Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 19, 1918)
2 TOVERI a; 1 i No. 14! TOVERI tömät, sillä vähäiseksi jää gom- persismin vaikutus niin laajassa järjestössä. Jo yksistään Cana dan unionistisen liikkeen vaiku- •vaisuudet, kiihotuksineen ja hä- linöineen ja jättäv ä t m aatilat, Llnnen suomalaisen tySrien linenkannattaja, ilmestyy A ito n a n i, Oregon, joka päivä mennen työhön tehtaisiin ja k o n t paitsi sunnuntaina. toreihin. (E i m uusta syystä kuin . TOIMITUSKUNTA: v .. . A ... _ w . M. r k i v o , l a v r i M o i l a n e n , t u s o l i s i t e r v e e llis t ä A m e r i k a i siitä että elämää m aaseuduilla ei AD O LPH SALM I. A. li. MA1|ELA, r it -t •• . SULO S y v ä n e n . ^ 1 v o i a e n m k k e e n ilm a p iir is s ä . nykyisissä suhteissa voida saa*la '• Kolmantena ilahuttavana seik- kyllin viehättäväksi, m utta pa TOVERI ’kana voidaan m ainita yhteistoi remmin järjestäm ällä kyllä voi (T H E COMRADE) The organ oi the Finnish workers in the m in ta E nglannin Työväenpuolu taisi.) Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, een kanssa. Y aikka E nglannin ‘‘K eskinkertainen am crikalai- at Astana, .Ore., by the Western Work men's Publishing Society. T yöväenpuoluetta yleensä täy -jiie n työläinenkin katsoo kaupun- ___________ A N TTI J. P A R IA N , Manager. ly y k in pitää vanhoillisena, niin ; kitvöt »vsyväisemmiksi. (Sen e- Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the postoifice at Astoria, Oregon, sittekin se on paljoa edistysm ie- nemniän olisi syytä maalaisoh under the Act oi March J, 1879. lisempi kuin A m erikan Työväen jen korjaam iseen.) Seurauksena Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 Cents per inch. Special discount is allowed liitto, eikä ole pelkoa siitä, että siitä on. että työväestö katoaa for larger and continuous advertisements. vanhoillinen gom persilaistius sai- m aaseuduilta, eikä ole olemassa TOVERI, BOX 99, ASTORIA. ORE. siellä aikaan taantum usta, i m itään m uuta parannusm ahdolli- lhnotushiota 40c palstatuumalta. Ruoleinan- si taivoa siitä. e ttä | suu tta, kuin voittaa ennakkoluu- ilmotukset >1.50 kerta ja muistovärsyillä päinvastoin >2.00 kerta. Kihlaus , syntymä- ja avio- liitto-ilmotukset >1.00 kerta, halutaantieto- englantilaisten vaikutus saavut- O su u tem m e (H alpoja palkkoja ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima- vastaan.) valaista mielemme ym ilmotukset >1.50 kerta, avioero-ilmotukset yhä enem män kannatusta >1.00 kerta. Seisovat ilmotuksct sopimuk taa sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksi&ta tu tässä maassa, jonka työväestön m ärryksellä, ja asettaa kiinalai- lee rahan seurata mukana. Englanninkie lestä suomennetaan vapaasti. valtava osa m uissakin suhteissa set työskentelem ään m aatiloil- TILAUSHINNAT on englantilaisten vaikutelm ien lamme. (Ja alentaa elintaso kii- Yhdysvalloissa ja Canadassa: i nalaisten elintason rinnalle.) Yksi vuosikerta. .>5.50 6 kuukautta. .>3.00 alaista. “Sam at syyt jotka ovat jä ttä 3 k uu kau tta... >1.60 1 kuukausi. .60 Suomeen ja muualle ulkomaille; Sellainen toim inta olisi suure neet m aatilat tvöväettöm iksi, o- Yksi vuosikerta.->8.1*0 6 kuukautta $4.25 na apuna työväenliikkeen luon vat myöskin aiheuttaneet perhe- SUBSCRIPTION RATES: In the United States and Canada teen kansain välisty itäm isessä. palvelijain puutteen. Palvelijatar- One year.......... >5.50 Six months...........>3.00 Three months. .>1.60 One month............... 60 'Eikä se suinkaan olisi vaikutuk pula on alituisesti olemassaoleva Huoneusto sijaitsee lOmnen ja Duane katu setta siinäkään, että kotoiset pik vakava kysym ys, jonka ratkaise jen kulmassa. Telefooni: konttori 365, ku am m attiliitot sulautuisivat i- miseksi perheet ovat pakotettuja toimitus 832.____ sommiksi teollisuusliitoiksi. Kaik asettum aan asum aan liotelleihin, Niiden pelastushan on ■ ki pyrkim ys kansainvälistym iseen ravintoloihin ja osuusasuntoloi- I ja laajem paan yhtenäisyyteen on hin. joissa ei sallita lapsia. Per- välttämätön ________ j eduksi työväestön toim innalle : t hepalvelijäin puute pakottaa i- 'sik si näistäkin toim enpiteistä voi m erikalaiset rotuitseniurhaau. E rää t porvarilehdetkin pulut- kii, o|, isuu(k.„a i M itähän jos koettaisi maksaa vat nykyisin lasten suojelem ises ta. K olm estasadasta tuhannesta Sellaista ei saisi millään palvelustytöille \ iisikään dolla ria päivältä?) vuosittain m enehtyvästä lapses ehdolla tapahtua I K oetettuaan sitte poistaa sitä ta olisi pelastettava ainakin sata tu h atta, selitetään. (T ru e tra n s la tio n M r d w ith the Postm aster "päähänpistoa”, että kiinalaisten . ' at A sto ria. O re.. J u n e 19, 1918, as re tinted Me olisimme sitä mieltä, e t t ä , by secll°" 19 °» 'he \ct oi o c t. oth. 1917.» m aahantuonti m ahdollisesti alen ne pelastettaisi kaikki, m utta ei-' K avalissa tarkotuksissaan k u taisi täkäläistä elintasoa, k irjo t han kapitalistinen järjestelm ä lettaa m aahan tuhansia halpa ta ja jatk aa: ••— . _ rasittuneet m aanviljeli voi sallia voittoja niin paljoa vä- palkkaisia työläisiä sen tekosyyn hennettävän että kaikkia lapsia varjossa että niitä pidettäisi täiil- jäin pojat ja tv ttäret. jotka edel pelastettaisi. i lä ainoastaan niin kauan kitin ta leen pysyttelevät maatiloilla, lino Lasten pelastuksesta puhtiini-, tä sotaa kestää, täy ttäv ät kapi m aisivat pian suurim m an osan nen on kaunista, inhim illistä j.i' tulistit kontrolleeraam ansa sano- rasituksistaan kadonneeksi. Pa — edullista sellaisille ro u v asv ä-’ m alehdistön palstat ylistyskirjo- kotettuna tekem ään itse vähem en yhdistyksillekin, joiden pää-: niksillä siitä, miten sellainen toi- män työtä, jäisi lu ille huom atta asiallisena ohjelm ana on palve- mcnpide olisi "hyödyllinen vasti enemmän huv itteluaikaa ja enemmän voittoja, i Niin. enem lustyttiijen palkkojen laskemi- maalle". nen, järjestym isvapauden kahleli- Näiden verikoirien tarkotuk- män voittoa, siinähän se koko tim inen ja köyhien työläisvaim o- sista ei kuitenkaan tarvitse olla suunnitelm an autuus onkin.) "M iljoona kiinalaista voitai i jen äänten pakkoluovutus leipä- perusteellisestikaan selvillä, voi- kuletlaa maalian m ahdollisim palasen avulla, milloin sitä -i dakseen käsittää, että kiinalais- sttora naisella häxäistyssaarnaLa ten m aahantuontia ei haluta man nopeasti. Eikä munillakaan saa; • niinkään paljoa sotatilanteen a- pitäisi olla m itään tätä toim enpi K oulut eivät voi antaa o p e tu s-' j aksi kuin sen jälestä seuraava.i dettä vastaan, sillä pcrhepalv eli - ta kaikille niillekään lapsille, ajan .v a ra lta , jt illoin kilpailu niail- joiksi ja m aanviljelysi yöläisiksi joilla taloudellisesti olisi uiali- 1nan m arkkinoista jälleen alkaa, tuo tetu t kiinalaiset rivat millään dollista käydä koulua, eivät aina- j Näitä saastaisia aikeita koete- tavalla kilpailisi union työväes kaan tarjota sellaisia hu o n eu sto -' taan erikoisella huolella peittää tön kanssa, vaan tuottaisivat ja, joissa opetus.kävisi kunnolli-; sen väittccn taakse. että ellei rikkautta, joka suuressa m ääräs ststi päinsä. Eikä kaikilla lap-^ m aahan tuoteta kiinalaisia, kuten sä alefitaisi elintarpeitten hinta i siHa ole tilaisuuttakaan koulun- • kapitalistit vaativat, niin tääl'ä ja tokaisen dollarin ostokykyi- käyntiin. Eikä se kai ole t a r* ( kuollaan nälkään sodan loputtua, syy s kohoaisi m erkillisesti. (N iil le joilla dollareita olisi: joutilail peellistakaan. sillä hukkaanhan Luonnollisesti me tiedämme, että se opetus menisi, kun lapset kuo- sodan jälkeen täällä tulee ole la työläisillä ei niitä olisi, sillä he "vapautuisivat" ei ainoastaan levat nuorena. maan ei ainoastaan kymmeniä - "työtaakastaan", vaan myöskin M utta vaikka ei olekaan kai- tuhansia miehiä joutilaina, m utta kille riittäm ään saakka kunnoHi- m ahdollisesti miljoonia ia mitä elinehii ijensa ansa itseni isntahikd- sia kouluja eikä kaikille riittä-I enem m än silloin on täällä kiina lisu u k sh ta .) Niin vahva on kirjottajan usko 'ä s ti ruokaa ja vaatteita, voi- laisia, sitä enemmän ovat valku- dakseen sen puolesta käydä kuli- rotuiset am erikalaiset pakoteitu- siihen, että työväestö ei huomaa lua. niin on rouvasväenvhdistvk- ja alentam aan elintasonsa kiina- hänen salakavalia tarkotuksiaan, että hän huudahtaa lopuksi g sillä sittekin y Itäkyliin syytä laisten kanssa samalle asteelle. "K uu pula sy n tyy' ( puutteen ja puuhata lasten "pelastam iseksi” K irjottaessaan tästä kysym yk Lapsityön kieltoa ei enää ole sestä lausuu muuan valtaluoka l nälänhädän takia» ja miljoonat kansalaisem m e ovat nälänhädän olem assa, joten tehtaissa on tilaa uskollinen aseenkantaja : niille länsille, joilla ei ole varaa " t uden Englannin laihdutetut partaalla, tulee tapahtum aan le käydä koulua, eikä m uutenkaan m aat voitaisi siten saada tu o tta vottom uuksia: silloin puhkeaa elää. Pelastakaa lapset — teh sellaisia, jollaisia ei m aan kuin troopillisen alueen kapinoita taisiin * puutarhat. Lännen laajat alueet, tässä maassa ole koskaan näh jotka eivät nykyisin tuota kynii ty. Eikä kapinan ja vallanku Niistä saattaa mainita nientäkään prosenttia siitä mitä mouksen välillä ole eroa m is niiden pitäisi tuottaa, voitaisi sään muussa kuin rauhattom uuk kiitollisuudella sanila tuottam aan yhdeksän sien laajuudessa." prosenttia enem A m erikan Työväenliiton vuosi kym m entä Ja, m utta jos sellaista on odo män kiinalaisten avulla.. (M i kokouksessa ilm otetaau tehdyn tettavissa, niin silloin fiitäisi nvt päätös asettaa liitolle erikoinen kä tavaton voitonhankintainah- jo koettaa estää niiden nälkäisten joukon suurenem ista kaikilla ta osuustoim inta järjestäjä. Tuleeko dollisuus! — Toim .) .‘‘Kun otam m e huomioon sei., siitä kiertävä, vaiko ainoastaan voilla. eikä koettaa tuottaa lisää että nykyisin on vallitsem assa neuvonantaja, emme ole vielä työväestöä tänne kärsim ään. E i saaneet tietää, m utta jo yksis vakava puute m aatyöväestöstä vät ne ole rahattom at työläiset tään se seikka, että liitto tunnus kaikkialla (Sellaisesta puutteesta jotka kapinoivat, jos niillä vain taa osuustoim innan yhdeksi työ eivät T yöviraston tiedonannot on tilaisuus työntekoon, vaan ra väenliikkeen taistelutavaksi, a n puhu m itään.) ia sen että kiina hattom at ja nälkäiset, joilla ei taa aihetta toivoa, että ehkäpä se laiset m aanviljelijät saavat m aas ole . m ahdollisuutta saada tvö- viclä löytää m uitakin tähän ta paljoa enemmän kuin ameri- vointaansa kaupaksi. N älänhätä , saakka vieromiaan liikkeitä, jo i-, kalaiset, niin ei ole ollenkaan h i ei koskaan uhkaa tätä maata ilen kanssa katsoo yhteistoim in ' ottelua jos sanoo että kiinalaisten niin kauan kuin asukkailla on avulla saataisiin am erikalaiset I m ahdo„ isuus tehdä työtä VMn nau tarpeelliseksi. Ilahduttavana seik k an a s ä ä m aatilat tuottam aan m onta ver vasta silloin kun yksityisom ista tää myöskin pitää suunnitellun taa enemmän kuin m itä ne nyt jat estävät kaiken m ahdollisuu yleisamerikalaisen liiton perustd- tuottavat. Yhdysvalloissa on riit den siihen. Ja jos kapinoita tah misyritystä. Jos liittoon kuului tävästi m aata tuottam aan kyllik dotaan. niin kiinalaisten m aahan s iv a t kaikkien amerikalaisten mai si ravintoaineita koko mailmalle. tuonti niitä helpoimmin aiheut den unionistiset järjestöt, olisi "Tavallinen am erikalainen ei taa, aiheuttam alla nälkää työ siitä luonnollisesti suuri apu tykkää m aanviljelyksestä (E i si väestön keskuudessa. taisteleville työläisille kaikkialla. ten riistettvnä kuin nvt on laita.) M uuan canadalainen unionisti- Eikä liene pelkoa Gompersin ai V arakasten m aanviljelijäin pojat en lehti kirjottaa myöskin^ täseä keista estää sillä toimenpiteel eivät ole halukkaita itse viljele kysym yksestä ja la u su u : lään, työväestöä heräämästä. mään maata. Ne asettavat etuti- "Canadan järjestyneen ty ö Sellaisen tulokset olisivat mital lalle kaupunkieläm än monikirj.t- väestön taholta o n aietettu v as- » H l-i f l-l l-l i l I I 1 1 1 1 1 1 1 H -I-1 + MAILMANKATSOMUKSIA Lentävä tai vasluotgi. (T ru e tra n s la tio n file d w ith the Postm aster at A sto ria , O re., June 19, 1918, a- i . ’ iu ire .l by section 19 o f the A c t of O ct. 6th. 1917.) New Yorkin G olgatha-seurakunnan apulaispappi A. J. O sborne on h y ljä n nyt kaunopuheisuuden siivet, luopu nut puhetaidon len n o sta ja se n si jaan istu n u t ilniatason siiville, len- nellen nyt tiedustelu- ja hyökkäys- retkiliä. Nyt hän on oikea taivasluotsi, ke hu v at isä n m a allise t sanom alehdet. H änellä — pappina — ei ollut m i k ään pakko lä h te ä sotaan, vaikka on kin vielä nuori m ies, m u tta hän löysi ra a m a tu sta kehotuksen ‘‘pu kem aan itse n sä vanhurskauden h a a rn isk a lla ” ja otaksui sen hänen kohdallaan ta rk o tta v a n ilm ailijan ta- m ineita. Niin hän yhtyi ilm ailuosas- toon — ei sielu n h o itajan a, vaan so tu rin a. M U IN A IS A IK A IS IA A U R IN G O N P IM E N N Y K S IÄ . so sia listisia ja pyhille k a p ita lis ti sille laito k sille viham ielisiä! M utta C reel oli jo ollut sen v e r ran politiikassa, e ttä on oppinut p itä m ään kiinni lusikan v a rre s ta , kun siihen k e rra n on p ä ä ssy t käsiksi. “ M itä hiton m ielip iteitä ne sellai set a rtik k e lit e d u s ta v a t? ” v a sta si Creel. “ M inä olin sen lehden pal veluksessa, lehti oli ta iste lu n tu o k si nassa, ja m inun asian i oli k irjo tta a siihen a rtik k e le ita . M utta m inun m i e l i p i t e i t ä n i ne a rtik k e lit ei vät ikinä ole e d u stan eet. K ukas te is tä or. koskaan puheissaan tai kirjo- tu k sissaa n todellisia m ielip iteitään il m aissu t? — S itä p a itsi, onhan siitä jo seitsem än vu o tta a ik a a : siin ä a ja ssa k e rk iä ä oikealla m iehellä jo olla s e it sem änkym m entä eri so rttia m ielipi te itä .” Tuo selitys kaikin puolin ty ydytti n iitäkin k ah ta hänen k a tk e ra a vih a m iestään. jo tk a tuossa valiokunnassa istuivat. He olivat s a a n e e t nähdä C reelin polvillaan ja nuora kaulassa, jo te n hekin arv eliv at, e ttä n o i n v a r m alle p e ria attee n m iehelle kyllä toh tii uskoa pari m iljoonaa. A ikoina, jolloin ei vielä y m m ä rre t ty au rin g o n p im en n y sten luonnollista syytä, h e rä tti tuollainen ilm iö tie ty s ti e rin o m aista huom iota ja sam alla pelkoa. N iinpä m elkein k aik issa v an Suurenm oinen petosrengas hoissa a ik a k irjo issa ta v a ta a n k in k ertom uksia aiiringonpim onnykslstä saatiin ilm i New Je rse y ssä , to d istaen sekä y rity k siä so v ittaa n iitä sa m a n sekin kapitalism in yleissiv ey d ellistä a ik a iste n tärk eid en tap ah tu m ien yh vaik u tu sta. Jo u k k o palovakuutusyh- teyteen. joko e n te ik si n iistä tai ra n tiö itte n arviom iehiä on laa tin u t todis g aistu k sek si jo stak in ennen teh d y s tee t ja n o stan u t ra h a t palovahingois ta, jo ita ei ollenkaan ole ta p a h tu n u t tä su u resta rikoksesta. K iinalaisilla on tie ttä v ä s ti vanhin kaan. Ju ttu u n on so tk eu tu n u t useita m uistiinpano aurin g o n p im en ein isestä New Je rse y n huo m atu lta vakuutus- m itä löytyy. Se tap a h tu i v. 2136 e. m iehiä. P e to k se t on s u o rite ttu sillä Kr. K iinalaiset a s ia k irja t kerto v at, tavoin, e ttä v akuutusahioitsija on o t e ttä kum panenkaan sillo isista k eisa ta n u t v a k u u tu sk irja n v ä ä rä llä nirnel- rillisista tä h te in tu tk ijo is ta ei ollut l lä ja sitte jonkun ajan k u lu ttu a yh- tä tä pim ennystä enn ak o lta ilm otta- ! tiön arviom ies en käynyt arvioim assa nut eikä sen täh d en oltu o sa ttu hy m uka tap a h tu n ee n palovahingon. S it vissä ajoin ry h ty ä tarp eellisiin ju h la te kun kaikki sä äd e ty t “n ä y tte e t” m enoihin siitä m ahdollisesti seuraa- näin oli yhtiölle h an k ittu , su o ritti vain o n n ettom uuksien torjum iseksi. yhtiö vahingonkorvauksen sään n ö lli T aivaan valtojen lep y ttäm isek si kei sellä tavalla. R enkaan ohjelm ana oli sari silloin viipym ättä ryhtyi siihen v ä lttä ä epäluuloja pysym ällä vakuu ainoaan asianm ukaiseen keinoon m i tu k sissa ylim alkaan noin 500 dollarin kä e n ä ä oli k ä y te ttä v iss ä : m esta u tti tienoilla ja m ahdollisim m an vähän p alosam m utuskuntien m olem m at tä h te in tu tk ija n s a . S ellai h e rä ttä m ällä huom iota. Täm än new jersey laisen nen kuri lienee ollut om iaan k e h it ren k aan uhreiksi n ä y ttä ä joutuneen täm ään lask u taito a! Vuoden 585 e. Kr. pim ennyksen oli suuri m äärä v akuutusyhtiöitä. su u ri kreik k alain en tä h titie te ilijä , M ikä v a i v a M i'eto sta kolosin oleva filoseofi T h a ta a s Toverin k irje en v a ih ta jia , kun les tiennyt en n u staa, se on riittä v ä s ti to d iste ttu : ainoa riid an alain en koh eivät a h k e ra m m a sti k irjo ttele. vaik ta on se, tiesikö hän sen e n n u sta a ka m eillä nyt on p alkinnotkin a rv o t päivälleen (toiikok. 28 p .) vaiko a i tav in a? K esäkö ja kau n iit ilm at? n o astaan . e ttä t e sinä vuonna tap a h Ei yksin sekään, vaan myös sota, s. o. tuu. .leka tap au k sessa se oli ensi- so ta ty ö t ja so tap alk at. Y htenä esim erk k in ä voimme m ai m äinen auringonpim ennys m itä Eu- ro p assa i.n tie tty en n u staa. — Sa n ita. e ttä e rä s parh aim m ista k irje e n ma auringonpim ennys on tu llut to i v aih tajistam m e oli tä ssä äskeisellä se sta k in syystä erityisem m in m uis viikolla “pannut sisä ä n ” ei enem pää tissa säily tety k si. Se näet a ih e u tti eikä vähem pää kuin 17V& päivää — pysyväisen rau h an ly ydialaisten ja a ja te lk a a , y h ten ä viikkona M: päivää rneedialaisten välillä, jo tk a vuosi vaille kolm e viikkoa “a ik a a ”. Se kausia olivat Sotineet keskenään. tap a h tu u puskem alla yöt ja su n n u n N ytkin olivat he m itä tu lisim m assa ta it k a k sin k e rta ise lla palkalla. Ihm ekö sitte. jos sellaisessa rahasa- tappelussa, kun au rin k o kesken k a i tee ssa m eidän vaatim atto m an pie ken pim eni (pim ennys sa ttu i sillä nillä palkinnoillam m e ei ole erik o ista seudulla täydellinen, koska k re ik k a vetovoim aa! lainen h isto rio itsija H erodotos sanoo sitä “y ö taiste lu k si") ja sä ik ä y tti ta is E etterin haju te lija t. niin e ttä m olem m in puolin a ih e u tti v aik eita vam m oja 60:Ile nai la k k a u te ttiin vihollisuudet ja ry h d y t selle ja lapselle New Y orkissa ä s tiin rau h an n eu v o ttelu ih in . k e ttä in , ja vähällä piti. ettei heitä Nuo m uistiinpanot m uinaisista a u k etään kuollut. Y ilkasliikkeisellä ka rin g o n p im en n y k sistä ovat ny k y aik ai dulla eräs vaimo rupesi voim aan pa selle h isto ria n tu tk ija lle sangen tä r k e ä t , sillä tä h titie te ilijä in avulla hän hoin. ja hänen m iehensä pisti eette- voi n iistä jokseenkin tark o in m ää rä ripullon hänen n en än sä alle. Joku tä m onen v an h an ajan h isto riassa silloin h u u d a h ti: “ Mikä haju se e,n?” sa ttu n e en tapauksen ajan. jota m uu K auem pana luultiin tuon kysym yksen tark o tta v a n sitä. että kaasu haisee, toin ei olisi saatu selville. ja vielä vähän kauem pana puhuttiin ON S IIN Ä K IN P E R IA A T T E E N M IES. "m y rk k y k a a su sta ”. V ähem m ässä a ja s ( I in»' t r iii< ! . it i - ■ f i t ' l l w it!* th»- PostniaM cr sa kuin m itä m enee sen kertom iseen, A sl 'i'.i. i *u . I i r i I'», !'*IS , a- i f i ' n i l oli tieto levinnyt k a u tta koko väki- tiy n rc tio n t9 u f the A ct of O ct. 6th. 1917.) ji ukon. H u rjasti ry n n ä ttiin turv aa E rä ä ssä kongressin valiokunnassa etsim ään p o rta ita a la s lähim m älle en ollut esillä $2 098,(KK) m äärärah an m aanalaiselle raitlo tieasem alle. M ut m yöntäm inen m eidän sensuurilaltok- ta asem an ovet olivat ulospäin a u k e a tellem m e eli kauniim m alla nim ellä vat. joten väkijoukon p ain aessa pääl "julkisen tle d e n an to k o m itea n ” — ta r le niitä ei voitu avata, Ja siinä suuri peisiin tulevaksi vuodeksi. Nykyinen m äärä naisia ja lapsia ru tis te ttiin sen su u rilaito k sen päällikkö — eli puolikuoliaiksL kauniim m alla nim ellä, m ainitun komi- lean ‘‘pu h een jo h taja - - George Creel K uuloaisti on joskus m ailm assa kum m itellut so on tarkem pi kaupunkilaisilla kuin sia listin a ja sillä h an k k in u t itselleen m aalaisilla, v ä ittä v ä t so tilaslää k ä rit. joidenkin kapitalism in kiukkulsim - A inoastaan yhdellä v iidestä m aalais- pain kätyrien vihat. Pari hänen kat- re k ry v tistä on niin ta rk k a kuulo kuin k e rin ta vihollistaan sa ttu i tuohonkin m ikä kaupun k ilaisn u o ru k aisilla on kongressin rahanm yönnytys-valiokun- yleinen. O letetaan, e ttä m aaseudun taan. N a ita ’ hu v itti nyt hiukan m ak hiljaisuudessa kuuloherm ot liian vä saa C reelille vanhoja kalavelkoja: häisen käytännön takia tylsyvät, kun outina hänet polvillaan ja nuora kau ne sitäv asto in kaupungin m elussa py lassa rv om im aan tuon rah ak asan syvät herkkinä. luokse. Ja he ou u istu iv at a ik e issa a n täydellisesti. Näkö n iskas-a. Seitsem än vuotta tak ap erin oli VYashingtonissa on sokealle m iehel Creel ollut D enverissä jonkun sosia le p a la u te ttu näkönsä, a settam a lla listisen sanom alehden toim ituksessa, m uuan n iskanikam a o ik ealle' p aik al ja nyt h än tä tuon valiokunnan edes leen. K ysym yksessa oleva m ies oli sä tu tk ittiin kaksi p itk ää päivää sen- a u s tr a lia la in e n so tu ri Thom as Skev- aik u isten k irjo tu ste n sa johdosta, ne hill, joka sodan alkupuolella oli m e kuu m uka olivat olleet “sosialistisia n e ttä n y t näkönsä e rä ä ssä Gallipolin ja viham ielisiä a m e rik a laisille laito k ta iste lu issa sa ttu n e e ssa po m m iräjäh sille”. H erra, tule ja p u se rra — ihan dyksessä. Nyt h ä n tä ta rk a s te lta e ss a tustam aan kaikkia sellaisia suun- « nitelniia tässä m aassa, eikä m eil lä ole m itään epäilystä, etteikö järjestynyt työväestö Y hdysval loissakin kykenisi hallitsem aan sitä siellä." Toivokaam m e että t kvkenee. huom attiin, e ttä yksi hänen selk ä ran k aan sa k u uluvista n isk a n ik a m is ta oli hiukan poissa paikoiltaan. Vi ka k o rja ttiin helposti, ja seu rau k sen a oli. e ttä sokeus heti katosi. L ä ä k ärit se littiv ä t, e ttä tuo sijo iltaan lu isk ah ta n u t n iskanikam a oli h aitan n u t e rä i den näölle v älttäm ättö m ien herm ojen toim intaa. suom alaisia työläisiä tarkoin^ a- jatteleniaan asiaa ja kysym ään itseltään, ovatko he m itään vel kaa sankareillem m e? Sille, joka vielä seisoo kysy ■f- f- l-l- I f f ! 1 ■! 1 ■!■■> I 1 ; 1 1 ! l-T H - r vänä sanom m e seuraavaa: P Ö Y T Ä K IR J A Kun E ugen Schaum an am pui lao sipiirikom itean kokouksesta, A storian s. s. osaston talolla, ke Bobrikoffin, sai hänen tekonsa säkuun 16 p., 1918. n iy ö tätu n to isu u tta osakseen ei 1. S ih teerin k u tsu ttu a kokouksen ainoastaan "silkkisukka"-vallan jä rje s ty k s e a n klo 1 iltap äiv ällä, va kum ouksellisilta, vaan myöskin littiin p u h e e n jo h taja k si A n tti Mäki taholta, m utta kun ja p ö y täk irja n ta rk a s ta jik s i K alle työläisten vuosi m yöhem m in Bellm an ja A ntti Mäki. S aapuvina m uutam a o liv at: Tyyne H yrskym urto, W. N. luokkatietoiset työläiset lakkou- Reivo, Aug. N ikula, A utti M äki, K al tuivat, kun venäläiset vallanku le Bellm an ja a lle k irjo tta n u t Astori- m ous-sotilaat \ iaporissa tekivät a s ta ; P o rtla n d ista P e te r K ähkönen kapinan vapauttaakseen seka ja Svvensenistä A. W. W lrta. 2. S ih te e rin laatim a ty ö jä rje sty s Suomen että \ enäjän sam oilta ja to im in ta k erto m u s hyv äk sy ttiin , barbaareilta, jotka laskivat Jloh- to im in tak erto m u k sen ollessa a in o a s rikotfin yhdeksi parhaim m aksi ta a n suullisen. miehekseen, niin silloin sam at 8. »S. J ä rje stö n L änsipiirin pii- ‘‘silkkisukka"-vallankum oukselli rijä rje s tä jä A lfred H autam äki oli k e säkuun 4 p äivänä k irje ellä pyytänyt set nousivat ja m uodostivat lom aa heinäkuun ajak si, ilm an palk “suojeluskaartin" tu k ah u ttaak - kaa, p aitsi yhden m atk ap äiv än palk seen vereen kaikki m yötätuntoi- ka. H änen pyyntöönsä su o stu ttiin m äärääm illään ehdoilla. S ih te e ri suus-ilm aukset Suom en työläis velv o tettiin o tta m a a n selvää hänen ten puolelta. lo m an v ietto p aik astaan , jo tta p iirito i M inka vuoksi he olivat nvt val m ikunta voi su u n n ite lla hänen v a s m iit tukem aan V enäjän hallitus taisen m atkansa. 4. L uettiin sih te e rin k irje en v a ih to ta. joka oli to im ittan u t useita VVyomingin valtlokom ltean kanssa n. s. perustuslaillisia "silkkisuk puhujan m atkojen jä rje s tä m ise s tä ja ka '-vallankum ouksellisia vanki hy v äk sy ttiin sem m oisenaan. M iamin. loihin ja läh ettän y t heitä Sipe Ariz.. s. s. o sa sto lta tu llut kirjelm ä riaan ? ja siihen lä h e te tty vastaus, m yöskin \ astaus on sangen yksinker p uhuja-asiasta, lu ettiin ja h y v ä k sy t tainen. Koska lie pelkäsivät e- tiin. 5. S. S. Jä rje stö n K esk ip iirin piiri- neniinan vallankum ouksellisesti toim ik u n n alta tu llu t k irjelm ä, k o sk e vapaata Venäjää kuin kasakka- va Suom en työväen h allitu k sen tä s s ä m aassa olevan e d u stu slaito k se n lopet piiskalla hallittua Suomea. \ uomia 1917 voitti vallanku tam ista tai Jatk am ista, lu ettiin ja hy v ä k sy ttiin k esk ip iirin tekem ä ehdo mous \ enäjällä ja Suomen so tu s a s ia s ta ; jäi sih te e rin ¡im e te ttä sialidem okraatit,' jotka m uodos väksi asianom aisiin paikkoihin. tivat enem m istön Suonien edus 6. P iirito im isto n kansliahuonekysy- m yksestä k e sk u ste ltu a p ä ä te ttiin kunnassa, p äättiv ät ju listaa Suo kääntyä A storian s. s. osaston puo nien itsenäiseksi ja vapaaksi ta leen pyynnöllä sa ad a k ä y ttä ä ylin tä savallaksi. M utta porvaristoluo- naisten v aatteid en säily ty sh u o n e tta kat alkoivat päättäväisesti vas kan sllah u o n een a ehdolla, e ttä sitä voi tu staa sitä — etenkin ruotsia- o sa sto edelleenkin k ä y ttä ä sam aan puhuvat ainekset — jotka pelkä tark o tu k se e n kuin ennenkin. 7. Siiitceri v elvotettiin h ankkim aan sivät työväestön nousevaa val $500 tak a u s lu o te tu lta ja v a ra llisu u t taa. H eidän ju o n ittelu jen sa jo h ta o m aavilla p u oluetovereilta. T a dosta Suonien eduskunta hajo k a u sta sä ily ttä m ä ä n v alittiin A ntti tettiin ja uusi k u tsu ttiin koolle Mäki. Suonien perustuslakia 8 Piiritoim istoon tulleiden y k sity is vastoin perustuslaki oli vain ten k eh o tu sten johdosta o te ttiin kes Suonien k u ste lta v a k si Ala-Colum bian agitat- “paperipalanen", kun se oli Suo sioni-alueen a lu e jä rje stö n toim intaan men porvariluokkien ja etujen h e rä ttä m in e n . Ajan k a tso ttiin ole Silloin alkoi van sopivan -tarm okkaam m an agitat- tarkoitusten tiellä. sionityön tek em iselle ja p ä ä te ttiin Suonien työläisten kärsivällisyys k eh o ttaa kaikkia Ala Colum bian agi- loppua. T aistelu vallasta oli seu tatsioni-alueeseen kuuluvia s. s. o s a s rauksena. to ja tied u stelem aan o sasto issa löyty R uotsalais-suonialaiset Saksas viä v äh ääkään puhujiksi kykeneviä sa olevat ’jää k ärit' alkoivat val ja haluisia to v ere ita sekä n im ittä m istautua kotim aahansa, sillä m ään ne alueen p u h u jalistalle, jo is ta on a n n e tta v a luettelo piiriviras- siellä heitä parem m in tarvituin. (!.M.)n Näin sa a tu ja puhujia k ä y te M utta V enäjän vallankum ouk tään osasto jen tilap ä isp u h u ja -ta rv etja ty y d y ttäm ään vuorotellen, sekä m ak sen alussa Suom essa oleva ko se ta a n heille >2.00 ja m atk ak u lu t koom ushallitus sosialistien toi Ala-Colum bian a slu e ra h a sto sta , vaivo m esta esti heiltä pääsyn Suo jen sa palkkioksi. L ähem pi to im en p i meen. Kun sittem m in "Valko de a s ia s ta jäi sih te e rin teh tä v äk si. set Hiottivat m ellakan, tulivat K okouksen puolesta. he kotia ja loivat niukallaan E. Jä ä sk e lä in e n , sih teeri. polttavan vihan kansanvaltaa V akuudeksi: p öytäkirjan ta rk a s ta ja t. vastaan — olivat vihansa oppi A. Mäki, K alle Bellm an. neet Saksan junkkereilta ■ — sa moin ry h ty iv ät to teu ttam aan LÄ N SIPIIR IN PIIR I JÄ R JESTÄ JÄN Suom essa preussilaisia autokra- TOVERI ALFR ED H AU TAM ÄEN tisia "reform eja". M A T K A T C A L IF O R N IA S S A , Saksa, joka verellä ja raudalla Toveri H autam äki puhuu seuraavis- ja pilkalla "rau h o itti" Belgian, ei sa paikoissa: koskaan olisi tullut lähettäneeksi Suomeen joukkojaan, ellei olisi KESÄKUULLA: tiedetty että Suonien porvari- E ureka ja ym p äristö 2 2 - -23—24—25 luokka ja Suomen jaäkärijunkke- —26—27. rit tulevat tulevaisuudessa m uo F o rt B ragg ja ym päristö 2S—29—30 dostam aan voim akkaan ja v; :m- kan Saksan tuen. Saksa ei o le H EIN Ä K U U LLA : koskaan tullut tunnetuksi siit i . Eort B ragg ja ym p äristö 1—2—3—4 että se olisi au ttan u t vapautta, - 5 —6. tai vapauden asiaa tai so rret O sastot C aliforn iässä. V irkailijat tuja — ei koskaan, koko se tais o sasto issa pitäkööt huolen e ttä irä- telu, jota Saksa turkkilaisten ja mä puh etilaisu u d et tu lev at osaston Suonien iääkarikaartien avulla kokouksissa heti p a rh a a n jä rje ste ly n on käynyt, on ollut y h tä m itta is alaisik si, neuvoteltakoon m iten sa a ta naisten rääkkääm istä, viatto daan paik k ak u n n an koko suotnalaingn mien lasten ja vanhusten m u r väestö kuulem an tov. H autam äen pu ua,unista. \merik:<a, joka kauan hetta. aikaa pysyttäytyi erillään mail- P holueb rvehdyksellä, m anpalosta. lopulta oli pakotettu K alifornian s. s. o. V altiokonntea. ottam aan siiuen osaa. Samoja valheita, samoja toim enpiteitä, saman pilkkaa ja herjausta, j i ti Sopivaa lähentelyä ia käytettiin auierikalaisia v... l s - taan. k äytetään nyt porvaristoni k aiv aa ja -sa kirji »te täti t i n S. s. järjesl*»n keskitin lessa i n> ie t a h o l i a S u o n ie n tvoläisiä v «'IS- toisinaan ¡nihuttu sos 'ta l ist ist ■1 taan, jotka ovat nousseet ta iste agitatsii min uk ittam iscsta U o lemaan junkkeriaatteita vastaan. Toverit, ö ste rb u tte n s Eolkblad, u io n ruotsalaisten keskuuteen I aikallisesti tätä vähän on to 1’ohjaiim aalaisten urhea k an san - teutettukin, tosiasiallisesti kum ään en k an n attaja, on lakkautettu, minkin sangen vähässä m äärässä. koska se sisälsi "harhaanjohta- -Mutta Suomen ruotsalaisten vi;i tietoja. Kreivi 'M annerhei keskuudessa alkaa ilm etä k tiin min menettelv tapa on sanianlai itsestään kiintym ystä sosiali sti- neli kuin saksalaisten Belgiassa seen liikkeeseen. " Se alk a sa- i liu s k a A nierikanareifissa ol liio is s a m erkeissä, vaikka k y llä -1 leista tiedoista näem m e Suomes kin toisissa oloissa, kuin se liike ,111Xk sa alkaneen pilkan pimeän von. mikä sittem m in kehitti A m eri Toverim m e, jotka siellä kotona kan suomalaisen sosialistijäries- ovat antaneet eläm änsä ja veren tön. sä estääkseen taantum uksen Lusi esimerkki Suomen ru o t m ustan von tuloa, ovat kuolleita, salaisten herääm isestä on ihit- liaavottaneita tai vangiksi jo u tu ten ruotsalais-suom alaisten y h neita. 1 ulevaisuus näyttää syn distysten seuraava lausunto, kältä ja luottam us, usko ja to i minkä ne julkaisivat vastauk vo valoisam m asta tulevaisuudes seksi Finska A m erikanaren toi ta työväenluokan ja kansanval m ittajalle: taisten a atteitten toteuttam ises ta näyttää nyt kuolleelta. He taistelivat ja kuolivat sinun Nyt, toverit, on meidän teh puolestasi! Mitä teet sinä? tävänäm m e ja velvollisuutenam Butten luokkatietoiset työläi me nousta esiin ja antaa o sam set, luettuaan toim ittaja Antellin me ei niille, jotka ovat taistel vastauksen, tulivat siihen jo h to leet — he eivät ole sitä pyytä päätökseen, että on turhaa enää neet — vaan preussilaisuuden pylemisRerata. Meidän tiemme vastustam iseksi ja sen estäm i iässä kysym yksessä eivät kulje seksi. että Suom essa satsi rie yhdessä. Meidän ainoana vas-i m uita ruot-alais-suoriialais-saksa- tauksenam m e on — kehottaa lainen jääkärirakenne kaikkia luökkatictoisia ruotsalaia- Siihen nähden, että ainoa mi! t i Järjestömme asioita
