Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 31, 1918)
TOVERI TOVERI Lännen suomalaisen työväen äänenkannattaja, ilm estyy Astonassu, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. Naiset teollisuuden pal- t y ö n t e e t t ä j ä ei s i i t ä katsoo ainoastaan veluksessa jaan. v ä in ä , hän m aksulisto- MAILMANKATSOMUKSIA No. 125. ! J L " !ll i i , ..................... ■■ . ä » - " ■■ ■ - ---- . . ------- Rautatieyhtiön valiti- rä. joten jo 3,000 k a h te e n m ieheen > kanssa Kun k ilp a ilija t ’ mies sai pahoja ruhjevam m oja, olisi ollut en n ä ty s. työstä lä h tie ssä ä n pyyhkivät h i k e ä ; M oottoripyörän takaistuim ella t i kasvoiltaan, löivät he toisilleen k ä t lija pääsi lievemmillä vammoilla. _ ja m yönsivät olevansa tasaväki- Silminnäkijäin todistusten mu- tä set; yksim ielisiä olivat he siitäk in , kaan Shaw ajoi sen kum oon ja e ttä m itä e rity ise sti heihin k ahteen sitten suin päin junaan, sillä seu tulee, niin kyllä he työhön kykene rauksella että sai silm änräpäyk sessä surm ansa. S haw on ollut vät. P uistotyön jo h ta ja K eyser soisi työssä D uthie laivatelakalla. Am m iesten ja tk a v a n k iistely ään joka m atiltaan oli mies höyrypiippu- päivä, kunnes työ tulee valm iiksi. ien sijoittaja. Kansalaisetkin “edustettuina”. V ieläpä toivoisi hän sam an taudin Viime aikoina ovat olleet meidän ta rttu v a n toisiin k in työläisiinsä. — •‘rakkaat kansalaisem m ekin" h y Ja k u kapa ty ö n te e ttä jä sitä ei toi vin ed ustettuina kunnallisessa voisi! Kun ei ole m ahdollisuutta saa T O IM IT U S K U N T A : da riistettäväkseen entistä lop ii.iiiuiiuii'.niHk.iiiiifiiiiiiiMHiiiii'tiiHiiH'i'HiitHnMiUMBnnniiiüiiliiriiiiMiitiitiiMiiiM N lllllllillllllllllllltlllIM M U ri W . N . R E IV O , L A U R I .M O IL A N E N , A D O L P H S A L M I, A. B M Ä K E L Ä , Jätäm m e sivuun kaiken sen pum atonta työvoima varastoaan. P O R V A R IS O T K U A m uut ovat vain rik karuohoja. Käsi- SU LO SY VÄ NEN. tätk ö sen n y t? — E delleen ollen kou tim entaalisuuden ja katsellen etsii työnteettäjä uusia mahdol- so sialisteja v astaan. luaikainen ystäväsi, TOVERI naisten asettam ista teollisuuden j Osuuksia, uskoen voivansa tap- Katte Hamfl. (T H E C O M R A D E ) Eritän niiljoonayhtiön esim iehen palvelukseen, vain kylmän jär- paa kaksi kärpästä yhdellä lyön T h e o ig a n of th e F in n ish w o rk ers in the Theodore N. V ailin a lo tte e sta on — M utta, m itä a rv e le tte : eiköhän W esfern stales. T h e only F in n ish daily in : t n l e n i m o c L 'b o n i n k th e W est. P ub lish ed daily, except S unday, J t l l \ U1O: S 3 , t U l e m n i C S llilC U JO ll nillä. 1 Uin aikoo käyttää nais- m uodostettu kom itea, jonka tehtä- nykyisen suunnan vallitessa sam an a t A sto ria, O re., by th e W estern W o rk t»»päätökseen, että on olemassa työläisiä paljoa halvemmilla pal vaksi on a n n e ttu sovitella sekä henkisiä k irje itä voisi syntyä jonkun m e n 's P u b lish in g Society. A N T T I J . P A R I A N , M anager. järjestelm ällinen toim inta nais koilla ja sam alla rajottaa kai republikaani- e ttä dem okraattipuolu- ) toisenkin m aan koulupojilta ja -ty- een ylim m än hallinnon kan ssa yh- tö iltä E n te re d as second-cla«s m ad m a tte r Ju ly 18, ten asettam iseksi miesten tilalle kenlaisen järjestym isen miestyö- teiste n ehd o k k aitten a se tta m ise sta 1912, at th e postoffice at A sto ria, O reg o u , kortteerissa Yesler <Wayn varrel u n d er th e A ct of M arch 3, 1879. työhön paljon alennetuilla pal läistensä keskuudessa, sekä joi “ k aik issa v a a ra n a la isissa kongressi- ULKOVALTOJEN LÄHETTILÄÄT. la. Kai 011 o llu t tark o tu s tu tu s H u rk asta politiikkaa. llm o tu s h in ta 40c p a lstatu u m alta. K uolcniau- koilla, kirjottaa Butte Weekly m ahdollista, hävittää senkin jä r m iesp iireissä,” s. o. sellaisissa, jo is 4W tua "k o n trin ” asuntoihin, kun ilm o tu k set >1.50 k e rta ja m u isto v arsy d la “ K ansainvälisillä lähettiläs-oikeuk sa sosialistit m ahdollisesti vo ittai “ M inä en sa a ta sinua jä ttä ä tuolla >2.00 k erta. K ihlaus-, sy n tjm a - ja avio- Bulletin. jestyneisyyden mikä on jo ole sivat, jos po rv arit e iv ä t yhdy. silla ” ta rk o te ta a n rau h allisissa väleis lailla, K aisa,” voihki ju m alisu u d es nävttää sieltä vanhasta m aasta liitto -ilm o tu k set >1.00 k erta, h alu taan tieto - olevain itse n ä iste n valtojen oi taan tu n n e ttu lla rju n p e rä kuolinvuo tulevan sellaisia uutisia, e ttä jo u ja n im en m u u tto -ih n o tu k set 50c k e rta , naim a- Yleisesti luetut kuukausijul massa, uhkaam alla asettaa enem E ttä h e rra Sam uel Gom pers on sä lim o tu k set >1.50 k e rta , avio ero -ilm o tu k set k e u tta lä h e ttä ä ed u stajia to isten sa teellaan. “Sinä olet jo liian vanha dum m e vihollisiksi tälle k o n tril täm än hom m an etu n en ässä, e i ke >1.00 k e itä. Seisovat lim o tu k set so p im u k kaisut. jatkaa sama lehti, ovat m iu naisia työhön. T yönteettä- sen m ukaan. S atu n n a isista ih u o tu k sista tu tään kum m astuta, y h tä vähän kuin alueille. Tuskin on m itään selvem työhön, ja vaivaistaloonkin olisi h ir le” (K ansalaistuttaa pitää itsen lee rah an se u ra ta m ukana. E n g lan n in k ie tävnnä kaikenlaisten kaunottari- iä näkee, että jos naisia voidaan sekään, e ttä m ukana on myös “Civic pää to d istu sta nykyisen sivistyskau- m uista joutua. Mene sinä m inun sä edes jollakin lailla. lestä suo m en n etaan v ap aasti. en kuvia, jotka muka isänmaal- saada teollisuuden palvelukseen F e d e ra tio n in ” esim ies V. E v erit den ed isty n eisy y d estä — k aik esta kuolem ani jälk een ja ota toinen Avioliiton satam aan ovat p u r A d v ertisin g rates in effect Ju ly 1, 1912, 40 , ovat pukeutuneet 1 heidän tunteisiinsa kohdistetuil- Maey, tahi New Yorkin rep u b lik aa huo lim atta — en tisaik o ih in verraten m ies, joka pitää sin u sta huolen v an jehtineet John Brown (V uotila) cen ts per inch. Special disco u n t is allow ed I I I S 'l U S S y i S t a nisen se n a a tto rin Jam es W adswor- kuin eri valtojen välisen diplom aat for la ig c r an d co n tin u o u s advertisem ents. ia Helien Sofia H andanen, m o naihin saakka kiellettyihin k ak -jla isänm aallisuussaarnoilla, niin th in m uija, joka on n aisten äänioi tisen ed u stu k sen m uodostum inen va hoilla päivilläsi.” T O V E R L B O X 99. A S T O R IA , O R E . “ Ei, ei. Aatu h yvä,” v astasi hänen lem m at Seattlesta. O nnea vaan. sijakoisiin pukimiin ja toim ivat ¡on koko työläisten taloudellinen k e u tta v astu stav an liiton puheenjoh kinaiseksi laitokseksi. Tosin m ui uskollinen puolisonsa. “ M inä en voi T IL A U S H I N N A T sls. Y hdysvalloissa ja C an ad assa: järjestym inen m enetetty. Hän taja. T ähän a sti on kaik k i niinkuin naisten siv istyskansojen kesken tu n m ennä toisiin naim isiin, sillä m i mikä missäkin tehtävässä. Y ksi v u o sik erta. >-*.00 6 k u u k a u tta . nettiin ja jo ssain m äärin tu n n u ste t hinkä m inä taiv a assa joutuisin k a h ollakin pitää. .50 3 k u u k a u tta ___ >1.35 1 k u u k a u s i.. W INLOCK. Yläluokan naikkoset ovat k u - '1* 1^ 00 n v k v isissä tihussa vol lähettiläs-oikeuksia, m u ita den m iehen k a n ssa ? ” Suom een ja m uualle ulkom aille: S itävastoin tuntuu hiem an oudom u in k in 1 liottaa Y ksi v u o s ik c ita . .>6.50 6 k u u k a u tta . >3.50 vatut liikettään g ite li m alta, että täh ä n so sialistiv astaiseen k eskiaikana ei n iistä niinkään tie Aatu m ietti a sia a hetken aikaa. Koska joko aivan aiheettom as runsaasti paljastettuiin- vansa ti tai jossain vississä tarkptnkses- S LI t«.»C R l P T IO N KATU . »ilkkisukkinecn autojensa ym kuin haluaa, välittäm ättä mitään pasuunaan pu h altam assa on myös detty, ja vasta se itsem ä n n elläto ista S ttte hänen kasvonsa k irk astu iv at. In the U nited S ta te s and C anada B as vuosisadalla ne jä rje s te ttiin v a rm a l K aisa.” hän huudahti, sa m inut, allekirjottanuf. on koe uirs. C arrie Chapm an Catt, joka vielä “ K uules, Out- y e .n ............ >4.00 Six m o n tlis........... pärillä, rakastettavat maanvilje ‘virkavaltaisista" limoista ; hä ju lkeuee kom eilla “ N aisten k an salli le kannalle. tettu yhdistää osalliseksi sen li- .50 D u « m o i,:tis. .$1.35 O n e n io u tii.......... “ Nyt. m inä tiedän keinon. Tunnet- lijättäret esiintyvät hännilleen. nellä näyttää päivänkoitto tode! sen äänioikeusliiton p u h een jo h tajan " Jo k a ise lla itse n ä ise llä valtiolla <»n]han sinä vanhan O jalan T aavetin? punnost« »kulkueen alkuunpanoon, llu o n c u » to n ijaitstc 10:nuen j a O tta n e k a t u arvonim ellä. S ellaisena hänen toki aina lakin ruusu nhollteisel ta. oikeus läh e ttä ä ju lk iset v a ltu u te t liä n 011 kunnou m ies ja on jen k u lm a n a « T elefo o n i: k o n tto si joka täällä oli toim eenpantu tou- j«i ähkokuv a näy t teli jät tiilet toim itti* MÙJ. luulisi tietäv än , e ttä viim e vuoden tu n sa toiseen itsenäiseen valtioon, p itä n y t sinusta. T aav etti kyllä m ie kok. 1 p :n iltana, niin täten kiel Tämä selittää, niiksi jokainei joiden nimet asetetaan Iitit »mat- m arrask u u ssa juu ri nuo k iro tu t so jonka kanssa se haluaa olla rau- lellään o tta a sin u t ja p itä ä hyvän län missään m uodossa antaneeni näkösälle — hienosti nainen, joka pukeutuu työvaat sia listit 145,000 ään ellään ratk a isiv at hasaa Ja ystävyydessä, sekä sama-, huolen sinusta. E ikä h ä n e stä ole aihetta siihen. < >len seurannut' Suomi Saksan vasalli- | lavasti puk uineen " tä y ttä teisiin ja haluaa työskennellä a äänloikeuskysym yksen New Yorkin ten o tta a v astaan ulkovaltojen edus m itään h a itta a taiv aassa. T a a v etti tätä m inun ‘päältäni laitettua ju o räätälöityiin’ pilkuilleen valtiossa n aisten eduksi. tajia. M ikään kansainvälinen laki ei ole uskovainen ollenkaan, niin maana mässä velvollisuuttaan aina ta lellimällä palkalla kuin isälleen S ellaista se on porvarien kiitolli tosin ei su o ran aisesti velvota valtoja e tte i ole pelkoa hänen p ääsev än ta i rua niin pitkälle kuin olen voi tai veljelleen m aksetaan, saa niin suus, niin urosten kuin n aarasten . nut, vaan en ole vielä varm a, läh e ttä m ää n tai vastaan o ttam aan tä l vaaseen.” Suomen kohtalosta ei toistui valla josta kulloinkin saa par niissä tarkotuksessa se on la ite t laisia edu stajia, m u tta k äy tän tö ja illa tavalla ve- helposti kuvansa sanom alehtiin epäilyksiä. ' 1,aan kuvan- sexsi ole mitään PR EU SSILA ISEN KOULUTYTÖN I kansainvälinen kohteliaisuus näyttä- -'OÛOÛO-OOOOO ÛÛÛOOÎiOO Û O ilW æ tu ja m istä alkanut. Sanotun ju- ellai.-ten keskiluokka- ivövaatt« issa ollessaan. K IR JE, Kaikki mikä hiukankin navtti i h »taan ■ vät sen vak aan n u ttan een eräänlai- r K \ M C I P I T X T tun julkituojaa olen vaatinut sitä la isn a iste n tu n te is iin , jo tk a eiv ät l u l 1 .A -p lam aan paikkakunnan leh- 1 seksi m olem m anpuoliseksi velvolll- L kansanvaltaisuudelta, * < >n p e ri 111- J jo k a k a ik e s s a la p s e llis u u d e s s a a n Kannattaako niitä ta- ! snudeksi. N ykyaikana tu n n u sta v a t CKXK?aoaooaCH>CK»CKXi-ao j «Iissä, vaan ei sanonut olevan lie n e e v ä ä re n tä m ä tö n . pohjin ju u rru te ttu pois ja tilalle " ',aa laittaa kuun« m ruoka-ate- . täm än keskinäisen velvollisuuden votella? riaa eivätkä pestä edes astioita.) • o siellä tilaa koko asian selostuk * o * o * a * D * o » asetettu mitä m ielivaltaisin junk- (T ru e tra n sla tio n filed w ith the T ostm astpr | kaikki rauhan kan n alla elävät sivis- selle. SEATTLE. at \-t,.n:i. (»rt May 31. 1918. as■ 15 ty sk a n sa t, vieläpä m onet se lla ise t * kerihallitus, juuri sellainen, j«»l-, M utta entäs työläisperheitten T» »ivottavasti tulevaisuudessa , . , .......................... I.endes.riimme on m ainittu pa by section 19 of the A ct of O ct. 6th, 1917.) , ... x ltln- Joita tuskin edes n u ukaan koh- • • • • * * « * « * * asia selvenee. laista Suonien lahtarit ovat mie-j vaimot ja ty ttäret, jotka huo ri kertaa että Oregonissa ava Mitä koulu ajaa lasten m ie lin ta- te l¡a jsu „d en nim essä voi sivistys- T overin k irjak au p p a ja u u tisto im isto S catt A L E X LRISIN. nään. sen k an sak u n ta to te u tta a huo- kansoihin kuuiuviksl lu k ea . lineet ja täkäläinen suom alainen • m aavat m iestensä ja isiensä työ- ta.in viljelyksille noin kuukau iessa, 116 4th Ave. S o „ te lefo o n i: M ain 4 loz S aatavana kaikkea p u o lu c k u ja llisu u tta y. m. santarm ilehdistö toivonut. e li-1 paikat oman sukupuolensa val- den kuluttua joku määrä halli eita. Myy p ile tte iä Suom een ja päin BURNETT On san o ttu e ttä sak salaiset kou-; V e to je n e d u sta ja t jae taa n yleensä tarp vastoin parhaim m ille lin jo ille; v alitta a raha n eljään luokkaan: 1) läh e ttilä ä t (am- käistäkseen työväestön loim et, jtaam ikri, koska työnteettäjät o- tuksen maita, joiden saamiseksi lu m e sta rit ne ___ ______ saiv at ai oik eastaan On hyvin pitkä aika jo siitä -»1 a l a l ä h e t t i l d T t (e n ! »a talle tu k sia j n. e. — Jokainen , . u o _i d iiiid iiH U U iii (in inetoveri tehköön y lläm ain itu t asioim iscnsa tOVimiOnfr vuoden ISTO sodan R anskaa ' ’’-‘•‘'^ d ö r s k kuu on ollut kirjotuksia täältä vat Iitti huom anneet bliv cill‘ j halukkaat saavat jättää liake- kaan voys), jo tk a ovat valtak u n n an p ä ä -, »massa litkxerssaän. mi lahtarihaihtukscn ¡ . vastaan. Sam a vaikutus näkyy yhä kaivosky lista. Iin tiedä mikä nUkS1 Ja taT u,<anlnilKM;J uniksensa • »rt luudin m aaviras- vieläkin m uovailevan sak salaisen m ielien luo v a ltu u te ttu ja m inisterei- m yötävaikutuksella tehty Sak- ne siihen on syynä että ei kukaan tä tai m uita e d u sta jia : 3) paikallis- Kurjat pvvteet, jotka ovat V astahakoista on Seattlen k-i- nuorison m ieliä, niinkuin liiankin sel toon. kesäkuun 22 ja heinäkuun i - l . : kirjota. O nhan Toveri m eidän san vasailmiaa, jossa kaikki m i- ltan)an ' mCn e td m an 'takana ja västi ilm enee s e u ra a v a sta k irjeestä, m inieterit (m in isters re sid e n t), joi tuvaunuy htiolle se kuti kaupttn- 17 päivien välisellä ajalla. J päiväleillem m e. Kuulee “ joskus den valtuus sam oin on a s e te ltu val tä suikin irti saadaan menee t paljastuvat yhä selvenunifc.ri jo - Í iki mi vaatinut, että ¡»itää laittaa jonka e rä s sivistyneim piin piireihin tak unnan pääm iehelle, sekä 4) asi- n, k. ulkohuoneet jokaisen katu- sanoi ta van: "ei kukaan tilaajista Kun lukijakunnassam m e lu o n -1 kuuluva nuori preu ssilain en neito junkkerien taskuihin. I.uonnolli-‘ : i a paria? Kerta toisensa ¡aikeen nen ojj k irjo tta n u t ran sk alaiselle ys- ainvalvojat (eharges d a f f a ir s y jo t ivaunulinjan kum paankin päähän. vain p eru sta": m utta voihan se •"»i!ise>ti on paljon sellaisia, jot- re sti sa iv a t m u u ta m a t S u o n ten - e siiu tv v e sim e rk k e jä siitä, mi- ¡ tävätt& relleen, joka on o p e tta ja tta - ka on v a ltu u te ttu ulkoasiain m inis Siitä yhtiö on nostanut mölyn, kin kai kirjottaa. jolle ei Toveri <a ovat halukkaita saamaan maa terien luo. porvariston pyn\elisielut ■ ien kin nimellisesti tulekaan, vaan voi rena S veitsissä. K irjeen kirjo ttu ja monet tyontcettai.it ovat K onsulit ovat kauppa-asioitsijoita. selittäen että m iehet eivät ole tulla joku muu puoluelehti, ta. min katsom m e tarpeelliseksi [a on p reussilaisen a rk k iteh d in ty tä r, kunnollisen m aksun palveluk sa a n e t’ osakkeen ylistyksiä epa- eikä heitä k atso ta valtiollisiksi eli sen tarpeessa, ja m onta m uuta Kn is u a ja on k irje suom ennettuna näin kuu hvvin olisi jo asiat, jos Toveri tasta maan a i \ e ltu n n n sistaan, m utta eiköhän se “ty s :t?ekkainä patriootteina, kun o- diplom aattisiksi edustajiksi. Kun heikäläisille tavallista veruketta. luva: i a u Km . ’ u s ta . Voimme kokonaan esim . Y hdysvaltain H elsingissä ole- i Kaupunki todistaakseen. että tuli isi edes jokaiseen suom alai- sää’ kukistam aan häivytetty ta- * vai täyttäneet m iest\ »l.iistem a : F ra n k fu rtissa. Oderin varrella, va konsuli Haynes on m ennyt an- miehet tarvitsevat ulkohuoneen. ¡ '"dim en nuolen asiasta. lle in ä k . 20 p. 1916. lonpoikaisto ja niiden m ukaani paikat 11a istyi »Iäisillä, s ite n v ìi - i siv u u tta a ) li kuukausi on siitäkin, kun lainaan lau su n to ja Suom en — jota laittoi sala»poliisin kiertäm ään | R aka s L o u is e ! l-i erehtyneet m uutam at t\(»läiset- kuulin puhuttavan, että on ru v et Y hdysvaltain tah o lta ei tähän m en lukuisia miehiä lialli- umkakiHia maat «yat. sillä niitä O lisin lou k k aan tu n u t viim e kirjeesi toiselta linjalta toiselle ja kun on hyviä ja huonoja. M utia si- nessä edes ole tu n n u ste ttu itse n ä i sisällöstä, jos en olisi tiennyt, että tu hom m aam aan näytöM ltam aa kin pian ai;», huom ata, että tapasi yhtiön työläisiä m etsässä, ! ...t »tik>t n palvelukseen.' a ja tu k sesi ku n n iak k aasta sodastam seksi valtioksi - valtiollisesta ja otti nimen ia uum enin ylös kir tänne B urnettiin. vaan m ikähän driastoin täytyy katsahtaa sii paukset vapaudesta olivat nyt! me johtuvat pelkästä tietäm ättö m y y ani- T utkim ukset ovat u n n allisesta tilan te e sta , niin j.l ins., g-,-t(laan kai pian kuul- si’<’cn “¡He on tullut kun ci siitä hen. mitä m ahdollisuuksia nai desta. O leskelet m aassa, joka on y on h teisk sam anlaisia ansoja, kilin ne ovat ,, . hän ‘‘» P i i m i n Pä.velen,t,- ¿ ; m i ; ' s u o riu tu u i|m ,,lu k sia ,,ia näkyä. K..,,,,,,,, f » ,, . . ¡.sellai-et ta p a u k s e t a ite u k in Ì den maiden saantiin on. m ennyt akkam aiseksi v an h an aik ais innossaan p istä n y t no k x an sa a sio i-, le e n o U a _ s a is k o tu Q n n j . oheet suom cttarelaisten torppari- V meikein poikkeuksetta mila h a i-; Kuten tunnettua, on maan ot- ten vapauden a a tteid e n vaikutukses hin, jo tk a o ik eu tta m yöten ta ja joka on m eidän m aastam m e ohjelm issa ja kaikissa muissa 1 ; Pois sairaalasta. K uten olen men sanoa — “ Nolla". käilem ättöm im niäksi 1 tcesKente-i taj ia aina jokaisessa aukaisussa v äh intään kaksi vuosisataa jälellä. hänelle vähääkään kuulu. Minä en tunne näö ttäm övlei- Suonien porvariston kaunissa- S iitä h etk estä, kun vieraan vallan ¡j«' ennemmin m aininnut, kansal. . . . T a rv itsisit kelpo annoksen preussi- naksetaan ylei- lykri. Naisille .... b Mike Mäki joku viikko s itte n ! - 4 ä täällä, vaan m inkä minä satoja kertoja enemmän laj8U kulttuuria. ut diplom aattinen e d u staja saapuu sen naisissa julistuksissa ja selityk : esti alhaisem niat palkat kuin ! k u in saatavina olevia maapals- mnttalla m ukana olen ollut ja m i L uonnollisesti sinä. sveitsiläinen raaan alueelle, jo n n e h än et on val joutui täkäläiseen Pro»vidence sissä. Kun hunnit vievät jokai tä vaikeuksia tunnen m itä se ty ttö ja ran sk a laisille m y ö tätu n to ’ tu u te ttu , sekä koko siellä oloaikansa, sairaalaan. Hän on nyt p a ra n ennen m aksettiin sa toja. niin että kaikki eivät tule sen tähkällään, niin saavat torp-i nen. e t sa a ta k ä sittä ä , kuinka m inun siihen sa ak k a kuin hän läh te e m aas tunut niin paljon, että on saanut homma tiu», niin arvelenpa, että moissa tilissä. saam iän maata ollenkaan. Sitte sydäm eni, saksalaisen nuoren tytön ta, ei hän m issään suh teessa ole suurem piakin vaikeuksia ehdi parit ja mun työväestö edelleen sydän, intohim oisesti halusi tä tä so p aikallisten siviili- taik k a rikoslakien mennä asunnolleen. 4,204—3/tli M v ö sk in o lem m e k u u lle e t lu- on uuri määrä maa.palstoista tään tuollaisella ajalla 'voittaa ave.. So.. vaan täytyy vielä käyt kin elää petäjänkin»rilla. taa. S iitä a sia sta puhuessaan muu i k u iststa ta p a u k s is ta , ¡ois.-a v o i- ; sellaisia että vähävaraisen ei tàm ia vuosia tak ap erin m inun isäni alainen. T äm ä koskem attom uus ulot tää kainalosauvoja. M äki on kuin m itä “ N ollan" esittäm inen “L apset, S aksa käy m eille tuu ei a in o a staa n läh ettilään persoo sairastanut vammoja, joita hän edellyttää. ty o n te e tta ja t Suomen lahtarit m yivät maan ) tone.hnaat o v a t! kannata ollenkaan lähteä sille, sanoi: liian pieneksi: m eidän täytyy taas naan, vaan myös hänen perh eeseen sai jalkaansa eräässä täkäläisessä U seita kansalaisiam m e on sai kahdeksikvm nieneksi vuodeksi koettaneet saada naisia laxon- lähteä R anskaan, saadaksem m e e sä ja seu ru eeseen sa, lähetystö- y.m. raana nykyisin. Mrs. Koski on I ■ ' Tä hänellä ei riitä voimia sen Saksan junkkerien riistettäväksi. (rikkureiksi; olemme kuulleet ta vi'ielvkselle avaamiseen.- H inta nennn&n tilaa." Onko se m eidän slh teereih in sä, palvelijoihinsa, irta i k. »netehtaassa. K enttä juhla. Seattlen suom a leikattu J u o m a s s a , vaan ,on i» m e, jos R anska ei tah d o ottaa m istoonsa sekä siihen rak ennukseen ju senkään ajan jälkeen eivät pauksista, joissa palkankorotuk- ci ()k, kal,is nli]tta cnncn kujn y syym Kuinka kävnee Mr. m m ärtääk seen , e ttä me ta rv itse m m issä hän asuu. lainen sosialistiosastoii ensimäi- kotona. junkkerit sieltä lähde, ellei Sak- sen saamiseksi lakkoon mennee maa on täydelleen m aksettu, li me enem m än rah a a ja m aata? nen kenttäjuhla tänä kevännä tu - ] ^.um Pu ^aH> jouttm eeko hänkin Sinä m oitit m eitä siitä, e ttä soti KAS SIITÄ TYÖNTEETTÄJÄ san työväestö» kykene niitä ko- miel.et ovat kahdenkym menen sääntyy siihen kaikenlaisia kus jaam Ice olemaan W ildwood puistos ' leikattav aksi sairaalas-a. \\ illie m e ovat olleet sangen julm ia TYKKÄÄ. sa. ihanan W’ashingtonin järven I uovila »n ollut .poissa työstä tona sitä ennen kukistam aan. neljän tunnin kuluessa huoman- tannuksia koko paljon. H allitus belgialaiselle rupaväelle: puhut myös rannalla 2 p, ensi sunnuntaina. jo pitem m än ajan loukkauksen sin h ä v ity k se stä sekä kylien ja neet nai kkansa tavtetv aksi nam .j keiriottele mailla, m utta silti- Reim Muuan P o rtla n d ia porvarillinen kaupunkien p o lttam isesta. Ka, se on M utta onhan lahtareillc etua Sinne mennään kaikin ken vaan ta k ia . silla. joille «m «»petettu miten kk, sa a\a t kaikenlaiset keinotte- sotaa. N iinkuin kaikilla m uillakin lehti kertoo hyvillä m ielin e rä ä stä T öitä täällä on ruvettu teke kynnelle kvkenee. Siellä tulee siitä, että se ennen jätti maan kansallisylpeys kl ¡toimikin ort isänmaallinen j rikkm tilaisuuden verottaa maan- aioilla, ma olem m e tä y sm e sta re ita tap a u k se sta , jossa mään vain 3— I päivää viikossa, olemaan mitä vaihtelevin ohjel sodankäynnissäkin. T eillä on iso kiihotti junkkereille kuin työväestölle veivi venäläisen ja saksalaisen .1, »llixttus. vaikka muilla kaivannoilla t e i ma. ( ohjelmasta erikoisemman i hakijaa, vieläpä paikoin tuntu- joukko opittavaa, ennenkuin voitte Se pelasti edes luokalleen sen työm iehen h u rja sti kilpailem aan työn- i-, i ' selityksen teen myöhemmin. llään tässä ym päristöllä joka päi \ oiniak'kaa>ti järjestetyt am-j va>tikin. \ arsm kin ne jotka e- p ä ä stä m eidän tasallem m e. S itä p a it ty«»nteettäjän k a tse lle ssa j m itä sillä «>li pelastettavaa, Ba- saatan sinulle v akuuttaa, e ttä mi teossa, Rähykaalijäännöksillä oli vii vä. — Kaivatit, »mies. vaaditaan t \ »>- i siintyvät maan tuntijoina, eli ha si tä täh än saakka on tehty, on pieniä päältä ja n au resk ellessa heidän hiil i i empaa luokkatietoisuuden < >s< >- m attialat. joilla me sunnuntaina kenttäjuhla TA CO M A tusta ei voisi antaa. Suomen iäisillä voimaa ja taitavuutta; kijain neuvonantajina, m aanm it s iilie n v erraten , m itä tulee seuraa luudelleen. Lehti k ertoo asian seu-l .W ild wood puistossa. Niin hen m aan. ra a v a sti: eivät siitä kärsi sanottavam m in tareina ja muina avustajina, vie- porvaristo näki, ettei se voinut kisen kuin ruum iillisenkinl ?) oh Itse a sia ssa ei ole kuin yksi rotu, L ännen urakoitsijat pitäneet M iehet ty ö sk en teliv ät kaupungille vät raskaat palkkiot palvehikris- aivan heti. Ne voivat pakottaa joka on kelvollinen inailm aa hallit jelman suoritus kuuluu täydelli konferenssin. Lauantaina tk. 2? , . .. estää ty oväest'»ä paasem asta ; .. maksamaan naisille saman p;ö- t: an,, jotka eiviö auTa ole kuin sem aan ja jo k a on jo saav u ttan u t kuuluvassa pu u n taim isto ssa Mount sesti epäonnistuneen. Sitten <>ii p. loppui N orthw est' M aster valtaan, joten sen oli riennettävä . o tta m a ssa irti korkeim m an siv isty sasteen . Se rotu Tahorin puistossa, , . , , . 1 kan sam asta työstä kuin nne- kaan luotettavaa laatua, m utta olem m e me p reu ssilaiset; sillä vaik m uualle istu te tta v ia löytvnyt sieltä »puiston läheisyy Builders A ssociationin konfe nuoria puita. Saksan junkkerien syliin. ilman niiden apua on vaikea ol- destä joku hullu mies. joka pilasi renssi täällä, jossa -oli läsnä 2» ,» ka kaikki sa k sa la ise t ovat m ailm an i hillekin. M utta sikäli kuin nai- ikansa kuluksi he kehuskelivat nkaau lövtää edes missä maat h erro ja, on preussilainen kuitenkin A , ... , ... „ , i. »punkin juhlatunnelm asta. Ta- eri edustajaa ym päri laajaa länt pikm om aa k a n sallisu u tta a n . Sak-1 • , ,, . Ja nyt lounnollisesti asetetaan ' set järjestym ättöm illä aloilla : sjj ötsevcit h e rra ja m estari sak salaisten jou kum . . .... . . .m a huilu mies oli kuitenkin saa- tä. , •> , , • • joku kuppataudin sv.',mä saksa- valtaavat miesten työpaikkoja ja j \Oidakseen ensinnäkään o lle n -' kersa. K a ik k i muut kansallisuudet salainen sanoi, e ttä on aivan yhden- .. tn sidotuksi ¡a annettu viran » • Lu>»kkatietoisen työläisen hu . n nuostaan. , 1“X n k T T v a . ' " r « p Ä e i « r l tekevää, kum m allako puolella vena a- » m a i • s te lainen tullivaras Suomen valta- »javat „nchet ty..u .m n k .i. ..v a .ikaal, „.¡„l., hake,„uksensa m iota näistä 200 edustajasta Y laiset nykyisessä m ailm ansndassa | istui njelle. Piirakka-iltam a osaston loime: - rätti kaiketi W illiam A. ('ole. miehet pakotettuja kilpailem aan, n,dli-esti. oij v älttäm ätöntä, että ala-arvoisia. S issip ä m inä aina olen taisteliv at, sillä he olivat m ihinkään ollut niin ylpeä siitä, e ttä olen aitc ■i ui ■ mu o m ia. ^a lauantaina, kesäkuun ensi-i kansainvälisen toim eenpanevan kykenem ättöm iä ja kelpaam attom Se onkin oivallinen kruunu työvoim ansa m yynnissä äm m ät- 'näkijä tuntee maan melko tar- preussilainen. ' !TokXi'°etdi m a’s.en Ba?van illalla, osaston j kom itean jäsen United Brother- * tilaisten kanssa. E ilenkin pastorim m e m eille va V enäläinen heti siihen koin: eikä hakem usta voi tch- lahtariluokan toimenpiteille. iä a in o a staa n 1 vttöla^ i ken ei tu o i hood of C arpcnters and J o in e - u u ttav alla tavalla selitti, e ttä esi saksalaiset olivat eteviä j Työvoima on tavaraa, joka on däkään. ellei ole kävnyt maalla, k vanhem ta naihia . . P’>jakAaa, saa mak.-aa _? sentt.a of Am erica sta, eli kirvesm iesten pam m e .Adam ja Eva olivat julm uudessa tu rv atto m ia äaksa ei tullut Suomeen Pe" kysynnän kysynnän ja tarjonnan lakien Sellaisen hajanaisen alueen tut- m y ö s preussilaisia. O nhan se aivan ovirahaa. Miehet kävelevät si ja 'puuseppien kansainvälisesti lapsia k ohtaan, m utta m itä todelli lastam aan sitä työväestön val" alaisena markkinoilla. Kun tar- kiminen tulee kuitenkin v arsin I helPP° todl6,Ua,’ sään vapaasti. Nyt kun on saa järjestöstä, puheellaan, jolla tc- seen työntekoon tulee, niin se oli lasta. kuten takalaise. stiom aiai-, j onta hsaanty v. laskee lunta 5 e ' kalliiksi, min että vähävaraisella i d a t kaikki om aksi kuvaksensa. Jos vallan tu n te m a to n ta hom m aa sa k sa tu uusia voimia, soittoniekkoja rotti herrojen mieliin työläisten kin. niin tietystikään ei kukaan järjestäytym isen syitä “yhteistoi set santarm iiehdet koettav at nyt e n k i„ j uuri sita m ita t v«»nteet- , i riihen okA nahdollisuutta. S i t - 1 kaikki ihmiset polveutuvat Ada laisille. jää pois. Ainakin tulee uteliai m innan aikaan saam iseksi työn- . ii» " . . . ' . m i’ ta ja E vasta, johtuu • silta, että S iitä ei selvitty m uuten kuin y rit selittää. Huomattuaan maimoi- h.tluavat. ne ovat valmiit te loppujen lopuksi tulee jokai-i „-irilmassa ei pitäisi olla ketään mui suudessa kuulem aan uusia soitta- tettäiien ja työläis-järjestöjen v ä täm ällä kum pikin parh aan sa. P ä ä t toinaksi enää puoltaa sitä väitet- riistäm ään kansakunnan tulev ien >elle paremmalle kappaleelle ta kuin preussilaisia tah i kaikkein täen to d istaa v äitteen sä teoillaan, he )iia. kun kerran tekee mieli tan s lillä.” o rk ein taa n saksalaisia, ja e ttä kaik sia. tä. että se ei ole sinne «»Heli äitien lihan ja veren omien itsek- luonnollisesti lukuisa joukko ha k kien. Eiköhän tällaiselta puhujalta jotka pyrkivät eteenpäin ja ry h ty iv ät työhön m o n en k ertaisella K oteutunut. M rs. F. E. K an puuttune kään m ennvt. T'.i. se meni sinne käitten tarkotuksiensa takia. So- kijoita, joiden kesken m äärätään m enestyvät, pitäisi kuulua m eihin. innolla. Siihen a sti olivat he työs- jo luokkavaistokin, S a a t uskoa, e ttä siltä sy y stä tun gas on saapunut takaisin O nni laajentamaan omia riistoaluei- ta on antanut niille siihen sekä arvalla kuka maan saa. niin että ! nusiauseenam m e en : “Jum ala kans- A n n e lle e t lapiolla. Ja » a k a ala ln c n .: j , l n -a n luonnonparantolasta. Juokkatiedosta puhum attakaan. saaneet lyhem m än työ ollen totlnncempl alli kaatam aan., p ortIandista> lnjsjä Qn „ taan. Ja sen tiesi Suomen por- svvn e. ta mahdollisuuden. Siir- sita kappaletta jota aikoo sa a d a : aam ine, Saksa ylinnä k aiken.” päivän ja enem m än palkkaa. U u , , , . , . . ! Nyt tied ät, m inkätähden me tä tä varisto sangen hyvin, mutta, k u -1 tt’,ia;suus on meikein lakkautuk- haltuunsa, tusKin saa kuin ani- toivoim m e. Eikö ole hävy- n ä y tti alkavan hiem an v o ittaa, m ut- kolme viikkoa reum atism ia pa- den sopim uksen m ukaan tulivat ta ryssa. joka oli vahvem pi ruum iin- rantam assa K ten sanottu, se enemmin sa lli, ?issa ja kun ei halpapalkkaisten harva, töntä, e ttä m uut k ansat, joilla ei ole voimiltaan, keltti lapion pol. ja ai- y k s i ' k u o l; ja lo u k k a a n . ajurit saam aan 8-tunnin työpäi isen oikeutta m aanpäällä, ta h to vän ja 1 dollarin palkankorotuk maan Saksan junkkereille, k u in , eurOp ajajst en työvoim aa ole tuo- Maalle asettum inen ei nykyi- olem vat v äh en tää m eidän perintöäm m e! koi paljain käsin nykiä puita maas- , tui. Charles Shaw, "^suva 2821 sen päivää kohden. Sopimu cf ’ ri paästi oman maan työväestön tu m aahan, on am erikalainen' sin ole epäedullista, jos henkilöl- Me olem m e jum alallinen hedelm ä. ta. Saksalainen teki samoin, ja niin I t , kilpailu vasta oikein nääs, vauhtiin, i??.-.8? " S e a ttle .? at. tapatti ir- kestää toukok. 21 p :stä 1918. valtaan. työväestö kyennyt vaatim aan pa- ( ja on varoja aukasta maansa. i maisen kuoleman tässä lähellä. huhtik. 7 p :ään. 1919. päättyessä havaittiin •• , Ja riistäm isvaltansa tueksi sai remroat palkat kuin milloinkaan ‘ m utta ellei varoja ole, saattaa me tahdo tällä sanoa ettei pi . Työpäivän ... . . . • u , 1 -wunurn nimisessa kautpu N eekereitä\ aiotaan järjestää. heidän k ah teen m ieheen irro tta n e e n • ' - 1 ngissa. täisi tulla "koettam aan onneaan,'1 yli 7,000 puuta, joka saavutus j ä t - ' ^ ä ä t~ H * C” Tacoman “ L abor Couticil" on Saksa Suomen porvareilta vielä ennen on odtit m ahdollista. | sielläxin tulla nälkä. Lännen - 1 ' ' ' e p n s a o tta n u t emille kysym yksen rau ta satatu h atta lahtaria suojukseen.’ T otta kylläkin on. että elin- m aanviljelysm ahdollisuudet eivät vaan ainoastaan sen. ettei pidä tää kauas jälelleen kaikki e n ti s e t ' k x n L. . -r , . *ans!»d (sam oin seatt e ainen» teillä tvo-kentelevien neekeri« >t ole niin hyviä* kuin m äm m ästya j<<* pettyy toiveis- ennätykset. Tuhannen puuta m ie-rin , Suomen lahtarien kavallus on tarpeitten hinnat ovat koh».uineet, yleisesti , heen t»u i k o i h . ta i la i iu J ^ r l p "i ■ .... ,n ”»ttoripvora!la ia ne aioivat järjestäm isestä. K ysvntvs ai" a h a n työm aa- ,, ,i ‘ vert« »jaanv ctam ätön historiassa. ’ enemmän kuin palkat m u tta ‘miksi niitä m aalataan. Me em- saan. 2 viiteen N orthern 1’acificin junan taan alistaa St. Paul issa ensi- (T ru e tra n sla tio n filed w ith th e P o stm aster at A sto ria, O re., M ay 31, 1918, as required b , section 19 of the A ct of O ct. 6th, 1917.)
