Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 2, 1918)
TOVERI — TOVERI U a n e n lu om aiiixn t/övlen MneakianAtujt, Urne«tyy A itonasi*. Oregon, joka p ilv i paitsi sunnuntaina. Umotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ilmotukset $1.50 kerta ja muiatovarsyilia $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto-, ja uimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, n ai ma il ruot ukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin- ^ ¡ t ä - k y l l ä k u lje tta a VVashiugtoniin, D. C., pujen lopuksi ainoaksi mahdolli-'olisivat hänen laskunsa jo aiko-! lätissä, mutta sen arvo ei - ' vaikka n iitä ei saa siellä pitää u i n - seksi pelastukseksi mihin ihmis-1 ja sitte osoittautuneet erheellisik- Tutuistakaan alene. Marxin OpU tavänä. Täm än päätöksen johdosta kunta voi toivonsa liittää. j m ja sellaisina jääneet unohduk- saattavat olla työväestön SUU-: Ja niuut Colum bian piirin - ---i 1 I : I i t . i I « 11 • • I i« --t 1 t I * 1 • 1 t I I I M . . I ' » 1 1 i l s l Î Järjestömme asioita j • • ;; käsittä- 1 läheisyydessä olevat kaupungit ovat ¡.f.$,■$ | $ H H I i 1 1 F H 1 1 1 H H 1 1 Sosialismin teoriain paikkan-; s1” 1- sapitäväisyydesta oi. näihin saak- Mielenkiintoista on tarkastaa, m ättöm iä, m uita sillä ei ole suin muodostuneet keskuksiksi, joista va- LÄNS|P|IRIN ORGANISEERAAJAN TO IM ITUSKUNTA: kielestä suom ennetaan vapaasti. tuohon "kul- ALFRED HAUTAMÄEN TOIMINTA- W. N. R t V O LAURI MOILANEN ka väitelty ja luonnollisesti niistä miten suuri vaikutus Marxin kaan todistettu niiden arvotto k ¡juom ia läh etetään TILA U SH IN N A T ADOLPH SALMI A. B MÄKELÄ vaan” pää- ja hallituskaupunkiin. Sit- • RAPORTTI M AALISKUULTA. 19’3 Y ndyavalloiaaa ja Canadasaa: SULO SYVÄNEN edelleenkin. Niilien aatteilla ja opeilla on ollut työ- m uutta. Sähköäkään ei ole aina Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta. .$2.25 väitellään K ok. Kuul. Kolelid. i 1 kuukautta.........$L35 1 kuukausi... .50 on selitetty olevan paikkansapi-j väestöön. Sankat joukot ovat tunnettu, ja kuitenkin sillä olisi ta tie ty sti on noille kaupungeille suunnattom at tulot* Jos nyt ry id \t- Suomeen ja muualle ulkomaille: 16 1 TOVERI Yksi vuosikerta. .$6.50 6 kuukautta. .$3.50 täm ättöniiä ja m ielikuvitushan-. kerääntyneet niklen ympärille, se ollut sama käyttöarvonsa jo vuo tätsiin onnellistuttam aaik M arylandin 2 p. C ataldo. Ida (THE COMRADE) 17 1 1 3 p. Cataldo, Ida........ SUBSCRIPTIO N RATES: veita, joilla ei ole m inkäänlaista' m yönnettäköön, m utta valitetta- situhansia ennen meidän aikaam valtiota kieltolailla, m erkitsisi se tuon 4 p. Cataldo, Ida 30 In the United State» and Canada 1 The organ of aa Finnish workers in kultaa m univan hanhen tappam ista. ; 6 p. N orthport,W ash. 1 d*d,.F« " Ä s ± ,y . j r ir J m ^ : : } L 3 5 o n ^ X t h ' . 1 :U.so? käytännöllistä m erkitystä, .uutta ' ’van suppeissa piireissä niitä kä- me. 40 $6.65 at Astoria. Ore., by the Western Work- Advertising rates in effect July 1, 1912. 41 ? siltikin täytVV lliidell kiiv aillipicil sitetääll läheskään täydellisesti 7 p. N orthport .W ash. 1 35 Saksan sosialisliedustajieti e- men's Publishing Society cents per inch. Special discount is allowed isät kieltolaikia kaikkialle m uualle, 9 1 9 p . Roslyn, W ash. . . ANTTI J. PARTAN, Manager. lor larger and continuous advertisements. vlhollisten, kapitalistisen järjes j a selvästi. Ikäänkuin kohtalon nemmistö e1 voi alentaa Marxin . , vaan ei M arylandiin. Sellaisia "va- --------— ------------------------------------------------------ _ TOVERI. BOX 99. ASTORIA. ORE. 4.25 1 26 tclnuuv valtiohpitajam , asettaa : jV ana voitaisi mainita, että hänen ' elämäntyön arvoa, vaikka junk-i kauniuksen” m iehiä ne p o rv arip o liti-: ; 10—Roslyn. W ash. Catered aa second-class mail matter July 18. Huoneusto sijaitsee lO.nnen ja Duane katu- 39 2.65 1 13—B urnet, W ash. 1912, at the post ali ice at Astoria, Oregon,! jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, niiata käytäntöön osa toisensa i oinan kotimaansa, Saksan, sosia- kerien onnistuisi tuhota työväen-; koitsijat ovat. under the Act of March 3, 1879. toimitus 832. 35 1 14—B urnet. W ash. jälkeen. voidakseen enää ollen- liitit, joiden olisi luullut olevan liikkeen koko mailmasta. Kom 28 2.75 1 ' 15—W ilkeson. W ash. SILTA CEYLONIN SAAREEN. 20 5.(10 kaan turvata kapitalistisen jär-i selvillä suuren esitaistelijan ti munistisessa Manifestissa seitse , 16—W ilkeson, W ash. 1 2.10 23 1 i 17—C arbonado. W ash. jestelmän olemassaoloa peistä, ovat antautuneet jttnkke m äukvm m entä vuotta sitte lau- 2Í» arbonado. W W a ash.. teelliset perus- risiidn aseenkantajiksi sen maan - sutut ajatukset ovat h*storialli-ite!ma 0,1 p a ra s ta ik a a englantilais- 18—C jg C arbonado. sh. 1 1 Sosialismin tietee <»«» . . . : . , • I • , . ", - , • •• . • intialaisen insinöörim ailraao h a rk it-;2 20—Tacom 0 —Tacom a, W ash... ash. 1 m yksitvisomls ; työväestön kukistamiseksi, jossa siä totuuksia, jotka yletspnrtei-l „ . . , 1 60 teet sisältävät opin 21—S eattle. W ash.... Ruin kiinteän rautatieradan juhta- 22_ S eattle, 1 (tusjärjestelmän hy ylKäänn>esta jdjM ciixin oppeja on käsitetty tä \- >e>ti pitd\«it paikkansa kaikkialla. 68 22—S eattle, W W ash. ash. vhteisomistuksen asettam isesta dellisimmin ja niitä seurattu puh- Ja Pääoman kolmeen niteeseen si-' m isesta Btu-Intian kaaklioiarannikol- 23—S eattle, W ash.. . 1 80 .-.cii tilalle. Ja missä eivät valta- taam pana kuin missään muussa sältyy yhteiskuntaoppi, jota p o r - l t a Ceylonin lu o teisran taan . Tällä 24—Ju a n ita , W ash .... 1 30 1 lie I herjat olisi nvt joutuneet turvan- maassa, nimittäin Suomen työvä- var‘en tuhannet taloustieteilijät välillä on useam pia isoja saaria, ja 24—S eattle, W ash. niiden välillä oleva vedenalainenkin 29 -F ra n k lin . W ash. 1 12 ' tumaan siihen. Sosialismin pe- eston. Sitä ajatellessa ei katke- turhaan jäytävät ja vääristelevät. pohja on siitä om ituinen, e ttä siinä 36 30—Black Diamond, 1 Sitä saattaa jiarjata ja olla ka- tuontuostakin on kohoum ia, joi ka 31—Black Diamond. 1 90 42.00* rusoppien mukaan vain yhteisö- rt,miellä tando olla rajoja. m istäs (yhteiskunnallisiin tm»-; Mttttih siinäkin on huom attava, Esittämättä, m u tt a s e n e n e m p ä ä laskuvcdellä paljastuvat. T ätä “A ata-j >>■» 894 $65.40 j tanto- ja jakov ahneisiin sovellu- että eivät ne ole Marxin opit, ¡ei siile voi. lettuna) \ oi tehdä yhteiskunnan > jotka ovat johtaneet Saksan so-(tyksvn täytyy tukehduttaa its e ' ca aikom us k ö y ttää ratap en k ereen O saksi ovat kyseen-i kyseen- ¡ 1 . . . . , , ii- , : • i- . • • ’ < • • 1 • . , . perustuksena. P aitsi tov H au tam äelle tilite t unkkerismin k a n n a tta -; itsensä. j ja j; • j jos -! • , itsensä, se saa esteettä jät . koskenaan , a y h d iste -; t y «j I 1 e e d n e e lle n e e t n .1 j jatkumisen a itu in ii. u i ntahdollisek- , stalisteja j j junkkerismin j a |a ise t gaare t jo i sum m aa on tilaisu u d e sta tilite tty Niiden mukaan ajaa v ksityis-' luisessa, vattu töiden kasittämät-1 ktia. niin -e näyttää tukehtuvan ty t; niinpä rak en n ettiin v. 1914 Pam- län slpiirikom itealle vielä $5.90, joten j kapitalismi kerran sellaiseen tömvys. Olisipa Marx tiennyt syn vereen ja sen mukana ihm iskun-- tain-salm en poikki silta, joka v o i-! Black P ian icn d in toverit kokosivat daan avata iscm m ilie laivoille. Ah H a u ta m ä in lu en to tilaisu u d essa länsi- 1 mailniankaa«»kseen, jossa perika- nyinmaansa — josta luinen oli ' ta vuodattaa verensä kuiviin, m ' van auki on vielä M anarin ja jfci- piirin a g ita tslo n ik a ssaa n yhteensä to uhkaa koko yhteiskuntaa, la pakko elää maanpaossa nelisen-' Ainoastaan sosialismissa i l.vmmenta . . . i . -i • i • -i niesw aram in sa arten väli, jota n y k y -‘ «47 on Rt»ck Dianioiidin to v erit ovat vuotta — tvovaeston i pelastus, a siksi onkin mailman ............. . . . . . . »iacK um inunuiu . kukapa kkdtää. etteikö nyt oltai ... , ’ . . .... , aan kuljetaan lautalla. M uuta Aata- ym m ärtäneet sen seikan, e ttä luen- iinn perinpohjin tahraavan kai- tvovaestolla svvta kohottaa koi- , luni . « s 4L*si’a olevat . 1 , 1 , i sellaisen kynnyksellä. 1 .1 j - ' . . . au.,et ovat amo- noitsijan llikkeellap ltäm in en m aksaa ovat tehneet velvollisuutensa Miten hyvänsä selitettäneekin leiinnuin mitä hänellä eläissään minkertainen eläköön sosiahsmil- asiaan ihan pienillä aluksilla kuljet- j a 11 li, häpäisevän hauen muistonsa, I le, silloin se parhaiten kunuioit- tavia. Asiaa käsitellessä siviili-insi- a s j^n edi3*äaflaeksi. O ttak aap a toi- liu.iimantapahtum ien kulkua ja la- taa sen miehen muistoa, joka ei nöörikunnassa on ilm ennyt, e ttä ky- set> in l;sa<tot Black Hiamondin t o olid hänen ilmankin raskas eia kehitvstä. niin ainoastaan histo ollaan m ieltä: v ereista esim erkkiä ja nyt ensim äi- ollut vielä paljon ra s -: pvrkinvt esiintym ään suurena syniyksestä , , . . kahta . . rian materialismin perusteella m a n s a ’ . . toiset ehdottavat täysin suljetun yn aeksi työksenne liity ttä k ä ä länsipiiri- . ] , 1. o n a n a , v a a n 1 ’ä ä n "il n i\ tenälsen ratap en k ereen rak e n tam ista kom itealle m ak sa m atta jä ä n e e t vero ' uidaan sitä käsittää sellaisena, ‘'‘‘'’h"- M utta silla miten joku, ta t j k ä s i p e r s o o n a llis u u d e n , u n o h ti lt- koko välille; to iset taa s arv elev at I rä stin n e , kuin se todellisuudessa esiintyy. jonkun maan työväestö. o o itta a ' scusa, voidakseen palvella työ- ettei sellainen umpinainen penkere T overillisesti, » 1 Ainoastaan sille voidaan raken- kestäisi rajuja m onsuunim yrskyjä. A. MÄKI. länsipiirin siht. väestöä, ¿osottamalla sille tien Marxin opit, ja mitä lie todelli Jos aatteiden ja aiatussm tn- esimerkki yhdestä ihmiskunnan ; taa pettäm ätön selitys tajiahtu- vaan e ttä olisi jä te ttä v ä giukinaisi i tien suhteenkin voitaisi käyttää jaloimm ista jäseniltä, m utta hä- , mahi kululle ja ihmisryhmien suudessa ovat. ei ole mitään o-¡pois kapitalismin orjuudesta. lom apaikkoja. joiden yli teh täisiin i P Ö Y T Ä K IR JA , leellista yhteyttä. Kalleinkiu j Siinä Marxin elämäntyön suti kaarisillat. M olemmat puolet ovat W ash, suoni, valtiokoniiiean ko sananm ukaisesti samaa m äärite!-• nen nimeensä liittyy ikäänkuin ¡ toiminnalle. jiäärlv saattaa tahraantua siko-i :i ansio. siitä yksim ielisiä, e ttä yritys en to-1 kouksesta Taemmassa huhtik. 28 mää, kuin esim-. teknillisten kek hauiakirjottis koko porvarillisen S 'sialismin perusoppien teu te tta v issa . V älim atkaa en kaik-j p. 1918. S aapuvilla olivat Kuuk, sintöjen suhteen, niin voitaisi ajntusm aiim an perustukselle, yk- Marxin elämäntyön jalkeenjätt k ¡aan vain 36 kilom etriä (110:11 22’/2 Iluuttila, Valley ja Allin, taco- nvt sanoa, vietettävän tieteellinen silollisyyskäsiti kseile, niin emme rniin perinnön — mukaan v a llit-! = mailia I. eikä koko m atkalla ole sen m alaisia; L ahti S e a ttle sta ja Mä seisiaiismin keksijän sata\Uutis- saakaan antautua persoonailiai • ee yhteiskunnassa taifkoamaton suurem pia vaikeuksia kuin oli kmi-j ki C arbonadosta. »nisällä ” ni**rlrauiaiiellä ' Am ril.an 1 1. - juhlaa. luun. M arxista emme pyri lm*- luokkataistelu. Ja jos siitä o n ' g im n tere elta Floridan salm en pci Tov'. H. L indqvistin tilaile valtio- Sosialistisen yhteiskuntaopin maan mitään ¡hiueolentoa. jonka koskaan voinut päästä vastahn- 3 ; Key W est'iin, joka rata kuiteti kom iteaan k u tsu ttiin Hulda Allin. ja m aterialistisen historiankäsi-'• lapsuus jo olisi ollut tavallista v äittäm ättom ään selvyyteen, idin e, » > on 155 m ailin pituinen. ' ! . . . AR- .ia . hauskaa pientä «t.nankumoust:», t,vksvn niultci an ei kuitenkaan i huomiot.i het atta\aiinjn, vaan i.i nvt siitä pääsee. Venäjän ja SLAAVILAISET I T a V A L L A N W ash, v a lliin s. s. o:- astoj m kesä- jossa ei ollut m itään e rittä in hirve- MEIJASSA. Kaksi Viileä. aatteita keksitä, eikä suunnitella,' tamme hänet \ain tv >väeston e Suomen tapahtum at ovat ikään ( T r u e tr a n s la tio n file J w ith th e P o s tm a s te r . ä l ä . Kello kahdeksalta aainusin val- ju h lap aik asta olivat » LStOt äänestä- A s to ria , O l ì . . M ay 2, 191 nect. vaan ne svntvvut. M utta siitä laji n horjum attom aksi asian: ja- kuin heijastus'aloina, joiden a- b a t / M-ction , i rr„,- •et. a'„ M h. 1917.1 , lankum onkfeiliset kokoontuivat paiat- 1 1 r o r tra n s la tio n filrd w ith th e F o s .n ia s ti , 19 of the Act of Oct. „,... ia, tiu * ., May 2. 1918, us S eattle T :a G .- II. , , , . . . - .. I .-ini edustalle m elusivat kalite< n- 1 1 Vt.m.i, <>t... m .e _. i i . - i< ¡ue. i vnlla nähdään, miten luokkaedut ja huolim atta on niissäkin liisi oikd- jaksi, yhdeksi niistä miljöön ota, hy se c tio n 19 A ct oi of o O c c t t. . tu 6lh li, »>ir I ta h a la ts e s s a < 1 m e r e d e .la S e r a 1 > t»y lv ot th e .vei Tacom an s. s. osasto 16 0 0 t< fsta saakka päivällä. t H itto tiesi, lisvsti tarkoin m ääriteltäviäkään jotka ovat kaatuneet taisi.•kissa. opuilisesti määräävät yhteiskun- Iclideraä R irjctetaan : .Ville keisari ja Bill Sunday, on tä l W i’.kesonin s. s. c sa sto 0 tl 5 T sekkiläls-slnvenialaineu kiihotus; I n iitä kaikkea he siellä lienevät liini- lä pallolla, molemmat, sellaisia, e ttä nekohtia, joiden mukaan yksin-J joukon ja liikkeen rientäessä ’iä llis e t s u h te e t , m ite n v a lto je n •» II New C astlen s. s. n. n •> väliset ' ’liollisuiissuhteetkin nitto oli paaasiallisinipiu s y iti niihin tap-l l dclleet. Kellon lyötyä kaksitoista jos he eivät ole hulluja, niin tekey Keslya s. s. osasto . ... o •» pa aikakaudetkin saavat nimitvk- etexiij»ain. 4 he läh tiv ä t päivälliselle, ja kahteen tyvät hulluiksi. Edellinen en saan.k A berdeenin s. s. o. S ei - pie.ihii’., m itä U ivalta s o d a n a l k u - •» ♦> 14 o sensä. Lulheruksvn nimi e s im .i Persoonallisia uhrauksia ei ilo s tu v a t n i u l e u m u k a a n . asti vallitsi palatsin ym pärillä hau v.U.ieissa joutui > kärsim ään itäisellä jum alan kynsiinsä ja paki t taa sen 1 0 liiti' v erottam attom asti uskon-¡ Marxilta suinkaan puuttuisi, jos v e n n n in o lis i m a h d o to n o s o ila a . ; rintam alla. Bööniiläiset eivät tyyty dan hiljaisuus. Kahden tienoissa al tanssim aan pillinsä m ukaan. T oisel Carbonadon s. s. osasto 9 H oquiam in s. s. osasto 11 0 0 koivat he ta a s m eluta, ja sitä kesti m iie n t y ö v ä e s tö n v a lt a a n p ä ä s y n . puhdistukseen, jota pidetään ra < niitä haluaisimme kuv ailla ja esi- neet vain siihen, e ttä kieltäytyivät la taas en piru n arussa, ja hän h ä r 1 puoli viiteen; silloin alkoi oluenjuon- • ,i, - . ,n . .. , . , . ¡puoli vapaaehtoisesta rah allisesta nää sitä katselijan i huviksi. Mikä japaaluna keskiajan ja uudenajan teliä. lian uhrasi toiverikkaan c s titlllis e k s i kapitalistini»»0K .1 t>u 63 11 5 , . i t i . 1 ., ............ . , . ti-aika. H äm ärissä he tulivat kol- valunko, e ttä Barnum on kuullut! v almis p.uiemaan kaikkensa p e- a v u stu sse sta ; sikäläiset s o ta jo u k o t' historian välillä. ‘.tulevaisuutensa, hyvin palkatun Siis kesäjuhlat tullaan v iettä m ä än loannen kiurun. Ilm aa tä risy tti hel- kapinoivat liikekannalle a sete tta essa . ; vetlllinen m eteli, .uhkaava ulvonta ja Viiiinaisrcom alainen rau ta te h d a s löy S eattles.mi Ja samanlaisessa iiistorialli- A irkam iesuran. yhteiskunnallisen li>n. \ errattttnä ennen Marxia val S;s tsekkihiinen varusväkirykm ent- : korvia sä rk e v ä t laulun säveleet. En sessa merkityksessä liittvv Karl ■ asemansa ja siis persoonallisen detty E nglannissa. ti kieltäytyi läh tem ästä Praagista. O sastojen jotka o tta v a t osaa nä.v- Marxin nimikin työväenliikkee-i ,nukavuuten-a, esittääkseen aja- linneeseen Aatteelliseen sekaviin • vangitsi sellaista vaativat saksalaiset si päivänä m uuun ryhm ä oikein yrit- Tem pleboroughin te rä s te h ta ita laa töskilpailuun, olisi ilm o te tta v a v.-k. ! ti laulaa M arseljeesia. Se oli kau .... •• mailmalle sellaisina teen, ovat Marxin opit kuin kir upseerinsa ja taipui vasta, kun sa k sa huom attava k irjurille kappaleen nim i toukokuun seeu ; Marx. ci keksinyt sosialis-. 111 <<ensa heinta koko vallankum ouksessa, sillä jen n e tta e ssa on tehty laiset joukot saivat sen lannistetuksi. kas päivä verrattuna aam uhäm ä lian vuo ne omasi. m uinaislöytö. E nsiksi tav a ttiin niui- i 19 päivään m ennessä, e tte i k a h ta sa- mia, m uita hän puhdisti sen teo- 'tiin lian he lauloivat päin hiiteen. Portin sul Pisekin 2: n ry k m en tti kieltäytyi rään. Kuva todellisuudesta on kem isaikana riensivät kaikki k iire im -, r a ' s l ‘ om a.uinen leiripaikka, jou.-.a ’ m aa laista n ä y tö stä tulisi kilpasille. koko rcettisesti tieteelliseen selvyyteen, datti 1 ’ää< >:na-te» tkseensa 'm a rssim a sta W allievoa vastaan Ser-1 uhteellisesti hyvin säilyneet jäännök- selvä vasta päivällä; aamulla se 4. m iten tiellensä; verensä he kyllä van-, lia tu n elämäntyönsä ansio on sii lieid.evän sielunsa, uhrasi sen liia ssa . S iitä am m uttiin joka kyin- oli p o istettav a teh taan lisäraken- V alliokom itea pyytää osasto jen lau- noivat vuodattavansa vapauden puo- elinvoimansa. per- saattaa n. yttää vaikka miltä, oi. nä, että hän ensimäisenä jaksoi luomiseksi llvkm ' *U’ ll1' ' t? jm * cntti m i_ kieltäytyi le a ' l j loata, m utta siltara h aa eivät ru v e n -’ Ini!' 8*’ n S i’ie tav attiin mui-1 suntoa m inkälaista palkintoa osastot katsoa lapitse koko yhteiskunnan heviisa ja itsensä. M utta senhän la aivan t.iydellinen harhakuva ‘ •* a ........! ».n. 1 ‘ - ,,, e , m aksam aan. S euraavana päivä- liai -room alaisia a. eitä ja varu steita suosivat., joko k iertäv ä ä tai pysv- alkolva{ he U as a h ls tJ . Ja lu jta ' sekä ta ita v a sti su u n n iteltu ja lik a jo h -, v ä is ti? taloudellisen kehityksen, käsittää o .u , telineet niin lukem attomat kin. Sellaisia olivat kahdeksun- ka k y m m e n e s n ,n s a m m u ttiin . la rykm entti ei sitten k ään hiev ah ta kesti kauan, hyvin kauan. Äitini. jo. ; "öaii teitä. M erkillisin löytö o,i k u i-, toistasataluvun alkupuolen sosia ihmiskunnan historian to d ellisetm u u t. o. nut ¡laikallaan. I nkarilainen tykki-j ka sillä aikana vielä hallitsi minun m uinaisroom alaJuen raciateh- tutkim uksiensa tu-J Ellei hän olisi jättänyt jäl- listien Yhteiskuntakuvat. Ile koet N.i y t el mä seura i n kyydit ja kulut perusteet ja väki silloin teu rasti loput ry k m e n tis-» puolestani. sai tuontuostakin hermo- -a3- j ° hSa rocm alaiset legir onat vai-; (ivat keksiä järjestelm ää, joka it suorittakoon o sastot, luksina jätti tyov äe.-töiic av at-1 keensä sitä tienv iittaa, joka si lii. K uitenkin itävaltalaisten hyök aseensa ja sotatarpeeusa. kohtauksia. M inisterim m e tuli use 1 m i. liv u t 6. r ollut uiv(lellinen, kunnes käys W allievoon epäonnistui. nun» aatteensa tieteellisen pate ; siiltyy hänen svlittämäänsä tie- iisi kuonakasoja, joo jolta i M r ,,i i„ ,;,.„ L-..1Ö» • , , •, ■ . , aaim an kuin yhden kerran k a l p e a n a Vielä ‘eia (avattiin » « '.itu n i icuonanasoya, J v ila puhujan hankkim inen jä te ttiin S a m a te n 3 6 :s ts e k k ila ilie u r y a m e n t - • .... t a i k i n a l l a k o e te ttiin s a a d a s e lv ille . J vvvden t<’dj-tam i s e e n . sekä siten i teelliseen sosialistniin. niin hau M a r x s v lltt* « irjC h tt lilllt 11 k , e l l i t . . .......... , ; ja peloissaan luokseni sanoen: “Kuu-1 clUKUUd“ a Roi le m m suaua soiv rue, k esaju h lak cin ltralle. prinssi, tuota m eren myller- inilta seuduilta täällä k äy tetty rau esitti menetelmän, jonka avulla ta ei m uistettaisi sen enempää tv v ä u ti'.» >t;uit»»v u in u e n lu ib c u ia tr ennem m in te u ra stu tti itsen sä e ra a l-: li unkarilaisella arnieijaosastolla aina sellaisiksi. ‘K uulen.’ ‘Mitä mei- tam alm i oli kotoisin. — O m ituinen ry s iä . tvö\äestm i vapauttam inen on kuin niitä muitakaan, jotka ovat ;a mu»»di»stuv an L p iirik c n iite alta p ä ä te ttiin kysyä kuin läksi hyökkäv’ r k u llo in k in v a llits e v a t K ' " " „ f , . 0 «liin on te h tä v ä ? ” - R e lftu tin olka- sattu m a vain on. e ttä nykyaikainen • lu p a.agilaatlG rin m atkasuunnitelm ia, tnillaisi; mahdollinen. I vuosi-alojen taistelujen mukana •suhteet edellv Itävät. ir^ ‘’ h e U ^ n J ^ - räh ä n L “ Miksi r‘*cidän p itä i*' tebdä tCräStehdU8 ° D ‘ ’un sa,n a’la p aik a’‘ 1 e ttä onko hän liikkeellä vai kotona? Satavuotisjuhlam m e ei kuiten-Jkaatuneet, tai taistelleet elinai tuotan!» . - i ä nti», joka oli heiO anyt P«i" ni[- :iu? s „ laRkaa its e s tä ä n . (K at. la, m is s ä -jo 3,000 vuotta sitten eli ! ;; Marxin m a n s io e* »»«e nrots a a u n e e n s a , preussilaisen k aartin ja u n -. , ,, , . . . ., ¡« riu tn a h iiio i ra u ta te h d is kaan ole täm än Marxin työn sa- kansa, u h r a t e n ¡L iik k e u sa. .......................r . .................».»..K, .... ... H .iio.m ,, ! Kelloanr.) Nyt on kello puoli m m nam room alainen rau tateh d as. ; S euraava kokons pidetilan tnukok. taistelun asettam ises-a yiiteis- i kariiaisen lionved-o-asion ristitu len neljä; tunnin kuluttua lähtee vallan Sosialismin tieteellinen selvvvs 26 p. klo 12 päivällä T acom an s. s. tav uotismuisto, sillä se on ollut ja am m uttiin viim eisien K ANSAN-" V ALISTUSTA.” kunnan kohtalojen pohjaksi, kn- .-laiaaizu« a!ai;-ek.-,i kum ous oluen juontiin.” | osastbn haalilla. ei johdu Marxista, vaikkapa hän valmiina tuskin kolmatta osaa ’ m ieheen. to is in a a n s e li te t ä ä n , v a a n sn 9. H einäkuulla v. 1916 p itä iu ä ^ ä ä n , ten sattuikin siksi, joka sen ensimäi- Osa 3 5 :tta Piisen n ry k m en ttiä on PORVARIEN K I ELTOL AK IH ARR AS- vuosisadasta. Alkaen nelikym kokouksessa päätti lih a tru stin johto— P öytäkirjan ta rk a s ta jik s i tu liv at TUKSEN MUTKIA. nienluv ulia. työskenteli Marx senä tajusi ja niinollen esitti sen nä. e t t ä lian osotti sen o evän n jsj Uj karkaam aan venäläisten pue- 11. Ilu u ttila ja O. Kuuk. ku n ta ryhtyä levittäm ään “ kanaan niiden pohjana. M a rx ei l u o n u t ielle; jä le lle jiä n e e t joutuivat preus- väsym attom asti kuolemaansa as tyoviiestoii käytettäväksi. Jonkun K okouksen puolesta Niinkuin m onessa m uussakin valli- v a listu sta ” sanom alehtien välity ksellä. h d t ä ä n j ä r j e s t e l m ä ä , ei m itä iin o tiaisten jn itäv altalaisten teuraslet- toisen olisi ennen |>itkää täyty V. 1917 yksi tru stiin kuuluvista yh ti vuoteen 1883, ennättäm ättä W. Allin, k irjuri. vhteiskuntasuunnitelm aa. h ä n a i- taviksi. Samoin karkasi osia 13:sta cssa, on myös M arylandissa lainlaa- H yväksym m e ylläolevan. tiöistä, A rm our & Co., yksinään tijakuilta hyväksynyt koko m aata kä siksikään vielä viimeistellä elin- nyt esittää se sama historiallinen . . i . • » , Ja " 3 : s t a r y k m e n tir iä . n o a s ia a n o s o tti, m ik ä v h t e i s k u n - , . , . . .. H ilda K unttila. - S:s Prnagin rykm entti poistui ita sittäviin väkiiuom ain kieltoa tarkot- käytti tähän “ vallstuaM arkotukseen i O skar Kuuk. tehtävänsä päatarkotusta. sosia osa, jonka Marx esitti. 1 m iljoonan dollaria; kaikki viisi li- ta oli,, milloinen se oli ollut ja , a lta la ise lta rintam alta, so itto k an .a j ,:ivan lisäyksen oteltav ak si YhdyAval- Kun me vietämme Marxin sa L Ä N S I P iIR IN P U H U J A N M A T K A listisen aatteen kehittäm istä täys millaiseksj se s e k a vo i, e t t ä o n etu n en ässä ja tsek k iläistä k a n sa llis-! ,a ^n perustus.akiin. Kansan ¡o ra s ta h atru stiin kuuluvaa yhtiötä k ä y tti-’ W A S H IN G T O N IS S A . tavuotisjuhlaa, niin antautukaam ¿eiliseen tieteelliseen selvyyteen h a rra sta v ia vakaum uksen m iehiä, vai vät yhteensä noin 3 m iljoonaa d e l- , p a k k o muodostua. M a rx t u tk i lavina laulaen sekä huutaen “elä TOUKOKUULLA: la tia tuohen “ valistustyöhön”. Tain • sellaisena kuin hauen alkuperäi- me tarkastam aan hänen aatteel- jä teki havaintoja, taistellen v a r-' köun • Samaten kapinoivat 11.s, mitä? ............... 4—5” S attui kum m inkin niin hullusti, e t - ; pä se selittää, niikt i tu Haisen “ va- p,in| an .';,„ hiilillä nen ajatuksenpa oli. M uita k u - j^ sen tvöiisä hedelmiä. Miten 102:s ja 8 :s varusväen rykm entti. ............... 6” sin harvalukuisan toverijouKon l t paria päivää m yöhemmin tuli s a - ! list uksen” vaikutuksen ala in -n per W oodland ............... ten bduottu. aatteet eivät ole vk- ° ' ;)t {»’’aneet paikkansa ne tie- Sellainen m ieliala vallitsi Itävallan ............... 7—8” vai lain laatijak u n n an k äsiteltäv äk si | varilehdistö oli niin vaitelias lihatru»- L ittle Kalama . . . . ............... 9” sityisten keksintöjä — enempää sosialismin peiiaatteet. tukemana taistelua, jota vastas slaavilaisissa ry km enteissä; u o ani- mun ¡ iiw aco ..........................................H —12 ” m uutosehdotus M arylandin valtion ti» k-nskevain tutkimus,«»« suhteen Ilwaco tiu koskevain tu tk im u s,en sa oli koko niailma. Ilän ikään-, man Luin yhden kerran niiden me- kuin teknilliset keksinnötkään i“ ' 1"'1 1,13,1 kisni. Siina, hänen elä- Deep R iver (P uhuja tulee. Jos o sasto kuin jaotti yhteiskunnan alkute- neituly pelasti peräytyvät vimäläjset i iiiaän perustuslakiin, jonka ehdotuk- Saksalainen ja ranskalainen väri ka timo voivansa jä rje s tä ä pu h etilai tarkem niin katsottuna — niitä ! mani-.iiiävä"-ä ansiopitole>>a. on n tar-iot uksetta oli laitta a tätn ä j suuden.) Brusr.ilnffin kiloihinsa, eritteli sen osat er*l jau‘ut»m;ta saarroksin. Il, aisti. v.tin kehitetään entista selveni-j nlc'-';i atm Itävänä perintö, jon- , ' Ja , , .. . ja K erenskin hyökkäyksin« oli tsek- vanha hyvä valtio “ kuivaksi". S. s. osastot) V alm istakaa toveri ‘ ilh.Iu ä än esti voim akas enem m istö; M ünchenin taidenäyttelysi i Uaije- H autam äelle niin hyvä puhetilaisuus mik-i. Niinpä Marxinkin .ilot-, kalais’ i t u ^ i n kukaan ykMlö on lein ¡a tarkasti kunkin toim intaa kiläislstft sangen su u rta apua. ja liikuntoa, ^ikä miten mikin i tuota ehdotusta v a s t a a n . sa v. 185(i oli näy tteillä my» ; <»r I- kuin m ahdollista. Iln n tta m a lla jo ta tn a a uraa ovat toiset jatkaneet, jättänyt jälkeeaisa. Nykyajan ta M is iä johtui noin k aksinaam ainen tä toisarvoisten r a n t a l a i s t e n tain i- nliu aikaseen, e ttä kaikki voivat j ä r varsinkin hänen elinikäinen työ pahtumien valossa tarkasteltuna seikka vaikutti v hteisrakentee- m u k a v a a VALLANKUMOUSTA Iijoin m aalauksia. Saksan silloin e h je s tä ä a sia n sa siten, ettei kukaan V allankum ousvuotena LOS tapait ra itliu sk a n ta ? ' toverinsa Engels, joka vasta vai lio tta a se kerrassaan loistavalta; seen. kä kuuluisin m aalari K aulbach oli voi sy y ttää m ulta kuin Itseään, Jos Aivan luonnollisista syistä. tili rauhattom uuksia kaikissa S ak ......... , , I «1 saavu kuulem aan. J ä rje s tä k ä ä il- Marx tutki kapitalistisen tuo niisti Marxin pääteoksen, ! Mao-1 tieteellisenä oppina kohoaa Ao- M arylandiin kolm elta sivulta rajut • sulien m äärään ihastunut ranskalais- taRlhl, ,os cj 1!ipani.n ; ( k a i i n yh. eankin pikkuvaltioissa ja kaupungeis man, joka sisältää hauen ajatuk sialisini kapitalism in aikaansaa tantotavan suhteita, hiiden kehi- sa, vaikka niillä joskus oli huvittaya- tuvassa Columbian piirissä — toisin i te a taiteilijain värityksen e te v ä n i-! deksi illaksi, sillä toveri H autam äen m aam m e pääkaupungissa m yydestä. e ttä hän huudahti: "Toti- ; ^i-sta puhujaa ette ole aina tilaisuu- sensa ja jonka oppi muodostaa masta ttiailmankaaoksesta J<uin tystä ja vaikutusta. I i e d e t n i e h e n ; kja puolensa. W aldeckin pikku ruh- sanoen, on voim aan sesti sietäisi koko M ünchenin taide dessa saam aan yhdeksi ohjelm an W ashingtcnissa tieteellisen sosialismin teoreetti mahtava graniittikallio valtam e tarkkuudella ja ennakkoluulotto- tin ask u n n assa y rite ty stä vallanku- kieltolaki, m utta siitä ei pantu T iedäm m e hyvin, et- ja su o rittajak si. sa ttu n u tk a a n ak atem ian kaikkine k am , psuineeft rjAudella hän toimi t e h t ä v ä s s ä ä n , m ouksesta kertoo asianom ainen rah- , , H * m eitä kynitään yh ten ään , m utta ren tyrskyistä. Sitä vastaan is sen perusteen. Muuan m inun, sen ylistetyn e=,imiehen. etu- m eidän on kulujen edessä selsotta- , , i i .i • ... . tinas Georg Victor ven W aldeck seu tulem aan varsin “luukuiva' la stkö tuloksetkin ovat min ,, & „ Jos persoonallisia ominaisuuk kee porvaristo raivokkaana, m utta J tuem ari W ashingtonissa en. näet, I n enässä läh teä m iehissä P ariisiin ja va. jo tk a jo olem me a sia sta kuusalla. , ........... .... . . . rasv alla tavalla: sia muisteltaisi, kuten prvarien kappalettakaan ei siitä irta u d u ; patkkansapitavta. Ellet lian oh- v 18<g odotleIivat minunkin ala erä ä ssä äsken p äätty n eessä jutussa j m ennä siellä ensim aiseen atelieriin. Toveruudella, W ash. Suora. Valtio- ’:2La ,, , i * »a aatteellinen katsantokanta edel se ei edes kulu, vaan kovenee ja si käsittänyt kapitalistista järjes- ¡naiseni vallankumousta jg ’.lommasi- tulkinnut tuon kieltolain sillä taval- m itä , v a su a m ,, m e tulee, opettelem aan k°n lltam atu lo t tu lev at L änsinllrtn » t i iatsio u ik assaan P ° lyttää, niin Marxissa oli-i meillä voimistuu alituisesti, jääden lop- telmää kaikissa vaiheissaan, nU npat sitä tehdäkin. Se oli om ituista la, e ttä kaikenlaisia väkijuom ia saa m aalaam ista. a m » 1 a lv ., I. t • ■ • • a , y* a •* e a ei a a « « e* h» — a a ■ a I J . . a .. a a : A 11 n r ille jo u k o ille v ie lä nyt . .. ,4 hi MAILNIANKATSOMUKSIA i i i i i M H i i i i i l i u i i i i i i i i ‘ U iiiiii i i i i i i : i i i . 'i i i i i i i i i i i i i i i i i i i t i U " “ ,M iiiiiiiiiiii'.i' n i i t i i i i i ¡ i H ii.iilu » it iiliiiM iir » iiiiii,iiiliiiiii: iiiiiil’ iiiiiiiiit iiiii( it iiin iii» K H .i« iii'i" i
