Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 20, 1918)
* 1 «SS! ' 11 - O "1 ¡1 . . X IA L .U — U J . J . No. 93 TOVERI . ... paljon kuin puhuttaneekin raja- ■ takin ¡kokouksia itsenäisen poliit- on, että työväenliikkeen mukaan J O K A IN E N S A K S A L A IN E N U R K - te tty ? " kysyi puhuja lopuksi, tu tu » tu sta säteilevin kasvoin. . K IJA K S I. hinnoista; eihän sitä "k o h tu u llis-‘ tisen liiton Vai puolueen perusta- liittyy toisinaan liuom attuja po- J ( T r u e tra n s la tio n file a w ith th e P o v tm a s to , “ Irtikö riuhtoo tan g o sta ? ” kysyi a - re q u ire d , . . . - , U a a e n •uomalaisen r/Cvien Uncnkannattaja, ta voittoa” sentään voi keltään naiseksi. Ja eräät entiset sosia- litikoitsijoita — saadakseen joh a t V sto ria , O rc ., A p r il 20, i7 j 1 varm uudeksi m uuan vakavan nukoi- ■ l»y »ection oi the A ci of D el. fctl», r. Umcityy Aatonaaaa, Oregon, joka päivä kiejtää! | listitkin näyttävät aikansa kosis- tajavallan siinä ja voidakseen si paitai »unaunlaina. ‘Uusi Saksa" nim inen ¡vikakaiMleli ' i ne» nahkapoika. T O IM IT U S K U N T A : Kun korporatsionin voitot käy- keltuaan ja m uisteltuaan vksive- ten palvella itseään ja omaa luok ti on p ä ä stä n y t jtlk i e rä itä saksalais- j “Niin, tu o ta .... niin, riuh W. J1. REIVO LAURI M OILANEN n reinan suunnitelm ia, jo tk a erikoisesti kos utlm uaa t. vastasi puhuja. vät liian suuriksi, silloin tavaili rojärjestelm ään liittyviä haavei kaansa. AUO LK H SA LM I A B. M ÄKELÄ SU L O SY V Ä N E N kevat A m erikkaa. K aikki ulkom ailla kuin $ iiäniillä jn. , sesti v esitetään ' pääomaa, jaka faan, antavan kannatuksensa täl “Killoin niiiä ajaU eiisin ” sanoi tu Mitä paikallisia ja tilapäisiä oleskelevat sa k sa la ise t on k a tso tta v a maanviljelijäin " hommalle. malla osakkeita entisille osakkail le TOVERI leva sotiias, a sia a perinpohjin h a rk it saavutuksia puolueettom uusliit^t ja vei in te ttä v ä s a k sa la is in tiedusto (T U E C O M R A U E) le, jotta voittoprosentti pienenisi. W alter Thomas Mills muiden tuaan, “että onpa kuvailluin* n tuuji.” ja m uut keskiluokan järjestöt lutoim iston palvelukseen kuuluvaksi. rke Olgan oi m fu u u sh worker» in tkt ............... , / 1 1 •• L ihattustin, yhtävähän kuin mui- muassa kuuluu kuleksivan .puo- , toca/ern »täte». The o n l, Finnish daily in 1 y o ld ls tttl SV jttelv Otl käyn} t L IIK K U V A K U V A -N a Y T T E L IJ A IN I Saaratkaan aikaan, niin pysyväni- S aksan konsulit ja konsiPim iainic i d th e h « L Rubluhed daily, except S u u u a ,.. n. - k o i « •• denkaan trustien osakkeita ei lueettom uusliiton puhujana, ke- on sa a ta v a toim im aan vakcojalaitok- at A ito n a , Ore., by the W estern W ork-I K « 11 K l 11» . l i o i l l a m i l l t.lValo-1, etid ANSIOISTA pää valtaa ne eivät voi hankkia sen jo h ta jin a kukin seudullaan: “k m - ubirstung Society. kanppailla tyuläisilfe, lukuunot- ' huskellen entisvvttäi a ic n a Eubliahing Society. , vaflcJia niitä tapahtuisi, josta J* l T - tiim . ».aan ja ennus- , ... . . . . . , J on toisinaan m ainittu häiuniastyttä- atta sitä et^ä joillakin työpai A N T T I J. P A R T A N . Manager. ’ . . . : edustettavilleen, joilla ei ole ntt- sulin vaim on <»n oi.ava m iehensä a- I via num eroita. M utta n ä y ttä äp ä heil tellen hiton asettam an ehdok-i , . , ... . , ,, . ... , „ , , värit eivät pidä, niin aina selite- A ateicu aa accon«/-ciaaa uiau matter July 18, .... t a yhteiskunnallisia edellytyksiä, piina seu raeläm ässä.” Voimme Yho>s- läkin clevjiu syöpäläisenrä ja imu 19 U , at the poetetlicc at A a tu n a ,1 O regon,; t ä ä n työ väestö syylliseksi. Ja koilla trusti haluaa työläisistään kaan valitsemista Yhdysvaltain the A ct oi March 3, 1M/9. joita vallan hankkiminen Ja pitä va!to*en «uuteen kuitenkin olla täy rinsa. N yt on tullut selville esim., et liiketoveria ", estääkseen ne jä r presidentiksi vuonna 1920.- miksikäs ei,» kun työväes (tiliä ei V d essä tu rv assa, sillä • i ä l l ä on ¡okai tä k e la n ä y tte liiä ta r Mary Piekford llm otushinta 40c palMatugroaita. tta. Kuoleman- . . . .. , , . ... .... niinen välttäm ättä kaipaa. jestym ästä. v iimotui(i>et $i.so kerta ja muisto«arsyiiiä( itse!laankaan o le m itä ä n sitä vas- nen tosi am erik alain en o inasta eh v. 1916 a n saitsi $1,037,500. Asia ÒD Suurten porvarilehtien m enet U .0 0 kerta. Kihlaus-, syntyinä- ja a v io i t u - ; ,____ i- • suunnaton dostaan ei ain o astaan urkkija ja it tullut ju lkisuuteen erään oikeusju- to-iimotuk»et soc kerta, haiutaauueto- ja t a a n , p ä ä t t ä e n s ii t ä väite i latsuu- tely jutussa on kavaluutta. Xe^ Kapitalist ¡luokan Ï nimenmuutto-dmotuk»et 25c kerta, naima- (t e < t a ; n 11-, <t. su h ta u tu u vaan katsoo oievansa oi lun johdosta. Jonka hänen entiuen Sekin toivoton yritys koettavat päästä siitä pienestä inahti tekee “itsenäisen” keski m k e iantaia. ilm otuksct $1.50 kerta, avioero-ilmotukset ■ » d , j o n a Sv a . 1.1.111 . U lll d U l U U . u te ttu ottam aan lainkäytönkin o- liik k ee n h o ita jattare n sa neiti (‘ora C. $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset »opimuk- , .---------------• * • > • --------------- lu o k k a is te n toimeentulon san- vastustuksesta, minkä maanvilje- ■en mukaan. Satunnaisista rlm olukusta miin käsiinsä, milloin lian katsoo syy Taloiulellisen puristuksen vai on* n e sta n u t m ainittua Ä ^ m ^ S ^ ^ -X u t“glanmn V oittojen “pienentämi kutuksesta, hereille jKrkivä k es lijäin itsenäistym ispyrkim ys ai- gcn vaikeaksi, varsinkin kun työ- tä olevan epäillä jonkun henkilön n W ä ilkening y tte lijä tä rtä vastaan , vaatien hä T IL A U S H IN N A T kaansaa, mahdollisimman vähäl- väestö myöskin järjestyy ja vaa vilpit (intä isännu. ali ismit ta. nen”. neltä $103,Y5t). H n ä e t v äittää neiti Y hdysvalioiasa ja Lauadagea: • kiluokka on useassa valtiossa ai E rity ise sti on huom attava seur;u:va Pickfordiu luvanneen ¡Snelle lo pro Yksi vuosikerta. .$4.00 o Kuukautta. .$2.2a la hälinällä, herättäm ättä itseään tii elintarpeensaf Silloin aletaan 5 kuukautta, .f. .$ i.3 s 1 K u u k au si... .50 ‘ Vieraissa sen ttia a ih io ista an . Jos hän «hankkisi Eihanpakkauslaitokset ovat keissa ryhtyä f itsenäiseen toi kohtaan tarpeetonta vastenmie-¡-puhua toisaalla välikäsien poista- nienettei.vtaram uiitns: Suomeen ja muualle ulkomaille: mintaan saadakseen aikaan pa Yksi vu osik erta,.$o.ao o kuukautta. .$ 3 .5u m aissa (»n sak salaiset sanom alehdet viimeaikaisen tutkinnon tuloksi - lisvvttä ja paljastam atta todelli- luisesta ia toisaalla trustivallan ju ik a s ta ia m aan kieiell i.” Y .ecnsä or tälle p a ik a n '“ Eaiuons Player»4' (K uu S U B S C R IP T 1O N K A T E S: ¡ ‘ . „ , , . • rannuksia oloissaan ja "puh lis I b the United gtates and Canada R» tu lle e t s a llie n .1 l i o n I<11 tl lk - 1 Antamalla syrjäyttäm isestä. M utta miltä rvbdyttävil laa ia perä isiin tcimenpiiei- l i s ä i n n a y .te 'ija in ) seurueen palve siä tarkottiksiaan. u , •»«•» suunnattom ista «..¡»..¡e»»«.;, taakseen politiikkaa’’, kuten s:n muka kannatuksensa maanvilje- hyvänsä taistelun vaiheet nävt- siiri, e ttä “ ulkom ailla oleviin saksa- luksessa. Hän oli hankkinut paikan Ja veikon nyt palkkiotansa. K an tees Vanlp. jcfl kdvertistng ratea* in eHect July 1, 1912, 4j k ilin t V Ö läisteilsä kuv aaiT iattO - edustajat selittävät. vksityiskohtaisesti, i laisiin tullaan S a k sa sta käsin vai saan neiti W ilkening sanpo Maryn si saavat n e ' tänevätkään lijäin pyrkimykselle, cents per inch. Special discount is allowed ' , . (or larger and coutm uous advertisements. ¡ l i i a s t a k u r j u u d e s t a k i n , j l l t k a UI )- puolueiden äärimm äinen rappeu tilaisuuden vaikuttaa siihen. Xe totena pysyy kuitenkin, että pää kintaina tn enem m än kuin tiili.ui as tä ennen tienanneen “a in o a k a a n ” r o v tm BOX M . AfrTORIA. O R E L , , tuneisuus ja m ädännäisvys e: li.” ¿ ¡ k m m a t paljastuivat, vaikka por $52,000 vuodessa. Ju tu n olisi pitänyt riuoncustu »ijaitsee 10:nncn ja Duane katu m enettelevät samalla tavalla kuin omien keskittym inen jatkuu ed cl jen kulmasaa. .T elefoon i: konttori 365, varillinen sanomalehdistö tekiki i enää ole huom aam atta sellaisel- olla esillä näinä päivinä, m utta ei politikoitsijat asettuessaan sut»-;leen ja keskiluokka kulkee kohti toim itus 632. HEIMOKANSAMME" MAD- ole vielä tullut tietoja, kuinka se on lekaan taantum ukselliselle ja ttt- 'parhaansa uutisten salaamiseksi, JAARIT siolliseksi jotakin unioitten vaa-¡•kuolemaansa, kaikista ponnistuk- päättynyt. ( T r u e tra n s la tio n file d w ith th e P o s tm a s tn j E ttä voitot eivät näyttäisi niin levaisuutta vailla olevalle jou tim usta k o h taan ; tunnettua näet sistaaii huolim atta. Silloin ja (nyt. a t A s to ria , O re .. A p ril 19, 1918, as re ip iu e . C harles C haplinilla on myös om at by se ctio n 19 o f th e A c t o f O c t. 6 th . 191/. ; tavattom an suurilta, ftn esim. kolle. kuin keskiluokka on. vastuksensa. H än eltä hakee Esaanay M utta sensijaan.-että se huo- Jös työläisten palkat ovat vii Svvift-yhtiö nyt päättänyt koros ovat k ärsineet ja edelleen k ä rsiv ä t Film Co. $500,000 korvausta sopim uk « y Y1 ¡naisi vallitsevan tilanteen | : k an sallista sortoa saksalaisheni.i. t • sen rikkom isesta. “C harley” väittää, me vuonna kohonneet 24*prosen taa osakepääomaa hiij^an —; -vii- ! i Itävallan taholta. M utta om asta puo attei yhtiöllä ole m uuta ta rk o tu sta lilla (joka on harvinaista). niin delläkyrrimenellä p ro sen tilla N< - ja asettuisi johdonmukaisesti toi lestaan he so rta v a t m inkä suinkin uin h ä iritä hänen “elinkeitioaiin’4? yxsui ravintoaineitten hinnat kyinen osakepääoma on sata tnil mimaan siten kuin ne edell) ' a- voivat omien rajo jen sa -isällä n i : N atlpnai Kxbebiticn C o :ita hän saa » I slaavilaisia kansoja. Niilipä U n k aris vievät kaikxt siten saadut lis ä -. joonaa dollaria, ia se kohote- vät, kieltäytyy se käsittäm ästä I nykyään $1.075 000 kahdeksan kuva tulot, joten vaatetukseen. vuok.-- taan puolcafntoistäsataän. Se ta luokkataistelua ja etsii asem as ’ JAPANI ANASTAA LIIKETTÄ. su u n n iteh n is'a. A lem pana on pari sa asuviliiU kolmella m iljoonalta sia sa rja n jo h tam isesta ja esiintym ises- * rati ia muihin kohonneisiin m e- j pa • millä läntä korottam inen ta taan „ulospääsyä sellaisilla kei ( T r u e t t a n - la iio n file d w ith th e l’ostxxstet I uutta keksintöä, jotka kuitenkin He vonilaisella ei ole ain o atak aan kuu- täftn niissti. at A s tu v ia , O re ., A p r il .’<1. I'U S , as i< -|u ire d ' nollista slav oniankielistä l ouhia. E n itoihin ei jää mitään. Ja sellai-1 paatuu, on sangen tnielenkii.i- noilla, joilla se on mahuotto- b y s c c tio n 19 o f th e A c t o f Oct» 6 th , l v i / nevat etu p ä ä ssä ta rk o te tu t to te u te t KYSYMYS TUOMESTA. nen sotaakin oli slavonilainen sano sissa tapauksisa. joissa palkat toinen. Kahdenkymmenen viiden m uus. taviksi yksiavioisuuden pohjalla. inalc.ädistö järjestelm ällisen vaine? Joku “tietoa h aluava” kysyy m eil ovat vuosien 1913 ja 191/ välil* miljoonan dollarin osakkeet tar- Keskiluokan liike esiintyy tääl Jap an i on nopeasti k eh ittym ässä Niinpä tarjo aa Bonnin kaupungin e- tä: t j m ikä cu t u o m e n englannin alaisen a: r-lavonienkielisten lehtien lä kohonneet 52 prosentilla, o v itjj,,ta u ti entisille osakakille nimel- lä agraariliikkeenä kaikkein sel hyvin tärk e äk si teollisuusm aaksi ja varsin vaaralliseksi kilpailijaksi E te lin tarv elau tak u n ta jokaiselle siinä kanssa rei teloiltiin ihan uskom atto kielinen nim i; 2 L k ä y tetä än k ö tuom en rnok.Ttarpeitten hinnat kohonneet I lisarvostn ja toiset kahdenkvm- vimmin: se esiintyy keskikokois lä Am erikan m arkkinoilla. Aivan vii '.¡taljoja ja p ark k ia lääk etieteellisiin ! kaupungissa avioliittoon m enevälle ja jn alia tavalla. K uvaava tosiasia on vastaavassa määräS.-ä. joten uit menen viiden miljoonan dollarin ten maatilojen om istajien kiihke me vuosina jap an ilaiset p v at»usko- sinne asettu v alle parisk u n n alla seu e ttä Y hdysvalloissa ilm estyy eneni at k o tu k siin : ja 3) m istä saisi tuo deukään työläisten lisääntyneet osakkeet tarjotaan entisille osak ällä pyrkimyksenä m urtam aan niattnm asti e d is tjn e e t juuri niiden raa van todella viettelevän palkinnon: miin slavoniankieiisiä leliliä ku;? mia tila ta . Vast. 1 IBirdche: ry ; 2 Tuhkin; 3) tulot eivät vielä riitä vaatetuk- kaille ninjellisarvosta ja toinen suurpääom an poliittinen mahti tav arain valm istuksessa, joita tätä 30 naulaa perunoita, 2 naulaa kah U nkarissa. Noita A m erikassa ilm es Polijois-Europan m aista. tyviä lehtiä U nkarin hallitu s piti seen ja muhii» välttäm ättöm iin j kahdenkym menen viiden miljoo- ja kohoamaan itsenäiseksi m ah ennen un m iltei yksinom aan tuo tettu vin vastikkeita, 2 naulaa jauhoja, 2 U nkarin valtiolle vaarallisina ia ki •! S aksasta. naulaa kauraryynejä, 5 naulaa soke tarpeisiin. , nau dollarin erä jaetaan tule- diksi. joka. estäisi suurpääoman Jap an ilaisten m enestyksen salai-, tä ä n iiltä m aalian pääsyn. Ù IJäolevat numerot, ovat ly«‘*ivatt kuun puolivälissä pidett C toiminnan yläpuolellaan ja pitäisi siiutena 011 se. että ho a n ta v a t niini ria, 2 naulan rasvaa ja 10 m unaa. Luulisipa noin stuirem m olsen ta rjo UNESSA FORVARIEN AINOA toim iston knukatisikerb►tnukses- vässä kokouksessaTahjoina osak- kurinsa työväestön alapuolellaan, sille Juuri sitä m itä ne haluavat. H eil uksen jo vaikuttavan paatuneim paan- lä on < rinoniainen halu m iellyttää TOIVO. ta ja -siis paikkansapitäviä. J o it- ^ a p lc< Seuraavan vuoden tilin- litta sellaiiifti toiminta on tuo- Aina he etsiv ät uusia m alleja, voi kui vanhaanpoikaan. t- l - l - f I i t t i fr M -M Ir t- f l H ~ f- “ .......O nneksi teki m eillä on sekf) lukitun lo pistä 1915 joulukuu l päätöksessä -aavat osakkaat sii fn iitlu tukehtum aan alkuunsa, on dakseen valm istaa sellaisia tav aro i Perusteellisem m an keinon ty ttö jen n. s. porvarien e ttä sosialist¡joukko LÄNSIPItRIN PUHUJAN MATKA lo p:äan l'H ó kohosivat ruoka- S vetää voittoja ja korkoja viitiä- selvä juttu jokaiselle yhteiskun ta. joita kiilloinkin tarv itaan . Toinen i avustam iseksi puoliaan jenkin ioukossn niitä Yksinäistä per pitäm ään W ASHINGTONISSA. tarpeitten hinnat 24 prosentilla kym mentä prosenttia suurein nallisia suhteita käsittävälle. It tä rk e ä seikka, jota lie eivät ole jät | lioille y iä huononevilla «vioiiitto» roonallisitul sia, jotka u sk altav at u HU HTIK U U LLA : tän eet huom icoa o tta m a tta , on näyl- j m arkkinoilla on keksinyt e rä s Ber- .n jep e u d e n c e ........................... 26p. ja joulukuun 15 p :nä. J917, oli- niaue sum m alle’ kuin tänä «vuon senäistä keskiluokkaa ei Ameri taiden järjestely : sen he su o ritta v a t j Hitdn suurim m ista vaatetu sliik k eistä nek sia ja olla e rik o is ia ’, kirjotta; Lincoln «*reek 2. " joku vii. as N aim an u tirissa. Sa ( 11 te vat ruokatarpeet yleensä 52 pro- n a . jo te n on tilaa'voittosum m an kassa svnitA keinotekoisesti, lu Kaytnoud 28 25t ” Jokaisdlla sak: alaisella neitosella, oli r.uurella liuoìella ja taiteellisen ais slmili porvarien ainoa ¡»«•Jui.tus, ett: seulia kalliim m at kuin joulukuun kohoamiselle, tarvitsem atta pe Tono .......................................... 30 ” I pa hän rikas taik k a köyhä, täytyy kuunottam atta sitä, että joissa- tik k aasti. Kamoin the pitäv ät hyvää työväenluokassa vielä on niin pala TOUKOKUULLA: 15 p.tiä, 1915. lätä että sen pro.-entlhuäärä ko kiu tapauksissa saattaa n s. p i t o - h i l l o l t a pakkauksesta, joten iiinanilai- m iestä »nadaksecn olla edes jonkun u n e k s ijo ja , nukkujia ja knom aajia tVinloek ....................................... 1—3" Kun palkkojen kohoaminen on hoaa liian suureksi. Jos panem saada tilapäK i »Zeu kset ovat aina erinom aises verran m yötäjäisiä ja inyvnejä eli M itä en em m in noita nukkujid s:::, Zadet .......... ............................... 2” Jueettomnusliitt» 4 5” sa kunnossa perille saapuessaan, tuot- niursiuskapioita. tapahtunut samassa suhteessa me tämän jutun mieleemme nii-i Liikkeen laatiihan Ja an hereille, sitä lyhem m iksi tule .VIt. S o h ^ ................................... sesti vallan käsiinsä, jo u d u ttu a an , u j .en 9uurckg, tyydytykseksi. 6” suunnitelm an m ukaan voivat vanhem vat porvarien elonpäivät. Siksi por Puolangan hiilillä ................... • vain verrattain harvoilla aloilla, ' että m uistatte sen tulevana vuon- A’ood!änd .................................. 7—8” o i ts t ja iu käyttäm äksi j x ä m ä itäm aalaisct edistyvät* ntai- m at hankkia ty ttärille en soveliaat värien kaikki toim inta täy ty y ta r niin tm • työläisten keskiniääräi-! na. niin tiedämme sv\ n silloin •M liiti'. Kaluina ........................... 9" aseeksi. M utta tästä epätoivoi ¡niostl ennen S aksasta tu o tettu jen ta- m yynit v erraten pienillä, n e ljä n n es Rottaa työväen n u k u ttam ista, lnn Little lvvaco . ............................... 1 1 - 1 2 " sen elintason ollut, pakko a le n -‘ siilien miksi lihatrustin voitot» - suudestaan ja m ahdottom uudes- va ain valmistuksessa, sillä heiliä on vuosittain su o ritettav illa v ähittäis taas m eidän toim em m e tark o tta v a t öeep River (P uhuja tulen, jos osasto J ............ nnntavicsn in Iloi tu a .4 T otta kylläkin on. että joit y;it "laskeneet". Silloin saóonia- saatav issa hnthaa halpaa tvnvolnian työvoim aa ja hei m aksuilla, jotka on alettava heti tv sen h e rä ttä m istä ja valveilla piti. «atsoo voivansa jä rje s tä ä puhetilai- taan huolim atta toimii liike kiih m uden.) dän luonteensa m ukaista on tälle tön syntym ästä. Alim m at vuosineljän- lakin am m attilaisilla ovat paljoa- n th d is tö kyllä puhuu suuresti sii m is tä / Siina ero esim. N aim auuth S. s. osastot! ’V alm istak aa toveri keästi. Sen rivit taajepevat tpel- teollisuudelle välttäm ätön pikkuseik nesm aksut vafhtelevat $2.50—$3.75 ja lein korkeam mat palkat, kuin nel- tä. t( ti ja Toverin v.iiiltä. iauttvm&elie niin hyvä puhetilaisuus «estää niiden suoritus siksi, kunnes • ja vuotta takaperin, m utta seka-: Toinen niahdoHistius on. että kein kaikkialla missä varsinkin kojen tarkkailu. Jap an ilaiset, sam a kestä .uin m ahdollista, jlinoltauialla jo ten kuin saksalaisekin, ovat erin ¡lytU) on tä y ttä n y t 5 vuotta. Näillä VOIKO SEURAUKSESTA PÄÄTTÄ/ maanviljelys on päätuotantona. Uin aikaseen, e ttä kaikki voivat jur- työläisten p alk k o ja'ei ole koho-.korotetaan liilan hintaa, jotta voi om aisia jäljiltelijö itä. estiiä a sia n sa r-ll. n. ettei kukaan heilum illa m aksuilla saadaan $50~$75 SYYN? kuten pohjotslännellä ja vieläpä tettn läiieskädMi elinlarpeifte‘1 ¡jysvisivät ’•normaalissa . oi syyti :ä m uitu ««uin itseään, jos arvoiset m yynit. K uta korkeam m at V ärväys oli onnistunut hyvin, j. di saavu Ruuleniauu. Jä rje stä k ä ä il- KUINKA SAKSALAISET ANOTAAN nousua vastaavassa määrässä. Kun tävtv\ hankkia esim. kyni- Californiassakiu. m aksut noina enaim äisinä eiinvuesina isänm aallinen puituja -tu n si vo'vansa .lmia, Jos ei useam m aksi, niin yh- Mielenkiintoista on seurata SAADA NAIMISIIN. ole aikeita- menen pro.-entin voitto sadan \ii . suo ritetaan , ja kuta m yöhem pään i olla tyytyväinen- its e e n s ä H än arvo ieksi illaksi, sillä toveri H autam äen Erkä tv yöntcettäjillä " tT ue translation fibd with tbr t ‘o * tn ia - ie I. .... , ’ . . a isla puhujaa etn> nie aina tilaisuu- .,,,|„ ircl kaan m aksuja jatk e ta a n , sila hte- li olevan s c p iv lttia . tilaisuuden pä t irm esim. Californian suurten porva o A-tu ia. d c , A piil 20. lo m . irotella ¡ärjestym ättöirn-! denk vinmenen miljoonan dollarit kaan korotella iärjestvmattoirri lessa saanluaA Ä tlo k si ohjelman bjr M-atiun to ui ti,« Act oi det. Mb. ¡91.. | noinpj ja m onipuolisem pi fuJee mor- tö jäisik si rilehtien menettelyä, asettuessaan lausua ntirjfainia sattoji • en ja tavallisten sekatyöläisten i päänupille nykyisen sadan Hiil . uori t raja k si. T iedäm m e hyvin, et- Saksassa n ä y ttä ä olevan suuri h uo-, s janjpu v aatev arasto olem aan. P aras palkkoja, vaan puima hyväiiteke- joonan d'dlarin pääoman sijaan, silittelemään sikäläisten m aanvil li siitä, kuinka ne rääppeet m itä ju n k -; puoli tässä guuanitelm assa lienee se; m aan ja kansan palvelukseen lupau eä m eitä kynitään yhtenään, m utia luncille urhoille ¡uidun on kulujen edessä seisotia- iäisy ydestä ja viitata työläisten niin täytyy tukjjcn kohota viidtl- jelijäin oman puolueensa p e ru s-j”^ rien kuolintanssista jää jä 'c lle ; j yleiskäsityksen vakaannuttam inen. - “J a m itä te a ja t telette silloin, kur a, jotka jo olem me a sia sta Ruusulla Kuten tunnet- saataisiin houkutelluksi jatk am aan s u - ; e ttä m itä vanhem m aksi ty ttö pääsee n ä e tte m aanne Jipun tul ¡tilavan tap * Tov-prtiud i’.a tuhlaa^aisuuteen. O nhan sitä h v • i läkytnmenellä prosentilla. Ei tami.\v ritvksiä. rfuom. Vai «omitea. itta. «tn eräitten sikäläisten kun kuaan. Ennen jo olem m e m aininneet sjtä edullisem m an kaupan tekee, jojia «poiantereieKa, kuin rinato si .. j|st vä teillä sitenkin, kun selittää lian hinnan kohoaminen ei ole H tam apilot tulevat lainsipiirin agi- h y « airo ssa olevista m onivaiinoisuus- itänet nai. tien maanviljelijöillä ollut jo joi- ään irti tungosta, johen se < n kiinni ottam aton seikka, niin että tv.'.Iäiset saavat xuhden ja ' m ikään alsiohikassaan. ttm nrii IttaMUBUBMIMUaiUuàu UUU1XU1UUUUU2 TOVERI seitsemän dollarin päiväpalkkoja. Saavathan ne, m utta kuinka suu ret työläisjoukot? T o tta o n ,.e ttä laajat teollisuusalat, kuten esim. hiilikaivokset, ovat melkein sei sauksissa. T yötä tehdään muuta- ma päivä viikossa, eikä niinä suinkaan ansaitse niin paljoa kuin elinkustannuksiin menisi. MAILMANKATSOMUKSIA Järjestöi» astiüîa | • t - • I 5 aikki tam aan Työmiehen kirjakattp- ule löytynyt, Xvt tulen jäitä l.i sita sen verran kuin kitlloin- S d tta v a e tt ä n e tu le v a t cg.tressiyiiti.dle vaatinittk ¡ !. in laperikoriin. taluttaa: Itänen ua nuuskit-j lakaistuksi paan. jossa satuin valittamaan tunan kuinka Setit Samuli oli juuri sil sen. ' ett;* lie maksavat minulle tak a kaikki lehdet tnikroskuopil- ’ loin hoksannut, korottaa posti- k,>r\ankseit siitä ajasta. j<ink«t i«u i |jx(u]a tarkkuudella cnsimäiseltn Vain ltarvat sirjeeuv aihtajat . . . . ••nak!»?ja ?0 prosenttia ettsimäi- Intin naiden kirietdett ja kerto- . ’ •• i l.'.iL- auta viimeisen sivun v:t- ja kirjailijat lienevät pelastuneet kirjettanitseen. 1- h k . i '.1 , avulta, « ( Ilosuliteiden * pakottam ana, svn luokan-tavaralle kun m inul mtiksten tule enäah lähettäm ään “eusimäi 1 mciseen kulmaan saakka. Eikä niin oimeliisesii, että heillä jol lakin sattui olemaan sitä niin lyhyesti sanoen, olen taaskin pa paljon lähetettävänä. K irjakau *en luokan tav araa" expressissä. j lia n saa kuluttaa puoltakaan pai- loinkin elämänsä taipaleella ole kokemuksia paperikorin kotettu turvautum aan Toverin pan hoitaja oitis suositteli mi .. - 4 vää viiden lehden nuuskim iseen,,, ollut .... • . .. • . .. v K an ssa. l o i s e t ta a s e n e iv ä t o le palstoilvin voidakseni lähestyä nulle, että käyttäisin Setä Samit , , . . , tuodaan • ,* „ * . , . ^ 1 , . , rvluvä v ritt-i Sanonialehtimiehilla yleensä on •'■ula ... uinen jf . . eteensä .. ...... , .. . sv ' | . v it ta u s « a it a n ti t i v ii tv a i i j t t a erättä länteläisiä*tovereita, jotka lia kohtaan Samaa konstiä, jota . . . -.•" « , . liitatirT ¡ehtiä joka pan a kaikista i maan, kun ovat pelänneet joutu Astorian maitolakkolaiset kavt- ah o n k in sy istä , jo ih in he voivat . ) « , • «• , i -, , -, • • •• e< lcl|prnkin varttui a$ m inulta tivät sikäläisiä maidon välittäjiä Piilj J ; ¡naiiman aarista. Lehtien Iisak-1 v ansa seikkailuihin laman pe- jo u tu -! niitä kirjeitä, joita olen luvannut vastaan silloin kun lie korotti- turvautua silloin kun he ............, si 1 s hänen pöydälleen virtaa jatku lottavan laitoksen kanssa. Mutta ' . , IteilTe kirjottua. Lupaukseni o le n ! val „taidon hintoja vlentnäärin vat puolustam aan itseänsä siitä 1 vasti . . ole kirjottaneet I -.-; .. tu tta-j vasu senxtn seitsemät J julkaisut onko teista kukaan koskaan va että eivät kavammin ajatellut mikä on nii kuitenkin täyttänyt ja k inotta- ■ 1 Iän nim ittäin suositteli tiliuulle, plakaatit , den ihmisneron tuotteiden lopul nut heille kirjeitä, m utta toveri- viriä rviitvisi-n boikoteeraamaan villeen kirjeitä. Pahin puoli ta s -lla Jos jonkinlaiset koko |)ostila:t«tsta, käänsin ta- sä sanomalehtimiehen "jahissa "! joita tulee "seuroilta ", “yhdistyk- linen kohtalo, jotka toim ittajan m eivät Me uuta saatteet, ne joutuivat kaikki välillä huk^ varain kaikki vhteen puntelnn luoiinoiliscsti on se, että siinä «ui I siitä." "liitoilta", “risteillä . "ri säälimät >n käsi olijaa paperiko ja lähettäisin sen menemään ex- lliin paljon kirjottam ista ja »’i*11 ‘ t;yvilta”, ">ei;raki:unilta", "vh- riin" Mihin jm iluvat viimein kaan. Sallikaahan minun selit ., . . . . . .. * pressi v ht iöit välit vksellä. jonka nalion lukem ilta, joita molenttua kaikki ne :-uure’la caivallä vär tää : * tek e-1 l,oi;ta . trusteilta . peiastus- te*ijä Tvotnichen kirja- sanomalehtimies joutuu kätyt sepustukset, jotka paperi Se tapahtui vuolen . aihteen ¡ 3, ko-ka he välittävät ck- maa pakollisesti, ixtrjottaa tay i arm eijalta", “‘komissioneilta", ja l< ri nielee ennenkuin uc ehtivä lähestyessä. Joulutunnelm an'iai- K,niP** K a ik k i tv y tietysti niin paljon kuin v ain ' teräskorpora tsidit ilta”. Hiessä olin innostunut kirjotta- : PrrSi>1, li1ctx‘s>,ai' !U- osdtiav at ^ly vaa* mv ötatuntoa v ai- i i painokoneeseen ? m aan kokonaisen juokaa kirjei S tostuin tuumaan. Kiriotin suinkin ehtii ja jaksaa, ja jos vattua ja rasitettua sanomalehti Joku on ehkä hoksannut miet ta ia ¡.oulutervehdvksiä entisille ; vjclä JTiepiukati joukki » m vh- kirjotukseni ei saa sekotetuk-i miestä kolttaan ja pyrkivät häntä tiä latekin ki s a n i'sta ia oiti: e^ifornialaisine tuttav illenikin. ‘ ,jvn‘ kirjeen v eliniiehcll^tli, j mka kyilin paljon luokkatietoisuutta avu^tamaan. x Jos heidän " a i us-i tullut siihen johtopäätökseen, et- Niitä yli useita kvmmenia, !«'teti : p, jakam aan osast«.»n h a a ' ja terävyyttä, niin sitä saa sit tuksessaati" olisi edes yksi nro-! tri sepustukset käytetään sen jäi- nvt o n ’ enailt «tahdoton tnuis- plUa jouiun aikana ne kirjeet ia ten yhtiökokouksessa ja piiriko- sentti jo u voisi käyttää työväen-, keen ehkä uhnin sytykkeinä, joi taa kenelle kaikille uuta oh. S.v joulutervehdykset, jotka tässä kottksessa puolustella viikkokau lehdeto i palstoilla, niin yhtiökoko-! loin toim ituksen uunin helvetilli y maila kertaa minulla oli Posti-1 ..puntcjjssa- lähetin hauelle ex sia. Ja jos siihen sekotta» liian uksissamnic ei tarvitsisi koskaan nen tuli polttaa ne jälleen luon paljon luokkatietoisuutta ja teft- tenavana takaisin k Muorinaan pre6Sjvhtiön välityksellä. - non elementeiksi. Jos tällaiseen vyvttä. niin Seta Samulin yli- kinastella avustajien ja kirjeen eräs Mendocino kanin tm maan johtopäätökseen on tultu niin se vaihtajien hankkimisesta lehdil- M utta, J»utcn jo sanotit, tove- postim estarj ei ota sitä vastaan viljelijäin palovakuutusyhtiön lenime, sillä tosiasia olisi, että on erheellinen, sen voin Makuut johtokunnan pöytäkirja, vuosi-1 gini eivät ole saaneet minulta edes “toisen luokan tavarana " näillä avustajilla ei todellisuu taa, sillä olen itse o ttanut asias kertom us, se k ä ; perusteellinen ; kirjeitä . -p u n te li” ei mennytkään- Sanomalehtimiehen on seurat- dessa olisi mitään rajaa lul^t ta lähemmän selvyyden. Ensin k iS isy y V -san o ie n m erkitykses- exp eäs.yl. ,o kadot- tava aikaansa ja niailman tapah- määrään sekä avustuksien pal- näkin, Työmiehen toim ituksessa tä, jotka molemmat olin heille M’ -sen välille. Olin jonkun aikani tum ia niin kiinteästi kuin se on iauteen nähden. M utta niin ci ci ole minkäänlaista uunia ole- laatinut ja jotkft kaikki olivat siinä toivossa, että he löytäisi- suinkin mahdollista ja se tapah kuitenkaan ole asianlaita, joten massakaan. Koko rakennus lätn kun tuu yksjnoñiaa'.^jikem isen kaut yksi suurimpia toim ittajan teh niitetään höyryllä. Talossa asuu c • ensimäisen liMkap tavaraa . a i - . 'a t kadonneen puntelin ■Mí nakin pöstiasetuksjeiv mukaan, he lupasivat sitä etsiä .kaikilla ta. San«mudeht^nie^ ei saa ottaa täviä on estää heidän avustuk- kyllä toistakym m entä perhettä Menin tätä tav araläjääni iio e tit-f' “ ¡‘’ ¡’’aan, m una <ita e i vaan <;oHdnnlqhtcä käteensä ja sihuäil- seitsa pääsemästä lehteen ;»on k a lik in , m utta heillä ei ole kenellä- Länteläisen kirjeitä keskipiiristä kään sellaista jum ia, jtfssa voi taasta paperi tulee liiuiinolii. < laisiin p.littaa qdes paperia. Kaii< ti niidelleen ni.ijikkinoiilv ja se- ki kiehuttavat kahvinsa. _"ntos- pustajat ¡ietysti ostavat'sit.> k li sinsa" ja m ojakkansa kaHstill». poista. silloin kityt heila taasen Rakennuksen kellarissa oji jos haluttaa pyrkiä avustam aan pal sain xhöyrylänitnityslaito"ksvu u u joit vaivattuja ja rasitettuja toi ni, muita siellä poltetaan yksin m ittajia, jotka sysäävät sepustuk omaan kivihiiltä^ En tile 'vielä s e t , ¡laperikoriin. Siis l.iertokul käynyt koko uunia katsom assa n jatkuu avusti.¡alta toiiyiLajal vaikka olen asunut talossa jo vli ie. loimiU ijaha paoerikoriin, pa puoli v ilotta. perikorista kellariin, kellarista MutVn, kuten jo sanoin, pape aaiimasim.u.n. paauMiasiinasta rikoriin joutuneiden sepustuk i»:t peri tehtaaseen, j. n. e., ilman sien lopullisesta k o lli ajosta olen mitään loyptfi. » # * o ttanut selvän. 1 äalla I vdntie- hessä itiillä ei oikeasta ni ole mi Scuraavassa kirjve »ani tulen tään lopullista kohtaloa, ei aina käsittelemään vakavampaa ju t kaan mitään "¡iankaikkista kado tua, niin. \ \ isconsinissa tapahtu tusta . jos ¡oku niin hmiee. Se nutta liittosi uaattoriu vaalia, on vain yksi onnellinen k ierto jolla ei ollut ainoastaan tätä kulku i.t tapaht uit seuraa vassa maata, vaan koko m ailin.a mul järjesty k sessä: i-tava merkit'. , kuten kapitalis- Alotamnic paperikorista, josta tinolilikt iftsijat itse’ väittivät — sepustukset ku Jo at muiden pa ja me sen tn iu sta uine? K ir perien joukossa siivoojan mat jo ukseni on jo > vai m i’., mutfa Kassa kellariin. Kellarissa talon kitit siinä käsitellä n asioita jois- tntes lu »kittelee ne e n -in kol 'a Livtvv “taik-iE k • intuís JK)S- meen eri luokkaan ja silli n pn tiv.rastoon cimenRitm -’ta voi ¡¡¿taa ne eräänlaisella masiinal julkaista, niin m in u ti täytyy val la sadan paunan painaviin paa- mistaa siitä käännös eng. kielel leihin, jotka ovat sidotut kokoon le ennenkuin lähetän sen tu le rautalangalla samoin kuin hei maan. Täm«än -en-ii}irijtituu ai- nä- tai pumpulipaalit. (Täm ä ma jon myöskin selostaa läateläisille siina tekee sam anlaista työtä ja nyt aivan läheisessä tulevaisuti- sellaisenaan muistuttaa iarma- I dessav Ja on täällä m onta' niuu- rien käyttämää "heinäpeilimasib i takin juttua, jotka ovat niielcstä- naa”, mutta on vain noin viisi • ni mielenkiintoisia tutkistella län- jatkaa korkea ja käytännöilisem i teläbellä perspektiivillä sikäli pi ' händlätä".i Sidotut patteri- i kun on aikaa niihin kajota, kimput lähetetään takasin p ap e-. Molshev ikilainen tervehdys ritcbtaaseyn. jossa ne valnysie-f kaihille länteläisiile. taan uudelleen paperiksi. Teh- Arvid Nelson.
