Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 3, 1918)
N :o 78 TOVBRt ..L f «"A » varipolitikoitsijan aseita työväes tön vaatimusten vastustamiseksi LOan«n «» om ain en tyovaca aancnkaonatuja, ja tukahuttamiseksi, kuten esim. t t M r t y y A M oriim , Oregon, joka päiv* San Franciscon esimerkki niin elävästi todistaa. TO IM ITUSKUNTA: W. N. KEIVfJ LAURI MOILANEN Työväenpuolueen kokemukset a d o lph S a lm i a . b . makelä __________ SULO SYVÄNEN Austraaliassa eivät suinkaan ole rohkasevia niille jotka ovat työ TOVERI (T U E COMÄAUE) väestön itsenäisen luokkatoimin- Tka organ oi j» Finnish workers in the nan kannalla. Eikä Englannissa- W «M »u a u ic s . Ib» only Finnisj) daily in the Vteu. Pubiuhed daily, except sunuaj.i kaan ole saatu aikaan sitä mitä at A itona, Or«., by the Western Work-, . . . . . men’s Publishing Society. i On aiottu. Mutta Siellä ei Ote A NTTI J. PÄÄTÄN, Manager. «.... .... ....................... sentään menty läheskään siihen, Entered as sccooa-ciaM man matter July lb, 1913, at the poatathce at Astoria, Oregon, mihin täällä samaa tietä p y i l ander the Act oi March 3, 1W9. tään. Päinvastoin näyttää siltä, Umotuahinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- että siellä ollaan ajautumassa e- lhnotukaet *1.10 kerta ja mumovarsyiila SÄÄ. nemmä" luokknietoiseen toimin nimenmuutto-ilmotukset ¿5c keitä, naima taan ja pyritään yhteyteen mui Umot ukset $1.50 Kerta. avtocro-umotukset $1.00 kerta. Seisovat limotukset soptmuk den maiden työväestön kanssa, »en mukaan. Satunnaisista Umotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin johon suuntaan täällä ei amniat- kielestä »uomenyetaan vapaasti. osannet -------j tiliikkeen tahoka kuljeta, jos T ilaushinnat Y hdysvaUoista ja Canada»»»: Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta «2.2J vain herra Gompers kykenee scjt 3 kuukautta.........$1.35 1 kuukausi. •50 estämään. Suomeen Jk 'muualla ulkomaille: Yksi vuosikerta. .$6.ia 6 kuukautta. .$3.50 : Mielenkiintoista >n naitua, nn- i *yB?,c^I3r cION and R*T*Ss ! ten A. F. of Laborin ylimystö in tnc United State» Canada J One ycar...t.,$4.oo Sixmonths.......$2.25 virkailijat tulevat suhtiiutumaau Three months. .$1.35 One nionth................ 50 , “ -------------------- i tähän työväenpuolueen perusta “Työväenpuolueen” pa- misyritykseen. Tähän saakka o , i vat ne aina asettuneet kaikin rustajia jälleen J voiminsa sellaista vastustamaan. liikkeellä ; peläten siten sekottavansa van \ aikka Amerikan työväenliik hojen puolueiden poliittisen pe keen esikuvana — ammatillisen lin. Mutta jos, kuten sanotaan, nimittäin — on kauttaaltaan pi siitä aiotaan tehdä vain sellainci detty Englannin unionistista lii porvaripuolueiden selkänoja, jol kettä, niin taalla ei ole menty la ei olisi mitään itsenäisiä eh vielä niin pitkälle, että olisi pe dokkaita. eikä omaa ohjelmaa, rusteltu myöskin n. s. työväen niin silloinhan se olisi juuri sitä puolue, kuten Englannissa on. mitä Gomperskin on aina halun työläisten pidättämistä vaikka siellä onkin saatu sen nut: luokkaliikkecstään. kautta jonkinlaisia saavutuksia, ainakin kymmeniä kertoja enem Yhteiskunnallinen uu män kuin täkäläiset “työväestön delleenjärjestely e d u s ta ja tjo tk a ovat vuosikau sia olleet syötteinä milloin nuu Englannin Työväenpuolueen kin porvaripuolueen listalla, ov.it suunnitelmia. tuottaneet. Mutta nyt'kun yhteiskunnalli n s la tio n file d w ith the P ostm aster sessa elämässä on tapahtumassa it » T ru e tra i. o « . . A p t I 3, !J !S . as re q u ire d perinpohjainen muutos, ollaan by section 19 of-th e A ct of O ct. t>th, 1917.) työväenpuohieen perustamis '(joitakin päiviä sitte julka- Englannin työväestön hankkeissakin. Usean väriset ‘va sinune vaatimukset sotapäämääriin näh paamieliset’ porvarit ja luokk..- suhteista tietämättömät työväen den. sellaisina kuin ne esitettiin liikkeen johtajat. Varsinais*? t i ja hyväksyttiin äskettäin Lon- vic 1 «ilerationin määräyksen ai- koossa pidetyssä liittolaismaiden la olevia Gomperseja Jukuunot- sosialistien ja työläisten neuvot- tamatta, ovat sillä kannalla, että telukokouksessa. Nyt olemme ti- ty«»väenpu<>lue olisi täälläkin pe- laisuude.-sa tarjoamaan lukijoil- rustettava. Enemmän kuin varsi- kninn‘ osan Englannin Työväen- * naisessa työväenliikkeessä, on puolueen ohjelmasta. Mahdolli sen kannattajia vapaamielisissä sesti saamme tuonnempana sen porvaripiireissä, sellaisissa k u in lopunkin käsiimme. — Toimitus.) Suunnitellessaan omaa ohjel- yksi verojärjestelmän kannattaji sa, puolueettomuusliittojen puol maansa sodan jälkeen tapahtu- vaa uudelleenrakentamista var tajissa ja muissa. “Ne jotka eivät oikeastaan tun ten ja arvostellessaan kaikkia nusta kuuluvansa mihinkään n” ta e r ila is ia s u u n n ite lm ia ia luokkaan, vaan pyrkivät sivuili- valmisteluja joiuin nykyinen ¡iäi sinä arvostelijoina ja laupeuden- litus on samassa tarkotuksessa työn harjottajina avustamaan ryhtynyt, on Työväenpuolueen tvöväenliikettäk m. "valistunut, käsiteltävä tata k\ sx mysta kai- porväristo“. j^ksi sitä voisimme kessa laajuudessaan. Meidän on nimittää, selittävät nyt, että juu lausuttava selvästi mihin me pv- ri ftvkvisin olisi seurattava tääl rijnme. On tärkeää selittää, eitä lä Englannin ja Austraalian eri ijohtukootpa muiden poliittisten merkkiä. kuten on telitv Canada? puolueiden pyrkimykset mistä sakin, ja perustettava työväen-itahansa. meidän yksityiskohtain puolue — joka antaisi kannatuk- >et käytännölliset suunnitelmam- sensa joillekin porvaripuolueitten me johtuvat tarkoin määriicllyis- ehdokkaille, joiden katsantokan- tä periaatteista. ta lähimmin vastaisi, tyoiäen- Määrätynlaisen sivistyskauden päättyessä. puolueen vaatimuksia. Sellaistsin luonnollisesti syn- Meidän on oltava varuillamme 6 isi kuollut sikiö; eikä se 01- kaikenlaista paikkailutvötä vas- keastaan . olisikaan mitään muu- j taan. l yöväenpnolueen näkökan ta kuin gom^ersismin elvyttä-|nan mukaan ei se ole ainoastaan niistä. Se olisi vaalikarjanhoitoa joku hallitusvirasto tai joku tähänastista laajemmassa mitta- määrätty yhteiskunnallinen lai- kaavaSsa. sillä sitähän A. I’. i t«,s„ joka mi sodan jälkeen ftudoi Laborin poliittinen toiminta on p ecn rakennettava, vaan koko ollut kaiken aikaa. Se olisi vain ■ yhteiskunta sellaisenaan, mikäli uusi lisäke porvarillisen .poliitti- Englanti on kysymyksessä. Uk sen masiinan elimistöön, josta se ,s ityinen työläinen, samoili kuin oli. ennen pitkää leikattava pois, joku yksityinen valtiomieskin, jo- kivuksi työväestölle/ ka ahertaa päivittäisessä tehtä- Eng lännin Työväenpuolueen vassään — samalla tavalla kuin esimerkin mukaan ei pitäisi ol rintamalla oleva sotilas — jää lenkaan fulla kysvmvstäkään • varsin helposti tietämättömäksi kannatuksen antamisesta mille | eika jaksa käsittää ympärillään kään porvaripuolueelle. Englan-jsattuvien tapahtumien laajäkan- nin Työväenpuolue, vaikkapa s c |tojsta vaikutusta ja merkityksel- ei olekaan kaikissa suhteissa sei-1 iiSyJ t t ä. Hänelle jää käsittämät- vällä luokkaperusteclla. on kili tömäksi se. miten kaikki q$i so- tenkin enemmän kuin mikään a- vellutettavissa yhteen. miltä merikalainen porvaripuolue voi kaikki näyttäisi kauempaa tar- koskaan tulla olemaankaan. ^ k a s te ttu n a . Kreivi Okuraa, yksi on työväestön itsenäinen puo- J aappanjn vanhimpia, kokeneim- lue. R iu tta sellaista ei tulisi sii-jpja ja fcyvykkäimpiä valtiomie- tä puolueesta, jonka ohjelma ra- joka cn seurannut nykyis- jottuisi porvaripuolueiden eh- j ten tapahtumien, kulkua maapal- dokkaitten lukemisiin. jon toiselta puolelta, selittää et- Täkälaiset työväenpuolueet. tä kysymyksessä ei ole mitään mikäli niitä on paikallisesti pe sen vähempää, kuin ettropalai- rustetta yhtäällä ja toisaalla, o- sen sivistyksen tuhoutuminen, vat epäonnistuneet tehtävissään j Samoin kuin Babylonin, Egyp- tävddlisesti. Niistä on ennen,-irin, Kreikan. Kathagon ia van u (. ovat tu- utin tai m/oheuRum tullut pui- hän Huoman ’« “äk, " - • - ............. - TOVERI Ò- houtuneet kukin vuorostaan, on europalainenkin sivistys nyt kuoliniskunsa alaisena, tämän havaintojentekijän mielipiteitten mukaan. Tämän mielipiteen kansa lyövät Työväenpuolueen mielipiteet yhteen ainakin siinä määrässä, että se katsoo että nykyisessä taistelussa on kysy mys, ellei koko europalaisen si vistyksen kuoliniskusta, niin kui tenkin määrätynlaisen teollisuus- sivistyksen tuhoutuminen «ja päättyminen, jota työläiset eivät pyrikään uudelleen rakentamaan. Nykyajan pulakauden kaltaisessa tilanteessa on paljon helpompi taantua kuin edistyä korkeampia järjestymismuotoja kohden. Ja siinä on koko tämä kysymys sel laisena kuin se Työväenpuolueel le esiintyy. I ässä sodassa ci ole kysymys ainoastaan miljoonien yksityis- perheitten turvallisuuden, toi- lneentuloehtojen ja jäsenten h ä vittämisestä ja tavattoman suu ren ennen luodun omaisuusmää- rän tuhoutumisesta, vaan myös kin niiden perusteiden särkymi sestä, joilla lepää se oleellinen yhteiskuntajärjestelmä, jonka vallitessa sota syttyi. Me todel lakin toivomme, että nykyinen yksilöllinen kapitalistinen tuo tantojärjestelmä, jonka perus tuksena on yksityisomistusoikeus ja maan ja pääoman käyttämi nen kilpailutarkotuksiin, häikäi lemättömille voitonkiskom isincen ¡a palkkaorjuuksineen. ulkokul taisille “soveliaan-säilymis” op- peineen ja vapaan elinehtojen hankintakilpa ilmi ylistelyilleen, suunnattomille olemassaolon taistelun edellytyksien epätasai suuksilleen. jotka se synnyttää, rappeutuneisuuksilleen ja raaka- laisuuksineen niin henkisessä kuin taloudcllisessakin suhtees sa. jotka kaikki ovat tämän jär jestelmän seurauksia, olisivat saaneet kuoliniskun. Yhdessä sen kanssa tulee katoamaan myöskin se valtiollinen järjestelmä ja ne aatteet, joiden vallitessa se oli mahdollinen. Työväenpuolue, ol koonpa se vastustuspuolneena tai säännöllisenä hallituspuolueena ei suinkaan tule avustamaan tä män järjestelmän uudelleen ra kentamisessa. Päinvastoin tulee <e huolehtimaan siitä, että se haudataan miljoonien uhriensa kerällä. Jos ine Englannissa mielimme säästyä koko siltä si vistyksellisyyden tuhoutumiselta, jota tämä japanilainen valtiomies ennustaa, on meidän oltava sel villä siitä, että nyt on käytävä uuden yhteiskunnallisen järjes telmän rakentamistyöhön, järjes telmän, joka ei perustu tappelulle vaan veljeydelle, ei kilpailulle sii tä, miten jotenkin voisi saavuttaa toimeentulon ehdot, vaan järjes telmälliselle yhteistoiminnalle jonka avulla tuotanto järjeste tään kaikkien niiden tarpeita sil mälläpitäen jotka siihen ottavat osaa henkisille tai ruumiillisille \oim inecn: ei äärimmäisten rik kauksien k< »koamismahd» dlisuu- d e lle , vaan järjestelmälliselle pyr kimykselle jokaisen mailinaan svntyväu ihmisen aineellisten e linehtojen samanlaistuttamisellc; ei vallotettujen kansojen pakko hallitsemiselle, alamaisuuteen pa kotetuille; roduille, siirtomaille kansanluokille tai sukupuolille, vaan sille vapauksien tasa-arvoi- suudelle, yleiselle tietoisuudelle alistumisestaan yhteisten etujen alle ja sille mahdollisimman suu relle hallitustehtäviin vaikutus mahdollisuudelle taloudellisissa ja valtiollisissa suhteissa, joka on oleellista kansativfftaisuudel- le. Me emme kuitenkaan selitä, että sellaistenkaan äärimmäisten puhdistust^nienpiteitten jälkeen, jotka nyt ovat käynnissä, olisi mahdollista rakentaa uusi yhteis kunnallinen järjestelmä vuoden tai parin kuumeisen “uudelleen- rakennuskauden" ajalla. Se mis tä työväenpuolue haluaa päästä varmuuteen omiin toimiinsa näh den, on, että se tietää jokaisen tiilen jonka paikalleenpariossa se on avustajana, tulevan asetetuksi siten kuin sen omat rakennuspii rustukset edellyttävät, eikä mil lään muulla tavalla. Tässä on tarpectonti kerrata kaikkia niitä lukuisia ohjelmapy- kalia, joita Työväenpuolueen eri daaji mennä siihen suuntaan, kuin alipl tuo olt, ja v alittiin seitsem än Tam m ik. 22 p. W oodland in s. kokoukset ovat . hyväksyneet. me olemme esittäneet. Se mitä ete v in tä seuran jä se n tä tu tk ija k u n tuskilp.-rahastooQ lah ja ....... $ 2.00 naksi. jonka oil saatava selvillä, oli Näitä suunnitelmia, joiden käv- rae nyt ajamme ohjelmanamme, ko tuo lepakko k uulunut m adagaska H elm ikuun 5 p. T am m ikuun vero tu k sesta— täntöönsoveltuvaisuus on selos- olimmepa va6tustuspuolueena tai rilaisiin vai canadalaisiin lepakkola- 3.00 Tacoma ............. 2.50 tettu lukuisissa kirjallisissa jui-! hallitustoimissa, ei käsitä ainoas- jeihin. Kolmen viikon ajan piti ko Hoquiam ............................ ... 3.50 A berdeen .................... kaisuissa aivan yksityiskohtiin taan sitä tai tätä parannusta, m itea joka päivä istu n to ja * jo issa tu t 6 85 Raymond ................ .......... ...... saakka, pilkäiaan usein huolimat vaan huolellisesti harkitun jär- kittiin kaikki vanhem m at ja uudem N orthport ......................... . ..... 1.25 .50 E v e rett ............................ ........ tomuudessa epäkäytännöllisinä, jestelmänmukaisen ja laajakan m at tä tä alaa koskevat teokset, ja vihdoin lau su ttiin kom itean m ielipi 3.00 P earson .............................. ....... vieläpä niiden politikoitsijain ta toisen suunnitelman sitä pikaista teen olevan, e ttä se oli jonkun cana- S eattle ............................... 6.25 3.00 holtakin, joiden tapana on varas yhteiskunnallista uudelleenraken dalaisen jättiläislep ak o n siipi sekä Mt. Solo .............................. ..... 1.00 Deep R iver .... ................. ___ tella niistä osia ohjelmistoonsa. tamista varten, jonka jokaisen m uuten m ielenkiintoisin esine, m itä 4.00 New C astle ....................... ___ Työväenpuolueen jäsenillä, jotka ministeristön, tahtokoonpa se tai yhdistyksen kokoelm issa vielä oli. — W oodland .... 2.00 itse jokainen työskentelevät, mi ei sekaantua tähän kysymykseen, Voimme kuvitella, kuinka pitkäksi W inlock ............................. ...... 250 n aam at venähtivät, kun von kä ruumiillisesti, mikä henki on pakko ottaa ajaakseen. Mei herrojen $ 39.35 Riistov tuon lausunnon näh ty ään ju l sesti, ollen siten välittömässä yh dän suunnittelemamme raken kisesti selosti, m inkä kolttosen hän M aalisk. 8 p. Leo Leinolta van ’ hoja kirjallisuuden myynti- teydessä tapahtumien kulun nuksen neljä pilaria, joille yhtei oli tehnyt. palkkioita ............... .............. > 3.91 kanssa, on ehkä parempi käsitys sen perustan muodostaa koko yh E lintarve-vastikkeita. Sum ina m aalisk. 30 p............ $289.72 siitä mikä kulloinkin on käytän- teiskunnan kaikkiin suhteisiin so- (T ru e translatio n filed w ith the Fostm aster M E N O JA : storia , O re., A p r il 3, 1918, as required nöllistä teollisuusoloissa samqjn vellutettu kansanvaltainen halli- at by A section Tam m ik. 9 p. K assan siirto 19 o f the A c t of O ct. 6th, 1917.) kuin politiikassakin, kuin niillä tusmuoto, voidaan määritellä A skettäin pitäm ässään esitelm ässä A berdeenista (d ie c k in vaih- $ .11 joiden tiedot ovat puhtaasti kir seuraavasti: on m uuan b erliiniläinen professori to- Tam m ik. 13 p. K vytikuluja J. jallisia tai joita häiritsee suurten .90 e ttä S aksassa on nykyään | ValleyTle .................................... (a) 'Kansallisen alinpalkkasää- dennut, 5.00 k äytännössä k y m m enentuhatta eri Tam mik. 31 p. K irjurin palkka omaisuuksiensa synnyttämä en- .. , . ... , • , Helm ik. 17 p. K yytikuluja koin. döksen käytäntikuisovelluttanii elintarve-vastiketta. P rofessorin, lau nakkoluuloisuus. Nykyisin ei jäsenillf nen; sunnon m ukaan sa k sa la ise t viihtyi J. Valley ..... .............................. .90 kukaan uskalla selittää mitään e- vät enem m än taikka vähem m än tiy- H. L ahti ..... ............................. ? .90 (h) Tuotantolaitosten kansan- päkäytännölliseksi. Sota joka on Wm. Mäki .... ............... .............. 2.20 i västi sellaisilla kuin voin, m unien, 5.00 säikäyttänyt vanhat puolueet pois valtaistuttaminen; j ruokaöljyn, hunajan, maidon, jauho Helm ik. 28 p. K irjurin palkka M aalisk. 8 p. N euvottelukoko ie) Kansallisen rahalaitoksen j e n väkijuom ien, lihan, kahvin, tu- entisistä tavanmukaisista ohjel us-edustajien päiväpalkkoja— mistaan, on opettänut jokaiselle täydellinen uudelleenmuodosta- ' pakan, sokerin, teen, kalan, makka- W. O jala .......... . ..7............. 2.00 E. W äisänenc.............................. 2.00 ! ran, juuston, vieläpä kaviaarinkin kei valtiomiehelle ja hallituksen jäse niinen; ja K. P a rta n e n .............................. 2.00 notekoisilla vastikkeilla. Monet nais- nelle heidän hämmästyksekseen, ......... .......... 2.00 <d) Rikkauden ylijäämän käyt tä tu o tteista olivat, hän sanoi, suo J. G. Johnson miten tavattoman paljon kauem täminen yleishyödyllisiin tarko- rastaan vahingollisia, m utta toisia oli M aalisk. 24 p. T. Thom psonille 2.00 M aalisk. 24 p. P äiväpalkkoja maksi heidän käsityksiään voi- tuksiin. niin hyviä, e ttä tu lev at pysym ään Jatket. konventsionin suom e d u sta jille kolm elta kokouspäivältä Í? $2.50 päivältä— 7.50 Th. Thom pson .......................... E. W älsänen .............................. 7.50 K. Iivana .................................... 7.50 l SÄHKÖTEITSE TAPAHTUNUT K. P a rta n e n .............................. 7.50 LEIKKAUS. W. O jala .................................... 7.50 UHM INUUnW ltHlNUIHIIHIIIIliHIllllinillINHNnNÍH.^ A ustraliassa toim itettiin tuonnot- M aalisk. 24 p. K irjeenvaihto- palkintoja— ! tain leikkaus m ääräysten m ukaan, SALAISEN DIPLOMATIAN JÄLKIÄ, sam aa kasvia, antoi hän sille nim eksi I palk. Th. Thom pson ....... 10.00 L ih atru stin m enettelyjä tutkineen J B r o v a l l i a e x a l t a t a (pöyhkeä jo tk a eräs 1,800 engl. penikulm an 11 palk. E. Hill ...... ............ 8.00 p äässä oleva lääkäri antoi sähköteit- lii palk. A. Pääkkönen 6.00 kom itean puheenjohtaja H eney o n lB ro v a ll). Tuossa nim ityksessä piile- ju lk a ssu t joukon asiak irjo ja, jo tk a v a vä iva niin su u tu tti piispaa, e ttä hän se, ja siten saatiin ihm ishenki pelas M aalisk. 24 p. L änsipiirin ag it - k assaan tupa-agitaatt. p a lk laisevat tuon tru stin salaista diplo m itä häikäilem ättöm im m ällä tavalla tetuksi. Mies oli pudonnut hevosen kaam isen avuksi W ash. valt. 100.00 selästä yksinäisellä seudulla pohjois- m atiaa, sillä Uhaliikk^ensä ohella hyökkäsi Linnen kim ppuun. Jonkun M aalisk. 24 p. K yytikuluja— A ustraliassa ja siinä vaikeasti louk- näkyy tuo siisti tru sti T a rjo tta n e e n ajan kuluttua suuri tu tk ija löysi vie , H. L ahti ............ .................................. 90 L eikkaus oli välttäm ät- M aalisk 31 p. K irjurin palkka 5.00 sangen laajaa poliittista toim intaa. lä kolm annen lajin tuota kasvia ja kaantunut. töm än tarpeellinen, tfrutta m inkään- i ------------ Eri valtioissa oleville Uhalllkkeen pani sen nim eksi B r o v a l l i a a l i e Y hteensä $192.41 ei ollut ainakaan jo h tajille on säännöllisesti an n ettu n a t a (nurjam ielinen B rovall). Muu laista lääk äri^ Jä än n ö s tulevalle tilikaudelle.. 97.31 1,000 m ailia likem pänä. Silloin se ohjeet, m inkä kongresslm iesten hy ten hän ei sanallakaan v astannut tä J. W. ALLIN, V.-k. k irjuri. lostettiin sähkösanom alla sairaan ti väksi heidän oli k ä y te ttä v ä sitä vai m än hyökkäyksiin. Olemme ta rk a s ta n e e t ja hyväksy la eräälle P erthin kaupungissa ole neet ylläolevat W ashingtonin Suom. kutusvaltaa, joka heillä oli työvä Brovall kuoli, ja luonnontieteilijä valle lääkärille, joka sam oin sähkö s. valtiokom itean tilit e n sim ä ise ltä keensä ja- palveluskuntaansa. Tässä nä h ä n e t on täydelleen unhotettu. sanom alla läh etti ohjeet. Niiden m u neljännekseltä, v. 1918. on m enty niin pitkälle, e ttä vksinpä Linne sitävastoin on tänäkin päivä Tacoina, m aaliskuun 31 p., 1918. kaan paikkakunnan p ostim estari toi v erottajienkin valintaan on k iin n itet nä tu n n ettu k a u tta ma ilman. FRANK ALHO. ANSELM ASP. Bro- m itti leikkauksen sellaisilla kapineil ty m itä tark in ta huom iota ja niiden vailista on kasvitieteessä jälellä a i la kuin sai käsiinsä, p ääasiallisesti soveliaisui^ta käsitelty laajassa kir- noastaan nuo Linnen a n ta m at nim et. partaveitsellä. Leikkaus onnistui m ai LÄNSIPIIRIN PU HU JA N MATKA jevalhdossa. Lainoppiakin on tut- jo tk a lukija Voi tav ata kukkakaup- W A 8H IN G T0N ISSA . niosti. H U HTIK UULLA: kittu ja opetettu. L ih atru sti, jo k a .p ia s te n luetteloissa, sillä tuota kas- S eattle ......................................... io —1 1 ” lihanpakknuslilkkeeusä ohella on har-1 via on ruvettu viljelem ään Diiutarha- '•Hengen jättiläin e n ." Tacom a ....................................... 12— 1 3 ” jo tta n u t suurta voi- Ja m unakauppaa. j koristekasvina i (T ru e translatio n filed w ith the fnstmider G rays H arbor, 14 päivästä alkaen 42 neuvoo asiam iehllleen esim., kuinka l ^ 1 — — m j at A sto n a , O re., A p ril 3, 19|8, as m in iie d , j by section 19 of the A f t of O ct. 6th. 1917.: P * „ a> J ° s fa puhuja saa 4 V.ipaapai- pilaantuneita munia on m yytävä. ! ILMAILUN JÄNNITYS e , , i : . i I v“ a - P u h e p ä iv ä t s a a v a t g.-harbori- S aksalalnen a ja tte l.ja N ietzsche U ise t jÄ rjestää m ielensä m ukaan H eitä varotetaan läh ettäm ästä n iitä j (T ru e translation file d w ith the Postmaste» 26p toiseen valtioon, sillä silloin he v oi-’ " t A ston », O re., A p ril J, 191S, as required työskenteli kahdentoista m iehen h e n -; Independence ........................... 27 j by w t i o n 19 of the A ct of O ct. 6th, 1917. > genvoim illa ja kuoli hu llu in h u o u ees-J Lincoln Creek sivat joutua »tekem isiin liittovaltioit- 28— Se Jännitys, jonka alaiseksi ihm is sa teh ty än sä enem m än kuin tuhan-i ^ avmon<^ ten virkailijain ja tuom ioistuim ien |T o n o ............................................ jo ” elim istö joutuu nykyaikaisessa ilm ai nen m uuta m iestä Preussin kiillotta- j kanssa, joille ei m ahda m itään. V ar TOUKOKUULLA: m inta on myydä ne om assa valtios lussa. on suurem pi kuin m ikään m in m iseksi nykyiseen m ielettöm ään o t W inlock ....................................... i __3” kä alaisen a se tähän a sti on ollut. teluun m a/lm an vallottam iseksi. Hän Vader ........................................... 2” sa, m issä viranom aiset ovat suope Mt. Solo ....................................... #4—g" N ykyaikaisen ilm ailljan täytyy m uu opetti itsek k y y ttä ja raa'an voiman ampia. ............... 6” tam issa viikoissa to ttu a m ukautu k äy ttäm istä; teoksessaan “Näin pu- Puolangan hiilillä On myös löydetty jälk iä siitä ta i ¡h u i Z a ra th u stra ’’ hän puhui yli-ihm i-! L ittle ^ K a la m a ............... 7—8” m aan aina vaihtelevan vähentyneen dosta, m illä kongressim lehiin vaiku 9" m oninaisiin vaikutuk I sestä, jonka tuli hallita kaikkia mui- ; Ilwaco ...................................... n __ jo n >» tetaan. Niinpä pom m itetaan heitä ilm anpaineen satojen tru stin käskynalaisten hen siin, hänen kun tulee tuontuostakin i ta — jättilä ise stä , joka taiv u tta a pik- ' Deep R iver (P uhuja tulee, jos osasto nousta korkeuksiin, m issä happea on ku ihm iset tah to n sa alaisiksi. ; katsoo voivansa jä rje s tä ä puhetilai- kilöitten lähettäm illä sähkösanom illa, Näin p äättelee eräs porvarilehti. ' su ’ll^e n •) vähän, m issä hirveä, kylmyys ja us joissa kiihkeästi v astu stetaan esim. Ä 2 kom attom an vinha tuuli \allitse e . Ei Me U htolsim m e slh a vain kysyä: ; HanUm*“ “ “ '!» h y tä " “Ä m ihinkään tutkim ustoim enpiteisiin silloinkaan, kun ihm issuvun ensimäi- N ietzscheko on sy n n y ttän y t preussi- j kuin m ahdollista, ilm ottam alla jo ryhtym istä- Joukossk cn myös su se t ensivanhem m at opettelivat pys laisen junkkerism in vai preussilainen | olin aikaseen, e ttä kalkki voivat jär- rullisen n a u re tta v a selostus jonkun tyssä kävelem ään, vaadittu niin suur junkkerism iko synnytti N ietzschen? : je s tä ä a sia n sa siten, e tte i kukaan kongressim iehen onnettom ista mjo- . . . . voi sy y ttää m uita kuin itseään, jos ta p onnistusta ruum iim m e koneistol railatanssim is-yrityksistä hänen koet Tunsi itsensä. s1aavu p e r n a a n . J ä rje s tä k ä ä il- ta, sillä tuo m uutos tap ah tu i vähitel- taessaan olla sekä valitsijain sa e ttä N aukkarinen oli k u tsu ttu ristiais-j dekgi ,„ a k s,. B$llä tov0ri H a u t “mä-ehn j lea, kun sitävastoin ilm ailija joutuu lihaparoonien m ieliksi. Näm ä k irje et! äkillisten m uutosten alaiseksi, joiden kem uihin, joissa isännän tarjoilulla laista puhujaa e tte ole aina tilaisuu- ja sähkösanom at tulevat olem aan mi aiheuttam a elim istön jän n ity s ou m on ! ei n äy ttän y t olevan m itään m uuta j de^sa saam aan yhdeksi ohjelm an tä ihanteellisin lähdekokoelm a jolle raja a kuin kunkin vieraan vastaan- su o rittajak si. Tiedäm m e hyvin, et- ta vertaa ankaram pi. kin historioitsijalle, joka ottaa te h kV li,a&n yhtenään, m utta K uluttavaa on ilm ailu my«Ä> lento ; ottokvky. Kesken parhaan ilon nou- ' , xr I i • -ii, , , m eidän on kulujen edessä seisotta- täväkseen kuvailla suurten y h tiöitten koneinen m oottoreille. Niiden tus si N aukkarinen p aikaltaan ja k a d e s-’ V8. jotka jo olem me a sia sta kuusalia v aikutusta piaaram e hallitukseen ja kin voidaan laskea kestävän keski i tä pitkin sanoi hyvästit yksitellen | T overuudella, W ash. Suom. Valtio- yleisten asioitten hoitoon. Kun se kom itea. m äärin enem pää kuin sata tu u tia; j joka m iehelle. joskus tulee selvästi esitetyksi, ja Iltam atulot tu lev at L änsipiirin agi- "M utta, N aukkarinen,” esteli isän vaihtam alla m yöatäänsä uusia osia ^atsionikassaan. — huom auttaa e rä s C incinnatin leh tä, “eth än sinä nyt vielä lähde, kun i kuluneitten sijaan, tulee koko kone ti — on ainoastaan ajan kysym ys, tuontuostakin aivan uudesta-rakenne- vasta on päästy siunattuun a lk u u n ? '’ ! m illoin se tapahtuu, täytyy taloudel “ Ei," vastasi N aukkarinen, “en m i tuksi. Jo k a isia Kuropaan läh e tetty ä lisissa oloissam m e tulla perinpohjai ihnailutasoa. ja jokaista niihin kuulu nä vielä lähde pois. Minä vain sa- ' nen m ullistus. vaa m oottoria kohden on sam alla lä noin teille hyvästit niinkauan kun , Knappton, \\ ashiiigtonin pu - h e te ttä v ä noin 70 prosenttia varaosia vielä tunnen teid ät kaikki.“ KASVITIETEILIJÄN KOSTO. leila Columbian rannikolla, <>n korjauksien v aralta. Lentokoneen ikä vain pieni paikka. \ ksi pienoi Kuuluisa ruotsalainen luonnontut riippuu kokonaan siitä, kuinka a ik a M H -H -f-M -l-1 ! I l 'l l - l - H - l l 11 I 1 4 nen sahainylly ei voi. tarjota työ kija Linne ou kuten kaikki tietävät, naan arv a taa n mikin kappale uudis mahdollisuutta suurelle joukolle. pidettävä nykyaikaisen kasvitieteen taa, ja on se uskottava ainoastaan Siksipä kansalaisianiniekiu on varsinaisena isänä. H än keksi oi erikoisesti h a rja an tu n e itten ta ita vain *-*..»» i n i n i » i h i n 11111» sielä vain muutamia perheitä ja kean järjestelm än kasvien lu o k itte insinöörien m äärättäväksi. ; TOVERI Jä rj. asioita AJN puolenkymmentä yksinäistä mies lua ja n im ittäm istä varten — jä rje s OIKAISU. tä. Mutta ne niitä on, ovat val- VETI HUULESTA TIEDEMIEHIÄ. telm än, joka yhä vieläkin oa k äy tän j Olikohan Toveri “ju ossut" ly h y ek -' toista "on heidän nössä. E laissään hän sai kuitenkin F redrick Suuren*aikoina eleli Sile ! si nollista, nain rabasena aikana, kos- iP!,tc n = ^ väkeä. - Toveri • , T , V.a.^n a ^’.a a ^ d s itte le - k ärsiä toisten tu tk ijain hyökkäyksiä- siassa ^ rä s suurtilallinen >on Rüs ka oli lyhentänyt Wjash. Suom. Valt - tupa-agitaattorin m a tk a -i'.. heidän kirjojaan. Xii- tä, joilla hänen teoksiensa arvoa koe tov, jonka suurim pana ilona oli teh ! kom itean avuksi antam aa sum m aa y h d e k sä llä -; nvtkin ostettiin, ^knapptonin te ttiin alentaa. H änen sitkeim piä dä kiusaa kaikille viranom aisille ja kym m enellä dollarilla? V a ltio k o m itea ! s u o m a la is is ta fvöläi-istä ci voi v astu stajiaan oli ruotsalainen hen m uillekin, kelle suinkin voi. O ikeal .sata dollaria eikä meikäläisille jäädä ikäviä rauis- genm ies Brovall, joka sivutöikseen la junkkerin ylim ielisyydellä hän e ri fln.OO, niinkuin oli tu llut painovirhe. toja. \ alistunutta väkeä he. myös h a rra sti luonnoututkim usta ja koisesti vihasi Ja halveksi yhä suu T overillisesti, Nasel. eli “Amerikan Kausti J. W. ALLIN. V.-k. kirjuri. erikoisen a n k a ra sti arvosteli Linnan rem paan valtaan p aäsevätä uudenai nen oli myös* kylä. jonka olin teoksia. Aluksi hän arvosteluissaan kaista luonnOTtiedöttä. N iinpä hän WASH. SUOM. VALT.-KOM. TILIT päättänyt käydä läpi. Se on ky pysyi siivouden rajoissa, jo sta- Linne p äätti teh d ä noille luonnontutkijoille ENSIMÄISELTÄ NELJÄN lä. johon olen kuullut täällä län antoi hänelle tunnustuksen n im ittä rum an kepposen. O tti isoäitinsä van NEKSELTÄ, 1918. nellä. menipä minne hyvänsä, ve m ällä’ erään troopillisessa A m erikas han viuhkan ja hautasi sen kosteaan TULOJA: dottavan aina silloin kun tahdo sa kasvavan koiukasv-in hänen kun m aahan, jossa se sai olla kauan ai ' Tam mik. 9 p^ Jään n ö s edellisel taan esittää oikein synkkää ja tä tilikaudelta .... ...,.................$226.76 niakseen nim ellä B r o v a l l i a d e - kaa. S itte oli hän sen sattum alta Tam mik. 9 p. New Castlan S. perinpohjaista vanhoillisuutta. m i s s ä (siivo Brovall). M utta kun löytävinään ja läh e tti eräälle luon S. osastolta W ish, valtion Museot on aina olleet tämän kir- Brovall nim itettiin T urun piispaksi nontieteelliselle seuralle, liittäen sii k i r j cenvaihtokttpailu-rahas- jftttaialle eräässä suhteessa mie (suom alaisille hän on tunnetum pi la hen selostuksen, Jossa hän seikkape ■ toon lahja ..... ........... . ........... 5.0V lenkiintoisia ia Nasel (“Nyysö- tinalaiseen tapaan k lrjo ttam allaan ni rä ise sti koetti todistaa, e ttä tuo löy i Tam m ik. 13 p. J&uluk. v erotuk lä") pii kerrottu olevan senlai se sta — m ellä “ Brovallius” ; sam aten Linne tö todennäköisesti oli — jonkun ai^ Pearson :........ .......................... .35 nen. lossa vielä esiintyy väären- ajan tavan m ukaan k irjo ttl nim ek koja sitten sukupuuttoon kuolleen 1 e- Ilwaco ...................................... 3.75 [ tämattömäna suomalainen “kaus- seen "L innaeus"), alkoi hän näin kor p a k o n siipi. L ahjan otti seura E v erett .............................. 1-00 tislaisuus". sellainen kuin se on 2.50 ollut siellä viime vuosisadan puo Aberdeen ....................... keassa asem assa ollen kirjotella Suu suurella juhlallisuudella vastaan ja Issaquah 2.75 re sta k asv itie teilijästä niin halveksu la h jo tta ja lle lausuttiin asianm ukaiset Black Diamond .............. ........ 1.35 livälissä siellä, »osta Maiju Las vassa ään ilajissa kuin ei täm ä olisi kiitokset tä s tä tieteelle tekem ästään 1.00 silakin on “ Luonnottlapsensa’’ I ollut hänen rinnallaan m 1*än. Kup I arvokkaasta palveluksesta. Nyt oli W oodland ................. ............. nävtelmäksi muokannut. Liuun te n jäleytä löysi toisen lä jin ,v a tu raik a sta v a , m inkä lepakkolajiu 12 70 Mutta Knapptonin ja Naselin MAILMANKATSOMUKSIA käytännössä sodan jälkeenkin ja m uo dostuvat säännöllisiksi taloustarpeik- st - * Matkoilta ¡| Järjestömina asioita X <> „M i;
