I
TOVERI
Lännen «ttonwlaisco työvlen linenkanaattaj*,
ilmentyy A xtonaua, Oregon, joka paivi
paitsi sunnuntaina.
TO IM ITU SK U N TA :
LAURI M O ILANEN,
A O O L PH SALM I,
A. B. MÄKELÄ,
W. N. REIVO,
taátakseen itselleen jatkuvat riis-
tom ahdollisuudet.
MAILMANKATSOMUKSIA
O nko
porvaristo
aikeissaan ■
täydellisesti onnistuva? Voiko
porvarilliset jatkuvasti työväen
YRJÖ MÄKELININ KOH-
luokkaa orjuudessa pitää? V as T®V.
TALOSTA
tauksen tähän voi antaa vain
Suomen, työväenluokka itse. Sil k irjo ttu a o tsikolla ‘‘E läm än trago
d ia’' niiniin. L ucifer R aiv aajassa:
lä työväestöstä sittenkin riippuu
Jo k ain en suom alainen tie tä ä Venä
oma tuleva kohtalonsa. P orva jä n vanhan h allituksen ta rk o tu k se n a
risto onnistuu aikeissaan jos työ olleen Suom en täy d ellisen venäläis-
väestö antaa sen onnistua. M ut ty ttäm ise n . T ässä ta rk o tu k se ssa an
ta se epäonnistuu, jos työväestö toi V enäjän v a n h a hallitu s ju listu k sia
i toisensa perään , ju listu k sia ,
jo tk a
m enettäm ättä
tulevaisuususko-
elivät Suom en p eru stu slak ien v astat
aan, ryhtyy pontevasti toim in I sia. K uuluisin n o ista ju listu k sista
taan asem ansa pelastam iseksi. ja a s e tu k s is ta on niin sa n o ttu yhden
Tulevalle toim innalle voisi Suo v ertaisuuslaki, jolla tah d o ttiin lopul
messa antaa vaikka seuraa via lirien tuho Suom esta tehdä. Se, et-
ite i V enäjän m u sta h allitu s a ik eissaan
muotoja.
•nanttaalim iehet sekä kaik ellaiset k a
m asaksat niitä, jo itte n elä m än ty ö o n
kulunut Suom en oikeuksia puolus-
taessa ja p itäessä k a n sassa yllä tn- 55
(T H E COMRADE)
levaisuususkoa.
55
The organ oi the Finnish woikcra in the
Western states. The only Finnish daily in
Y, M äkelinin kohtalo oi# siitä ku- ¡B i
the West. Published daily, except Sunday,
vaäva esim erkki! T ä n n e tu llee t tie- B I
at Astoria, Ore., by the Western Work
men’s Publishing Society.
dot k e rto v a t porvarien vanginneen jjjj|
A N TTI J. PARTAN, Manager.
h än et T am pereella
sa ira sv u o te esta gjj
Entered as second-class mail matter July 18,
Ja vieneen h ä n e t Ouluun, kai paikal- =
1912, at the postoliice at Astoria, Oregon,
under the Act oi March 3, 1879.
liaten porvarien tu cm ittav a k sl. M u t - ,
ta ei siinä kyllin! S ä k sa sta jä ä k ä rin ä -
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40
cents per inch. Special discount is allowed
palannut poikansa on m yöskin van- 5
for larger and continuous advertisements.
TOVER1, BOX 99, ASTORIA, ORE.
gittu, kun hän ei ta h to n u t ry h ty ä
taiste lu u n työ läisv eljiään
vastaan. —
llmotushinta 40c palstatutunalta. Kuoleman-
flmotukset >1.50 kerta ja muistovarsyiU*
H ä n tä sä ily tetään V aasassa. K osto M
>2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio-
on porvarien m ielestä suloista. Ou- B I
liitto-ilmotukset >1.00 kerta, hai maantieto
ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima-
onnistu n u t, on lu e tta v a sen vofanak (usta tu lleet v ie stit k e rto v a t siellä m
ilmotukset >1.50 keitä, aviocru-ilmotukset
Järjestäy ty m in en : tv<»väestön i kaan v a sta rin n a n ansioksi m inkä ve- vangitun M äkelinin vaim o, 17-vuotias
>1.00 kerta. Seisovat ilinotuksct sopimuk
sen mukaan. Satunnaisista llmotuksista tu
Suom en poika
m ustienkin a _ n älä isty ttä m isp y rk lm y k set
ja
15-vuotias ty ttö .
Näin, Sjj
lee rahan seurata mukaua. Englanumkie- on kokoonnuttava
, ,,
................. , • Ikan sassa. etu p ä ä ssä työväenluokassa, m aksaa p o rv aristo itsenäisyvskysy- =
lestä Suomennetaan vapaasti.
uudelleen
järjestöihin.
,
...
lueella
T uota v a s ta rin ta a ovat m yksen hyväksi M äkelinin suoritta-
J J
! h e rä ttiv ä t,
T1L A U SH IN N A T
minkä
Järjestö
t
voivat
olla
m
in
k
ä
tti-,
täm
än
vuosisadan
alkupuoliskon pitä- m at p itk ä t ja ra s k a a t työpäivät. Mä-
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
Yksi vuosikerta. .Jo.ab
6 kuukautta. .>5.00 misia ta h a n sa : työväenyhdistyk-l neet yllä työväen sanom alehdet, työ-
kelinin kohtalossa kuvastuu Suom en ■
i k u u k a u t t a ... >1.60
1 k u u k a u s i... —.60
Suomeen ja muualle ulkomaille:
(isuuskuji-! väcn p u h u jat ja m onikym m eutuhat- työväenluokan kohtalo, jolle m aan
siä,
am
m
attiosastoja,
Yksi v u o s ik e r ta -.> ».00
6 kuukautta. .>4.25
sos.-dem. p u o lu e e t/ jäsenis- porvaristo palkkioksi ta rm o k k a a sta
-»-----
tia, osuuskauppoja j. n e ’ . '* |: ,r J . | lukuinen
SUBSCRIPTIO N RATES
tö. Jotka k a ik k i ra sk a a sti tu n siv at itse n ä isy y sta iste lu sta ,
on
uhannut |
In tn* United States and Canada
jestöjen ensimäisenä b* a U M i m ustan h allitu k sen to im en p iteitten
One year.........<>5.50 Six months...........>3.00
valm istaa oikeudettom an o rjan a se
Three months. .>l.b0 One month................ 60 tärkeinnä tehtävänä on taistelu | e sta v än Sin inen työväenluokan nou-
m an . . .
«
Huoneusto sijaitsee 10amen ja Duane katd k o k o o n t u m i s v a p a u d e s ta .
l ä n iä , sua. Tuon h allitu k sen toirnenpitei«
'
‘.Mutta
k
e
rra
n
on
K arthago ku
M e 'elooni : konttori 365,
jeu kulmassa,
t a i s te l u v o i k y s y ä u h r e ja , m u t t a täh ä n oli vuosien v arrella pan tu lu- k is tu v a ! "
toimitus 83^.
1
pienessä m ä ä r ä s s ä v e r r a t t u n a nii- kem atto m la e ste itä työväenluokan
toim innalle ja tuohon h a llitu k se en ERÄS SAKSALAISTAN IHAILIJA.
hin uhreihin mitä nykyinen luok kin kotim ainen p o rv aristo oli aina
kasota työväestöltä on vien vt. tu rv a u tu n u t silloin, kun ae ta is te lu s “ M aassam m e vallitseva itseh allin to SSj
Evöpalkkataistelu tulee mvöskin sa tvöväestöä vastaan oli om at voi- on tän n e tuonut vap au tta rak a stav ia
kelpo m iehiä kaik ista y k s in v a l ti u d e n ^ -
Tukholm assa huhtikuun lop olctnaan ankara. Jos lakot tule- ‘ m ansa huom annut liian heikoiksi, m aista, niin e ttä m eistä on tu llu t> 5 ?
pupuolella ilm estym ään alkanut vat kielletyksi täytyy palkkain V arsinkin silloin kun p o rv aristo edus- sanan
to d ellisessa
m erk ity k sessä
suom enkielinen
sosialisti lehti laskem iset — siilienhän porvaril- k u n n a ssa oli p a k o te ttu m yöntym ään inailniankansa.
v aadittuihin reform eihin, olivat he
“S a k sa la ista v e rta vuoti ru n sa a sti 5 3
“ V iesti” (ilm estyy kerran viikos liset pyrkivät — estää irtisanou valm iit toim im aan niin, e tte i- n o it a
vapautem
m e puolesta m eidän vapaus-
sa) julkaisee seuraa van. Suomen tum isilla -- ja työpaikkaa vaihta reform ia “k orkeim m assa paikassa"
sodassa.
•
•
työväenliikkeen uudeljeenraken- malla.
( Osuuskauppaliikkeeseen v a h v iste ttaisi. T äm än tak ia työvä “ T.oisen suuren k ansallisen koette- H
tamiSVn pohjustam ista käsittele täytyy työväestön kiinnittää en estö m itä kipeim m in kaipasi täy d el lem uksem m e ajalia tu k iv at saksalais- i
listä itse m ä ä rä ä m iso ik eu tta ja —i tä y
vän k irjo tu k se n :
tistä enem män huom iota. T yö
sy n ty ise t ja sa k sa la isp e rä ise t kansa- -j'-
dellistä itse n ä isy y ttä Suom elle. Mus-
Iaisem
hie yksim ielisesti IRttoyhtey- 55
väenluokan vihollisiksi on lei tinipina taan tu in u saik o in a eli suo-
Suomen työväenluokan tulevai
den
ja
vapauden asiaa.
55
m attava kaikki ne, jotka ostok m alaish-sa ty ö läisissä usko pareni-
“
.Meidän
yhteiskunnallem
m
e
on
saa
suus
sillaan tukevat yksitvkkapitälis-1 paan tu levaisuuteen. U skottiin, niin salainen aines a n tan u t e rittä in suu B i
lau su ttiin
puoluekokouspäätöksissä
näyttää tällä haavaa sangen teja.
reu .m ä ä rä n liike- ja teollisuuskykyä gB
kin, e ttä kun V enäjän työläiset nou
sekä myös eläm än h au skuutta.
gyji
synkältä.
T änne saapuneet tie
I Työväen omia kauppoja on pe sevat ja o ttav at oikeutensa, niin saa
“
S
ak
salaiset
ihanteet
ja
saksalai
ä
dot, yksi toisensa perästä, ker rustettava sinne, missä työväes oikeutensa silloin m yöskin kovia ko
nen tiede ovat k iih d y ttä n e e t edistys-
tovat niistä voitoista, joita lahta- tö ei ole, tahi ei pääse m äärää kenut Suom en kansa. T ässä m ieles
1 tänim e tutkim uksen ja k eksintöjen j.,--
sä ta iste liv a t Suom en ty ö läiset taan
rien arm eija, vieraiden aseiden
—
mään paikallisissa osuuskaupois tu n n ista v astaan, silloinkin kun se i alalla.”
avulla on saanut. Yhä laajem- sa. l .iiväen on kaikessa koetet
Y lläolevat lauseet ovat o tte ita e 5 5
oli ulikaavinta ja tuntui p itk ä a ik a i
räi.stä m aalisk. IS p. I!)ö4 k irjo te tu sta
. maksi käv se alue joka on mus- tava kartu ttaa oman luokkansa selta.
k irje e n ä .
SB
tien joukkojen hallussa. 1 un- voimaa. Näin tekem ällä voidaan
V astarin ta, johon oli a se tu ttu , vaa
K
irje
oli
o
so
tettu
Uhiengcn
ylio-
Hi
tunkin siltä, että jollei m itään porvariston valtakausi tehdä san ti u hreja. M onet ovat ne sos.dem
piston p residentille tulit. H arperille. BI
ihm että tapahdu — ja ihmeethän gen lyhkäiseksi.
puolueen jä se n e t, puhujat ja s a n o
Ja kirjeen alla on
Y hdysvaltain jjg
ovat meidän päivinämme harvi
Y htenä tärkeim pänä tehtävä m aleht im iehet, joiden osaksi tuli van ent. presid en tti T heodore Roosevel- SS
naisia 4— niin pääsevät porvari- nä on työväestöllä Suomessa kiloissa istum inen, suom alaisten v ir tin nimi.
kam iesten tuom itsem ina, m auupetok-
kolonnat voitolle punaisista jo u monarkiseii hallitusm uodon vas sosia. in a je ste ttirik o k sista y. m. M o Sam an m iehen, joka nykyään vim ~
koista.
T ähän nojaten ovatkin tustam inen. los uudet vaalit tu net sam arm in ah d istam in a pakeni m atum m in kuin tuskin kukaan muu -----
raiv o p atrio o tti pauhaa siitä, e ttä mi- —
Suomen m ustat ^ p o r v a r it t e h n e e t
,,n niihin tietysti otettava vat ulkom aille — —
tään m uuta k a n sallisu u tta ei tä ssä 5 1
T unnetuim pia o ik eu staistelijo ita on
tulevaisuussuunnitclm ia.
Luok osaa ia koitettava sos.-dem<e-
m aassa saa olla kuin > ngiosaksiiai- 5 1
kasodan ensimäisinä viikkoina to dustajien lukum äärä saada m ah ollut m. m. to im itta ja Y. M äkelin. nen; e ttä m illään m uulla kielellä ei H
Monet ovat ne eri k e rra t, jo tk a hän
saisi itsekseert a ja tellak a a n , saatik k a
sin jo M annerheim ja Renvall dollisimman siniseksi.
a sa an u t olla v a staam assa “ v altiori
ääneen puhua kuin englanninkielellä.
lausuivat julki aikovansa m uo
Sos.-dem. sanom alehdet
Silloinkin kun sensuuri
4
• ovat koksista".
Sellainen m ies kuin Teddy, jonka
dostaa Suomen työväenluokasta nostettavat pystyyn. Siihen m en on ollut m itä a n k arin , en -hänen leh
k u rk u sta ei “raä k y ä " ole aikanaan
yhteiskunnallisista
oikeuksista nessä kun tämä käy päinsä, mi tensä, k a lk ista huolim atta. tuonut leikattu, voi kyllä puhua m ölöttää
suljetun orjaluokan. jättäm ättä Suomen työläisien tu rv au d u tta «¡¡n totuuden. Kun sodan ensi vuo m itä m illoinkin sylki suuhun tuo,
ten a Suom en po rv arileh d et suitsut
m utta viisainta olisi tuollaisten väk
sille m itään valtiollisia oikeuksia. va ulkomhilla painettaviin suo
ivat y listy stä vanhan-V enäjän aseil-
käräin*
olla koskaan m itään k i r j o t -
M utta tällöin ei heillä ollut vielä menkielisiin lehtiin. Jos niiden le ja tsa a rin toim enpiteille, kirjo tti
. a m a t t a . Sillä se tuntuu ilkeäl-
mitään valm ista yksityiskohtiin maahan tulo kielletään niin ne h ln , jo tta k ansallinen itse tu n to ei
tä, kun niitä joskus jälk een p äin ve
pääsisi häviäm ään, artik k elin jo sta
menevää suunnitelm aa, paitsi se. tulevat kyllä salaa.
detään esille.
että työläisten johtajat tulevat ar
Sos.-dem. kirjallisuutta on tu ioutui kahdeksi kuukaudeksi vanki
m otta tuom ittavaksi kuolemaan. levina aikoina entista enemmän laan. T ähän a ik aan tuntui m aan tu
PIILOSSAPA OLIVAT
levaisuus synkältä.
H yvät kauppa-
Nyttem m in
ovat
porvarilliset tutkittava.
Yhdellä ja toisella u h teet V enäjän k an ssa olivat t e )
liinasten jo h ta ja t H elsingissä.
saaneet näitä suunnitelm iaan val nuta on ennestäänkin ja uusia n eet
teo llisy u sk ap italistit
sangen
O tsikolla
“ P nnarosvot
löytyneet
miiksi ja päästäneet niitä julki- saanee maassa hankituksi.
m yötäm ielisiksi V enäjän hallituksel
k
e
rto
v
at
lah
tarileb
d et.
H
elsingistä"
suuteenkin.
Aina on m uistettava, että tvö- ie. V irkam iesluekka juhli yhdessä 'ttii “punasteli p ä äjo h tajat ta v a ttiin
v en äläisten upseerien kanssa ja opet
V aasassa ilm estyvä “ Yasabla väenluokan yhteiskunnallisen si teli venäjää. T untui kuin seta-aikai- piiloutuneina kenraalikuvernöörin- ja
det” on niitä useampia kertoja vistystason täytyy pysyä xorke nen tilan n e olisi saanut aikaan kai -enaatin taloon sekä keisarilliseen
p a la ts iin ”
,
julkaissut* Y asabladetin mukaan ämm ällä kuin taantum uksellisen en sen. m itä vanlm h allitu s oli yh E :kös näet olleet osanneet etsiii
den verta isuuslaei Haan
suunnitellut
on ensinnäkin ankarasti rangais porvariston.
Tällöin
syntyi
nuorisossa
Saksaan itselleen lym ypaikat! — l.ah ta rile h
Tässä eräitä ääriviivoja suu
tava kaikkia niitä jotka ovat toi
liikehtim inen. T oivottiin siltä tali >1 d e i ovat siinä aivan oikeassa, e ttä
malaisen
työläisen
lähitulevalle
mineet “laillisen" hallituksen so
ta apua vanhaa so rta ja a vastaan. -osvi npesiähän ne tu o llaiset talo t oi
toiminnalle.
Sitä.
onko
iloissa
Kotona sa atu kasv atu s v aikutti sen keastaan ovat: sem m oisina ne aina
tajoukkoja vastaan. Johtajat ei
•unen ovat palvelleet ja ta a s lahta-
vät tuom ittavat kuolemaan ja pu ohjeissa osuttu oikeaan, on vai e ttä M äkelininkin silloin 17-vuotias
"ieti
v altaan pääskyä tulevat palvele
naisten joukot pakkotöihin suo kca satu »a. kun ei tiedä m inkälai poika, omin lupinsa, isän istuessa m aan.
vankilassa, läh ti niiden m atkaan, joi
viljelyksille ja muualle. Maaliat seksi olosuhteet Suomessa lo den oli tark o tu s valm istua ase k ä M utta, kuten niin m onasti ennen-
M utta
on luotava m onarkkien hallitus pullisesti m uodostuvat.
dessä vap au ttam aan Suom ea Venä kin. la h ta rile h d e t eivät jak sa pitkäl-
pääasia,
minkä
tahdoimme
saada
ti pysyä sam assa valheessa
Nytkin,
m uoto sillä “tasavaltaisuus” ei
jän sorto-hallituksesta.
Kuu Snobien eduskunta vuosi s it juuri tuon' ihm eellisen "löydön" edel
sovi Suotuen kansalle. E duskun sanotuksi, on se, että työväen
lä, kerro taab H elsingin vallotuksessa
talaitos on m uodostettava kaksi luokan et ole hetkeksikään lan ten kokoontui, oli se M äkelin joka, k äydyistä ta is te lu is ta tavalla, joka
perustuslakivaliokunnan puheen joilta
kam ariseksi ruotsalaiseen mal nistuttava, Ja se, että tuleviin jana, valm isf li lakieh d o tu k set V enä osottaa, e ttä p unaset eivät ollenkaan
liin, ä än io ^ e u tta on supistettava ponnistuksiin on jo Suomessa jästä v ap au ttam isek si ja hän se oli, salan n eet oliupaikkojaan, vaan ilm ai
j. n. e,. Porvariston taholta on ryhdyttävä valmistuksiin.
joka loistavilla puheillaan koetti por siv at ne riittä v ä n selv ästi:
"K aupunkiin ry n n äte ssä oli punas-
V alistunutta.
tulevaisuuteen Varistoakin saada o ttam aan ratkase-
m yöskin jo esitetty suunnitelmia
ten Dääpaikkoja valtion rak en n u k set
työväestön järjestötoim innan eh- uskovaa työväenluokkaa ei voida vaa ask ejta *— — —
lähellä satam aa. P u n a k a a rti koetti
.V enäjän k a n sa
ko m lssaricittetisa estää m aallenousevia joukkoja y h ty
fcäi-emiscksT. Poliittiset järjes pitkäaikaisessa orjuudessa p itää' k a u tta antoi sittem m in Suom elle it m
ästä E te lä s a ta m a s ta ja K a ta ja n o
Täm än kirjotuksen alkupuolel
tö t tu lisiv at'o lem aan kiellettyjä
senäisyyden.
T ällöin tu n tu i Suo kalta toisiinsa k au p p ato rilta, lak a is
la m ainittu porvarien suunnitel
ten sitä kuularuiskuillaan. Kovin o t
ainoastaan vanhanaikaisen tapai
ma orjavaltion perustam isesta on men ty ö läisistä ikäänkuin uusi hedel telu käytiin sen aatin talo sta. Siellä
set am m attiyhdistykset saisivat sittem m in, kuten uutisissa jo o- m ällinen työpäivä olisi v aljennut ja lopulta an ta u tu i 200 n aista, m iestä
lapsia. Miina- ja m uissa laivoissa
toimia. _ Työlakot tulisi kummin lemmc
kertoneet,
toteutettu. ikäänkuin kaunis uni olisi todeksi ja
oli
pakko am pua tykeillä, ennenkuin
m u uttunut . . . T iesiliän tulevaisuus
kin kieltää. Etnisiä saavutuksia Kymmenet tullanneet sosialistit
punaset talo istaan au tau tu iv at. Vaik
kansanvallan voittokulkua . . .
ka punaset kädet ylhäällä suostuivat
porvarilliset suunnittelevat myös ovat m vydyt orjiksi sydäm ettö
M utta m aan porvaristo ei su vain a n tau tu m aan , am p u iv at to iset puna
mille inanttaalipaapoille ja koh
kin kansalta riistettäväksi. O u
n ä itä ja sa k sa la isia.”
dellaan heitä kuin Rooman orjia nut to d ellista kan san v altaa. Se oli set K cnstikos
n iitä oli “lö y tä ä ”, kun
v
alm
istau
tu
n
u
t
k
atalaan
v
allankaap
lulainen “ Kaleva*-lehti on vaati entisaikana. Heillä ei ole m itään
ne
tuolla
tavoin
“piiloutuneina" ta
paukseen.
Itsenäisvy
sky
sy
m
yksen
n u t uutta kunnallislakia peruu ihmisille sopivaa suojaa, ei kun»
vattiin
!
—
N
äistä
näin “ta v a tu is ta ”
tettavaksi ja samoin työpäiväla- nollista ravintoa, eikä heistä vä nim essä — vaikka se jo oli saav u punasteli “pääjohtajista” mainitaan 55
litetä m uuta kuin työtä vain vaa te ttu — läh tiv ä t m u stat joukot liik tä ssä yh tey d essä ain o astaan W esley, 55
M kia.
keelle rau h a llisia työläisiä vastaa«,
ditaan.
jota la h ta rit n y t sanovat “punasten H
K atkera oli Appian tie Suo joiden oli pakko ry h ty ä itsepuolus k a a rtin y lip äällik ö k si”, vaikka 'h e H l
Edelläolevista esimerkeistä sel
tukseen . . .
viää niihin Suomen porvarilli menkin työväestölle, m utta tupa-
ilm o ttan eet B i
Itsenäisyyskysym vksen nim issä te u sellaisiksi ennen ovat
set luokkasodan alkamisellaau menee se porvaristonkin toiveit ra sta v a t ja van g itsev at nyt Suom es m illein Eero H aapaluisen, m illoin ■ ■
tähtäsivat. Saksalaisten aseilla ten taivas, eikä Suomen valta- sa vallankaappauksen tek ijä t, e n ti taas Ali Aaltosen. W esley ehkä on ■ ■
luokka ole suinkaan valtansa sa
tahtoivat he lyödä voimakkaaksi tulassa niin etteikö se sieltä pois set n ö y räselk äiset virkam iehet ja en ollut jonkun K a rja lasta tulleen apu
nen su u rp o litiik a sta p iitta a m a tto m a t joukon päällikkönä.
paisuneen työväenluokan, siten
SULO SYVÄNEN.
TOVERI
Työväenliikkeen tule
vaisuus Suomessa
'Utoaisi.
Toverille ja Toverittarelle
s
OMA KOTI
Toverin ja Toverittaren laajan lukijakunnan keskuu
dessa löytyy vaan yksi ajatus siitä, että lehtiliikkeel-
lemme on saatava oma huoneusto. Jo vuosikausia on
siitä puhuttu ja jopa on koottu rahastoakin sanottuun
tarkotukseen yksityisillä lahjotuksilla. Tätä tietä kui
tenkin käy/’ perin hitaasti varojen hankkiminen, siksi
pä on johtokuntamme päättänyt toimeenpanna
z.
♦
S u u r e t M y y jä is e t
rakennusrahaston kartuttamiseksi
Myyjäiset on järjestetty siten, että jokaisella numerol
la on EHDOTTOMASTI VOITTO,'mutta PÄÄVOITTO
NA TULEE OLEMAAN
5-hengen Chevrolet Automobiili
Länsipiirin piiritoimikunta tulee valvomaan, että. voit
tojen jakaminen tapahtuu asianmukaisessa järjestyk
sessä.
T
»
Myyjäislippuja on lähetetty kaikille osastoille myytä
väksi. Myytäväksi lähetetyt liput on tilitettävä kont-
koriimme ennen tulevan heinäkuun 30 p:ää, osotfeella:
Toveri, Box 99, Astoria, Ore.
H -
Myyjäislippujen hinta on yksi dollari kappale
ON ITSESTÄÄN SELVÄÄ, ETTÄ MONITUHATLU-
KUINEN LUKIJAKUNTAMME PITÄÄ, EI AINOAS
TAAN VELVOLLISUUTENAAN AUTTAA MYY
JÄISTEN ONNISTUMISTA, OSTAMALLA ITSE
VOINTINSA MUKAAN MYYJÄISLIPPUJA, VAAN
HUOLEHTII MYÖS SIITÄ, ETTÄ KOKO SEN TUT
TAVAPIIRI ON MUKANA OSTAMASSA NÄITÄ
MYYJÄISLIPPUJA.
NÄIN KUN MENETTELEMME, NIIN"MYYJÄISEM-
ME SAAVUTTAVAT TARKOTETUN TULOKSEN JA
OLEMME LÄHEMPÄNÄ SITÄ AIKAA, JOLLOIN
VOIMME TUUMIA SIITÄ MIHIN JA MILLOIN TA
LO RAKENNETAAN.
Liitämme tähän tilauslipun myyjäislippujen tilaamista
varten, että ne toverit, jotka eivät ole tilaisuudessa ta
paamaan lippujen kauppiaita, ovat tilaisuudessa otta
maan osaa myyjäisiin, tilaamalla myyjäislippunsa suo
raan konttoristamme. Tilauksen saavuttua lähetetään
heti numeroidut liput ostajalle.
Toverillisella tervehdyksellä, JOHTOKUNTA.
llllllllllllll!lllillllllllllllilllllll!llllllllllilllllllflll!lll|JlÍll!lll||||||||||||||||||||li||||¡|||tll|||||!ll|||
TOVERI, Box 98,
A s to ria , Ore.
L ä h e ttä k ä ä allaelev alla
p a le tta
jäisistä.
m yyjäislippuja
R ahaa
OBOtteella
leh tiliikkeem m e
....................
dollaria
kap
m yy
se u ra a
tä s s ä m ukana.
s.
S 4
(Lähettäkää raha posti-“moneyorderissa’ os-
tettuna Toverin nimelle.)
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiR iiiiiiiiiiniiiiiiiiniiiiniii
unii 1
>
-