Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 11, 1918)
2 — m No. 109. TOVERI — » TOVERI kykenem ättöm iä samoin kuin en pOFVHrilliSCStil tili*“ jääneiden alam aisten käyttäm i sut tien koronkiskonnalle kansan ln isa n “A m b ra -’ (h a ju p ih k a )-tu n a n tin Junkkerimahdin tuomio o m ista ja . T u o n tim a n tin lö y tö on h a n a ik a is u u d e s ta ! tisetkin, m utta Simpson yksin Se °mistaia- Tlh;n ömanon löytö on seksi maankavallukselliseen va- elinehtojen kustannuksella. U n n en suomalaisen työväen äänenkannattaja, kykenevä. (True tranMation füed whh the Postmaster koojapalvelukseen omia m aitaan p-.taa edelleenkin kuun. vallotus- selkkaihltarUja. Lucas olt tovereineen ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä at Astoria, Ori’., May 11, 1918, as required i > 1 paitsi sunnuntaina. Ja jos katselem illekin asiaa by section i9 of the Act of Oct. 6th, i9i7.) vastaan pidä työleireille lähettä- ta 1 kotuksistaan, siten muouosta-! tvöskenuellyt kauan aikaa eräällä Kumousliikkcen huotnenkellot TO IM ITUSKUNTA: kauppakam arin etujen kannalta, soivat; Toveria levittämään T änne on saapunut ote siitä niispakon uhalla, ‘hätä-ei-lue-la- en pääasiallisen esteen pikaisille kalvosvaltauksella Droogeveldissa, W. N. REIVO. LAURI M OILANEN. AUOLI-H SALMI, A B. MÄKELÄ, kaikkialla! niin täytynee m yöntää, että kirjeestä .jonka saksalainen so -1 kia’-tunnuslauseen hyväksyminen rauhanneuvotteluille ilman alue noin 50 m ailia K in ib e rle y stä . S e its e SULO SYVÄNEN. Viimeisessä artikkelissani lupa- Simpson on mies paikallaan, jos sialisti. tohtori Karl Liebknecht jne. valtausta ja pakkovoiman käyt m ään k u u k a u te e n ke e iv ä t o lleet tfiy- sin jatkaa tämän asian käsittelyä : tä n e e t ju u ri m itä ä n m a in itta v a a . Vii- TOVERI kaan ei sopine erikoisemmin kirjotti ja joka oli suurena teki- "Sotatilanteen varjossa on töä missään muodossa. Pitämäl- kon v ielä p ä ä ttiv ä t ja tk a a tö itä ja ja s i t ä lähdemme nyt sitten suo (THE COMRADE) virka- jänä hänen tuom itsem isessaan j Saksan hallitus tehnyt kansan la voimassa laittoman sotatilan- ■ gjtto, jo s ei a s ia t p a ra n e , h y lä tä ko* rittam aan. \ ksi vaikuttava syy, The organ of the Finnish workers in the moitiskella nykyistäkään Western states. The only Finnish daily in herraa, joka esim. A storian kaup vankeuteen, jossa hän edelleen-i valtiollisten oikeuksien puutteen teen ja sensuurin, se kykenee p i - j k o k aiv o k sen . O ltiin sillä v iik o lla miksikä Toverin lukijakunta ja the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work pakam arin käskystä oli heti val jo p e r ja n ta is s a , ku n m u u an kafferi- puoluetoverit eivät työskentele k in o n . Kirje on päivätty touko-i paljoa tuntuvam m aksi ja suu- täm ään kansan tietäm ättöm änä men's Publishing Society. ANTTI J. PARTAN, Manager. mis lähettäm ään sotilaat lakko- kuun 3 p:nä, 191b, ja osotettu ressa määrässä lisännyt riistoa. kaikista epämieluisista seikoista »aispoika yhtäkkiä huutaa: “Herra., lehtemme levittämiseksi, on ka- viime syksyisessä lai Entered as second-class mail matter July 18, paikalle piirin sotaoikeudelle. Se kieltäytyy kaikista tuutuvam - ja tukahuttam aau hallituksen toi tu lk a a s t ä n n e ! ” ja n ä y tti isoa am - pitalistisen mailman synnyttäm ä 1912, at the postoifice at Astoria, Oregon, vanrakennus- ja puutavatyöläis- Berliinin b ran v ä r is tä k iv eä, jo n k a h a v a ittiin j humpuuki, joka v ie kaiken työn under the Act of March 3, 1879. Saksan viranomaiset takavarikoi- m istä valtiollisista ja vhteiskun- m enpiteitten arvostelun.’’ ten lakossa. p a in a v a n 178Vfe karaatla. Se oli siis välisen jm iteajan järjestynceltä- llniotushinta 40c palstatuumalta. Ktioleinan- Ylläoleva on kirjotettU ennen yhtä suuri kuin kuuluisa Koh-i-noor. kin ty ö v ä estö ltä , Simpsonin eduksi on luettava vat kirjeen ja selittivät julista- miliisistä parannustoim enpiteistä, ilmotukset $1.50 kerta ja n iuistovärsyillä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- rikok sei li seksi jokaisen, ja samalla kuin se kerskuu olete- Saksan armeijan viimeistä hvök- joka v. 1850 lahjotettiin kuningatar T yöväesti» oi näytä vielä j«»uk- liitto-ilmotukset $1.00 kerta, halutaanticto- sekin lausunto, jonka kirjottaja vansa ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima- k ä v stä V en äjälle ja ennenkuin' VIctorialle- Ambra-timanttia Eng- kolia tu lleen k iin n ittä n e e k si vaka- jonka hallusta sitä löydetään. tusta kaikkien puolueiden vhden- ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset antaa, että nimittäin hänen työ se antautui halpamaiseen te h tä -!lanniu timantin hiojat 8anofvat Hian Vaa huo’« iotaan siihen« kuinka $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk Selitettvään miten sota hänen j arvoisuudesta ja oletetuista val- sen mukaan. Satunnaisista dinotuksista tu maillaan, joilla työskentelee tu iso k si hioa h eid än v eh k e illä ä n . S en voimakkaasti he ovat kapitalisti- lee rahan seurata mukana. Englanninkie hansia työläisiä, ei ole koskaan ; mielipiteensä mukaan on joukko- tiollisista ja yhteiskunnallisista v ään sä S uom en ju n k k e rie n ren- h io m iseen m en ik in k olm e kuukautta sen järjestelm än hunipuugin pal- lestä suomennetaan vapaasti. ollut lakkoa. Lausunto kainaa ’en taistelua luokkia vastaan j parannuksista ja ‘uudelle kannal- kinä. Me voimme ainoastaan ku ja tu li se m a k sa m a a n $1.250. Hiot- velliksensä kiinni ja kuinka se T IL A U S H IN N A T Y hdysvalloissa ja C an ad assa: oikaisua vain siinä suhteessa, et ■ kautta mailman, kirjotti L ieb -; le asettum issesta’ se koettaa pv- vitella miten katkeralta ja vas tu n a p ain aa tim a n tti vain 60 k araa- mi heidät kiinteästi saartanut, Y ksi v u o sik erta. .$4.00 6 k u u k a u tta . $2.25 3 k u u k a u tta .........$1.35 1 k u u k a u s i.. . .50 tä j syttää kansan alamaisuudessaan tenmieliseltä sen menettely tun- Ba. Sen n y k y istä ra h a llis ta a rv o a v ieläpä järjestyneetkin työläiset siellä ei ole koskaan ollut knccht: Suomeen ja muualle ulkomaille: ’ kuluttavat aikansa, varansa ja ♦ . „ n . . . i • •• i .• sotatarkotuksiaan tu Yksi vuosikerta. $6.50 6 kuukautta. $3.50 t villaisille onnellisesti päättvnvt 1 “Saksan hallitus on y h teisk u n -1 imperialistisia u sellaisissa m iehissä kuin ei ole ilm o te ttu _ . suoranaisesti elämänsä edistyk tä lakkoa, t »>os havu puutavara-! nullt.-clta ja \ altiolliseita oleniuk- varten. Ajaes?a,iii maaparoomen Karl Liebknecht, nähdessään et-i S U B S C R IP T IO N R A T E S : sellistä vt »¡maa siinä, vaikka sil M olem m ille su k u a. In th e U nited S tates and Canada teollisuus <*H viime* vuosien ajal- vitaan vain ty «o ai ston instam i- ja kapitalistien etuja, on se tav- tä ennen niin urhea Saksan tv ö -( On«- j-fftr...........$4.00 Six m o n th s........... $2.25 lä «m tarkotus estää työläisten « ... . I K atu v a im uun tu li n u o ri m ies. ta- T hree m o u th s. .$ 1.35 O ne m o n th .................. 50 sen ja sorron v äline, palvellen delliscsti laim inlyön’ t varsinai- ajattelu ja oman asiansa edistä- väestö on alentunut iinpearialis- la ollut tuimienkin lakkojen alai liittä e n k o iraa , jo k a e r ity is e s ti n ä y tti misaika riistää siltä. Olemmeko A dvertising rates in effect Ju ly I, 1912, 40 junkkerism in. kapitalismin ja mi- sen kansan elintarpeista Intoleh- tisten rosvojen o r j a m a i s e k s i p . t l - , ;ie r ä tiä v ä n e rä ä n v a u n u ssa o lev an cen ts per inch. Special discount is allowed sena, m utta sikäläiset vhti»»t »»vai» koskaan syvällä vakaumuksella for larg er and con tin u o us advertisem ents. joka kerta onnistuneet särke- htaiism in etuja niin kotim aassa tiniisen sodan ajalla, seka aukais- velijaksi. i irla n tila is e n h u o m io ta. A ik a n sa koi kysyneet itseltäni me, kuinka pal T O V E R I, BOX 99. A S T O R IA , O R E . n i ä i n lik i m M n i s i ä m m e vielä kuin ulkomaillakin. Se on inail- ------------------------------- ———■ --------------------- ra a ta rk a s te ltu a a n irla n tila in e n ky liuon rusto vijailsre 10:nncn ja Iinani katu m a a n jon työläiset tässä maassa uhraa i.iis o ii. . m u . u l i i n n e v ie n i ■ lu e itte laa' ‘1 UUS )ofit"k l’l i jen kulin:-, "i. Telefooni: k o n tto ri 365, vallan hvvin, miten sieltä joita- ’JV,1,1.1 ,l UC1. ‘ ’1 .aaJe,Jnllsl)" 1 'a 1 g syi, m itä ro tu a tu o k o ira oli. K o iran vat varojaan samaan aikaan kuin | to im itu s 852. hillitön e d u sta ja , k ilp a v a ru ste lu n = ■ ■ a ■ ■ n n a a a n « — — — —- ___________ ___ kin vuosia sitte karkotettiin työ ovat 'vaJt, vastahakoisia tekemään IJ Ä 8 8 SUI A T O ÌÌO II9 S O E 1 _ | | omistaja k-v:;-vjää j,1,kcalla he he ovat voimakkain vaatija ja siksi pää- | uhrausta sosialisti läisiä kuin karjaa, eikä liene jä r Puutavaraparooniko jesty naisoikeus siellä nykyisin tekijä tämän sodan aiheuttanei- I sen laitoksille? S __ X l t - l ____»» * ja irlantilaisesta. den syiden muodostamisessa. | Kuinka usein me olemme ol kuvernööriksi? iii¡iin iii:iiH . im uni > iiiiiH tiiiiiliiiiiiiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiu u iN iiiiiiiiH iii> -iiiiM iiiiiiiin iiiiiw H ii> i< kään taaluim pia. Siellä on kyet “ Vai n iin ,” v a s ta s i irla n tila in e n leet vastahakoisia välttäm ättö Sen kavala juonittelu yhdessä « b il j o o n a a m e r ik k a l a is t a tie si ta rjo a v a n s a illa llis ta p a h a n te k i ilo ise sti, “s itte h ä n se on su k u a m eille mille uhrauksille, kuinka olem ( >regonin äänestäjien keskuu ty m urtamaan jokainen työväes Itävallan hallituksen kanssa ai- RANSKAAN" jälle. ! m o le m m ille !” tön yritys olojensa parantam isek mekaan olleet taipuvaisia sano- dessa levitetään jo tonnittani kii i heutti tämän sodan, ja siitä syys- lu v a ttiin e r ä ä s s ä viim e n u m ero n u u “ T ied än k y llä ,” v a s ta s i is ä n tä . “ Mi si heti alkuiinsa. la sellaisen Koira täytti tehtävänsä. maiiu, ctiei ty¿näeuluokka jaksa ta lankeaakin sen kontolle r a s - : tia-otRikossa lähettiä heinäkuun 1 n ä tu n n e n h ä n e n e lä m ä k e rta n s a pa iallisuutta, jossa eri puolueiden kantaa niitä uhrauksia ja k ustan miehen, jonka työmailla on niin listalla valtion lihapadoille pyrki ! kaiu vastuunalaisuus sodan syt- p ä iv ä ä n m en n essä . S itä tu o eh k ä jo re m m in kuin te. H än s a ttu u olem aan - Nev. Y orkin s u u re s ta S in g S in g nuksia, joita sosialistipuolue jä a lk a is i s a k s a la in e n to tte le m a a n . P a onnistuneesti taisteltu työläisiä inun p o ik an i. H än e lä ä k u n n iallis- v a n k ila s ta y ritti tu o n n o tta in k a k si vät virantavottelijat haukkuvat j tymisestä. Se snunnitteli sotaa, rin , kolm en m iljo o n an lä h e ttä m is e llä j m senilleen asettaa! Kuinka usein ta e lä m ä ä nyt ja te ille on p a ra s ta v a n k ia p ä ä s tä o n n ek se o n k a rk a a m a a n . vastaan, haluaisivat kauppaka toinentoistaan ja kehuskelev at i t- ! mc kuulem m ekaan sosialistipuo- | samalla kun se ¡»etti kansaa ja n iitä on p elo teltu m elk ein jo k a päi-i p o istu a tä ä ltä ." H yvin tie tä e n , e ttä v a n k ilan v e rik o i mari; saada kuvernö- «rik i. luetta hajottavien ainesten selit j vä, m u tta s iitä h u o lim a tta n e vain ! — • • seään. Kunnollisesti järjeste tty -' ! vieläpä eduskuntaakin. ra tu lta is iin p a n e m a a n h eid än jälii- Parempaa ei sillä taholla voi tävän. että työläiset aivan suora | “ Verratkaa esimerkin vuoksi, ovat h y ö k än n e et. P a h a kyllä, että tuo! nä näyttää tämä vaaliagitatsioni AINOA ER O TU S. leett, he o ttiv a t k o iran m u k a a n sa . naisesti näänty v ät niiden uhrauk taisikaan saada, se m yönnettä ! miten se pysyi äänettöm änä Bel- “ b iljo o n a " el vielä o llu t m uiden k u in ! R a n sk a n su u re n v a llan k u m o u k sen V a ra a te tiu a a n h ev o sen ja r a tta a t he sien alle, mitkä sille puoluelaitok- siltä, kuin eivät asianomaiset itse köön. ‘ gi ille annetun manifestin suh- p a in o v irh e p a h o la ise n k irjo issa . Niin- aik o in a o liv at u se itte n R a n sk a n r ä sito iv a t k o iran istu im e n alle. L u u l välittäisi, kuka tulee tiim itv sv aa- j M utta jos asiaa katsotaan työ ! teen, Saksiin ‘valkeaa kirjaa’ ( so- k ie n u u tise n s is ä llö s tä selv iää , oli jalia olevien s a k s a la is te n pikkuval- ta v a s ti olisi h eid än p a k e n sa o n n istu sista johtuu. leissa listalle, silla he eivät esiin- I sein me epäröimme ja toista lo is ia is e k s i ky sy m y s vain m i 1 j o o - : tio itte n h a llitu k se t a n ta n e e t anka- m i!, m u tta k o ira piiasi hyppääntääM I läisten kannalta,,niin se m uuttuu nv omissa nimissään vaan edus- i ' taselitv ksiä i tsaarin heinäkuun n a s t a m ieh estä. ro ita ju lis tu k s ia , jo illa m uun o h essa r a tta ilta pois ja sai o h ik u lk ija in h u o malla köyhyyttä, velttoutta ja ai- vallan päinvastaiseksi. Silloin tajiensa kautta. Heitä kehuske 2'* p:n.i, 1914, lähettäm än sähkö k ie lle ttiin k aik k i puhelem in» n ju lk i m ion h e rä te ty k s i, niin e t t ä näm ä il- kaansaamatlomuutta suorastaan ei ¡’itäisi tulla kysymy kseenkaän SU N N U NTAIKOU L U KIR JOI H IN SO- silla p aik o illa , v ieläp ä y le is is s ä ra v in levat muka puolueettom at h e ti-, m o ttiv a t v an k ilan v a rtio ille k a rk a u s- liv pnotiseeraam m e itsemme toi sanoman väärennystä, jne. Se PIVA K ER TO M U S yhdenkään näistä äänestäm inen. vottom uuteen silloin kuin pitäi to lo issa k in . y rity k s e s ta . kilot, jotka “asiantuntijoina v£ ai-! k m ttaa pitää yllä sotakiihkoa si kasvattaa itseluottam usta i t Jokainen nykyinen virkailija on E rä ä s s ä ra v in to la s s a v ie ra a t k u i a lk a v a s ta a m e rik k a la is e s ta liike vovat valtion parasta." kanoissa mitä ala-arvoisimntilla seemme ja luokkaamme. Niin ten k in alk o iv at k e rra n puhua p o litiik Ei kelvannut raha. täydellisesti asettunut vastusta m ie h e stä , Kuvernööriksi pyrkijöitäkin 011 keinoilla ja käv sotaa tavalla, | todellisia ja paljon painav ia svi- kaa, jo llo in ia ä n tä h e ti rie n s i k ie ltä maan työläisten jokaista pyrki O m itu isen la h jo tu k s e n aik o i e rä s t :p kuin kapitalistinen järjestel- Oregonissa kokonainen liuta. joita tahänastistenkin tottu m u k «em niouien, jo ita m eillä jo on m u u ni ään. V. A. S u lk o v sk i teh d ä sy n ty m äk au - i mä onkin asettanut kaiken edel- mystä olojensa parantam iseksi ja " M itä ? ” h u u siv at v ie ra a t, “eikö Nykyinen ¡»itäisi paikkansa, val sien mukaan pidetään sopim atto ta m ia n u o riso lle e s ik u v a k s i ju lk a s tu p n p g tllecn K ra k au lle. T e s ta m e n tis läm ainitun epäilemisen, väsvmi- epäonnistunut valtion asiain hoi t fu ih ellak u an tiosihteeri haluaisi päästä kuver mina. Sellaisilta vuitaisi mainita ja jo ita jotkut, liik o m iesn io riialin i- tä ä llä en ä ä saa n h än m ä ä rä si 30.000 liä v a lla n sen ja toivottom uuden csittäm i- . .. . . lia ilija t o v at ru v e n n e e t v aa tim aa n dossa, siitä olemme yksimielisiä , “ E k ” v a sta si is ä n tä , “ tä ä llä -saat nöörin istuimelle ja lukuisia mui h v o k k ay sj.elg iaau ia L u x em b u r-, oteUavaksi käytantöön kansakouluis. te vain syödä ja ju o d a .” k rv iin u n K ra k a u n k au p u n g in käytet-1 sene kuitenkin johtuu se vain ylläm ainitun kirjottajan kanssa, I t ta ä v y a k k s s i i h h y y v v ä ä n n te k k e e v v ä ä is y y y y s s ta rk o o tu k k s s iin , , j , ,-ä ä s t ä vjs„jstä perusajatuksesta, takin se toimi m iellyttäisi. Mel elÄi. | te is ta rk tu iin giin. mv rskv kaasut ia seppelitni-. ra k in sellain en k ie rte le e n y k y ään “ M ikä m e id ä t s itte e ro tta a ia Simpsonin ollessa suurriistä- ! k kitit ehdolla, u ite n ukin k in sillä eh d olla, e ttä lahjo- jonka o |kea nimi on kein jokainen sanomalehti valti ilmalaivat, joiden t.trkotukscna on porvarilehdistössä. Ottakaa ja liik e -. n iistä ? " n ap isiv a t v ie rä a t. iän, ei hänenkään äanestäm iscn- ! tu k s e e n ei saa k o sk ea, en n e n k u in se S iih en v a sta si is ä n tä : “Se, e ttä te ossa — Toveria lukuunottam at 'h ä v ittää kaikki elollisuus laajalla kaa: V älinpitäm ättöm yys. 1 on k a s v a n u t 1 m ilja a rd ik s i ( tu h a n pä saa tulla ollenkaan kv sv mv k- Ei k o v in k aan m onta v u o tia ti m a k s a tte la sk u n n e , h y vät h e r r a t! " ta — on jo ostettu kehumaan jo i alalla koko vaikutuspiirissään, n ek si m iljo o n ak si) k ru u n u k si. K au .en. Niinpä siis jääkin työläis- p erin tä m ä n u o ri m ies oli ki h illy -; ricdänim ehän kaikki, kuinka takin ehdokasta ja johtamaan ää välittäm ättä ollenkaan siitä, oli- m assa .. .. s a n g e n lu p a a v a k si ro sv o k si p u n g in h a llin to k ie ltä y ty i o tta m a s ta PELLAVAA k n p ita ö stin en jä rje ste lm ä voim ak äanestäiien ainoaksi tehtäväksi v a sta a n tu o ta p e rin tö ä .k o sk a sen nestäjiä uuteen ansaan. v a t k o ne sotatoimiin k tlltlu v ia t a i K a h d esti h ä n e t jo *----- tu o m * ittiin ja jo s i 1 i m issä ä n m aassa k a s v a te ta m in kaasti saarnaa koko koneistoi seistä oman ehdokkaansa-, sosia- tu Käsiimme sattui toissapäivänä leiv ä t; upotussota kaupankäyntiä hiin ei olisi o llu t n iin ovela, olisi :ä-1 p a lle a k u in V en äjällä. S ie llä kas- o tta m a n h y ö ty ä olisi tä y ty n y t o d o t neen välinpitäm ättöm yyttä työ listipuolueen ehdokkaan, toveri vastaan. Lusitanian upottam inen, net saatu kiikkiin monta kertaa use-j 'atetaan puolet koko Europan pel-1 ta a — 343 v u o tta. eräs La 1’inen kauppakamarin! väenluokalle johkkotoi min taan B. F. Rampin takana. Siinä mies, j pakkoverojen ja panttivankien la « v a tu o ta n n o s ta eli k e s k im ä ä rin noin nähden. Se saarnaa humpuuki- Vaimokseen hän otti nuo-| > esimiehen laatim a lentolehtinen. J Paljo sam an nim isiä. joka ei <»le koettanutkaan ajaa ren ty tö n , jo n k a oli tu llu t tu n te m a a n i 2i>0,000 to n n ia v u o sitta in . N y t ovat maista yksilöllisyyden oppia; se jossa asetutaan kannattam aan > Vaatiminen varsinkin alkuaikoina Y h d y sv altain a rm e ija s s a on n y t jo ...... o i - - i • •• o ik e u k sissa . T y ttö oli n ä p p ä rä sor- V e n äjän Itä m e re n m a a k u n tie n s u u re t; kapitalistien etuja, eikä tule sitä aarnaa, että yksikö voi itse it- ku vernööriksi valtiomme yhtä pidätetty mä m{staan j a oli k ä h v e ltä n y t m o n ta t ä y - ; p ellav a v ilje ly k se t joko s a k s a la is te n ! 100,000 S m ith iä- niistä 1.500:11a en «^ellensä luoda joko onnen tai tekemäänkään. mies, joka on us- .... i • suurinta työläisten riistäjää, tuk olev ien ukrainalaisten, puolalais-’ sln ä istii ra h alo m p ak k o a. i lin jo jen ta k a n a ta h i ju u ri n iid en edes- n im en ä W illiam S m ith ja» .. l.OCOtlla onnettomuutensa, riippuen yksit i kollisesti taistellut työväenpuolu J c b n S m ith . n ith . S a m a ssa a rm e ija s s a en | ö n tahdosta ja haluista la ten, irlantilaisten, m uham ettilais- V ih k im ätila i. u u d essa he L ltta rin s a - P e lla v a n v a lm istu s sitä v a s to in kiftarooni Simpsonia Coos-kattn- een riveissä vuosikymmeniä, sekä 15,000 Millerlfc ja 15.000 W ils o n K tv ö v ä c I1 ]u o k k a , o l l e s s a a n k a p i t a on V e n ä jä llä v a rsin ta k a p a ju lla . Noin ten ia muiden sotavankien jär- ääressä v a n n o iv a t ru p e a v a n s a elä tista. on lisäksi vielä varsinainen itse u re n m o ise n p e lla v asad o n k ä s itte ly ä a l a on m yös 262 eH m ie stä , jo id en , j stijiC n h u i n p i J u g i n p i j r i t t ä m ä ä ja Kaikilla asianm ukaisuuksilla jestelm ällinen käyttö maankaval m iän re h e llise llä ty ö n teo lla . M ies sai su v a rte n on V e n ä jä llä a in o a s ta a n noin ' n ira e n a on J o h n J. O E rien ja n a is ta kapitalism in kaaleissa. ei huo työtä tekevä maalit iljelijä. Sel k a u p p a p a lv e lija n p a ik a n ja vaim o selitetään, miten nykyiset vir lukselliseen sotapalvelukseen o- p ää si p ik a k irju rik s i. B ro n x issa h eillä 80 lo u k u tu s la ito s ta jo is sa «« on onva e h k ä I 5 0 :llä on M ary n im in e n vaim o. maa että kapitalistit eivät itse lainen mies voi jo yhteiskunnal- kailijat ovat olleet kykenem ät i - i - i mta m attaan vastaan keskusvalto on koti v ä h ittä is m a k s u illa lu n a ste t- 4,000 ty ö n te k ijä ä . O ik eita pellavn- enää luota tuohon yksilön-onnis- , i Itsen a se m a n sa k tn puolesta sopia! A av istu s. 1 te h ta ita V e n äjällä on a n ih a rv o ja . , . ............! , . . . jen hyväksi. Zimmermanin sopi- ta v a n a . tömiä tehtäviinsä, sekä todtstel-1 ttimiMkppim ja valinm tam ättö- ........... parhaiten tvovaeston edustajaksi ... . , . ... .. . . . x , --------- * I Isä (n a im a ik ä is e lle ty t tä r e l l e e n ) : ( rnv yteen joiikkotoim innassa. Jos laan väitteet niin että s i i t ä e l 1 k - n e r p .'/» r in i-tuintell i , mus Roger l asementtn kanssa M u u tam an a p u iv an a he o liv at iliai- T im an tti, jo k a löytyi viim e h e tk e llä . Se n u o rim ies, jo n k a k a n s s a s in i sen- J n j k ä ^ n n jjn amerikkalaineil por- " I . ; ' 'i , . , ; , , , ‘ , • :tv , , ! ioulttkuulla 1914 irlantilaisen bri- liislla P ien essä ra u h a llis e s sa suinkaan jää m itään epäilystä r.1 _ i ,.an aanta nim.t . • , . ra v in to la s s a k o tin sa läh eisy y d e ssä , Ä sk e ttä in on e rä s E n g la n n in v äes-i » o stelet, y s k ä h te le e kovin omituisesti, v aristu <»sott?a tuon vksilön-on- kenellekään joka vain katselee leissa, enempää k u i n v a r s i n a i s i s - K a a ' lh l m m H lin -tam isC S ta 2 > ak sas- ki;n p rä(. m jeh en e n tis j Pta u h re is ta ! sä P alveleva k ap te e n i C. R. L u c a s ! E ih ä n silla vain lien e k e u h k o issa vi- nistum isopin olevan v a in t v o v a - asioita sellaisina kuin ne ovat sa m arraskuun enluokalle saarnattavaa vanhaa vaaleissakaan sa o]ev ¡-ta englantilaisista sota- s a ttu i illa sta m a a n v ie re ise ssä po s a a n u t so ta m ita lin rin ta m a lla osot- k a a ? todellisuudessa tapahtuneet, seka muille kuin sosialistipuolueen eh- vangeista ja niiden asestaminen. dässä. Tämä heti kutsui ravintololt- ta m a s ta a n e rik o is e s ta u rh o o llisu u d es T y tä r: — M inä lu u len , e ttä h än e llä “ f r a a . ia ", jolla ei ole enää mi- tään käytännöllistä m erkitystä vritvkset vihollismaiden Saksaan «Tlan p u h eilleen ja ky sy i to k k o h än ta. T äm ä k a p te e n i L u cas on kuu- vain en jc ta k jn sy d äm ellää n . miten toiset virkaanpyrkijät ovat ri(,kkaalle. toveri Ramjiille. MAILRIANKAI oUMllKolA “ Hiukan kotoisia juttuja. Vaikka kotoisista asioista ei luulisi kannattavan ntailmalle kertoilla, niin sittekin täytyy ai na tuon tuostakin niihin taker tua. Pari ¡lientä huom autusta vain. Kirjeenvaihtajille, joiden kirjeet pakkaavat m atkal la katoilemaan nykyisin; olisi keksittävä joku apukeino, joka saisi aikaan parannuksen, sillä eihän kukaan viitsi kirjotella. el lei saa kirjeitään edes perille, m itä sitte lehteen. Jokainen kir je, iNift, on ainakin sen arvoi nen. että toim ittajani ¡»itää se lukea. T ässä muutama päivä takape rin saimme selville, että täkäläi sessä postikonttorissa on ollut pidätyksissä sellaisia Toveriin aiottuia kirjeitä, joissa ei ole ol lut riittävästi postimerkkejä. O- lisikohan siten, että kaikki huk kaan joutuneet kirjeet ovat sitä tietä kadonneet" Nykyisin on postinkulku hidasta ja hankalaa, joten siellä voi katoilla mitä sat tuu. Postihallitus kiusaa työ läisiä sellaisilla nälkäpalkoilla, että sen palveluskunta käy no peasti aivan riittäm ättöm äksi. Lseissa paikoissa ovat vanhat ja kokeneet palvelijat menneet pa- remmille ansioaloille. ia uudet eivät o,««!«! Vtela h o m a , ir.iiaau ■■nrn n n unn-. n K oe 11 akaa pa k i r jeert va ihta i a t kirjotella kirjeenne niin lyhyiksi, että ne eivät tule liian raskaiksi, siten ne par» tiimin tulevat lie rille saakka, lana ahtaanakin ai kana. loinen seikka, jo.-ta kirjeen vaihtajille ¡»itäisi m uistuttaa, on täm ä: älkää kirjottako mistään s<»taa koskevista seikoista, ellei asia ole erittäin tarke:», sillä niis tä on kaikista anneltava kään nös postimestarille, emmekä me mitenkään ennätä niitä kaikkia kääntää englanninkielelle. M uutapa ei minulla näistä ko toisista seikoista nyt tällä ker taa olekaan sanomista, paitsi kii tokset uskollisille avustajilleni. Lisää vauhtia siihen suuntaan. Seattle I nion Reeord, sikäläis ten unionistieu äskettäin perus tettu päivälehti, jonka vvashing- tonilaiset pelitikoitsijat riensivät heti julistam aan tervetulleeksi, arvatenkin tarkötuksella saada nuoleksimalla silta itselleen kan natusta, selittää sikäläisen Työ- väenjärjestöien Keskushallinnon tehneen pesäeron Seattlen kaup- pakam arin ja liikemiesliiton kanssa, joissa silla on ollut tähän saakka edustaja. Hyvä että viimeinkin heräävät käsittäm ään. kuten Reeord ^ano<>. "että työn ja pääoman v.»lilla ei. ole mitään yhteistä." HapeallLta on tunnustaa, että nyt vasta tul- laan s e käsittäm ään k itk a m itta .aala telakaan ai an t u r » alli- Hnmm.u r tm»»» - m m r n nwr m w Lii»*uin mtniHB.iiTnriiiiiiiiiiiiiiijmijitiiirnriTirnniuumoui. ttttittttttttt I sesti ot»aa itskc>akseni, ettei';»» menettelyn herättävän ty »- sicPä vielä unohdettaisi tal i t a i v ä e s t ö n ja ,-iksi se nuoleskeli!, keätä seikkaa. Mutta kun tapahtuu toisinaan heiäämisiäkin, niin «»n se ¡»arem Mutta ¡»arempi myöhään kuin pi kuin alituinen unissakävely, e, koskaan. Kuitpahan Seattlen *• ia i i i v i tv »»väenliiki »m ia muidenkin kaujHtnkien tvö jota täkäläinen Gompersinsa johdolla harjotta- vaisto voi-i useammin tehdä sa nttt jo vuosikymmeniä. manlaisia havaintoja, niin ehkajiä ei Amerikan ty »>v äenliike olisi pakot» ttu olemaan siinä toivot- Sanomalehtien tilausm aksuista tomuus; ¡lanteessa, jossa se ny » n minun tehnyt mieleni toisj- kyisin »»n. Sen ¡»itäisi saada uaan jutella: - tietysti loiselta päähänsä se. että työväenluokan • näkökannalta k itin asiamieheltä ja kapitalistiluokan välillä ei ole alennusta tinkivä tilaaja, joka missään suhteessa mitään vh- saattaa kyllä uhrata dollarin ka- teistä. i ¡»akan tarjoilupöydälle ja käydä Mutta kuten sanottu, herrat ^ allinläi'1 dollarin edestä v iikos- (Mjrvarit eivät ole ainakaan Re- ^ähköktn is.^a, m utta jonka ei cordin suhteen vielä pahoin pe. m iten k ään kannata maksaa loissaan, eikä lehti itsekään _ ! viittäkym m entä senttiä kttukau- ylläm ainittua poikkeusta lukuun- ‘‘cs-ia joKat»äiva ilm estyvästä sa- N iin. J ' ottamatta — näytä muistavan n' ’»ualehdestä. •^lin' naita luokkaetujen eroavaisuuk- h»sin maksavat tinkim ättä iisi siä. koska julkasi niin loistavas- senttiä ja enemmänkin päivässä ti kaikkien niiden tervehdykset. sanom atehdestä — jos se on jotka ovat vuosikausia olleet si- eriSoanninkieiinen, jota eivät o- kälaisen ia paikoin koko valtkjn saa lukea, ia porvarillinen, työväestön rasittaiina. Terveiltä- M utta työyäenlehtien tilaus- tien joukossa olivat King k au it-' m aksuista pitää tinkiä, se kuu- tin joukossa melkein kaikki, ku- luu asiaan. ten sheriffi, yleinen syyttäjä, kor-1 Ja kuitenkin ovat työväen sa- poratsionilakimies, tu o m areita.! nom alehdet halpahintaisinta ta- Seattlen majuri, muuan niilionec-1 varaa, m itä työläiselle tarjotaan, riklubin sihteeri, valtion kuver-; Työväen sanomalehdet ovat nööri ja paljon m uuta saman- halpahintaisitnpia painotuottei- karvaista herrasväkeä, josta työ- ta mitä on olemassa, ja vielä väestö ei voi toivoa mitään. Mut- halvemmaksi m uuttuu niiden hin- a p<»lttikojtsijat toivovat uudes-jta, kun ottaa lukuun niiden ar- ta lehdestä saavansa aseen itsel- j voit tatsteluaseetia. h-ett. asettum alla sen muka suo-1 M utta sittekin pitää Usea ^\ »- b IJ • it*. ~ 1. J k a j .a t muunlai- lainen tapanaan ajatella ~ à » Ä Ä k4n T tl I L I U I I L i i i L U . d l ; . j i ! , j i j| i »i, , m ( O l i t H i i l i 1 rn I . n t . I l i l i r i l ' R n i l f l l l l L J o s ly >\äenl- h*t< n tilausm ak- väenlehden tilaaminen on erään m utta tinkii niiden lehtien liiti- laista arm eliaisuutta, tekee sen na-ta. jotka ovat panneet »le- su' oli. ivat niin kork< alla, että vain siksi, että ei kaikin paikoin massaolonsa alttiiksi, ¡»uoltaes- lehdillä »i u At-i-i »»11a ollett- enää viitsi olla ilmankaan. Mu» ta saan luokkamme vapaustaistelu kaau ib,n»tiistul»»ja, itiin niiden ¡»orvarihhtien tilauksista ei kos jäin toim enpiteitä koko mailman asema <> i-i sangen hyvä. Silloin * kaan tingitä, eikä niiden k an n at junkkeristoa vastaan. olisivat ilta»itustnlot käytettävis ¡•jellatsta voisi san» »a vaikka sä lehden alituiseen parantam i tam ista pidetä miltään arm eliai suutena. Se ostetaan ‘'tarpeen" kiittäm ättöm yydeksj. M utta työ seen. la silb >in kun ei olisi mi \a a th n a n a ! väestö]) sanom alehdistö ei vaa tään ¡lakkoa ottaa ollenkaan il- dikaan' kiitolli-uutta, ei hvvvan- niotuksia, saisi m äärätä ilmotus Amerikan suomalaiset työväen tabtoisuutta, ei arm eliaisuutta, hiuuat paljoa nykyisiä korkeam- lelnlet ovat »»lleet kaiken aikaa aan mitkään kun- m tn i ik vaan sille oikeuden mukaan k s -i: i ; s silli i i lo i n olisivat ¡x»rvarit paljon halvempia kuin esim. tä luvan kannatuksen, jos sitä m i e - pakotettuja m aksam aan enemmän käläiset suomalaiset porvarileh- Iitaan pitää aseena luokkataiste-• oikeudestaan kävttää tvoväett den, ¡juhlimattakaan siitä, etoi lussa. lehtiä ilm otustarkotjiksiinsa ja si suomalaiset porvarilehdet ovat ol- leet sisällykseltään vielä p aljo a!, ''y.»väen san,,maleh.listön ti- ten avustam aan tuntuvam m in ala-arv,,isemmat kuin amerikalat- ! lan^ aha1t en:,t . mene luske,tien ty ö väen li ikk eei; agi tat sionia. set porvarilehdet. Sellaista h e ti- " sakkal,k’ vuosivo,tto,hm , kuten lä ta puolta liikkeittemme toi porvarilehtien, jotka <»vat sitä minnassa ei ole tu h ti n ä h täv ä sti kistä saastaa ei luulisi kenenkään voimakkaampia lakkolaisia vas- ennen ajatelluksi, m utta et olisi viitsivän sallia kotiinsa ja asun taan tappelemaan ja yleistä mie- haitaksi, vaikka se otettaisi ker- toonsa kannettavan, kuin ne sisäl ...... .............. lipidettä m yrkyttäm ään, mitä r*n vakavankin harkinnan alai- tävät. Mutta niidenkään tilaus hinnoista eixät työläiset pyri tin- ■'u ureniPi niiden kannattajäjouk- seksi. [ iktusinaksut f>k.-ivat s ia - kimään. j ko on. neet olla heti lehtien perustami- i Työväen sanomalehdistön ti- sesta saakka niin korkealla, että A iatenapa 'a iu , niillä tai a lla , lausrahat menevät lehden sisä!- lehdet olisivat kannattaneet itsen- sjom alainen lahtarilehdistö o n jlö n parantam iseen ja siis työ- sä. Silloin olisi nyt ¡<» mahdol- t.tälläkin suhtautunut esim ¡suo-j v äenhirkeen taistelukuntoisuu- hsutts pulina hintojen alentanu- men työväen taisteluun. Se on ; den voim istuttam iseen. - los niin- sesta . .. , , i. . — ------- sensijaan että ollaan pa- juhstanut vapautensa puolesta km sattuisi, että liikkeelle jäisi kotettuja puhumaan niiden ko- taistelciat työläiset ros\»?iksi ja j m uutam a sentti yli sen. mitä se rottam isesta kohonneiden liike- murhaajiksi, etkä tyydy \ielä sii-j tarvitsee välttäm ättöm iin liike- kustannusten takia. henkään, vaan parjaa lakkaam at-jkustannuksiinsa, niin eihän niis- Mikä bvvänsä työväenlehden kaatuneita to\ ereitainme. N ii-p ä vararahastossakaan .olisi hait- tilaushinta onkin, ei se koskaan tä jotka ovat koettaneet kukis- taa. ole liian kallis verrattuna leinlen H ® 'a®uluokan v u o s i s a t a i s t e n M i tä varmemmalla taloudclli- hvotvvn, eikä se ole suhteellises- pytive.ien tvrannivaltaa Suom es-, sella pohjalla työväen sanoma- ti niinkään kallis kuin pörvarileh- sa ja \ enäjällä se häiritsee vielä lehdistö on. sitä ............ ‘ • det - ovat. vaikkapa se olisi puolta hdtsto on. vähem m än*sitä haudassakin, jos se vain suin uskaltavat kaikki santarm it* h ä - ¡ kalliimpi kuin tie. silla niin pal- kin »m mahdollista. tyytellä. M utia huonolla puolella j<»a paremmat ovat t \ »väenlehdet Ja tällaista hyenalaumaa kan- »»levaa lehteä kiusaavat pieliini- sisällöltään n . t t a » t . ovaeat:» tilausrahoillaan. m attaa m atch;it. Inhan Kumua
