Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 24, 1918)
I TOVERI Lännen «ttonwlaisco työvlen linenkanaattaj*, ilmentyy A xtonaua, Oregon, joka paivi paitsi sunnuntaina. TO IM ITU SK U N TA : LAURI M O ILANEN, A O O L PH SALM I, A. B. MÄKELÄ, W. N. REIVO, taátakseen itselleen jatkuvat riis- tom ahdollisuudet. MAILMANKATSOMUKSIA O nko porvaristo aikeissaan ■ täydellisesti onnistuva? Voiko porvarilliset jatkuvasti työväen YRJÖ MÄKELININ KOH- luokkaa orjuudessa pitää? V as T®V. TALOSTA tauksen tähän voi antaa vain Suomen, työväenluokka itse. Sil k irjo ttu a o tsikolla ‘‘E läm än trago d ia’' niiniin. L ucifer R aiv aajassa: lä työväestöstä sittenkin riippuu Jo k ain en suom alainen tie tä ä Venä oma tuleva kohtalonsa. P orva jä n vanhan h allituksen ta rk o tu k se n a risto onnistuu aikeissaan jos työ olleen Suom en täy d ellisen venäläis- väestö antaa sen onnistua. M ut ty ttäm ise n . T ässä ta rk o tu k se ssa an ta se epäonnistuu, jos työväestö toi V enäjän v a n h a hallitu s ju listu k sia i toisensa perään , ju listu k sia , jo tk a m enettäm ättä tulevaisuususko- elivät Suom en p eru stu slak ien v astat aan, ryhtyy pontevasti toim in I sia. K uuluisin n o ista ju listu k sista taan asem ansa pelastam iseksi. ja a s e tu k s is ta on niin sa n o ttu yhden Tulevalle toim innalle voisi Suo v ertaisuuslaki, jolla tah d o ttiin lopul messa antaa vaikka seuraa via lirien tuho Suom esta tehdä. Se, et- ite i V enäjän m u sta h allitu s a ik eissaan muotoja. •nanttaalim iehet sekä kaik ellaiset k a m asaksat niitä, jo itte n elä m än ty ö o n kulunut Suom en oikeuksia puolus- taessa ja p itäessä k a n sassa yllä tn- 55 (T H E COMRADE) levaisuususkoa. 55 The organ oi the Finnish woikcra in the Western states. The only Finnish daily in Y, M äkelinin kohtalo oi# siitä ku- ¡B i the West. Published daily, except Sunday, vaäva esim erkki! T ä n n e tu llee t tie- B I at Astoria, Ore., by the Western Work men’s Publishing Society. dot k e rto v a t porvarien vanginneen jjjj| A N TTI J. PARTAN, Manager. h än et T am pereella sa ira sv u o te esta gjj Entered as second-class mail matter July 18, Ja vieneen h ä n e t Ouluun, kai paikal- = 1912, at the postoliice at Astoria, Oregon, under the Act oi March 3, 1879. liaten porvarien tu cm ittav a k sl. M u t - , ta ei siinä kyllin! S ä k sa sta jä ä k ä rin ä - Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 cents per inch. Special discount is allowed palannut poikansa on m yöskin van- 5 for larger and continuous advertisements. TOVER1, BOX 99, ASTORIA, ORE. gittu, kun hän ei ta h to n u t ry h ty ä taiste lu u n työ läisv eljiään vastaan. — llmotushinta 40c palstatutunalta. Kuoleman- flmotukset >1.50 kerta ja muistovarsyiU* H ä n tä sä ily tetään V aasassa. K osto M >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- on porvarien m ielestä suloista. Ou- B I liitto-ilmotukset >1.00 kerta, hai maantieto ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima- onnistu n u t, on lu e tta v a sen vofanak (usta tu lleet v ie stit k e rto v a t siellä m ilmotukset >1.50 keitä, aviocru-ilmotukset Järjestäy ty m in en : tv<»väestön i kaan v a sta rin n a n ansioksi m inkä ve- vangitun M äkelinin vaim o, 17-vuotias >1.00 kerta. Seisovat ilinotuksct sopimuk sen mukaan. Satunnaisista llmotuksista tu Suom en poika m ustienkin a _ n älä isty ttä m isp y rk lm y k set ja 15-vuotias ty ttö . Näin, Sjj lee rahan seurata mukaua. Englanumkie- on kokoonnuttava , ,, ................. , • Ikan sassa. etu p ä ä ssä työväenluokassa, m aksaa p o rv aristo itsenäisyvskysy- = lestä Suomennetaan vapaasti. uudelleen järjestöihin. , ... lueella T uota v a s ta rin ta a ovat m yksen hyväksi M äkelinin suoritta- J J ! h e rä ttiv ä t, T1L A U SH IN N A T minkä Järjestö t voivat olla m in k ä tti-, täm än vuosisadan alkupuoliskon pitä- m at p itk ä t ja ra s k a a t työpäivät. Mä- Yhdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .Jo.ab 6 kuukautta. .>5.00 misia ta h a n sa : työväenyhdistyk-l neet yllä työväen sanom alehdet, työ- kelinin kohtalossa kuvastuu Suom en ■ i k u u k a u t t a ... >1.60 1 k u u k a u s i... —.60 Suomeen ja muualle ulkomaille: (isuuskuji-! väcn p u h u jat ja m onikym m eutuhat- työväenluokan kohtalo, jolle m aan siä, am m attiosastoja, Yksi v u o s ik e r ta -.> ».00 6 kuukautta. .>4.25 sos.-dem. p u o lu e e t/ jäsenis- porvaristo palkkioksi ta rm o k k a a sta -»----- tia, osuuskauppoja j. n e ’ . '* |: ,r J . | lukuinen SUBSCRIPTIO N RATES tö. Jotka k a ik k i ra sk a a sti tu n siv at itse n ä isy y sta iste lu sta , on uhannut | In tn* United States and Canada jestöjen ensimäisenä b* a U M i m ustan h allitu k sen to im en p iteitten One year.........<>5.50 Six months...........>3.00 valm istaa oikeudettom an o rjan a se Three months. .>l.b0 One month................ 60 tärkeinnä tehtävänä on taistelu | e sta v än Sin inen työväenluokan nou- m an . . . « Huoneusto sijaitsee 10amen ja Duane katd k o k o o n t u m i s v a p a u d e s ta . l ä n iä , sua. Tuon h allitu k sen toirnenpitei« ' ‘.Mutta k e rra n on K arthago ku M e 'elooni : konttori 365, jeu kulmassa, t a i s te l u v o i k y s y ä u h r e ja , m u t t a täh ä n oli vuosien v arrella pan tu lu- k is tu v a ! " toimitus 83^. 1 pienessä m ä ä r ä s s ä v e r r a t t u n a nii- kem atto m la e ste itä työväenluokan toim innalle ja tuohon h a llitu k se en ERÄS SAKSALAISTAN IHAILIJA. hin uhreihin mitä nykyinen luok kin kotim ainen p o rv aristo oli aina kasota työväestöltä on vien vt. tu rv a u tu n u t silloin, kun ae ta is te lu s “ M aassam m e vallitseva itseh allin to SSj Evöpalkkataistelu tulee mvöskin sa tvöväestöä vastaan oli om at voi- on tän n e tuonut vap au tta rak a stav ia kelpo m iehiä kaik ista y k s in v a l ti u d e n ^ - Tukholm assa huhtikuun lop olctnaan ankara. Jos lakot tule- ‘ m ansa huom annut liian heikoiksi, m aista, niin e ttä m eistä on tu llu t> 5 ? pupuolella ilm estym ään alkanut vat kielletyksi täytyy palkkain V arsinkin silloin kun p o rv aristo edus- sanan to d ellisessa m erk ity k sessä suom enkielinen sosialisti lehti laskem iset — siilienhän porvaril- k u n n a ssa oli p a k o te ttu m yöntym ään inailniankansa. v aadittuihin reform eihin, olivat he “S a k sa la ista v e rta vuoti ru n sa a sti 5 3 “ V iesti” (ilm estyy kerran viikos liset pyrkivät — estää irtisanou valm iit toim im aan niin, e tte i- n o it a vapautem m e puolesta m eidän vapaus- sa) julkaisee seuraa van. Suomen tum isilla -- ja työpaikkaa vaihta reform ia “k orkeim m assa paikassa" sodassa. • • työväenliikkeen uudeljeenraken- malla. ( Osuuskauppaliikkeeseen v a h v iste ttaisi. T äm än tak ia työvä “ T.oisen suuren k ansallisen koette- H tamiSVn pohjustam ista käsittele täytyy työväestön kiinnittää en estö m itä kipeim m in kaipasi täy d el lem uksem m e ajalia tu k iv at saksalais- i listä itse m ä ä rä ä m iso ik eu tta ja —i tä y vän k irjo tu k se n : tistä enem män huom iota. T yö sy n ty ise t ja sa k sa la isp e rä ise t kansa- -j'- dellistä itse n ä isy y ttä Suom elle. Mus- Iaisem hie yksim ielisesti IRttoyhtey- 55 väenluokan vihollisiksi on lei tinipina taan tu in u saik o in a eli suo- Suomen työväenluokan tulevai den ja vapauden asiaa. 55 m attava kaikki ne, jotka ostok m alaish-sa ty ö läisissä usko pareni- “ .Meidän yhteiskunnallem m e on saa suus sillaan tukevat yksitvkkapitälis-1 paan tu levaisuuteen. U skottiin, niin salainen aines a n tan u t e rittä in suu B i lau su ttiin puoluekokouspäätöksissä näyttää tällä haavaa sangen teja. reu .m ä ä rä n liike- ja teollisuuskykyä gB kin, e ttä kun V enäjän työläiset nou sekä myös eläm än h au skuutta. gyji synkältä. T änne saapuneet tie I Työväen omia kauppoja on pe sevat ja o ttav at oikeutensa, niin saa “ S ak salaiset ihanteet ja saksalai ä dot, yksi toisensa perästä, ker rustettava sinne, missä työväes oikeutensa silloin m yöskin kovia ko nen tiede ovat k iih d y ttä n e e t edistys- tovat niistä voitoista, joita lahta- tö ei ole, tahi ei pääse m äärää kenut Suom en kansa. T ässä m ieles 1 tänim e tutkim uksen ja k eksintöjen j.,-- sä ta iste liv a t Suom en ty ö läiset taan rien arm eija, vieraiden aseiden — mään paikallisissa osuuskaupois tu n n ista v astaan, silloinkin kun se i alalla.” avulla on saanut. Yhä laajem- sa. l .iiväen on kaikessa koetet Y lläolevat lauseet ovat o tte ita e 5 5 oli ulikaavinta ja tuntui p itk ä a ik a i räi.stä m aalisk. IS p. I!)ö4 k irjo te tu sta . maksi käv se alue joka on mus- tava kartu ttaa oman luokkansa selta. k irje e n ä . SB tien joukkojen hallussa. 1 un- voimaa. Näin tekem ällä voidaan V astarin ta, johon oli a se tu ttu , vaa K irje oli o so tettu Uhiengcn ylio- Hi tunkin siltä, että jollei m itään porvariston valtakausi tehdä san ti u hreja. M onet ovat ne sos.dem piston p residentille tulit. H arperille. BI ihm että tapahdu — ja ihmeethän gen lyhkäiseksi. puolueen jä se n e t, puhujat ja s a n o Ja kirjeen alla on Y hdysvaltain jjg ovat meidän päivinämme harvi Y htenä tärkeim pänä tehtävä m aleht im iehet, joiden osaksi tuli van ent. presid en tti T heodore Roosevel- SS naisia 4— niin pääsevät porvari- nä on työväestöllä Suomessa kiloissa istum inen, suom alaisten v ir tin nimi. kam iesten tuom itsem ina, m auupetok- kolonnat voitolle punaisista jo u monarkiseii hallitusm uodon vas sosia. in a je ste ttirik o k sista y. m. M o Sam an m iehen, joka nykyään vim ~ koista. T ähän nojaten ovatkin tustam inen. los uudet vaalit tu net sam arm in ah d istam in a pakeni m atum m in kuin tuskin kukaan muu ----- raiv o p atrio o tti pauhaa siitä, e ttä mi- — Suomen m ustat ^ p o r v a r it t e h n e e t ,,n niihin tietysti otettava vat ulkom aille — — tään m uuta k a n sallisu u tta ei tä ssä 5 1 T unnetuim pia o ik eu staistelijo ita on tulevaisuussuunnitclm ia. Luok osaa ia koitettava sos.-dem<e- m aassa saa olla kuin > ngiosaksiiai- 5 1 kasodan ensimäisinä viikkoina to dustajien lukum äärä saada m ah ollut m. m. to im itta ja Y. M äkelin. nen; e ttä m illään m uulla kielellä ei H Monet ovat ne eri k e rra t, jo tk a hän saisi itsekseert a ja tellak a a n , saatik k a sin jo M annerheim ja Renvall dollisimman siniseksi. a sa an u t olla v a staam assa “ v altiori ääneen puhua kuin englanninkielellä. lausuivat julki aikovansa m uo Sos.-dem. sanom alehdet Silloinkin kun sensuuri 4 • ovat koksista". Sellainen m ies kuin Teddy, jonka dostaa Suomen työväenluokasta nostettavat pystyyn. Siihen m en on ollut m itä a n k arin , en -hänen leh k u rk u sta ei “raä k y ä " ole aikanaan yhteiskunnallisista oikeuksista nessä kun tämä käy päinsä, mi tensä, k a lk ista huolim atta. tuonut leikattu, voi kyllä puhua m ölöttää suljetun orjaluokan. jättäm ättä Suomen työläisien tu rv au d u tta «¡¡n totuuden. Kun sodan ensi vuo m itä m illoinkin sylki suuhun tuo, ten a Suom en po rv arileh d et suitsut m utta viisainta olisi tuollaisten väk sille m itään valtiollisia oikeuksia. va ulkomhilla painettaviin suo ivat y listy stä vanhan-V enäjän aseil- käräin* olla koskaan m itään k i r j o t - M utta tällöin ei heillä ollut vielä menkielisiin lehtiin. Jos niiden le ja tsa a rin toim enpiteille, kirjo tti . a m a t t a . Sillä se tuntuu ilkeäl- mitään valm ista yksityiskohtiin maahan tulo kielletään niin ne h ln , jo tta k ansallinen itse tu n to ei tä, kun niitä joskus jälk een p äin ve pääsisi häviäm ään, artik k elin jo sta menevää suunnitelm aa, paitsi se. tulevat kyllä salaa. detään esille. että työläisten johtajat tulevat ar Sos.-dem. kirjallisuutta on tu ioutui kahdeksi kuukaudeksi vanki m otta tuom ittavaksi kuolemaan. levina aikoina entista enemmän laan. T ähän a ik aan tuntui m aan tu PIILOSSAPA OLIVAT levaisuus synkältä. H yvät kauppa- Nyttem m in ovat porvarilliset tutkittava. Yhdellä ja toisella u h teet V enäjän k an ssa olivat t e ) liinasten jo h ta ja t H elsingissä. saaneet näitä suunnitelm iaan val nuta on ennestäänkin ja uusia n eet teo llisy u sk ap italistit sangen O tsikolla “ P nnarosvot löytyneet miiksi ja päästäneet niitä julki- saanee maassa hankituksi. m yötäm ielisiksi V enäjän hallituksel k e rto v at lah tarileb d et. H elsingistä" suuteenkin. Aina on m uistettava, että tvö- ie. V irkam iesluekka juhli yhdessä 'ttii “punasteli p ä äjo h tajat ta v a ttiin v en äläisten upseerien kanssa ja opet V aasassa ilm estyvä “ Yasabla väenluokan yhteiskunnallisen si teli venäjää. T untui kuin seta-aikai- piiloutuneina kenraalikuvernöörin- ja det” on niitä useampia kertoja vistystason täytyy pysyä xorke nen tilan n e olisi saanut aikaan kai -enaatin taloon sekä keisarilliseen p a la ts iin ” , julkaissut* Y asabladetin mukaan ämm ällä kuin taantum uksellisen en sen. m itä vanlm h allitu s oli yh E :kös näet olleet osanneet etsiii den verta isuuslaei Haan suunnitellut on ensinnäkin ankarasti rangais porvariston. Tällöin syntyi nuorisossa Saksaan itselleen lym ypaikat! — l.ah ta rile h Tässä eräitä ääriviivoja suu tava kaikkia niitä jotka ovat toi liikehtim inen. T oivottiin siltä tali >1 d e i ovat siinä aivan oikeassa, e ttä malaisen työläisen lähitulevalle mineet “laillisen" hallituksen so ta apua vanhaa so rta ja a vastaan. -osvi npesiähän ne tu o llaiset talo t oi toiminnalle. Sitä. onko iloissa Kotona sa atu kasv atu s v aikutti sen keastaan ovat: sem m oisina ne aina tajoukkoja vastaan. Johtajat ei •unen ovat palvelleet ja ta a s lahta- vät tuom ittavat kuolemaan ja pu ohjeissa osuttu oikeaan, on vai e ttä M äkelininkin silloin 17-vuotias "ieti v altaan pääskyä tulevat palvele naisten joukot pakkotöihin suo kca satu »a. kun ei tiedä m inkälai poika, omin lupinsa, isän istuessa m aan. vankilassa, läh ti niiden m atkaan, joi viljelyksille ja muualle. Maaliat seksi olosuhteet Suomessa lo den oli tark o tu s valm istua ase k ä M utta, kuten niin m onasti ennen- M utta on luotava m onarkkien hallitus pullisesti m uodostuvat. dessä vap au ttam aan Suom ea Venä kin. la h ta rile h d e t eivät jak sa pitkäl- pääasia, minkä tahdoimme saada ti pysyä sam assa valheessa Nytkin, m uoto sillä “tasavaltaisuus” ei jän sorto-hallituksesta. Kuu Snobien eduskunta vuosi s it juuri tuon' ihm eellisen "löydön" edel sovi Suotuen kansalle. E duskun sanotuksi, on se, että työväen lä, kerro taab H elsingin vallotuksessa talaitos on m uodostettava kaksi luokan et ole hetkeksikään lan ten kokoontui, oli se M äkelin joka, k äydyistä ta is te lu is ta tavalla, joka perustuslakivaliokunnan puheen joilta kam ariseksi ruotsalaiseen mal nistuttava, Ja se, että tuleviin jana, valm isf li lakieh d o tu k set V enä osottaa, e ttä p unaset eivät ollenkaan liin, ä än io ^ e u tta on supistettava ponnistuksiin on jo Suomessa jästä v ap au ttam isek si ja hän se oli, salan n eet oliupaikkojaan, vaan ilm ai j. n. e,. Porvariston taholta on ryhdyttävä valmistuksiin. joka loistavilla puheillaan koetti por siv at ne riittä v ä n selv ästi: "K aupunkiin ry n n äte ssä oli punas- V alistunutta. tulevaisuuteen Varistoakin saada o ttam aan ratkase- m yöskin jo esitetty suunnitelmia ten Dääpaikkoja valtion rak en n u k set työväestön järjestötoim innan eh- uskovaa työväenluokkaa ei voida vaa ask ejta *— — — lähellä satam aa. P u n a k a a rti koetti .V enäjän k a n sa ko m lssaricittetisa estää m aallenousevia joukkoja y h ty fcäi-emiscksT. Poliittiset järjes pitkäaikaisessa orjuudessa p itää' k a u tta antoi sittem m in Suom elle it m ästä E te lä s a ta m a s ta ja K a ta ja n o Täm än kirjotuksen alkupuolel tö t tu lisiv at'o lem aan kiellettyjä senäisyyden. T ällöin tu n tu i Suo kalta toisiinsa k au p p ato rilta, lak a is la m ainittu porvarien suunnitel ten sitä kuularuiskuillaan. Kovin o t ainoastaan vanhanaikaisen tapai ma orjavaltion perustam isesta on men ty ö läisistä ikäänkuin uusi hedel telu käytiin sen aatin talo sta. Siellä set am m attiyhdistykset saisivat sittem m in, kuten uutisissa jo o- m ällinen työpäivä olisi v aljennut ja lopulta an ta u tu i 200 n aista, m iestä lapsia. Miina- ja m uissa laivoissa toimia. _ Työlakot tulisi kummin lemmc kertoneet, toteutettu. ikäänkuin kaunis uni olisi todeksi ja oli pakko am pua tykeillä, ennenkuin m u uttunut . . . T iesiliän tulevaisuus kin kieltää. Etnisiä saavutuksia Kymmenet tullanneet sosialistit punaset talo istaan au tau tu iv at. Vaik kansanvallan voittokulkua . . . ka punaset kädet ylhäällä suostuivat porvarilliset suunnittelevat myös ovat m vydyt orjiksi sydäm ettö M utta m aan porvaristo ei su vain a n tau tu m aan , am p u iv at to iset puna mille inanttaalipaapoille ja koh kin kansalta riistettäväksi. O u n ä itä ja sa k sa la isia.” dellaan heitä kuin Rooman orjia nut to d ellista kan san v altaa. Se oli set K cnstikos n iitä oli “lö y tä ä ”, kun v alm istau tu n u t k atalaan v allankaap lulainen “ Kaleva*-lehti on vaati entisaikana. Heillä ei ole m itään ne tuolla tavoin “piiloutuneina" ta paukseen. Itsenäisvy sky sy m yksen n u t uutta kunnallislakia peruu ihmisille sopivaa suojaa, ei kun» vattiin ! — N äistä näin “ta v a tu is ta ” tettavaksi ja samoin työpäiväla- nollista ravintoa, eikä heistä vä nim essä — vaikka se jo oli saav u punasteli “pääjohtajista” mainitaan 55 litetä m uuta kuin työtä vain vaa te ttu — läh tiv ä t m u stat joukot liik tä ssä yh tey d essä ain o astaan W esley, 55 M kia. keelle rau h a llisia työläisiä vastaa«, ditaan. jota la h ta rit n y t sanovat “punasten H K atkera oli Appian tie Suo joiden oli pakko ry h ty ä itsepuolus k a a rtin y lip äällik ö k si”, vaikka 'h e H l Edelläolevista esimerkeistä sel tukseen . . . viää niihin Suomen porvarilli menkin työväestölle, m utta tupa- ilm o ttan eet B i Itsenäisyyskysym vksen nim issä te u sellaisiksi ennen ovat set luokkasodan alkamisellaau menee se porvaristonkin toiveit ra sta v a t ja van g itsev at nyt Suom es m illein Eero H aapaluisen, m illoin ■ ■ tähtäsivat. Saksalaisten aseilla ten taivas, eikä Suomen valta- sa vallankaappauksen tek ijä t, e n ti taas Ali Aaltosen. W esley ehkä on ■ ■ luokka ole suinkaan valtansa sa tahtoivat he lyödä voimakkaaksi tulassa niin etteikö se sieltä pois set n ö y räselk äiset virkam iehet ja en ollut jonkun K a rja lasta tulleen apu nen su u rp o litiik a sta p iitta a m a tto m a t joukon päällikkönä. paisuneen työväenluokan, siten SULO SYVÄNEN. TOVERI Työväenliikkeen tule vaisuus Suomessa 'Utoaisi. Toverille ja Toverittarelle s OMA KOTI Toverin ja Toverittaren laajan lukijakunnan keskuu dessa löytyy vaan yksi ajatus siitä, että lehtiliikkeel- lemme on saatava oma huoneusto. Jo vuosikausia on siitä puhuttu ja jopa on koottu rahastoakin sanottuun tarkotukseen yksityisillä lahjotuksilla. Tätä tietä kui tenkin käy/’ perin hitaasti varojen hankkiminen, siksi pä on johtokuntamme päättänyt toimeenpanna z. ♦ S u u r e t M y y jä is e t rakennusrahaston kartuttamiseksi Myyjäiset on järjestetty siten, että jokaisella numerol la on EHDOTTOMASTI VOITTO,'mutta PÄÄVOITTO NA TULEE OLEMAAN 5-hengen Chevrolet Automobiili Länsipiirin piiritoimikunta tulee valvomaan, että. voit tojen jakaminen tapahtuu asianmukaisessa järjestyk sessä. T » Myyjäislippuja on lähetetty kaikille osastoille myytä väksi. Myytäväksi lähetetyt liput on tilitettävä kont- koriimme ennen tulevan heinäkuun 30 p:ää, osotfeella: Toveri, Box 99, Astoria, Ore. H - Myyjäislippujen hinta on yksi dollari kappale ON ITSESTÄÄN SELVÄÄ, ETTÄ MONITUHATLU- KUINEN LUKIJAKUNTAMME PITÄÄ, EI AINOAS TAAN VELVOLLISUUTENAAN AUTTAA MYY JÄISTEN ONNISTUMISTA, OSTAMALLA ITSE VOINTINSA MUKAAN MYYJÄISLIPPUJA, VAAN HUOLEHTII MYÖS SIITÄ, ETTÄ KOKO SEN TUT TAVAPIIRI ON MUKANA OSTAMASSA NÄITÄ MYYJÄISLIPPUJA. NÄIN KUN MENETTELEMME, NIIN"MYYJÄISEM- ME SAAVUTTAVAT TARKOTETUN TULOKSEN JA OLEMME LÄHEMPÄNÄ SITÄ AIKAA, JOLLOIN VOIMME TUUMIA SIITÄ MIHIN JA MILLOIN TA LO RAKENNETAAN. Liitämme tähän tilauslipun myyjäislippujen tilaamista varten, että ne toverit, jotka eivät ole tilaisuudessa ta paamaan lippujen kauppiaita, ovat tilaisuudessa otta maan osaa myyjäisiin, tilaamalla myyjäislippunsa suo raan konttoristamme. Tilauksen saavuttua lähetetään heti numeroidut liput ostajalle. Toverillisella tervehdyksellä, JOHTOKUNTA. llllllllllllll!lllillllllllllllilllllll!llllllllllilllllllflll!lll|JlÍll!lll||||||||||||||||||||li||||¡|||tll|||||!ll||| TOVERI, Box 98, A s to ria , Ore. L ä h e ttä k ä ä allaelev alla p a le tta jäisistä. m yyjäislippuja R ahaa OBOtteella leh tiliikkeem m e .................... dollaria kap m yy se u ra a tä s s ä m ukana. s. S 4 (Lähettäkää raha posti-“moneyorderissa’ os- tettuna Toverin nimelle.) iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiR iiiiiiiiiiniiiiiiiiniiiiniii unii 1 > -
