2
TOVERI
a;
1
i
No. 14!
TOVERI
tömät, sillä vähäiseksi jää gom-
persismin vaikutus niin laajassa
järjestössä. Jo yksistään Cana
dan unionistisen liikkeen vaiku-
•vaisuudet, kiihotuksineen ja hä-
linöineen ja jättäv ä t m aatilat,
Llnnen suomalaisen tySrien linenkannattaja,
ilmestyy A ito n a n i, Oregon, joka päivä
mennen työhön tehtaisiin ja k o n t
paitsi sunnuntaina.
toreihin. (E i m uusta syystä kuin
.
TOIMITUSKUNTA:
v
.. .
A
...
_
w . M. r k i v o ,
l a v r i M o i l a n e n , t u s o l i s i
t e r v e e llis t ä
A m e r i k a i siitä että elämää m aaseuduilla ei
AD O LPH SALM I.
A. li. MA1|ELA,
r it
-t
•• .
SULO S y v ä n e n . ^
1 v o i a e n m k k e e n ilm a p iir is s ä .
nykyisissä suhteissa voida saa*la
'• Kolmantena ilahuttavana seik- kyllin viehättäväksi, m utta pa
TOVERI
’kana voidaan m ainita yhteistoi remmin järjestäm ällä kyllä voi
(T H E COMRADE)
The organ oi the Finnish workers in the m in ta E nglannin Työväenpuolu taisi.)
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday, een kanssa.
Y aikka E nglannin
‘‘K eskinkertainen
am crikalai-
at Astana, .Ore., by the Western Work
men's Publishing Society.
T yöväenpuoluetta yleensä täy -jiie n työläinenkin katsoo kaupun-
___________ A N TTI J. P A R IA N , Manager.
ly y k in pitää vanhoillisena, niin ; kitvöt »vsyväisemmiksi. (Sen e-
Entered as second-class mail matter July 18,
1912, at the postoifice at Astoria, Oregon, sittekin se on paljoa edistysm ie- nemniän olisi syytä maalaisoh
under the Act oi March J, 1879.
lisempi kuin A m erikan Työväen jen korjaam iseen.) Seurauksena
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40
Cents per inch. Special discount is allowed liitto, eikä ole pelkoa siitä, että siitä on. että työväestö katoaa
for larger and continuous advertisements.
vanhoillinen gom persilaistius sai- m aaseuduilta, eikä ole olemassa
TOVERI, BOX 99, ASTORIA. ORE.
siellä aikaan taantum usta, i m itään m uuta parannusm ahdolli-
lhnotushiota 40c palstatuumalta. Ruoleinan- si
taivoa siitä. e ttä | suu tta, kuin voittaa ennakkoluu-
ilmotukset >1.50 kerta ja muistovärsyillä päinvastoin
>2.00 kerta. Kihlaus , syntymä- ja avio-
liitto-ilmotukset >1.00 kerta, halutaantieto- englantilaisten vaikutus saavut- O su u tem m e
(H alpoja palkkoja
ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima-
vastaan.)
valaista
mielemme ym
ilmotukset >1.50 kerta, avioero-ilmotukset
yhä enem män kannatusta
>1.00 kerta. Seisovat ilmotuksct sopimuk taa
sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksi&ta tu tässä maassa, jonka työväestön m ärryksellä, ja asettaa kiinalai-
lee rahan seurata mukana. Englanninkie
lestä suomennetaan vapaasti.
valtava osa m uissakin suhteissa set työskentelem ään m aatiloil-
TILAUSHINNAT
on englantilaisten vaikutelm ien lamme. (Ja alentaa elintaso kii-
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
i nalaisten elintason rinnalle.)
Yksi vuosikerta. .>5.50
6 kuukautta. .>3.00 alaista.
“Sam at syyt jotka ovat jä ttä
3 k uu kau tta... >1.60
1 kuukausi.
.60
Suomeen ja muualle ulkomaille;
Sellainen
toim
inta
olisi
suure
neet m aatilat tvöväettöm iksi, o-
Yksi vuosikerta.->8.1*0
6 kuukautta $4.25
na apuna työväenliikkeen luon vat myöskin aiheuttaneet perhe-
SUBSCRIPTION RATES:
In the United States and Canada
teen
kansain välisty itäm isessä. palvelijain puutteen. Palvelijatar-
One year.......... >5.50 Six months...........>3.00
Three months. .>1.60 One month............... 60 'Eikä se suinkaan olisi vaikutuk
pula on alituisesti olemassaoleva
Huoneusto sijaitsee lOmnen ja Duane katu setta siinäkään, että kotoiset pik vakava kysym ys, jonka ratkaise
jen kulmassa.
Telefooni: konttori 365,
ku am m attiliitot sulautuisivat i- miseksi perheet ovat pakotettuja
toimitus 832.____
sommiksi teollisuusliitoiksi. Kaik asettum aan asum aan liotelleihin,
Niiden pelastushan on ■ ki pyrkim ys kansainvälistym iseen ravintoloihin ja osuusasuntoloi-
I ja laajem paan yhtenäisyyteen on
hin. joissa ei sallita lapsia. Per-
välttämätön
________
j eduksi työväestön toim innalle : t
hepalvelijäin puute pakottaa i-
'sik si näistäkin toim enpiteistä voi
m erikalaiset
rotuitseniurhaau.
E rää t porvarilehdetkin pulut- kii, o|, isuu(k.„a
i M itähän jos koettaisi maksaa
vat nykyisin lasten suojelem ises
ta. K olm estasadasta tuhannesta Sellaista ei saisi millään palvelustytöille \ iisikään dolla
ria päivältä?)
vuosittain m enehtyvästä lapses
ehdolla
tapahtua
I K oetettuaan sitte poistaa sitä
ta olisi pelastettava ainakin sata
tu h atta, selitetään.
(T ru e tra n s la tio n M r d w ith the Postm aster "päähänpistoa”, että kiinalaisten
.
'
at A sto ria. O re.. J u n e 19, 1918, as re tinted
Me olisimme sitä mieltä, e t t ä , by secll°" 19 °» 'he \ct oi o c t. oth. 1917.» m aahantuonti m ahdollisesti alen
ne pelastettaisi kaikki, m utta ei-' K avalissa tarkotuksissaan k u taisi täkäläistä elintasoa, k irjo t
han kapitalistinen
järjestelm ä lettaa m aahan tuhansia halpa ta ja jatk aa:
••— . _ rasittuneet m aanviljeli
voi sallia voittoja niin paljoa vä- palkkaisia työläisiä sen tekosyyn
hennettävän että kaikkia lapsia varjossa että niitä pidettäisi täiil- jäin pojat ja tv ttäret. jotka edel
pelastettaisi.
i lä ainoastaan niin kauan kitin ta leen pysyttelevät maatiloilla, lino
Lasten pelastuksesta puhtiini-, tä sotaa kestää, täy ttäv ät kapi m aisivat pian suurim m an osan
nen on kaunista, inhim illistä j.i' tulistit kontrolleeraam ansa sano- rasituksistaan kadonneeksi. Pa
— edullista sellaisille ro u v asv ä-’ m alehdistön palstat ylistyskirjo- kotettuna tekem ään itse vähem
en yhdistyksillekin, joiden pää-: niksillä siitä, miten sellainen toi- män työtä, jäisi lu ille huom atta
asiallisena ohjelm ana on palve- mcnpide
olisi
"hyödyllinen vasti enemmän huv itteluaikaa ja
enemmän voittoja, i Niin. enem
lustyttiijen palkkojen laskemi- maalle".
nen, järjestym isvapauden kahleli-
Näiden verikoirien tarkotuk- män voittoa, siinähän se koko
tim inen ja köyhien työläisvaim o- sista ei kuitenkaan tarvitse olla suunnitelm an autuus onkin.)
"M iljoona kiinalaista voitai i
jen äänten pakkoluovutus leipä- perusteellisestikaan selvillä, voi-
kuletlaa
maalian m ahdollisim
palasen avulla, milloin sitä -i dakseen käsittää, että kiinalais-
sttora naisella häxäistyssaarnaLa ten m aahantuontia ei haluta man nopeasti. Eikä munillakaan
saa;
• niinkään paljoa sotatilanteen a- pitäisi olla m itään tätä toim enpi
K oulut eivät voi antaa o p e tu s-' j aksi kuin sen jälestä seuraava.i dettä vastaan, sillä pcrhepalv eli -
ta kaikille niillekään lapsille, ajan .v a ra lta , jt illoin kilpailu niail- joiksi ja m aanviljelysi yöläisiksi
joilla taloudellisesti olisi uiali- 1nan m arkkinoista jälleen alkaa, tuo tetu t kiinalaiset rivat millään
dollista käydä koulua, eivät aina- j Näitä saastaisia aikeita koete- tavalla kilpailisi union työväes
kaan tarjota sellaisia hu o n eu sto -' taan erikoisella huolella peittää tön kanssa, vaan tuottaisivat
ja, joissa opetus.kävisi kunnolli-; sen väittccn taakse. että ellei rikkautta, joka suuressa m ääräs
ststi päinsä. Eikä kaikilla lap-^ m aahan tuoteta kiinalaisia, kuten sä alefitaisi elintarpeitten hinta i
siHa ole tilaisuuttakaan koulun- • kapitalistit vaativat, niin tääl'ä ja tokaisen dollarin ostokykyi-
käyntiin. Eikä se kai ole t a r* ( kuollaan nälkään sodan loputtua, syy s kohoaisi m erkillisesti. (N iil
le joilla dollareita olisi: joutilail
peellistakaan. sillä hukkaanhan Luonnollisesti me tiedämme, että
se opetus menisi, kun lapset kuo- sodan jälkeen täällä tulee ole la työläisillä ei niitä olisi, sillä he
"vapautuisivat"
ei ainoastaan
levat nuorena.
maan ei ainoastaan kymmeniä - "työtaakastaan", vaan myöskin
M utta vaikka ei olekaan kai- tuhansia miehiä joutilaina, m utta
kille riittäm ään saakka kunnoHi- m ahdollisesti miljoonia ia mitä elinehii ijensa ansa itseni isntahikd-
sia kouluja eikä kaikille riittä-I enem m än silloin on täällä kiina lisu u k sh ta .)
Niin vahva on kirjottajan usko
'ä s ti ruokaa ja vaatteita, voi- laisia, sitä enemmän ovat valku-
dakseen sen puolesta käydä kuli- rotuiset am erikalaiset pakoteitu- siihen, että työväestö ei huomaa
lua. niin on rouvasväenvhdistvk- ja alentam aan elintasonsa kiina- hänen salakavalia tarkotuksiaan,
että hän huudahtaa lopuksi g
sillä sittekin y Itäkyliin syytä laisten kanssa samalle asteelle.
"K uu pula sy n tyy' ( puutteen ja
puuhata lasten "pelastam iseksi”
K irjottaessaan tästä kysym yk
Lapsityön kieltoa ei enää ole sestä lausuu muuan valtaluoka l nälänhädän takia» ja miljoonat
kansalaisem m e ovat nälänhädän
olem assa, joten tehtaissa on tilaa uskollinen aseenkantaja :
niille länsille, joilla ei ole varaa
" t uden Englannin laihdutetut partaalla, tulee tapahtum aan le
käydä koulua, eikä m uutenkaan
m aat voitaisi siten saada tu o tta vottom uuksia: silloin puhkeaa
elää. Pelastakaa lapset — teh
sellaisia, jollaisia ei
m aan kuin troopillisen alueen kapinoita
taisiin *
puutarhat. Lännen laajat alueet, tässä maassa ole koskaan näh
jotka eivät nykyisin tuota kynii ty. Eikä kapinan ja vallanku
Niistä saattaa mainita nientäkään prosenttia siitä mitä mouksen välillä ole eroa m is
niiden
pitäisi tuottaa, voitaisi sään muussa kuin rauhattom uuk
kiitollisuudella
sanila
tuottam aan
yhdeksän sien laajuudessa."
prosenttia
enem
A m erikan Työväenliiton vuosi kym m entä
Ja, m utta jos sellaista on odo
män
kiinalaisten
avulla..
(M
i
kokouksessa ilm otetaau tehdyn
tettavissa, niin silloin fiitäisi nvt
päätös asettaa liitolle erikoinen kä tavaton voitonhankintainah- jo koettaa estää niiden nälkäisten
joukon suurenem ista kaikilla ta
osuustoim inta järjestäjä. Tuleeko dollisuus! — Toim .)
.‘‘Kun
otam
m
e
huomioon
sei.,
siitä kiertävä, vaiko ainoastaan
voilla. eikä koettaa tuottaa lisää
että
nykyisin
on
vallitsem
assa
neuvonantaja, emme ole vielä
työväestöä tänne kärsim ään. E i
saaneet tietää, m utta jo yksis vakava puute m aatyöväestöstä vät ne ole rahattom at työläiset
tään se seikka, että liitto tunnus kaikkialla (Sellaisesta puutteesta jotka kapinoivat, jos niillä vain
taa osuustoim innan yhdeksi työ eivät T yöviraston tiedonannot on tilaisuus työntekoon, vaan ra
väenliikkeen taistelutavaksi, a n puhu m itään.) ia sen että kiina hattom at ja nälkäiset, joilla ei
taa aihetta toivoa, että ehkäpä se laiset m aanviljelijät saavat m aas ole . m ahdollisuutta saada tvö-
viclä löytää m uitakin
tähän ta paljoa enemmän kuin ameri- vointaansa kaupaksi. N älänhätä
, saakka vieromiaan liikkeitä, jo i-, kalaiset, niin ei ole ollenkaan h i ei koskaan uhkaa tätä maata
ilen kanssa katsoo yhteistoim in ' ottelua jos sanoo että kiinalaisten niin kauan kuin asukkailla on
avulla saataisiin am erikalaiset I m ahdo„ isuus tehdä työtä VMn
nau tarpeelliseksi.
Ilahduttavana seik k an a s ä ä m aatilat tuottam aan m onta ver vasta silloin kun yksityisom ista
tää myöskin pitää suunnitellun taa enemmän kuin m itä ne nyt jat estävät kaiken m ahdollisuu
yleisamerikalaisen liiton perustd- tuottavat. Yhdysvalloissa on riit den siihen. Ja jos kapinoita tah
misyritystä. Jos liittoon kuului tävästi m aata tuottam aan kyllik dotaan. niin kiinalaisten m aahan
s iv a t kaikkien amerikalaisten mai si ravintoaineita koko mailmalle. tuonti niitä helpoimmin aiheut
den unionistiset järjestöt, olisi
"Tavallinen am erikalainen ei taa, aiheuttam alla nälkää työ
siitä luonnollisesti suuri apu tykkää m aanviljelyksestä (E i si väestön keskuudessa.
taisteleville työläisille kaikkialla. ten riistettvnä kuin nvt on laita.)
M uuan canadalainen unionisti-
Eikä liene pelkoa Gompersin ai V arakasten m aanviljelijäin pojat en lehti kirjottaa myöskin^ täseä
keista estää sillä toimenpiteel eivät ole halukkaita itse viljele kysym yksestä ja la u su u :
lään,
työväestöä heräämästä. mään maata. Ne asettavat etuti-
"Canadan järjestyneen
ty ö
Sellaisen tulokset olisivat mital lalle kaupunkieläm än monikirj.t- väestön taholta o n aietettu v as-
» H l-i f l-l l-l i l I I 1 1 1 1 1 1 1 H -I-1 +
MAILMANKATSOMUKSIA
Lentävä
tai vasluotgi.
(T ru e tra n s la tio n file d w ith the Postm aster
at A sto ria , O re., June 19, 1918, a- i . ’ iu ire .l
by section 19 o f the A c t of O ct. 6th. 1917.)
New Yorkin G olgatha-seurakunnan
apulaispappi A. J. O sborne on h y ljä n
nyt kaunopuheisuuden siivet, luopu
nut puhetaidon len n o sta ja se n si
jaan istu n u t ilniatason siiville, len-
nellen nyt tiedustelu- ja hyökkäys-
retkiliä.
Nyt hän on oikea taivasluotsi, ke
hu v at isä n m a allise t sanom alehdet.
H änellä — pappina — ei ollut m i
k ään pakko lä h te ä sotaan, vaikka on
kin vielä nuori m ies, m u tta hän
löysi ra a m a tu sta kehotuksen ‘‘pu
kem aan
itse n sä
vanhurskauden
h a a rn isk a lla ” ja otaksui sen hänen
kohdallaan ta rk o tta v a n ilm ailijan ta-
m ineita. Niin hän yhtyi ilm ailuosas-
toon — ei sielu n h o itajan a, vaan so
tu rin a.
M U IN A IS A IK A IS IA A U R IN G O N
P IM E N N Y K S IÄ .
so sia listisia ja pyhille k a p ita lis ti
sille laito k sille viham ielisiä!
M utta C reel oli jo ollut sen v e r
ran politiikassa, e ttä on oppinut p itä
m ään kiinni lusikan v a rre s ta , kun
siihen k e rra n on p ä ä ssy t käsiksi.
“ M itä hiton m ielip iteitä ne sellai
set a rtik k e lit e d u s ta v a t? ” v a sta si
Creel. “ M inä olin sen lehden pal
veluksessa, lehti oli ta iste lu n tu o k si
nassa, ja m inun asian i oli k irjo tta a
siihen a rtik k e le ita .
M utta m inun
m i e l i p i t e i t ä n i ne a rtik k e lit ei
vät ikinä ole e d u stan eet. K ukas te is
tä or. koskaan puheissaan tai kirjo-
tu k sissaa n todellisia m ielip iteitään il
m aissu t? — S itä p a itsi, onhan siitä jo
seitsem än vu o tta a ik a a : siin ä a ja ssa
k e rk iä ä oikealla m iehellä jo olla s e it
sem änkym m entä eri so rttia m ielipi
te itä .”
Tuo selitys kaikin puolin ty ydytti
n iitäkin k ah ta hänen k a tk e ra a vih a
m iestään. jo tk a tuossa valiokunnassa
istuivat. He olivat s a a n e e t nähdä
C reelin polvillaan ja nuora kaulassa,
jo te n hekin arv eliv at, e ttä n o i n v a r
m alle p e ria attee n m iehelle kyllä toh
tii uskoa pari m iljoonaa.
A ikoina, jolloin ei vielä y m m ä rre t
ty au rin g o n p im en n y sten luonnollista
syytä, h e rä tti tuollainen ilm iö tie ty s
ti e rin o m aista huom iota ja sam alla
pelkoa. N iinpä m elkein k aik issa v an
Suurenm oinen petosrengas
hoissa
a ik a k irjo issa
ta v a ta a n k in
k ertom uksia
aiiringonpim onnykslstä saatiin ilm i New Je rse y ssä , to d istaen
sekä y rity k siä so v ittaa n iitä sa m a n sekin kapitalism in yleissiv ey d ellistä
a ik a iste n tärk eid en tap ah tu m ien yh vaik u tu sta. Jo u k k o palovakuutusyh-
teyteen. joko e n te ik si n iistä tai ra n tiö itte n arviom iehiä on laa tin u t todis
g aistu k sek si jo stak in ennen teh d y s tee t ja n o stan u t ra h a t palovahingois
ta, jo ita ei ollenkaan ole ta p a h tu n u t
tä su u resta rikoksesta.
K iinalaisilla on tie ttä v ä s ti vanhin kaan. Ju ttu u n on so tk eu tu n u t useita
m uistiinpano aurin g o n p im en ein isestä New Je rse y n huo m atu lta vakuutus-
m itä löytyy. Se tap a h tu i v. 2136 e. m iehiä. P e to k se t on s u o rite ttu sillä
Kr. K iinalaiset a s ia k irja t kerto v at, tavoin, e ttä v akuutusahioitsija on o t
e ttä kum panenkaan sillo isista k eisa ta n u t v a k u u tu sk irja n v ä ä rä llä nirnel-
rillisista tä h te in tu tk ijo is ta ei ollut l lä ja sitte jonkun ajan k u lu ttu a yh-
tä tä pim ennystä enn ak o lta ilm otta- ! tiön arviom ies en käynyt arvioim assa
nut eikä sen täh d en oltu o sa ttu hy m uka tap a h tu n ee n palovahingon. S it
vissä ajoin ry h ty ä tarp eellisiin ju h la te kun kaikki sä äd e ty t “n ä y tte e t”
m enoihin siitä m ahdollisesti seuraa- näin oli yhtiölle h an k ittu , su o ritti
vain o n n ettom uuksien torjum iseksi. yhtiö vahingonkorvauksen sään n ö lli
T aivaan valtojen lep y ttäm isek si kei sellä tavalla. R enkaan ohjelm ana oli
sari silloin viipym ättä ryhtyi siihen v ä lttä ä epäluuloja pysym ällä vakuu
ainoaan asianm ukaiseen keinoon m i tu k sissa ylim alkaan noin 500 dollarin
kä e n ä ä oli k ä y te ttä v iss ä : m esta u tti tienoilla ja m ahdollisim m an vähän
p alosam m utuskuntien
m olem m at tä h te in tu tk ija n s a .
S ellai h e rä ttä m ällä
huom
iota.
Täm
än new jersey laisen
nen kuri lienee ollut om iaan k e h it
ren
k
aan
uhreiksi
n ä y ttä ä joutuneen
täm ään lask u taito a!
Vuoden 585 e. Kr. pim ennyksen oli suuri m äärä v akuutusyhtiöitä.
su u ri
kreik k alain en
tä h titie te ilijä ,
M ikä v a i v a
M i'eto sta kolosin oleva filoseofi T h a
ta
a
s
Toverin
k irje en v a ih ta jia , kun
les tiennyt en n u staa, se on riittä v ä s
ti to d iste ttu : ainoa riid an alain en koh eivät a h k e ra m m a sti k irjo ttele. vaik
ta on se, tiesikö hän sen e n n u sta a ka m eillä nyt on p alkinnotkin a rv o t
päivälleen (toiikok. 28 p .) vaiko a i tav in a? K esäkö ja kau n iit ilm at?
n o astaan . e ttä t e sinä vuonna tap a h Ei yksin sekään, vaan myös sota, s. o.
tuu. .leka tap au k sessa se oli ensi- so ta ty ö t ja so tap alk at.
Y htenä esim erk k in ä voimme m ai
m äinen auringonpim ennys m itä Eu-
ro p assa i.n tie tty en n u staa. — Sa n ita. e ttä e rä s parh aim m ista k irje e n
ma auringonpim ennys on tu llut to i v aih tajistam m e oli tä ssä äskeisellä
se sta k in syystä erityisem m in m uis viikolla “pannut sisä ä n ” ei enem pää
tissa säily tety k si. Se näet a ih e u tti eikä vähem pää kuin 17V& päivää —
pysyväisen rau h an ly ydialaisten ja a ja te lk a a , y h ten ä viikkona M: päivää
rneedialaisten välillä, jo tk a vuosi vaille kolm e viikkoa “a ik a a ”. Se
kausia
olivat
Sotineet keskenään. tap a h tu u puskem alla yöt ja su n n u n
N ytkin olivat he m itä tu lisim m assa ta it k a k sin k e rta ise lla palkalla.
Ihm ekö sitte. jos sellaisessa rahasa-
tappelussa, kun au rin k o kesken k a i
tee
ssa m eidän vaatim atto m an pie
ken pim eni (pim ennys sa ttu i sillä
nillä
palkinnoillam m e ei ole erik o ista
seudulla täydellinen, koska k re ik k a
vetovoim
aa!
lainen h isto rio itsija H erodotos sanoo
sitä “y ö taiste lu k si") ja sä ik ä y tti ta is
E etterin haju
te lija t. niin e ttä m olem m in puolin
a
ih
e
u
tti
v
aik
eita vam m oja 60:Ile nai
la k k a u te ttiin vihollisuudet ja ry h d y t
selle
ja
lapselle
New Y orkissa ä s
tiin rau h an n eu v o ttelu ih in .
k
e
ttä
in
,
ja
vähällä
piti. ettei heitä
Nuo m uistiinpanot m uinaisista a u
k
etään
kuollut.
Y
ilkasliikkeisellä
ka
rin g o n p im en n y k sistä ovat ny k y aik ai
dulla
eräs
vaimo
rupesi
voim
aan
pa
selle h isto ria n tu tk ija lle sangen tä r
k e ä t , sillä tä h titie te ilijä in avulla hän hoin. ja hänen m iehensä pisti eette-
voi n iistä jokseenkin tark o in m ää rä ripullon hänen n en än sä alle. Joku
tä m onen
v an h an ajan h isto riassa silloin h u u d a h ti: “ Mikä haju se e,n?”
sa ttu n e en tapauksen ajan. jota m uu K auem pana luultiin tuon kysym yksen
tark o tta v a n sitä. että kaasu haisee,
toin ei olisi saatu selville.
ja vielä vähän kauem pana puhuttiin
ON S IIN Ä K IN P E R IA A T T E E N M IES. "m y rk k y k a a su sta ”. V ähem m ässä a ja s
( I in»' t r iii< ! . it i - ■ f i t ' l l w it!* th»- PostniaM cr sa kuin m itä m enee sen kertom iseen,
A sl 'i'.i. i *u . I i r i
I'», !'*IS , a- i f i ' n i l oli tieto levinnyt k a u tta koko väki-
tiy n rc tio n t9 u f the A ct of O ct. 6th. 1917.)
ji ukon. H u rjasti ry n n ä ttiin turv aa
E rä ä ssä kongressin valiokunnassa
etsim ään p o rta ita a la s lähim m älle
en ollut esillä $2 098,(KK) m äärärah an
m aanalaiselle raitlo tieasem alle. M ut
m yöntäm inen m eidän sensuurilaltok-
ta asem an ovet olivat ulospäin a u k e a
tellem m e
eli kauniim m alla nim ellä
vat. joten väkijoukon p ain aessa pääl
"julkisen tle d e n an to k o m itea n ” — ta r
le niitä ei voitu avata, Ja siinä suuri
peisiin tulevaksi vuodeksi. Nykyinen
m äärä naisia ja lapsia ru tis te ttiin
sen su u rilaito k sen päällikkö — eli
puolikuoliaiksL
kauniim m alla nim ellä, m ainitun komi-
lean ‘‘pu h een jo h taja - - George Creel
K uuloaisti
on joskus m ailm assa kum m itellut so
on tarkem pi kaupunkilaisilla kuin
sia listin a ja sillä h an k k in u t itselleen
m aalaisilla, v ä ittä v ä t so tilaslää k ä rit.
joidenkin
kapitalism in kiukkulsim -
A inoastaan yhdellä v iidestä m aalais-
pain kätyrien vihat. Pari hänen kat-
re k ry v tistä on niin ta rk k a kuulo kuin
k e rin ta vihollistaan sa ttu i tuohonkin
m ikä
kaupun k ilaisn u o ru k aisilla
on
kongressin rahanm yönnytys-valiokun-
yleinen. O letetaan, e ttä m aaseudun
taan. N a ita ’ hu v itti nyt hiukan m ak
hiljaisuudessa kuuloherm ot liian vä
saa C reelille vanhoja kalavelkoja:
häisen käytännön takia tylsyvät, kun
outina hänet polvillaan ja nuora kau
ne sitäv asto in kaupungin m elussa py
lassa rv om im aan
tuon
rah ak asan
syvät herkkinä.
luokse. Ja he ou u istu iv at a ik e issa a n
täydellisesti.
Näkö n iskas-a.
Seitsem än
vuotta
tak ap erin oli
VYashingtonissa on sokealle m iehel
Creel ollut D enverissä jonkun sosia le p a la u te ttu näkönsä,
a settam a lla
listisen sanom alehden toim ituksessa, m uuan n iskanikam a o ik ealle' p aik al
ja nyt h än tä tuon valiokunnan edes leen. K ysym yksessa oleva m ies oli
sä tu tk ittiin kaksi p itk ää päivää sen- a u s tr a lia la in e n so tu ri Thom as Skev-
aik u isten k irjo tu ste n sa johdosta, ne hill, joka sodan alkupuolella oli m e
kuu m uka olivat olleet “sosialistisia n e ttä n y t näkönsä e rä ä ssä Gallipolin
ja viham ielisiä a m e rik a laisille laito k ta iste lu issa sa ttu n e e ssa po m m iräjäh
sille”. H erra, tule ja p u se rra — ihan dyksessä. Nyt h ä n tä ta rk a s te lta e ss a
tustam aan kaikkia sellaisia
suun-
«
nitelniia tässä m aassa, eikä m eil
lä ole m itään epäilystä, etteikö
järjestynyt työväestö Y hdysval
loissakin kykenisi hallitsem aan
sitä siellä."
Toivokaam m e että t kvkenee.
huom attiin, e ttä yksi hänen selk ä
ran k aan sa k u uluvista n isk a n ik a m is
ta oli hiukan poissa paikoiltaan. Vi
ka k o rja ttiin helposti, ja seu rau k sen a
oli. e ttä sokeus heti katosi. L ä ä k ärit
se littiv ä t, e ttä tuo sijo iltaan lu isk ah
ta n u t n iskanikam a oli h aitan n u t e rä i
den näölle v älttäm ättö m ien herm ojen
toim intaa.
suom alaisia työläisiä tarkoin^ a-
jatteleniaan asiaa ja kysym ään
itseltään, ovatko he m itään vel
kaa sankareillem m e?
Sille, joka vielä seisoo kysy
■f- f- l-l-
I f f ! 1 ■! 1 ■!■■> I 1 ; 1 1 ! l-T H - r
vänä sanom m e seuraavaa:
P Ö Y T Ä K IR J A
Kun E ugen Schaum an am pui
lao sipiirikom itean
kokouksesta,
A storian s. s. osaston talolla, ke Bobrikoffin, sai hänen tekonsa
säkuun 16 p., 1918.
n iy ö tätu n to isu u tta osakseen ei
1. S ih teerin k u tsu ttu a kokouksen ainoastaan
"silkkisukka"-vallan
jä rje s ty k s e a n klo 1 iltap äiv ällä, va
kum
ouksellisilta,
vaan myöskin
littiin p u h e e n jo h taja k si A n tti Mäki
taholta, m utta kun
ja p ö y täk irja n ta rk a s ta jik s i K alle työläisten
vuosi
m yöhem m in
Bellm an ja A ntti Mäki. S aapuvina m uutam a
o liv at: Tyyne H yrskym urto, W. N. luokkatietoiset työläiset lakkou-
Reivo, Aug. N ikula, A utti M äki, K al tuivat, kun venäläiset vallanku
le Bellm an ja a lle k irjo tta n u t Astori- m ous-sotilaat \ iaporissa tekivät
a s ta ; P o rtla n d ista P e te r K ähkönen
kapinan
vapauttaakseen
seka
ja Svvensenistä A. W. W lrta.
2. S ih te e rin laatim a ty ö jä rje sty s Suomen että \ enäjän sam oilta
ja
to im in ta k erto m u s
hyv äk sy ttiin , barbaareilta, jotka laskivat Jloh-
to im in tak erto m u k sen ollessa a in o a s rikotfin
yhdeksi parhaim m aksi
ta a n suullisen.
miehekseen,
niin silloin sam at
8. »S. J ä rje stö n L änsipiirin pii-
‘‘silkkisukka"-vallankum
oukselli
rijä rje s tä jä A lfred H autam äki oli k e
säkuun 4 p äivänä k irje ellä pyytänyt set
nousivat ja m uodostivat
lom aa heinäkuun ajak si, ilm an palk “suojeluskaartin"
tu k ah u ttaak -
kaa, p aitsi yhden m atk ap äiv än palk seen vereen kaikki m yötätuntoi-
ka.
H änen pyyntöönsä su o stu ttiin
m äärääm illään
ehdoilla.
S ih te e ri suus-ilm aukset Suom en työläis
velv o tettiin o tta m a a n selvää hänen ten puolelta.
lo m an v ietto p aik astaan , jo tta p iirito i
M inka vuoksi he olivat nvt val
m ikunta voi su u n n ite lla hänen v a s m iit tukem aan V enäjän hallitus
taisen m atkansa.
4. L uettiin sih te e rin k irje en v a ih to ta. joka oli to im ittan u t useita
VVyomingin
valtlokom ltean
kanssa n. s. perustuslaillisia "silkkisuk
puhujan m atkojen jä rje s tä m ise s tä ja ka '-vallankum ouksellisia
vanki
hy v äk sy ttiin sem m oisenaan. M iamin. loihin ja läh ettän y t heitä Sipe
Ariz.. s. s. o sa sto lta tu llut kirjelm ä riaan ?
ja siihen lä h e te tty vastaus, m yöskin
\ astaus on sangen yksinker
p uhuja-asiasta, lu ettiin ja h y v ä k sy t
tainen.
Koska lie pelkäsivät e-
tiin.
5. S. S. Jä rje stö n K esk ip iirin piiri- neniinan
vallankum ouksellisesti
toim ik u n n alta tu llu t k irjelm ä, k o sk e vapaata Venäjää kuin kasakka-
va Suom en työväen h allitu k sen tä s s ä
m aassa olevan e d u stu slaito k se n lopet piiskalla hallittua Suomea.
\ uomia 1917 voitti vallanku
tam ista tai Jatk am ista, lu ettiin ja hy
v ä k sy ttiin k esk ip iirin tekem ä ehdo mous \ enäjällä ja Suomen so
tu s a s ia s ta ; jäi sih te e rin ¡im e te ttä sialidem okraatit,' jotka m uodos
väksi asianom aisiin paikkoihin.
tivat enem m istön Suonien edus
6. P iirito im isto n kansliahuonekysy-
m yksestä
k e sk u ste ltu a
p ä ä te ttiin kunnassa, p äättiv ät ju listaa Suo
kääntyä A storian s. s. osaston puo nien itsenäiseksi ja vapaaksi ta
leen pyynnöllä sa ad a k ä y ttä ä ylin tä savallaksi. M utta porvaristoluo-
naisten v aatteid en säily ty sh u o n e tta kat alkoivat päättäväisesti vas
kan sllah u o n een a ehdolla, e ttä sitä voi tu staa sitä — etenkin ruotsia-
o sa sto edelleenkin k ä y ttä ä sam aan
puhuvat ainekset — jotka pelkä
tark o tu k se e n kuin ennenkin.
7. Siiitceri v elvotettiin h ankkim aan sivät työväestön nousevaa val
$500 tak a u s lu o te tu lta ja v a ra llisu u t taa. H eidän ju o n ittelu jen sa jo h
ta o m aavilla
p u oluetovereilta. T a dosta Suonien eduskunta hajo
k a u sta sä ily ttä m ä ä n v alittiin A ntti tettiin ja uusi k u tsu ttiin koolle
Mäki.
Suonien perustuslakia
8 Piiritoim istoon tulleiden y k sity is vastoin
perustuslaki oli vain
ten k eh o tu sten johdosta o te ttiin kes Suonien
k u ste lta v a k si Ala-Colum bian
agitat- “paperipalanen", kun se oli Suo
sioni-alueen a lu e jä rje stö n toim intaan men porvariluokkien ja etujen
h e rä ttä m in e n .
Ajan k a tso ttiin ole
Silloin alkoi
van sopivan -tarm okkaam m an agitat- tarkoitusten tiellä.
sionityön tek em iselle ja p ä ä te ttiin Suonien työläisten kärsivällisyys
k eh o ttaa kaikkia Ala Colum bian agi- loppua. T aistelu vallasta oli seu
tatsioni-alueeseen kuuluvia s. s. o s a s rauksena.
to ja tied u stelem aan o sasto issa löyty
R uotsalais-suonialaiset Saksas
viä v äh ääkään puhujiksi kykeneviä
sa
olevat ’jää k ärit' alkoivat val
ja haluisia to v ere ita sekä n im ittä
m
istautua
kotim aahansa, sillä
m ään ne alueen p u h u jalistalle, jo is
ta on a n n e tta v a luettelo piiriviras- siellä heitä parem m in tarvituin.
(!.M.)n
Näin sa a tu ja puhujia k ä y te M utta V enäjän vallankum ouk
tään osasto jen tilap ä isp u h u ja -ta rv etja
ty y d y ttäm ään vuorotellen, sekä m ak sen alussa Suom essa oleva ko
se ta a n heille
>2.00 ja m atk ak u lu t koom ushallitus sosialistien toi
Ala-Colum bian a slu e ra h a sto sta , vaivo m esta esti heiltä pääsyn Suo
jen sa palkkioksi. L ähem pi to im en p i meen.
Kun sittem m in "Valko
de a s ia s ta jäi sih te e rin teh tä v äk si.
set Hiottivat m ellakan, tulivat
K okouksen puolesta.
he kotia ja loivat niukallaan
E. Jä ä sk e lä in e n , sih teeri.
polttavan
vihan kansanvaltaa
V akuudeksi:
p öytäkirjan ta rk a s ta ja t.
vastaan — olivat vihansa oppi
A. Mäki,
K alle Bellm an. neet Saksan junkkereilta ■
— sa
moin
ry
h
ty
iv
ät
to
teu
ttam
aan
LÄ N SIPIIR IN
PIIR I JÄ R JESTÄ JÄN
Suom
essa
preussilaisia
autokra-
TOVERI ALFR ED H AU TAM ÄEN
tisia "reform eja".
M A T K A T C A L IF O R N IA S S A ,
Saksa, joka verellä ja raudalla
Toveri H autam äki puhuu seuraavis- ja pilkalla "rau h o itti" Belgian, ei
sa paikoissa:
koskaan olisi tullut lähettäneeksi
Suomeen joukkojaan, ellei olisi
KESÄKUULLA:
tiedetty että Suonien porvari-
E ureka ja ym p äristö 2 2 - -23—24—25
luokka ja Suomen jaäkärijunkke-
—26—27.
rit tulevat tulevaisuudessa m uo
F o rt B ragg ja ym päristö 2S—29—30
dostam aan voim akkaan ja v; :m-
kan Saksan tuen. Saksa ei o le
H EIN Ä K U U LLA :
koskaan
tullut tunnetuksi siit i .
Eort B ragg ja ym p äristö 1—2—3—4
että se olisi au ttan u t vapautta,
- 5 —6.
tai vapauden asiaa tai so rret
O sastot C aliforn iässä. V irkailijat tuja — ei koskaan, koko se tais
o sasto issa pitäkööt huolen e ttä irä- telu, jota Saksa turkkilaisten ja
mä puh etilaisu u d et tu lev at osaston Suonien
iääkarikaartien avulla
kokouksissa heti p a rh a a n jä rje ste ly n on käynyt, on ollut y h tä m itta is
alaisik si, neuvoteltakoon m iten sa a ta naisten rääkkääm istä, viatto
daan paik k ak u n n an koko suotnalaingn mien lasten ja vanhusten m u r
väestö kuulem an tov. H autam äen pu ua,unista. \merik:<a, joka kauan
hetta.
aikaa pysyttäytyi erillään mail-
P holueb rvehdyksellä,
m anpalosta. lopulta oli pakotettu
K alifornian s. s. o. V altiokonntea.
ottam aan siiuen osaa. Samoja
valheita, samoja toim enpiteitä,
saman
pilkkaa ja herjausta, j i ti
Sopivaa lähentelyä
ia käytettiin auierikalaisia v... l s -
taan. k äytetään nyt porvaristoni
k aiv aa ja -sa kirji »te täti t i
n
S. s. järjesl*»n keskitin lessa i n> ie t a h o l i a S u o n ie n tvoläisiä v «'IS-
toisinaan ¡nihuttu sos 'ta l ist ist ■1 taan, jotka ovat nousseet ta iste
agitatsii min uk ittam iscsta
U o lemaan junkkeriaatteita vastaan.
Toverit, ö ste rb u tte n s Eolkblad,
u io n
ruotsalaisten keskuuteen
I aikallisesti tätä vähän on to 1’ohjaiim aalaisten urhea k an san -
teutettukin, tosiasiallisesti kum ään en k an n attaja, on lakkautettu,
minkin sangen vähässä m äärässä. koska se sisälsi "harhaanjohta-
-Mutta Suomen ruotsalaisten vi;i tietoja. Kreivi 'M annerhei
keskuudessa alkaa ilm etä k tiin min menettelv tapa on sanianlai
itsestään kiintym ystä sosiali sti- neli kuin saksalaisten Belgiassa
seen liikkeeseen. " Se alk a sa- i liu s k a A nierikanareifissa ol
liio is s a m erkeissä, vaikka k y llä -1 leista tiedoista näem m e Suomes
kin toisissa oloissa, kuin se liike
,111Xk sa alkaneen pilkan pimeän von.
mikä sittem m in kehitti A m eri Toverim m e, jotka siellä kotona
kan suomalaisen sosialistijäries- ovat antaneet eläm änsä ja veren
tön.
sä
estääkseen
taantum uksen
Lusi esimerkki Suomen ru o t m ustan von tuloa, ovat kuolleita,
salaisten herääm isestä on ihit- liaavottaneita tai vangiksi jo u tu
ten ruotsalais-suom alaisten y h neita. 1 ulevaisuus näyttää syn
distysten
seuraava
lausunto, kältä ja luottam us, usko ja to i
minkä ne julkaisivat vastauk vo valoisam m asta tulevaisuudes
seksi Finska A m erikanaren toi ta työväenluokan ja kansanval
m ittajalle:
taisten a atteitten toteuttam ises
ta
näyttää nyt kuolleelta.
He taistelivat ja kuolivat sinun
Nyt, toverit, on meidän teh
puolestasi! Mitä teet sinä?
tävänäm m e ja velvollisuutenam
Butten luokkatietoiset työläi me nousta esiin ja antaa o sam
set, luettuaan toim ittaja Antellin me ei niille, jotka ovat taistel
vastauksen, tulivat siihen jo h to leet — he eivät ole sitä pyytä
päätökseen, että on turhaa enää neet — vaan preussilaisuuden
pylemisRerata.
Meidän tiemme vastustam iseksi ja sen estäm i
iässä kysym yksessä eivät kulje seksi. että Suom essa satsi rie
yhdessä. Meidän ainoana vas-i m uita ruot-alais-suoriialais-saksa-
tauksenam m e
on — kehottaa lainen jääkärirakenne
kaikkia luökkatictoisia ruotsalaia-
Siihen nähden, että ainoa mi! t
i Järjestömme asioita