Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 23, 1918)
2 N :o 119. TO V ERI LliB— 1 *~ S9W TOVERI 1-1- 1 -1 I I 1 f' se tulee ‘käytännöllisesti ratkais puutteen avustam inen saattaa asem aan, jossa toisten avustus se seikka tulee olem aan kam alana konen onkin vangittu, mutta h ä n e tsii N kieltää syyllisyytensä. Poliisi tavaksi. toisinaan tulla jonkun arm eliai- on välttäm ätöntä. M u tta k u n ' P ain ajaisen a heidän loppikänsä. U n n e n suom alaisen työväen äänenkannattaja, “P ra g e rin lynkkaus on oleva pelot- nyt n aisen ap u n a olleita m iehiä. Mc- kysymyk- sen keskuudessa annetaan avus- ilm e s ty y Astoriaasa, O regon, jo k a päivä Nim im erkki “K. K :n ” kirjotuk- suuslaitoksen taholta ..... ii- i , ........... , , . tav an v aik u ttav a a se h o ilo tettav a k si Donald a rv elee, e ttä rosvot y rittä isi- J p a its i sunnuntaina. t i i l i h I i I H l-l l i i sen suhteen haluam m e h uom aut seen, m u tta ei m illoinkaan se lla t- : t usta, et suta odoteta vastapalkki- Saksagga ja muissa mai3Ba navttee- vät jo ssak in p a n k issa v a ih ta a jota- T O IM IT U S K U N T A : öksi sitä alentavaa kiitollisuutta nä a in e rik a la ise sta h irn iu isu u d e sta . kuta n o ista tu h an n e n dollarin sete- W . N . R E IV O . L A U R I M O IL A N E N , taa kuitenkin sen, e ttä on sitä sen puutteen, joka johtuu esim. ¡oksi L Ä N SIPIIR IN ..PJ [RIJÄ RJESTÄ JÄ N , A D O L P I1 S A L M I, A. B M Ä K E L Ä , ja m atelevaisuutta, joka p o rv aria- j L ynkkaam inen on A m erikan k a n s a l-1 le istä ja site n jo u tu isiv a t kiinni, taistelusta parem pien olosuhteit sosialistien puolelta (koetettu ta is SULO SY VÄ N E N . TOVERI ALFRED HAUTAMÄEN tella A m erican Federation of L a ten saavuttam iseksi. Jos avus topiircissä on avustuksen annon i lissynti. S itä ei k äytetä m uissa si- M ATKAT CAL1FORNIASSA. “O n nellaan” len täjiä. ensimäinen ehto. ■ visty sm aissa, p aitsi juutalaisvainois- TOVERI tu sta pyytävä ei ota ‘vastaan ta r in «rissa sisäpuolellakin, eikä suin (T H E C O M R A D E ) K eskinäiset avustusyhdistykset j sa V enäjällä. T urkki kyllä raa tele o (True tra n s la tio n fiter! « ith the P o rtm a ste i : T overi H a u ta m ä k i puhuu seuraavis- T he organ o f the F in n is h w o rkers in the kaan hajottavasti. J a sam aa m e jo ttu a työtä, joka poikkeukset at A it o n a , O ie .. M ay 23, 1918. as req ui-e d | n a J k n fs < n • W estern states. The o n ly F in n is h d a ily in työväestönkin keskuudessa, s e i-' arnieenia'a*8*a J"a k reik k a la isia , mut- by section 19 of the A c t of O ct. 6th. 1917.) , P * the W est. Published d a ily , except Sunday, nettelyä käytetään vieläkin. M a h ta on m itä huonoimm in palkittua, ta eihän T u rk k ia p id etä k ää n sivis a t A s to ria , O re., by the W estern W o rk L e n täjillä on sem m oinen “onnen KESÄK UU LLA laiset laitokset ¡kuin useanlaiset m en's P u b lis h in g S ociety. tysm aana. E ihän Italia, R anska ei poikien” m aine, v arsin k in ita lia ssa . , yy B erkeley 1 dollisesti jotkut, ja joidenkin mie- tai sitte jotain rehelliselle t y t A N T T I J. P A R T A N , M anager. —16— 18—20. lestä, ovat taistelleet väärillä me- Iäiselle sopim atonta tointa, kuten veljevsseurat ja m uut sam anlai kä E n glanti oli lynk k au k silla ta h r a t e ttä ita lia la is e t s o tila a t usein tu lev at San F ra n cisc o 2 -4— 15— 17—19. E nte red as second-class m a il m a tte r J u ly 18, set yhdistykset, ovat tark o tetu t tu, niinkuin A m erikka on. len tä jie n leiripaikoille k o sk ettele- i Ree<jjey 5—c- <. 1912, at the po stoffice at A s to ria , O regon, nettelytavoilla, m utta h u o m a tta -1 lalokotapauksissa rikkuriksi mene-: “ Me olem m e m ailm an , pahim m at poistam aan pakkoa alistua yksi under the A c t o f M a rch 3, 1879. m aan h eitä, jo tta heiliinkin t a r t t u i s i , j os A ngeles ja S an P edro 8— 9— Id va on myöskin, että Gompersin niinen, kaikenlainen kätyröim inen rik k o ja t tä ssä lain v äk iraisk au k sessa. tyisen arm eliaisuuden alentavan Ilm o tu s h in ta 40c palstatuu m alta . K uolenian- sam a hyvä onni. P a rh a ita ju ttu ja ( __13. J.n.e., nun avustuksesta ei ole ilm otukset $1.50 k e rta ja m u is to v a rs y illa taholta o n ,teh ty karkki m itä suin M eillä ei ole v araa kylvää n iitä vi ja rappeuttavan vaikutuksen alal siellä on k ertom us e rä ä n c a lifo rn ia -[ Eureka» ja y m p äristö 22_ 23—24—25 $2.00 ke rta . K ih la u s -, syntym ä- ja avio kysym ystäkään, vaan saa pyytäjä han siem eniä ja a v a ta n iitä tu rv a tto liitto -ilm o tu k s e t $1.00 ke rta , ha lu ta a n tie to - kin on voitu kaikenlaisen sosialis iäisen ilm ailijan se ik k a ilu ista e k sy k -1 __og__27. ,^ Un s'e ^ a ‘i,tc n m uuden h e tte itä , jo tk a a ih e u tu v at ja n im e n m u u tto -ilm o tu k s e t 50c ke rta , nairna- tien taholta tehdyn agitatsionin kuulla luokalleen uskollisen p o r-=sunlccI1' sissä ensin p ilvissä ja s itte k aukana B ragg ja ym jjäristö 2S—29—30. ilm o tu k s e t $1.50 ke rta , a vio e ro-ilm otukset w ! . . . .. . I yhdistysten v liflic t ia c n n K tÄ o n e m in - i.... . . _ _: _ ___________»________ jäsenistö ly n k k au k sista ja ____ m uista rah v aan vä $1.00 ke rta . Seisovat ilm o tu kse t so p im u k tukahuttam iseksi, niin että eivät j varistun ajatukset sellaisesta tyo- keski-Italiassa. H änen oli ¡e n n e ttä -! . s» sen m ukaan. S atunnaisista llm o tu k s is ta tu mäkseen vanhoillista ja lu o k k a-; kiv allan tö istä. vä ylhääile, ja hän kohosikin niin i H E IN Ä K U U L LA : lee rahan seurata m ukana. E n g la n n in k ie ne "pahat" sosialistit sentään yk-1 Iäisestä, joka niinikään taistelee lestä suomennetaan vapaasti. suhteita tuntem atonta väkeä, niin “Me Yhdyimme so ta a n tehdäksem - korkealle pilvien joukkoon, e tte i lo- F o rt B ragg ja y m p äristö 1—2 -3 4 sin ole syyllisiä välien huonou- luokkansa etujen puolesta. me m ailm an tu rv allisek si k a n san v a l 5—6. T IL A U S H IN N A T p u ita enää tien n y t, lensikö hän maa- näillä liitoillakaan ei ole sitä vu- Y hd ysvalloissa ja Canadassa: teen. Ja kukaan tuskin ottanee lalle. L aittak aam m e m yös k a n sa n O sasto t C aliforröassa. V irkailijat^ Köyhyys on yhteiskunnallisten 1 lian päin vai poispäin m aasta, sillä Y k s i vu o sike rta . .$4.00 t> k u u k a u tta . .$2.25 tciskunnallista m erkitystä, mik i v a lta tu rv a llise k si kaikille siin ä elä väittääkseen, etteikö Gompersin luokkavastakohtien 3 k u u k a u tta .........$1.35 1 k u u k a u s i... .50 synnyttäm ä j hänen oli m ahdoton sa ad a selville, o sa sto issa pitäkööt huolen e ttä nä Suomeen ja m uualle u lk o m a ille : niillä työväestön laitoksina tulisi ville." toim inta olisi työläisille vastaista tuin Yksinomaisesti, että m ik ä li! i oliko m aa hän en ylä- vai alap u o lel m ä puh etilaisu u d et tu le v a t osaston Y k s i vu o sike rta . .$0.50 6 k u u k a u tta . .$3.50 ! . . . '. . .. .. . [olla. Niiden keskuudessa ei olla O ikeusm inisteri v aro ttaa. laan. Kun hän vihdoin tuli siitä kokouksissa h e ti p a rh a a n jä rje ste ly n I sitä m uista svista aiheutuu, ei , ..... - 1 ,1 .... S U B S C R IP T IO N R A T E S : | k n - ¡selvillä sen epäkohdan syistä, jo : "Joka isänm aallisuuden nim essä ot- tolkulle, lask e u tu i hän m aahan e r ä ä s - ' a la isik si, n eu v o teltak o o n m iten saa- I n tne U n ite d States and Canada O ne y e a r...........$4.uO S ix m o n th s .............$2.25 Köyhyys ja armeliai a m e.is aan annata o aa ui | vasiaan ollaan suojaa h a k e -! Ua O8aa lynkkaukseen." s e litti y l e i s - |Bä kylässä, jo ssa m eni m onta tu n tia , > d aan p aik k a k u n n a n koko suom alainen T hree m o u th s. .»1.35 One m o n th ...................50 leukaan huomioon. Ja ellei se suus massa. Ne o ttav at köyhvyde'1 s y y ttä jä G regory e rä ä ssä h a a s ta tte - • en n en k u in hän sai ita lia la iset viran- v äestö ku u lem an tcV. H au tam äen pil A d v e rtis in g rates in effect J u ly 1, 1912, 40 sitä olisi, niin se olisi poistetta 1 • « ««• .. .. luciou, iiv.iijt m muu lussa. ivnee tekee punon. paljoa pu pahem an nuill kuin Oma ise t v a k u u te tu ik si siitä, e tte i hän h e tta . cents per inch. Special discount is allow ed ! ja puutteen . luonnollisena eikä vakivaltantyon ...., ,, , .. jo ■ , ta k , u ta . saksalaism , , • ie- to r la rge r and con tinu ou s advertisem ents. P u o lueterveiidyksellä, \ ksityisen hyväntekeväisyyden j vissa melkeinpä säälillä ja pie o llut itä v a lta la in e n len täjä. P a la t T O V E R I. B O X 99. A S T O R IA , O R E . yhteiskunnallisena seurauksena yi 1 isyydestä sy y te tty ä henkilöä köli- i C alifornian s. s. o. V altiokom itea. tuaan vihdoin asem ap aik alleen , hän aate on kapitalistisen järjesty i-| neliä keskinäisellä avustuksella, Huoneu-.tr> sijaitsee 10:nnen ja Duane k a tu tietäen luonnonlakeja vastaan taan. Hän sam alla ljiik k a a maani- huom asi le n tä n e e n sä h a rh a a n lähes je n kulmansa. T e le fo o n i: k o n tto ri 3t>5, män vallitessa m uuttunut miltei Nyt se sitävastoin ei ole poistet- to im itu s 832. taistelem isen turhaksi, koettavat ,ne ,ain 150 m ailia. . L änsipiirin organisccraja, tov. vieläkiu ruusunkarvaisem m ak a tavissa edes palkankorotuksella, sopeutua oloihin pyrkim ättä nii- Näin epäoikeutetusti kietoutues- Alfred H autam äki luennoi Mar- kuin se on ollut sitä ennen, k h- ei työpäivän lyhennyksellä, puhu- saan Y hdysvaltain lipun tu rviin, hän S aksan ja Itävallan väestön lisää shifieldissä täm än kuun 27—23 Ja mikä se käytännöl teiskunnan alaluokan — köyhä- m attakaan vapaaehtoisesta arme- iä m uuttam aan. i a ih e u tta a k u o lettavia isk u ja Saksas- m inen. päivinä. Saapukaa joukolla kuu lisyys olisi? Köyhyytensä tunnustam inen ei sa van k in a oleville sotilaillem m e, listón — keskuudessa aina vallin- [ liaisuudesta. lilio n file d w ift, the P o s tm a s te r lem aan ! suinkaan ole työläiselle mikään “Tavallisesti v äittää lynkkausrah- at IT A r s u to c ria t r . a iis l)i< M a y 23. 1'UR, as ic < iu irc d Toverillisesti. Sam at yhteiskunnalliset suh- Vaikka emme aiokaan an tau tu a nut hätä ja kurjuus on kaikkiin häpeä, m utta sen luonnonlakien vas toimivansa oikeuden nim essä. by section 19 o i the A c t of O ct. 6th, 191/.) Länsipiirikom itea. unionistisen ja sosialistisen liik aikoina h erättänyt huomiota ri-jte e t, jotka tekevät köyhyyden, m ukaisena välttäm ättöm yytenä ia ! Usein 0,1 kuitenkin rahvaan j°htajn- K eskivalloissa on a litu ise n a huo ,, , , , .. la kiih o ttim en a pelkkä viham ielisyys lena kysym ys väkiluvun sa attam ise s- Pöytäkirja, keen suhdekysym ystä nyt loihti ‘ kastt n.\in kesKuudessa. G ä d ä n a -¡ mahdolliseksi tekevät arm eliai-i ■' aisen ‘ -i viio-iinki-i ..n . 1 , • . . . i työläiselle kuuluvana olotilana o jo ta k u ta henkilöä vastaan ta en tiselleen . A siasta on ta a s p id e t-' a \u . tautista on Kaikkina suuden harjottam isenkin mahdol m aan, kuten m ainitsim m e jo ni ntaksum inen ja sen alle nöyränä k irjo te ttu länsipiirlkom ite& n k o “ M aassam m e asuu noin puolitoista ty B erliin issä saksalais-itävalta-unka- l i ^ j . si!la e!lci toisilla olisi lii-i " mimerkki "E skolle" osottam as- aikoina pidetty jalona tekona. kouksessa, A storian s. s. osasto n os ty oväest' h l m iljoonaa täysi-ikäistä ulko m aalaista rilain en lääkärikokous. E tev im m ät M utta vasta uuden ajan ty ö - : an ,)alj on vara!iisuutta toi>ill !,l nni’KJ <)U n <,s talolla touk*ok. 19 p :n ä , 1918. sam me huom autuksessa, kajoam oui... _ . .... i luokkaetu ia vastaan. 1 limieh- m iestä, lu k u u n o tta m a tta n aisia ja j lä ä k e tie te e llise t a u k to rite e tit s e li tt i- v aenlnkt 1) S ihteeri k u tsu i kokouksen jä r ja ainoastaan so su -j <>li<i puutetta. Luonnollistahan , ■ , . , me tässä lehdessä julaistuun ni lapsia. K okonaisen vuoden o le m m e : vät, e itä vaikka lääk in tä- ja tervey-1 liit-.. tL.iooti; -, o •• - . ncn köyhyytensä salaam inen, je sty k se e n kello 9 aam ulla. P u h een f li« on tieteellisesti [ oni että vain naiden suhtei- • ..■■■■ ' \ jo olleet sodassa, eik ä m issään ole tien h o ito v iran o m aiset tosin voivat jo h ta ja k si v alittiin K alle Bellm an ja mimerkki "K . K :n " kirjotukseen ist.nen litxv näyttää enemmän naurettavalta näkynyt m itään m erkkiä jäfj stetys- teh d ä paljonkin näiden v a lta k u n tie n | p ö y täk irja n ta rk a s ta jik s i A. \V. Wir- • sikäli kuin sitä ei nykyisin voi selvittänyt k lyhyyden perussyyt. ! den m uuttam inen teikee mahdol- i ja tarpeettom alta sellaisten työ- tji v a s ta rin n a s ta h a llitu sta vastaan. väkiluvun lisääm isek si, niin siihen ta ja N. Reivo. — S aapuvilla oli Sitä ennen oli köyhyys ja kur- iseksi köyhyyden poistamisen. välttää. v va^ at T yyne laisten mielestä, jotka ¡käsittäx ät Se todistaa, e ttä laillisuus m a a s s a n i-. v ä ittä rn ättä ta rv ita a n myös hallituk- T y y n e H H y y rsk rsk y y m m u u rto rto , , W \V. N. iuus vain yksinkertaisesti k ö y -. Sosialistisessakin x Reivo, K alle B ellm an ja a lle k irjo tta- liikkeessä ! hip vallitsee. köyhyyden riistojärjestelm än syn- sien ta h o lta v a p a am ie listä yhteiskun- n u . A sto ria .s U , P o rtla n d is ta P e te r K ysym yksessä on sosialisti-1 hyyttä ja kurjuutta, jonka sen ■li- : “ Niin ollen ei rah v aan väkivallan-j n a llista lain sääd än tö ä. L astenopefus K ähkönen ja S v e n se n istä A. W. harjotetaan ,iv\äntOKCX äisyytt i. l nyttäm äksi ja näkevät siinä, ku- puolueen asettum inen A. F. oi ■tettiin etupäässä johtuvan asian- ,ntlp . a kokonaan toisessa h en g es-' ten sanottu> yhteiskunnalliset tö itä voida m illään puolustaa. Lynk- On sa ata v a halv em m ak si; e lin k u s -1 W irta. — Aug. N ikula oli poissa l.aborin toim intaa tukem aan sel oniaisten synneistä. onnetto- kau k set, te rv a ja höyhenet o v at h ä - ; ta n n h k se t lap sip erh eille on kaikin i sy y tä ilm o tta m a tta . — K okouksessa laisena kuin se nykyisin ilmenee. m uuksista ja milloin m istäkin sä : se tapahtuu keskinäisen a\ u s - : suhteet sellaisena 'kuin ne kapi- peäksi m aallem m e ja s a a tta v a t vaa- j m okom in a le n n e tta v a ; vero tu s on sil- oli m yöskin läsn ä piirin organisee- tuksen nimessä. \ alveutunut tulistuin vallitessa välttäm ättö- raan ne sotam ieheinm e, jo tk a R a n s - . ja tavoin jä rje s te ttä v ä , e ttä a le m m a t, oj S ih te ri ilr. < :ti M eidän käsittääksem m e voi yh sattum asta. m utta ei Ahteiskim- saaneensa tie- työväestö tietää, että yhteiskun niästi esiintyvät, eikä köyhyyttä k assa jo u tu v a t sa k sa la iste n v a n -, ja k esk ilu o k at tu le v a t v asted es pää- don P o rtla n d in s. s. o sa sto lta , e ttä teistoim inta tulla k\synnikseen ualiisKta suhteKta. nalliset c ih tee t ajavat usein yksi- .liuoastaan paljaana abstraktisena giksi. ! se m ään m ahdollisim m an v ä h ä llä; a - , sik äläin en o sa sto on valinnut piiri vain kahdella edellytyksellä, jo- ; S o ia h s tis e n m ailinaukats. i-: tyisiä työläisiä puutteenalaiseen ilmiönä. sunto-olot on e h d o tto m a sti p a ra n n e t to im ik u n ta an Geo. A ltm anin tilalle ko sosialistipuOlue m uuttuu jo n - 1 ■ P e te r K ähkösen. H y v äk sy ttiin . ANSAITTU VAHINKO. --- ~ ¡ _____ mu k- en mukaan kovin vs ia ku.'- tava, ja keinoja k e k sittä v ä , m iten V aihdos on ta p a h tu n u t se n ta k ia, ett •kinlaiseksi E nglannin Työväen juus ovat yhteiskunnallisten suh M ontrealin poliisi el su u re stik a a n saada enem pi osa v äestö ä k ä y tt i- : A ltm an on jä ä n y t pois Toverin puolueen kaltaiseksi ei-kumouk- teitten ilmauksia, pettäm ättöm iä sääli M ichael M cDonaldia. vaikka liä- j raiiän hyväkseen e lin ta rp e ita tu otta- to k u n u a sta ja niin dlen e ro n n u t pii; nelle tulikin tu n tu v a vahinko. Kun i van m aan e tu ja . toim lK iiunastakin. seiliseksi reiorinipuoluecksi, tai A ¡m erkkejä siitä, että yhteiskun 3) L uettiin s , iiu ,, e e rin ,, toim intaker- m les on niin älytön, arv e lee poliisi,: — — — , , F. of Lalx»r tunnustaa m ökki- nassam m e vallitsevat luokkasuh , . P iU k u iin t iiio n ta in n r ip iiin p « a rv n i tom us ja h y v äk sy ttiin ilm an kesku f ! e ttä kävelee ym päri kaupunkia, v ie -, P ik k u lin tu jen ta.o u d e lh n en arvo felua Saaio5n wyÖ8kill hyväksytti'.!. taistelun ja kapitalistisen järjes teet. joiden alaisena osan väestös . = Jäpä p ah am aineisinim alla alueella, i cn vihdoin a le ttu h u o m ata Ran.skas- ‘ silite c rin laa tim a ty ö jä rje sty s, telm än poistam isen v älttäm ättö tä on pakko elää alituisessa kur- r tti.öOO h o u su n task u ssaan , ei ole oi- sa kin. kun suojeluksen p u u tte e ssa 1 A voinnaoL utta piirin sihteerin T E R V A P Y T T Y - L A 1 L L IS U U S laism ielisyydelle. Jos rahvas se n si myyden. p aikkaa h akenut A storian >. i uudessa. iki iskä osa elää valta- f t T m i- tra n s la tio n file d w ith tlje Prr-tm.astcr jaa n e ttä ottaa oikeuden om aan k ä leu k aan liikaa, vaikka hän n iistä I pienet lau lu lin n u t ovat h äv in n eet osaston oli jäsen , Elias Jääsk eläin en . osan m en ett iäkin. M c-; m iltei sukupuuttoon. j at A « to ria . O n . M a y 23, 1918. as r c q n ir iil teen sä, a n ta a ta rp e e llise t tiedot pii- kolm annen L intujen vä- Muptam&u puheenvuoron käytettyä M e rk i.. viittaavat kylläkin s: vassa y 1 e 1 i i sv y des sä. j by section 19 of (lie A ct o f ( l e t . tith , 1917.) D onaldille kävi sillä lailla. Hän oli hyyden tak ia a ih e u ttiv a t tuhohyön- h y v ä k sy ttiin J ä ä s k e lä in e n yksimieli- hen, että täällä tullaan, kuten o- K öyhyys on arm eliaisuuder.: näkyy jo alkavan a rv e lu tta a e rä itä risy y ttä jille , selviydytään s a k sa la is m yynyt o m istam an sa Balm oral hotel- ( te ise t v. 1910 yksin G ironden v iin i-is e s tl p iir is ih te e riis i ja p a ä te itm i lemme jo useat kerrat huom aut harjottajalle v ä lttäm ätö n ; milläs p o rv arillisiak in piirejä. N iinpä kir- m ielisyydestä vähillä vehkeillä ja Iin ja erä ä n lakim iehen k o n tto rista j viljelyksille 40 m iljoonan fran g in va- 5 ? n,?e tn n ii.n pi,an kuin < a sian m u k aisesti, laillisella ja sivis taneet. läheisessä tulevaisuudessa helläsv däniinen lä h te issä ä n p istä n y t task u u n sa 36 bingon, ja öljypuiden k a s v a tta ja t ' t e - ' a s ?a t S ¿ r S u t t y ä ’ s?” n “ e ttä X T rollvasihm inen, jotti O regon Jo u rn a l a s ia s ta ta a n tyneellä tavalla. ratkaisem aan kysym ys ylläsano jonka ei sovi haukkua palveli noin: k a p p a le tta tu h an n en dollarin setelei- lä-R anskassa ovat s a m a s ta syystä fin vaihdos voi tap ailtu a, t t u s i a se tu s on e rä issä su h teissa tä. 24 n iistä oli housujen to ise ssa i k ä rs in e e t niin su u ria vahinkoja, e ttä , . . . “ T ukka ristin m uotoon le ik a ttu n a M L uettiin kirje. Jonka oli lälief- tunlaisen tyoväcnpu »lueen ■perus taansakaan l pois amaKaan ; enem- .. . .. „ an k aram p i kuin m ikään A m erikassa _ * ta v a ttiin sv eitsiläin en H enry Zang ta k a ta s k u s s a ja 12 toisessa. N äin u h k aav at hy lätä koko elinkeinon. th n y t to>'<-‘r ita r J o se fin a Sonne. I: \- tam isesta, jolloin luonnollisesti pää Kitin kuin kerran viikossa, voisi puuhun k ö y tetty n ä oikeustalon pi-i ennen laad ittu laki. Se a n ta a halli v a ru ste ttu n a käveli m ies kaupungin A sian a u tta m ise k si eh d o te taa n Unista, Cal. K irje e s sä iltnoti :tiin, n-' i e ttä m ain itu n p a ik k a k u n n a n s. s o- sosialisteilla on edessään kysy hvväsyfläm isyyttään osottaa, ell h a ita San R afaelissa, Cal. Naam ioi tusk o n eisto lle joka su h te e ssa täysin “puna alo p iirin ” läpi. S iellä h ä n tä : ottä tik liv a rp u sia . p u n atu lk k u ja, s a sto cn la k a n n u t to im im asta, syi - riittä v ä n vallan. N yt ei ole m itään mys, jäädäkö sen ulkopuolelle e- ei olisi olemassa köyhiä, joille dut yöratsasta.iat olivat uhanneet h ä te rv e h ti m uuan nuori naikkonen, j o k a ! ,ham ppUvarpu8ia, k e lta s irk k u ja , ras- tä e ttä kaik k i p a ik k a k u n n a lla a rikoisena soisalistipuolueena tai m urujeu ja luiden heitteleminen nelle pahem pia seu rau k sia, jo s hän syytä kan salaisilla toim ia lain ulko pisti k ä te n sä hän en vyötäreilleen ja ta ita , m u sta ra s ta ita ja k o tta r a is ia ,' ’a il«e t «uonnuaisat ovat m u u tta n e 't puolella. m uutam an silm än räp äy k sen h ä n tä .'jo tk a kaikki m ielellään pesivät puu- i P01S' S!!.'t' eeri ih n n tti k irjo tta n ee n -1 m ennäkö sen m ukana toivolla et riittää aiheuttam aan ihailua ja vielä lausun sak sa la ism ie iisiä liuo- “On tullut m elko selville, e ttä Rc- syleiltyään k ato si läh ellä ed o ttele-j tarh o issa , ru v ettaisiin siittä m ä ä n s u u J u X o m i t e a n X k T T a t n’* k o m iX n i m autuksia. tä sisäpuolella tehtävä kasvatus kiitollisuutta, vieläpä tukeakin “ N isk o ttelu lak i on lä p ä ssv t kongres- työ on tehokkaam paa. M utta sii a rou vasväenyhdisty sten luokka val | sin m olem m issa huoneissa ja tulee h e rt P ra g e r oli syytön. M utta rah- vaan autom obiiliin, n y k ä sty ä ä n tuon rissa, v a rta v a ste n la ite tu issa lintu- o tta m a a n selon a s ia s ta .” seka kats<> vas h irtti hänet saksalaism ielisyydes- 12 tu h annen dollarin se te liä s is ä ltä - [ ta rh o issa ja la sk e tta isiin sitte täysi- lnaan P erä. n, e tte i m ain itu n osaston kysym yksestä ei nyt tarvitse väi ta tukeville toimenpiteille. ke itä olem aan täy d essä voim assaan, t i sy y tetty n ä. Tuohon lynkkaukseen vän käärö n m ukaansa. M cDonald il- kasvuisinn lin n u ista ty h je n n e ih in joudu h u k k a a n . H yväksyt- tiin. tellä ; ennättää sen sittenkin kun aiheutiam an j Siinä on täy si v astam yrkky sa k sa o sa a o tta n e itte n m ielellä ja tunnolla m otti asian poliisille, ja m uuan n a ik - ; m etsiin ja vainioille. T yöttöm vyden . Järjestiimme asioita i I MAILMANKAT80MUKS1A '■“ ' I * " • '■ '• " II', I " » I » « , I , I ' I I I » . | I I | I » , | . • M t i i i » i i i i . » u „ i . | i , . , i i i i , i , . i i ': i.iiii> i|iim ,i i i H n i i » r . i i : i i i r i i i i i i i i i i H i n i i > i t i i ; i i i i i i t i i m i n t . m ...... i 6) iiiiiiuiniin.iiuiiiiiirr.njiiuRmniiuifu. wimnwwwiiiiniiiiiinimiiimi n n iiL H H in m i iin ii tnnuffynimi n mi.-n rim. Ta rmrmnnn t iinnnH. r n n m iiiim n im in ii ii iiun im . i n m i im -.rr. u t . tt . rr nnnnTnmTmnmmnnnnTnÌEmrì T overi K alle P a a k k o la lta Devil nTiiriiuiniruiii.ui. m.rrrx.- m äskiytym inen ei tapahtuisi niin kohentajat riem uitsevat ia pis hnltaniista m uuhun kuin omaan ruokkia perheensä paljoa pic-j na kuvattuna joko veistoksissa K atsokaas, meillä löytyy kai- suloisessa sopusoinnussa, eilei tävät sam ppanjaksi — kuivissa kekäleeseemme— ? Hemmiliä sapuskoilla? ¡tai m aalauksissa. Olen o ,hit a i- , Kenlaisia ‘kam asa.isoja, joita ka ti» x , .... . olisi lioilla tulen kohentajilla kin valtioissa. . . Ilo on suuri ja Nähkääs. vm m är-jk a pohlo. pöhh \alik aa s, entisaikoina entisaikoina >m m ar-(ka toisten sam an laisten . piaiksi nim itetään, joiden viette- niin hyvää järjestelm ää millä ne m äskiytym isprosessi kohoaa. .. Itsekullakin ovat om at re V-'1 I sana a , eil’a ;sc' ,‘llMa ' pohlojen joukossa ja luullut, e t- h \k s llc nainen m alttiina. — sitä mäskikasaa sekot telev at. se vain kohoaa. halunsa, m . . öhkälettä, (o c- n ° n '1 ö k ö ctla ett:. kauneus on ; nm s nie saa unhottaa, vaikka tun- ... ,. jonka . . , i, syöminen . . . -itä i ' a se M itä silloin ta p a h tu is i? M eikäläisetkin ov at joskus e-j I empaappa itsesi kerran irti, niinpä minullakin. Minä olen ile lakm oh kahdelletoista m,e- kysym yksessa, m utta sillä onkin uusta.nm ekin naiden oivallisen hetkeksi vain, touhuistasi mi rehtyneet, puhuneet ja k iijotta- aina tuntenut suuria taipum uk helle aivan tavsi tvo. \ .elä mi- hyvem m ät tarkotukset, vaikka i rtv ’ kimis->v 4eemin, että se idi Niin mitäkö tapahtuisi ja mil nvet hyvästä järjestäytym isestä, tä ne suten lienevätkin - ja sia päästä erikoisempiin välilöi- Utin poikaviikarina ollessani o li-jh e eivät loin ja m issä? l i yhtään mi ok sula meille p u h u -: nainen, joka antoi om enan vietel- ym päri kerran, tai hin m lidcn Eevan sisarien kans- vat leivät niin suuria, että m iesjn eet. tään. M ailmassa on nykyisin m utta se on aivan turhaa ajan käännähdä . . . . . . . . . . . . . . . , , ; i la itsensä siellä I.denissä. — Nä- kerrai- |oll ‘ iin kiirettä pauhinaa ja hyöri- v ,' lf c c ", H a a s k a u s ta , s illa n o i - kaksi, niin näet laum ottain kei sa. i osin minulla ei ole pienim- ei viitsinyt m ontakaan k< nii naisemme mnaisi t u o - ¡ mä kaup.niaat järjestään jialv ele aa. ettei vksikään jouda edes tulen Kohentajilla on jo sel- tettävien puhaltelem issa keiltä m ässäkään suhteessa edellytvk- latu kantaa. m itä sitten kuu o -¡ta ruokkimisen taikavoimaa niti! v a t hyvänsä tarkistuksessa yhteis- nää teensä katsom aan, puhum atta- ainen j.lem assa j a .kun -ellamen jiensä k e k ä le ttä ... Ei tule ky siä siihen. Ennenkuin siinä hv- tetaan tuhatkunta vuotta taak- me i a.itaj.it o;i-im m e jo aikoja kuntaa ; he auttavat ihmisiä hank- eteensä kaan sen silm äilem isestä mitä jo hyvä järjestys ja järjestelm ä jo symykseen mitä se maksaa. ( J u viu voisi onnistua, pitäisi olla sepain, sen mukaan mitä leivät sitten kuolleet kuin torakat su- kimalla niille tavaraa, tarpeellis- O m istavat luokat ta. jos ta rjR e lo lta k in ; heillä ei on ehtinyt tapahtum aan. Eikäpä kerran löytyy, niin olisihan se han se niin viisaan näköistä “praktiikkaa", kuten sanotaan, ov at pieneutym istään pieneni v - kupuuttoon. tuolla taida olla niin väliäkään. aivan h u i! ... no. no ei nyt ai kulkea vieras kekäle taskussa, V ähintäänkin olisi liitänyt olla neet, on silloin vhtä leipää ku lo t oiv altav at täm än, e ttä se on ole m itään itsekkäitä pv*v teitä, he O nhan se niin helppoa mennä van hulluutta, m utta sanoaksem joku näet voisi j u h l i t a ajattele väliköissä jo ih’in pitkälti, että tam aan tarvittu vähintäin kaksi juuri nainen, joka ruokkii työ)- vain .to evät sen ainoastaan pal k ise t niin perin halvalla, silla velkkseen ihmis ä. Ei mitään siinä toisten m ukana. Eikö vaik me typerää puuhata enää sel maan. että tuo keitettävä m ah lah d e sta olisi ehtinyt ottam aan muulia. ka— ? Ihmisen on aina silloin laista mikä jo kerran on olem as taa olla viisas m ie s ... niinhän — tai saamaan, ei väliä kummin jiain hyvä olla kun se ei huoli huom i sa. Ehkä heljximmin voimme (se onkin s a n o ... m äskiytyä sitäkin kom m erven M u tta . . varjele meitä, jos! toimi sesta. kitta. Mäskiydy sinä tänään ja tuollaiset keitettävät joutuvat K autta koko täm än meidän minä huom enna, ei väliä kumpi suorittam aan oman kekäleensä planeetan kuuluu sam anlaista m eistä ennen menee, sillä kum tilausm aksun, vaikka tuntuvasti tu p latu sta kuin ennen siellä isäin minkin kumpikin m en em m e... pieuemmänkin kuti tulenkohen- Nämä tällaiset välineet, joita tajien kekäleestä, niin silloinkos maassa tallirakennuksen sivulla sanom alchdiksi kutsutaan ovat vasta ulina ja volina on viini-ikään olemaan "praktiikkaa” ia nevat vuosi v u o tietä, m is ei mi olevasta kodasta, jossa suuren tosiasiana pysvv se, että Jollei ; luonnollisesti ihmiset, vastaatte, suuri saippuakattila kiehua pö-j niitä kekäleitä, joilla tuon situ- millään. Puhaltakaam m e edel- sen lisäksi on minulla aina ollut tään ihm ettelem istä tuossa kah media ohsi nykypäivinä naista [ L u o n n o llise sti... M utta ihmiset risi. Ne vanhan ajan "suovan ren sum m attom an suopakattilan lcenkin tulen kohentajien kekä- helkkarin huono "luki" nais- dentoista miehen ruokkimisessa. järjestelem ässä meidän m u o n a-; jak aan tu v at vaan kalit« teen asiaht- k eittäjät tunsivat tehtävänsä ja alla kuum uutta lietsotaan. Niille leihin. se jouduttaa kärventy mailmassa, niin siitä perusta M utta toista on nykypäivinä. tiesivät miten on tulta kohen kin ketjakkeille joista suopa kei- niistäm me ja suopa siinä suuren m atta mi lupa kum minkin y rit nettava. että k.Vkki ihrat ja tetään mi uskottu joku kekäle suuressa kattilassa tulee entis- tää. Luonnonlaadultani olen mi muni ketjakkeet suovaksi sulau hoidett ivaksi. sicHä täällä, pel tä sakeammaksi. nä aina ollut taipuisa uskomaan tuvat. Jos nyt esimerkiksi ajat- kän näön vuoksiko v a in ... M utta entäs s i t te n ... jos nuo kaikkea hvvää naisväestä, vaik- M äskiytym isprosessi on siksi keitettävät kerran eksyisivät o i-¡k a siinä vanhassa kirjassa san o -¡sitä suurta m atem aattista ta ito a ! sivat ja kuivettuisivat telisitnm e näin. että tämä mei- vastTN-ilä verrata maalla m ateleviin : tä- dan planeetta on yksi suuren i voimakas, että v älistä tuntuu. kein joukolla puhaltam aan vain ^taankin totuutena se, että nai- ; mitä varsinkin työtäraatavien käin. Siksipä minä olen aina tai- mä aines se on joka kaikki kau- suuri suopakattila, jossa kaiken että meidän käytettävä kekäle omia kekäleitään, n i in ... mitä nen m eidät m iehetkin johti ulos naisväki jokapäivä suorittaa, i puisa nostam aan hattuani naisel- pat ylläpitää. Eivätkö sitten nuo laiset eri ainekset maskiksi muo onkin vaan pelkkää koristusta silloin taa p h tu isi. . . Ehkä tuli paratiisista. Olipahan senkin Täm ä natsareetilaisen ruokkimis- le, ainakin silloin kun m uistan ilm assaliikkuiat m itään "tarvitse ? vaillaan, niin me huomaamme, ja näköhäiriö tuon suuren suo- kävisi niin voimakkaaksi, että kanssa nyt m iten hyvänsä, m i teoria — jota on tuhatkunta ■ ' m uonituskysym yksen. ’ tuum inee joku. ’ Jesseri.” M utta e ttä niillä, jotka* ovat tulen ko papadan alla olevien tulen ko-i suopakattilan pohja sulaisi ja nun päävärkkini mukaan on nai vuotta ihmeenä kerrottu — on Kttn kerran nainen on näin i he harvoin ostavat enem pää ruo- hentajina on melkein yhtä suuri hentajien kekäleiden joukossa. I seu m ukana tulenkohentaiat hä- nen sittenkin vähintäänkin sen lasten leikkiä siihen nähden. tärkeä kapine meidän säilym i- ka-, 'kuin m uitakaan tarpeitaan am m attikehitys kuin noilla en Noilla tulen kohentajilla o n , viäisivät kekäleineen, kuin Ro natsareetilaisen arvoinen, joka Minä olen aina ihm etellyt sellemme, pitäen tyystin huolen sen paJckakunnan kaupoista mis tisajan suovan keittäjillä. Mei niin viisas järjestelm ä, että h e 'm an o ffin suku sen suuren ja siellä Siinain vuoristossa, jol miksi om istava luokka on niin siitä, etteivät miesten — nim it sä asustavat. Ile tu o tta v at ta r dän jotka suovaksi survotaan puhalluttav at kekäleensä k e ite t-[ m ahtavan Venäjän pääm ajasta loinkin. jossain oli ruokkinut kovin pikeytynyt n aiseen ; jos täin sellaisten m iesten, jotka o- vikkeensa sieltä m issä niitä suu- ei tarvitsekaan vaivata päävärk- täyillään ja sillä välin keitettävi M inusta, sinusta ja m eistä kai- kaksitoista raavasta m iestä yh- silniäilette m itä hyvänsä taide v a t ankkuroituneet — m e n o t' rem m issä m äärin valm istetaan ja kiämme. voimme olla aivan va en kekäle tum m enee ja joskus kista riippuu, kuinka loistavana j della leivällä ja kahdella kalalla, luomaa, jossa aijotaan esittää jo- [jäisi varsin paljoa pienemmäksi - saavat ne halvem m alla. Siis. kun- k u utetut, että saamme vuorom- käyjvi aivan sysim ustaksikin. vieraitten kekäleiden tuli loim u-[ Kuinka moni meidän naisis- takin "sym boolia” yhteiskunnas-j tulcpuolta. niin ohjatkaam m e j kin paikkakunnan k annat' jäävä» vvme m ädkiytyä aikanaan. T ä:n: S illo in ... niin silloin litinä tulen a i . . . iatkaam nieko edelleefi pu- tamme nykypäivinä eikö sa a k in ' tamme, niin te näette naisen sii- häntä hieman. ¡työläi ' - ■ Se on : • työläisten kannatettavaksi. ♦
