkkana, ja vähintäin 3
Korkein neuvosto on ja taa työvoim an, raaka-aineiden, sia tehtäviä. Se pitää inventoria maineen, on korkeam pi vissiä distuksista tällä alalla on tvödäis- pros. sam asta sum m asta työtttö-
tuotannollisten osuuskuntien e- la.
d ustajista ja niiden tehtävänä on ettu useihin osastoihin, joista ku koneiston y.tn. jakaminen tasa- eli pinta-ala- ja arviotilastoa pii m inimiarvoa,
jonka
kussakin teu pakollinen vakuuttam inen.
myysv aknut uskassaan.
Täm än
säännöstellä
palkkaty ö voimaa kin valvoi) taloudellisen elämän puoliselle pohjalle.
jo ulukuun 29 p:nä perustettiin uutukaisen vakuutusjärjestelm än
rin kaikista m aista ja jakaa jokai kunnassa m ääräävät paikalliset
(hired labor) käyttävien teolli ■ eri puolia. N äiden osastojen teh-
5. Säännöstellä kuljetiisioim et selle kylälle osansa peltom aata, virkailijat, tai joita säännöllises > a k u u tu s neuvostojen instituutti, hallinto on järjestetty sangen yk- ,
suuksien taloudellista
elämää,
lämää, i tävänä na. m. on lakiehdotusten {•.iirissään,
¡niittyjä ja laitumia, valvoen ti vuokrataan, vaikka niiden arvo toimeenpaneville vakuutuskansli- sitviskohtaisesti.
hallintona kussakin laitoksessa ¡laatim inen alojensa kom issariaa-
ö. Katsoa, että kaikkia tuo myöskin, että maa tulisi tasapuo- ei kohoakaan yli tuon minimi- ‘ointen. H allitus t hioo vakuut
Luonnollisesti herää kysym ys
ollen t v il la i s t e n valitsema kom i ieille. Koko kansan taloudellista tantovoim ia
täysin
käytetään ' lisesti jaetuksi työläisten kesken hinnan. Sellaiset m aat ia raken t a a työläiset sairauden, tvöttö- kuinka cdelläselostctut laitokset
tea. Työläisten hallintoneuvos elämää koskevat lakiehdotukset niin teollisuudessa kuin m aanvil ja'oikein viljellyksi. Se vuokraa nukset julistetaan yleiseksi omai- ( m y y d e n , t y ö k y v v ttö m v * «Ien ia toim ivat, jos ne toim ivat ollen
tojen toim eenpanevilla orgaaneilla esitetään
kansan
kom issarien jelyksessäk in ,
sellaisia m aita ja vesistöjä, jotka i suudeksi.
Entisille om istajille ¡tapaturm ien varalta. Näitä kos- kaan.
< ht selvää, että noiden
op vtflta m äärätä kunkin laitoksen neuvostolle korkeim m an kansan
7. Parantaa työväestön ter eivät ole jaon alaisia, vastaanot ‘on jätetty oikeus käyttää huo- ikevissa säädelmissä m äärätään, monien ja m onim utkaisten sekä
vähin tuotanto, ja tavaroiden talousneuvoston kautta.
veysoloja.
taa vuokrat niistä ja luovuttaa ne neistojaan entisissä rakennuksis- että kaikkialla -Venäjän tasaval kerrassaan uusien hallinnollisten
tuotantohinnat, tarkastaa kirjat
kansallrsrahastoon. Se säännöste- jsaan, edellyttäen ettei huoneis la s s a kaikki palkkatyöläiset, su- elimien sujuva ja ripeä toim inta
Taloudellinen säännöstely.
M aakom iteat.
ja tilit ja yleensä valvoa tuotan
(lee m aanviljelystyövoim an ta r to je n
vuotuinen
vuokra-arvo i kupuoleen,
ikään,
uskontoon, yhteiskunnallisen kaaoksen ja
toa ja m uita liiketoimia. Kauppa-
Tam tnik. 5 p:nä, 1918. perus
K ansantalousneuvostojen toi jo n ta a ja kysyntää, hoitaa m et i nouse yli 8C0 ruplan vuodessa. 'kansallisuuteen, rotuun ja ala- kaksinkertaisen fsisä ise t ja uiko- ,
salaisuus, kuten salainen diplo tettiin kansantalouden paikallis- m inta rajottuu teollisuusalalle. isiä, m ääräilee puutavaran hin Jos vuokra-arvo nousee yli tuon : m aisuuteen katsom atta, on va- naisen) sodan raatelem assa kan-
m atiakin, on poistettu. O m istajat neuvostojen instituutti, “tarko- N iitä vastaavia hallintoja m aan nat, vastaanottaa ja täy ttää val j m aksim isum m an, niin entinen o- j kutitettava sairauden ja tvöttii- i «akunnassa olisi kerrassaan ih
ja hallintotoim istot ovat edesvas tuksella järjestellä ja säännös viljely sälällä ovat n. k. maakomi- t io n polttopuutilaukset. ja suorit jm istaja m aksaa erotuksen työ- ' m yyden varalta, huolim atta hei me. Siitä huolim atta kysym yk
tu u ssa valtiolle om aisuuden tu r tellä kunkin teollisuuspiirin ta itea t-
t a a kaikki tarpeelliset tehtävät • Iäisten ja sotilasten paikalliselle dän työnsä laadusta ja työajan seen ei voida täydellisesti v asta
. .
•
vallisuudesta- ja m itä tark ig m u s- loudellista elämää yleisten ia pai
Maanviljelyksen yhteiskunnal-. k u u rien , tieteellisesti johdettujen neuvostÖUe. Kaikki vuokrat, jo t- pituudesta. V akituista palkkaa ta tällä kertaa.
I
f