N :o 78
TOVBRt
..L f «"A »
varipolitikoitsijan aseita työväes
tön vaatimusten vastustamiseksi
LOan«n «» om ain en tyovaca aancnkaonatuja, ja tukahuttamiseksi, kuten esim.
t t M r t y y A M oriim , Oregon, joka päiv*
San Franciscon esimerkki niin
elävästi todistaa.
TO IM ITUSKUNTA:
W. N. KEIVfJ
LAURI MOILANEN
Työväenpuolueen kokemukset
a d o lph S a lm i
a . b . makelä
__________ SULO SYVÄNEN
Austraaliassa eivät suinkaan ole
rohkasevia niille jotka ovat työ
TOVERI
(T U E COMÄAUE)
väestön itsenäisen luokkatoimin-
Tka organ oi j» Finnish workers in the nan kannalla. Eikä Englannissa-
W «M »u a u ic s .
Ib» only Finnisj) daily in
the Vteu. Pubiuhed daily, except sunuaj.i kaan ole saatu aikaan sitä mitä
at A itona, Or«., by the Western Work-,
. . . . .
men’s Publishing Society.
i On aiottu. Mutta Siellä ei Ote
A NTTI J. PÄÄTÄN, Manager.
«....
....
.......................
sentään menty läheskään siihen,
Entered as sccooa-ciaM man matter July lb,
1913, at the poatathce at Astoria, Oregon, mihin täällä samaa tietä p y i l
ander the Act oi March 3, 1W9.
tään. Päinvastoin näyttää siltä,
Umotuahinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-
että
siellä ollaan ajautumassa e-
lhnotukaet *1.10 kerta ja mumovarsyiila
SÄÄ.
nemmä" luokknietoiseen toimin
nimenmuutto-ilmotukset ¿5c keitä, naima taan ja pyritään yhteyteen mui
Umot ukset $1.50 Kerta. avtocro-umotukset
$1.00 kerta. Seisovat limotukset soptmuk den maiden työväestön kanssa,
»en mukaan.
Satunnaisista Umotuksista
tulee rahan seurata mukana.
Englannin johon suuntaan täällä ei amniat-
kielestä »uomenyetaan
vapaasti.
osannet
-------j tiliikkeen
tahoka kuljeta, jos
T ilaushinnat
Y hdysvaUoista ja Canada»»»:
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta «2.2J vain herra Gompers kykenee scjt
3 kuukautta.........$1.35
1 kuukausi.
•50 estämään.
Suomeen Jk 'muualla ulkomaille:
Yksi vuosikerta. .$6.ia
6 kuukautta. .$3.50 : Mielenkiintoista >n naitua, nn-
i *yB?,c^I3r
cION and
R*T*Ss
! ten A. F. of Laborin ylimystö
in
tnc United State»
Canada
J
One ycar...t.,$4.oo Sixmonths.......$2.25 virkailijat tulevat suhtiiutumaau
Three months. .$1.35
One nionth................ 50
,
“
-------------------- i tähän työväenpuolueen perusta
“Työväenpuolueen” pa- misyritykseen. Tähän saakka o
, i vat ne aina asettuneet kaikin
rustajia jälleen
J voiminsa sellaista vastustamaan.
liikkeellä
; peläten siten sekottavansa van
\ aikka Amerikan työväenliik hojen puolueiden poliittisen pe
keen esikuvana — ammatillisen lin. Mutta jos, kuten sanotaan,
nimittäin — on kauttaaltaan pi siitä aiotaan tehdä vain sellainci
detty Englannin unionistista lii porvaripuolueiden selkänoja, jol
kettä, niin taalla ei ole menty la ei olisi mitään itsenäisiä eh
vielä niin pitkälle, että olisi pe dokkaita. eikä omaa ohjelmaa,
rusteltu myöskin n. s. työväen niin silloinhan se olisi juuri sitä
puolue, kuten Englannissa on. mitä Gomperskin on aina halun
työläisten
pidättämistä
vaikka siellä onkin saatu sen nut:
luokkaliikkecstään.
kautta jonkinlaisia saavutuksia,
ainakin kymmeniä kertoja enem
Yhteiskunnallinen uu
män kuin täkäläiset “työväestön
delleenjärjestely
e d u s ta ja tjo tk a ovat vuosikau
sia olleet syötteinä milloin nuu
Englannin Työväenpuolueen
kin porvaripuolueen listalla, ov.it
suunnitelmia.
tuottaneet.
Mutta nyt'kun yhteiskunnalli
n s la tio n file d w ith the P ostm aster
sessa elämässä on tapahtumassa it » T ru e tra
i. o « . . A p t I 3, !J !S . as re q u ire d
perinpohjainen muutos, ollaan by section 19 of-th e A ct of O ct. t>th, 1917.)
työväenpuohieen
perustamis '(joitakin päiviä sitte julka-
Englannin työväestön
hankkeissakin. Usean väriset ‘va sinune
vaatimukset
sotapäämääriin näh
paamieliset’ porvarit ja luokk..-
suhteista tietämättömät työväen den. sellaisina kuin ne esitettiin
liikkeen johtajat. Varsinais*? t i ja hyväksyttiin äskettäin Lon-
vic 1 «ilerationin määräyksen ai- koossa pidetyssä liittolaismaiden
la olevia Gomperseja Jukuunot- sosialistien ja työläisten neuvot-
tamatta, ovat sillä kannalla, että telukokouksessa. Nyt olemme ti-
ty«»väenpu<>lue olisi täälläkin pe- laisuude.-sa tarjoamaan lukijoil-
rustettava. Enemmän kuin varsi- kninn‘ osan Englannin Työväen-
* naisessa työväenliikkeessä, on puolueen ohjelmasta. Mahdolli
sen kannattajia vapaamielisissä sesti saamme tuonnempana sen
porvaripiireissä, sellaisissa k u in lopunkin käsiimme. — Toimitus.)
Suunnitellessaan omaa ohjel-
yksi verojärjestelmän kannattaji
sa, puolueettomuusliittojen puol maansa sodan jälkeen tapahtu-
vaa uudelleenrakentamista var
tajissa ja muissa.
“Ne jotka eivät oikeastaan tun ten ja arvostellessaan kaikkia
nusta kuuluvansa mihinkään n” ta e r ila is ia s u u n n ite lm ia ia
luokkaan, vaan pyrkivät sivuili- valmisteluja joiuin nykyinen ¡iäi
sinä arvostelijoina ja laupeuden- litus on samassa tarkotuksessa
työn harjottajina avustamaan ryhtynyt, on Työväenpuolueen
tvöväenliikettäk m.
"valistunut, käsiteltävä tata k\ sx mysta kai-
porväristo“. j^ksi sitä voisimme kessa laajuudessaan. Meidän on
nimittää, selittävät nyt, että juu lausuttava selvästi mihin me pv-
ri ftvkvisin olisi seurattava tääl rijnme. On tärkeää selittää, eitä
lä Englannin ja Austraalian eri ijohtukootpa muiden poliittisten
merkkiä. kuten on telitv Canada? puolueiden pyrkimykset mistä
sakin, ja perustettava työväen-itahansa. meidän yksityiskohtain
puolue — joka antaisi kannatuk- >et käytännölliset suunnitelmam-
sensa joillekin porvaripuolueitten me johtuvat tarkoin määriicllyis-
ehdokkaille, joiden katsantokan- tä periaatteista.
ta lähimmin vastaisi, tyoiäen- Määrätynlaisen sivistyskauden
päättyessä.
puolueen vaatimuksia.
Sellaistsin luonnollisesti syn-
Meidän on oltava varuillamme
6 isi kuollut sikiö; eikä se 01- kaikenlaista paikkailutvötä vas-
keastaan . olisikaan mitään muu- j taan. l yöväenpnolueen näkökan
ta kuin gom^ersismin elvyttä-|nan mukaan ei se ole ainoastaan
niistä. Se olisi vaalikarjanhoitoa joku hallitusvirasto tai joku
tähänastista laajemmassa mitta- määrätty yhteiskunnallinen lai-
kaavaSsa. sillä sitähän A. I’.
i t«,s„ joka mi sodan jälkeen ftudoi
Laborin poliittinen toiminta on p ecn rakennettava, vaan koko
ollut kaiken aikaa. Se olisi vain ■ yhteiskunta sellaisenaan, mikäli
uusi lisäke porvarillisen .poliitti- Englanti on kysymyksessä. Uk
sen masiinan elimistöön, josta se ,s ityinen työläinen, samoili kuin
oli. ennen pitkää leikattava pois, joku yksityinen valtiomieskin, jo-
kivuksi työväestölle/
ka ahertaa päivittäisessä tehtä-
Eng lännin
Työväenpuolueen vassään — samalla tavalla kuin
esimerkin mukaan ei pitäisi ol rintamalla oleva sotilas — jää
lenkaan fulla kysvmvstäkään • varsin helposti tietämättömäksi
kannatuksen antamisesta mille | eika jaksa käsittää ympärillään
kään porvaripuolueelle. Englan-jsattuvien tapahtumien laajäkan-
nin Työväenpuolue, vaikkapa s c |tojsta vaikutusta ja merkityksel-
ei olekaan kaikissa suhteissa sei-1 iiSyJ t t ä. Hänelle jää käsittämät-
vällä luokkaperusteclla. on kili tömäksi se. miten kaikki q$i so-
tenkin enemmän kuin mikään a- vellutettavissa
yhteen.
miltä
merikalainen porvaripuolue voi kaikki näyttäisi kauempaa tar-
koskaan tulla olemaankaan. ^ k a s te ttu n a . Kreivi Okuraa, yksi
on työväestön itsenäinen puo- J aappanjn vanhimpia, kokeneim-
lue. R iu tta sellaista ei tulisi sii-jpja ja fcyvykkäimpiä valtiomie-
tä puolueesta, jonka ohjelma ra-
joka cn seurannut nykyis-
jottuisi porvaripuolueiden eh- j ten tapahtumien, kulkua maapal-
dokkaitten lukemisiin.
jon toiselta puolelta, selittää et-
Täkälaiset
työväenpuolueet. tä kysymyksessä ei ole mitään
mikäli niitä on paikallisesti pe sen vähempää, kuin ettropalai-
rustetta yhtäällä ja toisaalla, o- sen sivistyksen tuhoutuminen,
vat epäonnistuneet tehtävissään j Samoin kuin Babylonin, Egyp-
tävddlisesti. Niistä on ennen,-irin, Kreikan. Kathagon ia van
u (.
ovat tu-
utin tai m/oheuRum tullut pui- hän Huoman
’« “äk,
" - • - ............. -
TOVERI
Ò-
houtuneet kukin vuorostaan, on
europalainenkin
sivistys
nyt
kuoliniskunsa alaisena, tämän
havaintojentekijän mielipiteitten
mukaan.
Tämän
mielipiteen
kansa lyövät Työväenpuolueen
mielipiteet yhteen ainakin siinä
määrässä, että se katsoo että
nykyisessä taistelussa on kysy
mys, ellei koko europalaisen si
vistyksen kuoliniskusta, niin kui
tenkin määrätynlaisen teollisuus-
sivistyksen
tuhoutuminen «ja
päättyminen, jota työläiset eivät
pyrikään uudelleen rakentamaan.
Nykyajan pulakauden kaltaisessa
tilanteessa on paljon helpompi
taantua kuin edistyä korkeampia
järjestymismuotoja kohden. Ja
siinä on koko tämä kysymys sel
laisena kuin se Työväenpuolueel
le esiintyy.
I ässä sodassa ci ole kysymys
ainoastaan miljoonien yksityis-
perheitten turvallisuuden, toi-
lneentuloehtojen ja jäsenten h ä
vittämisestä ja tavattoman suu
ren ennen luodun omaisuusmää-
rän tuhoutumisesta, vaan myös
kin niiden perusteiden särkymi
sestä, joilla lepää se oleellinen
yhteiskuntajärjestelmä,
jonka
vallitessa sota syttyi. Me todel
lakin toivomme, että nykyinen
yksilöllinen kapitalistinen tuo
tantojärjestelmä, jonka perus
tuksena on yksityisomistusoikeus
ja maan ja pääoman käyttämi
nen kilpailutarkotuksiin, häikäi
lemättömille voitonkiskom isincen
¡a palkkaorjuuksineen. ulkokul
taisille “soveliaan-säilymis” op-
peineen ja vapaan elinehtojen
hankintakilpa ilmi ylistelyilleen,
suunnattomille
olemassaolon
taistelun edellytyksien epätasai
suuksilleen. jotka se synnyttää,
rappeutuneisuuksilleen ja raaka-
laisuuksineen
niin henkisessä
kuin taloudcllisessakin suhtees
sa. jotka kaikki ovat tämän jär
jestelmän
seurauksia, olisivat
saaneet kuoliniskun. Yhdessä sen
kanssa tulee katoamaan myöskin
se valtiollinen järjestelmä ja ne
aatteet, joiden vallitessa se oli
mahdollinen. Työväenpuolue, ol
koonpa se vastustuspuolneena tai
säännöllisenä hallituspuolueena
ei suinkaan tule avustamaan tä
män järjestelmän uudelleen ra
kentamisessa. Päinvastoin tulee
<e huolehtimaan siitä, että se
haudataan miljoonien uhriensa
kerällä. Jos ine Englannissa
mielimme säästyä koko siltä si
vistyksellisyyden tuhoutumiselta,
jota tämä japanilainen valtiomies
ennustaa, on meidän oltava sel
villä siitä, että nyt on käytävä
uuden yhteiskunnallisen järjes
telmän rakentamistyöhön, järjes
telmän, joka ei perustu tappelulle
vaan veljeydelle, ei kilpailulle sii
tä, miten jotenkin voisi saavuttaa
toimeentulon ehdot, vaan järjes
telmälliselle
yhteistoiminnalle
jonka avulla tuotanto järjeste
tään kaikkien niiden tarpeita sil
mälläpitäen jotka siihen ottavat
osaa henkisille tai ruumiillisille
\oim inecn: ei äärimmäisten rik
kauksien k< »koamismahd» dlisuu-
d e lle , vaan järjestelmälliselle pyr
kimykselle jokaisen mailinaan
svntyväu ihmisen aineellisten e
linehtojen samanlaistuttamisellc;
ei vallotettujen kansojen pakko
hallitsemiselle, alamaisuuteen pa
kotetuille; roduille, siirtomaille
kansanluokille tai sukupuolille,
vaan sille vapauksien tasa-arvoi-
suudelle, yleiselle tietoisuudelle
alistumisestaan yhteisten etujen
alle ja sille mahdollisimman suu
relle hallitustehtäviin vaikutus
mahdollisuudelle taloudellisissa
ja valtiollisissa suhteissa, joka
on oleellista kansativfftaisuudel-
le. Me emme kuitenkaan selitä,
että sellaistenkaan äärimmäisten
puhdistust^nienpiteitten jälkeen,
jotka nyt ovat käynnissä, olisi
mahdollista rakentaa uusi yhteis
kunnallinen järjestelmä vuoden
tai parin kuumeisen “uudelleen-
rakennuskauden" ajalla. Se mis
tä työväenpuolue haluaa päästä
varmuuteen omiin toimiinsa näh
den, on, että se tietää jokaisen
tiilen jonka paikalleenpariossa se
on avustajana, tulevan asetetuksi
siten kuin sen omat rakennuspii
rustukset edellyttävät, eikä mil
lään muulla tavalla.
Tässä on tarpectonti kerrata
kaikkia niitä lukuisia ohjelmapy-
kalia, joita Työväenpuolueen eri daaji mennä siihen suuntaan, kuin alipl tuo olt, ja v alittiin seitsem än Tam m ik. 22 p. W oodland in s.
kokoukset ovat . hyväksyneet. me olemme esittäneet. Se mitä ete v in tä seuran jä se n tä tu tk ija k u n tuskilp.-rahastooQ lah ja ....... $ 2.00
naksi. jonka oil saatava selvillä, oli
Näitä suunnitelmia, joiden käv- rae nyt ajamme ohjelmanamme, ko tuo lepakko k uulunut m adagaska H elm ikuun 5 p. T am m ikuun
vero tu k sesta—
täntöönsoveltuvaisuus on selos- olimmepa va6tustuspuolueena tai rilaisiin vai canadalaisiin lepakkola-
3.00
Tacoma
.............
2.50
tettu lukuisissa kirjallisissa jui-! hallitustoimissa, ei käsitä ainoas- jeihin. Kolmen viikon ajan piti ko Hoquiam ............................
...
3.50
A
berdeen
....................
kaisuissa aivan yksityiskohtiin taan sitä tai tätä parannusta, m itea joka päivä istu n to ja * jo issa tu t
6 85
Raymond ................ .......... ......
saakka, pilkäiaan usein huolimat vaan huolellisesti harkitun jär- kittiin kaikki vanhem m at ja uudem N orthport ......................... . ..... 1.25
.50
E v e rett ............................ ........
tomuudessa epäkäytännöllisinä, jestelmänmukaisen ja laajakan m at tä tä alaa koskevat teokset, ja
vihdoin lau su ttiin kom itean m ielipi
3.00
P earson .............................. .......
vieläpä niiden politikoitsijain ta toisen suunnitelman sitä pikaista teen olevan, e ttä se oli jonkun cana- S eattle ...............................
6.25
3.00
holtakin, joiden tapana on varas yhteiskunnallista uudelleenraken dalaisen jättiläislep ak o n siipi sekä
Mt. Solo .............................. .....
1.00
Deep R iver .... ................. ___
tella niistä osia ohjelmistoonsa. tamista varten, jonka jokaisen m uuten m ielenkiintoisin esine, m itä
4.00
New C astle ....................... ___
Työväenpuolueen jäsenillä, jotka ministeristön, tahtokoonpa se tai yhdistyksen kokoelm issa vielä oli. — W oodland
....
2.00
itse jokainen työskentelevät, mi ei sekaantua tähän kysymykseen, Voimme kuvitella, kuinka pitkäksi W inlock ............................. ...... 250
n aam at venähtivät, kun von
kä ruumiillisesti, mikä henki on pakko ottaa ajaakseen. Mei herrojen
$ 39.35
Riistov tuon lausunnon näh ty ään ju l
sesti, ollen siten välittömässä yh dän suunnittelemamme raken kisesti selosti, m inkä kolttosen hän M aalisk. 8 p. Leo Leinolta van ’
hoja kirjallisuuden myynti-
teydessä
tapahtumien
kulun nuksen neljä pilaria, joille yhtei oli tehnyt.
palkkioita ............... .............. > 3.91
kanssa, on ehkä parempi käsitys sen perustan muodostaa koko yh
E lintarve-vastikkeita.
Sum ina m aalisk. 30 p............ $289.72
siitä mikä kulloinkin on käytän- teiskunnan kaikkiin suhteisiin so- (T ru e translatio
n filed w ith the Fostm aster
M E N O JA :
storia , O re., A p r il 3, 1918, as required
nöllistä teollisuusoloissa samqjn vellutettu kansanvaltainen halli- at by A section
Tam
m
ik.
9
p.
K assan siirto
19 o f the A c t of O ct. 6th, 1917.)
kuin politiikassakin, kuin niillä tusmuoto, voidaan määritellä A skettäin pitäm ässään esitelm ässä A berdeenista (d ie c k in vaih- $
.11
joiden tiedot ovat puhtaasti kir seuraavasti:
on m uuan b erliiniläinen professori to- Tam m ik. 13 p. K vytikuluja J.
jallisia tai joita häiritsee suurten
.90
e ttä S aksassa on nykyään | ValleyTle ....................................
(a) 'Kansallisen alinpalkkasää- dennut,
5.00
k
äytännössä
k
y
m
m
enentuhatta
eri
Tam
mik.
31
p.
K
irjurin
palkka
omaisuuksiensa synnyttämä en-
.. , .
...
,
• ,
Helm ik. 17 p. K yytikuluja koin.
döksen käytäntikuisovelluttanii elintarve-vastiketta.
P rofessorin, lau
nakkoluuloisuus.
Nykyisin ei
jäsenillf
nen;
sunnon m ukaan sa k sa la ise t viihtyi
J. Valley ..... ..............................
.90
kukaan uskalla selittää mitään e-
vät enem m än taikka vähem m än tiy-
H. L ahti ..... ............................. ?
.90
(h)
Tuotantolaitosten
kansan-
päkäytännölliseksi. Sota joka on
Wm. Mäki .... ............... ..............
2.20
i västi sellaisilla kuin voin, m unien,
5.00
säikäyttänyt vanhat puolueet pois valtaistuttaminen;
j ruokaöljyn, hunajan, maidon, jauho Helm ik. 28 p. K irjurin palkka
M
aalisk.
8
p.
N
euvottelukoko
ie) Kansallisen rahalaitoksen j e n väkijuom ien, lihan, kahvin, tu-
entisistä tavanmukaisista ohjel
us-edustajien päiväpalkkoja—
mistaan, on opettänut jokaiselle täydellinen uudelleenmuodosta- ' pakan, sokerin, teen, kalan, makka- W. O jala .......... . ..7............. 2.00
E. W äisänenc..............................
2.00
! ran, juuston, vieläpä kaviaarinkin kei
valtiomiehelle ja hallituksen jäse niinen; ja
K. P a rta n e n ..............................
2.00
notekoisilla vastikkeilla. Monet nais-
nelle heidän hämmästyksekseen,
......... ..........
2.00
<d) Rikkauden ylijäämän käyt tä tu o tteista olivat, hän sanoi, suo J. G. Johnson
miten tavattoman paljon kauem täminen yleishyödyllisiin tarko- rastaan vahingollisia, m utta toisia oli M aalisk. 24 p. T. Thom psonille 2.00
M aalisk. 24 p. P äiväpalkkoja
maksi heidän käsityksiään voi- tuksiin.
niin hyviä, e ttä tu lev at pysym ään
Jatket.
konventsionin suom e d u sta
jille kolm elta kokouspäivältä
Í? $2.50 päivältä—
7.50
Th. Thom pson ..........................
E. W älsänen ..............................
7.50
K. Iivana ....................................
7.50
l SÄHKÖTEITSE TAPAHTUNUT
K. P a rta n e n ..............................
7.50
LEIKKAUS.
W. O jala ....................................
7.50
UHM INUUnW ltHlNUIHIIHIIIIliHIllllinillINHNnNÍH.^
A ustraliassa toim itettiin
tuonnot- M aalisk. 24 p. K irjeenvaihto-
palkintoja—
! tain leikkaus m ääräysten m ukaan,
SALAISEN DIPLOMATIAN JÄLKIÄ, sam aa kasvia, antoi hän sille nim eksi
I palk. Th. Thom pson ....... 10.00
L ih atru stin m enettelyjä tutkineen J B r o v a l l i a e x a l t a t a
(pöyhkeä jo tk a eräs 1,800 engl. penikulm an
11 palk. E. Hill
...... ............
8.00
p äässä oleva lääkäri antoi sähköteit-
lii palk. A. Pääkkönen
6.00
kom itean puheenjohtaja H eney o n lB ro v a ll). Tuossa nim ityksessä piile-
ju lk a ssu t joukon asiak irjo ja, jo tk a v a vä iva niin su u tu tti piispaa, e ttä hän se, ja siten saatiin ihm ishenki pelas M aalisk. 24 p. L änsipiirin ag it -
k assaan tupa-agitaatt. p a lk
laisevat tuon tru stin salaista diplo m itä häikäilem ättöm im m ällä tavalla tetuksi. Mies oli pudonnut hevosen
kaam isen avuksi W ash. valt. 100.00
selästä
yksinäisellä
seudulla
pohjois-
m atiaa, sillä Uhaliikk^ensä ohella hyökkäsi Linnen kim ppuun. Jonkun
M aalisk. 24 p. K yytikuluja—
A
ustraliassa
ja
siinä
vaikeasti
louk-
näkyy tuo siisti tru sti T a rjo tta n e e n ajan kuluttua suuri tu tk ija löysi vie ,
H. L ahti ............ .................................. 90
L eikkaus oli välttäm ät- M aalisk 31 p. K irjurin palkka
5.00
sangen laajaa poliittista toim intaa. lä kolm annen lajin tuota kasvia ja kaantunut.
töm
än
tarpeellinen,
tfrutta
m
inkään-
i
------------
Eri valtioissa oleville Uhalllkkeen pani sen nim eksi B r o v a l l i a a l i e
Y hteensä
$192.41
ei
ollut ainakaan
jo h tajille on säännöllisesti an n ettu n a t a (nurjam ielinen B rovall). Muu laista lääk äri^
Jä
än
n
ö
s
tulevalle
tilikaudelle..
97.31
1,000 m ailia likem pänä. Silloin se
ohjeet, m inkä kongresslm iesten hy ten hän ei sanallakaan v astannut tä
J. W. ALLIN, V.-k. k irjuri.
lostettiin sähkösanom alla sairaan ti
väksi heidän oli k ä y te ttä v ä sitä vai m än hyökkäyksiin.
Olemme ta rk a s ta n e e t ja hyväksy
la eräälle P erthin kaupungissa ole neet ylläolevat W ashingtonin Suom.
kutusvaltaa, joka heillä oli työvä
Brovall kuoli, ja luonnontieteilijä
valle lääkärille, joka sam oin sähkö s. valtiokom itean tilit e n sim ä ise ltä
keensä ja- palveluskuntaansa. Tässä nä h ä n e t on täydelleen unhotettu.
sanom
alla läh etti ohjeet. Niiden m u neljännekseltä, v. 1918.
on m enty niin pitkälle, e ttä vksinpä Linne sitävastoin on tänäkin päivä
Tacoina, m aaliskuun 31 p., 1918.
kaan paikkakunnan p ostim estari toi
v erottajienkin valintaan on k iin n itet nä tu n n ettu k a u tta ma ilman.
FRANK ALHO.
ANSELM ASP.
Bro-
m
itti
leikkauksen
sellaisilla
kapineil
ty m itä tark in ta huom iota ja niiden vailista on kasvitieteessä jälellä a i
la kuin sai käsiinsä, p ääasiallisesti
soveliaisui^ta käsitelty laajassa kir- noastaan nuo Linnen a n ta m at nim et.
partaveitsellä. Leikkaus onnistui m ai LÄNSIPIIRIN PU HU JA N MATKA
jevalhdossa.
Lainoppiakin on tut- jo tk a lukija Voi tav ata kukkakaup-
W A 8H IN G T0N ISSA .
niosti.
H U HTIK UULLA:
kittu ja opetettu.
L ih atru sti, jo k a .p ia s te n luetteloissa, sillä tuota kas-
S eattle ......................................... io —1 1 ”
lihanpakknuslilkkeeusä ohella on har-1 via on ruvettu viljelem ään Diiutarha-
'•Hengen jättiläin e n ."
Tacom a ....................................... 12— 1 3 ”
jo tta n u t suurta voi- Ja m unakauppaa. j
koristekasvina
i
(T ru e translatio n filed w ith the fnstmider G rays H arbor, 14 päivästä alkaen 42
neuvoo asiam iehllleen esim., kuinka l ^ 1
— — m
j at A sto n a , O re., A p ril 3, 19|8, as m in iie d
,
j by section 19 of the A f t of O ct. 6th. 1917.: P * „
a> J ° s fa puhuja saa 4 V.ipaapai-
pilaantuneita munia
on
m yytävä. !
ILMAILUN JÄNNITYS
e , , i :
.
i I v“ a -
P u h e p ä iv ä t s a a v a t g.-harbori-
S aksalalnen
a ja tte l.ja
N ietzsche U ise t jÄ rjestää m ielensä m ukaan
H eitä varotetaan läh ettäm ästä n iitä j (T ru e translation file d w ith the Postmaste»
26p
toiseen valtioon, sillä silloin he v oi-’ " t A ston », O re., A p ril J, 191S, as required työskenteli kahdentoista m iehen h e n -; Independence ...........................
27
j by w t i o n 19 of the A ct of O ct. 6th, 1917. > genvoim illa ja kuoli hu llu in h u o u ees-J Lincoln Creek
sivat joutua »tekem isiin liittovaltioit-
28—
Se Jännitys, jonka alaiseksi ihm is sa teh ty än sä enem m än kuin tuhan-i ^ avmon<^
ten virkailijain ja tuom ioistuim ien
|T o n o ............................................
jo ”
elim istö joutuu nykyaikaisessa ilm ai nen m uuta m iestä Preussin kiillotta- j
kanssa, joille ei m ahda m itään. V ar
TOUKOKUULLA:
m inta on myydä ne om assa valtios lussa. on suurem pi kuin m ikään m in m iseksi nykyiseen m ielettöm ään o t W inlock ....................................... i __3”
kä alaisen a se tähän a sti on ollut. teluun m a/lm an vallottam iseksi. Hän Vader ...........................................
2”
sa, m issä viranom aiset ovat suope
Mt. Solo ....................................... #4—g"
N
ykyaikaisen
ilm
ailljan
täytyy
m
uu
opetti
itsek
k
y
y
ttä
ja
raa'an
voiman
ampia.
...............
6”
tam issa viikoissa to ttu a m ukautu k äy ttäm istä; teoksessaan “Näin pu- Puolangan hiilillä
On myös löydetty jälk iä siitä ta i
¡h u i Z a ra th u stra ’’ hän puhui yli-ihm i-! L ittle ^ K a la m a
............... 7—8”
m
aan
aina
vaihtelevan
vähentyneen
dosta, m illä kongressim lehiin vaiku
9"
m oninaisiin vaikutuk I sestä, jonka tuli hallita kaikkia mui- ; Ilwaco ...................................... n __ jo n >»
tetaan.
Niinpä pom m itetaan heitä ilm anpaineen
satojen tru stin käskynalaisten hen siin, hänen kun tulee tuontuostakin i ta — jättilä ise stä , joka taiv u tta a pik- ' Deep R iver (P uhuja tulee, jos osasto
nousta korkeuksiin, m issä happea on ku ihm iset tah to n sa alaisiksi.
; katsoo voivansa jä rje s tä ä puhetilai-
kilöitten lähettäm illä sähkösanom illa,
Näin p äättelee eräs porvarilehti. ' su ’ll^e n •)
vähän, m issä hirveä, kylmyys ja us
joissa kiihkeästi v astu stetaan esim.
Ä
2
kom attom an vinha tuuli \allitse e . Ei Me U htolsim m e slh a vain kysyä: ; HanUm*“ “ “ '!» h y tä " “Ä
m ihinkään
tutkim ustoim enpiteisiin
silloinkaan, kun ihm issuvun ensimäi- N ietzscheko on sy n n y ttän y t preussi- j kuin
m ahdollista,
ilm ottam alla jo
ryhtym istä- Joukossk cn myös su
se t ensivanhem m at opettelivat pys laisen junkkerism in vai preussilainen | olin aikaseen, e ttä kalkki voivat jär-
rullisen n a u re tta v a selostus jonkun
tyssä kävelem ään, vaadittu niin suur junkkerism iko synnytti N ietzschen? : je s tä ä a sia n sa siten, e tte i kukaan
kongressim iehen
onnettom ista mjo-
. . . .
voi sy y ttää m uita kuin itseään, jos
ta p onnistusta ruum iim m e koneistol
railatanssim is-yrityksistä hänen koet
Tunsi
itsensä.
s1aavu p e r n a a n . J ä rje s tä k ä ä il-
ta, sillä tuo m uutos tap ah tu i vähitel-
taessaan olla sekä valitsijain sa e ttä
N
aukkarinen
oli
k
u
tsu
ttu
ristiais-j
dekgi
,„ a k s,. B$llä tov0ri H a u t “mä-ehn
j lea, kun sitävastoin ilm ailija joutuu
lihaparoonien m ieliksi. Näm ä k irje et!
äkillisten m uutosten alaiseksi, joiden kem uihin, joissa isännän tarjoilulla laista puhujaa e tte ole aina tilaisuu-
ja sähkösanom at tulevat olem aan mi
aiheuttam a elim istön jän n ity s ou m on ! ei n äy ttän y t olevan m itään m uuta j de^sa saam aan yhdeksi ohjelm an
tä ihanteellisin lähdekokoelm a jolle
raja a kuin kunkin vieraan vastaan- su o rittajak si.
Tiedäm m e hyvin, et-
ta vertaa ankaram pi.
kin historioitsijalle, joka ottaa te h
kV li,a&n yhtenään, m utta
K uluttavaa on ilm ailu my«Ä> lento ; ottokvky. Kesken parhaan ilon nou- '
, xr
I i •
-ii,
, ,
m eidän on kulujen edessä seisotta-
täväkseen kuvailla suurten y h tiöitten
koneinen m oottoreille.
Niiden tus si N aukkarinen p aikaltaan ja k a d e s-’ V8. jotka jo olem me a sia sta kuusalia
v aikutusta piaaram e hallitukseen ja
kin voidaan laskea kestävän keski i tä pitkin sanoi hyvästit yksitellen | T overuudella, W ash. Suom. Valtio-
yleisten asioitten hoitoon.
Kun se
kom itea.
m äärin enem pää kuin sata tu u tia; j joka m iehelle.
joskus tulee selvästi esitetyksi, ja
Iltam atulot tu lev at L änsipiirin agi-
"M
utta,
N
aukkarinen,”
esteli
isän
vaihtam alla m yöatäänsä uusia osia
^atsionikassaan.
— huom auttaa e rä s C incinnatin leh
tä,
“eth
än
sinä
nyt
vielä
lähde,
kun
i
kuluneitten sijaan, tulee koko kone
ti — on ainoastaan ajan kysym ys,
tuontuostakin aivan uudesta-rakenne- vasta on päästy siunattuun a lk u u n ? '’ !
m illoin se tapahtuu, täytyy taloudel
“ Ei," vastasi N aukkarinen, “en m i
tuksi. Jo k a isia Kuropaan läh e tetty ä
lisissa oloissam m e tulla perinpohjai
ihnailutasoa. ja jokaista niihin kuulu nä vielä lähde pois. Minä vain sa- '
nen m ullistus.
vaa m oottoria kohden on sam alla lä noin teille hyvästit niinkauan kun ,
Knappton, \\ ashiiigtonin pu -
h
e te ttä v ä noin 70 prosenttia varaosia vielä tunnen teid ät kaikki.“
KASVITIETEILIJÄN
KOSTO.
leila Columbian rannikolla, <>n
korjauksien v aralta. Lentokoneen ikä
vain pieni paikka. \ ksi pienoi
Kuuluisa ruotsalainen luonnontut riippuu kokonaan siitä, kuinka a ik a M H -H -f-M -l-1 ! I l 'l l - l - H - l l 11 I 1 4
nen sahainylly ei voi. tarjota työ
kija Linne ou kuten kaikki tietävät, naan arv a taa n mikin kappale uudis
mahdollisuutta suurelle joukolle.
pidettävä nykyaikaisen kasvitieteen taa, ja on se uskottava ainoastaan
Siksipä kansalaisianiniekiu on
varsinaisena isänä.
H än keksi oi erikoisesti h a rja an tu n e itten ta ita vain
*-*..»» i n i n i » i h i n 11111» sielä vain muutamia perheitä ja
kean järjestelm än kasvien lu o k itte insinöörien m äärättäväksi.
; TOVERI Jä rj. asioita
AJN puolenkymmentä yksinäistä mies
lua ja n im ittäm istä varten — jä rje s
OIKAISU.
tä. Mutta ne niitä on, ovat val-
VETI
HUULESTA
TIEDEMIEHIÄ.
telm än, joka yhä vieläkin oa k äy tän
j
Olikohan
Toveri
“ju
ossut"
ly
h
y
ek
-'
toista
"on heidän
nössä. E laissään hän sai kuitenkin
F redrick Suuren*aikoina eleli Sile ! si nollista, nain rabasena aikana, kos- iP!,tc n = ^ väkeä. - Toveri
•
,
T ,
V.a.^n a ^’.a a ^ d s itte le -
k ärsiä toisten tu tk ijain hyökkäyksiä- siassa ^ rä s suurtilallinen >on Rüs ka oli lyhentänyt Wjash. Suom. Valt -
tupa-agitaattorin
m a tk a -i'..
heidän kirjojaan. Xii-
tä, joilla hänen teoksiensa arvoa koe tov, jonka suurim pana ilona oli teh ! kom itean
avuksi
antam
aa
sum
m
aa
y
h
d
e
k
sä
llä
-;
nvtkin
ostettiin,
^knapptonin
te ttiin alentaa.
H änen sitkeim piä dä kiusaa kaikille viranom aisille ja
kym
m
enellä
dollarilla?
V
a
ltio
k
o
m
itea
!
s
u
o
m
a
la
is
is
ta
fvöläi-istä
ci voi
v astu stajiaan oli ruotsalainen hen m uillekin, kelle suinkin voi. O ikeal
.sata
dollaria
eikä
meikäläisille
jäädä
ikäviä
rauis-
genm ies Brovall, joka sivutöikseen la junkkerin ylim ielisyydellä hän e ri fln.OO, niinkuin oli tu llut painovirhe.
toja.
\
alistunutta
väkeä
he.
myös h a rra sti luonnoututkim usta ja koisesti vihasi Ja halveksi yhä suu
T overillisesti,
Nasel. eli “Amerikan Kausti
J. W. ALLIN. V.-k. kirjuri.
erikoisen a n k a ra sti arvosteli Linnan rem paan valtaan p aäsevätä uudenai
nen
oli myös* kylä. jonka olin
teoksia. Aluksi hän arvosteluissaan kaista luonnOTtiedöttä. N iinpä hän
WASH. SUOM. VALT.-KOM. TILIT päättänyt käydä läpi. Se on ky
pysyi siivouden rajoissa, jo sta- Linne p äätti teh d ä noille luonnontutkijoille
ENSIMÄISELTÄ NELJÄN
lä. johon olen kuullut täällä län
antoi hänelle tunnustuksen n im ittä rum an kepposen. O tti isoäitinsä van
NEKSELTÄ, 1918.
nellä.
menipä minne hyvänsä, ve
m ällä’ erään troopillisessa A m erikas han viuhkan ja hautasi sen kosteaan
TULOJA:
dottavan
aina silloin kun tahdo
sa kasvavan koiukasv-in hänen kun m aahan, jossa se sai olla kauan ai ' Tam mik. 9 p^ Jään n ö s edellisel
taan
esittää
oikein synkkää ja
tä tilikaudelta .... ...,.................$226.76
niakseen nim ellä B r o v a l l i a d e - kaa. S itte oli hän sen sattum alta
Tam mik. 9 p. New Castlan S.
perinpohjaista
vanhoillisuutta.
m i s s ä (siivo Brovall). M utta kun löytävinään ja läh e tti eräälle luon
S. osastolta W ish, valtion
Museot on aina olleet tämän kir-
Brovall nim itettiin T urun piispaksi nontieteelliselle seuralle, liittäen sii
k i r j cenvaihtokttpailu-rahas-
jftttaialle eräässä suhteessa mie
(suom alaisille hän on tunnetum pi la hen selostuksen, Jossa hän seikkape ■ toon lahja ..... ........... . ........... 5.0V
lenkiintoisia
ia Nasel (“Nyysö-
tinalaiseen tapaan k lrjo ttam allaan ni rä ise sti koetti todistaa, e ttä tuo löy i Tam m ik. 13 p. J&uluk. v erotuk
lä") pii kerrottu olevan senlai
se sta —
m ellä “ Brovallius” ; sam aten Linne tö todennäköisesti oli — jonkun ai^
Pearson :........ ..........................
.35 nen. lossa vielä esiintyy väären-
ajan tavan m ukaan k irjo ttl nim ek koja sitten sukupuuttoon kuolleen 1 e-
Ilwaco ......................................
3.75 [ tämattömäna suomalainen “kaus-
seen "L innaeus"), alkoi hän näin kor p a k o n
siipi.
L ahjan otti seura
E v erett ..............................
1-00 tislaisuus". sellainen kuin se on
2.50 ollut siellä viime vuosisadan puo
Aberdeen .......................
keassa asem assa ollen kirjotella Suu suurella juhlallisuudella vastaan ja
Issaquah
2.75
re sta k asv itie teilijästä niin halveksu la h jo tta ja lle lausuttiin asianm ukaiset
Black
Diamond
..............
........
1.35 livälissä siellä, »osta Maiju Las
vassa ään ilajissa kuin ei täm ä olisi kiitokset tä s tä tieteelle tekem ästään
1.00 silakin on “ Luonnottlapsensa’’
I ollut hänen rinnallaan m 1*än. Kup I arvokkaasta palveluksesta. Nyt oli W oodland ................. .............
nävtelmäksi muokannut.
Liuun te n jäleytä löysi toisen lä jin ,v a tu raik a sta v a , m inkä lepakkolajiu
12 70 Mutta Knapptonin ja Naselin
MAILMANKATSOMUKSIA
käytännössä sodan jälkeenkin ja m uo
dostuvat säännöllisiksi taloustarpeik-
st
-
*
Matkoilta
¡| Järjestömina asioita
X
<>
„M i;