TOVERI
—
TOVERI
U a n e n lu om aiiixn t/övlen MneakianAtujt,
Urne«tyy A itonasi*. Oregon, joka p ilv i
paitsi sunnuntaina.
Umotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-
ilmotukset $1.50 kerta ja muiatovarsyilia
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit-
to-ilmotukset 50c kerta, halutaantieto-, ja
uimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, n ai ma
il ruot ukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
tulee rahan seurata mukana.
Englannin-
^ ¡ t ä - k y l l ä k u lje tta a VVashiugtoniin, D. C.,
pujen lopuksi ainoaksi mahdolli-'olisivat hänen laskunsa jo aiko-! lätissä, mutta sen arvo ei
- ' vaikka n iitä ei saa siellä pitää u i n -
seksi pelastukseksi mihin ihmis-1 ja sitte osoittautuneet erheellisik- Tutuistakaan alene. Marxin OpU tavänä. Täm än päätöksen johdosta
kunta voi toivonsa liittää.
j m ja sellaisina jääneet unohduk- saattavat olla työväestön SUU-:
Ja niuut Colum bian piirin
- ---i 1 I : I i t . i I « 11 • • I i«
--t
1 t I * 1 • 1 t I I I M . . I ' » 1 1 i l s l
Î Järjestömme asioita j
• •
;;
käsittä- 1 läheisyydessä olevat kaupungit ovat ¡.f.$,■$ | $ H H I i 1 1 F H 1 1 1 H H 1 1
Sosialismin teoriain paikkan-; s1” 1-
sapitäväisyydesta oi. näihin saak-
Mielenkiintoista on tarkastaa, m ättöm iä, m uita sillä ei ole suin muodostuneet keskuksiksi, joista va- LÄNS|P|IRIN ORGANISEERAAJAN
TO IM ITUSKUNTA:
kielestä suom ennetaan vapaasti.
tuohon "kul- ALFRED HAUTAMÄEN TOIMINTA-
W. N. R t V O
LAURI MOILANEN
ka väitelty ja luonnollisesti niistä miten suuri vaikutus Marxin kaan todistettu niiden arvotto k ¡juom ia läh etetään
TILA U SH IN N A T
ADOLPH SALMI
A. B MÄKELÄ
vaan” pää- ja hallituskaupunkiin. Sit- • RAPORTTI M AALISKUULTA. 19’3
Y ndyavalloiaaa ja Canadasaa:
SULO SYVÄNEN
edelleenkin. Niilien aatteilla ja opeilla on ollut työ- m uutta. Sähköäkään ei ole aina
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta. .$2.25 väitellään
K ok. Kuul. Kolelid.
i 1 kuukautta.........$L35
1 kuukausi... .50 on selitetty olevan paikkansapi-j väestöön.
Sankat joukot ovat tunnettu, ja kuitenkin sillä olisi ta tie ty sti on noille kaupungeille
suunnattom at tulot* Jos nyt ry id \t-
Suomeen ja muualle ulkomaille:
16
1
TOVERI
Yksi vuosikerta. .$6.50
6 kuukautta. .$3.50 täm ättöniiä
ja m ielikuvitushan-. kerääntyneet niklen ympärille, se ollut sama käyttöarvonsa jo vuo tätsiin onnellistuttam aaik M arylandin 2 p. C ataldo. Ida
(THE COMRADE)
17
1
1 3 p. Cataldo, Ida........
SUBSCRIPTIO N RATES:
veita, joilla ei ole m inkäänlaista' m yönnettäköön, m utta valitetta- situhansia ennen meidän aikaam valtiota kieltolailla, m erkitsisi se tuon 4 p. Cataldo, Ida
30
In the United State» and Canada
1
The organ of aa Finnish workers in
kultaa m univan hanhen tappam ista. ; 6 p. N orthport,W ash. 1
d*d,.F« " Ä s ± ,y . j r ir J m ^ : : } L 3 5
o n ^ X t h ' . 1 :U.so? käytännöllistä m erkitystä, .uutta ' ’van suppeissa piireissä niitä kä- me.
40
$6.65
at Astoria. Ore., by the Western Work- Advertising rates in effect July 1, 1912. 41 ? siltikin täytVV lliidell kiiv aillipicil sitetääll
läheskään täydellisesti
7 p. N orthport .W ash. 1 35
Saksan
sosialisliedustajieti
e-
men's Publishing Society
cents per inch. Special discount is allowed
isät kieltolaikia kaikkialle m uualle,
9
1
9
p
.
Roslyn,
W
ash.
.
.
ANTTI J. PARTAN, Manager.
lor larger and continuous advertisements.
vlhollisten, kapitalistisen järjes j a selvästi. Ikäänkuin kohtalon nemmistö e1 voi alentaa Marxin
.
, vaan ei M arylandiin. Sellaisia "va-
--------— ------------------------------------------------------ _ TOVERI. BOX 99. ASTORIA. ORE.
4.25
1
26
tclnuuv
valtiohpitajam
,
asettaa
:
jV
ana
voitaisi
mainita,
että
hänen
'
elämäntyön
arvoa,
vaikka
junk-i
kauniuksen” m iehiä ne p o rv arip o liti-: ; 10—Roslyn. W ash.
Catered aa second-class mail matter July 18. Huoneusto sijaitsee lO.nnen ja Duane katu-
39
2.65
1
13—B urnet, W ash.
1912, at the post ali ice at Astoria, Oregon,! jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365, niiata käytäntöön osa
toisensa i oinan kotimaansa, Saksan, sosia- kerien onnistuisi tuhota työväen-; koitsijat ovat.
under the Act of March 3, 1879.
toimitus 832.
35
1
14—B urnet. W ash.
jälkeen. voidakseen enää ollen- liitit, joiden olisi luullut olevan liikkeen koko mailmasta. Kom
28
2.75
1
'
15—W
ilkeson.
W
ash.
SILTA CEYLONIN SAAREEN.
20
5.(10
kaan turvata kapitalistisen jär-i selvillä suuren esitaistelijan ti munistisessa Manifestissa seitse
, 16—W ilkeson, W ash. 1
2.10
23
1
i
17—C
arbonado.
W
ash.
jestelmän olemassaoloa
peistä, ovat antautuneet jttnkke m äukvm m entä vuotta sitte lau-
2Í»
arbonado. W
W a ash..
teelliset
perus-
risiidn aseenkantajiksi sen maan - sutut ajatukset ovat h*storialli-ite!ma 0,1 p a ra s ta ik a a englantilais- 18—C
jg C arbonado.
sh. 1 1
Sosialismin tietee
<»«»
. . .
:
.
, •
I •
, . ", -
, • •• . • intialaisen insinöörim ailraao h a rk it-;2 20—Tacom
0 —Tacom a, W ash...
ash. 1
m yksitvisomls ; työväestön kukistamiseksi, jossa siä totuuksia, jotka yletspnrtei-l
„
. .
, 1 60
teet sisältävät opin
21—S eattle. W ash....
Ruin kiinteän rautatieradan juhta- 22_
S eattle,
1
(tusjärjestelmän hy ylKäänn>esta jdjM ciixin oppeja on käsitetty tä \- >e>ti pitd\«it paikkansa kaikkialla.
68
22—S
eattle, W
W ash.
ash.
vhteisomistuksen
asettam isesta dellisimmin ja niitä seurattu puh- Ja Pääoman kolmeen niteeseen si-' m isesta Btu-Intian kaaklioiarannikol- 23—S eattle, W ash.. . 1 80
.-.cii tilalle. Ja missä eivät valta- taam pana kuin missään muussa sältyy yhteiskuntaoppi, jota p o r - l t a Ceylonin lu o teisran taan . Tällä 24—Ju a n ita , W ash .... 1 30
1 lie
I herjat olisi nvt joutuneet turvan- maassa, nimittäin Suomen työvä- var‘en tuhannet taloustieteilijät välillä on useam pia isoja saaria, ja 24—S eattle, W ash.
niiden välillä oleva vedenalainenkin 29 -F ra n k lin . W ash. 1
12
' tumaan siihen. Sosialismin pe- eston. Sitä ajatellessa ei katke- turhaan jäytävät ja vääristelevät. pohja on siitä om ituinen, e ttä siinä
36
30—Black Diamond, 1
Sitä saattaa jiarjata ja olla ka- tuontuostakin on kohoum ia, joi ka 31—Black Diamond. 1 90 42.00*
rusoppien mukaan vain yhteisö- rt,miellä tando olla rajoja.
m istäs
(yhteiskunnallisiin tm»-; Mttttih siinäkin on huom attava, Esittämättä, m u tt a s e n e n e m p ä ä laskuvcdellä paljastuvat. T ätä “A ata-j
>>■» 894 $65.40
j tanto- ja jakov ahneisiin sovellu- että eivät ne ole Marxin opit, ¡ei siile voi.
lettuna) \ oi tehdä yhteiskunnan > jotka ovat johtaneet Saksan so-(tyksvn täytyy tukehduttaa its e ' ca aikom us k ö y ttää ratap en k ereen
O saksi ovat kyseen-i
kyseen- ¡
1
.
. .
.
, , ii- , : • i- . • • ’ < •
• 1
• .
,
. perustuksena.
P aitsi tov H au tam äelle tilite t
unkkerismin
k a n n a tta -;
itsensä. j ja
j; • j jos
-! • , itsensä,
se saa esteettä
jät
. koskenaan
, a y h d iste -; t y «j
I 1 e e d n e e lle
n e e t n .1 j jatkumisen
a itu in ii. u i ntahdollisek- , stalisteja
j j junkkerismin
j
a |a ise t gaare t jo
i sum m aa on tilaisu u d e sta tilite tty
Niiden mukaan ajaa v ksityis-' luisessa, vattu töiden kasittämät-1 ktia. niin -e näyttää tukehtuvan ty t; niinpä rak en n ettiin v. 1914 Pam- län slpiirikom itealle vielä $5.90, joten
j kapitalismi
kerran
sellaiseen tömvys. Olisipa Marx tiennyt syn vereen ja sen mukana ihm iskun-- tain-salm en poikki silta, joka v o i-! Black P ian icn d in toverit kokosivat
daan avata iscm m ilie laivoille. Ah H a u ta m ä in lu en to tilaisu u d essa länsi-
1 mailniankaa«»kseen, jossa perika- nyinmaansa — josta luinen oli ' ta vuodattaa verensä kuiviin,
m
'
van auki on vielä M anarin ja jfci- piirin
a g ita tslo n ik a ssaa n
yhteensä
to uhkaa koko yhteiskuntaa, la pakko elää maanpaossa nelisen-'
Ainoastaan sosialismissa
i l.vmmenta
.
.
.
i
.
-i
•
i
•
-i
niesw
aram
in
sa
arten
väli,
jota
n
y
k
y
-‘
«47
on
Rt»ck
Dianioiidin
to
v
erit
ovat
vuotta — tvovaeston i pelastus, a siksi onkin mailman .............
. . . . .
.
»iacK um inunuiu
. kukapa kkdtää. etteikö nyt oltai
...
,
’
. .
....
, aan kuljetaan lautalla. M uuta Aata- ym m ärtäneet sen seikan, e ttä luen-
iinn perinpohjin
tahraavan kai- tvovaestolla
svvta
kohottaa
koi-
, luni
. « s 4L*si’a olevat
.
1
,
1
,
i sellaisen kynnyksellä.
1
.1
j
-
'
.
.
.
au.,et ovat amo- noitsijan llikkeellap ltäm in en m aksaa
ovat tehneet velvollisuutensa
Miten hyvänsä selitettäneekin leiinnuin mitä hänellä eläissään minkertainen eläköön sosiahsmil- asiaan ihan pienillä aluksilla kuljet- j a
11 li, häpäisevän hauen muistonsa, I le, silloin se parhaiten kunuioit- tavia. Asiaa käsitellessä siviili-insi- a s j^n edi3*äaflaeksi. O ttak aap a toi-
liu.iimantapahtum ien kulkua ja
la- taa sen miehen muistoa, joka ei nöörikunnassa on ilm ennyt, e ttä ky- set> in l;sa<tot Black Hiamondin t o
olid hänen ilmankin raskas eia
kehitvstä. niin ainoastaan histo
ollaan
m ieltä: v ereista esim erkkiä ja nyt ensim äi-
ollut vielä paljon ra s -: pvrkinvt esiintym ään suurena syniyksestä
, ,
. . kahta
. .
rian materialismin perusteella m a n s a
’ .
.
toiset ehdottavat täysin suljetun yn aeksi työksenne liity ttä k ä ä länsipiiri-
. ] , 1. o n a n a , v a a n 1 ’ä ä n "il n i\
tenälsen ratap en k ereen rak e n tam ista kom itealle m ak sa m atta jä ä n e e t vero
' uidaan sitä käsittää sellaisena, ‘'‘‘'’h"-
M utta silla miten joku, ta t j k ä s i p e r s o o n a llis u u d e n , u n o h ti lt- koko välille; to iset taa s arv elev at I rä stin n e
, kuin se todellisuudessa esiintyy.
jonkun maan työväestö. o o itta a ' scusa, voidakseen palvella työ- ettei sellainen umpinainen penkere
T overillisesti,
»
1 Ainoastaan sille voidaan raken-
kestäisi
rajuja
m
onsuunim
yrskyjä.
A. MÄKI. länsipiirin siht.
väestöä,
¿osottamalla
sille
tien
Marxin
opit,
ja
mitä
lie
todelli
Jos aatteiden ja aiatussm tn- esimerkki yhdestä ihmiskunnan ; taa pettäm ätön selitys tajiahtu-
vaan e ttä olisi jä te ttä v ä giukinaisi i
tien suhteenkin voitaisi käyttää jaloimm ista jäseniltä, m utta hä- , mahi kululle ja ihmisryhmien suudessa ovat. ei ole mitään o-¡pois kapitalismin orjuudesta.
lom apaikkoja.
joiden yli teh täisiin i
P Ö Y T Ä K IR JA ,
leellista yhteyttä.
Kalleinkiu j Siinä Marxin elämäntyön suti kaarisillat. M olemmat puolet ovat
W ash, suoni, valtiokoniiiean ko
sananm ukaisesti samaa m äärite!-• nen nimeensä liittyy ikäänkuin ¡ toiminnalle.
jiäärlv saattaa tahraantua siko-i :i ansio.
siitä yksim ielisiä, e ttä yritys en to-1
kouksesta Taemmassa huhtik. 28
mää, kuin esim-. teknillisten kek hauiakirjottis koko porvarillisen
S 'sialismin perusoppien
teu te tta v issa . V älim atkaa en kaik-j
p. 1918.
S aapuvilla olivat Kuuk,
sintöjen suhteen, niin voitaisi ajntusm aiim an perustukselle, yk- Marxin elämäntyön jalkeenjätt
k ¡aan vain 36 kilom etriä (110:11 22’/2
Iluuttila, Valley ja Allin, taco-
nvt sanoa, vietettävän tieteellinen silollisyyskäsiti kseile, niin emme rniin perinnön — mukaan v a llit-! =
mailia I. eikä koko m atkalla ole sen
m alaisia; L ahti S e a ttle sta ja Mä
seisiaiismin keksijän sata\Uutis- saakaan antautua persoonailiai • ee yhteiskunnassa taifkoamaton
suurem pia vaikeuksia kuin oli kmi-j
ki C arbonadosta.
»nisällä ” ni**rlrauiaiiellä ' Am ril.an 1
1. -
juhlaa.
luun. M arxista emme pyri lm*- luokkataistelu. Ja jos siitä o n ' g
im
n
tere
elta
Floridan
salm
en
pci
Tov'.
H.
L
indqvistin
tilaile valtio-
Sosialistisen
yhteiskuntaopin maan mitään ¡hiueolentoa. jonka koskaan voinut päästä vastahn- 3
;
Key
W
est'iin,
joka
rata
kuiteti
kom
iteaan
k
u
tsu
ttiin
Hulda
Allin.
ja m aterialistisen historiankäsi-'• lapsuus jo olisi ollut tavallista v äittäm ättom ään selvyyteen, idin
e,
»
>
on
155
m
ailin
pituinen.
'
!
.
.
.
AR- .ia . hauskaa pientä «t.nankumoust:»,
t,vksvn niultci an ei kuitenkaan i huomiot.i het atta\aiinjn, vaan i.i nvt siitä pääsee. Venäjän ja SLAAVILAISET I T a V A L L A N
W ash, v a lliin s. s. o:- astoj m kesä-
jossa ei ollut m itään e rittä in hirve-
MEIJASSA.
Kaksi Viileä.
aatteita keksitä, eikä suunnitella,' tamme hänet \ain tv >väeston e Suomen tapahtum at ovat ikään ( T r u e tr a n s la tio n file J w ith th e P o s tm a s te r . ä l ä . Kello kahdeksalta aainusin val-
ju h lap aik asta olivat » LStOt äänestä-
A s to ria , O l ì . . M ay 2, 191
nect.
vaan ne svntvvut. M utta siitä laji n horjum attom aksi asian: ja- kuin heijastus'aloina, joiden a- b a t / M-ction
, i rr„,-
•et. a'„
M
h. 1917.1 , lankum onkfeiliset kokoontuivat paiat-
1
1
r o r tra n s la tio n filrd w ith th e F o s .n ia s ti ,
19 of the Act of Oct.
„,...
ia,
tiu
* ., May
2.
1918,
us
S eattle T :a G .- II.
,
,
,
.
.
.
-
..
I
.-ini
edustalle
m
elusivat
kalite<
n-
1
1
Vt.m.i,
<>t...
m
.e
_.
i
i
.
-
i<
¡ue.
i
vnlla
nähdään,
miten
luokkaedut
ja
huolim atta on niissäkin liisi oikd- jaksi, yhdeksi niistä miljöön ota,
hy se c tio n 19
A ct oi
of o O c c t t. . tu
6lh li, »>ir
I ta h a la ts e s s a < 1 m e r e d e .la S e r a 1
> t»y
lv ot th e .vei
Tacom
an
s.
s.
osasto
16
0
0
t<
fsta
saakka
päivällä.
t
H
itto
tiesi,
lisvsti tarkoin m ääriteltäviäkään jotka ovat kaatuneet taisi.•kissa. opuilisesti määräävät yhteiskun- Iclideraä R irjctetaan :
.Ville keisari ja Bill Sunday, on tä l W i’.kesonin s. s. c sa sto
0
tl
5
T sekkiläls-slnvenialaineu
kiihotus; I n iitä kaikkea he siellä lienevät liini- lä pallolla, molemmat, sellaisia, e ttä
nekohtia, joiden mukaan yksin-J joukon ja
liikkeen rientäessä ’iä llis e t s u h te e t , m ite n v a lto je n
•»
II
New
C
astlen
s.
s.
n.
n
•>
väliset ' ’liollisuiissuhteetkin nitto oli paaasiallisinipiu s y iti niihin tap-l l dclleet. Kellon lyötyä kaksitoista jos he eivät ole hulluja, niin tekey Keslya s. s. osasto . ... o •»
pa aikakaudetkin saavat nimitvk- etexiij»ain.
4
he läh tiv ä t päivälliselle, ja kahteen
tyvät hulluiksi. Edellinen en saan.k A berdeenin s. s. o.
S ei - pie.ihii’., m itä U ivalta s o d a n a l k u -
•»
♦>
14
o
sensä. Lulheruksvn nimi e s im .i Persoonallisia
uhrauksia
ei ilo s tu v a t n i u l e u m u k a a n .
asti vallitsi palatsin ym pärillä hau
v.U.ieissa joutui > kärsim ään itäisellä
jum alan kynsiinsä ja paki t taa sen
1
0
liiti' v erottam attom asti uskon-¡ Marxilta suinkaan puuttuisi, jos v e n n n in o lis i m a h d o to n o s o ila a . ; rintam alla. Bööniiläiset eivät tyyty dan hiljaisuus. Kahden tienoissa al tanssim aan pillinsä m ukaan. T oisel Carbonadon s. s. osasto 9
H oquiam in s. s. osasto 11
0
0
koivat
he
ta
a
s
m
eluta,
ja
sitä
kesti
m
iie
n
t
y
ö
v
ä
e
s
tö
n
v
a
lt
a
a
n
p
ä
ä
s
y
n
.
puhdistukseen, jota pidetään ra < niitä haluaisimme kuv ailla ja esi-
neet vain siihen, e ttä kieltäytyivät
la taas en piru n arussa, ja hän h ä r
1 puoli viiteen; silloin alkoi oluenjuon-
• ,i, -
. ,n . ..
,
.
,
.
¡puoli
vapaaehtoisesta rah allisesta
nää sitä katselijan i huviksi.
Mikä
japaaluna keskiajan ja uudenajan teliä. lian uhrasi toiverikkaan c s titlllis e k s i kapitalistini»»0K .1 t>u
63
11
5
, .
i t i
.
1
., ............
.
, . ti-aika.
H äm ärissä he tulivat kol-
valunko,
e
ttä
Barnum
on
kuullut!
v
almis
p.uiemaan
kaikkensa
p
e-
a
v
u
stu
sse
sta
;
sikäläiset
s
o
ta
jo
u
k
o
t'
historian välillä.
‘.tulevaisuutensa, hyvin palkatun
Siis
kesäjuhlat
tullaan
v
iettä
m
ä
än
loannen kiurun. Ilm aa tä risy tti hel-
kapinoivat liikekannalle a sete tta essa .
; vetlllinen m eteli, .uhkaava ulvonta ja Viiiinaisrcom alainen rau ta te h d a s löy S eattles.mi
Ja samanlaisessa iiistorialli- A irkam iesuran. yhteiskunnallisen li>n.
\ errattttnä ennen Marxia val S;s tsekkihiinen varusväkirykm ent- : korvia sä rk e v ä t laulun säveleet. En
sessa merkityksessä liittvv Karl ■ asemansa ja siis persoonallisen
detty E nglannissa.
ti kieltäytyi läh tem ästä
Praagista.
O sastojen jotka o tta v a t osaa nä.v-
Marxin nimikin työväenliikkee-i ,nukavuuten-a, esittääkseen aja- linneeseen Aatteelliseen sekaviin • vangitsi sellaista vaativat saksalaiset si päivänä m uuun ryhm ä oikein yrit-
Tem pleboroughin te rä s te h ta ita laa töskilpailuun, olisi ilm o te tta v a v.-k.
!
ti
laulaa
M
arseljeesia.
Se
oli
kau
.... ••
mailmalle sellaisina teen, ovat Marxin opit kuin kir upseerinsa ja taipui vasta, kun sa k sa
huom attava k irjurille kappaleen nim i toukokuun
seeu ; Marx. ci keksinyt sosialis-. 111 <<ensa
heinta koko vallankum ouksessa, sillä jen n e tta e ssa on tehty
laiset joukot saivat sen lannistetuksi.
kas
päivä
verrattuna
aam
uhäm
ä
lian
vuo
ne
omasi.
m
uinaislöytö.
E
nsiksi
tav
a ttiin niui- i 19 päivään m ennessä, e tte i k a h ta sa-
mia, m uita hän puhdisti sen teo- 'tiin lian
he lauloivat päin hiiteen. Portin sul
Pisekin
2:
n
ry
k
m
en
tti
kieltäytyi
rään.
Kuva
todellisuudesta
on
kem isaikana riensivät kaikki k iire im -, r a ' s l ‘ om a.uinen leiripaikka,
jou.-.a ’ m aa laista n ä y tö stä tulisi kilpasille.
koko
rcettisesti tieteelliseen selvyyteen, datti 1 ’ää< >:na-te» tkseensa
'm a rssim a sta W allievoa vastaan Ser-1
uhteellisesti
hyvin
säilyneet
jäännök-
selvä
vasta
päivällä;
aamulla
se
4.
m
iten
tiellensä;
verensä
he
kyllä
van-,
lia tu n elämäntyönsä ansio on sii lieid.evän sielunsa, uhrasi sen
liia ssa .
S iitä am m uttiin joka kyin-
oli
p
o
istettav
a
teh
taan
lisäraken-
V alliokom itea pyytää osasto jen lau-
noivat vuodattavansa vapauden puo-
elinvoimansa. per- saattaa n. yttää vaikka miltä, oi.
nä, että hän ensimäisenä jaksoi luomiseksi
llvkm
' *U’
ll1' '
t? jm * cntti
m i_ kieltäytyi
le a ' l j
loata, m utta siltara h aa eivät ru v e n -’ Ini!' 8*’ n
S i’ie tav attiin mui-1 suntoa m inkälaista palkintoa osastot
katsoa lapitse koko yhteiskunnan heviisa ja itsensä. M utta senhän la aivan t.iydellinen harhakuva ‘
•*
a ........! ».n.
1 ‘ - ,,, e , m aksam aan. S euraavana päivä- liai -room alaisia a. eitä ja varu steita suosivat., joko k iertäv ä ä tai pysv-
alkolva{ he U as a h ls tJ . Ja lu jta ' sekä ta ita v a sti su u n n iteltu ja lik a jo h -, v ä is ti?
taloudellisen kehityksen, käsittää o .u , telineet niin lukem attomat kin. Sellaisia olivat kahdeksun- ka k y m m e n e s n ,n s a m m u ttiin .
la rykm entti ei sitten k ään hiev ah ta kesti kauan, hyvin kauan. Äitini. jo. ; "öaii teitä. M erkillisin löytö o,i k u i-,
toistasataluvun
alkupuolen
sosia
ihmiskunnan historian to d ellisetm u u t.
o.
nut ¡laikallaan. I nkarilainen tykki-j
ka
sillä
aikana
vielä
hallitsi
minun
m
uinaisroom
alaJuen
raciateh-
tutkim
uksiensa
tu-J
Ellei
hän
olisi
jättänyt
jäl-
listien
Yhteiskuntakuvat.
Ile
koet
N.i
y
t
el
mä
seura
i
n
kyydit ja kulut
perusteet ja
väki silloin teu rasti loput ry k m e n tis-» puolestani. sai tuontuostakin hermo- -a3- j ° hSa rocm alaiset legir onat vai-;
(ivat
keksiä
järjestelm
ää,
joka
it
suorittakoon
o
sastot,
luksina jätti tyov äe.-töiic av at-1 keensä sitä tienv iittaa, joka si
lii.
K uitenkin itävaltalaisten hyök
aseensa ja sotatarpeeusa.
kohtauksia.
M inisterim m e tuli use 1 m i. liv u t
6.
r
ollut
uiv(lellinen, kunnes käys W allievoon epäonnistui.
nun» aatteensa tieteellisen pate ; siiltyy hänen svlittämäänsä tie- iisi
kuonakasoja, joo
jolta i
M
r ,,i
i„ ,;,.„ L-..1Ö»
•
, , •, ■
.
, aaim an kuin yhden kerran k a l p e a n a Vielä
‘eia (avattiin
» « '.itu n i icuonanasoya,
J v ila puhujan hankkim inen jä te ttiin
S a m a te n 3 6 :s ts e k k ila ilie u r y a m e n t - •
....
t a i k i n a l l a k o e te ttiin s a a d a s e lv ille .
J
vvvden t<’dj-tam i s e e n . sekä siten i teelliseen sosialistniin. niin hau M a r x s v lltt* « irjC h tt lilllt 11 k , e l l i t
. .
.......... , ; ja peloissaan luokseni sanoen: “Kuu-1 clUKUUd“ a Roi le m m suaua soiv rue, k esaju h lak cin ltralle.
prinssi, tuota m eren myller- inilta seuduilta täällä k äy tetty rau
esitti menetelmän, jonka avulla ta ei m uistettaisi sen enempää tv v ä u ti'.» >t;uit»»v u in u e n lu ib c u ia tr ennem m in te u ra stu tti itsen sä e ra a l-:
li
unkarilaisella
arnieijaosastolla
aina
sellaisiksi.
‘K uulen.’
‘Mitä mei- tam alm i oli kotoisin. — O m ituinen
ry s iä .
tvö\äestm i
vapauttam inen on kuin niitä muitakaan, jotka ovat ;a mu»»di»stuv an
L p iirik c n iite alta p ä ä te ttiin kysyä
kuin
läksi
hyökkäv’
r
k
u
llo
in
k
in
v
a
llits
e
v
a
t
K
'
"
"
„
f
,
.
0
«liin
on
te
h
tä
v
ä
?
”
-
R
e
lftu
tin olka- sattu m a vain on. e ttä nykyaikainen • lu p a.agilaatlG rin
m atkasuunnitelm ia,
tnillaisi;
mahdollinen.
I vuosi-alojen taistelujen mukana
•suhteet edellv Itävät.
ir^ ‘’ h e U ^ n J ^ - räh ä n L “ Miksi r‘*cidän p itä i*' tebdä tCräStehdU8 ° D ‘ ’un sa,n a’la p aik a’‘ 1 e ttä onko hän liikkeellä vai kotona?
Satavuotisjuhlam m e ei kuiten-Jkaatuneet, tai taistelleet elinai tuotan!» .
-
i
ä
nti», joka oli heiO anyt P«i" ni[- :iu? s „ laRkaa its e s tä ä n . (K at. la, m is s ä -jo 3,000 vuotta sitten eli !
;;
Marxin
m
a
n
s
io
e*
»»«e
nrots
a
a
u
n
e
e
n
s
a
,
preussilaisen
k
aartin
ja
u
n
-.
,
,,
,
.
.
.
.,
¡«
riu
tn
a
h
iiio
i
ra
u
ta
te
h
d
is
kaan ole täm än Marxin työn sa- kansa, u h r a t e n ¡L iik k e u sa.
.......................r . .................».»..K,
.... ...
H .iio.m ,, !
Kelloanr.) Nyt on kello puoli m m nam room alainen rau tateh d as.
; S euraava kokons pidetilan tnukok.
taistelun asettam ises-a yiiteis- i kariiaisen lionved-o-asion ristitu len neljä; tunnin kuluttua lähtee vallan
Sosialismin
tieteellinen
selvvvs
26 p. klo 12 päivällä T acom an s. s.
tav uotismuisto, sillä se on ollut
ja am m uttiin viim eisien
K ANSAN-" V ALISTUSTA.”
kunnan kohtalojen pohjaksi, kn- .-laiaaizu«
a!ai;-ek.-,i
kum ous oluen juontiin.”
|
osastbn
haalilla.
ei
johdu
Marxista,
vaikkapa
hän
valmiina tuskin kolmatta osaa
’ m ieheen.
to is in a a n s e li te t ä ä n , v a a n sn
9.
H einäkuulla v. 1916 p itä iu ä ^ ä ä n ,
ten
sattuikin
siksi,
joka
sen
ensimäi-
Osa 3 5 :tta Piisen n ry k m en ttiä on PORVARIEN K I ELTOL AK IH ARR AS-
vuosisadasta.
Alkaen nelikym
kokouksessa
päätti
lih
a
tru
stin
johto—
P
öytäkirjan
ta
rk
a s ta jik s i
tu liv at
TUKSEN MUTKIA.
nienluv ulia. työskenteli
Marx senä tajusi ja niinollen esitti sen nä. e t t ä lian osotti sen o evän n jsj Uj karkaam aan venäläisten pue-
11.
Ilu
u
ttila
ja
O.
Kuuk.
ku
n
ta
ryhtyä
levittäm
ään
“
kanaan
niiden pohjana. M a rx ei l u o n u t ielle; jä le lle jiä n e e t joutuivat preus-
väsym attom asti kuolemaansa as tyoviiestoii käytettäväksi. Jonkun
K okouksen puolesta
Niinkuin m onessa m uussakin valli- v a listu sta ” sanom alehtien välity ksellä.
h d t ä ä n j ä r j e s t e l m ä ä , ei m itä iin o tiaisten jn itäv altalaisten teuraslet-
toisen
olisi
ennen
|>itkää
täyty
V. 1917 yksi tru stiin kuuluvista yh
ti vuoteen 1883, ennättäm ättä
W. Allin, k irjuri.
vhteiskuntasuunnitelm aa. h ä n a i- taviksi. Samoin karkasi osia 13:sta cssa, on myös M arylandissa lainlaa-
H yväksym m e ylläolevan.
tiöistä,
A
rm
our
&
Co.,
yksinään
tijakuilta
hyväksynyt
koko
m
aata
kä
siksikään vielä viimeistellä elin- nyt esittää se sama historiallinen
.
.
i . • » , Ja " 3 : s t a r y k m e n tir iä .
n o a s ia a n o s o tti, m ik ä v h t e i s k u n - ,
.
,
.
. ..
H ilda K unttila.
-
S:s Prnagin rykm entti poistui ita sittäviin väkiiuom ain kieltoa tarkot- käytti tähän “ vallstuaM arkotukseen i O skar Kuuk.
tehtävänsä päatarkotusta. sosia osa, jonka Marx esitti.
1
m
iljoonan
dollaria;
kaikki
viisi
li-
ta
oli,,
milloinen
se
oli
ollut
ja
,
a
lta
la
ise
lta
rintam
alta,
so
itto
k
an
.a
j
,:ivan
lisäyksen
oteltav
ak
si
YhdyAval-
Kun me vietämme Marxin sa
L Ä N S I P iIR IN P U H U J A N M A T K A
listisen aatteen kehittäm istä täys
millaiseksj se s e k a vo i, e t t ä o n etu n en ässä ja tsek k iläistä k a n sa llis-! ,a ^n perustus.akiin. Kansan ¡o ra s ta h atru stiin kuuluvaa yhtiötä k ä y tti-’
W A S H IN G T O N IS S A .
tavuotisjuhlaa,
niin
antautukaam
¿eiliseen tieteelliseen selvyyteen
h a rra sta v ia vakaum uksen m iehiä, vai vät yhteensä noin 3 m iljoonaa d e l- ,
p
a
k
k
o
muodostua.
M
a
rx
t
u
tk
i
lavina
laulaen
sekä
huutaen
“elä
TOUKOKUULLA:
la tia tuohen “ valistustyöhön”. Tain •
sellaisena kuin hauen alkuperäi- me tarkastam aan hänen aatteel-
jä teki havaintoja, taistellen v a r-' köun
• Samaten kapinoivat 11.s, mitä?
............... 4—5”
S
attui
kum
m
inkin
niin
hullusti,
e
t
-
;
pä
se
selittää,
niikt
i
tu
Haisen
“
va-
p,in|
an .';,„ hiilillä
nen ajatuksenpa oli. M uita k u - j^ sen tvöiisä hedelmiä.
Miten
102:s ja 8 :s varusväen rykm entti.
...............
6”
sin
harvalukuisan
toverijouKon
l
t
paria
päivää
m
yöhemmin
tuli
s
a
-
!
list
uksen”
vaikutuksen
ala
in
-n
per
W
oodland
...............
ten bduottu. aatteet eivät ole vk- ° ' ;)t {»’’aneet paikkansa ne tie-
Sellainen m ieliala vallitsi Itävallan
............... 7—8”
vai
lain laatijak u n n an k äsiteltäv äk si | varilehdistö oli niin vaitelias
lihatru»- L ittle Kalama . . . .
...............
9”
sityisten keksintöjä — enempää
sosialismin peiiaatteet. tukemana taistelua, jota vastas slaavilaisissa ry km enteissä; u o ani- mun
¡ iiw
aco ..........................................H —12 ”
m
uutosehdotus
M
arylandin
valtion
ti»
k-nskevain
tutkimus,«»«
suhteen
Ilwaco
tiu
koskevain
tu
tk
im
u
s,en
sa
oli
koko
niailma.
Ilän ikään-, man Luin yhden kerran niiden me-
kuin teknilliset
keksinnötkään i“ ' 1"'1 1,13,1 kisni. Siina, hänen elä-
Deep R iver (P uhuja tulee. Jos o sasto
kuin
jaotti
yhteiskunnan
alkute- neituly pelasti peräytyvät vimäläjset i iiiaän perustuslakiin, jonka ehdotuk- Saksalainen ja ranskalainen väri
ka timo voivansa jä rje s tä ä pu h etilai
tarkem niin katsottuna — niitä ! mani-.iiiävä"-ä ansiopitole>>a. on
n tar-iot uksetta oli laitta a tätn ä j
suuden.)
Brusr.ilnffin
kiloihinsa, eritteli sen osat er*l jau‘ut»m;ta saarroksin. Il,
aisti.
v.tin kehitetään entista selveni-j nlc'-';i atm Itävänä perintö, jon- , '
Ja ,
,
.. .
ja K erenskin hyökkäyksin« oli tsek- vanha hyvä valtio “ kuivaksi".
S. s. osastot)
V alm istakaa toveri
‘ ilh.Iu ä än esti voim akas enem m istö; M ünchenin taidenäyttelysi i Uaije- H autam äelle niin hyvä puhetilaisuus
mik-i.
Niinpä Marxinkin .ilot-, kalais’ i t u ^ i n kukaan ykMlö on lein ¡a tarkasti kunkin toim intaa kiläislstft sangen su u rta apua.
ja liikuntoa, ^ikä miten mikin
i tuota ehdotusta v a s t a a n .
sa v. 185(i oli näy tteillä my» ; <»r I- kuin m ahdollista. Iln n tta m a lla jo
ta tn a a uraa ovat toiset jatkaneet, jättänyt jälkeeaisa. Nykyajan ta
M
is
iä
johtui
noin
k
aksinaam
ainen
tä
toisarvoisten r a n t a l a i s t e n tain i- nliu aikaseen, e ttä kaikki voivat j ä r
varsinkin hänen elinikäinen työ pahtumien valossa tarkasteltuna seikka vaikutti v hteisrakentee- m u k a v a a VALLANKUMOUSTA
Iijoin
m aalauksia. Saksan silloin e h je s tä ä a sia n sa siten, ettei kukaan
V allankum ousvuotena LOS tapait ra itliu sk a n ta ? '
toverinsa Engels, joka vasta vai lio tta a se kerrassaan loistavalta; seen.
kä kuuluisin m aalari K aulbach oli voi sy y ttää m ulta kuin Itseään, Jos
Aivan luonnollisista syistä.
tili rauhattom uuksia kaikissa S ak
.........
, ,
I «1 saavu kuulem aan. J ä rje s tä k ä ä il-
Marx
tutki
kapitalistisen
tuo
niisti Marxin pääteoksen, ! Mao-1 tieteellisenä oppina kohoaa Ao-
M arylandiin kolm elta sivulta rajut • sulien m äärään ihastunut ranskalais- taRlhl, ,os cj 1!ipani.n ; ( k a i i n yh.
eankin pikkuvaltioissa ja kaupungeis
man, joka sisältää hauen ajatuk sialisini kapitalism in aikaansaa tantotavan suhteita, hiiden kehi- sa, vaikka niillä joskus oli huvittaya- tuvassa Columbian piirissä — toisin i te a taiteilijain värityksen e te v ä n i-! deksi illaksi, sillä toveri H autam äen
m aam m e
pääkaupungissa m yydestä. e ttä hän huudahti: "Toti- ; ^i-sta puhujaa ette ole aina tilaisuu-
sensa ja jonka oppi muodostaa masta ttiailmankaaoksesta J<uin tystä ja vaikutusta. I i e d e t n i e h e n ; kja puolensa. W aldeckin pikku ruh- sanoen,
on
voim aan sesti sietäisi koko M ünchenin taide dessa saam aan yhdeksi ohjelm an
W
ashingtcnissa
tieteellisen sosialismin teoreetti mahtava graniittikallio valtam e tarkkuudella ja ennakkoluulotto- tin ask u n n assa y rite ty stä vallanku- kieltolaki, m utta siitä ei pantu
T iedäm m e hyvin, et-
ja su o rittajak si.
sa ttu n u tk a a n ak atem ian kaikkine k am , psuineeft
rjAudella
hän
toimi
t e h t ä v ä s s ä ä n , m ouksesta kertoo asianom ainen rah-
,
,
H
*
m
eitä
kynitään
yh ten ään , m utta
ren tyrskyistä. Sitä vastaan is
sen perusteen.
Muuan m inun, sen ylistetyn e=,imiehen. etu- m eidän on kulujen edessä selsotta-
,
, i i
.i •
... .
tinas Georg Victor ven W aldeck seu tulem aan varsin “luukuiva'
la
stkö
tuloksetkin
ovat
min
,,
&
„
Jos persoonallisia ominaisuuk kee porvaristo raivokkaana, m utta J
tuem ari W ashingtonissa en. näet, I n enässä läh teä m iehissä P ariisiin ja va. jo tk a jo olem me a sia sta kuusalla.
,
...........
.... . . .
rasv alla tavalla:
sia muisteltaisi, kuten prvarien kappalettakaan ei siitä irta u d u ; patkkansapitavta. Ellet lian oh- v 18<g odotleIivat minunkin ala erä ä ssä äsken p äätty n eessä jutussa j m ennä siellä ensim aiseen atelieriin. Toveruudella, W ash. Suora. Valtio-
’:2La ,,
, i
* »a
aatteellinen katsantokanta edel se ei edes kulu, vaan kovenee ja si käsittänyt kapitalistista järjes- ¡naiseni vallankumousta jg ’.lommasi- tulkinnut tuon kieltolain sillä taval- m itä , v a su a m ,, m e tulee, opettelem aan k°n lltam
atu lo t tu lev at L änsinllrtn » t i
iatsio u ik assaan
P
°
lyttää, niin Marxissa oli-i meillä voimistuu alituisesti, jääden lop- telmää kaikissa vaiheissaan, nU npat sitä tehdäkin. Se oli om ituista la, e ttä kaikenlaisia väkijuom ia saa m aalaam ista.
a m » 1 a
lv ., I. t •
■ • • a ,
y* a •* e a
ei a a
« « e*
h» — a a ■ a I
J . . a
.. a a
:
A 11 n
r ille jo u k o ille
v ie lä
nyt
. .. ,4
hi
MAILNIANKATSOMUKSIA i
i i i i M H i i i i i l i u i i i i i i i i ‘ U iiiiii i i i i i i : i i i . 'i i i i i i i i i i i i i i i i i i i t i U " “ ,M iiiiiiiiiiii'.i' n i i t i i i i i ¡ i H ii.iilu » it iiliiiM iir » iiiiii,iiiliiiiii: iiiiiil’ iiiiiiiiit iiiii( it iiin iii» K H .i« iii'i" i