2
N :o 119.
TO V ERI
LliB— 1
*~
S9W
TOVERI
1-1-
1 -1 I I 1 f'
se tulee ‘käytännöllisesti ratkais puutteen avustam inen saattaa asem aan, jossa toisten avustus se seikka tulee olem aan kam alana konen onkin vangittu, mutta h ä n
e
tsii
N
kieltää
syyllisyytensä.
Poliisi
tavaksi.
toisinaan tulla jonkun arm eliai- on välttäm ätöntä. M u tta k u n ' P ain ajaisen a heidän loppikänsä.
U n n e n suom alaisen työväen äänenkannattaja,
“P ra g e rin lynkkaus on oleva pelot- nyt n aisen ap u n a olleita m iehiä. Mc-
kysymyk- sen keskuudessa annetaan avus-
ilm e s ty y Astoriaasa, O regon, jo k a päivä
Nim im erkki “K. K :n ” kirjotuk- suuslaitoksen taholta
.....
ii- i
,
...........
, ,
. tav an v aik u ttav a a se h o ilo tettav a k si Donald a rv elee, e ttä rosvot y rittä isi- J
p a its i sunnuntaina.
t i i l i h I i I H l-l l i i
sen suhteen haluam m e h uom aut seen, m u tta ei m illoinkaan se lla t- : t usta, et suta odoteta vastapalkki- Saksagga ja muissa mai3Ba navttee- vät jo ssak in p a n k issa v a ih ta a jota-
T O IM IT U S K U N T A :
öksi
sitä
alentavaa
kiitollisuutta
nä a in e rik a la ise sta h irn iu isu u d e sta . kuta n o ista tu h an n e n dollarin sete-
W . N . R E IV O .
L A U R I M O IL A N E N , taa kuitenkin sen, e ttä on sitä sen puutteen, joka johtuu esim. ¡oksi
L Ä N SIPIIR IN ..PJ [RIJÄ RJESTÄ JÄ N ,
A D O L P I1 S A L M I,
A. B M Ä K E L Ä ,
ja
m
atelevaisuutta,
joka
p
o
rv
aria-
j
L
ynkkaam inen on A m erikan k a n s a l-1 le istä ja site n jo u tu isiv a t kiinni,
taistelusta
parem
pien
olosuhteit
sosialistien puolelta (koetettu ta is
SULO SY VÄ N E N .
TOVERI ALFRED HAUTAMÄEN
tella A m erican Federation of L a ten saavuttam iseksi. Jos avus topiircissä on avustuksen annon i lissynti. S itä ei k äytetä m uissa si-
M ATKAT CAL1FORNIASSA.
“O n nellaan” len täjiä.
ensimäinen ehto.
■ visty sm aissa, p aitsi juutalaisvainois-
TOVERI
tu
sta
pyytävä
ei
ota
‘vastaan
ta
r
in «rissa sisäpuolellakin, eikä suin
(T H E C O M R A D E )
K eskinäiset avustusyhdistykset j sa V enäjällä. T urkki kyllä raa tele o
(True tra n s la tio n fiter! « ith the P o rtm a ste i : T overi H a u ta m ä k i puhuu seuraavis-
T he organ o f the F in n is h w o rkers in the kaan hajottavasti. J a sam aa m e jo ttu a
työtä, joka poikkeukset
at A it o n a , O ie .. M ay 23, 1918. as req ui-e d |
n a J k n fs < n •
W estern states. The o n ly F in n is h d a ily in
työväestönkin keskuudessa, s e i-' arnieenia'a*8*a J"a k reik k a la isia , mut- by section 19 of the A c t of O ct. 6th. 1917.) , P
*
the W est. Published d a ily , except Sunday, nettelyä käytetään vieläkin. M a h ta on m itä huonoimm in palkittua,
ta
eihän
T
u
rk
k
ia
p
id
etä
k
ää
n
sivis
a t A s to ria , O re., by the W estern W o rk
L e n täjillä on sem m oinen “onnen KESÄK UU LLA
laiset laitokset ¡kuin useanlaiset
m en's P u b lis h in g S ociety.
tysm aana. E ihän Italia, R anska ei poikien” m aine, v arsin k in ita lia ssa . , yy B erkeley 1
dollisesti jotkut, ja joidenkin mie- tai sitte jotain rehelliselle t y t
A N T T I J. P A R T A N , M anager.
—16— 18—20.
lestä, ovat taistelleet väärillä me- Iäiselle sopim atonta tointa, kuten veljevsseurat ja m uut sam anlai kä E n glanti oli lynk k au k silla ta h r a t e ttä ita lia la is e t s o tila a t usein tu lev at San F ra n cisc o 2 -4— 15— 17—19.
E nte red as second-class m a il m a tte r J u ly 18,
set yhdistykset, ovat tark o tetu t tu, niinkuin A m erikka on.
len tä jie n
leiripaikoille
k o sk ettele- i Ree<jjey 5—c- <.
1912, at the po stoffice at A s to ria , O regon, nettelytavoilla, m utta h u o m a tta -1 lalokotapauksissa rikkuriksi mene-:
“ Me olem m e m ailm an , pahim m at
poistam
aan
pakkoa
alistua
yksi
under the A c t o f M a rch 3, 1879.
m aan h eitä, jo tta heiliinkin t a r t t u i s i , j os A ngeles ja S an P edro 8— 9— Id
va on myöskin, että Gompersin niinen, kaikenlainen kätyröim inen
rik k o ja t tä ssä lain v äk iraisk au k sessa.
tyisen
arm
eliaisuuden
alentavan
Ilm o tu s h in ta 40c palstatuu m alta . K uolenian-
sam
a hyvä onni.
P a rh a ita ju ttu ja (
__13.
J.n.e., nun avustuksesta ei ole
ilm otukset $1.50 k e rta ja m u is to v a rs y illa taholta o n ,teh ty karkki m itä suin
M eillä ei ole v araa kylvää n iitä vi
ja
rappeuttavan
vaikutuksen
alal
siellä
on
k
ertom
us
e
rä
ä
n
c
a
lifo
rn
ia
-[
Eureka»
ja y m p äristö 22_ 23—24—25
$2.00 ke rta . K ih la u s -, syntym ä- ja avio
kysym ystäkään, vaan saa pyytäjä
han siem eniä ja a v a ta n iitä tu rv a tto
liitto -ilm o tu k s e t $1.00 ke rta , ha lu ta a n tie to - kin on voitu kaikenlaisen sosialis
iäisen
ilm
ailijan
se
ik
k
a
ilu
ista
e
k
sy
k
-1
__og__27.
,^ Un s'e ^ a ‘i,tc n m uuden h e tte itä , jo tk a a ih e u tu v at
ja n im e n m u u tto -ilm o tu k s e t 50c ke rta , nairna- tien taholta tehdyn agitatsionin kuulla luokalleen uskollisen p o r-=sunlccI1'
sissä ensin p ilvissä ja s itte k aukana
B ragg ja ym jjäristö 2S—29—30.
ilm o tu k s e t $1.50 ke rta , a vio e ro-ilm otukset
w
!
.
.
.
.. .
I yhdistysten
v liflic t
ia
c
n
n
K
tÄ o n e m in - i....
. . _ _: _
___________»________
jäsenistö
ly n k k au
k sista ja ____
m uista
rah v aan vä
$1.00 ke rta .
Seisovat ilm o tu kse t so p im u k tukahuttam iseksi, niin että eivät j varistun ajatukset sellaisesta tyo-
keski-Italiassa.
H
änen
oli
¡e
n
n
e
ttä
-!
.
s»
sen m ukaan. S atunnaisista llm o tu k s is ta tu
mäkseen
vanhoillista
ja
lu
o
k
k
a-;
kiv
allan
tö
istä.
vä
ylhääile,
ja
hän
kohosikin
niin
i
H
E
IN
Ä
K
U
U
L
LA
:
lee rahan seurata m ukana.
E n g la n n in k ie ne "pahat" sosialistit sentään yk-1 Iäisestä, joka niinikään taistelee
lestä suomennetaan vapaasti.
suhteita tuntem atonta väkeä, niin
“Me Yhdyimme so ta a n tehdäksem - korkealle pilvien joukkoon, e tte i lo- F o rt B ragg ja y m p äristö 1—2 -3 4
sin ole syyllisiä välien huonou- luokkansa etujen puolesta.
me
m ailm an tu rv allisek si k a n san v a l
5—6.
T IL A U S H IN N A T
p u ita enää tien n y t, lensikö hän maa-
näillä liitoillakaan ei ole sitä vu-
Y hd ysvalloissa ja Canadassa:
teen. Ja kukaan tuskin ottanee
lalle.
L aittak aam m e m yös k a n sa n
O sasto t C aliforröassa. V irkailijat^
Köyhyys on yhteiskunnallisten
1
lian
päin
vai
poispäin
m
aasta,
sillä
Y k s i vu o sike rta . .$4.00
t> k u u k a u tta . .$2.25
tciskunnallista m erkitystä, mik i v a lta tu rv a llise k si kaikille siin ä elä
väittääkseen, etteikö Gompersin luokkavastakohtien
3 k u u k a u tta .........$1.35
1 k u u k a u s i... .50
synnyttäm ä
j hänen oli m ahdoton sa ad a selville, o sa sto issa pitäkööt huolen e ttä nä
Suomeen ja m uualle u lk o m a ille :
niillä työväestön laitoksina tulisi ville."
toim
inta
olisi
työläisille
vastaista
tuin Yksinomaisesti, että m ik ä li!
i oliko m aa hän en ylä- vai alap u o lel m ä puh etilaisu u d et tu le v a t osaston
Y k s i vu o sike rta . .$0.50
6 k u u k a u tta . .$3.50
! . . . '.
. .. ..
. [olla. Niiden keskuudessa ei olla
O ikeusm inisteri v aro ttaa.
laan.
Kun hän vihdoin tuli siitä kokouksissa h e ti p a rh a a n jä rje ste ly n
I sitä m uista svista aiheutuu, ei
, .....
- 1 ,1
....
S U B S C R IP T IO N R A T E S :
|
k n
- ¡selvillä sen epäkohdan syistä, jo : "Joka isänm aallisuuden nim essä ot- tolkulle, lask e u tu i hän m aahan e r ä ä s - ' a la isik si, n eu v o teltak o o n m iten saa-
I n tne U n ite d States and Canada
O ne y e a r...........$4.uO
S ix m o n th s .............$2.25
Köyhyys ja armeliai a m e.is aan annata o aa ui | vasiaan ollaan suojaa h a k e -! Ua O8aa lynkkaukseen." s e litti y l e i s - |Bä kylässä, jo ssa m eni m onta tu n tia , > d aan p aik k a k u n n a n koko suom alainen
T hree m o u th s. .»1.35 One m o n th ...................50
leukaan huomioon.
Ja ellei se
suus
massa. Ne o ttav at köyhvyde'1 s y y ttä jä G regory e rä ä ssä h a a s ta tte - • en n en k u in hän sai ita lia la iset viran- v äestö ku u lem an tcV. H au tam äen pil
A d v e rtis in g rates in effect J u ly 1, 1912, 40
sitä
olisi,
niin
se
olisi
poistetta
1
•
«
««•
.. .. luciou,
iiv.iijt m
muu
lussa. ivnee
tekee punon.
paljoa pu
pahem
an nuill
kuin Oma ise t v a k u u te tu ik si siitä, e tte i hän h e tta .
cents per inch. Special discount is allow ed
! ja puutteen . luonnollisena eikä vakivaltantyon
...., ,, , .. jo
■ , ta k , u ta
. saksalaism
, , • ie-
to r la rge r and con tinu ou s advertisem ents.
P u o lueterveiidyksellä,
\ ksityisen hyväntekeväisyyden j vissa melkeinpä säälillä ja pie
o llut itä v a lta la in e n len täjä.
P a la t
T O V E R I. B O X 99. A S T O R IA , O R E .
yhteiskunnallisena seurauksena yi 1 isyydestä sy y te tty ä henkilöä köli- i
C
alifornian s. s. o. V altiokom itea.
tuaan vihdoin asem ap aik alleen , hän
aate on kapitalistisen järjesty i-| neliä keskinäisellä avustuksella,
Huoneu-.tr> sijaitsee 10:nnen ja Duane k a tu
tietäen
luonnonlakeja
vastaan
taan.
Hän sam alla ljiik k a a maani- huom asi le n tä n e e n sä h a rh a a n lähes
je n kulmansa.
T e le fo o n i: k o n tto ri 3t>5, män vallitessa m uuttunut miltei Nyt se sitävastoin ei ole poistet-
to im itu s 832.
taistelem isen turhaksi, koettavat ,ne ,ain
150 m ailia.
. L änsipiirin organisccraja, tov.
vieläkiu
ruusunkarvaisem m ak a tavissa edes palkankorotuksella,
sopeutua oloihin pyrkim ättä nii-
Näin epäoikeutetusti kietoutues-
Alfred H autam äki luennoi Mar-
kuin se on ollut sitä ennen, k h- ei työpäivän lyhennyksellä, puhu-
saan Y hdysvaltain lipun tu rviin, hän
S
aksan
ja
Itävallan
väestön
lisää
shifieldissä täm än kuun 27—23
Ja mikä se käytännöl teiskunnan alaluokan — köyhä- m attakaan vapaaehtoisesta arme- iä m uuttam aan.
i a ih e u tta a k u o lettavia isk u ja Saksas-
m inen.
päivinä. Saapukaa joukolla kuu
lisyys olisi?
Köyhyytensä tunnustam inen ei sa van k in a oleville sotilaillem m e,
listón — keskuudessa aina vallin- [ liaisuudesta.
lilio n file d w ift, the P o s tm a s te r lem aan !
suinkaan ole työläiselle mikään
“Tavallisesti v äittää lynkkausrah- at IT A r s u to c ria t r . a iis
l)i< M a y
23. 1'UR, as ic < iu irc d
Toverillisesti.
Sam at yhteiskunnalliset suh-
Vaikka emme aiokaan an tau tu a nut hätä ja kurjuus on kaikkiin
häpeä, m utta sen luonnonlakien vas toimivansa oikeuden nim essä. by section 19 o i the A c t of O ct. 6th, 191/.)
Länsipiirikom itea.
unionistisen ja sosialistisen liik aikoina h erättänyt huomiota ri-jte e t, jotka tekevät köyhyyden, m ukaisena välttäm ättöm yytenä ia ! Usein 0,1 kuitenkin rahvaan j°htajn- K eskivalloissa on a litu ise n a huo
,, , ,
, ..
la kiih o ttim en a pelkkä viham ielisyys lena kysym ys väkiluvun sa attam ise s- Pöytäkirja,
keen suhdekysym ystä nyt loihti ‘ kastt n.\in kesKuudessa. G ä d ä n a -¡ mahdolliseksi tekevät arm eliai-i
■' aisen
‘
-i
viio-iinki-i
..n
.
1
,
•
.
.
.
i
työläiselle
kuuluvana
olotilana
o
jo ta k u ta henkilöä vastaan
ta en tiselleen . A siasta on ta a s p id e t-'
a \u . tautista on Kaikkina suuden harjottam isenkin mahdol
m aan, kuten m ainitsim m e jo ni
ntaksum
inen
ja
sen
alle
nöyränä
k irjo te ttu länsipiirlkom ite& n k o
“
M
aassam
m
e
asuu
noin
puolitoista
ty B erliin issä saksalais-itävalta-unka-
l i ^ j . si!la e!lci toisilla olisi lii-i "
mimerkki "E skolle" osottam as- aikoina pidetty jalona tekona.
kouksessa, A storian s. s. osasto n
os ty oväest' h l m iljoonaa täysi-ikäistä ulko m aalaista rilain en lääkärikokous. E tev im m ät
M utta vasta uuden ajan ty ö - : an ,)alj on vara!iisuutta
toi>ill !,l
nni’KJ <)U n <,s
talolla touk*ok. 19 p :n ä , 1918.
sam me huom autuksessa, kajoam
oui... _
.
....
i luokkaetu ia vastaan.
1 limieh- m iestä, lu k u u n o tta m a tta n aisia ja j lä ä k e tie te e llise t a u k to rite e tit s e li tt i-
v aenlnkt
1) S ihteeri k u tsu i kokouksen jä r
ja ainoastaan so su -j <>li<i puutetta.
Luonnollistahan
, ■ ,
.
,
me tässä lehdessä julaistuun ni
lapsia.
K okonaisen vuoden o le m m e : vät, e itä vaikka lääk in tä- ja tervey-1
liit-..
tL.iooti;
-,
o
••
-
.
ncn
köyhyytensä
salaam
inen,
je
sty
k se e n kello 9 aam ulla. P u h een
f li«
on tieteellisesti [
oni että vain naiden suhtei- • ..■■■■
'
\ jo olleet sodassa, eik ä m issään ole tien h o ito v iran o m aiset
tosin voivat jo h ta ja k si v alittiin K alle Bellm an ja
mimerkki "K . K :n " kirjotukseen ist.nen litxv
näyttää
enemmän
naurettavalta
näkynyt m itään m erkkiä jäfj stetys- teh d ä paljonkin näiden v a lta k u n tie n | p ö y täk irja n ta rk a s ta jik s i A. \V. Wir-
•
sikäli kuin sitä ei nykyisin voi selvittänyt k lyhyyden perussyyt. ! den m uuttam inen teikee mahdol- i ja
tarpeettom
alta
sellaisten
työ-
tji v a s ta rin n a s ta h a llitu sta vastaan. väkiluvun lisääm isek si, niin siihen ta ja
N. Reivo. — S aapuvilla oli
Sitä ennen oli köyhyys ja kur- iseksi köyhyyden poistamisen.
välttää.
v va^
at T
yyne
laisten
mielestä,
jotka
¡käsittäx
ät
Se
todistaa,
e
ttä
laillisuus
m
a
a
s
s
a
n
i-.
v
ä
ittä
rn
ättä
ta
rv
ita
a
n
myös
hallituk-
T
y
y
n
e H
H y y rsk
rsk y y m
m u u rto
rto , , W
\V. N.
iuus vain yksinkertaisesti k ö y -. Sosialistisessakin
x
Reivo,
K
alle
B
ellm
an
ja
a lle k irjo tta-
liikkeessä
!
hip vallitsee.
köyhyyden
riistojärjestelm
än
syn-
sien ta h o lta v a p a am ie listä yhteiskun- n u . A sto ria .s U , P o rtla n d is ta P e te r
K ysym yksessä on sosialisti-1 hyyttä ja kurjuutta, jonka sen
■li- :
“ Niin ollen ei rah v aan väkivallan-j n a llista lain sääd än tö ä. L astenopefus K ähkönen ja S v e n se n istä A. W.
harjotetaan
,iv\äntOKCX
äisyytt
i.
l
nyttäm
äksi
ja
näkevät
siinä,
ku-
puolueen asettum inen A. F. oi ■tettiin etupäässä johtuvan asian- ,ntlp .
a kokonaan toisessa h en g es-' ten
sanottu> yhteiskunnalliset tö itä voida m illään puolustaa. Lynk- On sa ata v a halv em m ak si; e lin k u s -1 W irta. — Aug. N ikula oli poissa
l.aborin toim intaa tukem aan sel oniaisten
synneistä.
onnetto-
kau k set, te rv a ja höyhenet o v at h ä - ; ta n n h k se t lap sip erh eille on kaikin i sy y tä ilm o tta m a tta . — K okouksessa
laisena kuin se nykyisin ilmenee. m uuksista ja milloin m istäkin sä : se tapahtuu keskinäisen a\ u s - : suhteet sellaisena 'kuin ne kapi- peäksi m aallem m e ja s a a tta v a t vaa- j m okom in a le n n e tta v a ; vero tu s on sil- oli m yöskin läsn ä piirin organisee-
tuksen nimessä.
\ alveutunut tulistuin vallitessa välttäm ättö- raan ne sotam ieheinm e, jo tk a R a n s - . ja tavoin jä rje s te ttä v ä , e ttä a le m m a t, oj S ih te ri ilr. < :ti
M eidän käsittääksem m e voi yh sattum asta. m utta ei Ahteiskim-
saaneensa tie-
työväestö tietää, että yhteiskun niästi esiintyvät, eikä köyhyyttä k assa
jo u tu v a t
sa k sa la iste n v a n -, ja k esk ilu o k at tu le v a t v asted es pää- don P o rtla n d in s. s. o sa sto lta , e ttä
teistoim inta tulla k\synnikseen ualiisKta suhteKta.
nalliset c ih tee t ajavat usein yksi- .liuoastaan paljaana abstraktisena giksi.
! se m ään m ahdollisim m an v ä h ä llä; a - , sik äläin en o sa sto on valinnut piiri
vain kahdella edellytyksellä, jo- ;
S o ia h s tis e n
m ailinaukats. i-: tyisiä työläisiä puutteenalaiseen ilmiönä.
sunto-olot on e h d o tto m a sti p a ra n n e t to im ik u n ta an Geo. A ltm anin tilalle
ko sosialistipuOlue m uuttuu jo n - 1
■ P e te r K ähkösen. H y v äk sy ttiin .
ANSAITTU
VAHINKO.
---
~
¡
_____
mu k- en mukaan kovin vs ia ku.'-
tava, ja keinoja k e k sittä v ä , m iten V aihdos on ta p a h tu n u t se n ta k ia, ett
•kinlaiseksi E nglannin Työväen juus ovat yhteiskunnallisten suh
M ontrealin poliisi el su u re stik a a n saada enem pi osa v äestö ä
k ä y tt i- : A ltm an on jä ä n y t pois Toverin
puolueen kaltaiseksi ei-kumouk- teitten ilmauksia, pettäm ättöm iä
sääli M ichael M cDonaldia. vaikka liä- j raiiän hyväkseen e lin ta rp e ita tu otta- to k u n u a sta ja niin dlen e ro n n u t pii;
nelle tulikin tu n tu v a vahinko. Kun i van m aan e tu ja .
toim lK iiunastakin.
seiliseksi reiorinipuoluecksi, tai A ¡m erkkejä siitä, että yhteiskun
3) L uettiin s , iiu ,, e e rin ,, toim intaker-
m les on niin älytön, arv e lee poliisi,:
— — —
, ,
F. of Lalx»r tunnustaa m ökki- nassam m e vallitsevat luokkasuh
,
.
P iU k u iin t iiio n
ta in n r ip iiin p «
a rv n
i tom us ja h y v äk sy ttiin ilm an kesku
f ! e ttä kävelee ym päri kaupunkia,
v ie -, P ik k u lin tu jen ta.o u d e lh n en arvo
felua Saaio5n wyÖ8kill hyväksytti'.!.
taistelun ja kapitalistisen järjes teet. joiden alaisena osan väestös
.
=
Jäpä
p ah am aineisinim alla
alueella, i cn vihdoin a le ttu h u o m ata Ran.skas- ‘ silite c rin laa tim a ty ö jä rje sty s,
telm än poistam isen v älttäm ättö tä on pakko elää alituisessa kur-
r
tti.öOO
h
o
u
su
n
task
u
ssaan
,
ei
ole oi- sa kin. kun suojeluksen
p u u tte e ssa 1
A voinnaoL utta piirin sihteerin
T E R V A P Y T T Y - L A 1 L L IS U U S
laism ielisyydelle.
Jos rahvas se n si
myyden.
p
aikkaa
h akenut A storian >.
i uudessa. iki iskä osa elää valta- f t T m i- tra n s la tio n file d w ith tlje Prr-tm.astcr jaa n e ttä ottaa oikeuden om aan k ä leu k aan liikaa, vaikka hän n iistä I pienet lau lu lin n u t ovat h äv in n eet osaston oli
jäsen , Elias Jääsk eläin en .
osan m en ett iäkin.
M c-; m iltei sukupuuttoon.
j at A « to ria . O n . M a y 23, 1918. as r c q n ir iil teen sä, a n ta a ta rp e e llise t tiedot pii- kolm annen
L intujen vä- Muptam&u puheenvuoron käytettyä
M e rk i.. viittaavat kylläkin s: vassa y 1 e 1 i i sv y des sä.
j by section 19 of (lie A ct o f ( l e t . tith , 1917.)
D
onaldille
kävi
sillä
lailla.
Hän
oli
hyyden
tak
ia
a
ih
e
u
ttiv
a
t tuhohyön- h y v ä k sy ttiin J ä ä s k e lä in e n yksimieli-
hen, että täällä tullaan, kuten o-
K öyhyys on arm eliaisuuder.: näkyy jo alkavan a rv e lu tta a e rä itä risy y ttä jille , selviydytään s a k sa la is m yynyt o m istam an sa Balm oral hotel- ( te ise t v. 1910 yksin G ironden v iin i-is e s tl p iir is ih te e riis i ja p a ä te itm i
lemme jo useat kerrat huom aut harjottajalle v ä lttäm ätö n ; milläs p o rv arillisiak in piirejä. N iinpä kir- m ielisyydestä vähillä vehkeillä ja Iin ja erä ä n lakim iehen k o n tto rista j viljelyksille 40 m iljoonan fran g in va-
5 ? n,?e tn n ii.n pi,an kuin <
a sian m u k aisesti, laillisella ja sivis
taneet. läheisessä tulevaisuudessa helläsv däniinen
lä h te issä ä n
p istä n y t
task u u n sa 36 bingon, ja öljypuiden k a s v a tta ja t ' t e - ' a s ?a t S ¿ r S u t t y ä ’ s?” n “ e ttä X T
rollvasihm inen, jotti O regon Jo u rn a l a s ia s ta ta a n tyneellä tavalla.
ratkaisem aan kysym ys ylläsano jonka ei sovi haukkua palveli noin:
k a p p a le tta tu h an n en dollarin setelei- lä-R anskassa
ovat s a m a s ta syystä fin vaihdos voi tap ailtu a,
t t u s i a se tu s on e rä issä su h teissa tä. 24 n iistä oli housujen to ise ssa i k ä rs in e e t niin su u ria vahinkoja, e ttä
,
. . .
“ T ukka ristin m uotoon le ik a ttu n a
M L uettiin kirje. Jonka oli lälief-
tunlaisen tyoväcnpu »lueen ■perus taansakaan
l
pois
amaKaan
;
enem-
..
.
..
„
an
k
aram
p
i
kuin
m
ikään
A
m
erikassa
_
*
ta v a ttiin sv eitsiläin en H enry Zang
ta k a ta s k u s s a ja 12 toisessa.
N äin u h k aav at
hy lätä koko elinkeinon. th n y t to>'<-‘r ita r J o se fin a Sonne. I:
\-
tam isesta, jolloin luonnollisesti pää Kitin
kuin kerran viikossa, voisi puuhun k ö y tetty n ä oikeustalon pi-i ennen laad ittu laki. Se a n ta a halli v a ru ste ttu n a käveli m ies kaupungin A sian a u tta m ise k si eh d o te taa n
Unista, Cal.
K irje e s sä iltnoti :tiin,
n-' i e ttä m ain itu n p a ik k a k u n n a n s. s o-
sosialisteilla on edessään kysy hvväsyfläm isyyttään osottaa, ell h a ita San R afaelissa, Cal. Naam ioi tusk o n eisto lle joka su h te e ssa täysin “puna alo p iirin ” läpi. S iellä h ä n tä : ottä
tik liv a rp u sia .
p u n atu lk k u ja, s a sto cn la k a n n u t to im im asta, syi -
riittä
v
ä
n
vallan.
N
yt
ei
ole
m
itään
mys, jäädäkö sen ulkopuolelle e- ei olisi olemassa köyhiä, joille dut yöratsasta.iat olivat uhanneet h ä
te rv e h ti m uuan nuori naikkonen, j o k a ! ,ham ppUvarpu8ia, k e lta s irk k u ja , ras- tä e ttä kaik k i p a ik k a k u n n a lla a
rikoisena soisalistipuolueena tai m urujeu ja luiden heitteleminen nelle pahem pia seu rau k sia, jo s hän syytä kan salaisilla toim ia lain ulko pisti k ä te n sä hän en vyötäreilleen ja ta ita , m u sta ra s ta ita ja k o tta r a is ia ,' ’a il«e t «uonnuaisat ovat m u u tta n e 't
puolella.
m uutam an
silm än räp äy k sen
h ä n tä .'jo tk a kaikki m ielellään pesivät puu- i P01S' S!!.'t' eeri ih n n tti k irjo tta n ee n -1
m ennäkö sen m ukana toivolla et riittää aiheuttam aan ihailua ja vielä lausun sak sa la ism ie iisiä liuo-
“On tullut m elko selville, e ttä Rc- syleiltyään k ato si läh ellä
ed o ttele-j tarh o issa , ru v ettaisiin siittä m ä ä n s u u J u X o m i t e a n X k T T a t n’* k o m iX n
i m autuksia.
tä sisäpuolella tehtävä kasvatus kiitollisuutta, vieläpä tukeakin
“ N isk o ttelu lak i on lä p ä ssv t kongres-
työ on tehokkaam paa. M utta sii a rou vasväenyhdisty sten luokka val | sin m olem m issa huoneissa ja tulee h e rt P ra g e r oli syytön. M utta rah- vaan autom obiiliin, n y k ä sty ä ä n tuon rissa, v a rta v a ste n la ite tu issa lintu- o tta m a a n selon a s ia s ta .” seka kats<>
vas h irtti hänet saksalaism ielisyydes- 12 tu h annen dollarin se te liä s is ä ltä - [ ta rh o issa ja la sk e tta isiin sitte täysi- lnaan P erä. n, e tte i m ain itu n osaston
kysym yksestä ei nyt tarvitse väi ta tukeville toimenpiteille.
ke itä olem aan täy d essä voim assaan, t i sy y tetty n ä. Tuohon lynkkaukseen vän käärö n m ukaansa. M cDonald il- kasvuisinn
lin n u ista
ty h je n n e ih in
joudu h u k k a a n . H yväksyt-
tiin.
tellä ; ennättää sen sittenkin kun
aiheutiam an j Siinä on täy si v astam yrkky sa k sa o sa a o tta n e itte n m ielellä ja tunnolla m otti asian poliisille, ja m uuan n a ik - ; m etsiin ja vainioille.
T yöttöm vyden
. Järjestiimme asioita
i
I MAILMANKAT80MUKS1A
'■“ ' I * " • '■ '• " II', I "
» I » « , I , I ' I I I » . | I I | I » , | . • M t i i i » i i i i . » u „ i . | i , . , i i i i , i , . i i ': i.iiii> i|iim ,i i i H n i i » r . i i : i i i r i i i i i i i i i i H i n i i > i t i i ; i i i i i i t i i m i n t . m ......
i
6)
iiiiiiuiniin.iiuiiiiiirr.njiiuRmniiuifu. wimnwwwiiiiniiiiiinimiiimi
n n iiL H H in m i iin ii
tnnuffynimi n mi.-n rim.
Ta rmrmnnn t iinnnH. r n n m iiiim n im in ii ii iiun im . i n m i im -.rr. u t . tt . rr
nnnnTnmTmnmmnnnnTnÌEmrì
T overi K alle P a a k k o la lta Devil
nTiiriiuiniruiii.ui. m.rrrx.-
m äskiytym inen ei tapahtuisi niin kohentajat riem uitsevat ia pis hnltaniista m uuhun kuin omaan ruokkia perheensä paljoa pic-j na kuvattuna joko veistoksissa
K atsokaas, meillä löytyy kai-
suloisessa sopusoinnussa, eilei tävät sam ppanjaksi — kuivissa kekäleeseemme— ?
Hemmiliä
sapuskoilla?
¡tai
m aalauksissa.
Olen o ,hit a i- , Kenlaisia ‘kam asa.isoja, joita ka ti»
x
,
....
.
olisi lioilla tulen kohentajilla kin valtioissa. . . Ilo on suuri ja
Nähkääs.
vm m
är-jk a pohlo.
pöhh
\alik aa s, entisaikoina
entisaikoina >m
m ar-(ka
toisten sam an laisten . piaiksi nim itetään, joiden viette-
niin hyvää järjestelm ää millä ne m äskiytym isprosessi
kohoaa. ..
Itsekullakin ovat om at
re V-'1 I sana a , eil’a ;sc' ,‘llMa ' pohlojen joukossa ja luullut, e t- h \k s llc nainen m alttiina. —
sitä mäskikasaa sekot telev at.
se vain kohoaa.
halunsa,
m . . öhkälettä,
(o
c- n ° n '1 ö k ö ctla
ett:. kauneus on ; nm
s nie saa unhottaa, vaikka tun-
...
,. jonka
. . , i, syöminen
. .
. -itä
i ' a se
M itä silloin ta p a h tu is i?
M eikäläisetkin ov at joskus e-j
I empaappa itsesi kerran irti, niinpä minullakin. Minä olen ile
lakm oh kahdelletoista m,e- kysym yksessa, m utta sillä onkin uusta.nm ekin
naiden oivallisen
hetkeksi
vain,
touhuistasi
mi
rehtyneet,
puhuneet
ja
k
iijotta-
aina
tuntenut
suuria
taipum
uk
helle
aivan
tavsi
tvo.
\
.elä
mi-
hyvem
m
ät
tarkotukset,
vaikka
i
rtv
’
kimis->v
4eemin,
että se idi
Niin mitäkö tapahtuisi ja mil
nvet
hyvästä
järjestäytym
isestä,
tä
ne
suten
lienevätkin
-
ja
sia
päästä
erikoisempiin
välilöi-
Utin
poikaviikarina
ollessani
o
li-jh
e
eivät
loin ja m issä? l i yhtään mi
ok sula meille p u h u -: nainen, joka antoi om enan vietel-
ym päri kerran, tai hin m lidcn Eevan sisarien kans- vat leivät niin suuria, että m iesjn eet.
tään. M ailmassa on nykyisin m utta se on aivan turhaa ajan käännähdä
. . . . . . . . . . . . . .
.
,
, ;
i la itsensä siellä I.denissä. — Nä-
kerrai-
|oll ‘
iin kiirettä pauhinaa ja hyöri-
v ,' lf c c ", H a a s k a u s ta , s illa n o i - kaksi, niin näet laum ottain kei sa. i osin minulla ei ole pienim- ei viitsinyt m ontakaan k<
nii
naisemme mnaisi t u o - ¡ mä kaup.niaat järjestään jialv ele
aa. ettei vksikään jouda edes
tulen Kohentajilla on jo sel- tettävien puhaltelem issa keiltä m ässäkään suhteessa edellytvk- latu kantaa. m itä sitten kuu o -¡ta ruokkimisen taikavoimaa niti! v a t hyvänsä tarkistuksessa yhteis-
nää
teensä katsom aan, puhum atta- ainen j.lem assa j a .kun -ellamen jiensä k e k ä le ttä ... Ei tule ky siä siihen. Ennenkuin siinä hv- tetaan tuhatkunta vuotta taak- me i a.itaj.it o;i-im m e jo aikoja kuntaa ; he auttavat ihmisiä hank-
eteensä
kaan sen silm äilem isestä mitä jo hyvä järjestys ja järjestelm ä jo symykseen mitä se maksaa. ( J u viu voisi onnistua, pitäisi olla sepain, sen mukaan mitä leivät sitten kuolleet kuin torakat su- kimalla niille tavaraa, tarpeellis-
O m istavat luokat ta. jos ta rjR e lo lta k in ; heillä ei
on ehtinyt tapahtum aan. Eikäpä kerran löytyy, niin olisihan se han se niin viisaan näköistä “praktiikkaa", kuten sanotaan, ov at pieneutym istään pieneni v - kupuuttoon.
tuolla taida olla niin väliäkään. aivan h u i! ... no. no ei nyt ai kulkea vieras kekäle taskussa, V ähintäänkin olisi liitänyt olla neet, on silloin vhtä leipää ku lo t oiv altav at täm än, e ttä se on ole m itään itsekkäitä pv*v teitä, he
O nhan se niin helppoa mennä van hulluutta, m utta sanoaksem joku näet voisi j u h l i t a ajattele väliköissä jo ih’in pitkälti, että tam aan tarvittu vähintäin kaksi juuri nainen, joka ruokkii työ)- vain .to evät sen ainoastaan pal
k ise t niin perin halvalla, silla velkkseen ihmis ä.
Ei mitään
siinä toisten m ukana. Eikö vaik me typerää puuhata enää sel maan. että tuo keitettävä m ah lah d e sta olisi ehtinyt ottam aan muulia.
ka— ? Ihmisen on aina silloin laista mikä jo kerran on olem as taa olla viisas m ie s ... niinhän — tai saamaan, ei väliä kummin
jiain
hyvä olla kun se ei huoli huom i sa. Ehkä heljximmin voimme (se onkin s a n o ...
m
äskiytyä
sitäkin
kom
m
erven
M
u
tta
.
.
varjele
meitä,
jos!
toimi
sesta.
kitta. Mäskiydy sinä tänään ja tuollaiset keitettävät joutuvat
K autta koko täm än meidän minä huom enna, ei väliä kumpi suorittam aan oman kekäleensä
planeetan kuuluu
sam anlaista m eistä ennen menee, sillä kum tilausm aksun, vaikka tuntuvasti
tu p latu sta kuin ennen siellä isäin minkin kumpikin m en em m e... pieuemmänkin kuti tulenkohen-
Nämä tällaiset välineet, joita tajien kekäleestä, niin silloinkos
maassa tallirakennuksen sivulla
sanom
alchdiksi kutsutaan ovat vasta ulina ja volina on viini-ikään olemaan "praktiikkaa” ia nevat vuosi v u o tietä, m is ei mi
olevasta kodasta, jossa suuren
tosiasiana pysvv se, että Jollei ; luonnollisesti ihmiset, vastaatte,
suuri saippuakattila kiehua pö-j niitä kekäleitä, joilla tuon situ- millään.
Puhaltakaam m e edel- sen lisäksi on minulla aina ollut tään ihm ettelem istä tuossa kah media ohsi nykypäivinä naista [ L u o n n o llise sti... M utta ihmiset
risi. Ne vanhan ajan "suovan ren sum m attom an suopakattilan lcenkin tulen kohentajien kekä- helkkarin
huono "luki" nais- dentoista miehen ruokkimisessa. järjestelem ässä meidän m u o n a-; jak aan tu v at vaan kalit«
teen asiaht-
k eittäjät tunsivat tehtävänsä ja alla kuum uutta lietsotaan. Niille leihin. se jouduttaa kärventy mailmassa, niin siitä perusta M utta toista on nykypäivinä.
tiesivät miten on tulta kohen kin ketjakkeille joista suopa kei- niistäm me ja suopa siinä suuren m atta mi lupa kum minkin y rit
nettava. että k.Vkki ihrat ja tetään mi uskottu joku kekäle suuressa kattilassa tulee entis- tää. Luonnonlaadultani olen mi
muni ketjakkeet suovaksi sulau hoidett ivaksi. sicHä täällä, pel tä sakeammaksi.
nä aina ollut taipuisa uskomaan
tuvat. Jos nyt esimerkiksi ajat- kän näön vuoksiko v a in ...
M utta entäs s i t te n ... jos nuo kaikkea hvvää naisväestä, vaik-
M äskiytym isprosessi on siksi keitettävät kerran eksyisivät o i-¡k a siinä vanhassa kirjassa san o -¡sitä suurta m atem aattista ta ito a ! sivat ja kuivettuisivat
telisitnm e näin. että tämä mei-
vastTN-ilä verrata maalla m ateleviin : tä-
dan planeetta on yksi suuren i voimakas, että v älistä tuntuu. kein joukolla puhaltam aan vain ^taankin totuutena se, että nai- ; mitä varsinkin
työtäraatavien käin. Siksipä minä olen aina tai- mä aines se on joka kaikki kau-
suuri suopakattila, jossa kaiken että meidän käytettävä kekäle omia kekäleitään, n i in ... mitä nen m eidät m iehetkin johti ulos naisväki
jokapäivä
suorittaa, i puisa nostam aan hattuani naisel- pat ylläpitää. Eivätkö sitten nuo
laiset eri ainekset maskiksi muo onkin vaan pelkkää koristusta silloin taa p h tu isi. . .
Ehkä tuli paratiisista.
Olipahan
senkin Täm ä natsareetilaisen ruokkimis- le, ainakin silloin kun m uistan ilm assaliikkuiat m itään "tarvitse ?
vaillaan, niin me huomaamme, ja näköhäiriö tuon suuren suo- kävisi niin voimakkaaksi, että kanssa nyt m iten hyvänsä, m i teoria — jota on tuhatkunta ■
' m uonituskysym yksen. ’
tuum inee joku. ’ Jesseri.” M utta
e ttä niillä, jotka* ovat tulen ko papadan alla olevien tulen ko-i suopakattilan pohja sulaisi ja nun päävärkkini mukaan on nai vuotta ihmeenä kerrottu — on
Kttn kerran nainen on näin i he harvoin ostavat enem pää ruo-
hentajina on melkein yhtä suuri hentajien kekäleiden joukossa. I seu m ukana tulenkohentaiat hä- nen sittenkin vähintäänkin sen lasten leikkiä siihen nähden.
tärkeä kapine meidän säilym i- ka-, 'kuin m uitakaan tarpeitaan
am m attikehitys kuin noilla en
Noilla tulen kohentajilla o n , viäisivät kekäleineen, kuin Ro natsareetilaisen arvoinen, joka
Minä olen aina ihm etellyt sellemme, pitäen tyystin huolen sen paJckakunnan kaupoista mis
tisajan suovan keittäjillä. Mei niin viisas järjestelm ä, että h e 'm an o ffin suku sen suuren ja siellä Siinain vuoristossa, jol miksi om istava luokka on niin siitä, etteivät miesten — nim it
sä asustavat. Ile tu o tta v at ta r
dän jotka suovaksi survotaan puhalluttav at kekäleensä k e ite t-[ m ahtavan Venäjän pääm ajasta loinkin.
jossain oli ruokkinut kovin pikeytynyt n aiseen ; jos täin sellaisten m iesten, jotka o- vikkeensa sieltä m issä niitä suu-
ei tarvitsekaan vaivata päävärk- täyillään ja sillä välin keitettävi
M inusta, sinusta ja m eistä kai- kaksitoista raavasta m iestä yh- silniäilette m itä hyvänsä taide v a t
ankkuroituneet — m e n o t' rem m issä m äärin valm istetaan ja
kiämme. voimme olla aivan va en kekäle tum m enee ja joskus kista riippuu, kuinka loistavana j della leivällä ja kahdella kalalla, luomaa, jossa aijotaan esittää jo- [jäisi varsin paljoa pienemmäksi - saavat ne halvem m alla. Siis. kun-
k u utetut, että saamme vuorom- käyjvi
aivan
sysim ustaksikin. vieraitten kekäleiden tuli loim u-[ Kuinka moni meidän naisis- takin "sym boolia” yhteiskunnas-j tulcpuolta. niin
ohjatkaam m e j kin paikkakunnan k annat' jäävä»
vvme m ädkiytyä aikanaan. T ä:n: S illo in ... niin silloin litinä tulen a i . . . iatkaam nieko edelleefi pu- tamme nykypäivinä eikö sa a k in ' tamme, niin te näette naisen sii- häntä hieman.
¡työläi
'
- ■ Se on :
• työläisten
kannatettavaksi.
♦