Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 6, 1918)
N o . ICO k ista. P u h e e n jo h ta ja n a toim i T uu r i: k irju rin a a lle k irjo ttan u t. K oska kokouksessa ei ollut läsn ä s ä ä n tö m ä ä rä is tä p ä ä tö sv a lta ista jä se n m äärää. p ä ä te ttiin p itä ä kokous siitä huolim atta ja lä h e ttä ä p ö y tä k ir ja poissaolevien kom itean jäsen ien h y v äksyttäväksi. Jo s he sen hy väksyvät. p id etään kokouksen p ä ä tö k se t jy v in ä . P ö v täk irjan ta rk a s ta ja k s i v a littiin H. Halm e. O tettiin en sik si k e sk u ste lta v ik si Sirunen a sia t. L u e ttiin to im eenpa nevan k o m itean to im esta valitun Suom en e d u sk u n ta laito k se n toim in nan ta rk a stu sk o m ite a n ra p o rtti, sekä N uortevan la a tim a lisäselo stu s. Nuor- tev a m yöskin su u sa n a llise sti selos- teli to im in ta an sa ja v a sta ili hänelle te h ty ih in kysym yksiin. A s ia s ta - p e rin p o h jin k e sk u ste ltu a h y v äk sy ttiin ta rk a stu sk o m ite a n ra p o rtti sellaise n a a n ja p ä ä te ttiin E ttä edelleenkin 'lu o v u te ta a n sano tu n e d n stu sto im isto n k ä y te ttä v ä k si ta rp e e n m ukaan n iitä varoja, joita toim eenpanevan k o m itean toim ittam a k e rä y s Suom en työ v äen h allit uksen hyväksi on tu o tta n u t. V arat luovu te ta a n tuohon tark o tu k se e n vaan lai naksi, siksi a ik a a kun Suom en työ- v ä e n h allitu a on eh tin y t jä rje s tä ä r a h a-asiansa tä ä llä m aassa. L ainasta v a a d ita a n velk ak irja. T oim eenpanevan kom itean * kvse- lyyn. jo* p id etä än eri järjestö o rg a a - nien välinen neuvottelukokous tä m än k esän ajalla, oli v astan n u t m y ö n tä v ä sti a in o a sta a n R aivaajan jo h tokunta. K okousta v a stu stiv a t: keski piiri kom itea, Iän sipiir ¡kom itea, T yöm ies. T overi; itäpiirikom itea, ei v a s ta n n u t m itään. K oska kokouk-si n pitoa eiv ät kaikki orgaanit yksim ieli se sti 'k a n n a tta n e e t, k a tso ttiin asui rau e n n e e k si. P ä ä te ttiin siirtä ä k e sk u sv irasto ssa olevat to im in n a sta lak an n d itten o sa s to jen o sak k eet kesk u sv irasto n nim iin, e ttä n iilläkin voidaan o tta a osaa kus- ta n n u s y h tiö ltte n asioihin. S ih teeri ilm otti e ttä hän on jär- je s tä n y t Sanna K annaston m a tkan Pohjois- ja E telä-D akotaan kesän ajak si. K ulut su o riteta an puolueen m iljoonan dollarin ra h a sto sta . Toi m enpide hy v äk sy ttiin . L u ettiin k irje C anadan 3. S. J ä r je stö n to im een p an ev alta kom itealta, jo ssa he ilm o ttiv a t e ttä san o tu n jä r je stö n e d u sta jak o k o u s p id etä än ke säkuun 30 p. ja k e h o ttiv a t hiilettä m ään e d u sta ja n kokoukseen. Pää te ttiin lä h e ttä ä sih te e ri sa n o ttu u n e d u stajak o k o u k seen ed u stam aan S. S. Jä rje stö ä . L ähem pien a lu stu ste n laa tim in e n jä te ttiin se u ra a v a an ko koukseen. H erm anin. Mich.. S. S. O sasto il m o tti e ro tta n e e n sa o sa sto sta H jal m ar D anteksen. puolueen jäse n e lle sopim attom an käytöksen takia. S ih te e ri ilm otti e ttä kansa llisvi- ra sto ssa enin osa k o n tto rity ö läisiä on puolueeseen kuu lu m ato n ta väkeä. P ä ä te ttiin lä h e ttä ä kirjelm ä kansal- listo im een p an ev alle kom itealle. , a V ehotetaan heitä k ä y ttä m ä ä n kansal- H svlraston palv ¡uksessa niin pa.ion kuin m ahdollista pnolupen iä usiä. K irjelm än hyväksym inen jä te ttiin se u ra a v a an kokoukseen. • L asten su n n untaikouluin i-syi: ysy- mys jä te ttiin tuonnem m aksi, ¿u n n es n äh d ään , tu le e k o kustannusliikkoR - ten a lu lle p a n e m a sta la ste n o p p ik ir jan h a n k k im ise sta m itään. T a rk a s te ttiin k e sk ip iirijä rie s; »n säännöt. Ne h y v äk sy ttiin m uuten, p aitsi neljän n en luvun viid että py kälää. jo ssa tu lk ittu m en etelm ä on ristiriid a ssa S. S. J ä rje s tö n sä än tö jen viidennen luvun kym m enennen pykälän k an ssa. U usi o sa sto on p e ru s te ttu Nev.- London. Conn., ia Riley. Me. Toi m in ta n sa la k k a u tta n e ita o sa sto ja : G loucester, Mass.. M orristow n. N. J.. F a irb a n k s, Minn. F ro n tie rin . TO VER I Politiikka turvallisuus- komissionin toimin nan kannustajana (T ru e tra n sla tio h filed w ith th e Po«tm a«ter at A sto ria. O re.. Ju n e 5, 1918, a< req u ired by ,ectto n 19 of th e A ct of O ct. 6 th , 1917.) S t. Paul, Minn., kesäk. 1 p.— Katsoen sille annettuun laajaan valtaan ja sen työn laajuuteen joka sille on inah'b >11 ista sen SI .OOO.OC9 rahaluovutuksen avul la, jonka se sai valtiolta, kuki» maassa ei ehkä ole tällä het kellä toista sotaneuvostoa, ioka herättäisi niin paljo m ielenkiin toa kuin keskittyy Minesotau yleiseen turvallisuuskoniissi< >- niin. T äm än neuvoston järjestä miseen sekä tehtäviin liittyy u- seita om inaisuuksia, joilla ei o!e m itään edelläkävijää tiimiin jä r jestetyn hallituksen toim eenpan tavien tehtävien suorittam isessa. K-»missi »ui m uodostuu keskus hallinnosta. joka kokoontuu St. Paulissa. Jokaiseen kauntiin on 'perustettu alaosasto toimima-;n valtiojärjestön paikallisena edus tajana. Kannfien järjestöille ei ole annettu niin lakaisevaa val taa kuin on vaiti» »järjestöllä; jo ka vahvistaa kauniin järjestöjen päätök et. Syy miksi turvallisuuskom is- sioni ei " le k ie lin y t s ijo tta m a a n itseänsä kaikkien m innesotalais- ten sydämiin johtuu siitä, että sen koko ai pan: »st'i sekä en saa vutuksista on lcv:tettv useita a- lentavaa laatua olevia kertom uk sia. Yhdessä kertom uksessa sen ko koonpanosta väitetään, että ko missionin päätarkotus oli saada sosialistinen m ajuri Thom as \ an Lear poistetuksi virasta, että Twin ( itv Rapid Transit (<». joka .om istaa St. Paulin ia M inneapolisin katuvaunnL saisi uuden liikenneluvan M inneapoli sissa. Kertom uksen m ukaan yh tiön sanotaan käsittäneen, ej,t i se ei tule koskaan saamaan sel laista liikennelupaa* kuin se ha luaa niin kauan kuin \ an Lear on Minrteapolisin m ajurina. T ätä kertom usta levittävät henkilöt väittävät heidän lausun noillaan olevan perustan ia viit- taavat sen esityksen laa?ijoihitj, jonka m ukaan turvallisuusTiö- missioni perustettiin, h.sitvs liv- vä' settiin pian sen jälkeen kun A hdvsvallat vhtvi m »ilman so taan ja aialla i:»Iloin koko maan kansa oli pelastvksissä m usa saksalaisten p< »mmisalaliittolais- ten toim eliaisuuden takia. Laki esityksen sanotaan olevan kor- ’><»rit-iotiilakimies ' Ambrose lie ' en laatim an. Mies. ioka a : »i sen läni Mimics, tan lainlaalija- k u w a 'sa li C reyye Sullh-m ' a lt’, senaattori SiilLvaterisra. \V.vo. o sa sto on la k k a u tta n u t toim in ta n s a v c iia ilv isp sti. S euraava kokous p ä ä te ttiin pitää kesäkuun 15 p :nii klo 8 illalla. K o k o u k sin puolesi;». H enrv \sk e lj. x K irjuri. Olem m e ta r k is ta n e e t edelläolevan n-ivfäkirjan ja hyväksym m e s°n. W ni. Bow ers, H. H alinz\ 3 Minn. Sullivan on Stilhvateris- tuntoinen kaikille komissionin an rauhanliikkeen pääm äärästä. sa oleva Tw in City Kapi ’ T ra n toimenpiteille. L ausunnot päätettiin painattaa Jo varhain poliitillisen taiste- ja jakaa yleisölle. Kokous suo- sit Corn edustaja, yhtiöllä ol len laitakaupnnkilinja, joka .päät lunsa alussa komissioni asettui sitteli naisten järjestäm istä ieol- tyy Stillw aterissa. Täm än lisäk- pu> »lustamaan roskajoukkojen lisuus- ja muihin liittoihin, sekä si hän toimii vielä maan s u u -■ väkivaltaisuuksia epälojaalisuu- antoi lausunnon siitä, että koska rim m an korporatsionin ed u staja desta epäiltyjä henkilöitä koh taloudelliset suhteet aiheuttivat SIDOTTAKAA K IR J A N N E KESÄN na M innesotassa. taan. M innesotan s.Ynomalehdil- sodan, niin voidaan rauha saa Turvallisnuskom issionin jäse le Ml; istuvaksi lähetetyssä k ir vuttaa ainoastaan sillä edelly AJALLA nistö on mielenkiintoinen, sillä jeessään komissioni osoiti suo- tyksellä että kaikkien maiden il ilmenee rapi taipum us ; >i<.taan < r uin roskajoukon proletariaatti toimii siten kuin t O sastot, sam oin y k sity ise t to v erit, k a tso k a a p a yli k irja s taantum uksellisuuteen, f uom an menpiteelle, joka oli '‘pieksänyt sen om at edut edellyttävät. Im 1 E. MeGee on yksi sen jäse puuroksi" erääu henkilön, jonka perialism i« elvyttäm istä pahek tonne ja sitom isen arvoiset k irja t lä h e ttä k ä ä T overiin sidot- niä. MeGee on taantum ukselli arveltiin olevan epälojaaltsen. suttiin, samoin papiston ja kapi tavaksi. Olkoon tä ssä sanottu, e ttä T o v erissa nykyisin kye nen korporatsi' »nilakiinies. Jo t Komissioni ei suositellut sitä talistisen sanom alehdistön suh- kut vanhim m at asukkaat sano varfen perustettuihin nikeuslai-j taittum ista sotaan. tää n sito m isty ö ssä k o rk eam p iak in v a a tim u k sia ty y d y ttäm ään . Koki toti s an vat hänen olleen pii notkeuden '.oksiin turvautum ista käsitelles toi hvlkäiiviui lausunnon kaikista K esän aikana, jolloin m u u ta ty ö tä on vähem m in, on so tuom arina ’M inneapolisissa n«»’a sään täm än roskaioukon toimeen yrityksistä A ustraalian alueiden pivin tilaisu u s sito a y k sitv iste n k irjo ja sitom o-osastossam m e.— 20 vuotta sitten, m utta hänen I nanemaa väki valtaisuutta, lisäämiseksi Saksalta vallatuilla itsevaltainen käyttäytym isensä i alusmailla, sekä hyväksyi lafisun- L ä h e ttä k ä ä k irja n n e o so tte e lla: h au en ensim äiodlä irkakaudella ! A l l S t r a l a a s i a n ty Ö V ä e S - non. jossa kaikissa muodoissa e- -a-p tu uinet kelpaam attom aksi ... t i . j siintvvä a s e v e 1 v ollisuuspakko v letso lle ja h ä n tä ei ole o skaa.i ! l i a i l i a a ld U llc id , tuom itaan. Maihnan kaikille ra i - TOVERI sen jälkeen palautettu yleiseen hanjärjestöille päätettiin lähettää * A u stra lia n ja U u d e n S eelan n in Box 99 virkaan. Astoria, Ore. kiitoslauselm a ja tu nnustus nii ty ö v ä e n jä rje s tö t p itä n e e t r a u Mcl »een kerr< »taan sanoneen den toim innasta. h a n k o k o u k sia , jo is ta tie d o t t u Tohn I.indille, että "vk-H turval- le v a t n y t v a sta k irje te its e \\ <dlinyt' >n, New Zealand. — IistiuskömL-i. Iitin ensimäi- iä teh t l'ati'-l.Ttion file,! willi thè P<>slmast<r t l l d e i l S e e l . 'l l l l l U l I V O v à c i i p U o l t l täviä olisi poistaa se sosialisti i ' Ò li » • ■ . I V.- , . nen m ajuri ia järjestää uudel b j s c c tio n 19 o f th è A c t o f O c t. 6 tb . 1917.) on hyväksynyt raulianohjclm an, \ antien yleistä aseveh ollisuuspa- leen Minneaoolisin kaupungin Sydney, N. S. \ \ .—A ustraalian hallitus." MeGee kiivi M^ishinq- kolmas rauhankongressi pidettiin kon poistam ista ja sotatarpeitten ONKO KUVATAULUNNE KEHYK- tonissa hiljattain kehottam assa, Sydiieyssä m aaliskuun 2,( ia huh- valmistuksen lakkauttam ista, se SIÄ VAILLA? e t“: mpumi-ji »ukkueita järjes ti’piun 1 päivinä, ollen se suurin tä lisäksi vielä kaikkea sitä, mitä Uudistakaa tilauksenne L aitam m e M ne teille k n ehyksiin valin* . . « I l l J V, iv u i. v u /jx o iiu v an u « tettäisiin vapauttam aan M inne ia nierkityksellisin rauhankokous : muid, n maiden työväestökin v a a -i • • tla_ ajoissa ettei lakkautus- tanne m ukaan- J ä ttä k ä ä tilau k se nne tu. I Isotukseksi suta epäluot sotan valtio jiiiii: n poliitillisista mitä \u straalia-sa on koskaan, m tik •ihollisistaan. Hän- myöhemmin pidetty. Kokoukseen otti osaa asesta, jolla siellä katsellaan lehden í¿ÍhcttíimÍSeS“ ' "DOVERIN KIRJAKAUPPAAN M eillä on myös valikoim a valm iiksi niilantia, vaaditaan ohjelmassa, kielsi sanoneensa, että Minne-: t<»bt'sataa edustajaa kautta Aus- k e h y ste tty jä ku v atau lu ja m yytävänä. -ota on “kapinallisuuden kieku-' traalia.n, edustaen kaikkia tvövk- eitä kaikille h.nyjaiinin alusm ail le Irlantikin niihin luettuna, on 0202020202010101010202020102110202020110020002000110110202020200010102010100010202020200012353 v • dmtlavn " kuten erä- san eri aloja. annettava itsenäinen edustusoi n v; uh,tiilinen h a »is can nun- : enii’k'keen K okouksessa. oli saa p u v illa t keus rau h an n eti vo 11 e lu i s sa. hum sanom alehti iok.-i i n ( ’’ut ' TILATTAVAKSI TARJOTAAN KIRJA . ■ , my öskin \ enaia.n bolsheviki-hal- ,lancile varsin vstavalim en, k er- , htnh-tm , , , „ >ituonoii -- ... • edu-laia I ., eter * ; Ohjelm an päävaatim ukst t. ti • hänen ^anoneen. I ( hoLhevikien vleiskonsuli Aust-fl IA ersti ( . TL M arra, toinen ¡raaliassa) . ja facov Gunn-, joil’e 1 "Koska Europan vallat ovat e- homis<iom'n jäsen, on :»■ nkkih-j ausuttiin erikoisterveiset Venä ¡»äoiiin-tuneet rauhan säilyttäm i Litchlieldistä. Minn. \ . C. jiin työväenjärjestöjen edustajina se ssä . eivätkä ole voineet saada A • chs , ,oka ni\ » "km f n koillis-> a -.. • • - A « . I r 11* ui kokouksen teke ¡nykyistä sotaa loppumaan min- -i nm an, . n 'm u th ■ ' eraldm mään päät«’»slauselmaan, jossa : h.iän kohtuullisen ajan kuluessa, K1RJ. AKU PÄIVIÖ k n -‘.an ta ia. vaadittiin A ustraalian hallituksen ¡selittää kokous, että sellaiset on Tolin Lind. entinen Afinneso- tu n n u stu sta hänen nimittiimisel- nettom uudet voidaan tulevai*-uu- t - n k u v e r n ö ö r i , e r o - : k o m is s io - K irja s isä ltä ä noin 150 sivua (su u rta kokoa), sid o ttu n a koviin leen konsuliksi, Simonoft -elos j dessa v älttää ainoastaan siten, kansiin m aksaa se a in o a sta a n 50 sen ttiä. nGt'' -ilki hän oli liian ncitte- teli bolshex iki-liallituksen tarko- ittä tuotanto järjestetään käyttiiä Mikä on k irja S ara K ivistö? Irmät »n toimiakseen -en ’ä-ene- tuk-ia ja pyrkimyksiä. varten tapailtu vaksi kansapval- S ara K ivistö on kirja, jossa tov. Aku Päiviö tu n n etu lla taidollaan n i. l 'r o t c s - a a n hän kiri »t.ti kir- tai-en konrollin alaisena. Kokouksessa oli esillä luktiisi t kuvailee huutolaisoloja Suom essa ja m iten noita om am arkkinoita a i ie e n kuvermöörille. jossa hiin ar- kirjalli-ia e-ityksiä, jotka kaikiti "Siitä syystä my vaadimme koinaan Suom essa h a rjo tettiin . K uvaus on hyvin m ielenkiintoinen '•-< »-tc’i k. mis-T »’'-a a»r - ■ - -.o ja a n ta a selvän k äsity k sen n iistä v a ik u tte ista m itkä olivat o h jaam as saivat osakseen suurta “h u o m io ta.! viivyttelem ättä ryhdyttäväksi BurnouT-t on ‘‘kadottanut" tä- Niistä m dni^takoon “ Rauha ia t ¡mielipiteisiin sa noita ihm iskauppoja. e ten k in siitä m inkälaiseen a le n n u stilaa n — kansainvälisen ’nr”» n k ¡ricen. sekä n u o ret e ttä v an h at — h u u to laiset sen k a u tta a s e te ttiin . Sam al- sovittelut". "Rauha, inme^ialismi kokoonkutsumisek-1 . u ; w m t i konferenssin . u. . i , , - s m K O K .K m K utsunnseK - ,a Iuo tu n teellisen kuvauksen yIldPn h u u to laisty tö n m onlvaiheises- to ,- T n rv al’isuuskondsisonin k an sai n i J |1-Vvs Rauna, o . t a . sotu^sell.i suunnitella y a- . ta e lä m ä stä ja n iistä k ärsim y k sistä, m ihin hänen yh teisk u n n allin en niintä kokonaisuudessaan hei m ir-nohtst»’ hi -»oik; sten teiset rauhanehdot. ja on tvo asem an sa h än et, h u u to laisk asv atu k sen saaneena, jo h taa ja kuinka taa vksiniiolisiuitta taloudellisiin , v e l v ■ » I l i s i i n d ( “ Pakollihen rauha va.enjäriesioille taattava kokona-» hänelle kovien k o ettelem u k sien jälkeen selviää m itä on so rre tu n k an sanluokan te h tä v ä vap au tu ak seen ja sa av u ttaa k se en m ahdollisuuden s ' - tuvi. un namien \ ksi e-i- rauhantalous ”. Istuntojen vä- -essa riittävä edustusoikeus, sa-] elää ihm isenä., ui'! tä-ta * - im- - t a . ti ‘ ur- , Haiuilla liidettiin yleisi:'» k okouk-; moin naisedustajille. Edelleen. -Meillä on kau n o k irjallisu u d essam m e hyvin harvoja teo k sia, jo tk a v; llisuus! i’n'ssiontn kielt,¡v v- siä useissa Sydnevn kokoushuo-i me vaadimme, että Britannian) tä tä alaa näin se lv ä p iirte ise stä k ä sittelev ät. niinen hiliattain luovuttam asta neis-a ja katiptintiin nuistos«a. ) itsehallinnollisille, alusmaille, nii-j (Jo tk a eivät ole vakinaisia asiam ieiiiänim e, tu lee rah an se u rata varoja (».(Vk) lansen hem en pe tilau sta. A siam iehet saavat 20 pro sen tin alennuksen.) Kokouksessa hvväksvttiin pää-fhin luettuna myöskin Irlanti, an-i la stanrsuk-i M innesotassa ' n •- n'»-lauselma, jossa vaaditaan rau netaan edustusoikeus k o k o u k -! -iltain. \ aition terv ev-!autakun- • iu i i i i i i i « H i i H i i i i i n i i ! i i i i . | i i i i i i i i i i i m i i i i i H » i i i i i i i i i i ! i i i i i i H i i i i ! i i i ! i i i i i r i i : ! i n i i i i i i i i i i i w i i i i w i i i i i t i i i i i i i i i i i u i i i i K i i i i i i i i i i i i i h i i i i i i i ! i t i i i n H H l u i u i a i ia kansojenvälistä v eljestv -' sessa. ",’n 1 "e’ 3 E ’’ 11-- en oli pv v- niistä, sekä teollisuusriitojen sn- vs’ vai en rauhan e h to ja t a ’iv t n a tí a v a ro ta m utta hain •1- T ilataan o so tteella: tautista neuvo»telui"n kautta, j suunnitellessa olisivat seura,-ivat ’e » »h •• a - a t t i i . ett-’ k< »riii-si • nitalistiTen kT Estehnän ¡a <en -j Periaatteelliset näkiikohdat otet- TOVERI, Box 99, A storia. Ore. ■ ’ G l i i ..... i. K uitit taa i .lL < ) I H ist nuist.''. kansainväli-, Piw t '.iuom ioi> n: *a rk< »tnkse >n.” Tähän m ukaan liitä n ................... dollaria..—...—.......... s e n ttiä ja pyy - ¡1 velievspf riaattevn hvväksv-; "L Pienille kansallisuuksille, A uit,■■ma natva sita emu n ko- m Liä, t.äv lellistii a^ehten riis u -: niihin luettuna myöskin Irlanti, i dän läh e ttä m ää n o s o fte e lla n i...................kpl. k irja a Sara K ivistö tn: ii 'ii o!¡ kuluttanut t. ’’ansia : nti- tU' tannon i'»riistämistä ‘m taattava, valtiollinen rik»»u- N im i................................................................... ..... “» st:t*-lakscen saik’ i- . \ t ‘» ¡ •■■ö;voittoa varten, sekä niatto n m u s.' « * * * ” " ...................... — '■»> k a -»¡»aietta le n to ’eh- v alv o n ta - ja tiedotusvaliokuntien Alista Luropan maista O sote............ - ............. ............. h ■ » t « ;■» ’ .,-t ■ ■ u ’sta r;: ”.h;».n' ¡ rj'e c n k a s - ) .¡"tl.a o v a t s o d a n a ik a n a v a ll a Sara Kivistö te n h it. n k i n i n - ¡ v a tt a m i - c k s i . itu t. ovat so tila a t h eti jio iste tta - ........... .. o n noliitülitV'.m jär ä 'einen roi k-niuii-uus päätet-1 v«'>t ja on niiden alueellinen itse- ’( 's ti ¡a m t;. »dost uit 2iJ ),(•( ) m a a ti t ’kii 1; alia, samoin lausunto k o k o -■ näisvy- taattav a tulevaisuuden v ilje lijä stä , vika ole o llu t m e itä- u < .seti tarkotuksista ia A ustraali- '-aralta. Sellaisten maiden suh- nnun. n »n o a rtisa n ioT itia n îiiiitttia itiiitiS iittt iälle ia v a litta e n sitä e tte i Y hdysval ;» '■ li’' ■'•! ta in vài ».den i.ih -a :- y m - . liik k e e n , v a iis tu s liik k e n ja io n k k o ie n j set saada näiden m aitten k an sat y m- mys m onessa su h te e ssa on y h d e n -, tius h aluaa k ukistaa V enäjän kan- lat oie nvt tilaisu u d e ssa an tam aan m ärryksen aik aan saam isek si. kc-ktivdcKsn jä rje sty n e isy y tt i ja toi- Î m ärtäm ään Am erikan k an san v altaisia m ukainen \ en äjän kysym yksen kans- sanvallan, vaan m vöskin niiden mili- apua sekä ilinottaeji h a lu av an sa an-, pyrkim yksiä ovat turhia. sa ¡a V enäiän probleem in voi hei- tä riste n ja im p erialististen e tu je n Minä pelkään, että ne tiedonannot. m eenpanokykyä. taa kaiken sen avun m itä voidaan »itä ' ».!.' y'dat saava? !iuo* - ■ a M inä täysin k äsitän , e ttä Yiidys- posti k ä s ittä ä Suom en kysym yksen vuoksi, joita S aksa voi saada käyt- Tolnen suuri erehdys en huilia, et niin pian kuin V enäjä ilm nttaa Vhdvs T ilanne V enäjällä, sam oinkuin V e itä m ä llä n ä itä lu o k k aristiriito ja omak- e d u stajien sa tii n. s. P unanen kaarti, m ikä nvt e valtain ei ole helnpoa ry h tv ä viral- >alessa. p iri aan avio tu-m uod »n. ¡¡i Suom essa olevien ri-» iän ra ja m a illa olevissa u usissa val valloille ¡- (litta Sue: :e n t» (¡iä iste n h u liitu k s e s - j d i-h a a Suom en nuoren työväen tasa- lisiin tai epävirallisiin ystävällisiin T ässä yhteydessä on välttäm ä- edukseen. Seniohdosta kun näiden T äm ä sähkösanom a sy u n v tti sangen tioissa. on e rä ä s s ä su h te e ssa sangen ta. ¡oka k n t-o lleeran Suom en pää- j vallan sotilasvoim aa, olisi ep äj'ir» es-» »’“h teisiin tvö v äen h allitu k sen kanssa. tililtä v iitata siihen erikoiseen tilan- r a ’a m a *t t ea a su k k a itte n enem iyistö suotuisan vaikutuksen V enäjällä ia m erk illin en . K aikkialla V enäjällä, i- U i.n t osua. ova‘ !iy. in yksi-j ty n v ttä hnligannPoukkoa. Jo » se tosi- j ° nka lopullisena tark o tu k se n a on teeseen. m ikä on y h teistä useim m ille Suom essa, m utta f :m ä suot inen m ie ' Ol,n . ' a a s ’ ! ’ä rje sty n y ttä , feu- Suom essa, Itäm eren m aak u n n issa ne liala ei ku iten k aan voi ’ -Jkna. , lt.-: pirni: o M - ; s y v iä näit» edusta- -■» ikka. että heidän on o n n istunut noistf,a se y h te isk u n ta ia rie ste ln iä io- V enäjän en tisille raiam aak u n n ille. Maalisen itsev altiu d en jä tte e t ovat a in e k se t, joiden a lu ssa luultiin ¡„„o. todellisia a v u n tek o ia seuraa. On iniiä jia t i'-' : ' pu» itu »lii. uudi s ta , i ’ -j.-amnmn kuin kolmen kuukauden ’<a kutsum m e k a p ita listisek si jär- Suom essa. Itäm eren m aak u n n issa ja vammattomia säily ttäm ään polittisen d o stan een liitto la iste n politiikan sel suurin erehdys luulla, e t t e i ' äi liitto m utta m inä uskon, m tä Suom en s,i- L o an pitää puoP an VaR-okaprtI ar- iestelm äksi, ja jonka uskom m e *ole- Puolassa, taan tu m u k sellisen vlinivs- ) ‘" a *lansa ilm an u lkonaista apua ja k ä ra n g a n . o so ittau tn iv a tk in , ]eV; , laism aat ia e rik o isesti Y hdysvallat m i’-ä olo su h teitten p a - ; tn ei ja a v;»< ah. ioka arm eija e tu p ä ä s - 'van syynä raailm an kurjuuteen. Vena tön. itse v a ltaisin e yh teisk u n n allisin e yleisen tahdon v ä k iv a lta ista tukahut- a n k a ra s ti sak salaism ielisiä. ja ne a i voisi m itään teh d ä V enäjään n ä h d e n ., kosta on m uodostunut luokk »soita sä k ä s ittä ä v a ra k k a itte n luokkien ia a n - Suom een ja m uihin itäisiin Eu- valtoineen, edustam an feodaalijär- (a a lU ta. Niin k a tk e ra lta ja alenta- n e k se t. ioiden ei a in o a sta a n luultu kiiteu kaikki sisällis sodat, kii- nuoria m iehiä joita kolme vuotta on i rc ra n m uihin nähden luokkaristirii- ’estelm iin jä tte e t ovat u seam m assa !a ’,n ' n . Pe vasalli-tilanne, jonka Yksi seikka m ikä voitaisiin * hdii. olevan sa k sa la ism ie lisiä . m utta suo ludi a m ielialaa kum m allakin puolen h a rio te ttu S ak sassa ja M ta saksa- näiden m aiden histo riallisen k e tap a u k se ssa pysyneet p y sty ssä aivan a laif?eksi näiden ylim ystöjen täy ty y '■asiaan s y y te ttiin olevan Saksan oli i ta rio ta V enäjän f -delllsett!- h a l - - a u to m a a ttise sti s a a tta a h en k ilö itä I laise t u p se erit ja e n tise t V enäjän ar- » hityksen p erusteella w ovat kärjisty - , V enäjän vallankum ouksen päiviin i ^ 5sttaa j tfienaä S aksaan nähden, heis- palk k alaisia, ovatkin o so tta u tu n e e t i litukselle, N euvostohallitukselle, to iotka eivät tu n n e p ro le tn rista psy- i m eilan k o k en eet k e n ra a lit jo h ta v a t., n ect sim a m aa n n . e ttä oikea k a n -) ? a ak ka K aikissa näissä m aakunnissa a Tuatunepkln- he ku iten k in m ie dellista p o liittista tu n n u stu sta , ia sen k» Jogiaa. ennakkoluuloisiksi “tin o ik si S ak san vihollisiksi. prole- cn todistus siitä, e ttä P unanen k a a r - ) sa n v alta voi . luum m in o tta v a t S aksan ylivallan °"a °’ema®sa I ylim vstö on ollut toista kansallisuut- lisäksi tu n n u sta a niiden V enäjän ta a rls ta a in e sta vastaan , jonka vuoksi tl on todella huom ioonotettava s o ti- , vain sosialisti stisen liikkeen lipun alla. ta kuin kangan T äm ä on ku iten k in v arsin luon in sa n suuri enem m istö. ^ l,' n työväenluokan ylivallan, koska n ollista. V enäjällä, sam oinkuin m ai m aiden h allitu k set, jotka m aat V enä lm tib p ä is t n v liite ttä v ie n v a '’u r t o - , Jaallinen voima. H eidän luk u m äärän -j O lkoonpa m ailm ansodan tulos i»in- L uokkasorto. ollen sam alla k e rta a S aksan ylfValte tak a a heille heidän n itse m issa n i ra ja m a issa . lu o k k a ta is jä j n jo tu n n u sta n u t itsen äisek si ia m u u k s ie n jo h d o s ta , " ¡ta on vom u? i sä -käsittää 100.000:sta 150.000:teen i kalainen tah an sa, niin v a rm a stik aa n k a n sallista ja talo u d ellista samoin- feudaaiiset etu o ik eu ten sa m itkä ovat . ->sa, e :\:!i k;. Rene , u - . ja Suom en t> ¿»väen järjestö je n lukui- ei ole m ahdollisuutta siihen, e ttä Ve- kuin p o liittista, on ollut n äissä k a i- , iieLs..a L1”/ / a a ' te lu on k e h itty n y t siihen p isteeseen, ’otka ta iste le v a t S ak saa v a sra rn ku- t a n a v u a e ttä työläis ioukot ovat valm iit ja teo emim rkiksi Suom en väliaikaisen om uia:,. ty ö läis“ - n k an sain a l.a n ptm -1 s3t voim ist-duseurat m uodostavat tä-i niijällä ja Suom essa sosialistinen lii kissa m aakunnissa niin a n k araa, e ttä ' a aasiallis.n ero Suom en ja Venä- kykenevät o tta m a a n h a llitu sv a lla n o- hallituksen. Sellainen tu n n u stu s, m i a s ta kavm n {¡jntelOn s is u n ta iuon-, män arm eijan varsin aisen selkäran- ■ ke voitaisiin tu k ah u tta a . Ainoa mali- sen e ittä m ä ttö m ä n ä seu rau k sen a On ian välillä on v a sta k k a iste n puolu nä olen v ak u u tettu siitä, olisi m u ser n e tta ja ¡rkeita ih an te ita . I »m a on ? a n . doilisuus tä s s ä su h te e ssa olisi Sak- eilta k a tk e ra lu o k k ataistelu ia k a ik k i-! eiden kokoom uksessa kekä voim asub- miin käsiinsä. T yöläiset ovat voim ak isku S aksalle k a u tta itäisen rin :i' :»:: :.e .it\< .¡onka m m a to .n ‘ . . ¡sa n voitossa, mikä tie te n k ä ä n ei tu- en riis te tty je n yhdistym inen sosia- teissä. V enäjällä ty ö v äen h allitu s- e- k a a sti jä rje s ty n e itä ja he m uodosta tava tam an. s» :i jo h d o s ta e??a u seat u m erik ala r et Sfaksa m Lv’<ene vatloftam aan lp kvsvnivkseen. Sellainen tulos olisi listiseen liikkeeseen v at su u ren enem m istön. E n tise t h a l listiseen liikkeeseen. • dustaa m aan ain o ata jä rje s ty n y ttä Suomei n n ähden Y hdysvaltain h al jotka eivät halua olla miss:: n teke- Suom ea ellei se 1’h e ta Suom een v a r- 1 vie)äkin vähem m ässä m ä ä rä ssä m ah litse v a t luokat, iunkkerjt, riiston ja Sosialistinen ja työväenliike kai- ; voimaa. Venäjän keskiluokat, tsaari- m isism i Suom en ainoan sam m lais-vas-; sum ista so tak oneistoaan. m inkä tuo- dollinen jos Suom en ia V enäjän sak litu s n 't on tilaisu u d essa osottam ann etu o ik eu k sien e d u sta ia t. ovat menet-* Kanssa ■ nim en S a k sa sta jossäm m äärin vai- , a la iav a staisille voim ille a n n e tta isiir kissa n ä issä m aissa, ja erik o isesti hallitu k sen e h k ä istessä niiden talon- täm äislU ään lu o k kaetuoikeutensa ia Suom en k an salle k o n k ree ttisia to d is tä is e n m m ;s, n. s p o t i e n y ö tätu l. n , to u stu s jonka su o ra n a ise sti m ep äsu o rasti lausuvat ; k u tia a Saxsan m uihin rintam iin. Sa- kaikki VaJV,., m niviit5h „ ja av a v„«tn„ tnnk-, Suom essa ja Itäm eren m aakunnissa, ^ v n ^ 1 S i ^ ^ J e e n ^ 1’1 toVminUm! he lask e v a t viim eisen toivonsa Preu« tu k sia p re sid e n tti W ilsonin sähk'0- ’ Bin itse v a ltiu te en . T äm ä erikoisesti sa uom an lupausten vilpit töin vydes’ i. m. iitätuntim sa Suom en ju n k k e re ille .! m aila Saksan m ahdollisuutta anas- he a n sa itse v a t.’ ¡ollen po liittista ja talo u d ellista t a i s - , v asta viim e vuosien a ik an a ilm an p itä ä p a ik k a n sa Suonien yläluokkaan Se voidaan teh d ä sitenkin, e tte i sen- ;• ka julk a sti p e ttä v ä t m aa tan sa taa Suom i eh k äsee su u ressa mää- E nnen ju lk aistu ssa. Y. S irolalle telua sam oinkuin so rre ttu je n - k a a s o - ? m äärätty ä taloudellista ohjelm aa, ia ju n k k e re ih in nähden, joiden psy- k a u tta v ä lttä m ä ttö m ä sii h a llitu ’:>el- !•mu .-«¡'.’min k an sanvallan asian S a k - ! rä ssä se seikka, e ttä Skandinavian o s o ite tu s s a k irje essä m ainitaan, e ttä jen k a n sallista pyrkim ystä ja sivis kun sensijaan työväenluokka, jo ta ra- sa-i keisarille. ! m at a n k a ra sti v a stu sta v a t S ak san kologia ia yleiset p v rk h n v k set ovat leni a n n e ta p o ltitte a tu n n u stu sta . luulla Suom en '^ " ^ ’‘Aelinia, sillä Suomen ioutumi- W ashingtonissa N uortevaa pvvdettiin tyseläm ää, on m uodostanut voimak- jatto m asri sorti h allitu s ja toiset luo- sa m aalaU ia kuin P re u srin junkke- S uom alaiset ovat p y y tän eet Am eri On suuri erehdy -»t. liittyi m ää rä tty je n v aatim u sten " " suurim m asta eslttäm ään . m itä toim enpiteitä Venä- k a ita iärjestö lä. jo tk a ovat luonteel- vien k asta ru o k aa useam m an kuukauden tvfd.mAen h allitu k sen voim an olevan » tien S akealle on m itä ' 'Ihi odotetaan A m erikan tah o lta pa- taan ia to im in n altaan hyökkäävää, taakse, kuten m aavaatim uksen. m ikä v a a r -, < t -- Skandinavian m aiden tu r K aikissa y lläm ainituissa m aissa so akan. Ile eivät pyvdä m itään < ! ’.i!s»a tflapiiistä . ta? v äliaik aista. Viimei n äissä yhdisti heihin kansan la a ja n enem- sia listit k iiv aasti ta iste le v a t S aksan m ikä on vä’ifä m ä e 'u ä Y hdv< ..v’ il kym m enen vuoden aikana Suonien 1 vallisuudelle ja kaupalle. M utta vaik -e n p ie n su h te itte n aik aan saam isek si. S osialistinen liike k aik issa voim aksi, h v ö k k äv stä vastaan ia ’ie eivät ta is m. U p e iv ä t pyynä la h 'a k si. H • ovat so sia listip n rlu e on ollut m aan suu kakin S aksan o n nistuisi tilap äisesti Tiim : n jo hdosta N. e sitti seuraavfa m aissa ed u staa tuot*a»aluokrn koko iT'-R’,»n v oittam attom aksi ehdotuksia p erusteluineen jotka oso- y h teisk u n n allista eläm ää. Vain raan m ikä täm än johdosta on pitänyt val- saada 5a’a n sijaa Suom essa niin ta is tele a in o a staa n sotilaallisin keinoin, b a’u k kaat ina’ sam aati jokaisesta run rim pana p o liitillisen a tekijän.. Vuo *e»'ön V enäiän kvsvm vstä käsittele- väkivallan avulla' voitiin sitä pitää ' an hallussaan, huolim atta suunnat- ei siihen pääty. Suom en työ vaan. m ikä en vielä tärk e äm p ä ä , jos k a p a u n asta. jonka» he sa av a t tä ::l -ä. den 1905 jälkeen, jolloin Suom en telu ..................... Ä , s a k sa la iste n onn istu isi tn a n ä is e s ti H eillä on r iittä v ä s ti rah aa A m erikan ty öläisten onnistui kukistan vanha ' \ a en jä rje stö t tu le v a t tek em ään pas- ’eville v aik u tu sv altaisille h e n k ilö ille , tu k ah u k sissa V enäiän vallankum ouk- (om ista v aik eu k sista ja v a stu k sista yL viisi k u u k au tta, eikä ole v alio tta« e rin ä isiä osia V enäjästä, ja p an k eissa m ak saak seen kaikki kus- feudaalhtcn h a llitu sjä rje ste lm ä m ikä ^ ’vista ja a k tiiv ista v a sta rin taa , jo- (a virastoille. K irjelm än sisältö on Reen saakka. Senvuoksi on varsin n-v( luonnollista, e ttä v a stu sta v a t ainek- m in k ään laista tod en n äk ö istä mahdol- Suom en, niin so sia listise t ain ek set. tai-uuks. t. He ovat valm iit a lis tu kokonaan riisti tvf.V äenluokaita P » ' hoa he hu o m attav assa m äärässä ovat se u raav a: “T ä v ttä e n nvvntönne. an n an te i ll e ! s e i liitto u tu iv a t ja yhä liitto u tu v a t iisu u tta olem assa siihen, e ttä taan- Ju lk isten ja salaisten jä rje stö je n sä m aan m inkälaiseen jä rj, s’elvyn ja l i i t r i s - n ed u stu k sen ja siviilioikeudet ) k a r ’a a n tu n e e t ts a a n v a lla n sa rta e s s a selostuksen Suom en ja V enäiän ti- sellaisen vallan kanssa, joka ed u staa tu m u k selliset ryhm ät voisivat heitä ja tk u v a s ti v o i-» Suom ea. avulla v a rm a stik in tulevat lenullises- kontrolliin tah an sa, m ikä p itä isi ruo sosialiatipuolue on ti e stäm ään S aksan kontrolli vallan k ata rp eid e n jo u tu m asta sa k sa la isten in istunut. Vuonna 1907 sillä oli 40< : j Ei m inkäänlainen Y hdy-valtain har- la n te e sta sekä Ivhven selity k sen o- sellaista raa k a a väkivaltaa. Suom en kukistaa. Suom essa ta a s vaikkakin m asta k a n n a sta n i Y hdysvaltain ia V e -jja Itäm eren m aakuntien yläluokka, työväenluokka on suh teellisesti pa- m uodostum isen tä h ä n osaan Euro-» käsiin tai m illään m uulla tav alla jou p a rla m e n ttip a ik o ista . ja täm ä m ää rä ! jo ttam a propaganda tark o tu k se lla nä»än väfisten su h te itte n m uodostu-i ensinm ainiftu ru o tsa la ista , iälkiroäi- rem m in jä rje s ty n y ttä ja tietoisem paa paa. tu m a sta k äy tety k si sillä ttK alla n rk .i kffsvoi se u ra a v issa vaaleissa, kunnes . saada V erä än ja Suom en kansa vm- luisesta ja to iv o ttav u u d esta. T äm ä j nen sa k sa la ista, ennen k aik k ea haiuai kuin venäläiset työläiset, om istavilla T ässä k o hdassa sosialistien ja lift- olisi Y hdysvaltain tai liittolaism aiden vvonna 1908 e d u sta jap a ik k o ja P iirtä m ä ä n A m erikan k an san v altaiset tolaism aiden y h teisto im in ta ei ole eduille vahingollista. R uokaa voi hel- 83: v. 1910. SO; v. 1913. 90 ja vuonna > pyrkim ykset, voi m enestyä nilnkauan lausunto en m inun m ielestäni v ä ittä -, sivat k a n sallista itse n ä isy y ttä jos se luokilla on useitten satojen vuosien ain o astaan luonnollista, vaan aivan po-ti lä h e ttä ä -Suomeen R u o ts’n tai 1916. jcll .in viim eiset laUttsct aalit k»,’n näiden m aiden kansoilla on pie- m "tön seliU k sek si niille k o n k ree tti vain tak aisi heille luokkavlivallan ra ¡ottam attom an poliittisen järjesty - sille e'-riotuksille. jotka teen täm än heidän alueillaan. M utta he eivät voi m isen ja hyvin m ääritelty jen etukoh- välttäm ätöntä. .lii-nieren ja P ietarin k au tta Ame toim ii of tön. sr.-':al?stip’.i u e s a t r h - , n ö - r it ;■> epäluuloa A m erikan h alu sta i k irie lm än !onu«sä ja jo ita te p y y sitte sitä sa a v u tta a ja sentakia he tsaari- tiensä edut. m itk ä sa ttu v a t olPtnaän V enäläiset ja su om alaiset eivät kni- ... . rik an v iranom aisten k o n tr Uin a ia i- . ilottom an enem m istön p a r’ m m o is sa .; ;intaP h e id in toim ia om an vapaitten- rninuPa* sam an m u k aiset vallan aik an a olivat “enem m än venä- su u re ssa m äärä :sä ten k aan saa m in k ä ä n la ista ain eellista sena. n 163 edustajaa ttMksta. F$m& ;a -.¡esr:: sellaisena tavalla, m lkäl T.»imi... . „..„.v... . im ien Suom en T ............. yöväenhallituk- iäisiä kuin ven äläiset itse'* ja Venä kuin S aksan itsevaltiuden edut. Siten av u stu sta epätoivoisessa ta is te lu s Jos täm ä pyvntö tä y te tä in. niin p a rla m e n ttra rin e n voim a on kuiten- vas?->a hei iän e tu ja a n ja n iiden m a i-»sen ed u stajan a. m ik ä ^ ia llitiis nyV^ti- jän itse v a ltiu d e n su u rim p an a tukena. Suom en yläluokan oli m ahdollista el saan saksalaisia h y ökkääjiä vastaan , sy n n y ttä ä se S u o n ie s.'' su u rta in '-¡u ’’ h e .ja E tu s ty o v “ n u» rje uujen der. erikoisia olosuhteita. N linkauatL , lao äisesti — on _______ joutunut _ tappiolle Suo- vaik eak in he sam alla k e rta a olivat a in o a staa n parem m in v a stu staa ty ö ^ —,---------- eiv ätk ä edes vielä ole sa an e e t tässä n o stu sta . Se v o im istu ttaisi Suom en vaikut ik. sta m aan >htels; unuaiii- «.»¡ui 5 . sv .;raiu hallitus ei tun- men ylim ystön ia S aksan arm eijan petollisia sitä kohtaan ioka k e rta väenjoukkoja. vaan m yöskin saad a su h te e ssa m oraalista tu n n u s tu s ta sak salais-v astaisia joukkoja. Kun kaan. m ikä tilanne on varsin luonno Suom en ja Venäjiin h a llitu k se n suh- to n ta ja typerää. rcet ovat laiteista, niin v< k u ttaisi se, Joku aika sitten p resid e n tti W ilson el a in o a staa n Suom erii, m itta m yös läh e tti \ en äjän työläisten k o n g re s kin V enäjään. K aikissa su h teissa oli v dbJd in u y sv a ittu n nauiiuK seiie ja , luonnoiiisesu Kaaniyivai vanhaa p u o ta selv istä sy istä et ollut tilaisuudes- sille huom attavan ja avom ielisen si se yksi käytänollisim pii. ja vai k e h itta - ’ den. Y hdysvaltaift siitä erik o isesti A m erikan kansalle, vaan p ä ä a sia lli-; leen, joka auliisti antoi apuaan, ei sa an tam aan tä y ttä voim aansa Suo- »ähkiisanom an. tarjo te n apua Venä- k u ttav im p ia keinoja näiden m aiden millisen' k ä rsim ä ttä , n iiokanan kaikki yritvk- segti se n ta k ia kun Suom en kysy-» vain sentakia, e ttä S aksan itseval- men työ läisten avuksi. (Ja tk e ta a n .) m ielisiä. — su u re ssa m ä ä rä ssä lu- iitti V enäjän ty ö läisten uskoa liitto laism aiden vih am ielisy y d estä V enä jän k an saa kohtaan.
