*
1
«SS!
'
11
-
O "1
¡1
.
. X IA L .U
— U J . J .
No. 93
TOVERI
. ...
paljon kuin puhuttaneekin raja- ■ takin ¡kokouksia itsenäisen poliit- on, että työväenliikkeen mukaan J O K A IN E N S A K S A L A IN E N U R K - te tty ? " kysyi puhuja lopuksi, tu tu »
tu sta säteilevin kasvoin. .
K IJA K S I.
hinnoista; eihän sitä "k o h tu u llis-‘ tisen liiton Vai puolueen perusta- liittyy toisinaan liuom attuja po- J
( T r u e tra n s la tio n file a w ith th e P o v tm a s to ,
“ Irtikö riuhtoo tan g o sta ? ” kysyi
a - re q u ire d
, . .
.
-
,
U a a e n •uomalaisen r/Cvien Uncnkannattaja,
ta voittoa” sentään voi keltään naiseksi. Ja eräät entiset sosia- litikoitsijoita — saadakseen joh a t V sto ria , O rc ., A p r il 20,
i7
j
1
varm
uudeksi m uuan vakavan nukoi-
■ l»y »ection
oi the A ci of D el. fctl», r.
Umcityy Aatonaaaa, Oregon, joka päivä
kiejtää!
| listitkin näyttävät aikansa kosis- tajavallan siinä ja voidakseen si
paitai »unaunlaina.
‘Uusi Saksa" nim inen ¡vikakaiMleli ' i ne» nahkapoika.
T O IM IT U S K U N T A :
Kun korporatsionin voitot käy- keltuaan ja m uisteltuaan vksive- ten palvella itseään ja omaa luok ti on p ä ä stä n y t jtlk i e rä itä saksalais- j “Niin, tu o ta .... niin, riuh
W. J1. REIVO
LAURI M OILANEN
n reinan
suunnitelm ia, jo tk a erikoisesti kos utlm uaa t. vastasi puhuja.
vät liian suuriksi, silloin tavaili rojärjestelm ään liittyviä haavei kaansa.
AUO LK H SA LM I
A B. M ÄKELÄ
SU L O SY V Ä N E N
kevat A m erikkaa. K aikki ulkom ailla kuin $ iiäniillä jn. ,
sesti v esitetään ' pääomaa, jaka faan, antavan kannatuksensa täl
“Killoin niiiä ajaU eiisin ” sanoi tu
Mitä paikallisia ja tilapäisiä oleskelevat sa k sa la ise t on k a tso tta v a
maanviljelijäin " hommalle.
malla osakkeita entisille osakkail le
TOVERI
leva
sotiias, a sia a perinpohjin h a rk it
saavutuksia puolueettom uusliit^t ja vei in te ttä v ä s a k sa la is in tiedusto
(T U E C O M R A U E)
le, jotta voittoprosentti pienenisi. W alter Thomas Mills muiden
tuaan,
“että onpa kuvailluin* n tuuji.”
ja m uut keskiluokan järjestöt lutoim iston palvelukseen kuuluvaksi.
rke Olgan oi m fu u u sh worker» in tkt
............... , / 1
1 ••
L
ihattustin,
yhtävähän
kuin
mui-
muassa
kuuluu
kuleksivan
.puo-
, toca/ern »täte». The o n l, Finnish daily in
1 y o ld ls tttl SV jttelv Otl käyn} t
L IIK K U V A K U V A -N a Y T T E L IJ A IN
I Saaratkaan aikaan, niin pysyväni- S aksan konsulit ja konsiPim iainic i d
th e h « L
Rubluhed daily, except S u u u a ,.. n. - k o i
«
••
denkaan
trustien
osakkeita
ei
lueettom
uusliiton
puhujana,
ke-
on sa a ta v a toim im aan vakcojalaitok-
at A ito n a , Ore., by the W estern W ork-I K « 11 K l 11» . l i o i l l a m i l l t.lValo-1, etid
ANSIOISTA
pää valtaa ne eivät voi hankkia sen jo h ta jin a kukin seudullaan: “k m -
ubirstung Society.
kanppailla tyuläisilfe, lukuunot- ' huskellen entisvvttäi
a ic n a Eubliahing
Society.
, vaflcJia niitä tapahtuisi, josta J* l T - tiim
.
».aan
ja
ennus-
,
...
.
.
.
.
.
,
J
on
toisinaan
m ainittu häiuniastyttä-
atta sitä et^ä joillakin työpai
A N T T I J. P A R T A N . Manager.
’
. . . : edustettavilleen, joilla ei ole ntt- sulin vaim on <»n oi.ava m iehensä a-
I
via
num
eroita.
M utta n ä y ttä äp ä heil
tellen hiton asettam an ehdok-i
, . ,
... .
, ,,
. ...
,
„
, ,
värit
eivät pidä, niin aina selite-
A ateicu aa accon«/-ciaaa uiau matter July 18,
....
t
a
yhteiskunnallisia
edellytyksiä,
piina
seu
raeläm
ässä.”
Voimme
Yho>s-
läkin clevjiu syöpäläisenrä ja imu
19 U , at the poetetlicc at A a tu n a ,1 O regon,; t ä ä n
työ väestö syylliseksi. Ja koilla trusti haluaa työläisistään kaan valitsemista Yhdysvaltain
the A ct oi March 3, 1M/9.
joita vallan hankkiminen Ja pitä va!to*en «uuteen kuitenkin olla täy rinsa. N yt on tullut selville esim., et
liiketoveria
",
estääkseen
ne
jä
r
presidentiksi vuonna 1920.-
miksikäs ei,» kun työväes (tiliä ei V
d essä tu rv assa, sillä • i ä l l ä on ¡okai tä k e la n ä y tte liiä ta r Mary Piekford
llm otushinta 40c palMatugroaita.
tta. Kuoleman- .
. . .. ,
,
. ...
....
niinen välttäm ättä kaipaa.
jestym
ästä.
v
iimotui(i>et $i.so kerta ja muisto«arsyiiiä( itse!laankaan o le m itä ä n sitä vas-
nen tosi am erik alain en o inasta eh v. 1916 a n saitsi $1,037,500. Asia ÒD
Suurten porvarilehtien m enet
U .0 0 kerta. Kihlaus-, syntyinä- ja a v io i t u - ; ,____
i- •
suunnaton dostaan ei ain o astaan urkkija ja it tullut ju lkisuuteen erään oikeusju-
to-iimotuk»et soc kerta, haiutaauueto- ja t a a n , p ä ä t t ä e n s ii t ä väite i latsuu-
tely jutussa on kavaluutta. Xe^ Kapitalist ¡luokan
Ï
nimenmuutto-dmotuk»et 25c kerta, naima- (t e < t a
; n 11-, <t.
su h ta u tu u
vaan katsoo oievansa oi lun johdosta. Jonka hänen entiuen
Sekin toivoton yritys koettavat päästä siitä pienestä inahti tekee “itsenäisen” keski m k e iantaia.
ilm otuksct $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
■ » d , j o n a Sv a . 1.1.111 . U lll d U l U U .
u
te
ttu
ottam
aan lainkäytönkin o- liik k ee n h o ita jattare n sa neiti (‘ora C.
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset »opimuk- ,
.---------------• * • > • ---------------
lu o k k a is te n toimeentulon san-
vastustuksesta,
minkä
maanvilje-
■en mukaan.
Satunnaisista rlm olukusta
miin käsiinsä, milloin lian katsoo syy
Taloiulellisen puristuksen vai
on* n e sta n u t
m ainittua
Ä ^ m ^ S ^ ^ -X u t“glanmn V oittojen “pienentämi kutuksesta, hereille jKrkivä k es lijäin itsenäistym ispyrkim ys ai- gcn vaikeaksi, varsinkin kun työ- tä olevan epäillä jonkun henkilön n W ä ilkening
y tte lijä tä rtä vastaan , vaatien hä
T IL A U S H IN N A T
kaansaa, mahdollisimman vähäl- väestö myöskin järjestyy ja vaa vilpit (intä isännu. ali ismit ta.
nen”.
neltä
$103,Y5t). H n ä e t v äittää neiti
Y hdysvalioiasa ja Lauadagea:
•
kiluokka on useassa valtiossa ai
E rity ise sti on huom attava seur;u:va Pickfordiu luvanneen ¡Snelle lo pro
Yksi vuosikerta. .$4.00
o Kuukautta. .$2.2a
la hälinällä, herättäm ättä itseään tii elintarpeensaf Silloin aletaan
5 kuukautta, .f. .$ i.3 s
1 K u u k au si... .50
‘ Vieraissa sen ttia a ih io ista an . Jos hän «hankkisi
Eihanpakkauslaitokset
ovat keissa ryhtyä f itsenäiseen toi kohtaan tarpeetonta vastenmie-¡-puhua toisaalla välikäsien poista- nienettei.vtaram uiitns:
Suomeen ja muualle ulkomaille:
mintaan
saadakseen
aikaan
pa
Yksi vu osik erta,.$o.ao
o kuukautta. .$ 3 .5u
m
aissa
(»n
sak
salaiset
sanom
alehdet
viimeaikaisen tutkinnon tuloksi -
lisvvttä ja paljastam atta todelli- luisesta ia toisaalla trustivallan ju ik a s ta ia m aan kieiell i.” Y .ecnsä or tälle p a ik a n '“ Eaiuons Player»4' (K uu
S U B S C R IP T 1O N K A T E S:
¡ ‘
. „
,
,
.
• rannuksia oloissaan ja "puh lis
I b the United gtates and Canada
R»
tu lle e t
s a llie n
.1 l i o n I<11 tl lk - 1
Antamalla syrjäyttäm isestä. M utta miltä rvbdyttävil laa ia perä isiin tcimenpiiei- l i s ä i n n a y .te 'ija in ) seurueen palve
siä tarkottiksiaan.
u
,
•»«•» suunnattom ista «..¡»..¡e»»«.;, taakseen politiikkaa’’, kuten s:n muka kannatuksensa maanvilje- hyvänsä taistelun vaiheet nävt- siiri, e ttä “ ulkom ailla oleviin saksa- luksessa. Hän oli hankkinut paikan
Ja veikon nyt palkkiotansa. K an tees
Vanlp. jcfl
kdvertistng ratea* in eHect July 1, 1912, 4j k ilin
t V Ö läisteilsä kuv aaiT iattO - edustajat selittävät.
vksityiskohtaisesti,
i laisiin tullaan S a k sa sta käsin vai saan neiti W ilkening sanpo Maryn si
saavat
n
e
'
tänevätkään
lijäin
pyrkimykselle,
cents per inch. Special discount is allowed
'
,
.
(or larger and coutm uous advertisements. ¡ l i i a s t a k u r j u u d e s t a k i n , j l l t k a UI )- puolueiden äärimm äinen rappeu
tilaisuuden vaikuttaa siihen. Xe totena pysyy kuitenkin, että pää kintaina tn enem m än kuin tiili.ui as tä ennen tienanneen “a in o a k a a n ”
r o v tm
BOX M . AfrTORIA. O R E
L
,
,
tuneisuus
ja
m
ädännäisvys
e:
li.”
¿ ¡ k m m a t paljastuivat, vaikka por
$52,000 vuodessa. Ju tu n olisi pitänyt
riuoncustu »ijaitsee 10:nncn ja Duane katu
m enettelevät samalla tavalla kuin omien keskittym inen jatkuu ed cl
jen kulmasaa. .T elefoon i:
konttori 365, varillinen sanomalehdistö tekiki i enää ole huom aam atta sellaisel-
olla
esillä näinä päivinä, m utta ei
politikoitsijat asettuessaan sut»-;leen ja keskiluokka kulkee kohti
toim itus 632.
HEIMOKANSAMME" MAD-
ole
vielä
tullut tietoja, kuinka se on
lekaan
taantum
ukselliselle
ja
ttt-
'parhaansa uutisten salaamiseksi,
JAARIT
siolliseksi jotakin unioitten vaa-¡•kuolemaansa, kaikista ponnistuk-
päättynyt.
( T r u e tra n s la tio n file d w ith th e P o s tm a s tn
j E ttä voitot eivät näyttäisi niin levaisuutta vailla olevalle jou tim usta k o h taan ; tunnettua näet sistaaii huolim atta.
Silloin ja (nyt.
a t A s to ria , O re .. A p ril 19, 1918, as re ip iu e .
C harles C haplinilla on myös om at
by se ctio n 19 o f th e A c t o f O c t. 6 th . 191/.
; tavattom an suurilta, ftn esim. kolle. kuin keskiluokka on.
vastuksensa. H än eltä hakee Esaanay
M utta sensijaan.-että se huo-
Jös työläisten palkat ovat vii Svvift-yhtiö nyt päättänyt koros
ovat k ärsineet ja edelleen k ä rsiv ä t Film Co. $500,000 korvausta sopim uk
«
y
Y1
¡naisi
vallitsevan
tilanteen
|
:
k an sallista sortoa saksalaisheni.i. t • sen rikkom isesta. “C harley” väittää,
me vuonna kohonneet 24*prosen taa osakepääomaa hiij^an —; -vii-
!
i
Itävallan taholta. M utta om asta puo attei yhtiöllä ole m uuta ta rk o tu sta
lilla (joka on harvinaista). niin delläkyrrimenellä p ro sen tilla N< - ja asettuisi johdonmukaisesti toi
lestaan he so rta v a t m inkä suinkin
uin h ä iritä
hänen “elinkeitioaiin’4?
yxsui
ravintoaineitten
hinnat kyinen osakepääoma on sata tnil mimaan siten kuin ne edell) ' a-
voivat
omien
rajo
jen
sa
-isällä
n
i
:
N
atlpnai
Kxbebiticn
C o :ita hän saa
»
I slaavilaisia kansoja. Niilipä U n k aris
vievät kaikxt siten saadut lis ä -. joonaa dollaria, ia se kohote- vät, kieltäytyy se käsittäm ästä I
nykyään $1.075 000 kahdeksan kuva
tulot, joten vaatetukseen. vuok.-- taan puolcafntoistäsataän. Se ta luokkataistelua ja etsii asem as ’ JAPANI ANASTAA LIIKETTÄ.
su u n n iteh n is'a.
A lem pana on pari sa asuviliiU kolmella m iljoonalta sia sa rja n jo h tam isesta ja esiintym ises-
*
rati ia muihin kohonneisiin m e- j pa • millä läntä korottam inen ta taan „ulospääsyä sellaisilla kei ( T r u e t t a n - la iio n file d w ith th e l’ostxxstet I uutta keksintöä, jotka kuitenkin
He vonilaisella ei ole ain o atak aan kuu- täftn niissti.
at
A
s
tu
v
ia
,
O
re
.,
A
p
r
il
.’<1.
I'U
S
,
as
i<
-|u
ire
d
'
nollista slav oniankielistä l ouhia. E n
itoihin ei jää mitään. Ja sellai-1 paatuu, on sangen tnielenkii.i- noilla, joilla se on mahuotto- b y s c c tio n 19 o f th e A c t o f Oct» 6 th , l v i /
nevat etu p ä ä ssä ta rk o te tu t to te u te t
KYSYMYS TUOMESTA.
nen sotaakin oli slavonilainen sano
sissa tapauksisa. joissa palkat toinen. Kahdenkymmenen viiden m uus.
taviksi
yksiavioisuuden
pohjalla. inalc.ädistö järjestelm ällisen vaine?
Joku
“tietoa h aluava” kysyy m eil
ovat vuosien 1913 ja 191/ välil* miljoonan dollarin osakkeet tar-
Keskiluokan liike esiintyy tääl Jap an i on nopeasti k eh ittym ässä Niinpä tarjo aa Bonnin kaupungin e-
tä:
t
j
m
ikä cu t u o m e n englannin
alaisen a: r-lavonienkielisten lehtien
lä kohonneet 52 prosentilla, o v itjj,,ta u ti entisille osakakille nimel- lä agraariliikkeenä kaikkein sel hyvin tärk e äk si teollisuusm aaksi ja
varsin vaaralliseksi kilpailijaksi E te lin tarv elau tak u n ta
jokaiselle siinä kanssa rei teloiltiin ihan uskom atto kielinen nim i; 2 L k ä y tetä än k ö tuom en
rnok.Ttarpeitten hinnat kohonneet I lisarvostn ja toiset kahdenkvm- vimmin: se esiintyy keskikokois lä Am erikan m arkkinoilla. Aivan vii
'.¡taljoja ja p ark k ia lääk etieteellisiin
! kaupungissa avioliittoon m enevälle ja jn alia tavalla. K uvaava tosiasia on
vastaavassa määräS.-ä. joten uit menen viiden miljoonan dollarin ten maatilojen om istajien kiihke me vuosina jap an ilaiset p v at»usko- sinne asettu v alle parisk u n n alla seu e ttä Y hdysvalloissa ilm estyy eneni at k o tu k siin : ja 3) m istä saisi tuo
deukään työläisten lisääntyneet osakkeet tarjotaan entisille osak ällä pyrkimyksenä m urtam aan niattnm asti e d is tjn e e t juuri niiden raa van todella viettelevän palkinnon: miin slavoniankieiisiä leliliä ku;? mia tila ta .
Vast. 1 IBirdche: ry ; 2 Tuhkin; 3)
tulot eivät vielä riitä vaatetuk- kaille ninjellisarvosta ja toinen suurpääom an poliittinen mahti tav arain valm istuksessa, joita tätä 30 naulaa perunoita, 2 naulaa kah U nkarissa. Noita A m erikassa ilm es
Polijois-Europan
m aista.
tyviä
lehtiä
U
nkarin
hallitu
s
piti
seen ja muhii» välttäm ättöm iin j kahdenkym menen viiden miljoo- ja kohoamaan itsenäiseksi m ah ennen un m iltei yksinom aan tuo tettu vin vastikkeita, 2 naulaa jauhoja, 2 U nkarin valtiolle vaarallisina ia ki •!
S aksasta.
naulaa kauraryynejä, 5 naulaa soke
tarpeisiin. ,
nau dollarin erä jaetaan tule- diksi. joka. estäisi suurpääoman
Jap an ilaisten
m enestyksen salai-,
tä ä n iiltä m aalian pääsyn.
Ù IJäolevat numerot, ovat ly«‘*ivatt kuun puolivälissä pidett C toiminnan yläpuolellaan ja pitäisi siiutena 011 se. että ho a n ta v a t niini ria, 2 naulan rasvaa ja 10 m unaa.
Luulisipa noin stuirem m olsen ta rjo
UNESSA FORVARIEN AINOA
toim iston knukatisikerb►tnukses- vässä kokouksessaTahjoina osak- kurinsa työväestön alapuolellaan, sille Juuri sitä m itä ne haluavat. H eil uksen jo vaikuttavan paatuneim paan-
lä
on
<
rinoniainen
halu
m
iellyttää
TOIVO.
ta ja -siis paikkansapitäviä. J o it- ^ a p lc< Seuraavan vuoden tilin-
litta sellaiiifti toiminta on tuo- Aina he etsiv ät uusia m alleja, voi kui vanhaanpoikaan.
t- l - l - f I i t t i fr M -M Ir t- f l H ~ f-
“ .......O nneksi teki m eillä on sekf)
lukitun lo pistä 1915 joulukuu l päätöksessä -aavat osakkaat sii fn iitlu tukehtum aan alkuunsa, on dakseen valm istaa sellaisia tav aro i Perusteellisem m an keinon ty ttö jen
n. s. porvarien e ttä sosialist¡joukko
LÄNSIPItRIN PUHUJAN MATKA
lo p:äan l'H ó kohosivat ruoka- S vetää voittoja ja korkoja viitiä- selvä juttu jokaiselle yhteiskun ta. joita kiilloinkin tarv itaan . Toinen i avustam iseksi
puoliaan jenkin ioukossn niitä Yksinäistä per
pitäm ään
W ASHINGTONISSA.
tarpeitten hinnat 24 prosentilla kym mentä prosenttia suurein nallisia suhteita käsittävälle. It tä rk e ä seikka, jota lie eivät ole jät | lioille y iä huononevilla «vioiiitto» roonallisitul sia, jotka u sk altav at u
HU HTIK U U LLA :
tän eet huom icoa o tta m a tta , on näyl- j m arkkinoilla on keksinyt e rä s Ber-
.n jep e u d e n c e ...........................
26p.
ja joulukuun 15 p :nä. J917, oli- niaue sum m alle’ kuin tänä «vuon
senäistä keskiluokkaa ei Ameri taiden järjestely : sen he su o ritta v a t j Hitdn suurim m ista vaatetu sliik k eistä nek sia ja olla e rik o is ia ’, kirjotta; Lincoln «*reek
2.
"
joku vii. as N aim an u tirissa. Sa ( 11 te
vat ruokatarpeet yleensä 52 pro- n a . jo te n on tilaa'voittosum m an kassa svnitA keinotekoisesti, lu
Kaytnoud
28
25t
”
Jokaisdlla
sak:
alaisella
neitosella,
oli
r.uurella liuoìella ja taiteellisen ais
slmili porvarien ainoa ¡»«•Jui.tus, ett:
seulia kalliim m at kuin joulukuun kohoamiselle, tarvitsem atta pe
Tono ..........................................
30 ”
I
pa
hän
rikas
taik
k
a
köyhä,
täytyy
kuunottam atta sitä, että joissa- tik k aasti. Kamoin the pitäv ät hyvää
työväenluokassa vielä on niin pala
TOUKOKUULLA:
15 p.tiä, 1915.
lätä että sen pro.-entlhuäärä ko
kiu tapauksissa saattaa n s. p i t o - h i l l o l t a pakkauksesta, joten iiinanilai- m iestä »nadaksecn olla edes jonkun u n e k s ijo ja , nukkujia ja knom aajia tVinloek ....................................... 1—3"
Kun palkkojen kohoaminen on hoaa liian suureksi. Jos panem
saada tilapäK i
»Zeu kset ovat aina erinom aises verran m yötäjäisiä ja inyvnejä eli M itä en em m in noita nukkujid s:::, Zadet .......... ...............................
2”
Jueettomnusliitt»
4 5”
sa kunnossa perille saapuessaan, tuot- niursiuskapioita.
tapahtunut samassa suhteessa me tämän jutun mieleemme nii-i
Liikkeen laatiihan Ja an hereille, sitä lyhem m iksi tule .VIt. S o h ^ ...................................
sesti vallan käsiinsä, jo u d u ttu a an , u j .en 9uurckg, tyydytykseksi.
6”
suunnitelm an m ukaan voivat vanhem vat porvarien elonpäivät. Siksi por Puolangan hiilillä ...................
• vain verrattain harvoilla aloilla, ' että m uistatte sen tulevana vuon-
A’ood!änd
..................................
7—8”
o
i
ts
t
ja
iu
käyttäm
äksi
j
x
ä
m
ä
itäm
aalaisct
edistyvät*
ntai-
m at hankkia ty ttärille en soveliaat värien kaikki toim inta täy ty y ta r
niin tm • työläisten keskiniääräi-! na. niin tiedämme sv\ n silloin •M liiti'.
Kaluina ...........................
9"
aseeksi. M utta tästä epätoivoi ¡niostl ennen S aksasta tu o tettu jen ta- m yynit v erraten pienillä, n e ljä n n es Rottaa työväen n u k u ttam ista, lnn Little
lvvaco
.
...............................
1
1
-
1
2
"
sen elintason ollut, pakko a le n -‘ siilien miksi lihatrustin voitot» - suudestaan ja m ahdottom uudes- va ain valmistuksessa, sillä heiliä on
vuosittain
su o ritettav illa
v ähittäis taas m eidän toim em m e tark o tta v a t öeep River (P uhuja tulen, jos osasto
J
............
nnntavicsn
in Iloi
tu a .4 T otta kylläkin on. että joit y;it "laskeneet". Silloin saóonia-
saatav issa hnthaa
halpaa tvnvolnian
työvoim aa ja
hei m aksuilla, jotka on alettava heti tv
sen h e rä ttä m istä ja valveilla piti. «atsoo voivansa jä rje s tä ä puhetilai-
taan
huolim
atta
toimii
liike
kiih
m uden.)
dän luonteensa m ukaista on tälle tön syntym ästä. Alim m at vuosineljän-
lakin am m attilaisilla ovat paljoa- n th d is tö kyllä puhuu suuresti sii
m is tä / Siina ero esim. N aim auuth
S. s. osastot! ’V alm istak aa toveri
keästi.
Sen
rivit
taajepevat
tpel-
teollisuudelle välttäm ätön pikkuseik nesm aksut vafhtelevat $2.50—$3.75 ja
lein korkeam mat palkat, kuin nel- tä.
t( ti ja Toverin v.iiiltä.
iauttvm&elie niin hyvä puhetilaisuus
«estää niiden suoritus siksi, kunnes
• ja vuotta takaperin, m utta seka-: Toinen niahdoHistius on. että kein kaikkialla missä varsinkin kojen tarkkailu. Jap an ilaiset, sam a kestä
.uin
m ahdollista,
jlinoltauialla jo
ten kuin saksalaisekin, ovat erin ¡lytU) on tä y ttä n y t 5 vuotta. Näillä VOIKO SEURAUKSESTA PÄÄTTÄ/
maanviljelys
on
päätuotantona.
Uin
aikaseen,
e
ttä
kaikki
voivat jur-
työläisten p alk k o ja'ei ole koho-.korotetaan liilan hintaa, jotta voi
om aisia jäljiltelijö itä.
estiiä a sia n sa r-ll. n. ettei kukaan
heilum illa m aksuilla saadaan $50~$75
SYYN?
kuten
pohjotslännellä
ja
vieläpä
tettn
läiieskädMi elinlarpeifte‘1
¡jysvisivät
’•normaalissa .
oi syyti :ä m uitu ««uin itseään, jos
arvoiset m yynit. K uta korkeam m at
V ärväys oli onnistunut hyvin, j.
di saavu Ruuleniauu. Jä rje stä k ä ä il-
KUINKA SAKSALAISET ANOTAAN
nousua vastaavassa määrässä.
Kun tävtv\ hankkia esim. kyni- Californiassakiu.
m aksut noina enaim äisinä eiinvuesina isänm aallinen puituja -tu n si vo'vansa .lmia, Jos ei useam m aksi, niin yh-
Mielenkiintoista on seurata
SAADA NAIMISIIN.
ole aikeita- menen pro.-entin voitto sadan \ii
. suo ritetaan , ja kuta m yöhem pään i olla tyytyväinen- its e e n s ä H än arvo ieksi illaksi, sillä toveri H autam äen
Erkä tv yöntcettäjillä
"
tT ue translation fibd with tbr t ‘o * tn ia - ie I. ....
, ’
.
.
a isla puhujaa etn> nie aina tilaisuu-
.,,,|„ ircl kaan
m aksuja jatk e ta a n , sila hte- li olevan s c p iv lttia . tilaisuuden pä t
irm esim. Californian suurten porva o A-tu ia. d c , A piil 20. lo m .
irotella ¡ärjestym
ättöirn-! denk vinmenen miljoonan dollarit
kaan korotella
iärjestvmattoirri
lessa
saanluaA Ä tlo k si ohjelman
bjr M-atiun to ui ti,« Act oi det. Mb. ¡91.. | noinpj ja m onipuolisem pi fuJee mor- tö jäisik si
rilehtien
menettelyä,
asettuessaan
lausua ntirjfainia sattoji
• en ja tavallisten sekatyöläisten i päänupille nykyisen sadan Hiil
. uori t raja k si.
T iedäm m e hyvin, et-
Saksassa
n
ä
y
ttä
ä
olevan
suuri
h
uo-,
s
janjpu
v
aatev
arasto
olem
aan.
P
aras
palkkoja, vaan puima hyväiiteke- joonan d'dlarin pääoman sijaan, silittelemään sikäläisten m aanvil li siitä, kuinka ne rääppeet m itä ju n k -; puoli tässä guuanitelm assa lienee se; m aan ja kansan palvelukseen lupau eä m eitä kynitään yhtenään, m utia
luncille urhoille
¡uidun on kulujen edessä seisotia-
iäisy ydestä ja viitata työläisten niin täytyy tukjjcn kohota viidtl- jelijäin oman puolueensa p e ru s-j”^ rien kuolintanssista jää jä 'c lle ; j yleiskäsityksen
vakaannuttam inen. - “J a m itä te a ja t telette silloin, kur
a, jotka jo olem me a sia sta Ruusulla
Kuten tunnet- saataisiin houkutelluksi jatk am aan s u - ; e ttä m itä vanhem m aksi ty ttö pääsee n ä e tte m aanne Jipun tul ¡tilavan tap * Tov-prtiud i’.a
tuhlaa^aisuuteen. O nhan sitä h v • i läkytnmenellä prosentilla.
Ei tami.\v ritvksiä.
rfuom. Vai
«omitea.
itta.
«tn
eräitten
sikäläisten
kun
kuaan. Ennen jo olem m e m aininneet sjtä edullisem m an kaupan tekee, jojia «poiantereieKa, kuin rinato si .. j|st
vä teillä sitenkin, kun selittää lian hinnan kohoaminen ei ole
H tam apilot tulevat lainsipiirin agi-
h y « airo ssa olevista m onivaiinoisuus- itänet nai.
tien
maanviljelijöillä
ollut
jo
joi-
ään irti tungosta, johen se < n kiinni
ottam
aton
seikka,
niin
että tv.'.Iäiset saavat xuhden ja ' m ikään
alsiohikassaan.
ttm
nrii
IttaMUBUBMIMUaiUuàu UUU1XU1UUUUU2
TOVERI
seitsemän dollarin päiväpalkkoja.
Saavathan ne, m utta kuinka suu
ret työläisjoukot? T o tta o n ,.e ttä
laajat teollisuusalat, kuten esim.
hiilikaivokset, ovat melkein sei
sauksissa. T yötä tehdään muuta-
ma päivä viikossa, eikä niinä
suinkaan ansaitse niin paljoa
kuin elinkustannuksiin menisi.
MAILMANKATSOMUKSIA
Järjestöi» astiüîa |
•
t
-
• I 5
aikki
tam aan Työmiehen kirjakattp- ule löytynyt, Xvt tulen jäitä l.i sita sen verran kuin kitlloin- S d tta v a e tt ä n e tu le v a t
cg.tressiyiiti.dle
vaatinittk
¡
!.
in
laperikoriin.
taluttaa:
Itänen
ua
nuuskit-j
lakaistuksi
paan. jossa satuin valittamaan tunan
kuinka Setit Samuli oli juuri sil sen. ' ett;* lie maksavat minulle tak a kaikki lehdet tnikroskuopil- ’
loin hoksannut, korottaa posti- k,>r\ankseit siitä ajasta. j<ink«t i«u i |jx(u]a tarkkuudella cnsimäiseltn
Vain ltarvat
sirjeeuv aihtajat
.
. . .
••nak!»?ja ?0 prosenttia ettsimäi- Intin naiden kirietdett ja kerto- .
’ ••
i
l.'.iL-
auta viimeisen sivun v:t- ja kirjailijat lienevät pelastuneet
kirjettanitseen.
1-
h k . i '.1
, avulta,
«
( Ilosuliteiden *
pakottam ana, svn luokan-tavaralle kun m inul mtiksten
tule
enäah
lähettäm
ään
“eusimäi
1
mciseen
kulmaan saakka. Eikä niin oimeliisesii, että heillä jol
lakin sattui olemaan sitä niin
lyhyesti sanoen, olen taaskin pa paljon lähetettävänä. K irjakau *en luokan tav araa" expressissä. j lia n saa kuluttaa puoltakaan pai- loinkin elämänsä taipaleella ole
kokemuksia
paperikorin
kotettu
turvautum aan Toverin pan hoitaja oitis suositteli mi
.. - 4
vää viiden lehden nuuskim iseen,,, ollut
....
• . ..
•
.
..
v
K
an
ssa.
l
o
i
s
e
t
ta
a
s
e
n
e iv ä t o le
palstoilvin voidakseni lähestyä nulle, että käyttäisin Setä Samit
, , . .
,
tuodaan
• ,*
„ * . , . ^ 1 , . , rvluvä v ritt-i
Sanonialehtimiehilla
yleensä
on •'■ula ... uinen
jf . . eteensä
..
......
, .. . sv ' | . v it
ta u s « a it a n ti t i v ii tv a i i j t t a
erättä länteläisiä*tovereita, jotka lia kohtaan Samaa konstiä, jota
.
.
.
-.•"
«
,
.
liitatirT
¡ehtiä
joka
pan
a
kaikista
i
maan,
kun ovat pelänneet joutu
Astorian maitolakkolaiset kavt- ah o n k in sy istä , jo ih in he voivat
. )
« , •
«• , i
-, , -, • •
••
e< lcl|prnkin
varttui a$ m inulta tivät sikäläisiä maidon välittäjiä Piilj
J
; ¡naiiman aarista. Lehtien Iisak-1 v ansa seikkailuihin laman pe-
jo
u
tu
-!
niitä kirjeitä, joita olen luvannut vastaan silloin kun lie korotti- turvautua silloin kun he ............, si
1 s hänen pöydälleen virtaa jatku lottavan laitoksen kanssa. Mutta
'
. ,
IteilTe kirjottua. Lupaukseni o le n ! val „taidon hintoja vlentnäärin vat puolustam aan itseänsä siitä 1 vasti .
. ole kirjottaneet
I -.-;
.. tu tta-j vasu senxtn seitsemät J julkaisut onko teista kukaan koskaan va
että
eivät
kavammin ajatellut mikä on nii
kuitenkin täyttänyt ja k inotta- ■ 1 Iän nim ittäin suositteli tiliuulle,
plakaatit , den ihmisneron tuotteiden lopul
nut heille kirjeitä, m utta toveri- viriä rviitvisi-n boikoteeraamaan villeen kirjeitä. Pahin puoli ta s -lla Jos jonkinlaiset
koko |)ostila:t«tsta, käänsin ta- sä sanomalehtimiehen "jahissa "! joita tulee "seuroilta ", “yhdistyk- linen kohtalo, jotka toim ittajan
m eivät Me uuta saatteet,
ne joutuivat kaikki välillä huk^ varain kaikki vhteen puntelnn luoiinoiliscsti on se, että siinä «ui I siitä." "liitoilta", “risteillä . "ri säälimät >n käsi olijaa paperiko
ja lähettäisin sen menemään ex- lliin paljon kirjottam ista ja »’i*11 ‘ t;yvilta”, ">ei;raki:unilta", "vh- riin" Mihin jm iluvat viimein
kaan. Sallikaahan minun selit
., . . . .
. ..
*
pressi v ht iöit välit vksellä. jonka nalion lukem ilta, joita molenttua
kaikki ne :-uure’la caivallä vär
tää :
*
tek e-1 l,oi;ta . trusteilta .
peiastus-
te*ijä Tvotnichen kirja- sanomalehtimies joutuu
kätyt sepustukset, jotka paperi
Se tapahtui vuolen . aihteen ¡
3, ko-ka he välittävät ck- maa pakollisesti, ixtrjottaa tay i arm eijalta", “‘komissioneilta", ja l< ri nielee ennenkuin uc ehtivä
lähestyessä. Joulutunnelm an'iai- K,niP**
K a ik k i
tv y tietysti niin paljon kuin v ain ' teräskorpora tsidit ilta”.
Hiessä olin innostunut kirjotta- : PrrSi>1, li1ctx‘s>,ai' !U-
osdtiav at ^ly vaa* mv ötatuntoa v ai- i i painokoneeseen ?
m aan kokonaisen juokaa kirjei
S tostuin tuumaan.
Kiriotin suinkin ehtii ja jaksaa, ja jos vattua ja rasitettua sanomalehti
Joku on ehkä hoksannut miet
ta ia ¡.oulutervehdvksiä entisille ; vjclä JTiepiukati joukki » m vh- kirjotukseni ei saa sekotetuk-i miestä kolttaan ja pyrkivät häntä tiä latekin ki s a n i'sta ia oiti:
e^ifornialaisine
tuttav illenikin. ‘ ,jvn‘ kirjeen v eliniiehcll^tli, j mka kyilin paljon luokkatietoisuutta avu^tamaan. x Jos heidän " a i us-i tullut siihen johtopäätökseen, et-
Niitä yli useita kvmmenia, !«'teti :
p, jakam aan osast«.»n h a a ' ja terävyyttä, niin sitä saa sit tuksessaati" olisi edes yksi nro-! tri sepustukset käytetään sen jäi-
nvt o n ’ enailt «tahdoton tnuis- plUa jouiun aikana ne kirjeet ia ten yhtiökokouksessa ja piiriko- sentti jo u voisi käyttää työväen-, keen ehkä uhnin sytykkeinä, joi
taa kenelle kaikille uuta oh. S.v joulutervehdykset, jotka tässä kottksessa puolustella viikkokau lehdeto i palstoilla, niin yhtiökoko-!
loin toim ituksen uunin helvetilli
y
maila kertaa minulla oli Posti-1 ..puntcjjssa- lähetin hauelle ex sia. Ja jos siihen sekotta» liian uksissamnic ei tarvitsisi koskaan nen tuli polttaa ne jälleen luon
paljon luokkatietoisuutta ja teft-
tenavana takaisin k Muorinaan pre6Sjvhtiön välityksellä. -
non elementeiksi. Jos tällaiseen
vyvttä. niin Seta Samulin yli- kinastella avustajien ja kirjeen
eräs Mendocino kanin tm maan
johtopäätökseen on tultu niin se
vaihtajien
hankkimisesta
lehdil-
M utta, J»utcn jo sanotit, tove- postim estarj ei ota sitä vastaan
viljelijäin
palovakuutusyhtiön
lenime, sillä tosiasia olisi, että on erheellinen, sen voin Makuut
johtokunnan pöytäkirja, vuosi-1 gini eivät ole saaneet minulta edes “toisen luokan tavarana "
näillä avustajilla ei todellisuu taa, sillä olen itse o ttanut asias
kertom us, se k ä ; perusteellinen ; kirjeitä . -p u n te li” ei mennytkään-
Sanomalehtimiehen on seurat- dessa olisi mitään rajaa lul^t ta lähemmän selvyyden. Ensin
k iS isy y V -san o ie n m erkitykses-
exp eäs.yl. ,o kadot- tava aikaansa ja niailman tapah- määrään sekä avustuksien pal- näkin, Työmiehen toim ituksessa
tä, jotka molemmat olin heille M’ -sen välille. Olin jonkun aikani tum ia niin kiinteästi kuin se on iauteen nähden. M utta niin ci ci ole minkäänlaista uunia ole-
laatinut ja jotkft kaikki olivat siinä toivossa, että he löytäisi- suinkin mahdollista ja se tapah kuitenkaan ole asianlaita, joten massakaan. Koko rakennus lätn
kun tuu yksjnoñiaa'.^jikem isen kaut yksi suurimpia toim ittajan teh niitetään höyryllä. Talossa asuu
c • ensimäisen liMkap tavaraa . a i - . 'a t kadonneen
puntelin
■Mí nakin pöstiasetuksjeiv mukaan, he lupasivat sitä etsiä .kaikilla ta. San«mudeht^nie^ ei saa ottaa täviä on estää heidän avustuk- kyllä toistakym m entä perhettä
Menin tätä tav araläjääni iio e tit-f' “ ¡‘’ ¡’’aan, m una <ita e i vaan <;oHdnnlqhtcä käteensä ja sihuäil- seitsa pääsemästä lehteen ;»on k a lik in , m utta heillä ei ole kenellä-
Länteläisen kirjeitä
keskipiiristä
kään sellaista jum ia, jtfssa voi taasta paperi tulee liiuiinolii. <
laisiin p.littaa qdes paperia. Kaii< ti niidelleen ni.ijikkinoiilv ja se-
ki kiehuttavat kahvinsa. _"ntos- pustajat ¡ietysti ostavat'sit.> k li
sinsa" ja m ojakkansa kaHstill». poista. silloin kityt heila taasen
Rakennuksen kellarissa oji jos haluttaa pyrkiä avustam aan pal
sain xhöyrylänitnityslaito"ksvu u u joit vaivattuja ja rasitettuja toi
ni, muita siellä poltetaan yksin m ittajia, jotka sysäävät sepustuk
omaan kivihiiltä^ En tile 'vielä s e t , ¡laperikoriin. Siis l.iertokul
käynyt koko uunia katsom assa
n jatkuu avusti.¡alta toiiyiLajal
vaikka olen asunut talossa jo vli ie. loimiU ijaha paoerikoriin, pa
puoli v ilotta.
perikorista kellariin, kellarista
MutVn, kuten jo sanoin, pape aaiimasim.u.n.
paauMiasiinasta
rikoriin joutuneiden sepustuk i»:t peri tehtaaseen, j. n. e., ilman
sien lopullisesta k o lli ajosta olen mitään loyptfi.
» # *
o ttanut selvän. 1 äalla I vdntie-
hessä itiillä ei oikeasta ni ole mi
Scuraavassa kirjve »ani tulen
tään lopullista kohtaloa, ei aina käsittelemään vakavampaa ju t
kaan mitään "¡iankaikkista kado tua, niin. \ \ isconsinissa tapahtu
tusta . jos ¡oku niin hmiee. Se nutta
liittosi uaattoriu
vaalia,
on vain yksi onnellinen k ierto jolla ei ollut ainoastaan tätä
kulku i.t tapaht uit seuraa vassa maata, vaan koko m ailin.a mul
järjesty k sessä:
i-tava merkit'. , kuten kapitalis-
Alotamnic paperikorista, josta tinolilikt iftsijat itse’ väittivät —
sepustukset ku Jo at muiden pa ja me sen tn iu sta uine? K ir
perien joukossa siivoojan mat jo ukseni on jo > vai m i’., mutfa
Kassa kellariin. Kellarissa talon kitit siinä käsitellä n asioita jois-
tntes lu »kittelee ne e n -in kol 'a Livtvv “taik-iE k • intuís JK)S-
meen eri luokkaan ja silli n pn tiv.rastoon cimenRitm -’ta voi
¡¡¿taa ne eräänlaisella masiinal julkaista, niin m in u ti täytyy val
la sadan paunan painaviin paa- mistaa siitä käännös eng. kielel
leihin, jotka ovat sidotut kokoon le ennenkuin lähetän sen tu le
rautalangalla samoin kuin hei maan. Täm«än -en-ii}irijtituu ai-
nä- tai pumpulipaalit. (Täm ä ma jon myöskin selostaa läateläisille
siina tekee sam anlaista työtä ja nyt aivan läheisessä tulevaisuti-
sellaisenaan muistuttaa iarma- I dessav Ja on täällä m onta' niuu-
rien käyttämää "heinäpeilimasib i takin juttua, jotka ovat niielcstä-
naa”, mutta on vain noin viisi • ni mielenkiintoisia tutkistella län-
jatkaa korkea ja käytännöilisem i teläbellä perspektiivillä sikäli
pi ' händlätä".i Sidotut patteri- i kun on aikaa niihin kajota,
kimput lähetetään takasin p ap e-. Molshev ikilainen
tervehdys
ritcbtaaseyn. jossa ne valnysie-f kaihille länteläisiile.
taan uudelleen paperiksi.
Teh-
Arvid Nelson.