2
—
m
No. 109.
TOVERI
— »
TOVERI
kykenem ättöm iä samoin kuin en
pOFVHrilliSCStil tili*“
jääneiden alam aisten käyttäm i sut tien koronkiskonnalle kansan ln isa n “A m b ra -’ (h a ju p ih k a )-tu n a n tin
Junkkerimahdin
tuomio
o
m
ista
ja
.
T
u
o
n
tim
a
n
tin
lö
y
tö
on
h
a
n a ik a is u u d e s ta !
tisetkin, m utta Simpson yksin
Se °mistaia- Tlh;n ömanon löytö on
seksi maankavallukselliseen va- elinehtojen kustannuksella.
U n n en suomalaisen työväen äänenkannattaja, kykenevä.
(True tranMation füed whh the Postmaster koojapalvelukseen omia m aitaan p-.taa edelleenkin kuun. vallotus- selkkaihltarUja. Lucas olt tovereineen
ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä
at Astoria, Ori’., May 11, 1918, as required i
> 1
paitsi sunnuntaina.
Ja jos katselem illekin asiaa by section i9 of the Act of Oct. 6th, i9i7.) vastaan pidä työleireille lähettä- ta 1 kotuksistaan, siten muouosta-! tvöskenuellyt kauan aikaa eräällä Kumousliikkcen huotnenkellot
TO IM ITUSKUNTA:
kauppakam arin etujen kannalta,
soivat; Toveria levittämään
T änne on saapunut ote siitä niispakon uhalla, ‘hätä-ei-lue-la- en pääasiallisen esteen pikaisille kalvosvaltauksella
Droogeveldissa,
W. N. REIVO.
LAURI M OILANEN.
AUOLI-H SALMI,
A B. MÄKELÄ,
kaikkialla!
niin täytynee m yöntää, että kirjeestä .jonka saksalainen so -1 kia’-tunnuslauseen hyväksyminen rauhanneuvotteluille ilman alue noin 50 m ailia K in ib e rle y stä . S e its e
SULO SYVÄNEN.
Viimeisessä artikkelissani lupa-
Simpson on mies paikallaan, jos sialisti. tohtori Karl Liebknecht jne.
valtausta ja pakkovoiman käyt m ään k u u k a u te e n ke e iv ä t o lleet tfiy-
sin
jatkaa tämän asian käsittelyä
:
tä
n
e
e
t
ju
u
ri
m
itä
ä
n
m
a
in
itta
v
a
a
.
Vii-
TOVERI
kaan ei sopine erikoisemmin kirjotti ja joka oli suurena teki-
"Sotatilanteen
varjossa on töä missään muodossa. Pitämäl-
kon v ielä p ä ä ttiv ä t ja tk a a tö itä ja ja s i t ä lähdemme nyt sitten suo
(THE COMRADE)
virka- jänä hänen tuom itsem isessaan j Saksan hallitus tehnyt kansan la voimassa laittoman sotatilan- ■ gjtto, jo s ei a s ia t p a ra n e , h y lä tä ko* rittam aan. \ ksi vaikuttava syy,
The organ of the Finnish workers in the moitiskella nykyistäkään
Western states. The only Finnish daily in herraa, joka esim. A storian kaup
vankeuteen, jossa hän edelleen-i valtiollisten oikeuksien puutteen teen ja sensuurin, se kykenee p i - j k o k aiv o k sen . O ltiin sillä v iik o lla miksikä Toverin lukijakunta ja
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, Ore., by the Western Work pakam arin käskystä oli heti val
jo p e r ja n ta is s a , ku n m u u an kafferi- puoluetoverit eivät työskentele
k in o n . Kirje on päivätty touko-i paljoa tuntuvam m aksi ja suu- täm ään kansan tietäm ättöm änä
men's Publishing Society.
ANTTI J. PARTAN, Manager.
mis lähettäm ään sotilaat lakko- kuun 3 p:nä, 191b, ja osotettu ressa määrässä lisännyt riistoa. kaikista epämieluisista seikoista »aispoika yhtäkkiä huutaa: “Herra., lehtemme levittämiseksi, on ka-
viime syksyisessä lai
Entered as second-class mail matter July 18, paikalle
piirin
sotaoikeudelle. Se kieltäytyy kaikista tuutuvam - ja tukahuttam aau hallituksen toi tu lk a a s t ä n n e ! ” ja n ä y tti isoa am - pitalistisen mailman synnyttäm ä
1912, at the postoifice at Astoria, Oregon, vanrakennus- ja puutavatyöläis- Berliinin
b ran v ä r is tä k iv eä, jo n k a h a v a ittiin j humpuuki, joka v ie kaiken työn
under the Act of March 3, 1879.
Saksan viranomaiset takavarikoi- m istä valtiollisista ja vhteiskun- m enpiteitten arvostelun.’’
ten lakossa.
p a in a v a n 178Vfe karaatla. Se oli siis välisen jm iteajan järjestynceltä-
llniotushinta 40c palstatuumalta. Ktioleinan-
Ylläoleva on kirjotettU ennen yhtä suuri kuin kuuluisa Koh-i-noor. kin ty ö v ä estö ltä ,
Simpsonin eduksi on luettava vat kirjeen ja selittivät julista- miliisistä parannustoim enpiteistä,
ilmotukset $1.50 kerta ja n iuistovärsyillä
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio-
rikok sei li seksi jokaisen, ja samalla kuin se kerskuu olete- Saksan armeijan viimeistä hvök- joka v. 1850 lahjotettiin kuningatar
T yöväesti» oi näytä vielä j«»uk-
liitto-ilmotukset $1.00 kerta, halutaanticto- sekin lausunto, jonka kirjottaja vansa
ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima-
k
ä
v
stä
V
en
äjälle
ja
ennenkuin'
VIctorialle-
Ambra-timanttia
Eng-
kolia
tu lleen k iin n ittä n e e k si vaka-
jonka
hallusta
sitä
löydetään.
tusta
kaikkien
puolueiden
vhden-
ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset antaa, että nimittäin hänen työ
se
antautui
halpamaiseen
te
h
tä
-!lanniu
timantin
hiojat
8anofvat
Hian
Vaa
huo’«
iotaan siihen« kuinka
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk
Selitettvään miten sota hänen j arvoisuudesta ja oletetuista val-
sen mukaan. Satunnaisista dinotuksista tu maillaan, joilla työskentelee tu
iso k si hioa h eid än v eh k e illä ä n . S en voimakkaasti he ovat kapitalisti-
lee rahan seurata mukana. Englanninkie
hansia työläisiä, ei ole koskaan ; mielipiteensä mukaan on joukko- tiollisista ja yhteiskunnallisista v ään sä S uom en ju n k k e rie n ren- h io m iseen m en ik in k olm e kuukautta sen järjestelm än hunipuugin pal-
lestä suomennetaan vapaasti.
ollut lakkoa. Lausunto kainaa ’en taistelua luokkia vastaan j parannuksista ja ‘uudelle kannal- kinä. Me voimme ainoastaan ku ja tu li se m a k sa m a a n $1.250. Hiot- velliksensä kiinni ja kuinka se
T IL A U S H IN N A T
Y hdysvalloissa ja C an ad assa:
oikaisua vain siinä suhteessa, et ■ kautta mailman, kirjotti L ieb -; le asettum issesta’ se koettaa pv- vitella miten katkeralta ja vas tu n a p ain aa tim a n tti vain 60 k araa- mi heidät kiinteästi saartanut,
Y ksi v u o sik erta. .$4.00
6 k u u k a u tta . $2.25
3 k u u k a u tta .........$1.35
1 k u u k a u s i.. . .50 tä
j syttää kansan alamaisuudessaan tenmieliseltä sen menettely tun- Ba. Sen n y k y istä ra h a llis ta a rv o a v ieläpä järjestyneetkin työläiset
siellä ei ole koskaan ollut knccht:
Suomeen ja muualle ulkomaille:
’ kuluttavat aikansa, varansa ja
♦
. „
n
. . . i • ••
i .•
sotatarkotuksiaan tu
Yksi vuosikerta. $6.50
6 kuukautta. $3.50 t villaisille onnellisesti päättvnvt 1 “Saksan hallitus on y h teisk u n -1 imperialistisia
u sellaisissa
m iehissä
kuin ei ole ilm o te ttu _ .
suoranaisesti elämänsä edistyk
tä lakkoa, t »>os havu puutavara-! nullt.-clta ja \ altiolliseita oleniuk- varten. Ajaes?a,iii maaparoomen Karl Liebknecht, nähdessään et-i
S U B S C R IP T IO N R A T E S :
sellistä vt »¡maa siinä, vaikka sil
M
olem
m
ille
su
k
u
a.
In th e U nited S tates and Canada
teollisuus <*H viime* vuosien ajal- vitaan vain ty «o ai ston instam i- ja kapitalistien etuja, on se tav- tä ennen niin urhea Saksan tv ö -(
On«- j-fftr...........$4.00
Six m o n th s........... $2.25
lä «m tarkotus estää työläisten
« ...
.
I K atu v a im uun tu li n u o ri m ies. ta-
T hree m o u th s. .$ 1.35 O ne m o n th .................. 50
sen
ja
sorron
v
äline,
palvellen
delliscsti
laim
inlyön’
t
varsinai-
ajattelu ja oman asiansa edistä-
väestö on alentunut iinpearialis-
la ollut tuimienkin lakkojen alai
liittä e n k o iraa , jo k a e r ity is e s ti n ä y tti misaika riistää siltä. Olemmeko
A dvertising rates in effect Ju ly I, 1912, 40
junkkerism
in.
kapitalismin
ja
mi-
sen
kansan
elintarpeista
Intoleh-
tisten rosvojen o r j a m a i s e k s i p . t l - , ;ie r ä tiä v ä n e rä ä n v a u n u ssa o lev an
cen ts per inch. Special discount is allowed sena, m utta sikäläiset vhti»»t »»vai»
koskaan syvällä vakaumuksella
for larg er and con tin u o us advertisem ents. joka
kerta
onnistuneet
särke-
htaiism
in
etuja
niin
kotim
aassa
tiniisen
sodan
ajalla,
seka
aukais-
velijaksi.
i irla n tila is e n h u o m io ta. A ik a n sa koi kysyneet itseltäni me, kuinka pal
T O V E R I, BOX 99. A S T O R IA , O R E .
n i ä i n lik i m
M n i s i ä m m e vielä kuin ulkomaillakin. Se on inail-
------------------------------- ———■
--------------------- ra a ta rk a s te ltu a a n irla n tila in e n ky
liuon rusto vijailsre 10:nncn ja Iinani katu m a a n
jon työläiset tässä maassa uhraa
i.iis o ii.
. m u . u l i i n n e v ie n i
■ lu e itte laa' ‘1 UUS )ofit"k l’l i
jen kulin:-, "i.
Telefooni: k o n tto ri 365, vallan hvvin, miten sieltä joita- ’JV,1,1.1 ,l UC1. ‘ ’1 .aaJe,Jnllsl)" 1 'a 1 g
syi, m itä ro tu a tu o k o ira oli. K o iran vat varojaan samaan aikaan kuin
|
to im itu s 852.
hillitön e d u sta ja , k ilp a v a ru ste lu n = ■ ■ a ■ ■ n n a a a n « — — — —- ___________ ___
kin vuosia sitte karkotettiin työ
ovat 'vaJt,
vastahakoisia tekemään
IJ Ä 8 8 SUI
A T O ÌÌO II9 S O E 1 _ | | omistaja
k-v:;-vjää j,1,kcalla he he ovat
voimakkain vaatija ja siksi pää- |
uhrausta sosialisti
läisiä kuin karjaa, eikä liene jä r
Puutavaraparooniko jesty naisoikeus siellä nykyisin tekijä tämän sodan aiheuttanei- I
sen
laitoksille?
S
__ X l t - l ____»»
*
ja irlantilaisesta.
den
syiden
muodostamisessa.
|
Kuinka usein me olemme ol
kuvernööriksi?
iii¡iin iii:iiH . im uni > iiiiiH tiiiiiliiiiiiiiin iiiiiiiiiiiiiiiiiiiu u iN iiiiiiiiH iii> -iiiiM iiiiiiiin iiiiiw H ii> i<
kään taaluim pia. Siellä on kyet
“ Vai n iin ,” v a s ta s i irla n tila in e n
leet
vastahakoisia
välttäm ättö
Sen kavala juonittelu yhdessä
« b il j o o n a a m e r ik k a l a is t a
tie si ta rjo a v a n s a illa llis ta p a h a n te k i ilo ise sti, “s itte h ä n se on su k u a m eille
mille
uhrauksille,
kuinka
olem
( >regonin äänestäjien keskuu ty m urtamaan jokainen työväes Itävallan hallituksen kanssa ai-
RANSKAAN"
jälle.
! m o le m m ille !”
tön yritys olojensa parantam isek
mekaan
olleet
taipuvaisia
sano-
dessa levitetään jo tonnittani kii i
heutti tämän sodan, ja siitä syys- lu v a ttiin e r ä ä s s ä viim e n u m ero n u u “ T ied än k y llä ,” v a s ta s i is ä n tä . “ Mi
si heti alkuiinsa.
la sellaisen
Koira
täytti
tehtävänsä.
maiiu,
ctiei
ty¿näeuluokka
jaksa
ta lankeaakin sen kontolle r a s - : tia-otRikossa lähettiä heinäkuun 1 n ä tu n n e n h ä n e n e lä m ä k e rta n s a pa
iallisuutta, jossa eri puolueiden
kantaa niitä uhrauksia ja k ustan
miehen, jonka työmailla on niin
listalla valtion lihapadoille pyrki
! kaiu vastuunalaisuus sodan syt- p ä iv ä ä n m en n essä . S itä tu o eh k ä jo re m m in kuin te. H än s a ttu u olem aan - Nev. Y orkin s u u re s ta S in g S in g nuksia, joita sosialistipuolue jä
a lk a is i s a k s a la in e n to tte le m a a n . P a
onnistuneesti taisteltu työläisiä
inun p o ik an i. H än e lä ä k u n n iallis- v a n k ila s ta y ritti tu o n n o tta in k a k si
vät virantavottelijat haukkuvat
j tymisestä. Se snunnitteli sotaa, rin , kolm en m iljo o n an lä h e ttä m is e llä j m
senilleen asettaa! Kuinka usein
ta e lä m ä ä nyt
ja te ille on p a ra s ta v a n k ia p ä ä s tä o n n ek se o n k a rk a a m a a n .
vastaan, haluaisivat
kauppaka
toinentoistaan ja kehuskelev at i t- !
mc kuulem m ekaan sosialistipuo-
| samalla kun se ¡»etti kansaa ja n iitä on p elo teltu m elk ein jo k a päi-i p o istu a tä ä ltä ."
H yvin tie tä e n , e ttä v a n k ilan v e rik o i
mari; saada kuvernö- «rik i.
luetta
hajottavien ainesten selit
j
vä,
m
u
tta
s
iitä
h
u
o
lim
a
tta
n
e
vain
!
—
•
•
seään. Kunnollisesti järjeste tty -'
! vieläpä eduskuntaakin.
ra tu lta is iin p a n e m a a n h eid än jälii-
Parempaa ei sillä taholla voi
tävän.
että työläiset aivan suora
| “ Verratkaa esimerkin vuoksi, ovat h y ö k än n e et. P a h a kyllä, että tuo!
nä näyttää tämä vaaliagitatsioni
AINOA ER O TU S.
leett, he o ttiv a t k o iran m u k a a n sa .
naisesti
näänty v ät niiden uhrauk
taisikaan saada, se m yönnettä
! miten se pysyi äänettöm änä Bel- “ b iljo o n a " el vielä o llu t m uiden k u in ! R a n sk a n su u re n v a llan k u m o u k sen V a ra a te tiu a a n h ev o sen ja r a tta a t he sien alle, mitkä sille puoluelaitok-
siltä, kuin eivät asianomaiset itse
köön.
‘ gi ille annetun manifestin suh- p a in o v irh e p a h o la ise n k irjo issa . Niin- aik o in a o liv at u se itte n R a n sk a n r ä sito iv a t k o iran istu im e n alle. L u u l
välittäisi, kuka tulee tiim itv sv aa- j
M utta jos asiaa katsotaan työ ! teen, Saksiin ‘valkeaa kirjaa’ ( so- k ie n u u tise n s is ä llö s tä selv iää , oli jalia olevien s a k s a la is te n pikkuval- ta v a s ti olisi h eid än p a k e n sa o n n istu sista johtuu.
leissa listalle, silla he eivät esiin-
I sein me epäröimme ja toista
lo is ia is e k s i ky sy m y s vain m i 1 j o o - : tio itte n h a llitu k se t a n ta n e e t anka- m i!, m u tta k o ira piiasi hyppääntääM I
läisten kannalta,,niin se m uuttuu
nv omissa nimissään vaan edus- i
' taselitv ksiä i tsaarin heinäkuun n a s t a m ieh estä.
ro ita ju lis tu k s ia , jo illa m uun o h essa r a tta ilta pois ja sai o h ik u lk ija in h u o malla köyhyyttä, velttoutta ja ai-
vallan päinvastaiseksi.
Silloin
tajiensa kautta. Heitä kehuske
2'* p:n.i, 1914, lähettäm än sähkö
k ie lle ttiin k aik k i puhelem in» n ju lk i m ion h e rä te ty k s i, niin e t t ä näm ä il- kaansaamatlomuutta suorastaan
ei ¡’itäisi tulla kysymy kseenkaän
SU N N U NTAIKOU L U KIR JOI H IN SO- silla p aik o illa , v ieläp ä y le is is s ä ra v in
levat muka puolueettom at h e ti-,
m o ttiv a t v an k ilan v a rtio ille k a rk a u s- liv pnotiseeraam m e itsemme toi
sanoman väärennystä, jne. Se
PIVA K ER TO M U S
yhdenkään näistä äänestäm inen.
vottom uuteen silloin kuin pitäi
to lo issa k in .
y rity k s e s ta .
kilot, jotka “asiantuntijoina v£ ai-!
k m ttaa pitää yllä sotakiihkoa
si
kasvattaa itseluottam usta i t
Jokainen nykyinen virkailija on
E rä ä s s ä ra v in to la s s a v ie ra a t k u i
a lk a v a s ta a m e rik k a la is e s ta liike
vovat valtion parasta."
kanoissa mitä ala-arvoisimntilla
seemme
ja luokkaamme.
Niin
ten k in alk o iv at k e rra n puhua p o litiik
Ei kelvannut raha.
täydellisesti asettunut vastusta
m ie h e stä ,
Kuvernööriksi pyrkijöitäkin 011
keinoilla ja käv sotaa tavalla,
|
todellisia
ja
paljon
painav
ia
svi-
kaa, jo llo in ia ä n tä h e ti rie n s i k ie ltä
maan työläisten jokaista pyrki
O
m
itu
isen
la
h
jo
tu
k
s
e
n
aik
o
i
e
rä
s
t
:p
kuin
kapitalistinen
järjestel-
Oregonissa
kokonainen liuta.
joita tahänastistenkin tottu m u k «em niouien, jo ita m eillä jo on m u u ni ään.
V. A. S u lk o v sk i teh d ä sy n ty m äk au - i mä onkin asettanut kaiken edel-
mystä olojensa parantam iseksi ja
" M itä ? ” h u u siv at
v ie ra a t, “eikö
Nykyinen ¡»itäisi paikkansa, val
sien mukaan pidetään sopim atto ta m ia n u o riso lle e s ik u v a k s i ju lk a s tu
p
n p g tllecn K ra k au lle.
T e s ta m e n tis läm ainitun epäilemisen, väsvmi-
epäonnistunut valtion asiain hoi
t fu ih ellak u an
tiosihteeri haluaisi päästä kuver
mina. Sellaisilta vuitaisi mainita ja jo ita jotkut, liik o m iesn io riialin i- tä ä llä en ä ä
saa
n
h
än
m
ä
ä
rä
si
30.000
liä v a lla n sen ja toivottom uuden csittäm i-
.
..
.
.
lia ilija t o v at ru v e n n e e t v aa tim aa n
dossa, siitä olemme yksimielisiä
, “ E k ” v a sta si is ä n tä , “ tä ä llä -saat
nöörin istuimelle ja lukuisia mui
h v o k k ay sj.elg iaau ia L u x em b u r-, oteUavaksi käytantöön kansakouluis. te vain syödä ja ju o d a .”
k rv iin u n K ra k a u n k au p u n g in käytet-1 sene kuitenkin johtuu se
vain
ylläm ainitun kirjottajan kanssa,
I t ta ä v y a k k s s i i h h y y v v ä ä n n te
k k e e v v ä ä is
y y y y s s ta
rk
o o tu
k k s s iin
, , j , ,-ä ä s t ä vjs„jstä perusajatuksesta,
takin se toimi m iellyttäisi. Mel
elÄi.
|
te
is
ta
rk
tu
iin
giin.
mv
rskv
kaasut
ia
seppelitni-.
ra k in
sellain en k ie rte le e n y k y ään
“ M ikä m e id ä t s itte e ro tta a
ia Simpsonin ollessa suurriistä-
! k kitit
ehdolla,
u ite n ukin
k in sillä eh
d olla, e ttä lahjo- jonka o |kea nimi on
kein jokainen sanomalehti valti
ilmalaivat, joiden t.trkotukscna on porvarilehdistössä. Ottakaa ja liik e -. n iistä ? " n ap isiv a t v ie rä a t.
iän, ei hänenkään äanestäm iscn-
! tu k s e e n ei saa k o sk ea, en n e n k u in se
S iih en v a sta si is ä n tä : “Se, e ttä te
ossa — Toveria lukuunottam at
'h ä v ittää kaikki elollisuus laajalla kaa:
V älinpitäm ättöm yys.
1 on k a s v a n u t 1 m ilja a rd ik s i ( tu h a n
pä saa tulla ollenkaan kv sv mv k-
Ei k o v in k aan m onta v u o tia ti
m a k s a tte la sk u n n e , h y vät h e r r a t! "
ta — on jo ostettu kehumaan jo
i alalla
koko vaikutuspiirissään,
n ek si m iljo o n ak si) k ru u n u k si. K au
.en. Niinpä siis jääkin työläis-
p erin tä m ä n u o ri m ies oli ki h illy -;
ricdänim ehän kaikki, kuinka
takin ehdokasta ja johtamaan ää
välittäm ättä ollenkaan siitä, oli- m assa
.. .. s a n g e n lu p a a v a k si ro sv o k si
p u n g in h a llin to k ie ltä y ty i o tta m a s ta
PELLAVAA
k n p ita ö stin en jä rje ste lm ä voim ak
äanestäiien ainoaksi tehtäväksi
v a sta a n tu o ta p e rin tö ä .k o sk a sen
nestäjiä uuteen ansaan.
v a t k o ne sotatoimiin k tlltlu v ia t a i K a h d esti h ä n e t jo *-----
tu o m * ittiin ja jo s i 1 i m issä ä n m aassa k a s v a te ta m in
kaasti saarnaa koko koneistoi
seistä oman ehdokkaansa-, sosia-
tu
Käsiimme sattui toissapäivänä
leiv ä t; upotussota kaupankäyntiä hiin ei olisi o llu t n iin ovela, olisi :ä-1 p a lle a k u in V en äjällä. S ie llä kas- o tta m a n h y ö ty ä olisi tä y ty n y t o d o t neen välinpitäm ättöm yyttä työ
listipuolueen ehdokkaan, toveri
vastaan. Lusitanian upottam inen, net saatu kiikkiin monta kertaa use-j 'atetaan puolet koko Europan pel-1 ta a — 343 v u o tta.
eräs La 1’inen kauppakamarin!
väenluokalle
johkkotoi min taan
B. F. Rampin takana. Siinä mies, j pakkoverojen ja panttivankien
la « v a tu o ta n n o s ta eli k e s k im ä ä rin noin
nähden.
Se
saarnaa
humpuuki-
Vaimokseen hän otti nuo-| >
esimiehen laatim a lentolehtinen. J
Paljo sam an nim isiä.
joka ei <»le koettanutkaan ajaa
ren ty tö n , jo n k a oli tu llu t tu n te m a a n i 2i>0,000 to n n ia v u o sitta in .
N y t ovat
maista
yksilöllisyyden
oppia; se
jossa asetutaan kannattam aan >
Vaatiminen varsinkin alkuaikoina
Y h d y sv altain a rm e ija s s a on n y t jo
...... o i -
- i
• •• o ik e u k sissa . T y ttö oli n ä p p ä rä sor- V e n äjän Itä m e re n m a a k u n tie n s u u re t;
kapitalistien etuja, eikä tule sitä
aarnaa, että yksikö voi itse it-
ku vernööriksi valtiomme yhtä
pidätetty mä m{staan j a oli k ä h v e ltä n y t m o n ta t ä y - ; p ellav a v ilje ly k se t joko s a k s a la is te n ! 100,000 S m ith iä- niistä 1.500:11a en «^ellensä luoda joko onnen tai
tekemäänkään. mies, joka on us-
....
i •
suurinta työläisten riistäjää, tuk
olev ien ukrainalaisten, puolalais-’ sln ä istii ra h alo m p ak k o a.
i lin jo jen ta k a n a ta h i ju u ri n iid en edes- n im en ä W illiam S m ith ja» .. l.OCOtlla onnettomuutensa,
riippuen yksit
i kollisesti taistellut työväenpuolu
J
c
b
n
S
m
ith
.
n ith . S a m a ssa a rm e ija s s a en | ö n tahdosta ja
haluista
la
ten, irlantilaisten, m uham ettilais-
V ih k im ätila i. u u d essa
he L ltta rin s a - P e lla v a n v a lm istu s sitä v a s to in
kiftarooni Simpsonia Coos-kattn-
een riveissä vuosikymmeniä, sekä
15,000 Millerlfc ja 15.000 W ils o n K tv ö v ä c I1 ]u o k k a , o l l e s s a a n k a p i t a
on
V
e
n
ä
jä
llä
v
a
rsin
ta
k
a
p
a
ju
lla
.
Noin
ten ia muiden sotavankien jär- ääressä v a n n o iv a t ru p e a v a n s a elä
tista.
on lisäksi vielä varsinainen itse
u re n m o ise n p e lla v asad o n k ä s itte ly ä a l a on m yös 262 eH m ie stä , jo id en , j stijiC n h u i n p i J u g i n p i j r i t t ä m ä ä ja
Kaikilla
asianm ukaisuuksilla
jestelm ällinen käyttö maankaval m iän re h e llise llä ty ö n teo lla . M ies sai su
v
a
rte n on V e n ä jä llä a in o a s ta a n noin ' n ira e n a on J o h n J. O E rien ja n a is ta kapitalism in kaaleissa. ei huo
työtä tekevä maalit iljelijä. Sel
k a u p p a p a lv e lija n
p a ik a n ja vaim o
selitetään, miten nykyiset vir
lukselliseen sotapalvelukseen o- p ää si p ik a k irju rik s i. B ro n x issa h eillä 80 lo u k u tu s la ito s ta jo is sa ««
on onva
e h k ä I 5 0 :llä on M ary n im in e n vaim o.
maa että kapitalistit eivät itse
lainen mies voi jo yhteiskunnal-
kailijat ovat olleet kykenem ät
i - i
- i mta m attaan vastaan keskusvalto on koti v ä h ittä is m a k s u illa lu n a ste t- 4,000 ty ö n te k ijä ä . O ik eita pellavn-
enää
luota tuohon yksilön-onnis-
, i Itsen a se m a n sa k tn puolesta sopia!
A av istu s.
1 te h ta ita V e n äjällä on a n ih a rv o ja .
, .
............!
,
. . . jen hyväksi. Zimmermanin sopi- ta v a n a .
tömiä tehtäviinsä, sekä todtstel-1
ttimiMkppim ja valinm tam ättö-
........... parhaiten tvovaeston edustajaksi
...
.
,
.
... .. . . .
x
,
---------
*
I Isä (n a im a ik ä is e lle ty t tä r e l l e e n ) : ( rnv yteen joiikkotoim innassa. Jos
laan väitteet niin että s i i t ä e l 1 k - n e r p .'/» r in i-tuintell i
, mus Roger l asementtn kanssa
M u u tam an a p u iv an a he o liv at iliai-
T im an tti, jo k a löytyi viim e h e tk e llä . Se n u o rim ies, jo n k a k a n s s a s in i sen- J n j k ä ^ n n jjn amerikkalaineil por-
"
I
.
;
'
'i
,
.
,
;
,
,
,
‘
,
•
:tv
,
,
!
ioulttkuulla
1914
irlantilaisen
bri-
liislla
P
ien
essä
ra
u
h
a
llis
e
s
sa
suinkaan jää m itään epäilystä
r.1 _ i ,.an aanta nim.t . •
,
.
ra v in to la s s a
k o tin sa läh eisy y d e ssä ,
Ä sk e ttä in on e rä s E n g la n n in v äes-i » o stelet, y s k ä h te le e kovin omituisesti, v aristu <»sott?a tuon vksilön-on-
kenellekään joka vain katselee leissa, enempää k u i n v a r s i n a i s i s - K a a ' lh l m m H lin -tam isC S ta 2 > ak sas- ki;n p rä(. m jeh en e n tis j Pta u h re is ta ! sä P alveleva k ap te e n i C. R. L u c a s ! E ih ä n silla vain lien e k e u h k o issa vi- nistum isopin olevan
v a in t v o v a -
asioita sellaisina kuin ne ovat sa m arraskuun
enluokalle saarnattavaa vanhaa
vaaleissakaan sa o]ev ¡-ta englantilaisista sota- s a ttu i illa sta m a a n v ie re ise ssä po s a a n u t so ta m ita lin rin ta m a lla osot- k a a ?
todellisuudessa tapahtuneet, seka muille kuin sosialistipuolueen eh- vangeista ja niiden asestaminen. dässä. Tämä heti kutsui ravintololt- ta m a s ta a n e rik o is e s ta u rh o o llisu u d es
T y tä r: — M inä lu u len , e ttä h än e llä “ f r a a . ia ", jolla ei ole enää mi-
tään käytännöllistä
m erkitystä
vritvkset vihollismaiden Saksaan «Tlan p u h eilleen ja ky sy i to k k o h än ta. T äm ä k a p te e n i L u cas on kuu- vain en jc ta k jn sy d äm ellää n .
miten toiset virkaanpyrkijät ovat ri(,kkaalle. toveri Ramjiille.
MAILRIANKAI oUMllKolA “
Hiukan kotoisia juttuja.
Vaikka kotoisista asioista ei
luulisi kannattavan
ntailmalle
kertoilla, niin sittekin täytyy ai
na tuon tuostakin niihin taker
tua. Pari ¡lientä huom autusta
vain.
Kirjeenvaihtajille,
joiden kirjeet pakkaavat m atkal
la katoilemaan nykyisin; olisi
keksittävä joku apukeino, joka
saisi aikaan parannuksen, sillä
eihän kukaan viitsi kirjotella. el
lei saa kirjeitään edes perille,
m itä sitte lehteen. Jokainen kir
je, iNift, on ainakin sen arvoi
nen. että toim ittajani ¡»itää se
lukea.
T ässä muutama päivä takape
rin saimme selville, että täkäläi
sessä postikonttorissa on ollut
pidätyksissä sellaisia Toveriin
aiottuia kirjeitä, joissa ei ole ol
lut riittävästi postimerkkejä. O-
lisikohan siten, että kaikki huk
kaan joutuneet kirjeet ovat sitä
tietä kadonneet"
Nykyisin on
postinkulku hidasta ja hankalaa,
joten siellä voi katoilla mitä sat
tuu. Postihallitus kiusaa työ
läisiä sellaisilla nälkäpalkoilla,
että sen palveluskunta käy no
peasti aivan riittäm ättöm äksi.
Lseissa paikoissa ovat vanhat ja
kokeneet palvelijat menneet pa-
remmille ansioaloille. ia uudet
eivät o,««!«! Vtela h o m a , ir.iiaau
■■nrn n n unn-. n
K oe 11 akaa pa
k i r jeert va ihta i a t
kirjotella kirjeenne niin lyhyiksi,
että ne eivät tule liian raskaiksi,
siten ne par» tiimin tulevat lie
rille saakka, lana ahtaanakin ai
kana.
loinen seikka, jo.-ta kirjeen
vaihtajille ¡»itäisi m uistuttaa, on
täm ä: älkää kirjottako mistään
s<»taa koskevista seikoista, ellei
asia ole erittäin tarke:», sillä niis
tä on kaikista anneltava kään
nös postimestarille, emmekä me
mitenkään ennätä niitä kaikkia
kääntää englanninkielelle.
M uutapa ei minulla näistä ko
toisista seikoista nyt tällä ker
taa olekaan sanomista, paitsi kii
tokset uskollisille avustajilleni.
Lisää vauhtia siihen suuntaan.
Seattle I nion Reeord, sikäläis
ten unionistieu äskettäin perus
tettu päivälehti, jonka vvashing-
tonilaiset pelitikoitsijat riensivät
heti julistam aan tervetulleeksi,
arvatenkin tarkötuksella
saada
nuoleksimalla silta itselleen kan
natusta, selittää sikäläisen Työ-
väenjärjestöien Keskushallinnon
tehneen pesäeron Seattlen kaup-
pakam arin
ja
liikemiesliiton
kanssa, joissa silla on ollut tähän
saakka edustaja.
Hyvä että viimeinkin heräävät
käsittäm ään. kuten Reeord ^ano<>.
"että työn ja pääoman v.»lilla ei.
ole mitään yhteistä." HapeallLta
on tunnustaa, että nyt vasta tul-
laan s e käsittäm ään k itk a m itta
.aala
telakaan ai an t u r » alli-
Hnmm.u r tm»»» - m m r n nwr m w
Lii»*uin mtniHB.iiTnriiiiiiiiiiiiiiijmijitiiirnriTirnniuumoui. ttttittttttttt I
sesti ot»aa itskc>akseni, ettei';»»
menettelyn herättävän ty »-
sicPä vielä unohdettaisi tal i t a i v ä e s t ö n ja ,-iksi se nuoleskeli!,
keätä seikkaa.
Mutta kun tapahtuu toisinaan
heiäämisiäkin,
niin «»n se ¡»arem
Mutta ¡»arempi myöhään kuin
pi kuin alituinen unissakävely,
e, koskaan. Kuitpahan Seattlen *•
ia i i i v i
tv »»väenliiki »m
ia muidenkin kaujHtnkien tvö jota täkäläinen
Gompersinsa
johdolla
harjotta-
vaisto voi-i useammin tehdä sa
nttt
jo
vuosikymmeniä.
manlaisia havaintoja, niin ehkajiä
ei Amerikan ty »>v äenliike olisi
pakot» ttu olemaan siinä toivot- Sanomalehtien tilausm aksuista
tomuus; ¡lanteessa, jossa se ny » n minun tehnyt mieleni toisj-
kyisin »»n.
Sen ¡»itäisi saada uaan jutella: - tietysti loiselta
päähänsä se. että työväenluokan • näkökannalta k itin asiamieheltä
ja kapitalistiluokan välillä ei ole alennusta tinkivä tilaaja, joka
missään suhteessa mitään vh- saattaa kyllä uhrata dollarin ka-
teistä.
i ¡»akan tarjoilupöydälle ja käydä
Mutta kuten sanottu, herrat ^ allinläi'1 dollarin edestä v iikos-
(Mjrvarit eivät ole ainakaan Re-
^ähköktn is.^a, m utta jonka ei
cordin suhteen vielä pahoin pe. m iten k ään
kannata
maksaa
loissaan, eikä lehti itsekään _ ! viittäkym m entä senttiä kttukau-
ylläm ainittua poikkeusta lukuun- ‘‘cs-ia joKat»äiva ilm estyvästä sa-
N iin. J '
ottamatta — näytä muistavan n' ’»ualehdestä.
•^lin'
naita luokkaetujen eroavaisuuk- h»sin maksavat tinkim ättä
iisi
siä. koska julkasi niin loistavas- senttiä ja enemmänkin päivässä
ti kaikkien niiden tervehdykset. sanom atehdestä — jos se on
jotka ovat vuosikausia olleet si- eriSoanninkieiinen, jota eivät o-
kälaisen ia paikoin koko valtkjn saa lukea, ia porvarillinen,
työväestön rasittaiina. Terveiltä-
M utta työyäenlehtien tilaus-
tien joukossa olivat King k au it-' m aksuista pitää tinkiä, se kuu-
tin joukossa melkein kaikki, ku- luu asiaan.
ten sheriffi, yleinen syyttäjä, kor-1 Ja kuitenkin ovat työväen sa-
poratsionilakimies,
tu o m areita.! nom alehdet halpahintaisinta ta-
Seattlen majuri, muuan niilionec-1 varaa, m itä työläiselle tarjotaan,
riklubin sihteeri, valtion kuver-; Työväen sanomalehdet ovat
nööri ja paljon m uuta saman- halpahintaisitnpia
painotuottei-
karvaista herrasväkeä, josta työ- ta mitä on olemassa, ja vielä
väestö ei voi toivoa mitään. Mut- halvemmaksi m uuttuu niiden hin-
a p<»lttikojtsijat toivovat uudes-jta, kun ottaa lukuun niiden ar-
ta lehdestä saavansa aseen itsel- j voit tatsteluaseetia.
h-ett. asettum alla sen muka suo-1 M utta sittekin pitää Usea ^\ »-
b IJ • it*. ~ 1.
J k a j .a t muunlai- lainen tapanaan ajatella
~ à » Ä Ä k4n
T tl I L I U I I L i i i L U . d l ; . j i ! , j i
j| i
»i, , m ( O l i t H i i l i 1 rn I . n t . I l i l i r i l ' R n i l f l l l l L
J o s ly >\äenl- h*t< n tilausm ak-
väenlehden tilaaminen on erään m utta tinkii niiden lehtien liiti-
laista arm eliaisuutta, tekee sen na-ta. jotka ovat panneet »le- su' oli. ivat niin kork< alla, että
vain siksi, että ei kaikin paikoin massaolonsa alttiiksi, ¡»uoltaes- lehdillä »i u At-i-i »»11a ollett-
enää viitsi olla ilmankaan. Mu» ta saan luokkamme vapaustaistelu kaau ib,n»tiistul»»ja, itiin niiden
¡»orvarihhtien tilauksista ei kos jäin toim enpiteitä koko mailman asema <> i-i sangen hyvä. Silloin
*
kaan tingitä, eikä niiden k an n at junkkeristoa vastaan.
olisivat ilta»itustnlot käytettävis
¡•jellatsta voisi san» »a vaikka sä lehden alituiseen parantam i
tam ista pidetä miltään arm eliai
suutena. Se ostetaan ‘'tarpeen" kiittäm ättöm yydeksj. M utta työ seen. la silb >in kun ei olisi mi
\a a th n a n a !
väestö]) sanom alehdistö ei vaa tään ¡lakkoa ottaa ollenkaan il-
dikaan'
kiitolli-uutta, ei hvvvan- niotuksia, saisi m äärätä ilmotus
Amerikan suomalaiset työväen
tabtoisuutta,
ei arm eliaisuutta, hiuuat paljoa nykyisiä korkeam-
lelnlet ovat »»lleet kaiken aikaa
aan
mitkään kun- m
tn i ik
vaan
sille
oikeuden
mukaan
k s -i:
i ; s silli
i i lo i n olisivat ¡x»rvarit
paljon halvempia kuin esim. tä
luvan
kannatuksen,
jos
sitä
m
i
e
-
pakotettuja
m aksam aan enemmän
käläiset suomalaiset porvarileh-
Iitaan
pitää
aseena
luokkataiste-•
oikeudestaan
kävttää tvoväett
den, ¡juhlimattakaan siitä, etoi
lussa.
lehtiä ilm otustarkotjiksiinsa ja si
suomalaiset porvarilehdet ovat ol-
leet sisällykseltään vielä p aljo a!, ''y.»väen san,,maleh.listön ti- ten avustam aan tuntuvam m in
ala-arv,,isemmat kuin amerikalat- ! lan^ aha1t en:,t . mene luske,tien ty ö väen li ikk eei; agi tat sionia.
set porvarilehdet. Sellaista h e ti- " sakkal,k’ vuosivo,tto,hm , kuten
lä ta puolta liikkeittemme toi
porvarilehtien,
jotka
<»vat
sitä
minnassa
ei ole tu h ti n ä h täv ä sti
kistä saastaa ei luulisi kenenkään
voimakkaampia
lakkolaisia
vas-
ennen
ajatelluksi,
m utta et olisi
viitsivän sallia kotiinsa ja asun
taan
tappelemaan
ja
yleistä
mie-
haitaksi,
vaikka
se
otettaisi ker-
toonsa kannettavan, kuin ne sisäl
......
..............
lipidettä
m
yrkyttäm
ään,
mitä
r*n
vakavankin
harkinnan
alai-
tävät. Mutta niidenkään tilaus
hinnoista eixät työläiset pyri tin- ■'u ureniPi niiden kannattajäjouk- seksi. [ iktusinaksut f>k.-ivat s ia -
kimään.
j ko on.
neet olla heti lehtien perustami-
i Työväen sanomalehdistön ti- sesta saakka niin korkealla, että
A iatenapa 'a iu , niillä tai a lla , lausrahat menevät lehden sisä!- lehdet olisivat kannattaneet itsen-
sjom alainen lahtarilehdistö o n jlö n parantam iseen ja siis työ- sä. Silloin olisi nyt ¡<» mahdol-
t.tälläkin suhtautunut esim ¡suo-j v äenhirkeen
taistelukuntoisuu- hsutts pulina hintojen alentanu-
men
työväen
taisteluun.
Se
on
;
den
voim
istuttam
iseen. - los niin-
sesta
. ..
,
,
i. .
—
------- sensijaan että ollaan pa-
juhstanut vapautensa puolesta km sattuisi, että liikkeelle jäisi kotettuja puhumaan niiden ko-
taistelciat työläiset ros\»?iksi ja j m uutam a sentti yli sen. mitä se rottam isesta kohonneiden liike-
murhaajiksi, etkä tyydy \ielä sii-j tarvitsee välttäm ättöm iin liike- kustannusten takia.
henkään, vaan parjaa lakkaam at-jkustannuksiinsa, niin eihän niis-
Mikä bvvänsä työväenlehden
kaatuneita to\ ereitainme. N ii-p ä vararahastossakaan .olisi hait- tilaushinta onkin, ei se koskaan
tä jotka ovat koettaneet kukis- taa.
ole liian kallis verrattuna leinlen
H ® 'a®uluokan v u o s i s a t a i s t e n M i tä varmemmalla taloudclli- hvotvvn, eikä se ole suhteellises-
pytive.ien tvrannivaltaa Suom es-, sella pohjalla työväen sanoma- ti niinkään kallis kuin pörvarileh-
sa ja \ enäjällä se häiritsee vielä lehdistö
on. sitä
............
‘
• det
- ovat. vaikkapa se olisi puolta
hdtsto on.
vähem m än*sitä
haudassakin, jos se vain suin uskaltavat kaikki santarm it* h ä - ¡ kalliimpi kuin tie. silla niin pal-
kin »m mahdollista.
tyytellä. M utia huonolla puolella j<»a paremmat ovat t \ »väenlehdet
Ja tällaista hyenalaumaa kan- »»levaa lehteä kiusaavat pieliini- sisällöltään
n . t t a » t . ovaeat:» tilausrahoillaan. m attaa m atch;it.
Inhan Kumua