TOVERI
TOVERI
Lännen suomalaisen työväen äänenkannattaja,
ilm estyy Astonassu, Oregon, joka päivä
paitsi sunnuntaina.
Naiset teollisuuden pal- t y ö n t e e t t ä j ä ei s i i t ä
katsoo ainoastaan
veluksessa
jaan.
v ä in ä ,
hän
m aksulisto-
MAILMANKATSOMUKSIA
No. 125.
! J L " !ll i
i , ..................... ■■
. ä
»
- "
■■ ■
- ---- . . -------
Rautatieyhtiön valiti-
rä. joten jo 3,000 k a h te e n m ieheen > kanssa
Kun k ilp a ilija t ’ mies sai pahoja ruhjevam m oja,
olisi ollut en n ä ty s.
työstä lä h tie ssä ä n pyyhkivät h i k e ä ; M oottoripyörän takaistuim ella t i
kasvoiltaan, löivät he toisilleen k ä t lija pääsi lievemmillä vammoilla.
_ ja m yönsivät olevansa tasaväki- Silminnäkijäin todistusten mu-
tä
set; yksim ielisiä olivat he siitäk in , kaan Shaw ajoi sen kum oon ja
e ttä m itä e rity ise sti heihin k ahteen sitten suin päin junaan, sillä seu
tulee, niin kyllä he työhön kykene rauksella että sai silm änräpäyk
sessä surm ansa. S haw on ollut
vät.
P uistotyön jo h ta ja
K eyser soisi työssä D uthie laivatelakalla. Am
m iesten ja tk a v a n k iistely ään joka m atiltaan oli mies höyrypiippu-
päivä, kunnes työ tulee valm iiksi. ien sijoittaja.
Kansalaisetkin “edustettuina”.
V ieläpä toivoisi hän sam an taudin
Viime
aikoina ovat olleet meidän
ta rttu v a n toisiin k in työläisiinsä. —
•‘rakkaat
kansalaisem m ekin" h y
Ja k u kapa ty ö n te e ttä jä sitä ei toi
vin
ed
ustettuina
kunnallisessa
voisi!
Kun ei ole m ahdollisuutta saa
T O IM IT U S K U N T A :
da riistettäväkseen entistä lop ii.iiiuiiuii'.niHk.iiiiifiiiiiiiMHiiiii'tiiHiiH'i'HiitHnMiUMBnnniiiüiiliiriiiiMiitiitiiMiiiM
N lllllllillllllllllllltlllIM M U ri
W . N . R E IV O ,
L A U R I .M O IL A N E N ,
A D O L P H S A L M I,
A. B M Ä K E L Ä ,
Jätäm m e sivuun kaiken sen pum atonta työvoima varastoaan.
P O R V A R IS O T K U A
m uut ovat vain rik karuohoja. Käsi-
SU LO SY VÄ NEN.
tätk ö sen n y t? — E delleen ollen kou
tim entaalisuuden
ja
katsellen etsii työnteettäjä uusia mahdol-
so sialisteja v astaan.
luaikainen ystäväsi,
TOVERI
naisten asettam ista teollisuuden j Osuuksia, uskoen voivansa tap-
Katte Hamfl.
(T H E C O M R A D E )
Eritän
niiljoonayhtiön
esim iehen
palvelukseen,
vain
kylmän
jär-
paa
kaksi
kärpästä
yhdellä
lyön
T h e o ig a n of th e F in n ish w o rk ers in the
Theodore N. V ailin a lo tte e sta on
— M utta, m itä a rv e le tte : eiköhän
W esfern stales. T h e only F in n ish daily in :
t n l e n i m o c L 'b o n i n k
th e W est. P ub lish ed daily, except S unday, J t l l \ U1O: S 3 , t U l e m n i C S llilC U JO ll
nillä. 1 Uin aikoo käyttää nais- m uodostettu kom itea, jonka tehtä- nykyisen suunnan vallitessa sam an
a t A sto ria, O re., by th e W estern W o rk
t»»päätökseen, että on olemassa työläisiä paljoa halvemmilla pal vaksi on a n n e ttu sovitella sekä henkisiä k irje itä voisi syntyä jonkun
m e n 's P u b lish in g Society.
A N T T I J . P A R I A N , M anager.
järjestelm ällinen toim inta nais koilla ja sam alla rajottaa kai republikaani- e ttä dem okraattipuolu- ) toisenkin m aan koulupojilta ja -ty-
een ylim m än hallinnon kan ssa yh- tö iltä
E n te re d as second-cla«s m ad m a tte r Ju ly 18, ten asettam iseksi miesten tilalle
kenlaisen järjestym isen miestyö- teiste n ehd o k k aitten a se tta m ise sta
1912, at th e postoffice at A sto ria, O reg o u ,
kortteerissa Yesler <Wayn varrel
u n d er th e A ct of M arch 3, 1879.
työhön paljon alennetuilla pal läistensä keskuudessa, sekä joi “ k aik issa v a a ra n a la isissa kongressi- ULKOVALTOJEN LÄHETTILÄÄT.
la. Kai 011 o llu t tark o tu s tu tu s
H u rk asta politiikkaa.
llm o tu s h in ta 40c p a lstatu u m alta. K uolcniau- koilla, kirjottaa
Butte Weekly m ahdollista, hävittää senkin jä r m iesp iireissä,” s. o. sellaisissa, jo is
4W tua "k o n trin ” asuntoihin, kun
ilm o tu k set >1.50 k e rta ja m u isto v arsy d la
“
K
ansainvälisillä
lähettiläs-oikeuk
sa sosialistit m ahdollisesti vo ittai
“ M inä en sa a ta sinua jä ttä ä tuolla
>2.00 k erta. K ihlaus-, sy n tjm a - ja avio- Bulletin.
jestyneisyyden mikä on jo ole sivat, jos po rv arit e iv ä t yhdy.
silla ” ta rk o te ta a n rau h allisissa väleis lailla, K aisa,” voihki ju m alisu u d es nävttää sieltä vanhasta m aasta
liitto -ilm o tu k set >1.00 k erta, h alu taan tieto -
olevain itse n ä iste n valtojen oi taan tu n n e ttu lla rju n p e rä kuolinvuo tulevan sellaisia uutisia, e ttä jo u
ja n im en m u u tto -ih n o tu k set 50c k e rta , naim a-
Yleisesti
luetut kuukausijul massa, uhkaam alla asettaa enem
E ttä h e rra Sam uel Gom pers on sä
lim o tu k set >1.50 k e rta , avio ero -ilm o tu k set
k
e
u
tta
lä h e ttä ä ed u stajia to isten sa teellaan. “Sinä olet jo liian vanha dum m e vihollisiksi tälle k o n tril
täm
än
hom
m
an
etu
n
en
ässä,
e
i
ke
>1.00 k e itä. Seisovat lim o tu k set so p im u k kaisut. jatkaa sama lehti, ovat m iu naisia työhön. T yönteettä-
sen m ukaan. S atu n n a isista ih u o tu k sista tu
tään kum m astuta, y h tä vähän kuin alueille. Tuskin on m itään selvem työhön, ja vaivaistaloonkin olisi h ir le” (K ansalaistuttaa pitää itsen
lee rah an se u ra ta m ukana.
E n g lan n in k ie tävnnä kaikenlaisten kaunottari- iä näkee, että jos naisia voidaan
sekään, e ttä m ukana on myös “Civic pää to d istu sta nykyisen sivistyskau- m uista joutua.
Mene sinä m inun sä edes jollakin lailla.
lestä suo m en n etaan v ap aasti.
en kuvia, jotka muka isänmaal- saada teollisuuden palvelukseen F e d e ra tio n in ” esim ies V. E v erit den ed isty n eisy y d estä — k aik esta kuolem ani jälk een ja ota toinen
Avioliiton satam aan ovat p u r
A d v ertisin g rates in effect Ju ly 1, 1912, 40 ,
ovat
pukeutuneet 1 heidän tunteisiinsa kohdistetuil- Maey, tahi New Yorkin rep u b lik aa huo lim atta — en tisaik o ih in verraten m ies, joka pitää sin u sta huolen v an jehtineet John Brown (V uotila)
cen ts per inch. Special disco u n t is allow ed I I I S 'l U S S y i S t a
nisen se n a a tto rin Jam es W adswor- kuin eri valtojen välisen diplom aat
for la ig c r an d co n tin u o u s advertisem ents.
ia Helien Sofia H andanen, m o
naihin saakka kiellettyihin k ak -jla isänm aallisuussaarnoilla, niin th in m uija, joka on n aisten äänioi tisen ed u stu k sen m uodostum inen va hoilla päivilläsi.”
T O V E R L B O X 99. A S T O R IA , O R E .
“ Ei, ei. Aatu h yvä,” v astasi hänen lem m at Seattlesta. O nnea vaan.
sijakoisiin pukimiin ja toim ivat ¡on koko työläisten taloudellinen k e u tta v astu stav an liiton puheenjoh kinaiseksi laitokseksi. Tosin m ui uskollinen puolisonsa. “ M inä en voi
T IL A U S H I N N A T
sls.
Y hdysvalloissa ja C an ad assa:
järjestym inen m enetetty. Hän taja. T ähän a sti on kaik k i niinkuin naisten siv istyskansojen kesken tu n m ennä toisiin naim isiin, sillä m i
mikä missäkin tehtävässä.
Y ksi v u o sik erta. >-*.00
6 k u u k a u tta .
nettiin ja jo ssain m äärin tu n n u ste t hinkä m inä taiv a assa joutuisin k a h
ollakin pitää.
.50
3 k u u k a u tta ___ >1.35
1 k u u k a u s i..
W INLOCK.
Yläluokan naikkoset ovat k u - '1* 1^ 00 n v k v isissä tihussa vol
lähettiläs-oikeuksia,
m u ita den m iehen k a n ssa ? ”
Suom een ja m uualle ulkom aille:
S itävastoin tuntuu hiem an oudom u in k in
1 liottaa
Y ksi v u o s ik c ita . .>6.50
6 k u u k a u tta . >3.50 vatut
liikettään g ite li m alta, että täh ä n so sialistiv astaiseen k eskiaikana ei n iistä niinkään tie Aatu m ietti a sia a hetken aikaa.
Koska joko aivan aiheettom as
runsaasti paljastettuiin- vansa
ti tai jossain vississä tarkptnkses-
S LI t«.»C R l P T IO N KATU .
»ilkkisukkinecn
autojensa ym kuin haluaa, välittäm ättä mitään pasuunaan pu h altam assa on myös detty, ja vasta se itsem ä n n elläto ista S ttte hänen kasvonsa k irk astu iv at.
In the U nited S ta te s and C anada B as
vuosisadalla ne jä rje s te ttiin v a rm a l
K
aisa.”
hän
huudahti,
sa
m inut, allekirjottanuf. on koe
uirs.
C
arrie
Chapm
an
Catt,
joka
vielä
“ K uules,
Out- y e .n ............ >4.00
Six m o n tlis...........
pärillä, rakastettavat maanvilje ‘virkavaltaisista" limoista ; hä ju lkeuee kom eilla “ N aisten k an salli le kannalle.
tettu
yhdistää osalliseksi sen li-
.50
D u « m o i,:tis. .$1.35
O n e n io u tii..........
“ Nyt. m inä tiedän keinon. Tunnet-
lijättäret esiintyvät hännilleen. nellä näyttää päivänkoitto tode! sen äänioikeusliiton p u h een jo h tajan "
Jo
k
a
ise
lla
itse
n
ä
ise
llä
valtiolla
<»n]han
sinä
vanhan
O
jalan
T
aavetin?
punnost«
»kulkueen alkuunpanoon,
llu o n c u » to n ijaitstc 10:nuen j a O tta n e k a t u
arvonim
ellä.
S
ellaisena
hänen
toki
aina
lakin
ruusu
nhollteisel
ta.
oikeus
läh
e
ttä
ä
ju
lk
iset
v
a
ltu
u
te
t
liä
n
011
kunnou
m
ies
ja
on
jen k u lm a n a «
T elefo o n i: k o n tto si
joka
täällä
oli toim eenpantu tou-
j«i ähkokuv a näy t teli jät tiilet
toim itti* MÙJ.
luulisi
tietäv
än
,
e
ttä
viim
e
vuoden
tu
n
sa
toiseen
itsenäiseen
valtioon,
p
itä
n
y
t
sinusta.
T
aav
etti
kyllä
m
ie
kok. 1 p :n iltana, niin täten kiel
Tämä selittää, niiksi jokainei
joiden nimet asetetaan Iitit »mat-
m arrask u u ssa juu ri nuo k iro tu t so jonka kanssa se haluaa olla rau- lellään o tta a sin u t ja p itä ä hyvän län missään m uodossa antaneeni
näkösälle — hienosti nainen, joka pukeutuu työvaat sia listit 145,000 ään ellään ratk a isiv at hasaa Ja ystävyydessä, sekä sama-, huolen sinusta. E ikä h ä n e stä ole
aihetta siihen. < >len seurannut'
Suomi Saksan vasalli- | lavasti
puk uineen " tä y ttä teisiin ja haluaa työskennellä a äänloikeuskysym yksen New Yorkin ten o tta a v astaan ulkovaltojen edus m itään h a itta a taiv aassa. T a a v etti tätä m inun ‘päältäni laitettua ju o
räätälöityiin’ pilkuilleen
valtiossa n aisten eduksi.
tajia.
M ikään kansainvälinen laki ei ole uskovainen ollenkaan, niin
maana
mässä velvollisuuttaan aina ta lellimällä palkalla kuin isälleen
S ellaista se on porvarien kiitolli tosin ei su o ran aisesti velvota valtoja e tte i ole pelkoa hänen p ääsev än ta i rua niin pitkälle kuin olen voi
tai veljelleen m aksetaan, saa niin suus, niin urosten kuin n aarasten .
nut, vaan en ole vielä varm a,
läh e ttä m ää n tai vastaan o ttam aan tä l vaaseen.”
Suomen kohtalosta ei toistui valla josta kulloinkin saa par
niissä tarkotuksessa se on la ite t
laisia edu stajia, m u tta k äy tän tö ja
illa tavalla ve- helposti kuvansa sanom alehtiin
epäilyksiä. ' 1,aan kuvan-
sexsi ole
mitään
PR EU SSILA ISEN
KOULUTYTÖN I kansainvälinen kohteliaisuus näyttä- -'OÛOÛO-OOOOO ÛÛÛOOÎiOO Û O ilW æ tu ja m istä alkanut. Sanotun ju-
ellai.-ten keskiluokka- ivövaatt« issa ollessaan.
K IR JE,
Kaikki mikä hiukankin navtti i h »taan
■ vät sen vak aan n u ttan een eräänlai- r K \ M C
I P I T X T tun julkituojaa olen vaatinut sitä
la
isn
a
iste
n
tu
n
te
is
iin
,
jo
tk
a
eiv
ät
l u l 1 .A -p
lam aan paikkakunnan leh-
1 seksi m olem m anpuoliseksi velvolll- L
kansanvaltaisuudelta, * < >n p e ri 111-
J
jo k a k a ik e s s a la p s e llis u u d e s s a a n
Kannattaako
niitä
ta-
!
snudeksi.
N
ykyaikana
tu
n
n
u
sta
v
a
t
CKXK?aoaooaCH>CK»CKXi-ao j «Iissä, vaan ei sanonut olevan
lie n e e v ä ä re n tä m ä tö n .
pohjin ju u rru te ttu pois ja tilalle " ',aa laittaa kuun« m ruoka-ate-
. täm än
keskinäisen
velvollisuuden
votella?
riaa
eivätkä
pestä
edes
astioita.)
• o siellä tilaa koko asian selostuk
* o * o * a * D * o »
asetettu mitä m ielivaltaisin junk-
(T ru e tra n sla tio n filed w ith the T ostm astpr | kaikki rauhan kan n alla elävät sivis-
selle.
SEATTLE.
at \-t,.n:i. (»rt May 31. 1918. as■
15 ty sk a n sa t, vieläpä m onet se lla ise t *
kerihallitus, juuri sellainen, j«»l-, M utta entäs työläisperheitten
T» »ivottavasti tulevaisuudessa
, .
,
..........................
I.endes.riimme on m ainittu pa by section 19 of the A ct of O ct. 6th, 1917.)
, ...
x ltln- Joita tuskin edes n u ukaan koh- • • • • * * « * « * *
asia
selvenee.
laista Suonien lahtarit ovat mie-j vaimot ja ty ttäret, jotka huo ri kertaa että Oregonissa ava
Mitä koulu ajaa lasten m ie lin ta- te l¡a jsu „d en nim essä voi sivistys-
T overin k irjak au p p a ja u u tisto im isto S catt
A L E X LRISIN.
nään.
sen
k
an
sak
u
n
ta
to
te
u
tta
a
huo-
kansoihin
kuuiuviksl
lu
k
ea
.
lineet ja täkäläinen suom alainen • m aavat m iestensä ja isiensä työ- ta.in viljelyksille noin kuukau
iessa, 116 4th Ave. S o „ te lefo o n i: M ain 4 loz
S aatavana kaikkea p u o lu c k u ja llisu u tta y. m.
santarm ilehdistö toivonut. e li-1 paikat oman sukupuolensa val- den kuluttua joku määrä halli
eita.
Myy p ile tte iä Suom een ja päin
BURNETT
On san o ttu e ttä sak salaiset kou-; V e to je n e d u sta ja t jae taa n yleensä tarp
vastoin parhaim m ille lin jo ille; v alitta a raha
n
eljään
luokkaan:
1)
läh
e
ttilä
ä
t
(am-
käistäkseen työväestön loim et, jtaam ikri, koska työnteettäjät o- tuksen maita, joiden saamiseksi lu m e sta rit ne ___
______ saiv at ai
oik eastaan
On hyvin pitkä aika jo siitä
-»1 a l a l ä h e t t i l d T t
(e n !
»a talle tu k sia j n. e. — Jokainen , . u o
_i
d iiiid iiH U U iii
(in
inetoveri tehköön y lläm ain itu t asioim iscnsa
tOVimiOnfr
vuoden ISTO sodan R anskaa ' ’’-‘•‘'^ d ö r s k
kuu on ollut kirjotuksia täältä
vat Iitti
huom
anneet
bliv cill‘ j halukkaat saavat jättää liake- kaan
voys), jo tk a ovat valtak u n n an p ä ä -, »massa litkxerssaän.
mi lahtarihaihtukscn ¡
.
vastaan. Sam a vaikutus näkyy yhä
kaivosky lista.
Iin tiedä mikä
nUkS1 Ja taT u,<anlnilKM;J
uniksensa
• »rt luudin m aaviras- vieläkin
m uovailevan
sak salaisen m ielien luo v a ltu u te ttu ja m inisterei-
m yötävaikutuksella tehty Sak- ne
siihen
on
syynä
että ei kukaan
tä tai m uita e d u sta jia : 3) paikallis-
Kurjat pvvteet, jotka ovat
V astahakoista on Seattlen k-i-
nuorison m ieliä, niinkuin liiankin sel
toon.
kesäkuun
22
ja
heinäkuun
i - l . :
kirjota.
O nhan Toveri m eidän
san vasailmiaa, jossa kaikki m i- ltan)an ' mCn e td m an 'takana ja
västi ilm enee s e u ra a v a sta k irjeestä, m inieterit (m in isters re sid e n t), joi tuvaunuy htiolle se kuti kaupttn-
17
päivien
välisellä
ajalla.
J
päiväleillem
m e. Kuulee “ joskus
den
valtuus
sam
oin
on
a
s
e
te
ltu
val
tä suikin irti saadaan menee t paljastuvat yhä selvenunifc.ri jo - Í
iki mi vaatinut, että ¡»itää laittaa
jonka e rä s sivistyneim piin piireihin
tak unnan pääm iehelle, sekä 4) asi- n, k. ulkohuoneet jokaisen katu- sanoi ta van: "ei kukaan tilaajista
Kun
lukijakunnassam
m
e
lu
o
n
-1
kuuluva nuori preu ssilain en neito
junkkerien taskuihin. I.uonnolli-‘ : i a paria? Kerta toisensa ¡aikeen
nen ojj k irjo tta n u t ran sk alaiselle ys- ainvalvojat (eharges d a f f a ir s y jo t ivaunulinjan kum paankin päähän. vain p eru sta": m utta voihan se
•"»i!ise>ti
on
paljon
sellaisia,
jot-
re sti sa iv a t m u u ta m a t S u o n ten - e siiu tv v e sim e rk k e jä siitä, mi- ¡
tävätt& relleen, joka on o p e tta ja tta - ka on v a ltu u te ttu ulkoasiain m inis Siitä yhtiö on nostanut mölyn, kin kai kirjottaa. jolle ei Toveri
<a
ovat
halukkaita
saamaan
maa
terien luo.
porvariston pyn\elisielut ■ ien
kin
nimellisesti tulekaan, vaan voi
rena S veitsissä.
K irjeen kirjo ttu ja
monet tyontcettai.it ovat
K onsulit ovat kauppa-asioitsijoita. selittäen että m iehet eivät ole tulla joku muu puoluelehti,
ta.
min
katsom
m
e
tarpeelliseksi
[a
on
p
reussilaisen
a
rk
k
iteh
d
in
ty
tä
r,
kunnollisen
m aksun palveluk sa a n e t’ osakkeen ylistyksiä epa-
eikä heitä k atso ta valtiollisiksi eli sen tarpeessa, ja m onta m uuta
Kn is u a
ja
on
k
irje
suom
ennettuna
näin
kuu
hvvin
olisi
jo
asiat,
jos
Toveri
tasta maan
a i \ e ltu n n n
sistaan, m utta eiköhän se “ty s :t?ekkainä patriootteina, kun o-
diplom aattisiksi
edustajiksi.
Kun heikäläisille tavallista veruketta.
luva:
i
a
u
Km
.
’
u
s
ta
.
Voimme
kokonaan
esim . Y hdysvaltain H elsingissä ole- i Kaupunki
todistaakseen.
että tuli isi edes jokaiseen suom alai-
sää’ kukistam aan häivytetty ta- * vai täyttäneet m iest\ »l.iistem a :
F ra n k fu rtissa. Oderin varrella,
va
konsuli
Haynes
on
m
ennyt
an-
miehet
tarvitsevat
ulkohuoneen.
¡
'"dim
en nuolen asiasta.
lle in ä k . 20 p. 1916.
lonpoikaisto ja niiden m ukaani paikat 11a istyi »Iäisillä, s ite n v ìi - i siv u u tta a
)
li
kuukausi on siitäkin, kun
lainaan
lau
su
n
to
ja
Suom
en
—
jota
laittoi sala»poliisin kiertäm ään |
R aka s L o u is e !
l-i
erehtyneet m uutam at t\(»läiset-
kuulin
puhuttavan, että on ru v et
Y
hdysvaltain
tah
o
lta
ei
tähän
m
en
lukuisia miehiä lialli- umkakiHia maat «yat. sillä niitä
O lisin lou k k aan tu n u t viim e kirjeesi
toiselta linjalta toiselle ja kun
on
hyviä
ja
huonoja.
M
utia
si-
nessä
edes
ole
tu
n
n
u
ste
ttu
itse
n
ä
i
sisällöstä,
jos
en
olisi
tiennyt,
että
tu
hom
m aam aan näytöM ltam aa
kin pian ai;», huom ata, että
tapasi yhtiön työläisiä m etsässä,
! ...t
»tik>t n palvelukseen.'
a ja tu k sesi ku n n iak k aasta sodastam seksi valtioksi
- valtiollisesta ja otti nimen ia uum enin ylös kir tänne B urnettiin. vaan m ikähän
driastoin
täytyy
katsahtaa
sii
paukset vapaudesta olivat nyt!
me johtuvat pelkästä tietäm ättö m y y
ani-
T utkim ukset ovat
u n n allisesta tilan te e sta , niin j.l ins.,
g-,-t(laan kai pian kuul- si’<’cn “¡He on tullut kun ci siitä
hen. mitä m ahdollisuuksia nai desta. O leskelet m aassa, joka on y on h teisk
sam anlaisia ansoja, kilin ne ovat
,, .
hän
‘‘»
P
i
i
m
i
n
Pä.velen,t,-
¿
;
m
i
;
'
s u o riu tu u
i|m ,,lu k sia ,,ia näkyä. K..,,,,,,,,
f
»
,,
.
. ¡.sellai-et
ta p a u k s e t
a ite u k in Ì den maiden saantiin on.
m ennyt akkam aiseksi v an h an aik ais innossaan p istä n y t no k x an sa a sio i-,
le e n
o U a _ s a is k o tu Q n n j .
oheet suom cttarelaisten torppari-
V
meikein poikkeuksetta
mila h a i-; Kuten tunnettua, on maan ot- ten vapauden a a tteid e n vaikutukses hin, jo tk a o ik eu tta m yöten
ta ja joka on m eidän m aastam m e
ohjelm issa
ja kaikissa muissa
1 ; Pois sairaalasta. K uten olen men sanoa — “ Nolla".
käilem ättöm im niäksi
1
tcesKente-i
taj ia aina jokaisessa aukaisussa v äh intään kaksi vuosisataa jälellä. hänelle vähääkään kuulu.
Minä en tunne näö ttäm övlei-
Suonien porvariston kaunissa-
S iitä h etk estä, kun vieraan vallan ¡j«' ennemmin m aininnut, kansal.
. . .
T a rv itsisit kelpo annoksen preussi-
naksetaan
ylei-
lykri. Naisille ....
b
Mike
Mäki
joku
viikko
s
itte
n
!
-
4
ä
täällä, vaan m inkä minä
satoja
kertoja
enemmän
laj8U
kulttuuria.
ut
diplom aattinen e d u staja saapuu sen
naisissa julistuksissa ja selityk
: esti alhaisem niat palkat kuin ! k u in saatavina olevia maapals-
mnttalla
m ukana olen ollut ja m i
L uonnollisesti sinä. sveitsiläinen raaan alueelle, jo n n e h än et on val joutui
täkäläiseen
Pro»vidence
sissä. Kun hunnit vievät jokai
tä
vaikeuksia
tunnen m itä se
ty
ttö
ja
ran
sk
a
laisille
m
y
ö
tätu
n
to
’
tu u te ttu , sekä koko siellä oloaikansa, sairaalaan. Hän on nyt p a ra n
ennen m aksettiin sa toja. niin että kaikki eivät tule
sen tähkällään, niin saavat torp-i
nen. e t sa a ta k ä sittä ä , kuinka m inun siihen sa ak k a kuin hän läh te e m aas tunut niin paljon, että on saanut homma tiu», niin arvelenpa, että
moissa tilissä.
saam iän maata ollenkaan. Sitte sydäm eni, saksalaisen nuoren tytön ta, ei hän m issään suh teessa ole
suurem piakin vaikeuksia ehdi
parit ja mun työväestö edelleen
sydän, intohim oisesti halusi tä tä so p aikallisten siviili- taik k a rikoslakien mennä asunnolleen. 4,204—3/tli
M v ö sk in o lem m e k u u lle e t lu- on
uuri
määrä
maa.palstoista
tään tuollaisella ajalla 'voittaa
ave..
So..
vaan
täytyy
vielä
käyt
kin elää petäjänkin»rilla.
taa. S iitä a sia sta puhuessaan muu
i k u iststa ta p a u k s is ta , ¡ois.-a v o i- ; sellaisia
että vähävaraisen ei tàm ia vuosia tak ap erin m inun isäni alainen. T äm ä koskem attom uus ulot tää kainalosauvoja. M äki on kuin m itä “ N ollan" esittäm inen
“L apset, S aksa käy m eille tuu ei a in o a staa n läh ettilään persoo sairastanut vammoja, joita hän edellyttää.
ty o n te e tta ja t
Suomen lahtarit m yivät maan ) tone.hnaat
o v a t! kannata ollenkaan lähteä sille, sanoi:
liian pieneksi: m eidän täytyy taas naan, vaan myös hänen perh eeseen sai jalkaansa eräässä täkäläisessä
U seita kansalaisiam m e on sai
kahdeksikvm nieneksi
vuodeksi koettaneet saada naisia laxon-
lähteä R anskaan, saadaksem m e e sä ja seu ru eeseen sa, lähetystö- y.m.
raana
nykyisin. Mrs. Koski on
I ■ ' Tä hänellä ei riitä voimia sen
Saksan junkkerien riistettäväksi. (rikkureiksi; olemme kuulleet ta vi'ielvkselle avaamiseen.- H inta nennn&n tilaa." Onko se m eidän slh teereih in sä, palvelijoihinsa, irta i k. »netehtaassa.
K enttä juhla. Seattlen suom a leikattu J u o m a s s a , vaan ,on i»
m e, jos R anska ei tah d o ottaa m istoonsa sekä siihen rak ennukseen
ju senkään ajan jälkeen eivät pauksista, joissa palkankorotuk- ci ()k, kal,is nli]tta cnncn kujn y syym
Kuinka kävnee Mr.
m m ärtääk seen , e ttä me ta rv itse m m issä hän asuu.
lainen sosialistiosastoii ensimäi- kotona.
junkkerit sieltä lähde, ellei Sak- sen saamiseksi lakkoon mennee maa on täydelleen m aksettu, li me enem m än rah a a ja m aata?
nen kenttäjuhla tänä kevännä tu - ] ^.um Pu ^aH> jouttm eeko hänkin
Sinä m oitit m eitä siitä, e ttä soti
KAS SIITÄ TYÖNTEETTÄJÄ
san työväestö» kykene niitä ko- miel.et ovat kahdenkym menen sääntyy siihen kaikenlaisia kus jaam
Ice olemaan W ildwood puistos ' leikattav aksi sairaalas-a. \\ illie
m e ovat olleet sangen julm ia
TYKKÄÄ.
sa. ihanan W’ashingtonin järven I uovila »n ollut .poissa työstä
tona sitä ennen kukistam aan.
neljän tunnin kuluessa huoman- tannuksia koko paljon. H allitus belgialaiselle rupaväelle: puhut myös
rannalla 2 p, ensi sunnuntaina. jo pitem m än ajan loukkauksen
sin h ä v ity k se stä sekä kylien ja
neet nai kkansa tavtetv aksi nam .j keiriottele mailla, m utta silti- Reim
Muuan
P o rtla n d ia
porvarillinen
kaupunkien
p
o
lttam
isesta.
Ka,
se
on
M utta onhan lahtareillc etua
Sinne mennään kaikin ken vaan ta k ia .
silla. joille «m «»petettu miten kk, sa a\a t kaikenlaiset keinotte- sotaa. N iinkuin kaikilla m uillakin lehti kertoo hyvillä m ielin e rä ä stä
T öitä täällä on ruvettu teke
kynnelle kvkenee. Siellä tulee
siitä, että se ennen jätti maan
kansallisylpeys
kl ¡toimikin ort isänmaallinen j
rikkm
tilaisuuden verottaa maan- aioilla, ma olem m e tä y sm e sta re ita tap a u k se sta , jossa
mään
vain 3— I päivää viikossa,
olemaan
mitä
vaihtelevin
ohjel
sodankäynnissäkin.
T eillä on iso kiihotti
junkkereille kuin työväestölle veivi
venäläisen ja saksalaisen
.1, »llixttus.
vaikka
muilla kaivannoilla t e i
ma.
(
ohjelmasta
erikoisemman
i
hakijaa,
vieläpä
paikoin
tuntu-
joukko
opittavaa,
ennenkuin
voitte
Se pelasti edes luokalleen sen
työm iehen h u rja sti kilpailem aan työn-
i-, i
' selityksen
teen myöhemmin.
llään tässä ym päristöllä joka päi
\ oiniak'kaa>ti järjestetyt am-j va>tikin. \ arsm kin ne jotka e- p ä ä stä m eidän tasallem m e. S itä p a it
ty«»nteettäjän
k a tse lle ssa j
m itä sillä «>li pelastettavaa, Ba-
saatan sinulle v akuuttaa, e ttä mi teossa,
Rähykaalijäännöksillä oli vii vä. — Kaivatit, »mies.
vaaditaan t \ »>- i siintyvät maan tuntijoina, eli ha si
tä täh än saakka on tehty, on pieniä päältä ja n au resk ellessa heidän hiil i
i empaa luokkatietoisuuden < >s< >- m attialat. joilla
me
sunnuntaina
kenttäjuhla
TA CO M A
tusta ei voisi antaa.
Suomen iäisillä voimaa ja taitavuutta; kijain neuvonantajina, m aanm it s iilie n v erraten , m itä tulee seuraa luudelleen. Lehti k ertoo asian seu-l .W ild wood puistossa. Niin hen
m aan.
ra a v a sti:
eivät
siitä
kärsi
sanottavam
m
in
tareina
ja
muina
avustajina,
vie-
porvaristo näki, ettei se voinut
kisen kuin ruum iillisenkinl ?) oh
Itse a sia ssa ei ole kuin yksi rotu,
L ännen urakoitsijat pitäneet
M iehet ty ö sk en teliv ät kaupungille
vät
raskaat
palkkiot
palvehikris-
aivan
heti.
Ne
voivat
pakottaa
joka
on
kelvollinen
inailm
aa
hallit
jelman
suoritus
kuuluu
täydelli
konferenssin.
Lauantaina tk. 2?
,
. ..
estää
ty oväest'»ä paasem asta ;
.. maksamaan naisille saman p;ö- t: an,, jotka eiviö auTa ole kuin sem aan ja jo k a on jo saav u ttan u t kuuluvassa pu u n taim isto ssa Mount sesti epäonnistuneen. Sitten <>ii p. loppui N orthw est' M aster
valtaan, joten sen oli riennettävä .
o tta m a ssa
irti
korkeim m an siv isty sasteen . Se rotu Tahorin puistossa,
,
. , , .
1 kan sam asta työstä kuin nne- kaan luotettavaa laatua, m utta olem m e me p reu ssilaiset; sillä vaik m uualle istu te tta v ia
löytvnyt sieltä »puiston läheisyy Builders A ssociationin konfe
nuoria
puita.
Saksan junkkerien syliin.
ilman
niiden
apua
on
vaikea
ol-
destä
joku hullu mies. joka pilasi renssi täällä, jossa -oli läsnä 2» ,»
ka kaikki sa k sa la ise t ovat m ailm an
i hillekin. M utta sikäli kuin nai-
ikansa kuluksi
he
kehuskelivat
nkaau lövtää edes missä maat h erro ja, on preussilainen kuitenkin A
,
...
,
...
„ , i. »punkin juhlatunnelm asta.
Ta- eri edustajaa ym päri laajaa länt
pikm om aa k a n sallisu u tta a n . Sak-1
• , ,,
.
Ja nyt lounnollisesti asetetaan ' set
järjestym ättöm illä
aloilla : sjj ötsevcit
h e rra ja m estari sak salaisten jou kum
.
.
....
.
.
.m
a
huilu
mies
oli
kuitenkin
saa-
tä.
,
•> , , • •
joku kuppataudin sv.',mä saksa- valtaavat miesten työpaikkoja ja j \Oidakseen ensinnäkään o lle n -' kersa. K a ik k i muut kansallisuudet salainen sanoi, e ttä on aivan yhden-
..
tn
sidotuksi
¡a
annettu
viran
»
•
Lu>»kkatietoisen työläisen hu
. n nuostaan.
,
1“X n k T T v a . ' " r « p Ä e i « r l tekevää, kum m allako puolella vena a- » m a i • s te
lainen tullivaras Suomen valta- »javat „nchet ty..u .m n k .i. ..v a .ikaal, „.¡„l., hake,„uksensa
m
iota
näistä 200 edustajasta Y
laiset
nykyisessä
m ailm ansndassa |
istui njelle.
Piirakka-iltam a osaston loime: - rätti kaiketi W illiam A. ('ole.
miehet pakotettuja kilpailem aan, n,dli-esti. oij v älttäm ätöntä, että ala-arvoisia. S issip ä m inä aina olen taisteliv at, sillä he olivat m ihinkään
ollut niin ylpeä siitä, e ttä olen aitc
■i ui ■ mu
o m ia. ^a
lauantaina, kesäkuun ensi-i kansainvälisen
toim eenpanevan
kykenem ättöm iä ja kelpaam
attom
Se onkin
oivallinen kruunu työvoim ansa m yynnissä äm m ät- 'näkijä tuntee maan melko tar- preussilainen.
'
!TokXi'°etdi
m
a’s.en
Ba?van
illalla,
osaston
j
kom
itean
jäsen
United
Brother-
* tilaisten kanssa.
E ilenkin
pastorim m e m eille va V enäläinen heti siihen
koin: eikä hakem usta voi tch-
lahtariluokan toimenpiteille.
iä a in o a staa n
1 vttöla^ i ken ei tu o i hood of C arpcnters and J o in e -
u u ttav alla tavalla selitti, e ttä esi saksalaiset olivat eteviä
j Työvoima on tavaraa, joka on däkään. ellei ole kävnyt maalla, k vanhem
ta naihia . . P’>jakAaa, saa mak.-aa _? sentt.a of Am erica sta, eli kirvesm iesten
pam m e .Adam ja Eva olivat julm uudessa tu rv atto m ia
äaksa ei tullut Suomeen Pe" kysynnän
kysynnän ja tarjonnan lakien Sellaisen hajanaisen alueen tut- m y ö s preussilaisia. O nhan se aivan
ovirahaa. Miehet kävelevät si ja 'puuseppien kansainvälisesti
lapsia k ohtaan, m utta m itä todelli
lastam aan sitä työväestön val" alaisena markkinoilla. Kun tar- kiminen tulee kuitenkin v arsin I helPP° todl6,Ua,’
sään vapaasti. Nyt kun on saa järjestöstä, puheellaan, jolla tc-
seen työntekoon tulee, niin se oli
lasta. kuten takalaise. stiom aiai-, j onta hsaanty v. laskee
lunta 5 e ' kalliiksi, min että vähävaraisella i d a t kaikki om aksi kuvaksensa. Jos vallan tu n te m a to n ta hom m aa sa k sa tu uusia voimia, soittoniekkoja rotti herrojen mieliin työläisten
kin. niin tietystikään ei kukaan järjestäytym isen syitä “yhteistoi
set santarm iiehdet koettav at nyt e n k i„ j uuri sita m ita t v«»nteet- , i riihen okA nahdollisuutta. S i t - 1 kaikki ihmiset polveutuvat Ada laisille.
jää pois. Ainakin tulee uteliai m innan aikaan saam iseksi työn-
.
ii»
" . . .
'
. m i’ ta ja E vasta, johtuu • silta, että
S iitä ei selvitty m uuten kuin y rit
selittää. Huomattuaan maimoi-
h.tluavat. ne ovat valmiit te loppujen lopuksi tulee jokai-i „-irilmassa ei pitäisi olla ketään mui
suudessa
kuulem aan uusia soitta- tettäiien ja työläis-järjestöjen v ä
täm ällä kum pikin parh aan sa.
P ä ä t
toinaksi enää puoltaa sitä väitet- riistäm ään kansakunnan tulev ien >elle
paremmalle
kappaleelle ta kuin preussilaisia tah i kaikkein täen to d istaa v äitteen sä teoillaan, he )iia. kun kerran tekee mieli tan s lillä.”
o rk ein taa n saksalaisia, ja e ttä kaik
sia.
tä. että se ei ole sinne «»Heli äitien lihan ja veren omien itsek- luonnollisesti lukuisa joukko ha k kien.
Eiköhän tällaiselta puhujalta
jotka pyrkivät eteenpäin ja ry h ty iv ät työhön
m o n en k ertaisella
K oteutunut. M rs. F. E. K an puuttune
kään m ennvt. T'.i. se meni sinne käitten tarkotuksiensa takia. So- kijoita, joiden kesken m äärätään m enestyvät, pitäisi kuulua m eihin. innolla. Siihen a sti olivat he työs-
jo
luokkavaistokin,
S a a t uskoa, e ttä siltä sy y stä tun
gas
on
saapunut
takaisin
O
nni
laajentamaan omia riistoaluei- ta on antanut niille siihen sekä arvalla kuka maan saa. niin että ! nusiauseenam m e en : “Jum ala kans- A n n e lle e t lapiolla. Ja » a k a ala ln c n .: j , l n -a n
luonnonparantolasta. Juokkatiedosta puhum attakaan.
saaneet lyhem m än työ
ollen totlnncempl alli kaatam aan., p ortIandista> lnjsjä
Qn „
taan. Ja sen tiesi Suomen por- svvn e. ta mahdollisuuden. Siir- sita kappaletta jota aikoo sa a d a : aam ine, Saksa ylinnä k aiken.”
päivän
ja
enem m än palkkaa. U u
,
,
,
.
,
.
.
!
Nyt
tied
ät,
m
inkätähden
me
tä
tä
varisto sangen hyvin, mutta, k u -1 tt’,ia;suus on meikein lakkautuk- haltuunsa, tusKin saa kuin ani-
toivoim m e. Eikö ole hävy- n ä y tti alkavan hiem an v o ittaa, m ut- kolme viikkoa reum atism ia pa- den sopim uksen m ukaan tulivat
ta ryssa. joka oli vahvem pi ruum iin- rantam assa
K
ten sanottu, se enemmin sa lli, ?issa ja kun ei halpapalkkaisten harva,
töntä, e ttä m uut k ansat, joilla ei ole voimiltaan, keltti lapion pol. ja ai-
y k s i ' k u o l; ja
lo u k k a a n . ajurit saam aan 8-tunnin työpäi
isen oikeutta m aanpäällä, ta h to
vän ja 1 dollarin palkankorotuk
maan Saksan junkkereille, k u in , eurOp ajajst en työvoim aa ole tuo-
Maalle asettum inen ei nykyi- olem
vat v äh en tää m eidän perintöäm m e! koi paljain käsin nykiä puita maas- , tui.
Charles Shaw, "^suva 2821 sen päivää kohden.
Sopimu
cf
’
ri
paästi oman maan työväestön tu m aahan, on am erikalainen' sin ole epäedullista, jos henkilöl- Me olem m e jum alallinen hedelm ä. ta. Saksalainen teki samoin, ja niin I t ,
kilpailu vasta oikein nääs, vauhtiin, i??.-.8? "
S e a ttle .? at. tapatti ir- kestää toukok. 21 p :stä 1918.
valtaan.
työväestö kyennyt vaatim aan pa- ( ja on varoja aukasta maansa.
i maisen kuoleman tässä lähellä. huhtik. 7 p :ään. 1919.
päättyessä havaittiin
•• ,
Ja riistäm isvaltansa tueksi sai remroat palkat kuin milloinkaan ‘ m utta ellei varoja ole, saattaa me tahdo tällä sanoa ettei pi . Työpäivän
...
.
.
.
•
u
,
1
-wunurn
nimisessa
kautpu
N eekereitä\ aiotaan järjestää.
heidän
k
ah
teen
m
ieheen
irro
tta
n
e
e
n
•
'
-
1 ngissa.
täisi
tulla
"koettam
aan
onneaan,'1
yli 7,000 puuta, joka saavutus j ä t - ' ^ ä ä t~ H *
C” Tacoman “ L abor Couticil" on
Saksa Suomen porvareilta vielä ennen on odtit m ahdollista.
| sielläxin tulla nälkä. Lännen
- 1 ' ' ' e p n s a o tta n u t emille kysym yksen rau ta
satatu h atta lahtaria suojukseen.’ T otta kylläkin on. että elin- m aanviljelysm ahdollisuudet eivät vaan ainoastaan sen. ettei pidä tää kauas jälelleen kaikki e n ti s e t ' k x n L.
.
-r
,
.
*ans!»d
(sam
oin
seatt
e ainen» teillä tvo-kentelevien neekeri« >t
ole niin hyviä* kuin m äm m ästya j<<* pettyy toiveis- ennätykset. Tuhannen puuta m ie-rin ,
Suomen lahtarien kavallus on tarpeitten hinnat ovat koh».uineet, yleisesti
, heen t»u i k o i h . ta i la i iu J ^ r l p "i
■
....
,n
”»ttoripvora!la
ia
ne
aioivat
järjestäm isestä. K ysvntvs ai"
a h a n työm aa-
,,
,i
‘
vert« »jaanv ctam ätön
historiassa. ’ enemmän kuin palkat m u tta ‘miksi niitä m aalataan. Me em- saan.
2
viiteen N orthern 1’acificin junan taan alistaa St. Paul issa ensi-
(T ru e tra n sla tio n filed w ith th e P o stm aster
at A sto ria, O re., M ay 31, 1918, as required
b , section 19 of the A ct of O ct. 6th, 1917.)