Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 2, 1918)
No. 152 TOVERI TOVERI L i n n er. luomalaúcn työväen äänenkannattaja, ilmestyy A rtona«», peitti sunnuntaina. Oregon, joka päivä TO IM IT U SK U N TA : W. N. REIVO, LAURI MOILANEN, A D O LPH SALM I, A. B. MÄKELÄ, SUCO ------- SYVAÍ — iN E X . TOVERI (T H E COMRADE) The organ of the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work men's i'ublishing Society. A N T T I J. PART AX, Manager. Entered as second-class mail matter July ,18, 1912, at the postoiiice at Astoria, Oregon, under the Act oi March 3, 1879. suhteisiin ei sillä ole mitään vai kutusta. Ja ne joitte, heidän ros voa mansa rikkaudet jäävät, kyllä pitävät huolen muiston kirkasta misesta. Tietoisena siitä jatkaa Carnegiekin edelleen orjiensa sortamista ja riistämistä mitä raskaimmin ja säälimättömim- tnin. Teoria ja käytäntö ovat niille kaksi eri seikkaa. Vain asianhaarojen mukaan Ihnotuahiuta 40c palstatuuinalta. Kuoleman- ilmotukset $1.50 kerta ja muistovarsyilla >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- liitto-ihnotukset >1.00 kerta, halutaanticto- ja uintenmuutto-ilmotukset SOc kerta, naima- ilinotukset >1.50 kerta, avioero-ilmotuksct >1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu lee rahan seurata mukana. Englanninkie lestä suomennetaan vapaasti. tava vaikuttaa niihin siten, että K työväestö jäisi palkkaorjuuteen • mahdollisimman pitkäksi ajaksi; ettei tämä maa ainakaan ensimäi-1 nen olisi, jossa palkkaorjuuden tilalle tulee toisenlainen järjes NE “ P U N A S T E N ” H IR V E IM M Ä T sa m ukaan p a k o te ttu ty ttä re n sä k an ssa k atselem aan m u rhatyötä. JU LM U U D ET, telmä. M aaliskuun 31 p :n ä ta v a ttiin Mou Järjestelmä joka takaa teolli- joilla la h la rile h d e t oikein olan ta k a a hi järv e n p itäjän k irk k o h e rra ristiin k o ettav at lyödä rum pua — s a a ja k suusratthan ei ole sellainen jos n a u littu n a a ltta riin M ouhijärven k ir sen sa n iistä edes jo n k u n la ista puo kossa. Kieli oli leik a ttu irti ja ru u sa työläiset ja kapitalistit ovat lu stu s ta telotus- ja orjuutustörkeyk- m is raa d e ltu le u a s ta sukupuolieli keskinäisessä sopusoinnussa, ku- silleen, ovat (p aitsi k irk k o je n l i a m iin a sti ja haav o ih in oli siro teltu t e n e r ä ä t yhteiskuntapuoskarit väisem isiä, jo tk a olem m e epueuim in v ahvasti suolaa. P aperille, joka oli ruum iin pään yläpuolella, oli verellä joita puhe vallankumouksesta ai jo la h ta rie n om ien tie d o n a n to je n m u k lrjo te ttu : ‘A uttakoon J u m a la n n e '.” na kauhistuttaa, haaveilevat. Se kaan se lo stan e e t ja jo issa k a ik k e in ' p ah im m assakaan ta p a u k se ssa el ole M iksei noin ta rk a s sa ja seikkape- on sellainen järjestelmä, jossa ei ollut sen “h irv e ä m p ä ä ” kuin jonkun räi8es«ä se lo stu k se ssa m ainita kum- ole kapitalisteja olemassakaan. leppä. virtalaisen l e h m ä n henki ky- r a n k a a n asian o m aisen k irk k o h erran Aivan yhtä mahdoton kuin ke sy n iy k sessä), ovat se u ra a v a t: n im eä? O lisihan tuolla tavoin kidut- tam alla su rm a ttu je n m artty y rie n ni- nenkään olisi elää mukavuudes Pöytään n a u la ttu perhe. -niet toki a n sa in n u t jälkim ailm alle sa ja levossa muurahaispesässä* sä ily ttä ä . — E iköhän tuo nim ien m ai on työväestön elää rauhassa ja Jo ssak in » ru o tsa la ise ssa liengelli- n itse m a tta jä ttä m in e n jo h tu n e siitä sopusoinnussa kapitalistien kans sessä lehdessä oli ensin ollut epä e ttä koko n. s. ra p o rtti on j u l k e a m ääräinen ju ttu , e ttä Suom essa oli sa. Syöpäläisten kanssa ei väsy ta v a ttu uskovainen vaim o lahden lap v ä ä r e n n y s , laa d ittu vain kulku- neinkään nukkuja pääse "sopu sensa k an ssa pöytään “ristiin n a u lit pu lieitten nojalla ja ta rk o te ttu he sointuun.” tu in a ”. Siinä m uodossa tä tä ju ttu a rä ttä m ä ä n m ahdollisim m an su u rta T y ö v ä e n o lo ja Japanissa N. M attson, J e n n y N ikula, T. K a a k (True translation filed with the Postmaster k o n s a ja A. K arhu. at Astoria, Ore., July 1, 1918, as required K e rä y s lis ra n R o c k lin ln s. a. osa by section 19 of the Act of Oct. 6th, h y v ä k s i on p a la u tta n u t R eliance, T ajejam an h illikaivannolla Japania- i W yo„ s. s.-osasto, sum ina >6.60. 4. L u e ttiin R o ck lin ista Jo sefin a sa sa n o ta a n v a llitse v an p erin h irv e ä t olot. K aivosm iehiä p id e tä ä n k e h S o n n e’lta tu llu t k irje , koskien haalin p alo v a k u u tu sta , jo sta p ä ä te ttiin il- nolla ravinnolla, eikä heidän edes m o ttaa T y ö lä iste n L uottoyhdistyksel- a n n e ta olla m in k ä ä n la ise ssa y h tey le heti. 5. M ak settiin la s k u ja H. Joutse- d e ssä p e rh e itte n sä k a n ssa . Yksi slellä ty ö sk e n te le v istä k u u d e sta to is-j uelle. v a lta k irja n te o sta kom itean e- . i « ‘ . . Id u sta ja lle R ocklinlu m atk a a varten, ta k a iv o sraieh estä p a a s te ttu n k o tiin -, läE s5pilri|3e, A H au tam äen sa p a ra n tu m a tto m a n sa ira u d en ta- k a n tta . >50.06; k irju rille p o stim ak su kin, m u tta hän en oli a n k a ra s ti kiel ja ja pap eriin , >1.60; y h te e n sä >52. 6. K irju ri luki R o ck lin ista saapu- letty p u h u m asta m itään kaivannolla v a llitse v lsta o lo su h te ista. K e rro ta a n , j 8**' xxu , , , x 1 x. « ax * I » ! ly ttä ä a rk isto ssa . e t u k ^ iv an n o n o m istajat e iv ä t toim i- - UurJ vai ,iokoniite a v alitsi kir- ta sa ira ille m in k ä ä n la ista hoitoa eikä ju rin , jo k si tu li tov. A. Ruis. Pu- kuolleita h au d ata, vaan jä te tä ä n heit- j h e e n jo h ta ja n v a litse m in e n jä te ttiin teille. * se u ra a v a a n kokoukseen, kun kaikki uudet jä s e n e t e iv ä t olleet saapuvilla. ■■ < -H - i ¡■•t- H H I ' H I'1 !■ 1 11 » H l I » i 8- S e u raa v a kokous p ä ä te ttiin pj ; tä ä 14 p :n a h e in ä k u u ta San Francis- ; eossa, 20 F lin t St., kello 6 illalla. 9. K o k ouksessa o liv a t se u ra a v a t: T. H elske. R. K osky, A Ruis, A, K ar e h i 1-1 1 h I 1 111 11 l l - H - l - W - l - H - l hu, Je n n y N ikula, J. Y. H o p eav aara ja a lle k irjo tta n u t. 10. K irju ri luki vuosikertom uksen, jo k a oi o llut vielä valm is. K irju ri vel- C a lifo rn ia n s. s. v a ltio k o m ite s n v o te tth n v alm istam aan se ja toveri T. H elske v a littiin ta rk a s ta m a a n sen. ko kouksesta 26 p. kesäk., 1918., , K okouksen puolesta, S a a ra W ilen. W est B erkeleyesä. K irju ri. V akuudeksi, 1. K o k o jk sen a r a s i punee:i jo h ta •*. R. Kosky. ja T. H elske ja e d d h s tä p ö y täk irja a J. Y. H opeav aara. lu ettiin ja h y v äk sv tru n . 2. L u ettiin valtion tu lo k se t valtio- j" H -l - l- f l- l -M -l I " H l"l-1 ' l " l l 1 1 I 1 I I kom itean jä se n te n y lelsä än e a ty k se stä . ! .väillä olivat sa a n e e t W. B erkeleyn s. I li* s.-osaston jä s e n e t: 4- KIRJ. JAMES O’N E IL A. Ruis, 130. ¡Í * T. K ankkonen, 80 Hinta >1.00 A. K arhu, 78. 4- i -J- Ainoa suomenkielellä ilm estynyt kir- i H ilm a N ylund, 69. ja. joka selosteiee Amerikan atkasem- 4* J. P e rälä , 47. i 4* P»a yhteiskunnallista kehitystä, köy- 4* R. Kosky, 35. 14* halistört elämää ia kärsimyksiä. Kirja Sitn F ranciscon s. s.-< maston jä s e n e t: j* ;-vi « . ■cnkuritoo.Mi k,r jotettu ; se on kuin jännittävä ro V N. M attson, 106. maani. Je n n y N ikula, 105. Tilatkaa osotteella: ♦ -h A. K oskelainen. 57 TO VER IN KIRJAKAUPPA H iim a L aine, 31. Box 99 Astoria, Ore. Valtio kom itean m uodostavat ä ä n e t- 4- tykseii p eru steella to v erit A. Ruis. ¿ " l - K - H - l - l - H - l - !■ l l- H - 4 4 1 I M 1 -1-l-F Muutamia päiviä sitte sekaan tui Californian kuvernööri Ste phens erääseen sikäläisten tuo mioistuinten antamaan päätök seen, estäen sen täytäntöönpa Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 non. cents per inch. Special discount is allowed for larger aod continuous advertisements. Luonnollisesti ei se ollut Moo TO VER I, BOX 99, A ST O R IA ORE. neyn hirttotuomio, jolle kuver Pöytäkirja, T IL A U S H IN N A T nööri ei voi mitään. Yhdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .>5.50 6 kuukautta. .>5.00 Kysymyksessä oli muuan vara inhoa ja kostonhim oa “p u n a sia ” vas .3 k uu kau tta... >1.60 1 k uukausi... .60 ensin k o e te ttiin s y ö ttä ä yleisölle. Suomeen ja muualle ulkomaille: taan ? J u u ri se llaisten perättö m äin kas kalakauppias, joka oli tavat Yksi vuosikerta. .>8.00 6 kuukautta. .$4.25 M utta joku so sia listileh ti ihm etteli, Kapitalistien ihanne- k a u h u ju ttu je n keksim isessä ovat por tu autoilurjastelussa ja tuomittu kuinka ju m alatto m an iso pöytä siinä SUBSC R IPTIO N RATES: värit ain a olleet v e rra tto m ia m esta maa In the United State* and Canada kymmeneksi päiväksi linnaan talo ssa on ollut, kun siilien on voitu One year...........>5.50 Six m onths...........>3.00 reita. N iitä on esim . P ariisin kom three months. .>1.60 One month................ 60 Kuvernööri astui esiin tarmok kolme henkeä ristiin n au lita . K aam ea Tunnettu amerikalainen suur- ju ttu n ä y tti m en ettäv än uskottavai- m uunin h isto ria täynnä. Huonetisto sijaitsee 10innen ja Duane katu kaana kuin lain ylin vartija ai riistäjä Edmond Guggenheim, su u ten sa, jonka tähden siitä joitakin jen kulma-sa. Telefooni: konttori 365, TYÖN ORJAT toimitus 853. nakin ja määräsi tuomion muu joka äskettäin palasi takasin aik o ja m yöhem m in Ilm estyi uusi, pa E d elläm ainittu Uuden A uran selos tus “P u n a ste n hirm u v allasta S ata tettavaksi viisipäiväiseksi. Chilestä, jossa omistaa laajoja) ra n n e ttu painos. S iinä jo m ainittiin k u n n a ssa ” sisä ltä ä S u odenieaieltä ai Nyt niistä olisi pidettä Herra kalakauppiaalla lienee iikealoja, on sanomalehtien ker-1,apahtuula tap ah tu m ap aik k ak in . Se oli tällai a o a sta an seuraavan tiedonannon: kiire uusiin autohurjasteluihin. ta omuksien mukaan aivan halti-iæ.?,' - ,, 59? vä puhetta “ Suodeniem ellä ovat tem ppelin hä . . I Laviallr . . . . e , ____a lla oli kokonaisen perheen mutta Moonevllä ei olisi varoja oi.->aan inistä mahrlollisuttksis- 1 jä s e n e t sidottu tuoleihin pöydän ym v äisijät jä ttä n e e t kam alat jä lje t Kaikkien niiden lukuisani pää sellaisiin. p ärille ja kielet n a u la ttu kiinni pöy K irkkoa oli k ä y te tty pääm ajana, peti ta. joita Chilessä on. täiia, jo n k a keskelle eli a s e te ttu lei ,<it h a k a ttu k irveillä loviin, a ltta ri tösten ja toivomusten • jälkeen, Kun .Mooneyn puolesta on teh Ja mitä ne mahdollisuudet o- päkori.” aulu tu rm eltu , sak aristo n k aap it ja joita Toverin talon rakentamisen ty niin monta valitusta, ano vat ? M utta kun santa atsia kerro taan luonekaltit rikottu. E läim ellisyys oli m ennyt niin pitkälle, e ttä kirkkoa oli suhteen on tehty jo useitten vuo musta ja vaatimusta, aina presi I ehdä heinää niin kauan kuin kahdella noin ris tiriita is e lla tavalla, k äy tetty m ukhvuuslaltoksena. — Pah el se h e rä tä lu o ttam u sta. K ävpi kuin la k m a t ja lantaläjät. puhuvat selvää sien ajalla, ei sitä taloa ole vie dentistä saakka vaadittu hänelle on junttaa. Se tahtoo sanoa: .ftnhassa B aab elissa: kuu yksi väärä xieltäaa siitä .m inkälaiseen sanoin iäkään saatu tänne Astoriaan, ei uutta tutkintoa ja kuvernöörin riistää työväestöä ihan mielival to d istaja sanoi S usannan lankeem uk (av aam atto m aan ra a k u u te e n ' sosia- kä ni Ullallekaan. sekaantumista estämään viatto taisesti niin kauan kuin se vielä sen tap a h tu n ee n “lehm uksen” ju u rel iistilt ¡itien kylvö on jo h ta n u t kan sam m e p o h jasak an .” Nyt kun johtokunta on suun man miehen hirttämistä, mutta nukkuu. Guggenheimin ihastus la. toinen taas “tam m en" alla; niin Vaikka em m e m uuten tu n tisik aan nitellut nämä koko maata kä turhaan, koska kuvernöörillä ei .'hileen johtuu siitä, että siellä m olem m at p ä ä te ttiin valehtelfioiksi R a n ta k aria ja hänen leh te ää n , niin Siksipä em m e m ekään koko jutulle sittävät myyjäiset ja kun muis muka ole valtaa sellaiseen, niin -i ole työväestöllä minkäänlaisia enää lain a n n ee t sen e n e m p iä huo io nuo rivit pjmt k irjo te tu t sellaises sakin j,iireissä tullaan niille an saattaa tämä kalakauppiaan tuo sa ää n ilajissa , e ttä je s Suodenieniel inioita. Kaivosmiehet työsken m iota. tamaan kannatusta, niin länsi- mion lieventäminen panna joita lä olisi todella k irk k o h e rra m urhat televät kaksitoista ja neljätoista J u ttu oli kuitenkin sitk eäh en k isen i tn, vieläpä niin hirveällä tav alla kuin piiriläisten erikoisvelvollisuus on kin ajattelemaan mistä syistä ku tuntia päivässä kahdeksankvm- pi kuin luulim m ekaan. Se su k eltau si Lindholm in rap o rtissa uskotellaan, tehdä kaikkensa lippujen myymi vernööri toimii. Ehkäpä joki: nenen sintin ja dollarin päivä- esiin vielä kolm annessa, oikeinpa vi niin eipä s itä suinkaan olisi m ainlt seksi. Viimeistään parin vuo huomaa senkin, että tuomiot lan lalkalla. rallisessa m uodossa, jonkun tykistö- •.‘•m atta jä te tty . päällikön C. Lindholm in vala vei yölli den kuluttua täytyy Toverin saa-, getetaan ja peruutetaan aina a- I.nonni ’Bisesti sellainen ihan sessä rap o rtissa , joka on oievim .an E n tä s se .Mouhijärven kirk k o h er da uuden liikehttoneen, sillä ny -iitnhaarojen muka.au. teittanne herättää jokaisen kapi- teh ty T am pereella, m u tta jo ssa ker •au risiiin n au iitse m in e n ? S ieltä e Mooney on työväenluokan jä Uuden A uran “h irm u v a lta ”-selostuk kyinen käy sietämättömän ah ro tu ista tap a u k sista eiv ät o letettu ja talis.in mielessä toivon rt kai sessa ole m uuta kuin seuraa va yji taaksi liikkeen alati laajetessa, sen. kalakauppias loishtokan. jo lähellä olevat n i t i » tunteita. Kunhan kaikkial- ap ahturnapaikkoja .nälkäinen lau su n to : sekä muuten niin ränsistyneeksi, hon kuvernöörikin kuuluu. Ja ins'-Suonien lah la rile h d e t ole m itään “M ouhljärvellä on m u rh a ttu Buo että saattaa litsahtaa kokoon se riittääkin selittämään niiniä a pääsisi siihen, ettei olisi ole- ii aneet. Vain kaukana n iiltä seu- en tusinaa m aanviljelijöitä, useim nassa unioita. noita kiusallisia lu ilta ilm estyvä Itä-Savo vasta o:. tiat ju lm asti k id u te ttu in a ennen kuo milloin tahansa. näennäiset ristiriitaisuudet. \u Liikehuoneuston saanti .\sto- ioliurjastelijaa ei saa tuomita v iviti n järjestöjä, jotka vaati tuon rap o rtin “ saanut k äy tettäv äk lem M aansa. atta k irk k o h e rra n ju lm asta ris en". .Siinä on t itä a sia a koskev; riassa ei ole mahdollista muuten mutta tvöläinen joka on koetta vat työläisille kunnollisia j»äi- o! ¡a näin kuuluva: 'i.n n au lit: pmix>sta ei m itään tiede Ja minkä, tähden ei? kuin rakentamalla oma talo. jos nut järjestää toisiakin luokkan .'äpalkkoja, työajan lyhennystä “ M aaliskuun 12 p .n ä tav a ttiin La Varsin ia ihmisoikeuksia. iän ja Pula ¡an välillä e rä ä ssä ta ’u u ltav asti sen täh d en , e itä m itääi sen rakennuttaa jonkun yksi sa jäseniä, on tuomittava. Ku Mikä maa hyvänsä on kttnnol ' -ssa perhe, johon kuului talouom is einm cista ei ole ta p a h tu n u t muualk- tyisen nimiin, niin siitä menee vernöörillä ei ole valtaa sekaan i a J. L ehtinen, Itänen vaim onsa ja vuokrana enemmän kuin mitä tua oman luokkansa etujen mu inen kapitalistien mielestä, jos kaksi a la ik ä is tä lasta, m u rh attu in a enin ihm isten kiihtyneessä inieliku /tauksessa! siihen sijotetun pääoman korke kaisiin asioihin, mutta heillä oi 2i siellä vaiti ole työväestöllä P erhe oli k iin n ln au la ttu n a pöydät: ym pärillä, m ies sukupuolielim estä j:. M ciitä kysytään nousee. . Näinollen on oman lii vei volii-uus katsoa ettei hänen inioita, mutta annapa olla että k äsistä, vainio ja lap set kielestä ja kehuoneuston rakentaminen ai luokkansa jäseniä turhantakia liitä syntyy, niin asiat ovat. pi- käsistä. K aikki olivat paikalle saa u u :. naiden tä s s ä se lo stettu je n hir kuolleet.” m utöiden jo hdosta tä k ä lä isissä san Ttnkau’alìa. kuten sanotaan puessani noa mahdollisuus tästä pulasta häiritä autohurjasteluissakaan. T äm ähän jo k uulostaa m elkein us tarm ileh d ie si : Western Union lennätinyhtiö e- k o ttav aita. P ah a vain, e ttä se on pääsemiseksi. * Se toinen järjestelmä "H e rra t, m itä v a s ta a tte näihinkir- tim. täällä on "katsonut par jo koltnqs m uunnos sam asta ju tu s ta Ja jos nyt vähänkään kaikki “e d ttu ih in ja v ira llise sti oikeiks alla toimitaan, niin saadaan ko haaksi yleisten etujen takia olh Sitte on siinä vielä pari epäilystäni v ah iste v istettu ih in julm uuksiin, jo it "Yhdysvalloissakin tapahtui koon niin paljon rahaa, että ra .linnustamatta tiniota, koska se me h e rä ttä v ä ä kohtaa. M eillä on P ien ialaiset sosialistit ovat Suom essa väällä toiniistcssam m e M aanm ittaut • ¡a rje tta n e e t, ollen näm ä vain muu kennuksesta ei jää paljoakaan nykyisin suhteiden muutoksia n ihdollisesti jäisi pysyväiseksi hallituksen julkaisem a Suom en kar antia m onista tu h an sista kohtauk velkaa. Nyt kun ei liike tuota joiden vaikutukset tulevat ole a aiheuttaisi yhtiön vallan heik- tasto, ta rk in m itä siitä m aasta on s is ta ? ” J a me vastaam m e, e ttä nuo jul tappiota ja kun suurin osa tove maan kauaskantoisia tulevaisuu tenemisen," sanotaan niissä tie- sa ata v issa : siin ä n äk y v ät kaikki ky dessa. Talousoppineet tutkivat r. uudet ovat ■ kaikkea m uuta, vaar lonannoissa, joissa jiuhutaan irt ja m elkein kaikki ta litk in , m ut :i “to d iste ttu ja " (ik ä “ v irallisesti oi i. rilainoista maksetaan pääoman työväenkysymystä nyt enem myynnillä, niin talokin on saa etin itintyoläisten työselkkauk- tn su u re n n u slasilla k aa n em m e La (eik i v a h v iste ttu ja ". T oistaiseksi män inhimillisyyden kannalta vian läh e tty v illä m iltään suunnalta tava siten ettei siitä tule sanot ista ja yhtiön itsepintaisesta /oi löytää riita a n “ P u ta ja ” nim istä m eillä cp täysi syy pitää n iitä Suo tavaa velkaa. Sellaisella pohjal kuin koskaan ennen. Bolshevi vastustuksesta. sen la h ta rie n m itä pirtilisim m asBE paikkaa, ci edes m itään siilien, vivah la voi liike palvella työväestöä kit Venäjällä antavat uutta aja Kapitalistien puoltamaan kan avua ninicii, jo n k a tähden tuota ni ¡rk o tu k se ssa k eksim inä valheina paljoa paremmin kuin muuten. tuksen aihetta. Kapitalistit, vai sanvaltaisuuteen ei kuulu mitään ncä tiy ty y pitää tek aistu n a. K atk ö ih e a veim m e vielä huoleti lisätä •itä ikinä ei sa ad a k a a n to d istetu k si riotalouden tutkijat ja työläiset ukeuksia työväestölle. Missä o i n e p ä ily ttä v in tä on kuitenkin, et- itä su o m alaiset (tahi m ihinkään •: noin kani; a s ia ju tu s ta — jo< Teoria ja käytäntö käsittävät, että kapitalistien ja voitot ovat suurimmat, siellä se aitit. k an sallisu u teen kuuluvat) siin ä olisi p e rä ä — m ainita sa m iuhun työläisten välillä täytyy nykyi »arhaiten menestyy. Herra Gug ■tallakaan T urussa ilm estyvän Uuden s o s i a l i s t i t o lisiv at ain ak aan so ”Se aika ei ole kaukana, jol sen järjestelmiin vallitessa sattua p-uheimikin — saksalainen kan Auran etsikolla “ P unancn hirm uvai sia iistisu u ten sa tak ia m inkäänlaisia loin miljoonien omistaja kuolee usein katkeria taisteluita. sallisuudellaan, ainakin nimes- a S a ta k u n n a ssa ’’ julkaistunsa selon ! u lin u u k k ia ha r joi t a n ee t. kunniattomana kenenkään kai S itäp aitsi — vaikka ne olisivat to "Samalla tavalla kuin henkior- «- icossa, jossa ku iten k in m ainitaan pui paamatta ja kenenkään hänen juus syrjäytettiin kaikista maista ääti päättäen — saattaa esiin jea vähäpätöluem piökin väk iv altai s. a k tn : v aik k a Uuden Auran teke T äm ä runoteos on erik o isu u s alallaan . Sen sisä ltö on seuraava: mät laskelm at, e ttä "Lounais- ja E muistoaan ylistämättä huolimat aste asteelta ja palkkajärjestel tyä täällä kiihkoisänmaallisena suuksia. J a tue tunnem m e Uuden L ukijalle telä-Suom essa on o te ttu h en g iltä yl; Yöratsastaja Lauluja I4owerv)ta ta siitä, mihin tarkotuksiin käy m.ä tuli tilalle, tulee palkkajärjes nilitaristina, jonka kahdeksan Aurat! R a n ta k arin sekä sanom alehti- Raajarikon katseesta 1. In God We T rust 300 rau h a llista k a n sa la ista ”, pitäisi l’aria* , toista dollarin hintainen silkki m iehenä e itä sosialistisy ö jän ä atit- 2. Kaksi maailmaa tettäväksi hän jättää sen mitä ei telmän tilalle astumaan hiljoil- Kun käymme to ^ t yöhön v >t paikkatisakiti, niin sitten k ä ä n sr 3. Pyhä peilit ¡siskolle 9 4. L apsia voi ottaa mukaansa”, on muuan leen toinen järjestelmä joka ta naita, kuten Butte W eekly •Bul ;nattiinicheksi, joka m itenkään ei oli u ole m itään la h ta rie n toim eenpane Jumalien limaa 5. Aini -a jä ttä n y t k ä y ttä m ä ttä noin mainiot:: Ju m alu u so p p ia 6. Nuorukainen lauselma teräskuningas Carne- kaa rauhan ja sopusoinnun tuo letin huomauttaa, saattaa lialeta laetta, jos m itään se lla ista olisi ol Ulien verilöylyjen rinnalla. Tarnpe Minä kiellän jumalat 7. dpiumluMlan lipas Its'-rippi Himo ( Legendat gien kirjottamaksi sanotussa te tannossa. Se järjestelmä, j »ka kanaan valtaisuiiskaijuuista. mut- lut sa ata v issa niin lik e ltä kuin Lu reellä ‘ esim . he om ien kerskutnisien 1 läjm ä I untiekuohuja ta m ukaan kuulariiiskuilla am puivat L uo d en vaihtue-:,a oksessa "Rikkauden evankeliu määrää suhteemme tulevaisuu ':t hän sijoitan rahansa sinne, vialta. (»ijasuvu» historiaa M issä se o i,? «tat- l.aulvia eräästä näytelmästä “ry ssiä ja p u n ik eita ” äo-niiehisissc •nissä ne tuottavat suurimman Joskus Mc emiiie siis pidä tä tä ju ttu a vic- mi”. Mitä tämä ovela riistäjä dessa lukuisien pitkien vuosien 1. buurien kiulu Rali.sielut , w nipuissa yhdeksi veriseksi velliksi. 2. Kongon orjien laulu Eräälle ystävälle on lauselmallaan tarkottanut, sii ajalla, tulee riippumaan paljon koron, missä ei ole työväestö lie täkaäu to d iatettu n u edes tapailtu L a id a s s a te lo ttiv a t puolitoista sata: 3. In tia la iste n laulu K ulkurin lem pijnlle M a : gbei it» iieeksi — vietä vähenim iut pttnakaur Erämaan vaeltaja tä saatetaan olla eri mieltä. Pää meidän nykyisistä ja läheisen tu reillään eikä siis järjestyneenä fil.dstcn, sa a tik k a sosialistien teko n aista, joukossa venäläisiä laupeu N u o lelle siirtolaiselle Mitä sm.i naisesta tahtoisit S ekalaisia vaatimassa mitään itselleen. ¡sjik vivt koti d e u sisa ria ; v o ittonsa ensi huum auk asia on, että se ei ollenkaan es levaisuuden menettelytavoistam Kevätjmivä nyt ja ken an m aksi. Syyslaulu Jäinen k .vat Kapitalismin kehitys on kan- P äin v asto in , k u ta enem m än Hio sessji te lo ttiv a t 7.000 vankiaan j: l.laniän m alja tä häntä "uhrautumasta” sellai me.” Al.ae! Jo mailina menee nurin nyt Toivo t u iö i/ä t o rjik si 70.000. J a loputkin alista, koska itse kapitalis- hon “ ra p o rttiin " tu tu stu m m e, staa N euvo u o stajilie selle kunniattomalle muistolle. Ylläoleva ei ole jonkun sosia- Mahtava maa Suom en työläisistä ovat vielä laki Ei kannata ’ ’ria - - vapaa heikom m aksi käy uskom m e koko tuo Jos Pyhillä C arnegie ja kaikki muut riistä listiagitaatterin lausunto, vaan miRtn on • kansainvälistä. i k s voiitia n arm oilla, asem assa, jo ssa d r Tuomareille hon ju ttu u n — ju u rie siitä syystä, et m i c - ! . Sosialismi ta;: M ä saisi työväestöä kahdek- V lpevilen laulu jät tekevät edelleenkin kaikken erään tunnetun teollisuusparoo- • lillui sulia? t:i se on tä ssä Lindholm in ra p o rtis v alittava joko h iv u ttav a nälkäkuole E läm än tark o tu * Lauh« hiilestä udlakymmenellä sentillä neljän sa. saadakseen niin paljon omai nin, jolla nhätävästi on eräissä sa. Siinä on nim ittäin kaksi m uuta ma o rja k a rsin o issa taik k a kivutta, H em p u n a oleva kuva on k a k siv ä rise n ä p a iu e ltu kansikuva. suutta kuin mahdollista. Dolla suhteissa vallan oikea käsitys sii toista tunnin päiväksi, niin olisi k in p e rä ti e p ä ily ttä v ä ltä kuuluvaa m atupi kuolem a lah ta rie n hirsipuis J a me t.edäm m c ennakolta K irja a h in ta on >1.00 kpl. A siam lehille tav a llin e n alen n u s riakin lisääminen riittää syyksi tä niihin ajan tapahtumat välttä tämä herra Guggenheimin mie liittoa, joille täh ä n saak k a ei m uista sa. e ttä la h ta rit eiv ät näihin syytöksiin ihmishengen hukkaan. Terässu- mättä ajavat. Epäilemättä kä lestä paras maa, mutta kuu uniot läh te istä ole sa a tu p ien in täk ään vah voi v astata m uulla kuin uusilla Mr ...... ..... ......................... ........................................................................... uw uM uuiniiiiiihi!i timoitta ei suinkaan aseteta mie sittävät useatkin suurpääomien ovat tiellä, niin nyt se ei ole Chi vistu sta. Ne ovat m utöillä. f ...j .................................................................................................... ... ..........— fin, Suodeniem en ja M o u h ijä rv e n k ir k k o hen hengelle miifkäänlaista ar omistajat, että muutoksia on ta len arvoinen läheskään. h e rro je n m u rh a t. voa : yksikään työnjohtaja ei pahtumassa, muutoksia sellaisia, Myyjäiset Toverin ra i INVERI, Box »9, ÀSTORJA, ORE. Täkäläinen työväestö ei sen .\7 ajattele miten miljoneerin muis joiden suhteen asteleminen ei e- tään menettäisi mitään, vaikka N iistä k ertoo “ra p o rtti": kennusrahaston hyväk I Lähettäkxiä _______kpl. ru n o te o sta LANGE.VNEEN LAULUJA. g-? M aaliskuun 20 päivänä, kun ton käy, kunhan vain voi jolla naä ole mahdollista. Mutta et kaikki guggenheimit ja muutkin RT joukkoni olivat ed en n eet Suodenie- si tämän ja ensi kuun kin tavalla lisätä voittoja. tä he suostuisivat jättämään val hunnit menisivät Chileen. Tääl mellg, tap a sin Suodeniem en k irk k o ajoissa Ì Rahaa ------ ----dollaria ...... ........ten « ttiä seuraa mukana. h e rra n m u rh attu n a. R uum is seisoi aikana. . . . . . . Tilaa Roistomaisinkin riistäjä saat lan työväestölle ja sallimaan sen lä pärjättäisi vallan hyvin ilman alasto m an a kahden p istim illä varus- n i V y j ä i s l i P D U S i Nim i ............ taa teoreettisesti tunnustaa mil vaikuttaa näihin muutoksiin ta koko loisluokkaa. letu n kiväärin tukem ana. P istim e t! —— ... oli tu n g e ttu lapaluiden alle kärkien joneerin muiston kunniattomuu valla joka olisi yhteiskunnalle Osóte p istä e ssä esiin solisluiden kohdalta. Tehkää ostoksenne niis- den — tulevaisuudessa, — raut- edullisinta, on mahdottomuus. Toveri jokaiseen työ Siim at oli puhkottu. R uum _ iilla oli tä liikkeistä. 3 jotka ib silm älasit ja k ainalossa oli raam attu . muussa ei, KävtännöiHsiin Heidän on ennen kaikkia koetet- läiskotiin! : Järjestömme asioita : $ - 'ItH lllllllllllllllllllllllllll" U fltU llllllllllllllllim illllllilllllllllU IIU lU llllllllilllH IIIIIIIIM ilitiliU I!lllltlt!in illllllU IIIIIII!llll:riU IIU IillllllllltillllllllN 1 llli:U IU IlllM M t'' Uutta Kirjamarkkinoilla ! Tilattavaksi tarjotaan J j / . o V s . i i ä , K uolleen vaim o ali om an kerto m aa-j mottavat tässä lehdessä ävxlaüiwiuiiiiutiläfl« V
