Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 11, 1918)
TOVERI TOVERI Llnnen suomalaisen tyflvlen iinenkannattaja, ilmestyy Aatonassa, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. nattaa jokaisen työläisen lukea: 942,000 ulkom aalaissyntyisestä 21 “Osana siitä valmisfuneisuu- täyttän eistä m iespuolisista asuk desta, johon Y hdysvaltain on ryhdyttävä sotaa seuraavan ai TO IM IT U SK U N TA : siirtolai- W. N. REIVO, LAURI M O ILANEN, kakauden varalle, on A D O L P H SALM I, A. II. MÄKELÄ, suuslakien perinpohjainen korjai ___________ SULO SW A N EN. lu. Xe läheiset ystävyyssuhteet TOVERI joihin täm ä maa on tullut m ui (T H E COMRADE) The organ oi the Finnish workers in the den maiden kanssa sodanaikai Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, sen liittolaisuuden kautta edel at Astoria, Ore., by the Western Work men’s Publishing Society. lyttävät että uudet lait tulkitse A N TTI J. FAKTAN. Manager. vat ansionm tikaista vastaanotta Entered as second-class mail matter July 18, niitä kansallisuuksia 1912, at the postollice at Astoria, Oregon, vaisuutta under the Act of March 3, 1879. kohtaan, joiden asetovereina me Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 juuri olemme olleet sodassa. cents per inch. Special discount is allowed for larger and continuous advertisements. M utta koska on m ahdollista, et TOVERI, BOX 99, ASTORIA, ORE. llniotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- tä tänqe tulee parvittani siirto ilmotukset $1.50 kerta ja muistovärsyillä laisia jotka pyrkivät ¡lakoon so $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- liitto-ilmotuksct $1.00 k e tä , halutaantieto- taa seuraavaa kurjuutta ja köy ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima- ilmotukset $1.56 kerta, aviocro-ilmotukset hyyttä. niin ei voida sallia täm än $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk joutuvan ulkom aalaistul- sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu maan lee rahan seurata mukana. Englanninkie j van valtaan. Samoin sen ameri- lestä suomennetaan vapaasti. kalaistum attom an kansanainek T IL A U SH IN N A T Yhdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .$5.50 6 kuukautta. .$3.00 sen aiheuttam at vaarat, joihin so 2 kuukautta... $I.o0 1 kuu kau si... ,o0 ta on kohdistanut huomiomme, Suomeen ja muualle ulkom aille: Yksi vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.25 ovat varottavana esimerkkinä sii tä että am erikalaistum isen täy Miksi sitä nytkään tyy tapailtua rinnan m aahansiir- tym isen kanssa. .Me tarvitsem m e kyselee? jonkun yhteisen toim intata van. jonka mukaan halutut siir- Ikäänkuin teeskennellen tietä mät i< »myyttä M ooneyn syyllisyy tokrset am erikalaistuvat ja tu den tai syyttöm yyden suhteen, levat kansalaisiksi sekä todelli antavat lännen suuret päiväleh- suudessa että m uodollisesti, sa det nyt tilaa palstoillaan kert >- malla kun vastenm ieliset pide- m uksille presidentti \ \ ilsonin ' taan ulkona tai sallitaan heidän a ruoastaan uudesta yrityksestä Mooneyn ¡m aahanm uuttonsa ¡niin vähässä m äärässä, että ne hengen pelastam iseksi, jopa kir joitelevat toim ituskirjotuksiakin, (voidaan kansalaistuttaa eivätkä joissa ikäänkuin häm m ästyen se ¡m uodostu parantum attom aksi pa- litetään. että lieneekö siinä sit- j ¡teeksi. Kaiken tiiman ¡»itäisi ta- tekin salaliitto kysym yksessä. ; p allilta tavalla joka ei huikkaisi M utta vaikkakin ne nähtävästi jm itään kansallisuutta asettam al- valm istavat tietä sille, että voi l la ketään m ihinkään erikoiseen vat taitavasti perääntyä entises asemaan. tä kannastaan jos California»! I “Sellainen menettely tapa, joka kauppakam arien on sittekin pää;- vastaisi tarkoi ustaan kaikissa tettävä Mooney käsistään, niin ylläm ainituissa suhteissa, joista ne edelleen liukasti pitävät kiin ¡m uutam at näyttävät olevan aut- ni siitä, että Mo»»nc\ tuom ittiin I tam attom asti ristiriitaisia keske rehellisen ja puolueettom an tu t j itään, ehkä näyttää m ahdotto- kinnon jälkeen, ja että kaikki J malta, m utta kuitenkin -en vlei>- häuen syyttäjänsä ovat puhtaita | piirteet ovat jo esitetyt. I.aa- kuin pulm uset, sontiivouti Ox- jan kokemu K sen o m aav a kiina nianista liek ertiin ja viimeiseen laislähetyksen saarnaaja, -pasto porttoon saakka, joiden todis ri Sidney Gulick on esittänyt sen tusten perusteella Mooney tuo ! lukuisissa lent» »lehti.-is>äan. il. m ittiin. luen suunnitelm iensa mukaan Xe (»elastavat sen mitä niillä ¡inltai-ö kustakin m aasta laske nähtävästi on pelastettav issa, ni (maan vuosittain maahan -ellai m ittäin istuttavat vleisöon sen tien määrä siirtolaisia, joka vah käsityksen, että Mooney arm ah taisi -en kansallisuuden keskuu detaan m urhaajana, jos hänet desta kansalaisiksi tulleita mies vapautetaan. eikä vapauteta puolisia siirtolaisia, seka näiden syyttöm änä, kuten asianlaita t< - kansalaisten anierikalaissy nt v isiä dellisttudessa on. i lajisia. Jokaisen maahantulleeii ( )sa niistä m oittii ankarasti ¡siirtolaisen olisi kerran vuodessa sitä presidentin asettam aa ko ¡regiteerauduttava ja m aksettava missioina, joka on ikäänkuin a i vuosittain kym menen dollaria heuttanut nämä ¡»residentin se veroa. Heitä kellotettaisi käy t- kaantum iset tähän asiaan annet-i • läm ään hyväkseen kansalaistut- ttiaan sellaisen lausunnon, että i tam isneiiv> »en ia opetuksen an- Mooney tuom ittiin väärien to jtam isek-i perustettavia oppilai- Jtoksia ia vaadittavat (»¡»¡»inäyt- distusten perusteella. I teet suoritettuaan (kolme eng- Mooneyn vapauttam inen saat lanniukieh <sä. yksi Amerikan taa hyvinkin tulla vielä kysy »historiassa, yksi Y hdysvaltain m ykseen, m utta koskaan ei ta i hallitusm uodon tuntem isessa ia pahdu sitä. että porvarillinen ■ yksi kansan\ altai-uusperiaatteis- sanom alehdistö tunnustaisi hä : sa i alenisi vuosivero neljään dol nen "vytteeseenasettam isensa a- lariin. lunpitäin ollrau salaliiton tu lo k “ Kansalais» »ikemlet m väännet sen. salaliiton, jolla tarkotettiin tuhota Californian ia varsinkin täisi ainoastaan ylläm ainitut op- San Franciscon tiniot. Ja ylita- 1 pinäy tteet suorittaneille siirtolai- \ aitan tapahtuu, että todellisia ! sille joko viiden vuoden maassa- syyllisiä koskaan koetettaisiin- t i <-loit * ialki-ci tai myöhemmin. kaan asettaa syytteeseen, niin Kaikkien sellaisten, jotka tutkin suuri on kauppakam arien vait i not suoritettuaan vielä iättäisi- I vät tulem atta kansalaisiksi, olisi kaikkialla. ¡m aksettava neljän dollarin vu»>- SiirtSlaisuuskysymyk- Jtuinen vero, kunnes ottaisivat kansalais» »ikeudet ia sellaisten sen ratkaisu- jotka eivät v<»i-i tutkintoja suo hankkeita rittaa. olisi m aksettava kym m e (True translation filed with the Postmaster at Astoria Orc., Jure l l , 1918. as required nen dollarin vuosi vero jatkuvas by section 1? of the Act of Oct. oth. 1917.) ti. ' Kysymys työvoiman hankki “ Tällä suunnitelm alla olisi se misesta sodan jälkeen antaa tä hy vä puoli, että sen kautta las käläisille suurpääoman edustajil kettaisi m aahan suurin siirtolais- le j<> verrattain paljon päänvai j määrä sellaisista kansaJlisituksis- vaa. Toiset puuhaavat ovien ; ta. joiden jäsenet ovat osottautu- täydellistä aukaisua aasialaiselle neet halukk iksi tulem aan Yh siirt» »lai-uudeNe. toivoen sieltti* dysvaltain kansalaisiksi. j;r osot- saavansa riittävän määrän hal tautmu-et halutuim m iksi kaikis papalkkaista ja taisteluky vv t ö i l sa muissa suhteissa. \ äkilukti- tä työvoimaa. Toiset taas suun- ¡tilastot esottavat, että siten tu- nittelevat siirtolaisuuslakien uu l lisi sellainen siirtolaisuus jota delleenjärjestämistä, asettaen pe vähimmin halutaan, enim m ässä rusteeksi eräänlaisen maihinpää- m äärässä autom aattisesti sulje syrajotuksen. joka riippuisi sii tuksi m aasta, scamalla kuin ha tä. missä määrässä kunkin kan luttujen lukum äärä lisääntyisi. sallisuuden siirtolaiset ovat tul ¡M iten sellaisten «vähentämiseksi leet täällä kansalaisiksi. Tästä jotka kieltäytyvät tulem asta k an suunnitelmasta kirjottaa m. m. salaisiksi. olisi välttäm ättä jo ta portlandilainen Morning Orego kin tehtävä, käy selville num e nian seuraavaa, jonka kyllä kan- roista. jotka osuttavat, e ttä 5. kaista oli ainoastaan 3,221,000 kansalaista vuoden 1910 väkilu- kutilastojen m ukaan. Miten nä mä jak au tu v at eri kansallisuuk sien kesken, näkvv scuraavasta : “ E nglantilaisista oli 770,000 tullut kansalaiseksi ja 44’>,000 jäänyt tulem atta, saksalaisista 88’>.000 kansalaistunut ja 389,- OCO d i sitä vailla, kun sitä vas toin itävaltalaisista oli kansalais tunut ainoastaan 149,000 ja 460,- 000 pysytellyt kansalaistum atla. unkarilaisten keskuudessa olivat vastaavat num erot 39,000 ja 219, 000, venäläisten 1 ‘>2.000 ja 545, 000 ja italialaisten 126,000 ja 586.000. Lukuisa joukko näistä ulkom aalaisista ei ole ollenkaan siirtolaisia siinä m erkityksessä että olisivat tulleet m aahan aiko mukselle asettua tänne pvsvväi- sesti, vaan ainoastaan joukko ku leksivaa työväestöä, joka on tu l lut tänne ansaitakseen m uuta man vuoden kuluessa kylliksi ra haa. voidakseen palata takasin kotim aallansa ja elää siellä ver rattain m ukavasti lopun eläm äs tään. “ Ylläm ainitun viiden prosentin suunnitelm an perusteella tulisi siirtolaisuus sellaisista maista, joiden asukkaat ovat suurim m as sa m äärässä kansalaistuneet, val tavasti lisääntym ään, kun taas vähenisi niisiä m aista, joiden a- sukkaat eivät ole tulleet kansa laisiksi. Edellisiin kuuluisivat bulgarialaiset. un mtenegr» »laiset, englantilaiset, hollantilaiset, suo m alaiset, ranskalaiset, saksalai- se t juutalaiset, skan,Iinaa vialai- set, skotlantilaiset ja vvalesilaiset, ja jälkimäisiin bööniiläiset. kroa- ti.ikiisct, -loveiiit. kiinalaiset, ktttil »alaiset, kreikkalaiset, italia laiset. japanilaiset, niagvarit, -ilek?ek< e cset pii» »kalaiset, portll- galialaiset. rm nanialaiset. venä läiset, e sp a n ja la ise t, ja turkkilaiset. sv v rialaiset * . “ Iällä suunnitelm alla olisi varsin terveellinen vaikutus kii nalaiseen ia japanilaiseen siirto laisuuteen. j»»ka vähenisi huom at ta v a sti. ja kuitenkin se ¡»»»istaisi sen erik»»isaseman, johon nam; kansallisuudet n vt ovat asetetut ia joka »»n alituisena hankauksen liheena. \ uosittain m aahanlas- \cttavien ja;»aiiilai>ten lukum ää rä alenisi noin puolella siitä, nii tä >e »m ollut keskim äärin tii len vuoden ajalla ennen vuotta 1'15. samalla kuin kiinalaisten vuotuinen lukum äärä alenisi 1.555:stä 1.10 ».teen. Maikkakin ,e jotka pääsevät m aahan, olisi vat oikeutettuja tulemaan kansa laisiksi, olisi niiden lukumäärä sittekin niin pieni, ettei se mi tään vaikuttasi työsuhteisiin, ei kä siis aiheuttaisi mitään erikois ia yhteiskunnallista kysym ystä “Sen erikoisansio olisi siinä, •ttä kiinalaiset ja japanilaiset tu- istv.ii silloin samalle tasolle nmi len kan- ilhsuuksien katissa ja poistu isi se erikoistilanne, johon nykyinen laki heidät asettaa. Kansallistah »tulen kannalta on tämä -e:kka mitä tärkein, koska suhteemme Japanin ja Kiinan kanssa v älttäm ättöm ästi käyvät iheisenitniksi ja niinollen se a- 'em piarv, »i-muden leima joka uäi- leu kansallisuuksien k» »Iidalla uv kyisin on. käy alituiseksi rii danaiheeksi." Y llaolcv aan saanee huom aut taa ainakin sen. että num erot ei vät valehtele. nfutta niitä saate taan maalailla miten kulloinkin »m edullisinta niiden käsittelijöil le. Y lläm ainittu kuva ei ¡»idä ollenkaan paikkaansa mitä siirto- haisten m aahanpääsyyn tulee, sil la helppohan niiden jotka halua vat halpapalkkaista työvoimaa, • »n saada suhteiden m uutoksia, htm he kerran ovat niiden tutkin tojen toim eenpanijoina. joiden kautta ehdotettujen kansalaisten kuntoisuus m itattaisi. Kielentai- tavuus ja am erikalaisiin oloihin tutustum inen on jokaisen siirto laisen ensintäinen velvollisuus.! m utta kuten sanottu, työnteettä- jät eivät sellaisista välitä, silla halpapalkkainen työvoima on heille kaikki kaikessa. No. 134 sa a n e e t y rittä ä kilpaa itse k iin a la is h itti teo llisu u tta, kum arsi itsen sä h» viin, sai p ääsiäisinä su o sio n o o lu k sia ten kanssa. M ikä olisi poloisen suom alaisen ja piti k erran öiset k estit Rasputi- kohtalo, jos nuo au tu u d en p o rtit hä-1 nille, joihin k u tsu ttiin kaikki P (n e ltä tu lev aisu u d essa su lje tta isiin ! Ita rin kauneim m at ilotytöt pyhim ystä — — — v iih d y ttäm ään S IT Ä S U O M E N L A H T A R IE N S A LA - kom me, e ttä se k ä s ittä ä su u ren enem BILLY SUNDAYN SAARNOILLA : Nyt elelee sam a mies Neyvskiil., m istön. V arm astikin täm ä s e littä ä ovat A m erikan su om alaiset san tarm i- 'v a lk o p ä ise n ä köyhtm yksenä S O P IM U S T A suom alaisen so sialistin su h ta u tu m i lehdet nyt ru v en n eet tä y tte le m ä ä n H änet n äh d ään joka aam u linkut- koetetaa n k a ik in ta v o in p im ittä ä . sen, jo k a kaik ista m ailm an so sialis p a lsto ja a n — luonnollisesti, sillä rai- tav a n läh eiseen ruokakauppaan .¡Hii te is ta on kaikkein yrm ein, itsepäisin ( T r u e tr a n s la tio n file d w ith th e P o s tm a s te r m ahdottom in sovittaa. H eidän vaahan uskonnollinen hum puuki vain ( toen ilm aa kom ealla, kallisarvoisella at A s to r ia < >re., J u n e 11, 1918, as require»? ja by s e c tio n 19 of th e A c t o f O c t. 6 th , 1917.) su h ta u tu m isen sa on sellainen, e ttä tie tä lah tari-saalistu k selle. k tp ilh i, ainoa, joka en tisessä arvosta L ontoolaisen Dally T im esin T ukhol h e itä ei so ta v äh ääk ään liik u ta; e ttä Yksi Billy Sundayn m ie lia in e ita on :n jälcllä. man k irje e n v a ih ta ja tie d o tta a , e ttä täm ä on k a p ita listin e n so ta ja e ttä n a i s t e n h a m e i s t a saarnailem i- P u o d ista hän p alaa m ytty kainalos- ty ö o rjat ovat hulluja, jos siihen se b erliiniläinen Ix)kai A nzeiger kieltää k a a n tu v a t ja ru p eav at taiste lem a a n nen. Se on m onen m uunkin saarna- sa j a köm pelösti tek e e tulen , . S aksan ja Suom en välillä tehdyn sa k e sk en ä n sä sotivien k a p ita listie n ta is pöntössä re u h a a ja n lem p ite k ste jä. lunniin, k ä ristä e n vanhan k;.mi n laista sopim usta y k sinvaltiuden pe telu ita. T arjo aah an se niin m ukavan tllaisu u -j p a a ]iä p alasen lam paanlihaa ru sta m ise sta Suom een sekä suom alai “T odistus viham ielisyydestä ilm e den h e rk u te lla s a a s ta is iss a inielikuvi — Ei tu le toim een Venäjä ilman sen sotaväen a se tta m ise sta S aksan nee jo k aisessa kokouksessa, jonka tu k sissaa n , sam alla kun saa n äy tellä h irttä m is tä , ilm an kotitarkastuksi.» m ääräy sv allan a la isek si ja A hvenan suom alaiset so sialistit pitävät. E ri m ukam as m itä a n k a rin ta siv eellisy y t höpisee ukko. S a attep a nähdä, km. m aan saarien R uotsille luovuttam isen ty isesti täm ä seikka painuu niiden tä. masLiii, tu rm a tulee siitä, kun saa n a iste n huom ioon, jo tk a k äyvät suo e stäm isestä. E rä ä s s ä Billyn sa a rn a se lo stu k se ssa daan liian paljon vapautta. Kuinka m alaisten so sialistien asum issa t a S am alla tuo en g lan tilain en k irje e n loissa P unasen R istin taik k a jonkun k e rr o ta a n : voi k an sa tu lla toim een ilman h e r v aih taja kuitenkin kertoo, e ttä S a k isänm aallisen toim innan asioilla. He “Ja tu rh a m aisu u d esta puhuessaan ro ja ? Ei tu ltu ennen, eikä talla nyt. san a rm e ija ssa palveleva e v e rsti von eivät m erk itse m itään so talain o ja e i hän huom autti neito sten p u k u tav a sta N öyränä k u iten k in sam a m; s s a a Redern on n im itetty Suom en sotaväen v ä tk ä anna m itään hädän ja tu sk an ja siitä m itä se a ja tte le v a s s a (n im it puu k e rra n viikossa bolsheviki lain. »«»n m iu r i n a a i m i i u a i ise n r A sti ti J t l tte l niin sik a ja le v V a d s h s b r a i • * liev ittäm isek si m aalle, joka heille ta r täin esik u n tap äällik ö k si sekä on jo sa ap u josi tu rv a p a ik a n sen ty ran n iu d en j ä r kuin Billy S unday ja h än en kaltai-1 tu k sen e lin ta rv e k o n tto riia . jos nut H elsinkiin ja a lk a n u t jä rje s te llä jeste lm ältä, jonka alaisia he olivat o- sensa, — Tov.) ihm isessä v aik u ttaa, nelte, hänen ik ää n sä katsoen, anne suom alaista a rm e ija a sak salaiseen m assa kotim aassaan. C anada a u k asi hän sanoi, e ttä tää llä s a a te ta a n p eru s taan ilm an ky sely jä e lin ta rv e k o rtu - m alliin, sa k sa la isten opetusupseerien p o rttin sa selälleen ja v ap aasti laski taa kouluja joka n u rk k aa n , p e ru sta a ja ja hiem an rah aak in , jotka hän uljaita k asv atu slaito k sia. ra k e n ta a , johdolla. Mikä tuossa sa la ista sopi m aahan näm ä m iehet ja n a ise t; ei ta a tto se n i, en kelini" lausm n a s e tta n u t heille m ink ään laisia kysy kirkkoja, lukusaleja ja m itä hyvänsä, i m usta koskevassa u u tisessa s itte oli m yksiä uskonnollisista taik k a polii- m u tta näm ä e iv ä t e s tä A m erikan kan- p istä ä ta sk u u n sa ja n v lk y ttää sit- si ollut p e rä tö n tä / A inoastaan se, tillisista m ielip iteistään , antoi heille saa haisevaan h elv ettiin jo u tu m asta. tpn v,.,. iip, ' . . ' e tte i sopim us enää ole “sa la in e n ”,- oikeuden k ä y ttä ä om ia uskojaan ja ellei m oraali pysy p u h taan a, ellei vk-! sin k e rta isu u s tavoissa palaa siihen T yöm ies m inä ain a olen ollut, kun sitii jo on ry h d y tty täy sin ju l • h a rjo tta a om ia om ituisia tapojaan. Palkkioksi k aik esta tu o sta pakeni tu m ikä se oli e n n en ; elleivät kirkot ole p u o lu steleik se hän, vaikka lutkaan kisesti to te u tta m a a n . Siinä koko h an sia pois m aasta, kun so tajo u k k o m uuta kuin ihm isten k o h taa m isp a ik ei h ä n e llä kysele m itään. .Minä si juttu. jen tä ä ltä läh ettäm isen jälk een heräsi koja ja itse n sä n ä y tte le m istä var l i t ä tein ty ö tä yö tä ja p äivää Nyt L a h ta rik a a rtie n ylipäällikkö ken- kysym ys pakollisesta asevelvollisuu ten .— — “Jos neitosen ham een p a lte e t ovat / Vai o tta n e e t teh ta an ! hallitukselle raali M annerheim on sa an u t eron desta. Miten he elelevät Setä Sam u lin lipun tu rv issa, sitä em m e tiedä liian lyhyet, jatk e tta k o o n n iitä hie- a n ta v a t voitot työväelle. Siitä ei toim estaan ja eläkkeen, tietysti. Vä em m ekä väiltäk ään tie tä ä , m utta siitä m an: jos ne kauluksen kohdalta ovat tule m itään, h e rro ja pitiiä olla, jo!ka h em m ästäkin Suom en kansan ja sen me väitäm m e, m iten täällä Canadas- liian syvään leik atu t alaspäin, lis ä ttä ra n k a ise v a t n isk u re ita . vapauden raa te le m ise sta on moni sa asuvat k ä y ttä y ty v ä t sen asian su h köön pari k errosta. Se ei kum m in Näin hän ju tte le e , puolihöperönä m ies ennen h än tä saanut vanhuuden teen, jonka puolesta nuorisom m e uh kaan puhdista hu ik en telev an nuoren i ra a hen k en sä teh d äk seen m ailm an naisen luonnetta. M inä sanon: tä s s ä | Itsek seen päivänsä tu rv atu k si. S ittek in kuuluu tu rv allisek si kanstanvallalle — turval- A m erikka ta rv itse e oikean hyökyaal-1 E rä ä n ä p äivänä n äh d ään hänen täm ä ken raali M annerheim in s y r liseksiko suom alaiselle sosialistillekin lon puhdasta u sk o n to a !" ’ ¡m enevän pitkin k atua. Hän k a n ta , — Vai niin: “ Ellei y k s in k e r ta is u u s : .. a.ini.i.i jäyttäm inen sy n n y ttän een pah ek su saad ak seen yhä edelleen olla so sialis ti ja le v ittä ä k se e n sitä oppia, joka — palaa siihen, m ikä se oli | tavoissa m ista e rä issä piireissä. A rvatenkin , ... . . . . J u o v u tti V enäjän P reussin käsiin? e n n e n ” ! Eikö se ju u ri siihen ole v a irn ii. Suom en ruotsikoissa, jo tk a eivät it-1 T ah to v atk o suom alaiset sosialistit, i sta v a llise sti a n ta a hänelle tie tä »e a sia ssa v astu staisi y k sin v a ltiu d e n j jo tk a pysyvät erillään siitä k a n san palaam assa, ain ak in m itä naisten vaa nuori sotam ies joka sam alla o p e tta a p eru stam ista, vaan joita a rv e lu tta a vallan a sia sta , jota edustaa b rittilä i tetu k se en tu lee? Sillä m ikä se o li en h ä n tä käv ttelem ään luutaa. Saksan alam aisuuteen alistum inen. nen vapaus, ta h to v a tk o he se u ra ta ve nen? M ikä oli se alk u p eräin en yk n äläisten so sialistien jo h to a ' rä m ä on jo ta in , san,»,» lian sin k e rta in en vaatep arsi, niin naisella "Jos m eillä k e rra n täytyy kuningas K u in k a L innaa on o lla jo k s ik in liyö “ Mikä on suom alaisten suhde? kuin m iehellä? — Se oli sellainen, olla." lie sanovat, “niin pannaan sik dvksi. si kenraali M annerheim , eikä h u olita! em rae h itllistak aan v ä litä , lni. e tte i ollut rihm an k ie rtä m ä tä yllä. — tsäseni, vastaa sota mi» nyt x etään sa k sa la ista ju n k k eria." ik ä on heidän poliitlllinen k a ts a n to Ja eikös juu ri siihen su u n ta a n ol m ak setaan tu o sta ty ö stä hvv palk- N iinkuin se onkin: yksi jtm k k eri j ^a n ta n s a - P itäkööt om an poliitilliseu la m enossa? M itä siinä sitte on ju o ka. O let n ä ä s niinkuin virkam ies on yhtä livvä kuin toinenkin S u o -■ ,skonKa ia kootko«t edelleenkin rik- n itte le m ista ? — Työm. •io ih .n v» „• , (m ikä suom alainen on ja kun sä ä n n ö l. U ttihan se M annerheim työväen te u - ! nipidän n unrisom m e on vuo d attan u t V A N H A Y L IM Y S , -1—i - i - - -l-l- 1 i I ■! li-- i - i | i | ¡. I [ J I a:4uk>-en yhtä “jalosti kuin kon-j heidän hyväksensä. He saavat jää- E räs ru o tsalain en lehti jtiHtaisce »aan s a k sa la ise t ju n k k erit v a lio tta -¡^ a m aahankin ulkom aalaisina, jos lia- nfllM tn ataeHM.* T u iis ih a n h in e s b ä ,u a v a t* <>n ai!' a e t t l j i m ä ven äläisestä h o ishevikilehdestä o tta + Suomen v altaistuim elle s,-Hain n po-i ¡¡'o ‘ 7 ' ‘a r a s t i lu e,tel,n h in sa, m ansa kuvauksen, joka kuuluu: po , n,ika suom alainen on. jak u n säannöl- z Nevvskillä, sen a la p ä ä ssä , jossa »ö, joita ivetä om ilta sukupolvea voi-1 liset olo, palaavat m aahan, otetta- J - H - H H - H - i l- j 1 1 i t - t - l l 1 n 1 1 I-I-F »i lapsia pelotella. koon hänet silloin uudelleen esili»» a.-u.‘.<aa kaikenlaisia “e n tisiä " , asuu — — ( ta rk a s tu s ta varten, m u tta ei kävt- m yöskin kansalainen B obrouski. Hän s - ;*• O S A S T O IL L E L Ä N S IP lIR IS S A . S; J ä rje s tö n keskusviraston | tääksem m e häntä. on vain k an salainen Bobrovvski nyt, CANADAN S U O M A L A IS T E N puolis vnosi toim in takerto- i Joka ei ole m eidän kanssam m e, m utta vain kaksi vuotta sitten hän m äärääm ä mus *"I ilasfokaa vak<» L änsipiirin osa.- yh te is k u n n a llis e s ta va listu n e isu u d e sta 'ian 0,1 lnw*ta v a s ta a n !" oli k a m a rih e rra ja sota keinottelija. töille" on t k. 8 p :n ä p o stite ttu O bos »n Port A rth u rissa, Out., ilm estyvä T,1<> « ’»»«»alainen sanom alehti älliö Putilovvin teh taid en osakkeiden om is loille. N äiden jo h d o sta liuomaut» Xevvs C h ro n id e s isä ltä n y t seu raav an n ä h tä v ä sti luulee ( anadan korpien o - taja, so k e rik a p i,a listi ja A nnan r ita taan o sasto ja, e ttä täm ä tilasto k aa vake »m tä y te ttä v ä aivan heti e li,iä k .listv s virren, jonka tä k ä lä ise t s a n - i, , ' an -*0 s *k si a v a ttu n a viljelykselle, rikunnan jäsen y. m. y. m. y. m. seen n iirivirastoon viim eistään t. k. Hän on jo vanha m ies. urm ilehdet ovat rien tän eet p a ls to il-' ,1|,a n iissä io alk av at p ä rjä illä kaikell j vii»ieis«>,»n päivään m ennessä. Mis ensa lainaam aan, vaikka siinä a n - ! kl*sei pehm eäkätfset, p iiiik in tu t kei- Hän oli silloin “ed isty sm ielin en ”, ; sä: n tap a u k se ssa ei s.ia jä ttä ä tätä letaankin su u relle osalle suom alaisia I i” H teli'a t ~ e tte l tulev aisu u d essa e kun orjat vap au tettiin . H än oli sil-j I te itä v ä t tek e m ättä. L ukekaa tuon kaav ak k een toisella ja nim enom aan juu ri s a n ta rm ile h -( naa ta rv itta is i siirto laisille “ tarjo ta loin hyvin nuori ja asui isä n sä ta sjvulla »»levä hu o m au tu s ja toim ikaa iä lukevalle »»salit» — aivan ansait- 11,1 vaPa ’kkaa ty ran n iu d elta". Turva- lossa, jossain viljavan R jasanin kuoh- sen m ukaan. - vemafonta tu n n u stu sta vhteiskunnalli- Pa lkkaa niin ru h tin a a llista kuin esim. keim m assa seu d u ssa; siellä hän sai Jos nykyisen p o stinkulun h ita u tak ia ei joku o sa sto saisi sitä rau ta tie ra k e n n u k silla ensim äiset o p etu k sen sa orjien p ie k -. den . len asem ansa k ä sittä m ise stä . K irjo eanadala isillä ajoissa, tai sik ä lä isissä m etsä tö issä ja m uis säm isessä. R jasanin talo n p o jat kun ' rTt t v v n e ttä u ! , 1” ” 1*8* «’T . ,naa us kuuluu: sa e rä m a itte n raivauksissa on suo “M i t e n s u h t a u t u u suo m a vap au tettiin , eivät he tie n n e et m ani-j toon. niin on se sitten k in tä y te ttä v ä a i n en?" Ennem m in taik k a mv«» ' m ahiisillekin ollut täh än saakka tar- te stistä kahteen k u ukauteen m itään, ¡ja lä h e te ttä v ä , vaikkapa se tuli i lem inin i»n>i olisi täm ä Kysyiiiyb kysym ys omi» ollut o- o - ' jc jä u ttäv ttä toiset ka kan ja sitten kun se tuli. i. .uinui ,<»iu.» a v a än n a ä. . Tosi i osi on. e että laittoi vanha m yöhem m inkin. e , lava esille ja me puolestam m e ha- s a la isis ta m m e ovat päässeet tvöske, ösken- Bobrow ski niin, e ttä o rju u s pv.- vj j T ov erillisesti uaim ne sen tehdä, silla suom alainen, I . , ., . L änsipiirin piiriköm itea. isu- voim assa, tosin toisenlaisilla eh d o il-! neidän käsityksem m e m ukaan, on o- Hp‘p,11dan oikein v ak ituisillakin as; R itta E. J ä ä sk e lä in e n , sihteeri. o tta u tu n u t kaikkea m uuta, m utia ei J tu k silla : saham yllyillä kilpailem aan ’■a. O rja, pantiin nyt so k eri,eh taa- ( stä v ä k si ja liitto laisek si tä ssä s o -'h in d u je n kanssa ja k aiastuspaikoilla seen työhön ja a n n e ttiin pari rin n aa ! , j ja p a n ila iste n kanssa, sekä kaikkein päivältä ja k asakahpam ppna ruuan H yisestä suom alaisesta, jo ita on lu . | ^ .u e llisim m issa tapauksm sa oikein su la tu k sek si.” » _________ la n sitta in C anadassa. m u tta me us- kohonneet m aina reiksi, jolloin ovat Täm ä nuori m ies peri kaikki, l e- V C r i l l i l m O t U S - O S a S t O H . MAILMANKATSOMUKSIA i; Jänesiömme asioita Ennen ostoksille läh töänne tarkastakaa To- Suomen työväenhalli- tuksen amerikalai- sen edustajan toiminta k an salle ei ole a n n e ttu m itään kon k re e ttis ta apua. Päinvastoin neuvos toilta r-n kielletty aivan pienim m ät kin kansainvälisen k anssakäym isen «»ikeudet. Olen saanut luo tettav ista läh te istä Suom esta ja V enäjältä tie tää. e ttä liitto la ish allitu k sä , ovat e s tän eet V enäjän hallituksen lä h e ttä K irj. "Suom alainen Tiedonant otol m ästä edu stajiaan m uihin m aihin j ä r ta isto.” jestä m ä ä n su h te ita liittolaism aiden kanssa. H eidän postinsa pidätetään. Cl i ne tra n s la tio n file d w ith th e P o s tm a s te r H eiltä kielletään sähkösanotnayhteys. t \ - r ' i.i, t»r<-.. lu in - 5. I ‘»!S. a - reqn • d H e iltä k ielletään oikeus s iirtä ä va '»y s e c tio n 19 o i tin A c t o f O c t. 6 ft), ,9 1 7 .) roja ulkom aille heidän etu jen sa val- vem iskustannuksttn. K ietletäänpä (Ja tk o a ) heiltä oikeus o staa v älttäm ättö m iä T ätä k am aa em m e om aksu ainoas- tarv e ain e ita A m erikasta ja läh e ttä ä aan me, jotka V enäjän vallanku- n iitä V enäjälle. n enksen alu sta lähtien näim m e Ye- Teidän täytyy m yöntää, että n ä is läjällä e p ä äm ättö m ästi nousevan sä oloissa m eidän, jotka edustam m e Proletaarisen v illan . T eistä lienee V enäjän joukkojen a a tte ita , on sa n n teleu k iin to ista kuulla, e ttä henki- gen vaikea todistaa A m erikalla ole öt, sellaiset kuin professori Lorno- van halua a u tta a ja sellaisten lu losoff. Y hdysvalloissa olevan rauta- pau sten vilpittöm yyttä Te m yön iekom issioniu jo h ta ja , jonka kanssa tän e tte . e ttä tällaista onnetonta ti 'O itnis,om ine on kosketuksessa, joka lan n e tta ei voida poistaa muulia ta »li tu n n ettu K erenskyn hallituksen valla kuin e ttä Y hdysvaltain hallitu s tik a n i ja on nyt A m erikassa, ja joka ryhtvy erin äisiin toim enpiteisiin, jo t teuvostovallaii ensim äisinö kuukau ka «»ivat ain o astaan selvästi m ä ä ritte sina sangen suuressa m äärässä vas- le ‘Y hdysvaltain su h d etta V enäjään, •usti neuvostoja, nyt reh ellisesti vaan m yöskin ain eellisesti todistaisi m yöntää, e ttä neuvostot tulevat py vat Y hdysvaltain valm iuden ryhtyä sym ään vallassa, ja e ttä olisi m itä avustam aan. suurin onnettom uus jos tu le v a ise t yh M inä seuvuoksi e sitä n kom itean, teistoim inta suunnitelm at V enäjän ne h a rk itta v a k si seu raav at k o n k reet kanssa p e ru ste tta isiin m uulle pohjal tiset eh d o tu k set: le kuin y h teisto im in taan neuvostohal 1. Venäjän neuvostohallitus, joka lituksen kanssa. ed u sta a lähes 150.(,e0.0ö0 ihm istä, on SamaHa kiinnitän huom iotanne ilm an e p ä v irallistak a a n ed u stajaa Yh m yöskin erä ä se en toiseen sangen tä r dysvalloissa. E ntinen lä h e ttilä s keään puoleen tä s s ä kysym yksessä. B achm etieff, joka n im ite ttiin Milju- Venäjän kansan epäluulo Y hdysval keffin hallituksen aikana, ed elleen tain tah o lta silloin tällöin ilm ais kin pitää h allussaan V enäjän lähe tuun m yötätuntoon ja avustustarjouk- tystön virastoa W ashingfonissa. Mil- siin. ei p eru stu vain yleisiin p e ria a t jukoffin politiikka salaisine diploma- teisiin. P itä e n its e s tä ä n selvänä , isine vehkeilyilleen ja intpericlistni- asiana, e ttä Y hdysvaltain kansa ja neen, täy d ellisesti tuom itaan V enä hallitus ei om aa m in k ään laista osaa jällä. B achm etieff on om aksunut sa- sellaisiin avoim iin viham ielisiin veh- fcoteesipolitiikan V enäjän k a n san v a l keilyihin V enäjän neu v o sto h allitu sta ta a kohtaan. V enäläiset uskovat, e t v astaan, jo ista ylem pänä m ain itu ssa tä Y hdysvallat ovat edelleenkin v iral V enäjän ulkom aam inisterin k irjeessä lisissa su h teissa hänen k an ssaan ja m ainittiin, eikä m yöskään m uihin täm ä luulo estää parem m an ym m är kaan V enäjällä olevien e d e sv a stu u t ryksen aik aan saam isen Y hdysvaltain tom ien ulkom aalaisten v astav allan k u kanssa. Eikö jo tain voitaisi tehdä m oukselliseen to im intaan, te k u iten täm än asian selv en täm isek si? Eiko kin ehkä m yönnätte, e ttä s e n jä lk e e n ! en sim äiseu ä askeleena voitaisi tehdä kun neuvostovalta alkoi, V enäjän t i t i , e ttä ihdysvalloist-a V enäjän hal lituksen lu o ttam u sta n a u ttiv a t h e n S aksan so sia listit. H eillä ei ole sel kilöt saisiv at täy d ellisesil 'olla sä!i- laista toivoa Ja p a n iin nähden. Teidän kösanom ayhteydessä V enäjän kanssa, k o m in a n n e , j«»s se aikoo jo tak in te h e sittä ä k se e n p u olueettom asti m issä dä. joutuu sangen pian käsittelem ään m äärin ja m inkäluon,öiset;,i Yhdys Ja p an in hyökkäyskysym ystä. Ellei vallat haluaisivat a ik aan saad a parem Japani;» saada p ik aise sti vaikutetuksi pia -a h ,e i,a Venäjiin kanssa ja se tai p a k o te tu k si luopum aan p itä m ä stä littä ä sellaisten su h te itte n m ahdol h allu ssaan V enäjän iC iisti satam aa lisuuden? S e llaista neuvottoliia var ja y rittä in ä ,ä l»i,»da S ip e ria ssa ja p a ttui \ enäjän hallitu s voisi n im ittä ä nilaisen im perialism in tu k ik o h taa, tai lä h e ttä ä e d u sta jia a n om asta puo niin kaikki toivo V enäjän yhteistoi lestaan. m in n a sta lii- olaism aiden k a n ssa on 2. T ä rk eä st i v älttä m ä ttö m y y d e stä m en etetty ä. oikean yh teisy m m ärry k sen a ik aan saa Minä vakuutan teille, e ttä V enäjää m fseksi olisi se .että Y hdysvallat sai si V enäjälle joko virallisia tai epä k a n sa h a rta a s ti haluaisi todella ysta virallisia edu stajia, jotka voisivat vällisen y h teisy m m ä rry k sen aikaa» Minä m yötätunnolla ja ym m ärry k sellä Kuit saam ista A m erikan kanssa. tied än A m erikankin haluavan yht»-i taa n tu a \ en äjän kansan haluam aan y m m ä rry stä V enäjän k an ssa ja V. k an sanv?lian m uotoon. te is to im in ta a Ven äi;»n k a n s s a . Min .> K o n k reettiset a v u stu sto im en p i olen v a k u u te ttu siitä. »>;t « yhteis-, te e t su u resti a u tta is iv a t parem m an reh» y h teisy m m ärry k sen aik a a n saa m ise k m ärry k sen a ik a a n saa m in e n syyden ja a v u -tu k a en perusteella -i. P ie ta rissa on nykyään useita kym m eniä tuhansia suom alaisia pako oleva su u re sta »dus.ta m ailm an laisia. jotka sa k sa la ise t ovat k a rk o t a a n v alla isllle ain ek sijle S aksan it ; ku k istam isek si. Toiset, tan eet heidät ko tiseu d u ltaan puutte»;!- rialism in puolen on aivan selvää — kut, a 'ise ssa tilassa. Eikö heille voitaisi lä h e ttä ä ruokaa A m erikan valvonnan S u om en. Itä m e re n m a n k a n tfe n a t alaisena k äteistä m aksua vastaan ? lain a n kokem ukset o suttavat ja Suo: N ykyään P ie ta rissa olevalla Suom en k aik en lain en V enäjän ty ö v äen h allitu k sella en riittä v ä s ti va taatttum tiks,j’t!isil!(» ain ek sille atm»!' » rtija, Y hdysvalloissa on m yöskin Ve ro h k aisu tu lee petolli- ti ka t» . i n äjällä k ipeästi ta rv itta v ia rau tatie- S aksan eduksi. tarp eita. Eikö n iitä voitaisi lä h e t. M inä m ieh d läai täyd, nm in t ma tä ä \ enäjälle venäläisissä laiv o issa? lausuntoani ja eh d o tu k -ian i sellaisil E 'k ö voitaisi jo n k in laista y h te isto i la y k sity isk o h ta isilla tiedonannoilla, m intaa jä rje s tä ä nykyään V enäjällä j, i'a h a lu a tte . M ielelläni käyttäisin olevan am erikalaiaeii fautatiekoniis- tila is u u tta e s ittä ä k se n i " ukin te i siotiin kanssa *- dän kokouksessanne yieis«n la ns: - 4. Jap an in a n astam a \ ‘ladiv«>stck non tä stä tila n te e sta , siten kuin mi T sitä se u ra n n e e t y rity k se t pystvt- ni) sen k ä sitä n , ja v as,alak sen i kai • täu S iperiaan v astav allan k u m o u k sel klin kysym yksiin, joita haluaisit:«» linen h allitu s u lkom aitten a v u stu k se l tehdä. la, m uodostaa ehkä p ääasiallisim m at K unnioituksella e ste e t ystäv ällisen ym m ärryksen a i S. N uorteva." k aan saam isek si V enäjän k an ssa Ai E delläolevaan k irjelm ään -aapii noa hallitu s m ikä V enäjällä tä tä nykyä voi pysyä pystyssä on sosia- m onta v a sta u sta , jo ista osa aih il I.stfnGn hallitus. M uutsnia vuosi taa ja tk u v a a kirjeenvaiht»>a. IN -at sitten Ja p a n in k eisarillin en h allitu s v a s ta a ja t lausuivat pitävänsä N n m u rsk asi Jap an in so sialistisen liik e sittä m iä a ja tu k sia V enäjän kysy keen y k sin k e rta ise sti m estaam alla m y k se stä kaikin puolin järkevinä . t kaikki jo h ta v a t to im itsijat. S ervuuk- huom ioon o te tta v in a . Lähimim»"» si v en äläiset nykyääu vih aav at ja tu lev aisu u d essa tulee N. -elostani<».in epäilevä Jap an ia. A ikaisem m in tai sam aa kysym ystä täm än “ Leaguen m yöhem m in, sodan jälkeen, he v ar kokoukses...». ia raa taa m a an asian m asti o d o tta v a t " sa a v a n sa k ä s iin s ä ” jo h d e tta teh ty ih iu kysym yksiin f •
