a
TOVERI
TOVERI
siinä olla toimintavaikuttimena.
Californian kapitalistit ovat pe
LX*a«n »»orru'siwn r/6 v t« n U a e n k s iu u tta j*. rustaneetkin
toimintansa juuri
U a m t r r A ato n **»*. Oragoa, jo k * p älvi
paitsi s»nn natsin»
sille, että kun sikäläinen työ
TOIMITUSKUNTA:
väestö nukkuu, niin ulkopuolel
W. N. REIVO
LAL MI MOILANEN
la ei saada aikaan niin paljoa,
AUO LP H SALMI
A. B. MÄKELÄ
SULO SYVÄNEN
että uhrista olisi luovuttäva.
Toimintarintaman
etupäässä
TOVERI
(T H E COMRADE)
pitäisi olla juuri San Franciscon
f t e orgaa oi »« fiaaish worker» ia the unioitten, ja ne kyllä ovat ta
Western Mate*. TE* oniy Puuuah daily ia
the West. Published daily, except bunuay, vallaan toimineetkin, mutta ei
•t A itona, Ore., by the Western Work-
area's Publishing Society.
vät sillä tavalla kuin niiden olisi
A N TTI J. P A R IA N , Manager.
pitänyt toimia. Fiekertin takai-
Catereu as second-«**» ruait aiatter July 18,
19L3, at the posteiiice at Aaton*, Oregon, sinkutsussakin osa unioitten joh
under the Act oi March 3, 1879.
tajia asettui kannattamaan Fic-
Qmotaahnita 40c palatatuumaita. Kuolcmaa- kerfiä, emmekä ole kuulleet, e t
daiotukaet *1.50 kerta )* muistovarsydl*
*2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit tä niistä herraskaisista olisi vielä
to-iimotukset 50c kerta, halutaan tieto- j*
nimenmuutto-limut ukset 25c kerta, n äimä yhtään ajettu pois uniosta, päin
äni otukset *1.50 kerta, avioero-ilmotukset
*1.00 kerta. Seisovat llmotukset sopimuk vastoin se kenkäkauppa-apulais-
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
surullisenkuuluisa herras-
tulee rahan seurata mukana.
Englannin jten
kielistä suomennetaan vapaasti.
j edustaja Brouillet kin näkyy taas
TILAUSHINNAT
Y hdVfVallulM* 1* CanaHasss •
päässeen “takasin oikeuksiinsa'
Yksi vuoaikerta. .*4.00
6 kuukautta. .*2.25
* kuukautta.........*1.35
1 kuu kau si... .50 (eräitten
ylempien gompersien
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi vuosikerta. .*6.50 _ 6 kuukautta. .*3.50 i vaikutuksesta.
teja, vielä vähemmän työväen
luokan kansanvallan kannattajia.
He ovat periaatteiltaan taantu
muksellisia, voipipa sanoa mo
narkisteja.
le laisinkaan sotaa ja sotaan joh
tavia syitä siltä kannalta kuin
sosialidemokratia. Siksi ei voi
olla mitään yhteyttä katolilaisen
kirkon
ja
sosialidemokratian
Näiden miesten ja heidän seu rauhanhalun välillä.
becin kapinaa englantilaisen ja
protestanttisen Canadan edistys
mielisyyttä vastaan.
Kirkon
suurta vaikutusvaltaa lukuunot
tamatta muu Canada on yhtä
taantumuksellinen kuin Quebeci-
raajiensa kapina on ym m ärrettä
Sosialistit näkevät sodassa ka kin mikäli yhteiskunnallinen lain
vissä kokonaan toisessa valossa. pitalismin seurauksen ja kapita säädäntö ja muut sellaiset seikat
He ovat ei ainoastaan ranskalai listien ja yksinvaltiuden kannat
siä natsionalisteja Canadassa, tajien vallotushalun. H e tahtoi
m utta myös samalla canadalaisia i sivat lopettaa sodan ennenkuin
natsionalisteja. V aikka heillä on ! se on imenyt kansojen elinvoi
vastenm ielisyyttä Englannin her-1 man ja sam alla köyhälistön val
ruutia kohtaan, niin he eivät mis
sään tapauksessa tahdo, että van
ha yhdysside Ranskan kanssa pa
lautettaisiin
voimaan.
Heidän
unelm anaan on itsenäinen Cana
da, jossa Quebecin ranskalaisuus
ja katolilaisuus Havitelisi jo h ta
vaa osaa. T ästä syystä he vas
tustavat Canadan osanottoa Eu
ronan sotaan ja pakollisen ase-
SUBSCRIPTION RATES,
A inoastaan
lut »kka tn unelman v elvolli-uttden avulla m iesten o t
i o toe United States and Canada
tam ista. Canadan ranskalaisten
One year...........*4.00
Sue months........... *2.25 lelähyttäm ät ja luokkaeduistaan
Ihrsc months. ,* 1,35
One month.................. SO
olevat työväenjärjestöt intellektualiset johtajat ovat ai
Advertising rates in effect July 1, 19127"43 ¡selvillä
cents per inch. Special discount is allowed
voivat tällaisissa tapauksissa toi na salatusti vastustaneet “Cana
tor larger and continuous advertisements.
TOVERI BOX M. ASTORIA. ORE.
mia siten kuin pitäisi, m utta sel dan osanottoa Englannin sotiin"
tiuoneuato sijaitse* lOinncn ja Duane katu-
¡a seuraajilleen painostaneet, et
jAi kulmassa. .Telefooni:
konttori 365, laiseksi ei ole Amerikan anim at-
toimitus 832.
_
Î tiiiike vielä tähän mennessä >- tä kysym yksessä eivät ole ca-
, sottautunut, joten on syytä e- nadalaisten. vaan yksinom aan
Tuskinpa ne suunnitel ' päillä sen parhaitakin tarkotCtk- Englannin edut.
t
mat tulevat toteu : siä, niin mielellään kuin nakisi- Sodan vastustam isessa ja rau
kin niiden onnistuvan.
tumaan
han kannattam isessa Quebecin
------ ♦ «------
johtajat saavat ajatuksensa suo
/
;
Seattlesta ilmotetaan sikäläis Quebecin kapina ja sen raati Vat ¡kanista. Quebec on ka
tolilainen m aakunta, paljoa kato-
ten
metalliteollisuustvöläiste 1
johtajat
lilaiscmpi kuin itse Rooma. Sen
olevan aikeissa julistaa yleinen
lakko, ellei Californian kuver ( T r u e tra n s la tio n file d w ith th e P o stm a ste r ranskalainen väestö on jäänyt
at A s to ria , O re ., A p r il lr>. I 9 t y , as re q u ire d kokonaan
osattom aksi Ranskan
nööri suostu peruuttamaan Moo by
se ctio n 19 of th e A c t o f O c t. 6 th , 1917.)
ney n tuomiota. Koneseppien u - Quebecin m ielenosotuksia ja v allankttinouksen vapaamielisistä
nio on esittänyt keskusliitolle, i mellakoita on vaikea ym m ärtää. tuulahduksista ia dem okratisista
että olisi kutsuttava kokoon me- Niitä ci pidä missään tapaukses aatteista.
Kun
teollisuuskin
talliteollisuusunioitten
yleinen
m aakunnassa on alhaisella kehi
s a ottaa työläisten kapina tvön-
kokous tämän kuun 22 päiväksi, , antajia vastaan tai sorretun kan- tystasolla ja uudenaikaista palk
jossa päätettäisi lakko alkavaksi
i sallittuhan kapinana sortajia vas- katyöväestöä ei ole paljoa, niin
Vapunpäivänä. ellei tuomio ole
roomalaiskatolilainen kirkko on
; taan.
siihen mennessä peruutettu.
! Canadan ranskalaiset. Quebe kyennyt suojelemaan seuraajansa
Sellainen joukkuvoimannäy ;e
cin m aakunnan asukkaat, v as nvkvajau hengen mailmaa mullis
olisi luonnollisesti mitä paras to
vaikutukselta.
\ äesto
tustavat pakkopal v e llis tä ja no tavalta
distus työläisten kasvavasta so
on kokonaisuudessaan kirkon o r
lidaarisuudesta, mutta mc epäi itaa. tai paremmin tahtovat rau- ja. Se kannattaa -itä mitä kato-
lemme, tokko Seattlen uni<>t o- i haa. Fi kuitenkaan pidä erehtyä lilaitiVn kirkkokin kannattaa.
vat sentään vielä sillä asteella, i uskomaan että heidän vastustnk-
Jokainen tietää, että paavi ha
että niillä olisi kylliksi tarmoa ; sei laati pakollista asevelvolli Iitaa rauhaa. Paavi on lähettä
asettua niin päättäväisinä estä suutta kohtaan ja rauhan vaati nyt monia rauhankirjclm ää soti
mään Californian kapitalistien muksellaan on sama lähtökohta ville valloille. Olipa hän m en
kuin sosialistien asevelvollisiin-j
suunnittelemaa oikeusmurhaa.
nyt niinkin pilkalle, että on e i t
Seattlen am m attiliike ei tosin <l?n vastustuksella ja rauhan ha
tänyt yksityiskohtiaan mv »ten
ole kaikkein vanhoillisinta. m ut lulla. Niillä ei ole mitään yli
tulevan rauhan perustukset.
ta luokkatunnetta siitä puuttuu. i teistä.
Katolilainen kirkko kokonai
(Quebecin kapinaliikkeen jo h ta
Ja tällaisissa tapauksissa pitää
suudessaan on kuitenkin sosialis
olla jo
verrattain
voimakas jat Henri Kourassa ja Armand
min verivihollinen. Se ei katse-
luokkatunne. koska vain se voi Lavergne eivät ole dem okraat-
lankumouksellisen energian.
Paavin, hengellisen ja m aalli
sen yksinvaltiuden tukipylvään,
rauhan halun takana ovat toiset
syyt. Tl an ei tahdo säilyttää
työväenluokan vallankumouksel
lista energiaa, m utta estää sen
puhkeam asta toim intaan sodan
kautta. T iliäkin tahtoo säilyttää
rauhalla jotakin, m utta hän tah
too säilyttää vallitsevan olotilan,
eikä suinkaan sitä, mikä tulisi
vaaraksi sille. Venäjän vallan
kumous ohi paavin rauhanhalun
kannustaja. Paav in silmien eteen
tuli sosialidem okratian uhkaava
aave ja hän tahtoi pelastaa mitä
pelastettavissa on.
Kun me tutkim m e Quebecin
kapinan alkusyitä, meidän on
koetettava ym märtää niitä tässä
valossa. Quebecin
hengelliset
johtajat, papit, ja m aallitset joh
tajat. sanom alehdet ja politikoit-
sijat, saavat aatteensa sam asta
lähteestä. Itse asiassa ei Que
becissa voi ollakaan
maallisia
johtajia, sillä kirkon valta yh
teiskunnallisen elämän yli on
niin suuri. Sillä, joka asettuu
kirkkoa vastaan, ei ole seuraa
jia. Ja kun me puhumme que-
heeilaisista, niin me puhumme
johtajista ja seuraajista, kaitsi
joista ja lampaista, papeista ja
seurakunnasta.
Vaikka lie vastustavatkin so
taa ja tahtovat rauhaa, eivät he
silti ole edistyksellisiä taisteli
joita. Dn olemassa tuonta irtuu-
:a liikettä, joka pinnalta katsot
tuna näyttää jollei vallankum o
ukselliselta, niin ainakin edi.-tys-
inieliseitä, mutta joka pohjaltaan
ia pääm äärältään on taanlum ttk
selliuen. Samoin on tässäkin.
Se on taantum uksen kapinaa u h
kaavaa edistysm ielisyyltä vas
taan. Me emme sano. että se oli
si ranskalaisen ja katolisen Qtie-
joiden kantta on ajettu j ennviktnn asioitten perille pääs
Suomen työväenhalli- autoa,
sitä asiaa, mitä v arten toim isto i tään.
I äitiä ' tehtävä on mvös vas-
tuksen täkäläinen
on perustettu.
Toimistossa vä
ttiunala.nen
kansainvälisen sosia-
hänväliä kulkee sanom alehtire-!
edustus
listtliikkeeseen
nähden. Suomen
porttereia, ruokatavaroiden kaup-i
i Omalta kirjeenvaihtajalta.)
piaita. neuvoja pyytäviä Suonien! työväenluokan osalle on langen
(T r u e tra n ’ lation liled w ith the Covtiusstrr
at t A
re.,
k a n s a l a i s i a . JH k a i k t I l i a i s t a M U U “ j nut tehtävä olla Amerikassa so
A s storia.
to ria . O
O rc
., April
A p ril 16,
16, 1918,
191b, a>
J- rcquired
rcquin
by section 19 of the A c t o f O c t. 6th. 1917
ta väkeä, jonka m ielenkiinto on i sialistisen ulkomaapolitiikau u-
rauuvrtaia. ¡a mitä tehdään tai
Suomen
Työväcnhallitukscn kiinnitetty meidän asioihimme.
ättä
jätetään. tavallaan
edustajan toimistosta on ollut tä Tov. Xuorteva oli juuri äsk et tekem
muodostuu osaksi niiltä pertis-
hän saakka suomalaisissa lehdis täin palannut \Vashingtonista, i teista, ¡.iillä tulevaisuuden so-i:
sä vähän tiedonantoja — paljoa missä hänellä oli ollut neuvotte ! lisrinen ulkomaapolitiikka tulee
vähemmän kuin amerikalaisissa luja Yhdysvaltain hallitusv iran ’’a!-.ei.tuni itu .. Kaiken vlläolevait
lehdissä, jotka viime viikkoina omaisten kanssa ruokatavaroiden huomiooni»tt.-.ep m, mv innettä'«1.,
ovat julaisseet Suomen asioista lähettäm isestä ja sen kanssa vh- että se tieuraivau-tyo. mitä Suo
enemmän ia työväen hallituksen teydessä olevia poliittisia kysy men työväenhallitttksen edustaja
toiminnalle
myötätuntoisempia myksiä koskevista asioista.
on tähän mennessä täällä -uorit-
uutisia kuin ennen. Suomalai
Tehtävä, mikä on Nuortevan j tanut, on menesty nyt suhteelli
set . ovat
jääneet
huonommalle
, ,,
...................,
..
. .
.
.
i i suoritettavana,
ei ole
m.ulin.m sesti odottam attom an hm in ja
puolelle
tie
d
o
n
a
n
to
je
n
su
h
tee
n
,
,
■
,
•
-
...
*
. , ,
x-
i helpoim pia.
T.nsim ainen ,. k erta
ietta Suomen tviiväenhailitus me-
sen johdosta,
että
tov.
Nuortevan
!.
,,
,
,
...........
J
i m ailm assa on ta p a h tu n u t, e ttä so- . netleli a-talleen edullisesti tiimit-
aika näinä viikkoina on melkein sialistin e n h a llitu s on n im ittä n y t
kokonaair
kulunut m atkoissa: ; v irallisen edustajan Yhdysvaltoi : tamälki e lustajansa Amerikan
alaisten sosialistien kesktiti-
New Yorkin ja \ \ ’ashiugtonin vä hin. Entisaikojen valtiollisia suli (suom
I desta, joka tuntee maan olot ja
lillä ja vasta näinä päivinä on teitä
määräävät
näkökohdat
saatu järjestetyksi toimiston suo m uodostuvat hy v in tois» ttlaisik- omaa laajan tuttavapiirin \m e-
menkielinen tiedonantotvö yhtä si tässä asiassa, missä on ky sy rikan julkisessa elämässä ja joka
säännölliselle kannalla kuin eng mys sosialistisen ja ei-sosialisti- kaikessa toim innassaan ctutilal-
le asettaa työväenliikkeen edun.
lanninkielinen tiedonantotvö on seu hallituksen välisistä suhtei
“t)n vähän oudoiilaista tämä
järjestetty.
la.
¡homma,
nämä kc-kustelut valtio
Lehtemme edustaja kävi näinä
miesten,
virkam iesten ja sanonta-
fokus
ovat
sosialistiset
teore-
päivinä katsomassa, millä taval- ..
.
. ( lehtirejiortterien
kanssa joksi toi
la se oikein ’’runnaa'' se meidän | Bkot koettaneet Kuvitella tumat
m
in
tam
m
e
toistaiseksi
pakosta-
edustuksemme. Broadw ay n v ilk seksi m uodostuvat d u i p . l o m a a t t i
m uodostuu.'' lausui Xuorte
kaimman liikeosan varrella si set suhteet eri so.-ialististen vai jkin
va
keskustellessaan
edu.-tajammc
tioiden
välillä
sen
jälkeen
kun
jaitsevan pilvenpiirtäjän 18 ker
kanssa.
“
\ioin
ensin
ajaa ruoka-
kaikkialla
mailmassa
työväenval
roksessa on huone, jonka oveen
kysym ystä. riippum atta asian val-
ta
on
juurtunut.
M
utta
kukaan
on merkitty: People's Republic
itiollisesta puolesta, m utta se tie-
of Finland. S. N’uorteva. Repre tietääksemm e ei ole osannut ! teakin osottautui mahdottomak
suunnitella
m
enettelytapoja
sel
sentative in V. S. A., ia: Finnish
Information Bureau. Siististi ia laisen tapauksen varalta, että so si. h hdysv ällät avustav at Suo
arvokkaasti, joskaan ei ollenkaan sialistinen valtio tulisi pakotetuk men kansaa ainoastaan -ikäli
ylellisesti sisustetusta Toimistos- si v ritta itään Vedettäv ien suh- kuin tällainen avustam inen mi so
ta, niinkuin sopii hyvR» järjesty-j.teitten luomista ei-sosi ilistisen pusoinnussa liittolaismaiden y-
neen proletaarisen tasavallan toi i hallitukeen kanssa. Tehtävä on leisien etujen kanssa ia näin ol
mistolle. tapasimme Stiotneu e- viita vaikea kuin arkaluontoiueu- len muodostui ensimäiseksi te h
dustajistou täydessä toim innas kin. Arkaluontoinen sen johdos täväksemme osottaa, niissä nämä
sa. Etuhuoneesta, joka on va ta. että itse tällaisiin suhteisiin edut kavvät viiteen ia missä ta-
rattu "oh viisi jk > ikä a varten, joh ryhtyminen edellyttää eräänlais ma etu vaatii ¿suomen kansan
taa ovi oikealle Nuortevan yksi ta sovittelua, jota tietysti ei voi avustam ista.”
“Onko olemassa mitään mah
tyishuoneeseen. jossa hau tvos- tapahtua muulla tavalla kuin jos
dollisuutta.
että Yhdysvaltain
kentelee suomalaisen sihteerinsä sain määrin muKautumalla ei-so-
tv lau-e siitä, että sota uudelleen
arvioi kaikki arvot. Dn olemas
sa monta seikkaa, jotka tätä ny
kyä. kaikista yleisistä luokkanä
kokolulista puhum atta. tekevät
hyvin mahdolliseksi sen. että Yh
dysvallat ryhtyisivät virallisiin ja
kuten sanotaan, ystävällisiin suh
teisiin Venäjän työväenvallan
kanssa, jonka yhteydessä ratkeaa
my > Suomen kysymys. Eräs
vaikutusvaltainen
virkamies
\ \ ashingtönissa, jonka kanssa
keskustelin naista kysym yksistä
ja ¡olle suoranaisesti lätistiin epäi
lykseni siitä, että eiköhän Yh
dysvaltain hallitusta meidän rUo-
kakysv mv kscssämme estä juuri
se seikka, että ei tahdota mil
lään lavalla tukea sosialistisia ai
neksia. vastasi hvvin kuvaavalla
tavalla: Vaikutusvaltaisissa pii
reissä tässä maassa, sanoi luin.
ym m ärretään, että sota tuo mu
kanaan valtav ia v liteiskunnallisia
muutoksia, ainakin
Europassa.
Mitä itämä muutokset tulevat
olemaan, sitä emme vielä tiedä.
Hvvin mahdollista on, että se
tulee olemaan sosialismi, ainakin
itä-F.uropassa ja etenkin teidän
maassanne, missä työväenjärjes
töillä jo on laaia poliittinen koke
mus ja taloudellinen voima. T äs
sä suhteessa olisi turha potkia
tutkainta vastaan ja miksikä me
täällä emme voisi asettua sille
kannalle, että antaa teidän siel
lä kokeilla sosialismilla, niin opi
taan sitä muuallakin mailmassa.'
kanssa, , jota tointa toistaiseksi sialistisen valtion etuihin, mutta
’hoitaa tov. Olga Long. Vasem kuitenkin toimittava sillä taval
malla sijaitsee tiedonantotoimis la, että ne periaatteet, joita so-
to. jota johtaa toveri Harold Kel-l sialistinen hallitus edustaa, tule-
' k>ck, näppärän pikakirjurin D o-' vat täysin varteen otetuiksi ia
rnthea Keen'tn avustamana. Toi-! tinkimättömästi
noudatetuiksi,
mtston ikä on hyvin nuori, mutta \ aikea tämä toiminta on sen ta-
seti k ir^alkuissa on totoista sa-Tkia. että monet ennakkoluulot ja
¿ttniui ja
a—
t».— j-m
1 arkein seikka " ti kuitenkin
se. että Yhdysvaltain hallitus,
huomattuaan että \ enaiätV työ
väenv alta lepää paljoa lujemmil
la perusteilla kuin mitä alussa
luultiin tämän vuoksi, ja kuu
kerran on välttämätöntä että jäl
leen saadaan rakennetuksi kaup
pasuhteita Venäjän ja Amerikan
v älillä, haluaa sointia liikesuhtei
ta Venäjän nykyisen hallituksen
kanssa, vaikka se onkin sosialis
hallitus ryhtyisi tukemaan Suo tinen. Tällaisten suhteitten soi-
men työväestöä, vaikka se hvvin miaminen edellyttää silloin, että
tietää, että Suomen työväenhal- Yhdysvallat sallivat Suomen ja
litus edustaa luokkataistelukan- Venäjän tvöväenainesten järjes
taa ja sellaisenaan viimekädessä tää maansa oloja sillä lailla kuin
saa vastaansa kaikki ci-sosialisti- he sen parhaaksi katsovat. Tä
set ainekset?" kysyimme. “ Well, hän suhteen meneviä lahentele-
tan ti asia on sila laatua, että intFiä on tapahtunut \ enäjäitkin
.opit
lttaa paljo ka/tet- työ a: g .ällän taholta, onpa t-
No. 89
- —
nä tap au k sessa, e ttä S a k sa pääsisi
v o ittaja k si län tise llä rin ta m a lla , se
ry h ty isi Suom en la h ta rie u avuksi so
taan V enäjää vastaan . T iedonannos
sa m ain itaan lisäksi, e ttä Ja p an ille
a n n e ta a n Siperia, jos se yhtyy S ak
san ju n k k erien ja Suom en la h ta rie n
liittoon.
On siin ä ju tu s s a k u iten k in m uuan
paha “j o i ” — jos S aksa v o ittaa lä n
sirin tam alla. Suom en la h ta rie n p ääs
sä kyllä s a a tta a kum m itella m itä ta
hansa. Som a vain olisi tie tä ä , m itä
he tek isiv ät noilla A unuksen ja A r
kangelin
eräm ailla.
Suom essa on
se lla isia n ä lk ä m aita ihan k y lläksi en
n estään.
ovat kysymyksessä.
Mutta se
on vanhoillisuuden kapinaa edis
tysmielisyyttä vastaan yleisesti.
Katolinen, kirkko uskoo rauhan
vaatimisella palvelevansa taantu
muksellisuutta ja omia etujaan
ja quebeeilaiset tekevät pienen
osansa siinä työssä. — \ apaus.
^ rS iv iiiiu tu s u n M iiu M u tiiH iiiiiiiriu iiim H iH tiiu m iu n in iiiiiiiiiiu iu iiN iiiiiiH iiiiiH M ia .iM iiH iiiu H m iN H m M iK tiiiio ii j s a w U M W M M M a s M M M
MAILMANKATSOMUKSIA
rinuniUlllllUM IhW IIIIIilllHUUnilltIHlIlUllllllllHlIllllllHloUMIIUIIlllHIItU- llllbUlHlIlMMIHMIMIIIIUHltilUII
5
H iiin iiiiH U in iiiiu iH iu im iiH iii'
peessa. Sen ulkom aalaus läpäsee v et
S Ä V E L T Ä JÄ N P A P U K A IJ A .
tä, jo ten sitä olisi v ä lttä m ä ttä uusit
tava.
M utta johtokunnan laskujen
R anskan etevin sä v e ltä jä kahdek-
m ukaan se tu lisi m aksam aan toista
sa n n ellato ista vuosisadalla oli
Ra-
Moni kävelee siinä a ja tu k sessa , e t - ! tu h a tta dollaria, ja m eillä on kyllä m eau.
K erran k äv ellessään e rä s tä
tei luokkatietoisella työläisellä ole i m enoja m uutenkin. Niin e ttä omin 1 P ariisin k atu a hän kuuli m uutam aa
m itään y h teistä luokkatietoisen por- ( »puinem m e me tuskin saam m e haalia hänen
se p ittä m ä ssä ä n
o o pperassa
varisto n ja sen hom m ien k an ssa — i tän ä keväänä m aalatuksi.
esiin ty v ää sä v e ltä lau le tta v an e rin
M uutam illa
p aikkakunnilla s a ttu
e tte i sa a ta olla, eikä saisi olla.
om aisen so in n u k k aalla äänellä. L au
Yleensä täm ä a ja tu s pitääkin paik- j n e ista ta p a u k sista p ä ä ttäe n , porva lu v a ik u tti lum oavasti sä v eltäjä än ,
kansa. M utta on siitä poikkeuksia. ( rien innostus ja toim intahalu voi yh jo k a aivan uskom attom an vähän vä
tä helposti kohdistua haaleihin kuin
M inäkin tiedän yhden.
Ja
koska
litti m istään m uusta kuin m usiikis
“poikkeukset v a h v ista v at sä ä n tö ä ”,! henkilöihinkin. Paikoin he ovat ra ta; vaim oaan j a lapslaankin kohtaan
selitän senkin ainoan poikkeustapauk- j kennuksia sä rk e n e e t, paikoin ta a s hän tunsi a in o a staa n “ la illista y s tä
tervalla tai k eltaniaalilla ry v ettän e e t
sen, m ikä on m inun tiedossani.
v y y ttä ”. H än ista h ti kiviaidalle lä
ovet ja ikkunat.
Se on tä ä ltä • A storiasta.
helle taloa, jo sta tuo v ieh ä ttä v ä ä ä n i
O sasto e h k ä , voisi nyt järk e v ällä
T äälläkin a lk a v a t luokka vastakoh
k u u lu i.’ M utta tark em m in k a ts o ttu
m
enettelyllä
k ä y ttä ä tä tä tila n n e tta
dat jo k ä rjisty ä terv aam isasteeseen . |
aan ei hän talon palkongilla n ä h n y t
J a sillä asteella, jos m illään, lu u lis i' edukseen ja m olem pia puolia tyydyt kään n u o rta ty ttö ä, niinkuin oli luul
tävästi.
olevan v a ik e a ta löytää m i t ä ä n y h - (
Jollekin “puolustusneuvostolle” tai lut, vaan siro tek o isessa h ä k issä k ei
tym äkohtaa sosialistien ja p o rv a rie n :
sen
m ääräy k siä
toim eenpanem aan nuvan papukaijan, jo k a tu o ta hänen
h a rra stu ste n välillä.
säv elly stään vihelteli.
P aik alla läk
M utta vaikeus on vain siinä, e ttä a se te tu lle " k a a rtille ” voisim m e jo hy si Rarneau linnun o m istajan puheille
vissä ajoin — vaikkapa varm uuden
puuttuu hyvää tahtoa. Ei ole halu a
vuoksi
k irjeellisesti — e sittä ä , e ttä ja osti h ä n e ltä p ap ukaijan 100 fra n
kaan löytää
sellaista.
P orvarien (
gista. S ä v e ltä jä llä o llessaan tuo lin
puolelta ei ole a n ta u d u ttu m ihinkään ■ me tarjoam m e heille tilaisuuden tyy tu edistyi laulutaidossa niin ta v a t
d y ttä ä .terv aam ish alu n sa p e ru ste elli
neuvotteluihin m uilla
edellytyksillä ■
tom asti, e ttä jos joku la u la ja ta r Ra-
kuin e ttä työläisellä on köysi k a u la s -1 sesti. S aav at te rv a ta koko m eidän m eauu luona kokeita s u o ritta e ssa a n
haalin ulkopuolelta, k ato t ja kaikki,
sa tai kuum aa terv aa sivelty sel
m utta ei ovia eikä ikkunoita. Efnme lauloi väärän äänen, niin m e sta ri
kään. J a sillä lailla jä rje ste tty ih in
puolestam m e a se ta m uita e h to ja kuin töykeällä tavallaan ä rä h ti: “Jo s te
periaatc-väittelyiliin
me
s o s ia lis tit,
e ttä haalin taloudenhoitaja tulee v a i-1 noin väärin lau latte, neiti, an n an
emm e ole h a rjaan tu n eet. Sentähden
s a a tte
vom aan työn ku n n o llisu u tta ja huo teiile lainaksi papukaijani;
n iistä ei täh än a sti ole ollut meille I
siltä
oppia
oikeat
ä
ä
n
et.”
lellisu u tta. L isäksi voisim m e toivo
m iellyttäviä tuloksia. Ei vähääkään
Rarneau ei ra k a s ta n u t m uuta kuin
m uksena lausua, e ttä täh ä n työhön ei
m iellyttäviä.
ta
id
e tta a n ja pap u k aijaan sa “Cocot-
M eillä m aterialistisen m a ilm a u k a t-' lä h e te ttä isi aivan alo ttelijo ita, vaan te a ", jo ta hän su o ra sta a n jum aloi.
jonkun v e rra n terv aam iseen to ttu
seinuksen “läp y u n k ein illa” on k u iten
Kun sä v eltäjä n puoliso kuoli, niip
neita henkilöitä.
kin varm a pohja, m iltä läh teä kai- ■
hän
tosin itk i hänen haudallaan —
P äävnatim uksena tulisi kum m inkin
kissa asioissa ja kaikissa tilan teissa. '
m
u
tta
itki siitä kiukusta, e ttä hau-
olem aan, ja siitä olisi ennen työhön
Se on se, e ttä ihm iset ovat o tetta v a t
tauskellojen
so itto oli niin epäsoiu-
ry h ty m istä saatav a kirjallin en sito u
sellaisina kuin he ovat, eikä p y rittä
tuisaa.
Myös
“C ocotte" kuoli, m u t
mus, e ttä tervaam inen s itte l o p p u u
vä heitä toisiksi m uuttam aan, ei a in a
ta
se
oli
R
am
eaullekin kuolinisku.
t ä h ä n , eikä sitä saa
kohdistaa
kaan y htäkkiä, m inkään aatteellisen i
S
iitä
aih
eu
tu
n
u
t
suru tuhosi hänen
osaston yksityisiin jäseniin.
Sillä
tai siveellisen “uud estasy n ty m isen ”
terveytensä.
E
rä
ä n ä päivänä kun
me olem m e joka a siassa joukko- eikä
kautta.
joku ystävä toi hänelle papukaija-
yksilöllisen toim innan kannalla.
L ähtekääm m e siis siitä, e ttä As-
vainajan ta ita v a sti täy te tty n ä , vaipui
torian porvarit o v at a u tta m a tto m a s
heikkosydäm
inen R arneau lattia lle ei
S U O M E N L A H T A R IE N IM P E R IA
ti m eitä so sialisteja tervaavalla kan
kä
siitä
enää
noussut.
L IS T IS E T U N E L M A T .
nalla
Heillä tieten k in on jo ta rv it
( T r u c tra n < a t1 o n file d »-ith th e P o s tm a s tri
tav at ain ek set varalla, ja ne m enisi a t A s to r ia . O li- ., A p r il 16, 1918, a-, r iq u iu - il
K ulttuurikuvia.
vät hukkaan, jos n iitä ei sa ata isi tä by se ctio n IV , o f th e A c t o f O c t. 6 lh , 1917.!
M arshiieidlstä, Ore., ilm otetaan, e t
K oetpenhaininasta tulleen. Ruotsin
hän tark o tu k seen käyttää.
tä
kaupungin läheisyydessä asuva
sanom
alehdistön
tietoihin
p
eru
stu
v
an
U seim m ilta m eistä on kuitenkin i
kauppias
E. R argeson viim e p e rja n
sähkösanom
an
m
ukaan
on
S
aksa
vanhan m aan “syyhy" jo aikoja s it
tain
a
am
pui
ja hen g en v aarallisesti
suostunut
laajen
tam
aan
Suom
en
r
a
ten hävinnyt, niin e ttä em m e oikein
h
aav
o
tti
tu
k
k
im
ies F ran k G rantia.
joja, niin e ttä niiden piiriin tulisi
tunne tervan kaipuuta ihossam m e.
R
iita
oli
sy
n
tynyt
jo jo itakin viikko
M uurm anin
Rannikolle.
S itävastoin A storian S. S. O saston P ie ta rista
ja
aikasem
m
in,
jolloin
Bargeson lie-
h a a l i on kipeästi terv au k sen tar-1 Jääm erelle, ra k e n n e ttu rau ta tie . Sii-
EIKÖ V O IT A IS I EDES YH D ESSÄ
ASIASSA PÄÄSTÄ Y H T E IS Y M
M ÄRRYKSEEN
PO R V A
R IE N KANSSA?
iin m n im t iu m iim q iu iiiiin iliu n iu m iu u u m n iiq q u tu iiin n im in m .n ii
nten asioista, tarvitsem atta ho
telleja koluta jne.
Tov. Xuorteva on ollut h aas
tatteluissa kymmenien vaikutus
valtaisten henkilöiden kanssa ja
sitä tietä raivannut
maaperää
Suomen ja Venäjän asioiden oi
kealle ym m ärtäm iselle. Toim is
tossa on j.-onpuoleiset piukat jäl
jennöksiä asiakirjoista ja selityk
sistä. joita on annettu hallitus-
virkailijoille Suomen asian selvi
tykseksi. Sanomalehdistölle on
annettu tuon tuostakin selityksiä
ja Suomen työväenliikettä valai
sevia kirjotttksia. Sanomalehti
miehiä hyppää toim istossa joka
päivä, aina saavien vahvan annok
sen
työväen luokkapolit iikkaa
mukaansa.
Seurauksena onkin
ollut se. että Xevv Yorkin vaiku
tusvaltaiset
kapitalistilehdet.
vaikkapa vastoin lähtöäänkin,
ovat pakotetut julkaisem aan tuon
tuostakin suorapuheisia kirjotttk-
sia ja uutisia Suomen tapahtu
mista ja Suomen työv äenhalb-
tnksen edustajan toimista.
Tä
mä vaikuttaa edullisesti kapita
listilehtiä lukeviin työläisiin, jo t
ka muutoin joutuisivat sinänsä
Tähänastisista tuloksista.
nieleksimään Suomen
lahtari-
Ero on herrojen edustajien ia kaartin antam ia uutisia. Näin
työväen edustajien toiminnalla, i ollen tällaisella sanom alehti-jul-
Suomen herrojen edustajat oles kisuustyöllä on tavallaan agita-
kelevat hienoissa hotelleissa — toorinenkin vaikutus sen ohella,
ia odottavat. Joskus kuuluvat kun se palvelee Suomen ja Ye
tarjoavan hienoston rouville hie näjän työläisten etuja.
noja päivällisiä, juttelevat m aut
Niinpä esim. New York T ri
tomia kaskujaan inc., .ia sitten bune sisälsi sivun mittaisen kir-
— taas odottavat. Kuuluvat jo jotuksen Suomesta ia Suomen
laahanneen itsensä \ \ ashingto- työväenliikkeestä. Evening Post
nista New Yorkin hotelleihin — • •n julaissut' useita kirjotuksia.
odottam aan, että eikös
täällä New \ ork W orld määräsi erään
Amerikassa herras-" lähetti laita" toim ittajansa kirjottam aan eri-
tullakaan puhuttelem aan ja kaup koiskirj‘)tuk;-en Suomen tv ö v äen -
poja tekemään. Siinä odotukses liallituksesta.
Sarpoin useihin
sa heiltä kuluu kuukausi toisen magasiiticihin on pyydettv ja an
sa perästä, m utta Suomen kan nettu kirjotuksia. kuten New Re-
san nälänhädän lieventämiseksi publiciin, Timesin kuukausijul
ei tule tikkua ristiin, eivätkä he kaisuun. y. m.
navtä haluavankaan m itään teh
Erikoista huolta pidetään siitä,
itäjän työväenhallitus lähettänyt
tänne lähetystön, joka perille tu l
tuaan tulee suorittam aan Venä
jän sodanaikaisia velkoja Yhdys
valloissa ja uudelleen järjestä
mään näiden maiden välisiä suh
teita. Tämä kaikki tulee tietys
tikin tuntuvasti vaikuttam aan
Sui»menkin asioihin.
E leensä oli tov. X. sitä mieltä
että aseina tällä kertaa on edulli
nen asiamme ajamiselle valtiolli
sessa suhteessa. Tov. Xuorteva
kertoi leiit. edustajalle useista toi
sista keskusteluista ja näytti >i-
tä koskevia asiaj»apereita, joita
tässä yhteydessä ei ole tarpeel
lista julkaista, jotka osottavatkin
että asema alkaa selvitä aikalail
la. Tässä yhteydessä sopii myös
mainita, että avoimen ''diplom a
tian" periaatteita seuraten toi
mistossa pidetään
jäljennöksiä
kaikista saapuneista ja lähetetyis
tä kirjeistä ja päiväkirja, jossa
■selostetaan kaikki tapahtuneet
keskustelut niin ett.ä toim iston
toiminta kaikin puolin on työ
läisten kontrolleerattavissa ja mi
tään salaista sovittelem ista ei voi
tulla k y sy m yk seen k ää n .
dä.
Suomen
työväenhallituksella
sen sijaan on toiminta järjestet
tynä “amerikalaiselle” pohjalle.
On tämä oma toimistohuone, jos
ta käsin asioita voidaan hoitaa
'järkiperäisellä ja säännöllisellä
tavalla. Sanomalehtimiebet tie
tävät mistä aavat tietoja Suo
>
tiixaupat
Saksan
junkkerien
kanssa m uodostavat heille k ir
vaan palan.
Ruokakysym ys.
I ov. Nuortevan alkuperäisen.i
suunnitelm ana oli hom mata Stt"
meen ruokaa riippum atta siitä,
m inkälainen poliittinen asettui,
olisi, olisiko Yhdysvallat suotui
sa antam aan Suomen itsenäisvv-
delle tunnustuksen tai ei. I aunt
suunnitelm a kuitenkin osottautui
epäkäytännölliseksi ja m ahdotto
maksi, sillä kuten täm än kirjo-
tuksen alkupuolella havaitsimme,
riippuu Suonien ruokakv.svmvs
kiinteästi Suonien ja Venäjän po
liittisista seikoista ja Y hdysval
tani valtio viraston ratkaisusta.
\ altiovirasto. joka yleensä pi
tää kiinni virallisuuksista ja m uo
dollisuuksista suhtautui ensialus
sa asiaamme kylmäkiskoisesti.
Senpä vuoksi oli välttäm ätöntä
saada asianom aiset toim itsijat
tuntem aan perin pohjin mistä
tärkeästä elinkysym yksestä tässä
nyt todellakin oli kysym vs. Dii
käytävä
henkilökohtaisesti pu-
nu t telemassa
haliituspiireihiu
kuuluvia henkilöitä.
Iässä toim intapuolessa on tov.
X uortetalla ollut suurta apua
Xevv \ orkin toim istomm e sih
teeristä, tov. Harold Kelloekista.
Iqv. Kelloek on vuosikausia toi
m inut am erikalaisten
magasii-
nien avustajana, toimi New Y r-
kin kunnailisvaalajssa Hillquitin
vaalitaistelusihteerinä v. m. ia
tantan kautta on saavuttanut laa
jaa kokemusta n. s. julkisuus-a
lalla. Sosialistina hau erikoisen
tarnn kkaasti toimii
nvt talla
ftieidän diplom atiam m e alalla.
H o . Kellockin, Hillquitin ja
näiden laajan tuttavapiirin av u s
tuksella tov. N uortevan onkin
onnistunut näin lyhyessä ajassa
ajaa asiathan hyvin laajaperäi-
sesti. Seurauksena onkin ollut,
että' hallituspiireissä aletaan näh
dä Suomen kysym ystä toisessa
valossa kuin m uutam a
viikko
sitten. Täm ä taas toiselta puo
len jouduttaa ruokakysym yksen-
kin ratkaisua, mikä kysym ys ei
niin erittäin yksinkertainen ole
kaan.
Suomen asiassa on täytynyt
että Suomea koskevat vääristelyt
uutiset ja kirjotukset saataisiin
oikaistua. Lahtarikaartimme “lä
hettiläillä” ei useastikaan ole ol
lut mitään ja niihinkin, mitä he
ovat julkaisseet, on aina saatu
vastata. Herroilla ei muutoin
tunnu olevan “maaperää” jalkant-
u alla, ¿illa heidän veljiensä ko- \ uittaa monta vaikeutta.
Esi-