TOVERI
TOVERI
Llnnen suomalaisen tyflvlen iinenkannattaja,
ilmestyy Aatonassa, Oregon, joka päivä
paitsi sunnuntaina.
nattaa jokaisen työläisen lukea: 942,000 ulkom aalaissyntyisestä 21
“Osana siitä valmisfuneisuu- täyttän eistä m iespuolisista asuk
desta, johon
Y hdysvaltain on
ryhdyttävä sotaa seuraavan ai
TO IM IT U SK U N TA :
siirtolai-
W. N. REIVO,
LAURI M O ILANEN, kakauden varalle, on
A D O L P H SALM I,
A. II. MÄKELÄ,
suuslakien perinpohjainen korjai
___________ SULO SW A N EN.
lu. Xe läheiset ystävyyssuhteet
TOVERI
joihin täm ä maa on tullut m ui
(T H E COMRADE)
The organ oi the Finnish workers in the den maiden kanssa sodanaikai
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday, sen liittolaisuuden kautta edel
at Astoria, Ore., by the Western Work
men’s Publishing Society.
lyttävät että uudet lait tulkitse
A N TTI J. FAKTAN. Manager.
vat ansionm tikaista vastaanotta
Entered as second-class mail matter July 18,
niitä
kansallisuuksia
1912, at the postollice at Astoria, Oregon, vaisuutta
under the Act of March 3, 1879.
kohtaan, joiden asetovereina me
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40
juuri
olemme olleet sodassa.
cents per inch. Special discount is allowed
for larger and continuous advertisements.
M utta koska on m ahdollista, et
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, ORE.
llniotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- tä tänqe tulee parvittani siirto
ilmotukset $1.50 kerta ja muistovärsyillä laisia jotka pyrkivät ¡lakoon so
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio-
liitto-ilmotuksct $1.00 k e tä , halutaantieto- taa seuraavaa kurjuutta ja köy
ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima-
ilmotukset $1.56 kerta, aviocro-ilmotukset hyyttä. niin ei voida sallia täm än
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk
joutuvan ulkom aalaistul-
sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu maan
lee rahan seurata mukana. Englanninkie
j
van
valtaan.
Samoin sen ameri-
lestä suomennetaan vapaasti.
kalaistum attom an
kansanainek
T IL A U SH IN N A T
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
Yksi vuosikerta. .$5.50
6 kuukautta. .$3.00 sen aiheuttam at vaarat, joihin so
2 kuukautta... $I.o0
1 kuu kau si... ,o0 ta on kohdistanut huomiomme,
Suomeen ja muualle ulkom aille:
Yksi vuosikerta. .$8.00
6 kuukautta. .$4.25 ovat varottavana esimerkkinä sii
tä että am erikalaistum isen täy
Miksi sitä nytkään tyy tapailtua rinnan m aahansiir-
tym isen kanssa. .Me tarvitsem m e
kyselee?
jonkun
yhteisen
toim intata
van.
jonka
mukaan
halutut
siir-
Ikäänkuin teeskennellen tietä
mät i< »myyttä M ooneyn syyllisyy tokrset am erikalaistuvat ja tu
den tai syyttöm yyden suhteen, levat kansalaisiksi sekä todelli
antavat lännen suuret päiväleh- suudessa että m uodollisesti, sa
det nyt tilaa palstoillaan kert >- malla kun vastenm ieliset pide-
m uksille presidentti
\ \ ilsonin ' taan ulkona tai sallitaan heidän
a ruoastaan
uudesta yrityksestä
Mooneyn ¡m aahanm uuttonsa
¡niin
vähässä
m
äärässä,
että ne
hengen pelastam iseksi, jopa kir
joitelevat toim ituskirjotuksiakin, (voidaan kansalaistuttaa eivätkä
joissa ikäänkuin häm m ästyen se ¡m uodostu parantum attom aksi pa-
litetään. että lieneekö siinä sit- j ¡teeksi. Kaiken tiiman ¡»itäisi ta-
tekin salaliitto kysym yksessä. ; p allilta tavalla joka ei huikkaisi
M utta vaikkakin ne nähtävästi jm itään kansallisuutta asettam al-
valm istavat tietä sille, että voi l la ketään m ihinkään erikoiseen
vat taitavasti perääntyä entises asemaan.
tä kannastaan jos California»! I “Sellainen menettely tapa, joka
kauppakam arien on sittekin pää;- vastaisi tarkoi ustaan
kaikissa
tettävä Mooney käsistään, niin ylläm ainituissa suhteissa, joista
ne edelleen liukasti pitävät kiin ¡m uutam at näyttävät olevan aut-
ni siitä, että Mo»»nc\ tuom ittiin I tam attom asti ristiriitaisia keske
rehellisen ja puolueettom an tu t j itään, ehkä näyttää
m ahdotto-
kinnon jälkeen, ja että kaikki J malta, m utta kuitenkin -en vlei>-
häuen syyttäjänsä ovat puhtaita | piirteet ovat jo esitetyt.
I.aa-
kuin pulm uset, sontiivouti Ox- jan kokemu K sen o m aav a kiina
nianista liek ertiin ja viimeiseen laislähetyksen saarnaaja, -pasto
porttoon saakka, joiden todis ri Sidney Gulick on esittänyt sen
tusten perusteella Mooney tuo ! lukuisissa lent» »lehti.-is>äan. il.
m ittiin.
luen
suunnitelm iensa
mukaan
Xe (»elastavat sen mitä niillä ¡inltai-ö kustakin m aasta laske
nähtävästi on pelastettav issa, ni (maan vuosittain maahan -ellai
m ittäin istuttavat vleisöon sen tien määrä siirtolaisia, joka vah
käsityksen, että Mooney arm ah taisi -en kansallisuuden keskuu
detaan m urhaajana, jos hänet desta kansalaisiksi tulleita mies
vapautetaan.
eikä
vapauteta puolisia siirtolaisia, seka näiden
syyttöm änä, kuten asianlaita t< - kansalaisten anierikalaissy nt v isiä
dellisttudessa on.
i lajisia. Jokaisen maahantulleeii
( )sa niistä m oittii ankarasti ¡siirtolaisen olisi kerran vuodessa
sitä presidentin asettam aa ko ¡regiteerauduttava ja m aksettava
missioina, joka on ikäänkuin a i vuosittain kym menen dollaria
heuttanut nämä ¡»residentin se veroa. Heitä kellotettaisi käy t-
kaantum iset tähän asiaan annet-i • läm ään hyväkseen kansalaistut-
ttiaan sellaisen lausunnon, että i tam isneiiv> »en ia opetuksen an-
Mooney tuom ittiin väärien to jtam isek-i perustettavia oppilai-
Jtoksia ia vaadittavat (»¡»¡»inäyt-
distusten perusteella.
I teet suoritettuaan (kolme eng-
Mooneyn vapauttam inen saat lanniukieh <sä. yksi
Amerikan
taa hyvinkin tulla vielä kysy
»historiassa, yksi Y hdysvaltain
m ykseen, m utta koskaan ei ta i hallitusm uodon tuntem isessa ia
pahdu sitä. että porvarillinen
■ yksi kansan\ altai-uusperiaatteis-
sanom alehdistö tunnustaisi hä
: sa i alenisi vuosivero neljään dol
nen "vytteeseenasettam isensa a- lariin.
lunpitäin ollrau salaliiton tu lo k
“ Kansalais» »ikemlet
m väännet
sen. salaliiton, jolla tarkotettiin
tuhota Californian ia varsinkin täisi ainoastaan ylläm ainitut op-
San Franciscon tiniot. Ja ylita- 1 pinäy tteet suorittaneille siirtolai-
\ aitan tapahtuu, että todellisia ! sille joko viiden vuoden maassa-
syyllisiä koskaan koetettaisiin- t i <-loit * ialki-ci tai myöhemmin.
kaan asettaa syytteeseen, niin Kaikkien sellaisten, jotka tutkin
suuri on kauppakam arien vait i not suoritettuaan vielä iättäisi-
I vät tulem atta kansalaisiksi, olisi
kaikkialla.
¡m aksettava neljän dollarin vu»>-
SiirtSlaisuuskysymyk- Jtuinen vero, kunnes ottaisivat
kansalais» »ikeudet ia sellaisten
sen ratkaisu-
jotka eivät v<»i-i tutkintoja suo
hankkeita
rittaa. olisi m aksettava kym m e
(True translation filed with the Postmaster
at Astoria Orc., Jure l l , 1918. as required nen dollarin vuosi vero jatkuvas
by section 1? of the Act of Oct. oth. 1917.)
ti. '
Kysymys työvoiman hankki “ Tällä suunnitelm alla olisi se
misesta sodan jälkeen antaa tä hy vä puoli, että sen kautta las
käläisille suurpääoman edustajil kettaisi m aahan suurin siirtolais-
le j<> verrattain paljon päänvai j määrä sellaisista kansaJlisituksis-
vaa. Toiset puuhaavat ovien ; ta. joiden jäsenet ovat osottautu-
täydellistä aukaisua aasialaiselle neet halukk iksi tulem aan Yh
siirt» »lai-uudeNe. toivoen sieltti* dysvaltain kansalaisiksi. j;r osot-
saavansa riittävän määrän hal tautmu-et halutuim m iksi kaikis
papalkkaista ja taisteluky vv t ö i l sa muissa suhteissa. \ äkilukti-
tä työvoimaa. Toiset taas suun- ¡tilastot esottavat, että siten tu-
nittelevat siirtolaisuuslakien uu l lisi sellainen siirtolaisuus jota
delleenjärjestämistä, asettaen pe vähimmin halutaan, enim m ässä
rusteeksi eräänlaisen maihinpää- m äärässä autom aattisesti sulje
syrajotuksen. joka riippuisi sii tuksi m aasta, scamalla kuin ha
tä. missä määrässä kunkin kan luttujen lukum äärä lisääntyisi.
sallisuuden siirtolaiset ovat tul ¡M iten sellaisten «vähentämiseksi
leet täällä kansalaisiksi. Tästä jotka kieltäytyvät tulem asta k an
suunnitelmasta kirjottaa m. m. salaisiksi. olisi välttäm ättä jo ta
portlandilainen Morning Orego kin tehtävä, käy selville num e
nian seuraavaa, jonka kyllä kan- roista. jotka osuttavat, e ttä 5.
kaista oli ainoastaan 3,221,000
kansalaista vuoden 1910 väkilu-
kutilastojen m ukaan. Miten nä
mä jak au tu v at eri kansallisuuk
sien kesken, näkvv scuraavasta :
“ E nglantilaisista
oli 770,000
tullut kansalaiseksi ja 44’>,000
jäänyt
tulem atta, saksalaisista
88’>.000 kansalaistunut ja 389,-
OCO d i sitä vailla, kun sitä vas
toin itävaltalaisista oli kansalais
tunut ainoastaan 149,000 ja 460,-
000 pysytellyt kansalaistum atla.
unkarilaisten keskuudessa olivat
vastaavat num erot 39,000 ja 219,
000, venäläisten 1 ‘>2.000 ja 545,
000 ja italialaisten 126,000 ja
586.000. Lukuisa joukko näistä
ulkom aalaisista ei ole ollenkaan
siirtolaisia siinä
m erkityksessä
että olisivat tulleet m aahan aiko
mukselle asettua tänne pvsvväi-
sesti, vaan ainoastaan joukko ku
leksivaa työväestöä, joka on tu l
lut tänne ansaitakseen m uuta
man vuoden kuluessa kylliksi ra
haa. voidakseen palata takasin
kotim aallansa ja elää siellä ver
rattain m ukavasti lopun eläm äs
tään.
“ Ylläm ainitun viiden prosentin
suunnitelm an
perusteella tulisi
siirtolaisuus sellaisista maista,
joiden asukkaat ovat suurim m as
sa m äärässä kansalaistuneet, val
tavasti lisääntym ään, kun taas
vähenisi niisiä m aista, joiden a-
sukkaat eivät ole tulleet kansa
laisiksi.
Edellisiin kuuluisivat
bulgarialaiset. un mtenegr» »laiset,
englantilaiset, hollantilaiset, suo
m alaiset, ranskalaiset, saksalai-
se t
juutalaiset, skan,Iinaa vialai-
set, skotlantilaiset ja vvalesilaiset,
ja jälkimäisiin bööniiläiset. kroa-
ti.ikiisct,
-loveiiit. kiinalaiset,
ktttil »alaiset, kreikkalaiset, italia
laiset.
japanilaiset, niagvarit,
-ilek?ek< e cset pii» »kalaiset, portll-
galialaiset. rm nanialaiset. venä
läiset,
e sp a n ja la ise t,
ja turkkilaiset.
sv v rialaiset
* .
“ Iällä
suunnitelm alla olisi
varsin terveellinen vaikutus kii
nalaiseen ia japanilaiseen siirto
laisuuteen. j»»ka vähenisi huom at
ta v a sti. ja kuitenkin se ¡»»»istaisi
sen erik»»isaseman, johon nam;
kansallisuudet n vt ovat asetetut
ia joka »»n alituisena hankauksen
liheena. \ uosittain m aahanlas-
\cttavien ja;»aiiilai>ten lukum ää
rä alenisi noin puolella siitä, nii
tä >e »m ollut keskim äärin tii
len vuoden ajalla ennen vuotta
1'15. samalla kuin kiinalaisten
vuotuinen
lukum äärä
alenisi
1.555:stä 1.10 ».teen. Maikkakin
,e jotka pääsevät m aahan, olisi
vat oikeutettuja tulemaan kansa
laisiksi, olisi niiden lukumäärä
sittekin niin pieni, ettei se mi
tään vaikuttasi työsuhteisiin, ei
kä siis aiheuttaisi mitään erikois
ia yhteiskunnallista kysym ystä
“Sen erikoisansio olisi siinä,
•ttä kiinalaiset ja japanilaiset tu-
istv.ii silloin samalle tasolle nmi
len kan- ilhsuuksien katissa ja
poistu isi se erikoistilanne, johon
nykyinen
laki heidät asettaa.
Kansallistah »tulen
kannalta on
tämä -e:kka mitä tärkein, koska
suhteemme Japanin ja Kiinan
kanssa v älttäm ättöm ästi käyvät
iheisenitniksi ja niinollen se a-
'em piarv, »i-muden leima joka uäi-
leu kansallisuuksien
k» »Iidalla
uv kyisin on. käy alituiseksi rii
danaiheeksi."
Y llaolcv aan saanee huom aut
taa ainakin sen. että num erot ei
vät valehtele. nfutta niitä saate
taan maalailla miten kulloinkin
»m edullisinta niiden käsittelijöil
le.
Y lläm ainittu kuva ei ¡»idä
ollenkaan paikkaansa mitä siirto-
haisten m aahanpääsyyn tulee, sil
la helppohan niiden jotka halua
vat halpapalkkaista työvoimaa,
• »n saada suhteiden m uutoksia,
htm he kerran ovat niiden tutkin
tojen toim eenpanijoina.
joiden
kautta ehdotettujen kansalaisten
kuntoisuus m itattaisi. Kielentai-
tavuus ja am erikalaisiin oloihin
tutustum inen on jokaisen siirto
laisen ensintäinen
velvollisuus.!
m utta kuten sanottu, työnteettä-
jät eivät sellaisista välitä, silla
halpapalkkainen
työvoima
on
heille kaikki kaikessa.
No. 134
sa a n e e t y rittä ä kilpaa itse k iin a la is h itti teo llisu u tta, kum arsi itsen sä h»
viin, sai p ääsiäisinä su o sio n o o lu k sia
ten kanssa.
M ikä olisi poloisen suom alaisen ja piti k erran öiset k estit Rasputi-
kohtalo, jos nuo au tu u d en p o rtit hä-1 nille, joihin k u tsu ttiin kaikki P
(n e ltä tu lev aisu u d essa su lje tta isiin !
Ita rin kauneim m at ilotytöt pyhim ystä
— — —
v iih d y ttäm ään
S IT Ä S U O M E N L A H T A R IE N S A LA - kom me, e ttä se k ä s ittä ä su u ren enem BILLY SUNDAYN SAARNOILLA : Nyt elelee sam a mies Neyvskiil.,
m istön.
V arm astikin täm ä s e littä ä ovat A m erikan su om alaiset san tarm i- 'v a lk o p ä ise n ä köyhtm yksenä
S O P IM U S T A
suom alaisen so sialistin su h ta u tu m i lehdet nyt ru v en n eet tä y tte le m ä ä n
H änet n äh d ään joka aam u linkut-
koetetaa n k a ik in ta v o in p im ittä ä .
sen, jo k a kaik ista m ailm an so sialis
p
a
lsto
ja
a
n
—
luonnollisesti,
sillä
rai-
tav
a n läh eiseen ruokakauppaan .¡Hii
te is ta on kaikkein yrm ein, itsepäisin
( T r u e tr a n s la tio n file d w ith th e P o s tm a s te r
m ahdottom in sovittaa.
H eidän vaahan uskonnollinen hum puuki vain ( toen ilm aa kom ealla, kallisarvoisella
at A s to r ia < >re., J u n e 11, 1918, as require»? ja
by s e c tio n 19 of th e A c t o f O c t. 6 th , 1917.) su h ta u tu m isen sa
on sellainen, e ttä tie tä lah tari-saalistu k selle.
k tp ilh i, ainoa, joka en tisessä arvosta
L ontoolaisen Dally T im esin T ukhol h e itä ei so ta v äh ääk ään liik u ta; e ttä
Yksi Billy Sundayn m ie lia in e ita on :n jälcllä.
man k irje e n v a ih ta ja tie d o tta a , e ttä täm ä on k a p ita listin e n so ta ja e ttä n a i s t e n h a m e i s t a saarnailem i-
P u o d ista hän p alaa m ytty kainalos-
ty ö o rjat ovat hulluja, jos siihen se
b erliiniläinen Ix)kai A nzeiger kieltää k a a n tu v a t ja ru p eav at taiste lem a a n nen. Se on m onen m uunkin saarna- sa j a köm pelösti tek e e tulen , .
S aksan ja Suom en välillä tehdyn sa k e sk en ä n sä sotivien k a p ita listie n ta is pöntössä
re u h a a ja n
lem p ite k ste jä. lunniin, k ä ristä e n vanhan k;.mi n
laista sopim usta y k sinvaltiuden pe telu ita.
T arjo aah an se niin m ukavan tllaisu u -j p a a ]iä p alasen lam paanlihaa
ru sta m ise sta Suom een sekä suom alai
“T odistus viham ielisyydestä ilm e den h e rk u te lla s a a s ta is iss a inielikuvi
— Ei tu le toim een Venäjä ilman
sen sotaväen a se tta m ise sta S aksan nee jo k aisessa kokouksessa, jonka tu k sissaa n , sam alla kun saa n äy tellä h irttä m is tä , ilm an kotitarkastuksi.»
m ääräy sv allan a la isek si ja A hvenan suom alaiset so sialistit pitävät. E ri m ukam as m itä a n k a rin ta siv eellisy y t höpisee ukko. S a attep a nähdä, km.
m aan saarien R uotsille luovuttam isen ty isesti täm ä seikka painuu niiden tä.
masLiii, tu rm a tulee siitä, kun saa
n a iste n huom ioon, jo tk a k äyvät suo
e stäm isestä.
E rä ä s s ä Billyn sa a rn a se lo stu k se ssa daan liian paljon vapautta. Kuinka
m alaisten so sialistien asum issa t a
S am alla tuo en g lan tilain en k irje e n loissa P unasen R istin taik k a jonkun k e rr o ta a n :
voi k an sa tu lla toim een ilman h e r
v aih taja kuitenkin kertoo, e ttä S a k isänm aallisen toim innan asioilla. He
“Ja tu rh a m aisu u d esta puhuessaan ro ja ? Ei tu ltu ennen, eikä talla nyt.
san a rm e ija ssa palveleva e v e rsti von eivät m erk itse m itään so talain o ja e i hän huom autti neito sten p u k u tav a sta
N öyränä k u iten k in sam a m; s s a a
Redern on n im itetty Suom en sotaväen v ä tk ä anna m itään hädän ja tu sk an ja siitä m itä se a ja tte le v a s s a (n im it puu k e rra n viikossa bolsheviki lain.
»«»n
m iu
r i n a
a i m
i i u a i ise
n r A sti
ti
J t l tte
l
niin
sik
a ja
le v V a d s h s b r a i • *
liev ittäm isek si m aalle, joka heille ta r täin
esik u n tap äällik ö k si sekä on jo sa ap u josi tu rv a p a ik a n sen ty ran n iu d en j ä r kuin Billy S unday ja h än en kaltai-1 tu k sen e lin ta rv e k o n tto riia .
jos
nut H elsinkiin ja a lk a n u t jä rje s te llä jeste lm ältä, jonka alaisia he olivat o- sensa, — Tov.) ihm isessä v aik u ttaa,
nelte, hänen ik ää n sä katsoen, anne
suom alaista
a rm e ija a
sak salaiseen m assa kotim aassaan. C anada a u k asi hän sanoi, e ttä tää llä s a a te ta a n p eru s
taan ilm an ky sely jä e lin ta rv e k o rtu -
m alliin, sa k sa la isten opetusupseerien p o rttin sa selälleen ja v ap aasti laski taa kouluja joka n u rk k aa n , p e ru sta a
ja
ja hiem an rah aak in , jotka hän
uljaita
k asv atu slaito k sia.
ra k e n ta a ,
johdolla. Mikä tuossa sa la ista sopi m aahan näm ä m iehet ja n a ise t; ei
ta a tto se n i, en kelini" lausm n
a s e tta n u t heille m ink ään laisia kysy kirkkoja, lukusaleja ja m itä hyvänsä, i
m usta koskevassa u u tisessa s itte oli m yksiä uskonnollisista taik k a polii- m u tta näm ä e iv ä t e s tä A m erikan kan- p istä ä ta sk u u n sa ja n v lk y ttää sit-
si ollut p e rä tö n tä / A inoastaan se, tillisista m ielip iteistään , antoi heille saa haisevaan h elv ettiin jo u tu m asta. tpn v,.,.
iip,
'
. . '
e tte i sopim us enää ole “sa la in e n ”,- oikeuden k ä y ttä ä om ia uskojaan ja ellei m oraali pysy p u h taan a, ellei vk-!
sin k e rta isu u s tavoissa palaa siihen
T yöm ies m inä ain a olen ollut,
kun sitii jo on ry h d y tty täy sin ju l • h a rjo tta a om ia om ituisia tapojaan.
Palkkioksi k aik esta tu o sta pakeni tu m ikä se oli e n n en ; elleivät kirkot ole p u o lu steleik se hän, vaikka lutkaan
kisesti to te u tta m a a n .
Siinä koko h an sia pois m aasta, kun so tajo u k k o m uuta kuin ihm isten k o h taa m isp a ik
ei h ä n e llä kysele m itään. .Minä si
juttu.
jen tä ä ltä läh ettäm isen jälk een heräsi koja ja itse n sä n ä y tte le m istä var l i t ä tein ty ö tä yö tä ja p äivää
Nyt
L a h ta rik a a rtie n ylipäällikkö ken- kysym ys pakollisesta asevelvollisuu ten .— —
“Jos neitosen ham een p a lte e t ovat / Vai o tta n e e t teh ta an ! hallitukselle
raali M annerheim on sa an u t eron desta. Miten he elelevät Setä Sam u
lin lipun tu rv issa, sitä em m e tiedä liian lyhyet, jatk e tta k o o n n iitä hie-
a n ta v a t voitot työväelle. Siitä ei
toim estaan ja eläkkeen, tietysti. Vä em m ekä väiltäk ään tie tä ä , m utta siitä m an: jos ne kauluksen kohdalta ovat
tule m itään, h e rro ja pitiiä olla, jo!ka
h em m ästäkin Suom en kansan ja sen me väitäm m e, m iten täällä Canadas- liian syvään leik atu t alaspäin, lis ä ttä
ra n k a ise v a t n isk u re ita .
vapauden
raa te le m ise sta on moni sa asuvat k ä y ttä y ty v ä t sen asian su h köön pari k errosta. Se ei kum m in
Näin hän ju tte le e , puolihöperönä
m ies ennen h än tä saanut vanhuuden teen, jonka puolesta nuorisom m e uh kaan puhdista hu ik en telev an nuoren i
ra a hen k en sä teh d äk seen m ailm an naisen luonnetta. M inä sanon: tä s s ä |
Itsek seen
päivänsä tu rv atu k si. S ittek in kuuluu tu rv allisek si kanstanvallalle — turval- A m erikka ta rv itse e oikean hyökyaal-1
E rä ä n ä p äivänä n äh d ään hänen
täm ä ken raali M annerheim in s y r liseksiko suom alaiselle sosialistillekin lon puhdasta u sk o n to a !"
’ ¡m enevän pitkin k atua. Hän k a n ta ,
— Vai niin: “ Ellei y k s in k e r ta is u u s :
..
a.ini.i.i
jäyttäm inen sy n n y ttän een pah ek su saad ak seen yhä edelleen olla so sialis
ti
ja
le
v
ittä
ä
k
se
e
n
sitä
oppia,
joka
—
palaa
siihen,
m
ikä
se
oli
|
tavoissa
m ista e rä issä piireissä.
A rvatenkin
,
...
. . . . J u o v u tti V enäjän P reussin käsiin? e n n e n ” !
Eikö se ju u ri siihen ole
v a irn ii.
Suom en ruotsikoissa, jo tk a eivät it-1 T ah to v atk o
suom alaiset
sosialistit,
i sta v a llise sti a n ta a hänelle tie tä
»e a sia ssa v astu staisi y k sin v a ltiu d e n j jo tk a pysyvät erillään siitä k a n san palaam assa, ain ak in m itä naisten vaa
nuori sotam ies joka sam alla o p e tta a
p eru stam ista, vaan joita a rv e lu tta a vallan a sia sta , jota edustaa b rittilä i tetu k se en tu lee? Sillä m ikä se o li en
h ä n tä käv ttelem ään luutaa.
Saksan alam aisuuteen
alistum inen. nen vapaus, ta h to v a tk o he se u ra ta ve nen? M ikä oli se alk u p eräin en yk
n äläisten so sialistien jo h to a '
rä m ä on jo ta in ,
san,»,» lian
sin k e rta in en vaatep arsi, niin naisella
"Jos m eillä k e rra n täytyy kuningas
K u in k a L innaa on o lla jo k s ik in liyö
“ Mikä on suom alaisten suhde?
kuin m iehellä? — Se oli sellainen,
olla." lie sanovat, “niin pannaan sik
dvksi.
si kenraali M annerheim , eikä h u olita!
em rae h itllistak aan v ä litä , lni. e tte i ollut rihm an k ie rtä m ä tä yllä.
— tsäseni, vastaa sota mi»
nyt
x etään sa k sa la ista ju n k k eria."
ik ä on heidän poliitlllinen k a ts a n to Ja eikös juu ri siihen su u n ta a n ol
m ak setaan tu o sta ty ö stä hvv
palk-
N iinkuin se onkin: yksi jtm k k eri j ^a n ta n s a - P itäkööt om an poliitilliseu la m enossa? M itä siinä sitte on ju o
ka.
O let n ä ä s niinkuin virkam ies
on yhtä livvä kuin toinenkin
S u o -■ ,skonKa ia kootko«t edelleenkin rik- n itte le m ista ?
—
Työm.
•io ih .n v»
„•
,
(m ikä suom alainen on ja kun sä ä n n ö l.
U ttihan se M annerheim työväen te u - ! nipidän n unrisom m e on vuo d attan u t
V A N H A Y L IM Y S ,
-1—i - i - - -l-l- 1 i I ■! li-- i - i | i | ¡. I [ J I
a:4uk>-en yhtä “jalosti
kuin kon-j heidän hyväksensä. He saavat jää-
E
räs
ru
o tsalain en lehti jtiHtaisce
»aan s a k sa la ise t ju n k k erit v a lio tta -¡^ a m aahankin ulkom aalaisina, jos lia-
nfllM tn ataeHM.* T u iis ih a n h in e s b ä ,u a v a t*
<>n
ai!' a e t t l j i m ä ven äläisestä h o ishevikilehdestä o tta
+
Suomen v altaistuim elle s,-Hain n po-i ¡¡'o ‘
7 ' ‘a r a s t i lu e,tel,n h in sa, m ansa kuvauksen, joka kuuluu:
po , n,ika suom alainen on. jak u n säannöl-
z
Nevvskillä,
sen
a
la
p
ä
ä
ssä
,
jossa
»ö, joita ivetä om ilta sukupolvea voi-1 liset olo, palaavat m aahan, otetta-
J - H - H H - H - i l- j 1 1 i t - t - l l 1 n 1 1 I-I-F
»i lapsia pelotella.
koon hänet silloin uudelleen esili»» a.-u.‘.<aa kaikenlaisia “e n tisiä " , asuu
— —
( ta rk a s tu s ta varten, m u tta ei kävt- m yöskin kansalainen B obrouski. Hän s - ;*• O S A S T O IL L E L Ä N S IP lIR IS S A .
S;
J ä rje s tö n
keskusviraston
| tääksem m e häntä.
on vain k an salainen Bobrovvski nyt,
CANADAN
S U O M A L A IS T E N
puolis vnosi toim in takerto-
i Joka ei ole m eidän kanssam m e, m utta vain kaksi vuotta sitten hän m äärääm ä
mus *"I ilasfokaa vak<» L änsipiirin osa.-
yh te is k u n n a llis e s ta va listu n e isu u d e sta 'ian 0,1 lnw*ta v a s ta a n !"
oli k a m a rih e rra ja
sota keinottelija. töille" on t k. 8 p :n ä p o stite ttu O bos
»n Port A rth u rissa, Out., ilm estyvä
T,1<> « ’»»«»alainen sanom alehti älliö Putilovvin teh taid en osakkeiden om is loille.
N äiden jo h d o sta liuomaut»
Xevvs C h ro n id e s isä ltä n y t seu raav an n ä h tä v ä sti luulee ( anadan korpien o - taja, so k e rik a p i,a listi ja A nnan r ita taan o sasto ja, e ttä täm ä tilasto k aa
vake »m tä y te ttä v ä aivan heti e li,iä k
.listv s virren, jonka tä k ä lä ise t s a n - i, , ' an -*0 s *k si a v a ttu n a viljelykselle, rikunnan jäsen y. m. y. m. y. m.
seen n iirivirastoon viim eistään t. k.
Hän on jo vanha m ies.
urm ilehdet ovat rien tän eet p a ls to il-' ,1|,a n iissä io alk av at p ä rjä illä kaikell
j vii»ieis«>,»n päivään m ennessä. Mis
ensa lainaam aan, vaikka siinä a n - ! kl*sei pehm eäkätfset, p iiiik in tu t kei-
Hän oli silloin “ed isty sm ielin en ”, ; sä: n tap a u k se ssa ei s.ia jä ttä ä tätä
letaankin su u relle osalle suom alaisia I i” H teli'a t ~ e tte l tulev aisu u d essa e kun orjat vap au tettiin . H än oli sil-j I te itä v ä t tek e m ättä.
L ukekaa tuon kaav ak k een toisella
ja nim enom aan juu ri s a n ta rm ile h -( naa ta rv itta is i siirto laisille “ tarjo ta loin hyvin nuori ja asui isä n sä ta sjvulla »»levä hu o m au tu s ja toim ikaa
iä lukevalle »»salit» — aivan ansait- 11,1 vaPa ’kkaa ty ran n iu d elta". Turva- lossa, jossain viljavan R jasanin kuoh- sen m ukaan.
-
vemafonta tu n n u stu sta vhteiskunnalli- Pa lkkaa niin ru h tin a a llista kuin esim. keim m assa seu d u ssa; siellä hän sai
Jos nykyisen p o stinkulun h ita u
tak ia ei joku o sa sto saisi sitä
rau ta tie ra k e n n u k silla ensim äiset o p etu k sen sa orjien p ie k -. den
.
len asem ansa k ä sittä m ise stä . K irjo eanadala isillä
ajoissa,
tai
sik
ä
lä
isissä
m
etsä
tö
issä
ja
m
uis
säm
isessä.
R
jasanin
talo
n
p
o
jat
kun
'
rTt
t
v
v n e ttä
u ! , 1” ” 1*8* «’T . ,naa
us kuuluu:
sa
e
rä
m
a
itte
n
raivauksissa
on
suo
“M i t e n s u h t a u t u u
suo m a
vap au tettiin , eivät he tie n n e et m ani-j toon. niin on se sitten k in tä y te ttä v ä
a i n en?"
Ennem m in taik k a mv«» ' m ahiisillekin ollut täh än saakka tar- te stistä kahteen k u ukauteen m itään, ¡ja lä h e te ttä v ä ,
vaikkapa se tuli i
lem
inin i»n>i
olisi täm
ä Kysyiiiyb
kysym ys omi»
ollut o-
o - ' jc
jä u ttäv
ttä toiset ka
kan ja sitten kun se tuli.
i. .uinui
,<»iu.»
a v a än
n a ä. . Tosi
i osi on. e että
laittoi vanha m yöhem m inkin.
e , lava esille ja me puolestam m e ha- s a la isis ta m m e ovat päässeet tvöske,
ösken- Bobrow ski niin, e ttä o rju u s pv.- vj j T ov erillisesti
uaim ne sen tehdä, silla suom alainen, I . ,
., .
L änsipiirin piiriköm itea.
isu- voim assa, tosin toisenlaisilla eh d o il-!
neidän käsityksem m e m ukaan, on o- Hp‘p,11dan oikein v ak ituisillakin as;
R itta E. J ä ä sk e lä in e n , sihteeri.
o tta u tu n u t kaikkea m uuta, m utia ei J tu k silla : saham yllyillä kilpailem aan ’■a. O rja, pantiin nyt so k eri,eh taa- (
stä v ä k si ja liitto laisek si tä ssä s o -'h in d u je n kanssa ja k aiastuspaikoilla seen työhön ja a n n e ttiin pari rin n aa !
, j ja p a n ila iste n kanssa, sekä kaikkein päivältä ja k asakahpam ppna
ruuan
H yisestä suom alaisesta, jo ita on lu . | ^ .u e llisim m issa tapauksm sa oikein su la tu k sek si.”
»
_________
la n sitta in C anadassa. m u tta me us- kohonneet m aina reiksi, jolloin ovat
Täm ä nuori m ies peri kaikki, l e- V C r i l l i l m O t U S - O S a S t O H .
MAILMANKATSOMUKSIA
i; Jänesiömme asioita
Ennen ostoksille läh
töänne tarkastakaa To-
Suomen työväenhalli-
tuksen amerikalai-
sen edustajan
toiminta
k an salle ei ole a n n e ttu m itään kon
k re e ttis ta apua. Päinvastoin neuvos
toilta r-n kielletty aivan pienim m ät
kin kansainvälisen k anssakäym isen
«»ikeudet. Olen saanut luo tettav ista
läh te istä Suom esta ja V enäjältä tie
tää. e ttä liitto la ish allitu k sä , ovat e s
tän eet V enäjän hallituksen lä h e ttä
K irj. "Suom alainen Tiedonant otol m ästä edu stajiaan m uihin m aihin j ä r
ta isto.”
jestä m ä ä n su h te ita liittolaism aiden
kanssa. H eidän postinsa pidätetään.
Cl i ne tra n s la tio n file d w ith th e P o s tm a s te r H eiltä kielletään sähkösanotnayhteys.
t \ - r ' i.i, t»r<-.. lu in - 5. I ‘»!S. a - reqn • d H e iltä k ielletään
oikeus s iirtä ä va
'»y s e c tio n 19 o i tin A c t o f O c t. 6 ft), ,9 1 7 .)
roja ulkom aille heidän etu jen sa val-
vem iskustannuksttn.
K ietletäänpä
(Ja tk o a )
heiltä oikeus o staa v älttäm ättö m iä
T ätä k am aa em m e om aksu ainoas- tarv e ain e ita A m erikasta ja läh e ttä ä
aan me, jotka V enäjän vallanku- n iitä V enäjälle.
n enksen alu sta lähtien näim m e Ye-
Teidän täytyy m yöntää, että n ä is
läjällä
e p ä äm ättö m ästi
nousevan sä oloissa m eidän, jotka edustam m e
Proletaarisen v illan .
T eistä lienee V enäjän joukkojen a a tte ita , on sa n
n teleu k iin to ista kuulla, e ttä henki- gen vaikea todistaa A m erikalla ole
öt, sellaiset kuin professori Lorno- van halua a u tta a ja sellaisten lu
losoff. Y hdysvalloissa olevan rauta- pau sten vilpittöm yyttä
Te m yön
iekom issioniu jo h ta ja , jonka kanssa tän e tte . e ttä tällaista onnetonta ti
'O itnis,om ine on kosketuksessa, joka lan n e tta ei voida poistaa muulia ta
»li tu n n ettu K erenskyn hallituksen valla kuin e ttä Y hdysvaltain hallitu s
tik a n i ja on nyt A m erikassa, ja joka ryhtvy erin äisiin toim enpiteisiin, jo t
teuvostovallaii ensim äisinö kuukau ka «»ivat ain o astaan selvästi m ä ä ritte
sina sangen suuressa m äärässä vas- le ‘Y hdysvaltain su h d etta V enäjään,
•usti
neuvostoja,
nyt
reh ellisesti vaan m yöskin ain eellisesti todistaisi
m yöntää, e ttä neuvostot tulevat py vat Y hdysvaltain valm iuden ryhtyä
sym ään vallassa, ja e ttä olisi m itä avustam aan.
suurin onnettom uus jos tu le v a ise t yh
M inä seuvuoksi e sitä n kom itean,
teistoim inta suunnitelm at
V enäjän ne h a rk itta v a k si seu raav at k o n k reet
kanssa p e ru ste tta isiin m uulle pohjal tiset eh d o tu k set:
le kuin y h teisto im in taan neuvostohal
1. Venäjän neuvostohallitus, joka
lituksen kanssa.
ed u sta a lähes 150.(,e0.0ö0 ihm istä, on
SamaHa
kiinnitän
huom iotanne ilm an e p ä v irallistak a a n ed u stajaa Yh
m yöskin erä ä se en toiseen sangen tä r dysvalloissa.
E ntinen
lä h e ttilä s
keään puoleen tä s s ä kysym yksessä. B achm etieff, joka n im ite ttiin Milju-
Venäjän kansan epäluulo Y hdysval keffin hallituksen aikana, ed elleen
tain tah o lta silloin tällöin ilm ais kin pitää h allussaan V enäjän lähe
tuun m yötätuntoon ja avustustarjouk- tystön virastoa W ashingfonissa. Mil-
siin. ei p eru stu vain yleisiin p e ria a t jukoffin politiikka salaisine diploma-
teisiin.
P itä e n its e s tä ä n selvänä , isine vehkeilyilleen ja intpericlistni-
asiana, e ttä Y hdysvaltain kansa ja neen, täy d ellisesti tuom itaan V enä
hallitus ei om aa m in k ään laista osaa jällä. B achm etieff on om aksunut sa-
sellaisiin avoim iin viham ielisiin veh- fcoteesipolitiikan V enäjän k a n san v a l
keilyihin V enäjän neu v o sto h allitu sta ta a kohtaan. V enäläiset uskovat, e t
v astaan, jo ista ylem pänä m ain itu ssa tä Y hdysvallat ovat edelleenkin v iral
V enäjän ulkom aam inisterin k irjeessä lisissa su h teissa hänen k an ssaan ja
m ainittiin, eikä m yöskään
m uihin täm ä luulo estää parem m an ym m är
kaan V enäjällä olevien e d e sv a stu u t ryksen aik aan saam isen Y hdysvaltain
tom ien ulkom aalaisten v astav allan k u kanssa.
Eikö jo tain voitaisi tehdä
m oukselliseen to im intaan, te k u iten täm än asian selv en täm isek si? Eiko
kin ehkä m yönnätte, e ttä s e n jä lk e e n ! en sim äiseu ä askeleena voitaisi tehdä
kun neuvostovalta alkoi,
V enäjän t i t i , e ttä ihdysvalloist-a V enäjän hal
lituksen lu o ttam u sta n a u ttiv a t h e n S aksan so sia listit. H eillä ei ole sel
kilöt saisiv at täy d ellisesil 'olla sä!i- laista toivoa Ja p a n iin nähden. Teidän
kösanom ayhteydessä V enäjän kanssa, k o m in a n n e , j«»s se aikoo jo tak in te h
e sittä ä k se e n p u olueettom asti m issä dä. joutuu sangen pian käsittelem ään
m äärin ja m inkäluon,öiset;,i Yhdys Ja p an in
hyökkäyskysym ystä.
Ellei
vallat haluaisivat a ik aan saad a parem Japani;» saada p ik aise sti vaikutetuksi
pia -a h ,e i,a Venäjiin kanssa ja se tai p a k o te tu k si luopum aan p itä m ä stä
littä ä sellaisten su h te itte n m ahdol h allu ssaan V enäjän iC iisti satam aa
lisuuden? S e llaista neuvottoliia var ja y rittä in ä ,ä l»i,»da S ip e ria ssa ja p a
ttui \ enäjän hallitu s voisi n im ittä ä nilaisen
im perialism in
tu k ik o h taa,
tai lä h e ttä ä e d u sta jia a n om asta puo niin kaikki toivo V enäjän yhteistoi
lestaan.
m in n a sta lii- olaism aiden k a n ssa on
2. T ä rk eä st i v älttä m ä ttö m y y d e stä m en etetty ä.
oikean yh teisy m m ärry k sen a ik aan saa
Minä vakuutan teille, e ttä V enäjää
m fseksi olisi se .että Y hdysvallat sai
si V enäjälle joko virallisia tai epä k a n sa h a rta a s ti haluaisi todella ysta
virallisia edu stajia, jotka voisivat vällisen y h teisy m m ä rry k sen aikaa»
Minä
m yötätunnolla ja ym m ärry k sellä Kuit saam ista A m erikan kanssa.
tied
än
A
m
erikankin
haluavan
yht»-i
taa n tu a \ en äjän kansan haluam aan
y m m ä rry stä V enäjän k an ssa ja V.
k an sanv?lian m uotoon.
te
is to im in ta a Ven äi;»n k a n s s a .
Min
.> K o n k reettiset a v u stu sto im en p i
olen
v
a
k
u
u
te
ttu
siitä.
»>;t
«
yhteis-,
te e t su u resti a u tta is iv a t parem m an
reh»
y h teisy m m ärry k sen
aik a a n saa m ise k m ärry k sen a ik a a n saa m in e n
syyden
ja
a
v
u
-tu
k
a
en
perusteella
-i.
P ie ta rissa on nykyään
useita
kym m eniä tuhansia suom alaisia pako oleva su u re sta »dus.ta m ailm an
laisia. jotka sa k sa la ise t ovat k a rk o t a a n v alla isllle ain ek sijle S aksan it ;
ku k istam isek si.
Toiset,
tan eet heidät ko tiseu d u ltaan puutte»;!- rialism in
puolen
on
aivan
selvää
—
kut, a
'ise ssa tilassa.
Eikö heille voitaisi
lä h e ttä ä ruokaa A m erikan valvonnan S u om en. Itä m e re n m a n k a n tfe n a t
alaisena k äteistä m aksua vastaan ? lain a n kokem ukset o suttavat
ja
Suo:
N ykyään P ie ta rissa olevalla Suom en k aik en lain en V enäjän
ty ö v äen h allitu k sella en riittä v ä s ti va taatttum tiks,j’t!isil!(» ain ek sille atm»!' »
rtija, Y hdysvalloissa on m yöskin Ve ro h k aisu tu lee petolli- ti ka t» . i
n äjällä k ipeästi ta rv itta v ia rau tatie- S aksan eduksi.
tarp eita.
Eikö n iitä voitaisi lä h e t.
M inä m ieh d läai täyd, nm in
t ma
tä ä \ enäjälle venäläisissä laiv o issa? lausuntoani ja eh d o tu k -ian i sellaisil
E 'k ö voitaisi jo n k in laista y h te isto i la y k sity isk o h ta isilla tiedonannoilla,
m intaa jä rje s tä ä nykyään V enäjällä j, i'a h a lu a tte . M ielelläni käyttäisin
olevan am erikalaiaeii fautatiekoniis- tila is u u tta e s ittä ä k se n i " ukin te i
siotiin kanssa *-
dän kokouksessanne yieis«n la ns: -
4. Jap an in a n astam a \ ‘ladiv«>stck non tä stä tila n te e sta , siten kuin mi
T sitä se u ra n n e e t y rity k se t pystvt- ni) sen k ä sitä n , ja v as,alak sen i kai •
täu S iperiaan v astav allan k u m o u k sel klin kysym yksiin, joita haluaisit:«»
linen h allitu s u lkom aitten a v u stu k se l tehdä.
la, m uodostaa ehkä p ääasiallisim m at
K unnioituksella
e ste e t ystäv ällisen ym m ärryksen a i
S. N uorteva."
k aan saam isek si V enäjän k an ssa Ai
E delläolevaan
k irjelm ään
-aapii
noa hallitu s m ikä V enäjällä tä tä
nykyä voi pysyä pystyssä on sosia- m onta v a sta u sta , jo ista osa aih il
I.stfnGn hallitus.
M uutsnia vuosi taa ja tk u v a a kirjeenvaiht»>a. IN -at
sitten Ja p a n in k eisarillin en h allitu s v a s ta a ja t lausuivat pitävänsä N n
m u rsk asi Jap an in so sialistisen liik e sittä m iä a ja tu k sia V enäjän kysy
keen
y k sin k e rta ise sti
m estaam alla m y k se stä kaikin puolin järkevinä . t
kaikki jo h ta v a t to im itsijat. S ervuuk- huom ioon
o te tta v in a .
Lähimim»"»
si v en äläiset nykyääu vih aav at ja tu lev aisu u d essa tulee N. -elostani<».in
epäilevä Jap an ia. A ikaisem m in tai sam aa kysym ystä täm än “ Leaguen
m yöhem m in, sodan jälkeen, he v ar kokoukses...». ia raa taa m a an
asian
m asti o d o tta v a t " sa a v a n sa k ä s iin s ä ” jo h d e tta teh ty ih iu kysym yksiin
f •