Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 16, 1918)
a TOVERI TOVERI siinä olla toimintavaikuttimena. Californian kapitalistit ovat pe LX*a«n »»orru'siwn r/6 v t« n U a e n k s iu u tta j*. rustaneetkin toimintansa juuri U a m t r r A ato n **»*. Oragoa, jo k * p älvi paitsi s»nn natsin» sille, että kun sikäläinen työ TOIMITUSKUNTA: väestö nukkuu, niin ulkopuolel W. N. REIVO LAL MI MOILANEN la ei saada aikaan niin paljoa, AUO LP H SALMI A. B. MÄKELÄ SULO SYVÄNEN että uhrista olisi luovuttäva. Toimintarintaman etupäässä TOVERI (T H E COMRADE) pitäisi olla juuri San Franciscon f t e orgaa oi »« fiaaish worker» ia the unioitten, ja ne kyllä ovat ta Western Mate*. TE* oniy Puuuah daily ia the West. Published daily, except bunuay, vallaan toimineetkin, mutta ei •t A itona, Ore., by the Western Work- area's Publishing Society. vät sillä tavalla kuin niiden olisi A N TTI J. P A R IA N , Manager. pitänyt toimia. Fiekertin takai- Catereu as second-«**» ruait aiatter July 18, 19L3, at the posteiiice at Aaton*, Oregon, sinkutsussakin osa unioitten joh under the Act oi March 3, 1879. tajia asettui kannattamaan Fic- Qmotaahnita 40c palatatuumaita. Kuolcmaa- kerfiä, emmekä ole kuulleet, e t daiotukaet *1.50 kerta )* muistovarsydl* *2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit tä niistä herraskaisista olisi vielä to-iimotukset 50c kerta, halutaan tieto- j* nimenmuutto-limut ukset 25c kerta, n äimä yhtään ajettu pois uniosta, päin äni otukset *1.50 kerta, avioero-ilmotukset *1.00 kerta. Seisovat llmotukset sopimuk vastoin se kenkäkauppa-apulais- sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista surullisenkuuluisa herras- tulee rahan seurata mukana. Englannin jten kielistä suomennetaan vapaasti. j edustaja Brouillet kin näkyy taas TILAUSHINNAT Y hdVfVallulM* 1* CanaHasss • päässeen “takasin oikeuksiinsa' Yksi vuoaikerta. .*4.00 6 kuukautta. .*2.25 * kuukautta.........*1.35 1 kuu kau si... .50 (eräitten ylempien gompersien Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta. .*6.50 _ 6 kuukautta. .*3.50 i vaikutuksesta. teja, vielä vähemmän työväen luokan kansanvallan kannattajia. He ovat periaatteiltaan taantu muksellisia, voipipa sanoa mo narkisteja. le laisinkaan sotaa ja sotaan joh tavia syitä siltä kannalta kuin sosialidemokratia. Siksi ei voi olla mitään yhteyttä katolilaisen kirkon ja sosialidemokratian Näiden miesten ja heidän seu rauhanhalun välillä. becin kapinaa englantilaisen ja protestanttisen Canadan edistys mielisyyttä vastaan. Kirkon suurta vaikutusvaltaa lukuunot tamatta muu Canada on yhtä taantumuksellinen kuin Quebeci- raajiensa kapina on ym m ärrettä Sosialistit näkevät sodassa ka kin mikäli yhteiskunnallinen lain vissä kokonaan toisessa valossa. pitalismin seurauksen ja kapita säädäntö ja muut sellaiset seikat He ovat ei ainoastaan ranskalai listien ja yksinvaltiuden kannat siä natsionalisteja Canadassa, tajien vallotushalun. H e tahtoi m utta myös samalla canadalaisia i sivat lopettaa sodan ennenkuin natsionalisteja. V aikka heillä on ! se on imenyt kansojen elinvoi vastenm ielisyyttä Englannin her-1 man ja sam alla köyhälistön val ruutia kohtaan, niin he eivät mis sään tapauksessa tahdo, että van ha yhdysside Ranskan kanssa pa lautettaisiin voimaan. Heidän unelm anaan on itsenäinen Cana da, jossa Quebecin ranskalaisuus ja katolilaisuus Havitelisi jo h ta vaa osaa. T ästä syystä he vas tustavat Canadan osanottoa Eu ronan sotaan ja pakollisen ase- SUBSCRIPTION RATES, A inoastaan lut »kka tn unelman v elvolli-uttden avulla m iesten o t i o toe United States and Canada tam ista. Canadan ranskalaisten One year...........*4.00 Sue months........... *2.25 lelähyttäm ät ja luokkaeduistaan Ihrsc months. ,* 1,35 One month.................. SO olevat työväenjärjestöt intellektualiset johtajat ovat ai Advertising rates in effect July 1, 19127"43 ¡selvillä cents per inch. Special discount is allowed voivat tällaisissa tapauksissa toi na salatusti vastustaneet “Cana tor larger and continuous advertisements. TOVERI BOX M. ASTORIA. ORE. mia siten kuin pitäisi, m utta sel dan osanottoa Englannin sotiin" tiuoneuato sijaitse* lOinncn ja Duane katu- ¡a seuraajilleen painostaneet, et jAi kulmassa. .Telefooni: konttori 365, laiseksi ei ole Amerikan anim at- toimitus 832. _ Î tiiiike vielä tähän mennessä >- tä kysym yksessä eivät ole ca- , sottautunut, joten on syytä e- nadalaisten. vaan yksinom aan Tuskinpa ne suunnitel ' päillä sen parhaitakin tarkotCtk- Englannin edut. t mat tulevat toteu : siä, niin mielellään kuin nakisi- Sodan vastustam isessa ja rau kin niiden onnistuvan. tumaan han kannattam isessa Quebecin ------ ♦ «------ johtajat saavat ajatuksensa suo / ; Seattlesta ilmotetaan sikäläis Quebecin kapina ja sen raati Vat ¡kanista. Quebec on ka tolilainen m aakunta, paljoa kato- ten metalliteollisuustvöläiste 1 johtajat lilaiscmpi kuin itse Rooma. Sen olevan aikeissa julistaa yleinen lakko, ellei Californian kuver ( T r u e tra n s la tio n file d w ith th e P o stm a ste r ranskalainen väestö on jäänyt at A s to ria , O re ., A p r il lr>. I 9 t y , as re q u ire d kokonaan osattom aksi Ranskan nööri suostu peruuttamaan Moo by se ctio n 19 of th e A c t o f O c t. 6 th , 1917.) ney n tuomiota. Koneseppien u - Quebecin m ielenosotuksia ja v allankttinouksen vapaamielisistä nio on esittänyt keskusliitolle, i mellakoita on vaikea ym m ärtää. tuulahduksista ia dem okratisista että olisi kutsuttava kokoon me- Niitä ci pidä missään tapaukses aatteista. Kun teollisuuskin talliteollisuusunioitten yleinen m aakunnassa on alhaisella kehi s a ottaa työläisten kapina tvön- kokous tämän kuun 22 päiväksi, , antajia vastaan tai sorretun kan- tystasolla ja uudenaikaista palk jossa päätettäisi lakko alkavaksi i sallittuhan kapinana sortajia vas- katyöväestöä ei ole paljoa, niin Vapunpäivänä. ellei tuomio ole roomalaiskatolilainen kirkko on ; taan. siihen mennessä peruutettu. ! Canadan ranskalaiset. Quebe kyennyt suojelemaan seuraajansa Sellainen joukkuvoimannäy ;e cin m aakunnan asukkaat, v as nvkvajau hengen mailmaa mullis olisi luonnollisesti mitä paras to vaikutukselta. \ äesto tustavat pakkopal v e llis tä ja no tavalta distus työläisten kasvavasta so on kokonaisuudessaan kirkon o r lidaarisuudesta, mutta mc epäi itaa. tai paremmin tahtovat rau- ja. Se kannattaa -itä mitä kato- lemme, tokko Seattlen uni<>t o- i haa. Fi kuitenkaan pidä erehtyä lilaitiVn kirkkokin kannattaa. vat sentään vielä sillä asteella, i uskomaan että heidän vastustnk- Jokainen tietää, että paavi ha että niillä olisi kylliksi tarmoa ; sei laati pakollista asevelvolli Iitaa rauhaa. Paavi on lähettä asettua niin päättäväisinä estä suutta kohtaan ja rauhan vaati nyt monia rauhankirjclm ää soti mään Californian kapitalistien muksellaan on sama lähtökohta ville valloille. Olipa hän m en kuin sosialistien asevelvollisiin-j suunnittelemaa oikeusmurhaa. nyt niinkin pilkalle, että on e i t Seattlen am m attiliike ei tosin <l?n vastustuksella ja rauhan ha tänyt yksityiskohtiaan mv »ten ole kaikkein vanhoillisinta. m ut lulla. Niillä ei ole mitään yli tulevan rauhan perustukset. ta luokkatunnetta siitä puuttuu. i teistä. Katolilainen kirkko kokonai (Quebecin kapinaliikkeen jo h ta Ja tällaisissa tapauksissa pitää suudessaan on kuitenkin sosialis olla jo verrattain voimakas jat Henri Kourassa ja Armand min verivihollinen. Se ei katse- luokkatunne. koska vain se voi Lavergne eivät ole dem okraat- lankumouksellisen energian. Paavin, hengellisen ja m aalli sen yksinvaltiuden tukipylvään, rauhan halun takana ovat toiset syyt. Tl an ei tahdo säilyttää työväenluokan vallankumouksel lista energiaa, m utta estää sen puhkeam asta toim intaan sodan kautta. T iliäkin tahtoo säilyttää rauhalla jotakin, m utta hän tah too säilyttää vallitsevan olotilan, eikä suinkaan sitä, mikä tulisi vaaraksi sille. Venäjän vallan kumous ohi paavin rauhanhalun kannustaja. Paav in silmien eteen tuli sosialidem okratian uhkaava aave ja hän tahtoi pelastaa mitä pelastettavissa on. Kun me tutkim m e Quebecin kapinan alkusyitä, meidän on koetettava ym märtää niitä tässä valossa. Quebecin hengelliset johtajat, papit, ja m aallitset joh tajat. sanom alehdet ja politikoit- sijat, saavat aatteensa sam asta lähteestä. Itse asiassa ei Que becissa voi ollakaan maallisia johtajia, sillä kirkon valta yh teiskunnallisen elämän yli on niin suuri. Sillä, joka asettuu kirkkoa vastaan, ei ole seuraa jia. Ja kun me puhumme que- heeilaisista, niin me puhumme johtajista ja seuraajista, kaitsi joista ja lampaista, papeista ja seurakunnasta. Vaikka lie vastustavatkin so taa ja tahtovat rauhaa, eivät he silti ole edistyksellisiä taisteli joita. Dn olemassa tuonta irtuu- :a liikettä, joka pinnalta katsot tuna näyttää jollei vallankum o ukselliselta, niin ainakin edi.-tys- inieliseitä, mutta joka pohjaltaan ia pääm äärältään on taanlum ttk selliuen. Samoin on tässäkin. Se on taantum uksen kapinaa u h kaavaa edistysm ielisyyltä vas taan. Me emme sano. että se oli si ranskalaisen ja katolisen Qtie- joiden kantta on ajettu j ennviktnn asioitten perille pääs Suomen työväenhalli- autoa, sitä asiaa, mitä v arten toim isto i tään. I äitiä ' tehtävä on mvös vas- tuksen täkäläinen on perustettu. Toimistossa vä ttiunala.nen kansainvälisen sosia- hänväliä kulkee sanom alehtire-! edustus listtliikkeeseen nähden. Suomen porttereia, ruokatavaroiden kaup-i i Omalta kirjeenvaihtajalta.) piaita. neuvoja pyytäviä Suonien! työväenluokan osalle on langen (T r u e tra n ’ lation liled w ith the Covtiusstrr at t A re., k a n s a l a i s i a . JH k a i k t I l i a i s t a M U U “ j nut tehtävä olla Amerikassa so A s storia. to ria . O O rc ., April A p ril 16, 16, 1918, 191b, a> J- rcquired rcquin by section 19 of the A c t o f O c t. 6th. 1917 ta väkeä, jonka m ielenkiinto on i sialistisen ulkomaapolitiikau u- rauuvrtaia. ¡a mitä tehdään tai Suomen Työväcnhallitukscn kiinnitetty meidän asioihimme. ättä jätetään. tavallaan edustajan toimistosta on ollut tä Tov. Xuorteva oli juuri äsk et tekem muodostuu osaksi niiltä pertis- hän saakka suomalaisissa lehdis täin palannut \Vashingtonista, i teista, ¡.iillä tulevaisuuden so-i: sä vähän tiedonantoja — paljoa missä hänellä oli ollut neuvotte ! lisrinen ulkomaapolitiikka tulee vähemmän kuin amerikalaisissa luja Yhdysvaltain hallitusv iran ’’a!-.ei.tuni itu .. Kaiken vlläolevait lehdissä, jotka viime viikkoina omaisten kanssa ruokatavaroiden huomiooni»tt.-.ep m, mv innettä'«1., ovat julaisseet Suomen asioista lähettäm isestä ja sen kanssa vh- että se tieuraivau-tyo. mitä Suo enemmän ia työväen hallituksen teydessä olevia poliittisia kysy men työväenhallitttksen edustaja toiminnalle myötätuntoisempia myksiä koskevista asioista. on tähän mennessä täällä -uorit- uutisia kuin ennen. Suomalai Tehtävä, mikä on Nuortevan j tanut, on menesty nyt suhteelli set . ovat jääneet huonommalle , ,, ..................., .. . . . . i i suoritettavana, ei ole m.ulin.m sesti odottam attom an hm in ja puolelle tie d o n a n to je n su h tee n , , ■ , • - ... * . , , x- i helpoim pia. T.nsim ainen ,. k erta ietta Suomen tviiväenhailitus me- sen johdosta, että tov. Nuortevan !. ,, , , ........... J i m ailm assa on ta p a h tu n u t, e ttä so- . netleli a-talleen edullisesti tiimit- aika näinä viikkoina on melkein sialistin e n h a llitu s on n im ittä n y t kokonaair kulunut m atkoissa: ; v irallisen edustajan Yhdysvaltoi : tamälki e lustajansa Amerikan alaisten sosialistien kesktiti- New Yorkin ja \ \ ’ashiugtonin vä hin. Entisaikojen valtiollisia suli (suom I desta, joka tuntee maan olot ja lillä ja vasta näinä päivinä on teitä määräävät näkökohdat saatu järjestetyksi toimiston suo m uodostuvat hy v in tois» ttlaisik- omaa laajan tuttavapiirin \m e- menkielinen tiedonantotvö yhtä si tässä asiassa, missä on ky sy rikan julkisessa elämässä ja joka säännölliselle kannalla kuin eng mys sosialistisen ja ei-sosialisti- kaikessa toim innassaan ctutilal- le asettaa työväenliikkeen edun. lanninkielinen tiedonantotvö on seu hallituksen välisistä suhtei “t)n vähän oudoiilaista tämä järjestetty. la. ¡homma, nämä kc-kustelut valtio Lehtemme edustaja kävi näinä miesten, virkam iesten ja sanonta- fokus ovat sosialistiset teore- päivinä katsomassa, millä taval- .. . . ( lehtirejiortterien kanssa joksi toi la se oikein ’’runnaa'' se meidän | Bkot koettaneet Kuvitella tumat m in tam m e toistaiseksi pakosta- edustuksemme. Broadw ay n v ilk seksi m uodostuvat d u i p . l o m a a t t i m uodostuu.'' lausui Xuorte kaimman liikeosan varrella si set suhteet eri so.-ialististen vai jkin va keskustellessaan edu.-tajammc tioiden välillä sen jälkeen kun jaitsevan pilvenpiirtäjän 18 ker kanssa. “ \ioin ensin ajaa ruoka- kaikkialla mailmassa työväenval roksessa on huone, jonka oveen kysym ystä. riippum atta asian val- ta on juurtunut. M utta kukaan on merkitty: People's Republic itiollisesta puolesta, m utta se tie- of Finland. S. N’uorteva. Repre tietääksemm e ei ole osannut ! teakin osottautui mahdottomak suunnitella m enettelytapoja sel sentative in V. S. A., ia: Finnish Information Bureau. Siististi ia laisen tapauksen varalta, että so si. h hdysv ällät avustav at Suo arvokkaasti, joskaan ei ollenkaan sialistinen valtio tulisi pakotetuk men kansaa ainoastaan -ikäli ylellisesti sisustetusta Toimistos- si v ritta itään Vedettäv ien suh- kuin tällainen avustam inen mi so ta, niinkuin sopii hyvR» järjesty-j.teitten luomista ei-sosi ilistisen pusoinnussa liittolaismaiden y- neen proletaarisen tasavallan toi i hallitukeen kanssa. Tehtävä on leisien etujen kanssa ia näin ol mistolle. tapasimme Stiotneu e- viita vaikea kuin arkaluontoiueu- len muodostui ensimäiseksi te h dustajistou täydessä toim innas kin. Arkaluontoinen sen johdos täväksemme osottaa, niissä nämä sa. Etuhuoneesta, joka on va ta. että itse tällaisiin suhteisiin edut kavvät viiteen ia missä ta- rattu "oh viisi jk > ikä a varten, joh ryhtyminen edellyttää eräänlais ma etu vaatii ¿suomen kansan taa ovi oikealle Nuortevan yksi ta sovittelua, jota tietysti ei voi avustam ista.” “Onko olemassa mitään mah tyishuoneeseen. jossa hau tvos- tapahtua muulla tavalla kuin jos dollisuutta. että Yhdysvaltain kentelee suomalaisen sihteerinsä sain määrin muKautumalla ei-so- tv lau-e siitä, että sota uudelleen arvioi kaikki arvot. Dn olemas sa monta seikkaa, jotka tätä ny kyä. kaikista yleisistä luokkanä kokolulista puhum atta. tekevät hyvin mahdolliseksi sen. että Yh dysvallat ryhtyisivät virallisiin ja kuten sanotaan, ystävällisiin suh teisiin Venäjän työväenvallan kanssa, jonka yhteydessä ratkeaa my > Suomen kysymys. Eräs vaikutusvaltainen virkamies \ \ ashingtönissa, jonka kanssa keskustelin naista kysym yksistä ja ¡olle suoranaisesti lätistiin epäi lykseni siitä, että eiköhän Yh dysvaltain hallitusta meidän rUo- kakysv mv kscssämme estä juuri se seikka, että ei tahdota mil lään lavalla tukea sosialistisia ai neksia. vastasi hvvin kuvaavalla tavalla: Vaikutusvaltaisissa pii reissä tässä maassa, sanoi luin. ym m ärretään, että sota tuo mu kanaan valtav ia v liteiskunnallisia muutoksia, ainakin Europassa. Mitä itämä muutokset tulevat olemaan, sitä emme vielä tiedä. Hvvin mahdollista on, että se tulee olemaan sosialismi, ainakin itä-F.uropassa ja etenkin teidän maassanne, missä työväenjärjes töillä jo on laaia poliittinen koke mus ja taloudellinen voima. T äs sä suhteessa olisi turha potkia tutkainta vastaan ja miksikä me täällä emme voisi asettua sille kannalle, että antaa teidän siel lä kokeilla sosialismilla, niin opi taan sitä muuallakin mailmassa.' kanssa, , jota tointa toistaiseksi sialistisen valtion etuihin, mutta ’hoitaa tov. Olga Long. Vasem kuitenkin toimittava sillä taval malla sijaitsee tiedonantotoimis la, että ne periaatteet, joita so- to. jota johtaa toveri Harold Kel-l sialistinen hallitus edustaa, tule- ' k>ck, näppärän pikakirjurin D o-' vat täysin varteen otetuiksi ia rnthea Keen'tn avustamana. Toi-! tinkimättömästi noudatetuiksi, mtston ikä on hyvin nuori, mutta \ aikea tämä toiminta on sen ta- seti k ir^alkuissa on totoista sa-Tkia. että monet ennakkoluulot ja ¿ttniui ja a— t».— j-m 1 arkein seikka " ti kuitenkin se. että Yhdysvaltain hallitus, huomattuaan että \ enaiätV työ väenv alta lepää paljoa lujemmil la perusteilla kuin mitä alussa luultiin tämän vuoksi, ja kuu kerran on välttämätöntä että jäl leen saadaan rakennetuksi kaup pasuhteita Venäjän ja Amerikan v älillä, haluaa sointia liikesuhtei ta Venäjän nykyisen hallituksen kanssa, vaikka se onkin sosialis hallitus ryhtyisi tukemaan Suo tinen. Tällaisten suhteitten soi- men työväestöä, vaikka se hvvin miaminen edellyttää silloin, että tietää, että Suomen työväenhal- Yhdysvallat sallivat Suomen ja litus edustaa luokkataistelukan- Venäjän tvöväenainesten järjes taa ja sellaisenaan viimekädessä tää maansa oloja sillä lailla kuin saa vastaansa kaikki ci-sosialisti- he sen parhaaksi katsovat. Tä set ainekset?" kysyimme. “ Well, hän suhteen meneviä lahentele- tan ti asia on sila laatua, että intFiä on tapahtunut \ enäjäitkin .opit lttaa paljo ka/tet- työ a: g .ällän taholta, onpa t- No. 89 - — nä tap au k sessa, e ttä S a k sa pääsisi v o ittaja k si län tise llä rin ta m a lla , se ry h ty isi Suom en la h ta rie u avuksi so taan V enäjää vastaan . T iedonannos sa m ain itaan lisäksi, e ttä Ja p an ille a n n e ta a n Siperia, jos se yhtyy S ak san ju n k k erien ja Suom en la h ta rie n liittoon. On siin ä ju tu s s a k u iten k in m uuan paha “j o i ” — jos S aksa v o ittaa lä n sirin tam alla. Suom en la h ta rie n p ääs sä kyllä s a a tta a kum m itella m itä ta hansa. Som a vain olisi tie tä ä , m itä he tek isiv ät noilla A unuksen ja A r kangelin eräm ailla. Suom essa on se lla isia n ä lk ä m aita ihan k y lläksi en n estään. ovat kysymyksessä. Mutta se on vanhoillisuuden kapinaa edis tysmielisyyttä vastaan yleisesti. Katolinen, kirkko uskoo rauhan vaatimisella palvelevansa taantu muksellisuutta ja omia etujaan ja quebeeilaiset tekevät pienen osansa siinä työssä. — \ apaus. ^ rS iv iiiiu tu s u n M iiu M u tiiH iiiiiiiriu iiim H iH tiiu m iu n in iiiiiiiiiiu iu iiN iiiiiiH iiiiiH M ia .iM iiH iiiu H m iN H m M iK tiiiio ii j s a w U M W M M M a s M M M MAILMANKATSOMUKSIA rinuniUlllllUM IhW IIIIIilllHUUnilltIHlIlUllllllllHlIllllllHloUMIIUIIlllHIItU- llllbUlHlIlMMIHMIMIIIIUHltilUII 5 H iiin iiiiH U in iiiiu iH iu im iiH iii' peessa. Sen ulkom aalaus läpäsee v et S Ä V E L T Ä JÄ N P A P U K A IJ A . tä, jo ten sitä olisi v ä lttä m ä ttä uusit tava. M utta johtokunnan laskujen R anskan etevin sä v e ltä jä kahdek- m ukaan se tu lisi m aksam aan toista sa n n ellato ista vuosisadalla oli Ra- Moni kävelee siinä a ja tu k sessa , e t - ! tu h a tta dollaria, ja m eillä on kyllä m eau. K erran k äv ellessään e rä s tä tei luokkatietoisella työläisellä ole i m enoja m uutenkin. Niin e ttä omin 1 P ariisin k atu a hän kuuli m uutam aa m itään y h teistä luokkatietoisen por- ( »puinem m e me tuskin saam m e haalia hänen se p ittä m ä ssä ä n o o pperassa varisto n ja sen hom m ien k an ssa — i tän ä keväänä m aalatuksi. esiin ty v ää sä v e ltä lau le tta v an e rin M uutam illa p aikkakunnilla s a ttu e tte i sa a ta olla, eikä saisi olla. om aisen so in n u k k aalla äänellä. L au Yleensä täm ä a ja tu s pitääkin paik- j n e ista ta p a u k sista p ä ä ttäe n , porva lu v a ik u tti lum oavasti sä v eltäjä än , kansa. M utta on siitä poikkeuksia. ( rien innostus ja toim intahalu voi yh jo k a aivan uskom attom an vähän vä tä helposti kohdistua haaleihin kuin M inäkin tiedän yhden. Ja koska litti m istään m uusta kuin m usiikis “poikkeukset v a h v ista v at sä ä n tö ä ”,! henkilöihinkin. Paikoin he ovat ra ta; vaim oaan j a lapslaankin kohtaan selitän senkin ainoan poikkeustapauk- j kennuksia sä rk e n e e t, paikoin ta a s hän tunsi a in o a staa n “ la illista y s tä tervalla tai k eltaniaalilla ry v ettän e e t sen, m ikä on m inun tiedossani. v y y ttä ”. H än ista h ti kiviaidalle lä ovet ja ikkunat. Se on tä ä ltä • A storiasta. helle taloa, jo sta tuo v ieh ä ttä v ä ä ä n i O sasto e h k ä , voisi nyt järk e v ällä T äälläkin a lk a v a t luokka vastakoh k u u lu i.’ M utta tark em m in k a ts o ttu m enettelyllä k ä y ttä ä tä tä tila n n e tta dat jo k ä rjisty ä terv aam isasteeseen . | aan ei hän talon palkongilla n ä h n y t J a sillä asteella, jos m illään, lu u lis i' edukseen ja m olem pia puolia tyydyt kään n u o rta ty ttö ä, niinkuin oli luul tävästi. olevan v a ik e a ta löytää m i t ä ä n y h - ( Jollekin “puolustusneuvostolle” tai lut, vaan siro tek o isessa h ä k issä k ei tym äkohtaa sosialistien ja p o rv a rie n : sen m ääräy k siä toim eenpanem aan nuvan papukaijan, jo k a tu o ta hänen h a rra stu ste n välillä. säv elly stään vihelteli. P aik alla läk M utta vaikeus on vain siinä, e ttä a se te tu lle " k a a rtille ” voisim m e jo hy si Rarneau linnun o m istajan puheille vissä ajoin — vaikkapa varm uuden puuttuu hyvää tahtoa. Ei ole halu a vuoksi k irjeellisesti — e sittä ä , e ttä ja osti h ä n e ltä p ap ukaijan 100 fra n kaan löytää sellaista. P orvarien ( gista. S ä v e ltä jä llä o llessaan tuo lin puolelta ei ole a n ta u d u ttu m ihinkään ■ me tarjoam m e heille tilaisuuden tyy tu edistyi laulutaidossa niin ta v a t d y ttä ä .terv aam ish alu n sa p e ru ste elli neuvotteluihin m uilla edellytyksillä ■ tom asti, e ttä jos joku la u la ja ta r Ra- kuin e ttä työläisellä on köysi k a u la s -1 sesti. S aav at te rv a ta koko m eidän m eauu luona kokeita s u o ritta e ssa a n haalin ulkopuolelta, k ato t ja kaikki, sa tai kuum aa terv aa sivelty sel m utta ei ovia eikä ikkunoita. Efnme lauloi väärän äänen, niin m e sta ri kään. J a sillä lailla jä rje ste tty ih in puolestam m e a se ta m uita e h to ja kuin töykeällä tavallaan ä rä h ti: “Jo s te periaatc-väittelyiliin me s o s ia lis tit, e ttä haalin taloudenhoitaja tulee v a i-1 noin väärin lau latte, neiti, an n an emm e ole h a rjaan tu n eet. Sentähden s a a tte vom aan työn ku n n o llisu u tta ja huo teiile lainaksi papukaijani; n iistä ei täh än a sti ole ollut meille I siltä oppia oikeat ä ä n et.” lellisu u tta. L isäksi voisim m e toivo m iellyttäviä tuloksia. Ei vähääkään Rarneau ei ra k a s ta n u t m uuta kuin m uksena lausua, e ttä täh ä n työhön ei m iellyttäviä. ta id e tta a n ja pap u k aijaan sa “Cocot- M eillä m aterialistisen m a ilm a u k a t-' lä h e te ttä isi aivan alo ttelijo ita, vaan te a ", jo ta hän su o ra sta a n jum aloi. jonkun v e rra n terv aam iseen to ttu seinuksen “läp y u n k ein illa” on k u iten Kun sä v eltäjä n puoliso kuoli, niip neita henkilöitä. kin varm a pohja, m iltä läh teä kai- ■ hän tosin itk i hänen haudallaan — P äävnatim uksena tulisi kum m inkin kissa asioissa ja kaikissa tilan teissa. ' m u tta itki siitä kiukusta, e ttä hau- olem aan, ja siitä olisi ennen työhön Se on se, e ttä ihm iset ovat o tetta v a t tauskellojen so itto oli niin epäsoiu- ry h ty m istä saatav a kirjallin en sito u sellaisina kuin he ovat, eikä p y rittä tuisaa. Myös “C ocotte" kuoli, m u t mus, e ttä tervaam inen s itte l o p p u u vä heitä toisiksi m uuttam aan, ei a in a ta se oli R am eaullekin kuolinisku. t ä h ä n , eikä sitä saa kohdistaa kaan y htäkkiä, m inkään aatteellisen i S iitä aih eu tu n u t suru tuhosi hänen osaston yksityisiin jäseniin. Sillä tai siveellisen “uud estasy n ty m isen ” terveytensä. E rä ä n ä päivänä kun me olem m e joka a siassa joukko- eikä kautta. joku ystävä toi hänelle papukaija- yksilöllisen toim innan kannalla. L ähtekääm m e siis siitä, e ttä As- vainajan ta ita v a sti täy te tty n ä , vaipui torian porvarit o v at a u tta m a tto m a s heikkosydäm inen R arneau lattia lle ei S U O M E N L A H T A R IE N IM P E R IA ti m eitä so sialisteja tervaavalla kan kä siitä enää noussut. L IS T IS E T U N E L M A T . nalla Heillä tieten k in on jo ta rv it ( T r u c tra n < a t1 o n file d »-ith th e P o s tm a s tri tav at ain ek set varalla, ja ne m enisi a t A s to r ia . O li- ., A p r il 16, 1918, a-, r iq u iu - il K ulttuurikuvia. vät hukkaan, jos n iitä ei sa ata isi tä by se ctio n IV , o f th e A c t o f O c t. 6 lh , 1917.! M arshiieidlstä, Ore., ilm otetaan, e t K oetpenhaininasta tulleen. Ruotsin hän tark o tu k seen käyttää. tä kaupungin läheisyydessä asuva sanom alehdistön tietoihin p eru stu v an U seim m ilta m eistä on kuitenkin i kauppias E. R argeson viim e p e rja n sähkösanom an m ukaan on S aksa vanhan m aan “syyhy" jo aikoja s it tain a am pui ja hen g en v aarallisesti suostunut laajen tam aan Suom en r a ten hävinnyt, niin e ttä em m e oikein h aav o tti tu k k im ies F ran k G rantia. joja, niin e ttä niiden piiriin tulisi tunne tervan kaipuuta ihossam m e. R iita oli sy n tynyt jo jo itakin viikko M uurm anin Rannikolle. S itävastoin A storian S. S. O saston P ie ta rista ja aikasem m in, jolloin Bargeson lie- h a a l i on kipeästi terv au k sen tar-1 Jääm erelle, ra k e n n e ttu rau ta tie . Sii- EIKÖ V O IT A IS I EDES YH D ESSÄ ASIASSA PÄÄSTÄ Y H T E IS Y M M ÄRRYKSEEN PO R V A R IE N KANSSA? iin m n im t iu m iim q iu iiiiin iliu n iu m iu u u m n iiq q u tu iiin n im in m .n ii nten asioista, tarvitsem atta ho telleja koluta jne. Tov. Xuorteva on ollut h aas tatteluissa kymmenien vaikutus valtaisten henkilöiden kanssa ja sitä tietä raivannut maaperää Suomen ja Venäjän asioiden oi kealle ym m ärtäm iselle. Toim is tossa on j.-onpuoleiset piukat jäl jennöksiä asiakirjoista ja selityk sistä. joita on annettu hallitus- virkailijoille Suomen asian selvi tykseksi. Sanomalehdistölle on annettu tuon tuostakin selityksiä ja Suomen työväenliikettä valai sevia kirjotttksia. Sanomalehti miehiä hyppää toim istossa joka päivä, aina saavien vahvan annok sen työväen luokkapolit iikkaa mukaansa. Seurauksena onkin ollut se. että Xevv Yorkin vaiku tusvaltaiset kapitalistilehdet. vaikkapa vastoin lähtöäänkin, ovat pakotetut julkaisem aan tuon tuostakin suorapuheisia kirjotttk- sia ja uutisia Suomen tapahtu mista ja Suomen työv äenhalb- tnksen edustajan toimista. Tä mä vaikuttaa edullisesti kapita listilehtiä lukeviin työläisiin, jo t ka muutoin joutuisivat sinänsä Tähänastisista tuloksista. nieleksimään Suomen lahtari- Ero on herrojen edustajien ia kaartin antam ia uutisia. Näin työväen edustajien toiminnalla, i ollen tällaisella sanom alehti-jul- Suomen herrojen edustajat oles kisuustyöllä on tavallaan agita- kelevat hienoissa hotelleissa — toorinenkin vaikutus sen ohella, ia odottavat. Joskus kuuluvat kun se palvelee Suomen ja Ye tarjoavan hienoston rouville hie näjän työläisten etuja. noja päivällisiä, juttelevat m aut Niinpä esim. New York T ri tomia kaskujaan inc., .ia sitten bune sisälsi sivun mittaisen kir- — taas odottavat. Kuuluvat jo jotuksen Suomesta ia Suomen laahanneen itsensä \ \ ashingto- työväenliikkeestä. Evening Post nista New Yorkin hotelleihin — • •n julaissut' useita kirjotuksia. odottam aan, että eikös täällä New \ ork W orld määräsi erään Amerikassa herras-" lähetti laita" toim ittajansa kirjottam aan eri- tullakaan puhuttelem aan ja kaup koiskirj‘)tuk;-en Suomen tv ö v äen - poja tekemään. Siinä odotukses liallituksesta. Sarpoin useihin sa heiltä kuluu kuukausi toisen magasiiticihin on pyydettv ja an sa perästä, m utta Suomen kan nettu kirjotuksia. kuten New Re- san nälänhädän lieventämiseksi publiciin, Timesin kuukausijul ei tule tikkua ristiin, eivätkä he kaisuun. y. m. navtä haluavankaan m itään teh Erikoista huolta pidetään siitä, itäjän työväenhallitus lähettänyt tänne lähetystön, joka perille tu l tuaan tulee suorittam aan Venä jän sodanaikaisia velkoja Yhdys valloissa ja uudelleen järjestä mään näiden maiden välisiä suh teita. Tämä kaikki tulee tietys tikin tuntuvasti vaikuttam aan Sui»menkin asioihin. E leensä oli tov. X. sitä mieltä että aseina tällä kertaa on edulli nen asiamme ajamiselle valtiolli sessa suhteessa. Tov. Xuorteva kertoi leiit. edustajalle useista toi sista keskusteluista ja näytti >i- tä koskevia asiaj»apereita, joita tässä yhteydessä ei ole tarpeel lista julkaista, jotka osottavatkin että asema alkaa selvitä aikalail la. Tässä yhteydessä sopii myös mainita, että avoimen ''diplom a tian" periaatteita seuraten toi mistossa pidetään jäljennöksiä kaikista saapuneista ja lähetetyis tä kirjeistä ja päiväkirja, jossa ■selostetaan kaikki tapahtuneet keskustelut niin ett.ä toim iston toiminta kaikin puolin on työ läisten kontrolleerattavissa ja mi tään salaista sovittelem ista ei voi tulla k y sy m yk seen k ää n . dä. Suomen työväenhallituksella sen sijaan on toiminta järjestet tynä “amerikalaiselle” pohjalle. On tämä oma toimistohuone, jos ta käsin asioita voidaan hoitaa 'järkiperäisellä ja säännöllisellä tavalla. Sanomalehtimiebet tie tävät mistä aavat tietoja Suo > tiixaupat Saksan junkkerien kanssa m uodostavat heille k ir vaan palan. Ruokakysym ys. I ov. Nuortevan alkuperäisen.i suunnitelm ana oli hom mata Stt" meen ruokaa riippum atta siitä, m inkälainen poliittinen asettui, olisi, olisiko Yhdysvallat suotui sa antam aan Suomen itsenäisvv- delle tunnustuksen tai ei. I aunt suunnitelm a kuitenkin osottautui epäkäytännölliseksi ja m ahdotto maksi, sillä kuten täm än kirjo- tuksen alkupuolella havaitsimme, riippuu Suonien ruokakv.svmvs kiinteästi Suonien ja Venäjän po liittisista seikoista ja Y hdysval tani valtio viraston ratkaisusta. \ altiovirasto. joka yleensä pi tää kiinni virallisuuksista ja m uo dollisuuksista suhtautui ensialus sa asiaamme kylmäkiskoisesti. Senpä vuoksi oli välttäm ätöntä saada asianom aiset toim itsijat tuntem aan perin pohjin mistä tärkeästä elinkysym yksestä tässä nyt todellakin oli kysym vs. Dii käytävä henkilökohtaisesti pu- nu t telemassa haliituspiireihiu kuuluvia henkilöitä. Iässä toim intapuolessa on tov. X uortetalla ollut suurta apua Xevv \ orkin toim istomm e sih teeristä, tov. Harold Kelloekista. Iqv. Kelloek on vuosikausia toi m inut am erikalaisten magasii- nien avustajana, toimi New Y r- kin kunnailisvaalajssa Hillquitin vaalitaistelusihteerinä v. m. ia tantan kautta on saavuttanut laa jaa kokemusta n. s. julkisuus-a lalla. Sosialistina hau erikoisen tarnn kkaasti toimii nvt talla ftieidän diplom atiam m e alalla. H o . Kellockin, Hillquitin ja näiden laajan tuttavapiirin av u s tuksella tov. N uortevan onkin onnistunut näin lyhyessä ajassa ajaa asiathan hyvin laajaperäi- sesti. Seurauksena onkin ollut, että' hallituspiireissä aletaan näh dä Suomen kysym ystä toisessa valossa kuin m uutam a viikko sitten. Täm ä taas toiselta puo len jouduttaa ruokakysym yksen- kin ratkaisua, mikä kysym ys ei niin erittäin yksinkertainen ole kaan. Suomen asiassa on täytynyt että Suomea koskevat vääristelyt uutiset ja kirjotukset saataisiin oikaistua. Lahtarikaartimme “lä hettiläillä” ei useastikaan ole ol lut mitään ja niihinkin, mitä he ovat julkaisseet, on aina saatu vastata. Herroilla ei muutoin tunnu olevan “maaperää” jalkant- u alla, ¿illa heidän veljiensä ko- \ uittaa monta vaikeutta. Esi-
