Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 15, 1918)
No. 138 TOVERI TOVERI mosikin. Sen tähdenhän se oli sien vaalien tai nim ityksien k a u t neet itsensä syyllisiksi lasten pääsi konsuliksi v. 97 e. Kr. ja sen-1 taretkelle partliilaisia vastaan, jotka jälkeen oli muutamia vuosia m aaher-1 asuivat Kaspian meren kaakkoispuo- perustuslakivastainen kun se e- ta. Ylioikeuden tuom arit nimi- riistäm isen edistäm iseen. Ile U n n e n »uomalaisen työvlen äänenkannattaja, .. . ¡rana Espanjassa. Sen ajan tavan mu-{telia olevissa Iranin vuorimaissa. Nuo ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä des jossain m äärin rajoitti kapi telaan ehnijakseen — tai o i- 1 jos suvaitsevat ovat viroissaan L n ej hänkään 8Uinkaan liene h u k -¡u rh e a t ra ts a s ta ja , p erin p o h jin tuhosi- paitsi sunnuntaina. talistien riistäm ishalua. ¡keammin, perustuslaissa sano-j niin kauan kun elävät ja a n ta - jkaan k ä y ttä n y t v irk a-aik aan sa tu o ssa v at C ra ssu k se n sotajoukon Mesopo- T O I M IT U S K U N T A : W. N. REIVO, LAURI M O ILANEN, sestä, vat vielä m onta sam allaista is- m aak u n n assa. koska jo h ä n e lläk in lam ian lak eu k silla. H eidän päälllk- Terveydellisessä ja sivistyksel- taan tuom arien nim ittäm isestä A D O L P H S A L M I, A. B. M Ä K E L Ä , m ain itaan olleen liik an iiu en a Dives. k ö n sä Surena». jo n k a v an g ik si ( ras- ljsessä suhteessa lapsityölaki oli- ettji SULO SYVÄNEN. he voivat olla viroissaan kua Yhdysvaltain kansalle. Kun se n aa tin puolue e n siin ä ise ssä i sus jouttfi, su rm a si h än et k a a ta n ia l- kin kauemmaksi kantava, se k u n ! 11,111 kauan kun kävttaäntvvät Todella ihmeellinen on ihmis- . ¡k an sa laisso d assa joutui tappiolle, s u r la hän en R uikkuunsa su laa k u ltaa, TOVERI ehkäisi liiaksi nuorten lasten kunniallisesti. M utta selväähän yhteiskunta ! in suurin ’hmeel l-j m agj p uj,u us C rassu s itse n sä, pääs- “ jotta se k e rra n k in saisi s itä kvlläk- (T H E COMRADE) T he o ig a n of th e F in n ish w o rk ers in the joutum asta työm arkkinoille ru n on, että tuom arit, joiden valta syys sisältyy snhen, että l h n i i - ; täk seen jo u tu m asta kansanpuolueen seen." S itte hän loikkasi v o ite tu n W estern states. T he only F in n ish d aily in th e W est. P u b lish ed d aily, except S u n d ay , neltavaksi ja antaisi heille aina mi suurem pi kuin Yhdysvaltain set. jotka itse ovat laitoksensa voitokkaan johtajan Mariufesen van vihollisensa p ään ja lä h e tti sen Vol a t A sto ria, O rc., by th e W estern W o rk i to n m e rk ik si k u n in k a a lle n sa O rodek- m en 's P u b lish in g Society. kin ajan joskaan ei varoja edes kongressin eivät voi kuskaan kehitelleet, eivät tunne vhteh giksi. ____________A N T T ^ J . P A R T A N . M an ag er. Poika, M arcus C rassus, sa m a ten selle. m uusta rakennetta kansakoulun käyntiin, jota niin käyttäytyä kunniattom asti, teki- kuntansa E n te re d as second-class m ail m a tte r Ju ly Id, kuin isän säk in liitty i Suihin joilta- — — — 1912, at th e p o sto ltice at A sto ria, O reg o n , suuri «>sa Y hdysvaltain lapsista vätpä mitä tahansa. O nhan jok-i kuin kehittelem iensä laitosten m aan p atriisip u o lu eeseen , joka lo- Irla n tila in en m e tsä stä m ä ssä , u n d er th e A ct of M arch 3, 1879. ei saa kävdä niin pitkälle että seenkin kunniaton teko täm äkin, • antam ista iskuista. Yiin surul- puksi pääsi voitolle. T e u ra s te ttu a a n . A m inuttuaan lau k a u k se n peltopvy- A d v ertisin g rates in effect Ju ly 1, 1912, 40 c en ts p er inch. S pecial d isco u n t is allow ed tuli-ivat kansakoulukurssin suo-ieM ä kieltää suojelus alaikäisiltä i lisesti nim ittäin on asia, että valtioiltset v a s tu s ta ja n s a sutn m ak au -i tä kohden, P äti kivenkovaan v äitti for la rg e r and co n tin u o u s ad v ertisem en ts. T O V E R I, B O X 99, A S T O R IA . O R E . ottaneiksi. T ässä koulupakon lap-ilta, m utta ei löydy m ah tia .' Y hdysvallainkaan kansa ei tuli paita, Sulia a n a sti heidän om aisuu- , sen s a ttu n e e n ja linnun pudonneen, ------ ♦ »-----— maassa o n paljon lapsia, jotka jokea kykenisi erottam aan nuo t ne oman yhteiskuntansa raken- tensa. jaellen s itä ru n sa in käsin apu- ! vaikka to v e rit s e lv ä sti n ä k iv ä t pel- llc io tu s h in ta 40c p a lsta tu u tn a lta . K uolem an- «•eilleenkin. Näin sai nuori C rassu s topyyn jä ä n e e n te rv e e k si ja Jeniä- ilm otulcsct $1.50 k e rta ja m u istu v arsy illä Yhdysvaltain yiioikeus saavat suorittaa kansakoulukurs- viisi tuom aria, jotka ovat teh-j netta. — Raiv. $2.00 k erta. K ihlaus-, syntym ä- ja avio- % P ä ti ei m okom ia useita tak a v a rik o itu ja su u riilu k sia ; neen vesakkoon. lu tto -ilm o tu k se t $1.00 k e t ä , h a lu taan tieto - O letteko te kuulleet satua 'sin tehtaassa. Tässä hvvinvoin- joko aivan lah jak si tai nim ellisesti ju ttu ja o tta n u t k u ulevaan k o rvaan, ja n im en m u u tto -ilu iu tu k set 50c k e rta , naim a- il m o tu k set $1.50 k e rta , av io eio -ilin o tu k set n iistä hiukan m aksam alla. O saksi vaan e tsi a h k e ra s ti vak o jen v ä listä maassa on ei tuhansia ja! $1.00 k erta. S eiso v at llm o tu k set sopim uk m iehestä, joka teki itselleen pa nin sen m ukaan. S a tu n n a isista ilm oituksista tu isän p erintönä, osaksi e s tä m ä llä yli o tu sta a n . J u u ri s iltä kohden, m ihin lee ra h an se in ä t a m u k an a. E n g lan n in k ie holaisen sitä varten että se kiu kymmeniä tuhansia vaan m iljöö-1 hän sa a n u t h a ltu u n sa su u ria hopea- hän luuli linnun pudonneen, hän löy le s tä su o m en n etaan v ap aasti. saisi ja korttelisi häntä, ettei hän nia lapsia jotka sairastavat palk- kaivoksia E sp a n ja ssa , jo ita niin ä a i si sam m akon. S iitä o llen k aan nolos- T IL A U S H IN N A T saisi elää lihan koreudessa? Hän katyöm arkkinain tauteja. M utta Y hdysvalloissa ja C a n a d a ssa : koina k ä y te ttiin hirveän julm alla or- tu m a tta hän riip u tti sam m ak k o a koi- Y ksi v u o s ik e rta ..$ a .50 6 k u u k a u tta . .$3.00 teki paholaisensa kanssa sellai siitä huolim atta ylioikeuden viisi RÄÄKY” POIS SOTAM UULEILTA. Irien tä lla ise t leikkaukset oh' täysin iatvöllä. Suurim m at rik k a u te n sa a n vesta ja puheli tälle aarteeH en a seu- 3 k u u k a u t t a ... 81.00 1 k u u k a u s i ... .60 Suonteen ja m uualle u lk o m aille: sen sopimuksen, että mitä tahan tuom aria hävittöm ästi julistavat “ R ääky" kyllä hävisi sa itsi C rassus kuitenkin orjak au p alla. ra a v a lla ta v a lla : "K as kunnia luu onnistuneet. Y ksi v u o sik e rta . .$8.00 6 k u u k a u tta . .$4.25 (T ru e tra n slatio n filed w ith th e P o stm aster ! sa hän, mies, aikoisi panna toi- tälle sadan miljoonan kansalle, a t A storia, O re., June 14, 1918, as ieq u ired I leikkauksella. IllUtta m uulit m enivät Hän osti halvalla jo u k o ttain orjia, lin am puneeni sin u t ihan h e n g e ttö S U B S C R IP T IO N R A T E S : tneen sellaista, joka helpottaisi että lapsien suojelcmislaki on pe by section 19 ot tne A ct of O ct. 6th, 1917.) I niuutcn p iia He. Joko ne m en ettiv ät joille o p e tu tti kaik en laisia a m m a tti m äksi, m u tta - ju m a la u ta - höy In th e U niteu S ta te s an d C anada O ne y e a r ........... $5.50 Six m o n th s ............$3.00 T aru kertoo, e ttä hanhien k a a k atu s - suuren osan sitk e y d e stä än ja vetä- taito ja ja sai sitten n iistä m yydessä hen«! sin u lta kum m inkin siin ä lei- T hree m o n th .. .$1.60 O ne m o n th ................. 60 ii.nien eläm änsä vaellusta, pallo-j rustuslakivastaineu. ti a ma 1A o-{ p i i . . ¡k e rra n m ailm assa pelasti Rooman. ' m iskyvystääii ja alkoivat riu tu a, tai m onenkertaisen hinnan. Sen o h essa kissa lä h ti!" H u o n o c sto sijaitsee lO uinen ja O uanc k a tu laisen on se ehkäistävä. • i i o . 11s»i pci u.-tu-laki, joka ei Silliisi M u tt a siitä on aik aa yli 2,50rt vuot-j sitte oli leikkauksella aivan päin- k ä y tti hän n iitä m yös om issa s e k ä ! ~ ~ ~ j i n k u lin a ..a . T elefo o n i: k o n tto ri 3o5, hiilien teki sopimuksen m ukaan suojella ruumiin ja sielun voi-lta, ja s o ta ta k tiik k a on siitä a ja s ta | v a sta ise t seu rau k set. Jo issak in ta- m aar viljelys- e itä rak e n n u stö issä än USKONKO ASIA SE ENÄÄ VAIN to im itu s 852. O N K IN ? ja rääkkäsi mielien kuoliaaksi. uliltaan kehitt vm ättöm iä lap sia- j n ,u u ttu n u t 111111 P erinpohjaisesti. e ttä ; p au k sissa näytti luonto korvaavan Hiin näet h a rjo tti su u ren m o ista ra kennus- ja m aak ein o ttelu a sekä vai-j M estari V arasvuori on o tsik o lla Jotenkin tuollaisen tapainen kaan kapitalistien riistäm iseltä. | lilttOUtUneitten arineijassa olevien ¡tuon m enetetyn kyvyn lisääm ällä Onpa se kauhun aihe u sk o n tu n n u s laitos on Yhdysvaltain valtiolli- M uita todellisuudessa ei mitään 'm u u lie n rä ä y n tä on päinvastoin vi-j v a staav assa m äärässä toisen kyvyn lan tav a to n ta ra h a n la in a u sliik e ttä , j o - ; “ Toai a m e rik k a laise n holliselle avuksi ja varo tu k sek si. Ai-¡ p o n tev u u tta — nuo rääk y n iättö m ik si ta siiioisen y lettö m än korkean kor-1 tug-' ju lk a ssu t P» hjuntähdes.sään seu- i h m tiu iislatio n filed with th e P o r tin a - le t ! at A ito jia , O re ., Ju n e 15, 1918, a > u « | u t i c < t ise-sa ja yhteiskunnallisessa elä- pi i usiuslaiu pykälää olekaan * nakin k ahdessa tap au k sessa se on ! tehdyt m uulit m uuttuivat yhtäkkiä kokannan vuoksi ei voi m uuksi s a - ! ra a v a n p ä tk ä n : b y . e c t t o n 19 o t t l i c A c t o i O e t. o t it , 1917.> mässä ylioikeus. T ahtoipa '•m -1 naiden herrojen tuom arien p ä ä -' tu n tu v a sti a u tta n u t vihollista ta is te - , aivan tav atto m ik si potkureiksi, joi noa kuin koronkiskem iseksi. Lainai- ; “ M inä uskon, ettii h a llitu s Anieri- Rorvarismielisillä aineksilla sa mitä tahansa sellaisia, joka i laisia ei ennen olt u nähty edes muu- li suuria sum m ia m illoin valtiolle ja I kun Y hdysvalloissa on k a n san halli- töksen takana, Sen t a k a n a , , n H ’l^ sa Toulin rin tam aosalla. kaikissa maissa ja etupäässä sen eläm antaistehia helpottaisi T äm än vaaran v a ra lta o v at am eri- loissakaan. E iäin lääk ärien käsk ettiin m aakunnille tai rah ap u laan joutuneil- tus. k ansan k a u tta ja k a n san hyväk- v a iti riistäm isen hinii jota nuo . ° i k r u te t‘u . Vii lta . . 0,1 Kaalu j Kalaiset e lä in lä ä k ä rit k aikissa eläin- lo p etta a nuo suurriistäjillä on riittävä s> v k a t ja kohottaisi sitä taloudellisessa, leik k au k set, koska !le kaupungeille ja lu otetuille yksi-1 ¡h a llitta v ie n s u o s tu m u k s illa : kan- viisi tuom aria rajattom asti l1,1^' klinikoissa a lk a n e e t neuvotella, eikö ran sk a laiset a rm e ija u p se e rit katsoi-i ! 1'‘ . . 1; . !l' ' Ilkll" ’il> kin. " Nam " h ä n " e stä ..... e n - ’ Kan valta ta sa v a lla ssa . sella kauhulla V enäjän työväen- ter veydellisessä ja sivi.-tykselli- itse n ä in e n velevat. voitaisi . k ek siä m itään leikkausta. vat täm m öisen tuloksen m iehistölle ' nen Pitkää tuli rikkain m ies Room an v a lta k u n ta , joka on pantu kokoon mo- hallituksen toimia, joten ei ole sessä suhteessa, vlioikeus tekee Y li_ niillä rin tam alle lä h e te ttä v ä t tu h a n yhtä v aarallisek si kuin kaikki ne hai v a lta k u n n assa ja ehkä koko seuai- n e s ta its e n ä is e s tä v a ltio s ta : tä y d e l I - Mika oik ; i m.uiuiuKuan m ahtaakaan periä ollenkaan ihm eteltävä, että ne linen liitto v a lta yksi ja e ro tta m a to n , net m uulit voitaisiin saad a rä ä k y tat, m itä m uulien rääk y m isestä s a a t kaisessa m ailm assa. sellaisen kansan tahtom isen lur- (lvsvaltain kansan, jos se ei KV jo k a on p e ru s te ttu vapauden, tasa- koettavat saada sen kukistum aan niättöm iksi. e tte iv ä t ne rääkym isel- ta a joiitua. Vaikka hänellä tie ttä v ä sti ei ollut haks,. Yyt lam a kansan kärsi- kene vapauttania:in jtseään v li- arv o isu u d en pohjalla, jo n k a e d e stä mahdollisim m an pian. Venäjän liian ilm aisisi sotajoukkojen liik k eitä mi ta. n h u o m attavia puhuja- tai mui- A m erikan isä n m a allise t ovat uhran- valhsyytta k,Katelevana esnnty- ,, .jkeudestaan ? M ahtaako sille jo k aiselle k a h ta m ailia lähem pänä ta kykyjä — kuten hänen isällään n e e t h e n k e n sä ja (»m aisuutensa", j. Pilkkukuum e, työväenhallitus on tehnyt m onta va km -anhenk, taas on tehnyt :kävdä niinkuin sille paholaisen k u untelevalle saksalaiselle. ja joillakin toisilla sam an suvun en- ¡ n’ C- (T ru e tra n sla tio n filed with the P o M n u stfi sellaista tekoa, joista porvarit ei i(» ss-ik iii 31 A -ln ria. (Ire ., lim e 15. 1919. a s i c q u i t i i l tisiliä talle kansalle semmotseu koit- j ah n eelle m jchelle. että paholai- Keinoa on jo koeteltu jäse n illä oli ollut — osasi ! telineelle j « . . « i i o i i by sicvion p j o , , h(. Ac t «if O ct 6th, 1917.) vät ensinkään pidä. M.m. siellä hän rik k a u te n sa a v u i'a h an k k ia h - ¡ P ienem pi paha. itisen j.i kapitalistcilli suure.n nen rä ä k k ä ä h än et k itu liaak si? R a n sk a ssa .” jo ta a in ak in m u u tam at kesk iajalla äskettäin voimaan astunut työt- s lleen kansansuosiota. K erran k in i ' ' 1 ,i: " '-‘ä juokse. Ville niin kovas- K olm enlaista leik k a u sta on ehdo I tm 'i - e n li v v a n tv - ui. K tl te li Ì1' ' A sian 'm - ■’ essa nvkvisellä kannal- ■‘m ustan su rm an " nim ellä tu n n e tu t tömyysv akuutussäädos on inuu- hän ruokki ro om alaista ä ä n e sty sk a r- i fl k a a d u t 'i a lo u k k a a t its e s i! ” te ttu m uulien m .vkistyttänuseksi. d es .. sain tn e ä sk e 11 ti i n h i i r t il in , | a ,m \ hdv sv altain kansalla ei oi- Yksi olisi k u rk u n p ää ssä olevan kal- k u lk u tau d it lienevät olleet (vaikka M aansa 10,0d0:psa pöydässä ja ja k o i- Ville: "E i a u ta k a tso a : isä on jä- an sellainen kauhun aihe. osa n iistä ep ä ilem ä ttä oli aasialais- ylioikcus on kum onnut loista k iyhem m iille Iessä ro ta k u n k a n ssa ." va- p e rä istä paistu ottoa i, on alkanut he- jokaiselle kaupungin Täkäläinen T ehtailijani lehti p u o lta voimassa olleen lapsitvö- keastaan ole mitään valtiollisia I ! . vpn leik k aam in en ; toinen n. ¡p erh eelle v iljaa kolm eksi k u u k a u d e l-j — -------------------------- likeuksia. sillä jokaisen oikeuden ;,Psieramen Poistam inen, m uuli kun rä ttä ä huom iota P ie ta rissa , nylkin (M anufacturers' News! on rie n -! ain. se on kum onnut sen jn lis -! m inkä ka|lsa v ritt.lS v a ) |i . ¡M » « ru lla kykenee y b ,a lk a a »ekä köyhälistön ollessa vallassa. V iral-' •X ii" !>;i val’ttiin ä ä n e t yllp iä lli- , < > tänvt lausum aan ; naiu-ksuniisen-a i i tä . m ä l n lä vii.le,. tuom arin voin,ai 1 „¡,1,.,, |ain laat'ijakunna„ tai liit- ul'’',',','“ k lo d la .e l.u ia uuala »air.,ut um i.,.| ¡koksi k ukistam aan Spartacuksen nos tam aa v a a ra llista oi jak ap in aa. Siinä ' sellaisen lainlaadinnan johdo-ta. ia että se on perus,„slakivastai-1....... ,,, hen‘ M. “ 5"™. KOlHiTessin Kautta ¡tu o n erikoisen e a lta kuuluvan hän xz.»». o nnistuikin odo ttam atto M 11 , llk »Hll I taR ym incnta päivässä. L r a u p e u d e n si-! • ••••*• »oi »u n uuni ia uitti l< m an hv- leim aten sen "m ielettöm äksi , . ,, nen sellainen laki, jftkir kieltää ¡ p j, nkeus voi tehdä tyhjäksi v ii-‘ rääyntä-ä ta e n ; kolmas M " l -I H - i- t - F i 1 - i i M H 1 ! j I I I 1 l i | kehto olisi „„ s,(H,inilI i(.p l|hnU.. vaikka tuo onntstumtee 'n paaasi- lainktadinnaksi ". Sen vastustus i ( ) T P R O II U I iin n tm iiin n n a i m f i l U< M l ¡1 - l $ », ••• alle kuusin oistav Uotisten lasten {jvu tuom arin kvnänvedolla, v , » o altio t v ö ,« sk 1 kei, | . issa, PIJR IJÄ R JE S T Ä JÄ N . johtuu siitä, että lain mukaan . , eläin lääk ärin ehdotta- , j ty en n ellessään sairaalo ja , t aSKa 1,enee ’o t t a v a hänen konsuli- L Ä N SIPIIR IN ,n .a lu n te n k in h ä n ,a ja n te ld e n k atk ase. k y „ lin(.neil li(äkäi iä on sJ.)ien | n v v n ^ s a Pom pejiiksen ansioksi, jo- ¡työstä pitäm isen — tai tärkein- T;iin;i xjj(,ikvn on todellakin TOVERI ALFRED HAUTAMÄEN valtio maksaa täyden palkan jo tain,m . joka herm osym patian k au tta ! ,„ t V enäjällä pilkkukuum e on aina ! ° ‘ U itaV a ®OtUrt N:h,,a MATKAT CALIFORNIASSA. (min sanoen sellaisten lasten työl- sat uinajn(.n - aitos. • Sen voima ,»u kaiselle järjestyneelle tv, »Iäiselle, 1 , 1 1 M 7 ö k' e" ™ " . . ................ «äHnbädän jälkiä, eikä »e I ,O , 7 t , Toveri H m ,a joka sattuu joutum aan tvött >- a tuotettujen tavarain valtiasta vjralli sesti kai m »en i l.,|m..Ie!la I.. k ra n k S e n s c n a ,,. joka 1« r „ „ „ a k o ik .,.„, M a |v a |i .» a k k a a « l,u™ ,n8a Gaina Jallu » | , ko,s s u a u . tain ä k i puhuu seuraavis- 11»»tmeenpanev an hallituki mäksi. Kukin työläinen maksaa ( to is e e n v ie m is e n . uksen ja «Hai ........... yliopi».on | l n t a v e n ä lä isiä oloja l a in e , . , »«r "i. Jo.la oi, ra u k k a »olaj.aikko Kuten jokainen ym m ärtää JäpttoleHa Yhdv svaltain in k . i n n r e s - l ,' l‘‘ l" l“ k’ rt" sa sll'n » n aio .n lslin a. r a - , . „ ...... . ................. i l alla,.»»., ,nykyi»,.»»,, ■ R anska.sa»,: KESXKUUU.A k» »Ime prosenttia p a lk a staa n ! ... . i n tä rta a taudin hirveän levenemiseen Nam kesk itty i noiden koin ien m ielien E u re k a ja y m p äristö utittaa m uulilta voitavan saada räii-1 i t i tuollaisella lailla oli-i ollut m«>-, s¡n voimaa. Se käsittelee . i . . h - ¡K ! 23—24—25 .. . . . , parsinkin koyliemman väestön kes- , A työttöm yys vakuutuskantaan ¡a , i - i , . kynuskyky p oistetuksi leikkauksella, ........ i kasiin koko Kooman tasa v a lla n vai-1 26—27. nessa suhteessa kauaskantoinen työnteettäjiä verotetaan viisi pro .Ivsvaitan- k , k u n , jtiu k -; ,„nka v,,„Iä„,ätta ,,n, ! M n ' e v ltu u ,” ‘ I tiollinen - - .................. - ............. ' ,Un . )a so tlla a l,inen m ahti, jo ta F o rt B ragg ja y m p äristö 28—29—30. ovat ihcsyöpäläiset. senttia palkkoina m aksetusta seuraus — « ei . tosin . n niin i i.,. kauas s.ma stipoikaansa, antaa sille tukka- hengenvaarallinen. H änen selityk t t i v i ä i f t o n in aksi l.-d i ja Iti k 1’ o f T9 rien 9»» r» T-» a t. ä ’7 ♦ ta- i ' he k ä ä y v ttiv om ä ty lailla a sum m asta. Sellaisia t v'»nteeltä-I ^ kantoinen ‘.l ' 11 1 ^ kuin ” ’n " olisi l!>1 ^ll^ ’ p<»l!yjä ja häväistyksiä milloin ' sensä m ukaan jo htuu m uulin rääyn H EIN Ä K U U LLA : loudelliseksi hyödyksi. RIKAS CRASSUS, P om pejus ja C rassus v alittiin vie-i F° r t B ra«S * y m p äristö 1 - 2 - 3 - 4 jiä jotka laim inlyövät suorittaa 1'Jl t niottom .isti ade kuusi- vajn suvaitsee, ja se suvaitsee a- rustokudoksen näivettymisestä i m uinaisroom alainen k ap italisti. ■ —a—6. osuuttaan seitsem än päivän k u _ ‘ toistavuotisten lasten työssä i settaa kongressin nurkkaan h ä - ! ° ± , a , k_u^ unpäätä". jot^n j jiä te ise k si v irkakaudeksi k o n suleiksi, . c . »us voisi lo p ettaa poistam alla I M arcus L icinius C rassus, jo n k a ! ; i v irk akauden p ä ä ty tty ä C rassus O sastot C aü fo rn iassa. V irk a ilija t luessa m aksupäivästä, sakotetaan tta n il' CI1, m utta n kuitenkin peämään aina siiloin kun .'H o i koko tuon vaieruston, m u tta s i i n ä ' H ikanim enä oli Dives . • . (rik a s), eli pääsi m aa h e rra k si S yyriaan, jota pi- o sasto issa kym menen prosenttia .«-«i-— « , täm v 1alk- a i k e i a n ’ Pa a s sellaisen e lla is e n t t a a . - - ' ; t kcuden . .. i ......................... » * » ko itäk ö ö t huolen e ttä nä- m aksu- ta ,n ä j laki ,akl tuom arien . - «■>»...«>. iv .. « todelliset lycjviii.-ivc n.«»- i t n vain v arottava, e tte i le ik k a u s v e it-1 noin v. 115—53 e. Kr., siis Room an . e e ttiin edullisim pana ry ö stö ä!u eeu a m ä p u h e tila p isu u d e t tu le v a t o sasto n K apofr niixiii k.iH > sa, e t t ä la p sia ; nientä jät, kapitalistit, käskevät si pääse lu isk ah tam naan aan ja p u n k a st- 'ta s a v a lla n viim eisellä sum m asta. vuosisadalla. ; koko v altak u n n assa. Siellä C r a s s u k - k o k o u k s is s a h eti p a rh a a n jä rje s te ly n Siten kertyneitä paikallisia va saa käyttää valtion sisällä myy- niin tekemään. |a tuo laitos ei ria a n henkitorvea. M uuten hän ar- ¡V aikka C rassuksen suku o ik eastaan j sen su u ret rik astu m isen to iv eet k u i-1 a laisik si, n eu v o teltak o o n m iten saa- a s ti p aran tu v an , oli a lh a isp e rä istä nousukassuk.ua, o lijie n k in loppuivat lyhyeen. H än y r i t t i ! daan p aik k a k u n n a n koko m™ roja hoitaa ja m aksaa niistä v a- tävien tuotteiden valm istam ises-iole mikään sellainen, jonka voi- velee elukan nopeasti paikkakunnan koko suomalainen tä s tä leikkauksesta. jo h ä n e n isänsä Publius , , . „ . . ... L u u m u si h eti alu ssa h au k ata suurem m an palan ; väestö kuulem an tov. H a u ta m ä e n du - liokunta, jonka muodostav at työ- sa» 'disi ehkäissyt huomattav as-j si tav allisilla keinoilla reiorm ee- M utfa m uutam an) R an sk asta saa- ( rassu s liittynyt ylim ysvaltaiseen se- l uin suuhun m ahtui: läksi ilm an liettä väenjärjestöjen edustajat ja te h - 'ti krpsityon riistäm istä. Ja ju u - ! rata. kuten muita valtiollisia lai-' tu jeu cläiulääkiiitä-selostuksien m u -1 n aatin piiriin eseen k an san v altaa v a s -' m ink ään laista m uuta e tta kuin Puoluef, rvehdyksellä, dasvaliokunnat, ollen kum m alla- ri siksihän se vlioikeus sen k u-ito k sia voidaan reform eerata uu- kaan eivät ra n sk a la iste n e lä in lä ä k ä -, taan. Isäkin oli ollut h uom attu m ies: ! saad ak seen mi< linm äärin lih rvöstä ► ---------------- ■ - - — kin tasasuhteinen edustusoikeus alueellisen vakuutuskom issionin valvonnan alaisena, johon kuu luu 'kaksikym m entä yksi jäsentä, kaikki järjestyneen työväestön edustajia. T yönteettäjillä ei ole m itään tekem istä niiden varojen kanssa. T ehtailijani lehti pelkää, että täälläkin alettirisi eri valtioissa vaatim aan sam anlaisia lakeja vuoden tai parin kuluessa. Siitä syystä se varottaa tehtailijoita, selittäen että “ valveillaanolo on olem assaolon ehto", kuten se on kin. ii Järjsstöfnine asioita j SO- 1 ( a iifo rn ian s. s. o. V aitiokom itea. .............................................................................................................................................................. . Suomi Saksan ja lahia- Iki scs,a- i,,nka ''rillin™ «< Saksan kanssa Berlinissä maa- ¡hsk. z n:nä. « , i . n i rien raatelemana 1 Aina sorjan alusta alkaen sak- jcstiväi innka ( o ’3 t e n s i h 1 v) Hui,tik. 17 p:nä Oskari Tokoi, ten ottam a askel oli sotilasretki- (Saksan valtiopäivien) siturva- likkvvdeu alaisena ja heillä 3C;0 avustam aan miliisiä ja suojele- uikoasiain kom isan sosialistises-! kunnan lähettäm inen A ln e n a n -; liokunla hylkäsi. 13 äänellä 10 tv .ikiä ta .......... ........, .. Yiin ! s\ , nHHisKTisOssa. protesleera- i { maalle niiden monien pyyntöjen j vastaan, itsenäisten sosialidc- Seuraavan t 3.U0U kuulan,iskua, m a a n v a e s to a r y ö s t ö ,I tä . . . / päivänä sotavirasto tässlt ! va" " d h ‘ *1{a tapaa vas-j johdosta, joita saarten v äemöitä. ' m<»kra;it,ien ehdotuksen, että A lt-! Berlinissä ' s a | a is,-t o v a t U n tn e m st i Itr 1 1 r K k .x \ t i- I 11 ' 111 m e ti es, v ■ , I »Cl 1 tn julkaisi seuraavan c r-.« r « a m b itio n filc l witli th e l’. « n u > t « ' lU O r .ls ll a lk u -' iaa” ’ i’dl t kenraali M annerheim j i<»ka on enininiä.kseen ruotsalai j vcnantnaalla-olevat sotilaat kut i- ausunn» »n : at Aston.,. <»n-., luu 15. t"ts. rojuiini n e e t ja l e v i t t ä n e e , p r o p a u a m la a n - - • 'V a lo k aK tu in " Itäinen s,.¿a n äv ttä- ¡kohteli vangiksi joutuneita puna i siä. oli saapunut. Täm ä toimen uttaisiin pois ja Saksa lakkai ■ i b y m -e t io n IM o i t h t A c t o f o th { .♦ , ' . •' l U l t » I d !<T 1’ / ! / \ \ - K lu itr L J Su»»wes-a ia (»noitain {: •. • . 1. J 1 1 '«i^ianrh ni° * ) hteistoiiyjinuassa Suo kaartilaisia, lian osotti, ettii sa- pide hvv iiksvttiin Ruotsin narla- sekaantum asta •iloinen sisinsiili Suomen porvariston yhteistoi-j joUk ko|ensa avulla. l ito pr««pa- l>«Y;illikkö Suomessa men ¡lallituksen kanssa, saksalai ilo t I s k v d d S h a r i ä niaila kun punakaartilaiset köli,e- m entissa helmik. lo p mä j a pan asi» »¡hin. m innasta Saksan junkkeriston I o<an4 a <uotuisan ............. . nim itti tn, niaaperan set joukot ovat astu n eet maihin arm eijan \ ‘tuj«mk,\ksi.‘ JivaV y an5 iksi >«’»t«neita valko- Hiin täytäntöön pari kolme päi- Saksan armetj kanssa ja heidän toimeenpane- {varakkaiden ia erikoi 'c m u r n , >« 1..K.I11..1. M yöhemmin saapui I ! ra l»ran,ing, ruotsalainen po lu o m essa. ............. i o . ’kaartilaisia sotavankeina valko- ¡ vää myöhemmin, ilhelmin arm eijassa palvelleet k -n r o ,ia iijt ,lkscn JOUKl »,. saatu- niasta Suomen raatelusta kirjo-I ruotsalai<sv ,uv isen m aanom ista-! M 1111111,1111 liitlinen johtaja, leimasi "törke lisää saksalaisia s. »taväenosasto- \hv enann,aan saaristo, joka ka- äksi ulkokullaisutideksi" puheet. ,a tetaan "C urrent H istory (A i-jja-h errasto n keskuudessa. T o i- ' ^u‘ •>nala,Ac l' J"111'' annetuin p v -);ii,n j,,‘u . .,n,ke;a u: Kuun. nuput vai noin yhdeksänkym m entä k a u in u H istoriaa) atkakausleh-j se,ta puolen, tsaarin bv n kra.ia:, • r,n l” ’•».la,>ta opetusta saksalaises »aikki upseerit rttä Suomen oli hädä t, s s a a n e i s c - joka vuden- h-.-iän kertom an m ukaan sak sa sotatieteessä ia saksalaisissa! den kesäkuun num erossa p itk ä s -: toim eenpanem at li. Suom alaisten santarm ileh-j V; tien lukijain erikoisesti sopisi tn -.k - ttistua tuohon artikkeliin pääs täkseen selville siitä “onnesta" ja “ vapaudesta", jota tuo h irte-lsi; hisjoukkio on Suomelle hankki-i ............................ ...... i iim tvim ■ -i P llei11min kuin jäse- hettäm isestä Suomeen. nut. Heidän ei tarvi.se pelätä j pakeni Sak aan ja liittvi Saksan j •Sa,' sasta 'a nämä v aru -.cet ehkä "..^elltsia vastaan si uhitelevalla , , ... 4 „’M."11* nenä .Skandinavian vaiti«, l i i to s s a hallitus vastasi vaatim uksella, et- artikkelin sosialistisuutta. Sillä , arm eijaan. H elsingin’ vli. »pisto ! ubvat usa ta k sa n V enäjältä s a a - j-'0 p n ä kerrotaan sellainen a - I s o l l a . , „ s mahdollista, venalaists-) (),ittenkin . 1 in,oniaatt ikllnn; V jä- ta >Uoin« n vesillä «»le at venäläi- m ainittua aikakauslehteä ju lk a i-' näytteli huom attavaa osita tässä niasta rv öst«»saaliista, ' sotalaiva, on joko riisuttava venäläinen see suurkapitalistinen “New f liikkeessä. \ :u l'M5 kokonai m ainittu . aseista tai vietävä venäläisiin sa eräässä pietarilais York Times.” nen pataljoona uomalaisia t;ösA lausui. tam iin, !, k st-Litov skin rauhati- Selostettuaan lyhyesti Suomen teli Saksan lipuu alla. sam alla ! ie1i^essa lokakuulla, 1917, - ^"inm uk en 5 unen artiklan mu haastat tclukert» »mitkses entista valtiollista tila;,, puoluei kun suom alaisia ei ollut X enäiän ! tu>sa . . . ';<n -'ar^ ‘s~ 13 p:n pu«»lipäi- ta. työväestön toimet upatieniaa arnieua-sa. vapaus asevelv t »lli- e ,,a saksalaisia vedenalaisia kävi j Me.konen osa tiloin 13 prosenl-H i vastusti ruotsalaisten joukko- tV sr, ni , n ' . . , , ‘ en väestöstä on ru<»tsa-' jen maihinnousua. ; , öl* i e 4 “ ^’ivotte.u- ' ' .iti menne» sa. Boshcvikh mää- suurta vallankum ousta, joka suudesta plleti vksi \ enäjän kei säännöllisesti Suomen rannikolla. I'• id ) Suonien immäkseen yläluokka- ' ’k ' 11 o sen.t o.i Saksan »i"i a, Itäm eren laivaston ko- sv oksi porvarit vallasta, ja tvö- sarillisen hallituksen kunnioi.tu 'siirtäen aseita ja am m uksia suo- i laisia, enimmi sekna,ituni,nen. oli pidelty salai- v e n ta ja n biyttäm ään vaatim uk- Saksalaisten hyökkäys malaisiin laivoihin. laisia. Senlisäksi näillä mailla on väe, ihaili, uksen k eskinäi-avul lis mia suom alaisten etuoikeuksia. se<t, ,o kuukausia. sen. Saksalaiset am puivat ja u- ta suhtautum ista \ enaiän hol- Maaliskuun vallankum ouksen \ alkokaarti, kenraali M inner- i !ltvlsla historiallisia m uistoja, Maalisk. 3 p:na saksalainen s o - i M aaliskuu kului retkelk- pottivat neljä venäläistä veden- Kuotsin tnaakun- tavaenosasto vallotti Ah v e n an -; tauti,luisessa. H uhtik. J o u t a a - alaisia shev ikihallitukseen, historioitsija : ja v arsinkin Riigan antautum isen t heiniin kom entam ana, ta itu »li s’^ a •<'u,,ini maihin noustessaan lia n - ' taua kuusi vuosisataa. Ruotsin , jatk aa : jälkeen Saksan agentit, joita nyt i vallankum ouksellisia Jos “punasta" Suomea ov k annattaneet \ enäjän bols kit. niin “Valkonen" Suomi m itä toim ivim m an liittolais Saksasta. V aasan hallitus työskennellyt suoranaisessa ja lusta asti käyttäneen suuna sittem m in avoimessa yhteydessä Berlinin kanssa. Se on valtavas ti saksalaismielinen. Näiden hallituksien väliset suhteet jo ‘ maila kertaa !$tksa veti varhain m uodostuivat vasalli luontoisiksi suomalaisiin nähden. Se käy selville rauhansopim uk-
