Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 2, 1918)
No. 77 TOVERI I L . i. j w » r o _______. —. - - "L - - U 11-1 - - 4 1 1 1 1 t l - M U t i l i H -l-H -4 1 b 14 F M utta sitä ennen on sillä to i- ! ottaa huomion m uuttuvia olosuh- jäsenten etuja silm älläpitäen ‘ tässä suhteessa i nen tehtävä. On saatava kokoon teitä. M utta niitä jotka esim. Pvrkim vkset suuntautuivat siihen, että ämm ät- i | U a n e a tuooulsisen työväen ««ncnkannalUja. vaalitaistelurahasto, jolla ediste- tässä valtiossa ovat välillisten pa- ilmestyy Astoria**«, Oregon, joka päivä I I 1 1 M i l l i t II I I I I I I 1-H- saanuataiaa. tään tietoisuuden levittäm istä nii rannu^ten kannalla, ei suinkaan tiin ei pääsisi liian paljon ämmät- | HHiiMiiif MmHhUktinniiiüi!hiiri«uihnnnHh»iH'»w»'rtk t tioppinutta työvoimaa. i t ä ä m is.äan « sekaisesta H TO IM IT U SK U N 7A : hin työläispiireihin, joissa näitä voi yyttää L Ä N S IP IIR IN P U H U J A N M A T K A W. N. R E 1V 0 LAL R i M OILANEN k uii/ refonnism iin pyrkimisestä. Edelläkerrotuista syistä johtui, W A S H IN G T O N IS S A . suhteita ei vielä tunneta. AU O LPH SALMI A. B. MÄKELÄ korkoa lyhyt- tai p itk ä a ik a isista lai KOIRAT SYÖVÄT OKSENNUK BULO SYVÄNEN • ♦ ■«*»> e HUHTIKUULLA: L ukuunottam atta joitakin yks- että am m attiliiton työehtosopi n oista? Eiköhän silloin y rite ttäisi SENSA, ..................................... 6—7 lainlaadinnalla suosia p a n k k iliik e ttä ? Issaquah - mukseen pyrittiin saamaan oppi verojärjestelm än kannattajia, ei töver Venäjän vallankumous- -N o niin, nyt on 531:stä kongressi-| New C astle ............................... » » m utta kovalle se ottaa. (T U E COMRADE) koko lännellä ole revisionismiin lassopimuksia, joissa m ääriteltiin m iehestä 356 lakim iestä! M itäs ajat- S eattle ..........................................10 11 tapahtumien väärin kallistuvia aineksia ollenkaan. miten m onta oppilasta sai työn- Jo u d u ttu aan valheistaan lujille, telo tte siitä? Tosin lak im iehet y le e n -, Tacoina . . . . . ........ 12—13 Ike organ oi a* f ianiah worker* tn the j . « < western itaies. Ih e only tinm »h daily ia .. .. .. . , v- i i ................, . , • • i - . itä y ty y Ind u strialistin ja Päivälehden sä eivät ole m iesten pahim pia: run- . Lincoln Creek käsitystä .28—29 k u n nama vaahtaisteluohjel- * antaja pitää kutakin opinkaynyt- ; . the West. Published daily, except Sunuay, i 1 r ¡ju lk isesti p e ru u ttaa se k a ta la ilm ian nen n iistä m uutam ia aika m ukavia ! Raym ond ...... at Aaton*. Ore., by the Western Work- | ............................................ 30 inat, eli n. s. välillisten parannus- tä työläistään kohti, minkä ikäi to n s a , e ttä Työm iehen asiam ies Johri elluja. Sam aten eivät hautaantolm it- Tono men’* fublishtcg Society. G rays H arbor, 14 p ä iv ä stä a lk aen 12 A NTTI J. P A R IA N , Manager. ta ja tk a a n ole juhlallisia m uulloin kuin \ astikään pidetyssä Oregonin ' ten vaatim ukset laaditaan pääasi- senä oppiin oli tultava, oppi-ajan Niemi olisi C anadan viranom aisia yl hautajaisissa. Pappienkin olen näh- päivää, jo sta puhuja saa 4 vapaapäi- Catered a* aecona-cias* mau matter jdiy 1», sosialistipuolueen valtiokonvent-: ailisesti vain vuotta tai korkein- i pituus ja palkat. E ttei oppiin ly ttän y t kieltäm ään In d u stria listilta nyt n a u rah telev an ja toisinaan k ä y t- , väJL P uhepäivät saav at g.-harbori- 1912,. at the po»t»iiice at Aatuna, Oicgun, nnder tke Act of March 3, 1*79. sienissä on osa — eikä kai vallan taan paria varten kerrallaan ja kellään olisi erikoista halua, ja pääsyn C anadaan. M utta se kleräi- täytyvän kuin ilnio ihm iset. Ja k a ik -1 laiset jä rje s tä ä m ielensä m ukaan 26p. kiilan tiedäm m e, m itä pankkim iehet Umotuahiuta 40c patstatuumalta. Kuoleman- m erkityksetönkään osa — edusta puolueen koko varsinainen ohjel- että köyhempien lapset eivät sii levä ja luikerteleva tapa. jolla ne ovat — eiv äth än ne saa n aam aansa TOI K U K U L L A : ilmotukset (1.50 kerta ja mniatovarsyiU* tuon p eruutuksensa tekevät, o r jo 1 3” m uulloin kuin lainansaannis- VVinlock (2.00 kerta. Kihlaua-, syntymä- ia aviohit- jista asettunut sille kannalle, että maselitvs ]»}’>}’}' silti melkein hen pyrkisi, asetettiin palkat ta sem m oigenaan varsin kuvaava noiden , u tylyksi 2” p u h u tta e ssa tahi langenneita mak- V ader • ..................... to-Umotukset 50c kerta, halutaantieto- ja nimenmuutto-ihnotukact 25c Merta, nanna- puolueohjelmaan ei saisi liittää m uuttum attom ana, niin tunturipa vallisesti oppivuosina alhaisiksi, sa n tarm ileh tien 4—5” Mt. Solo ................. roistouden ilm aus, i suja karh u tessaan . tlmotukset (1.50 kerta, aviueru-ilniotukaei 6” M utta eihän kävisi päinsä uskoa P uolangan hiilillä (1.00 kerta. Seisovat tlmotukset sopunuk m itään välillisiä parannus vaali koko lailla lapsimaiselta sellainen niin että oppilas ei voinut työl Esim . Päivälehdessä on tuo peruu- W oodland ............. 7—8” •en mukaan. Satunnaisista limotuksista in uksia. m aan koko lain laad in taa hautaantoi- Venäjän vallankumous reformismipelko, joka impossibi- lään tulla toim een; samaa tar- tus näin kuuluva: 9“ tulee rahan seurata mukana. Englannin m ittajille, papeille tai pankkim iehille. L ittle K alam a . . . kielestä suomennetaan vapaasti. “ Industrialist! m ainitsee ^.. Ilwaco .......................................... 11—12 - tapahtum at muka osottavat nyt listeissamme vallitsee, lie ta h to kotti myös pitkä, 6—8 vuotinen .. K aikkihan olem m e siitä yksim ieliset, TILA U SH IN N A T laillisessa num erossaan e ttä ne tie-- kujtenkin nie olem m e a n ta n e e t Deep R iver (P u h u ja tulee, jos osasto ( selvästi, että välilliset parannuk- vat pysytellä "selvällä reitillä' oppiaika. Y hdysvaiioiasa ja Cauadasaa: Oppiin oli astuttava <l,Ot’,x]° ta- SPn, I a l ° kan,g a8 Y hdvsvaltain kongressin joutua koko- katsoo voivansa jä rje s tä ä puhetilai- Yksi vuosikerta. .(4.00 6 kuukautta .(3.25 n lakimieBter t a ita a n . Mitä sillä suoden.) 5« set sosialistipuolueen ohjelm assa „¡¡n ehdottom asti, että eivät us- mvös mahdollisimman nuoreni. ol, lä h e ttä n y t ehdolle, koskevat Ien- 3 kuukautta......... (1.3» 1 kuukausi. Suomeen ja muualle ulkomaille: den ilm iantoa (a n a d a s s a . joissa mai- ta rk o te ttu ja m ika siit& on ollut I S. s. o sasto t! V alm istakaa toveri (3.50 ovat ei ainoastaan tarpeettom ia, kalla liikahtaa paikaltaan, peläten T yönantajat yleensä olivat haluk n lttlta ilm iannon tek ijän ä Tyom ienen i seu rau Yksi vuosikerta. .(0.50 6 kuukautta k sen a? Ehkäpä saam m e siitä i H autam äelle niin hyvä puhetilaisuus : m utta vaarallisiakin. SUBSCRIPTION RATES: joutuvansa silloin heti karikkoon kaat tekemään am m attiliittojen asiam ies John Niemi, ovat laillisesti hiukan a a v istu sta tark a ste le m a lla tu-i kuin m ahdollista, ilinottam alla Jo In tat Uaitca State* *nd Canada Täm ä aito impossibilistinen o h Ja sellaisen paikallaan pysyttele kanssa näitä oppilassopim uksia, 5 P erättöm ät koska lehti ei voi vas- ,overo-i akla joka koskee m elkeinpä Min aikaseen, e ttä kaikki voivat jär- One year.......... (4.U0 Six months........... (2.25 r t tee (Booths. .(1.35 One month................. 5b M istaa e ttä John Niemi oli- kaikkien kalkkien m meldÄn kukkaroarnm i J e s tä l asia eidän kukkaroam m P. e x-u n sa « siten, , , e tte .. i kukaan jelma tai sanoisiko sitä houreek- vän joukon sitä sitte pitäisi p a r sdlä heille siten tuli myös etuj . talseksi si käynyt kantelua tekem ässä. “Tuloverolaki on arv o tu k sellisin la-j v° l sy y ttää m uita kuin itse ä än , jos Kun me, luottaen . sam si, ei ole suinkaan mitään uutta. na toimeen vallankum ous! Epäi- Kun näet am m attityöläisiä oli u aan tiedonan- ir kitekele m itä ikinä on säädetty. Täs- i ei saavu kuulem aan. J ä rje s tä k ä ä il- Kaksi mailmaa toon, m ainitsim m e lehtem m e 15 t : n gg maa8Ra ei ole ainoatakaan laki- ' tam ia, jos ei useam m aksi, niin yli- \ ällän väärin on selittää, että ! ¡emmepä pahoin, jos he uskaltai- vaan rajoitettu m äärä olemassa, num erossa siitä sen Työm iehen v n t-, mjestk pj virka- tai liikem iestä, jo- deksi illaksi, sillä toveri H a u ta m ä e n \ enäjän vallankumous on loih sivat sulien ryhtyä niissäkään ei voinut, vaikka elinkeinovapaus taitun johdosta, e ttä Päivälehden toi- kä sittä isi m itä sillä oikeastaan , laista puh u jaa e tte ole ain a tllalsuu- \\ ilhelm Liebknecht on kerran m itta ja olisi ollut tuon kantelun toki- ta rk o te ta a n R ah am in isteristä en le- d essa saam aan yhdeksi ohjelm an ' V tinut esille sellaisen ajatuksen, vallitsikin, sivultapäin ilmestyä suhteissa, jiiissa ' enäjän toverit, lausunut: Y hteiskunnassa seisoa jänä, ja m oiteiram e e ttä Ilkeämieli- vlttän y t mlijOania len to k irjasia ja 4 0 .1 su o ritta ja k si. T iedäm m e hyvin, et- teollisuus} rittäjiä, sillä stjsii ja valheellisesti m ennään syyt- 0(>n m in uuttlm iestä on puhunut teat- tä m eitä k y n itään y h ten ään , m u tta vastakkain kaksi m ailm aa: köv vaikka nämä edustajat siten se- joiden taistelusta he muka innos uusia tiimiä soim aam aan tekoihin, joihin te re j88a ja m uissa julkisissa kokous- i m eidän on kulujen edessä seisotta- hien tuailma ja rikkaiden mailina, liitävät. 1 )reg«»nissa on sellainen tuksensa ovat saaneet, olivat pa heille ei am m attitaitoista työvoi heillä ei ole m itään osaa. kerroim m e paikolssa valaistakseen sen s a la l s u u k - va> Jotka jo olem m e a s ia s ta kuusalla. maa riittänyt. Siten heidän on m yöskin luullusta Mr. Niemen osalli siä, ja kuitenkin voi huoleti lyodä-A Toveruudella, W ash. Suom. \ aitio- kotettuja sen tekemään. sortajien mailina ja sorrettujen ajatus ollut esillä jo vuosia. Mikä on uutta tässä, on se, et vetoa. e ttä sadat tu h annet rehelliset kom itea. Ei reformien hyväksyminen nistui saada alallaan ikäänkuin suudesta ilm iantoon. mailina, kapitalismin mailina i t KirjoHiksemm e johdosta vaati Mr ; kan salaiset voivat joutua tekem isiin lltam atu lo t tu lev at L än sip iirin agi- tä niiniä välillisten parannusten välillisinä ’p arannuksina, vaan toi m onopoliasem ana pystyivät sen Niemi m eitä p eru u ttam aan sanotun , viranonialsten kanssa, kun eivät ole i tatsionikassaan. sosialismin mailina — kaksi mad- itiaa jotka eivät voi ikuisesti sei- vastustajat eiv ät ole oppineet mi m intansa niihin rajottam inen. av ulla jiitämään tuotteittensa hin uutisen, m ikäli siinä hänen nim eään ky,,nneet ym m ärtäm ään tuota lakia,; on m ainittu. Sen saatam m ekin j voi(jak sen sa ilm ottaa tulonsa oikein, i O r e t T O T l i n ^ O ^ i i l l i ^ t i o i i n - tvlsistvitää tvoväenliikkeVn "k u nat mieleisinään. soa vastakkain, vaan joista joko tään enää vuosikausiin. telidä, kun se lähde, jonka m ukaani “Täm än tuloverolain ovat laatin eet f ® \ enäjän vallankumous on näh mouksellisen kärjen. Meille on Niemen ja m uiden osallisuudesta lailliseen voim aansa sa a tta n e e t toisen tai toisen täyt}} sortua, lueen ohjelma K ehitystä ei mikään voi km huim m e .on ju liste ttu laillisesti Pp' ; lakim iehet. Se on suurem m oisin tävästi vienyt heiltä senkin va kyllä selitetty lukuisia kertoja, e t jattäakseen tilan toiselle. telikään estää. \ hä täydellisem rättom äksi. ehdotus ila k ite k e le m itä ikinä lie keksitty tai Tarkastellessam m e nykyään Ii luin tv övaenliikeen tehtävien kä tä esim. sosialistien epäonnistu pi työnjako tekee amm attiopin jo K ärd essään m eille a sia sta Puhu- kyhätty lakim iegten tien io itten lis ä ä -! --------------- m assa, sanoi Mr. Niemi e ttä hän ei E iseksl Minua h ä v e ttä ä y rittä ä k ä än doja, havaitsemme että Eieh sitystä, mitä heillä joskus mah- niinen aikeissaan sodan estäm i ko tarpeettom aksi taikka sitten ole liioin Työm iehen toim itukselle a rv a (a sen rah a m ää rä n su u ru u tta ,' I Laadittu konventsionissa. 30 Kun \ ena seksi iohtui siitä, että Saksan so kneehtin sanat nyt jos koskaan dtdlisesti on ollut. saattaa kussakin amm atissa opin k ertonut e ttä Päivälehden to im itta ja , m jnka ym m älle jo u tu n eet k a n sa la i-' —31 p :nä maalisk. »a päätetty pitävät paikkansa. Tosiasiassa E1" työväestö oli tapahtum ien sialistien ohjelm istossa oli välil niin erikoistetuksi, että uusaikai olisi ollut ilm iantajana, oli h ä n ! #et saay at m akgaa ia k lm ,e hiHe neu- alistaa jäsenistön äänestettäväk- m ain.nnut tav an n een sa lä h a u ja okj eista täm än lain noudat I välillisten v a a tim n - te n s - i t-, ei löydy enään muita kuin kaksi 'aiheinen pakottam ana pakotvtt.i lisiä vaatimuksia. Mutta sekään nen ammatiity» »Iäinen ei enää to im ittajan M ichiganin Soossa le (ei h d ( e a- taniisekp. Tuloverolaki on tehnyt allin, ten vaatim ustensa ta- puoluetta — porvaristo ja ty ö v ä-! <>«am aa» vallan käsiinsä, estääk- ei tunnu todenm ukaiselta ollen hallitsemaan kuin m urto- n, a dan); josta T> 'ömi(1hen to im itta ja t ' n,aanime lakim iesten paratiisik si. p y s ty O REG O N IN S O S IA L IS T I- estö. Ei «de enään m uuta kuin seen porvarit pääsem ästä «aitaan, kaan. Jos välilliset vaatimukset osaa am m attialaltaan. Työläises sitten tapansa m ukaan tek iv ät Ilkeä | ..M issa ja k en «nkä toim esta tuo la m ielisen viittailunsa. kj Qn sen a isekgi k y h ätty ? E dustaja- PU O L U E . yhtynyt porvaristo ja sitä v a sta s-, kun valtaistuin kukistui yhtäk niin välttäm ättä tekisivät toim in tä on tullut osatyoläinen. Am Kun näin ei ole voitu to distaa e ttä huoneen suostuntavaliokunnassa. jon Tarkotus. Mr. Niemi on ollut ilm iantajana, jää ka 2 1 :stä jä se n e stä 18 on lakim iestä. sa kaikki kokenut työväenluokka. kiä, niin vedetään siitä nyt viit nan ja vallansaannin m ahdotto m attiliittojen sulkeniinenkaan ei teko jonkin muun Työm iehen edusta- i s i t r t a r k ä s t e l f ja hyvin vä- , XaiKkien rikkauksien tuotanto- että maksi, ìi'in mitähän olisi jälella Käydään vakavaa ' luokkataiste- akkia sellainen johtopäät, näissä uusissa oloissa voi onnis jau syyksi, silla en g lan n in k ielisten , hän nunJtteii genaatin ra h a .agiain va. |a iak« »lähteiden ja -välineiden lua, taistelua harvainvallan Ja missään maassa «m tu rh a a y rittä ä porvaripuolueista, joiden ohjel tua. 'Kilpailevia työnantajia en sanom alehtien uutisten m ukaan on . uoknnta. jonka 17:stä jäse n e stä 15 en yhteiselle omisi ukselle ja kan- kansanvallan välillä. Porvaristo saada työveästolk untaan paran misto on pelkkää ref« »rmismia. tisten rinnalle voi helposti ilmes siellä käyty asiasta viranom aisille pu- | a k inije stä : ja vihdoin sen sääti laik- sanvaltaiselle hallinnolle sekä kö- hum assa. silla tuulesta «ivat muun- gi Y hdysvaltain kongressi, jonka 531: yhteiskunnan lnndvdksi kävt on Uklmlest u Ette-! t , unna> h ' '»<1} d k s i k ä y t- vieläpä aivan arvotonta. Ja kui tyä. silla näillä on nyt tilaisuus kieliset sanom alehdet ole voineet uu- Rtä jäRene.qtÄ selittää nvt jo julkisestikin tais- >'’^>i.i em un vallanhumouks« listaa n siep ata.” » hän saaue halvausla tuota a ja te lle s -; ta n .11^ llc , h c r i’\ t,,v a n ' llteiskun- o liv a tp a tenkin työläiset menevät refor- , • i • _/,• lopullista tapahtum ista, televansa sösialidcm oxratiaa \ a s - 1 1 saada työhön työvoimaa, joka e- L ehti siis vain "laillisesti' peruut- 8 an n e?’> tajarjesU lm an luominen, x i • sosia- maan sisäiset suhteet sitte mm misniin perässä, kuten ainakin taan, nujertaakseen sen. ja Ohjelma. rikoistehtäv iin.-ä <>n pian täydelli taa. m itä se ei voi “ vastaiseksi" to- H arieyn tuum at täm än asian a u tta -j nälkäiset, )« »tila . on leivanniuru- sesti oppinut. deta. niin. Niemen o sallisu u tta j m iseksi e iv ä t m eitä liikuta. M utta O r e g o n in -osiali^tipuolue. ¡al lidem okratia ei ole koskaan sa ¡kalaiset taliansa. i 1 yov äen liik k een v a.laiiKiimo-! näbtiivissaan. aan. ainoastaan sentähden e ttä se nn tässä lakim ieliiä koskevassa a rv o s te - 1 lven vakuuttaen noudattavansa lannut sitä, että se taistelee kapi I y o v a e n am m attiliittojen on i nyt l a i l l i s e s t i siilien pakotet- |ussaan hän ep äilem ättä on melkoi-1 kansainvälisen sosialismin peri talism in hirm uvaltaa vastaan. n k sd ,incn Paa’" äärä ’i n k a a n tä v tv n y t a u k aista p o r tt in s a jä itu. Itse tu o ta vaihetta ei se suostu 8es8a m äärin oikeansa. Eihän siltä aatteita, taittaa työväenluokalle Kummanko sitten noista kau kärsi siitä, jos se koettaa kajiit.v- Oppiîaskysymykset »tt-aa jäsenyyteen oppilaitaan »a peruuttam aan, vaan koettaa sitä ly- ole m onta päivää, kun erä s täk äläh ¡ O r e g o n i s s a s e u r a a v a n o h je lm a n desta mailmasta «m taistelussa listisen järjestelm än vallitessa työehtosopimuk put\(»laistaan osak si sentähden | kata “jonkin muun Työm iehen c d u s -;nen lakim ies m uutam assa paikkakun- ja periaatejulistuksen: saada työläiset mahdollisimman Sosialistipuolue on ainoa työ sorruttava ? laja n syyksi". Ja luikertelunsa ee tam m e porvarilelidessa se litti: sessa että muussa tapauksessa näistä I peru staa sille vankalle pohjalle, että taistelttkyky isiksi, hankkimalla väenluokan etuja ajava jxdiitti- J Og m ies a n ta a toiselle appelsiinin, Alkeellis¡tumankin oikeustajun voisi tulla työtaistelun sattuessa “tuulesta eivät m uunkieliset sanoma- hän vain sanoo: “saat tuosta appcl- nen järjestö. Kaikki m uut po niiden elinehtoihin niin paljon, pa nan mukaan se mailina joka o:t Oppilaskysym yksen järjestäm i työnantajalle tyonhäluisia, osaksi lehdet ole voineet Uotistaan s ie p a ta " .! siinin "; m utta jos sam a asia anne- liittiset puolueet, kutsukootpa ne tuom ittu sortum aan, on p«>r\;t- rannuksia kuin suinkin voidaan I ‘äinvast«»in on siten nen on yksi niitä asioita, jotka sentähden. että käsitys am m atti E irä th ä n ne kaverit muka pidä tapoi- taan lakim iehen kirjallisesti (ehta- itseään dem okraatti-, repuhlikaa- riston inailma. tuo sortajien ja saada. yhdistysliikkeestä on laajennut . n;ftm tem m ata uu p siaan t u i ’esta! , väksi, niin tuo y k sin k ertain en lause : ’li-, lojalisti-, rauhan- tai kansal- kaikenlaista kurjuutta yhteiskun laita, että jos sallitaan kapitalis-j kuuluvat työehtosopim usten pil M utta tässä tapauksessa niiden ei ; saa seuraavan muodon: “ Minä alle-1 hspuolueiksi. puolueettom ien lii lien m äärätä kaikissa tapauksissa , riin. Asian m erkityksen vuoksi «m tultu huomaamaan, että s e t ’ edes tarv in n u t ottaa sitä varsin tuu k irjo tta n u t, (täysi niini ja osote), t ä - j t ° k s i tai miksi tahansa, edusta- taan levittävän luokan mailma. Esim. näinä kirottuina sotavuo sii.cn kuin ne haluavat, niin t\o - kiinnLetti.köön siihen tässä hno- av u lla on jia.atme a \ a al • ie a ’ jestai kun k e rra n P äivälehden to im it-¡ten annan, siirrän ja luovutan sinul- vat muodossa taikka toisessa t}',»laisten taloudellisia tilaa. taja on liikkunut niin likellä C a n ? -|ie> (täysi nimi ja osote). kaikki ylei- kansainvälisen kapitalism in kiir sina. on tuo luokka leikitellyi kan väestö vajoaa äärimmäiseen kur 1 miota. < )ppilaskysymys esiintyy n v U d a n raja a kuin Y hdysvaltain puolei- set ja e rity ise t om istus- tai nautinto- ii a s a a 1 i s i u s j >y yt e i t ä . ollen kaikkia o ik eu k si.'; O tettakoon ensinnä puheekA san pohjattom illa kärsimyksillä. J untcen’ . .. . . i Nykyinen y hteiskuntajärjesicl- siis toisessa valossa kuin ennen. sessa Soossa, ja kun rosvo M ustonen oikeuteni, kiinnitys- tai etuoikeuteni vailla kuten kuljeksiva työväestö j oppilassopitnukset. Työläinen ei kykene valmista- on vapaalla jalalla C anadan r a ju in , yhteen appelsiiniin, sen kuoreen, nah-j ntä perustuu siihen, että kapit. i- Tekniikan kehitys ja t\olijako Ennen koetettiin suojella oppi- • " arvoja i lunastam aan enaa ia miaan ' rvv<vkövhälistö jo useassa ta -' , . , x-, • . , {sisällä, vieläpä hyvissä v ä le issi sikä- kaan. m ehuun, sisukseen eli lihaan, j hstiluokka om istaa elantoväli am m attilaisten e laisten viranom aisten ja tiety sti nivus .. ¡asettavat opj»ilaskysvm\ksen mei- lassopimtiksilla juuri nimeksikään, joten kurjuus P«ilikse>sa on. 1 siem eniin ja kaikkiin niihin kuulu-1 ncet, sen kautta pitäen orjuudes- osialidemokratiseii dän päivinämme t«»i>ecn valoo»i linehtoja. nyt t} osopimu<\.sts - 1 k an n attav aln leh tirep aleitten vjin oikeuksiin ja etuihin, ollen m a i- 1 sa työväenluokkaa, jonka työllä ja hätä kasvaa työläisluokan kes- vnaJan oppilassopimus tähtää oppilaiden ! kansga. nitiilia tämän appelsiinin vastannet-; a in o a sta a n rik k a u d e t tu o te ta a n , kuin emien. Am m attikuntala.- kuudcäsa äärimmilleen. M utta liikkccn '''’."-'’.nasta e. p u n tti taialla ilm an m inua enem pää kuule- S e u ra u k se n a tä s tä oh n y k y ises- jos ivöm iehet uskaltavat ilmaista suinkaan välillisiä pata,n,usvaa toksen aikana kuului oppilaslai omien etujen parantam ista. T ältä k a n n a lta a sia ta k a ts e lle t! M£,D' N PORMESTARI HARLEY niatta valta purra, leikata, imeä ta - p ä yhteiskunnassa sovittam aton, t . o oleellisena osana silloiseen te tvvtvinätt.nnvvttään palkka-, v. - tmu.ksia, m utta järjetöntähän on työväenjäriestöjen vastaisina- ' a. C a X, « m ., . \ | » i» Z ‘«voin syödä se tahiHuovut- ; ; . ’n,, . “kkataislcllinai -» ' r i p • .• • .' . .?:* «i *« ■ ¡o •' ■ ■ > i • H» . , , »’»H-nevä vasta- olliseen elämään, la vielä m t- by » rc tio n i ‘> o f th e A c t o f O c i. 6 th , t*? i7 J taa. se kolm annelle henkilölle tah i k o h t a i s u u s , n iid e n välillä, j o tk a m. olojansa vastaan, niin u - u t li-i ollut vallankumouksen meis- taa porvaristo hurttansa heidän I kc’' >a alk aa n iistä, M u tta sitte nutaktuurien aikakaudella «p p ’- kin aikoina kiinnitettävä huomio on eläm änhaluinen, eteenpäin pyrki-1 henkilöille. jeHo kuorineen, nahkoi- t u o t t a v a t , v a a n e iv ä t o m is t a , ia laslaitos katsottiin välttäm ätlo- oppilaskysyni'kseen ja koetetta vä ja näköjään hanska mies. S itte ¡neen. m ehuineen eli likoilleen ja »ie- n iid e n , j o t k a o m i s t a v a t , v a a n ci- niskaansa. Ja työväenluokan täy- • kin lävtvv sielläkin alkaa olojen ei hän viih-1 viiho nienineeu nienineen tah i ilman niitä, huolim at- vät v; tuota. ’korjaaminen asteettani, sillä yh- i mäksi. \ arsinainen tehdasteolli- va o lo t itiin järjestää, e t t ä o p p ’ - kieltolain voim aantultua .ei tvv huokailla raskaan ikeensä ai- laslaitoksesta olisi livötvä oppi- tyuyt ta s s i valtiossa, vaan m uitten ta m istään tä tä ennen tehdystä tai i lam a \ a *»taki »Iltaisiin* voidaan Ia. M M utta utta porvaristo porvarisi,, niittää la. niittää r nm -1<'«"’> rysäyksellä sv ,-i käy päii.-ism is ci enää oppilaita varsina,- k iille itselleen ia muille tvöläisil- suurpolitikoitsijain tavoin oleskelee täm än jälkeen te h tä v ä stä tai m uuten l a i s t a a a in o a s t a a n vapnuttam al- säästi kultaa. 'Työväenluokan l^. sä, vaikka köyhälistö onkin vai- -esti tarvinnut, m utta kun teh- W ashing.tonissa. D. C. Syvällisillä it- ; sy ntyneestä tai vastedes syntyvästä a» t y ö v ä e n l u o k k a o m is t a v a n lu o - lassa. Tosin siinä ei enää tai | dasherrat huomasivat mikä hyöty le. Sentähden tulee työehtosopi setutkirauksilla hän on siellä saanut yhdestä ta i useam m asta a sia k irja sta , kan vallasta m uiittam alla tuotan-, kipisarat ia kyynelhelmet m uut muksissa saada oppilaille m äärä selville, e ttä hänelläkin on yksi omi-1 sopim uksesta tai m uista asiap ap ereis-j t<>välineet yhteiseksi om aisuudek- tuvat kultam öhkäleiksi joilla por vita m itään erikoista ohjelm aa,; heillä on oppilasten pitämisestä, tyksi eri oppivuosina, joka ei saa naisuus, jonka nojalla hän olisi an»- ta. olkoot ne m itä laatua tah an sa ja 1 si, koko yhteiskunnan y hteisesti varisto tävttää kassakirstunsa. edellyttäen että ty ö v äe stö t valta sitenhäu he saivat halpaa ja alis- Työväenluok-ka cm viime v u o s in a '" " " " " ' " uri ctta l’" r ««'•»’*’» työvoimaa, niin hekin olla tarpeettom an pitkä, riittävä t iin sovelias ja tarpeellinen kongres- vaikka kuinka v astak k aiset tälle nyt ; käytettäviksi ja k a n s a n i a l t a i s e s t i sintieheksi. A rvatkaapa«, m ikä emi- tekem älleni lahjotus-, siirto- ja luovu- hallittaviksi. (»hiottanut jokaiselle maalle s u u - lvaris" ' ei taloudellisella m aluHl-, puolestaan sila koettivat pon- palkka, niin että viimeisellä oppi I lallituskoneisto on olem assa naisuus se on? — H än e i o l e laki- tu sk irja lle .” ren joukon m iljonäärejä. M u tta !1”” " k.'k“ "' '’" « ’kaad asett-, litta a . Sutä on ollut seuraukse- vuodella m aksettava palkka on jo vain säilyttääkseen ja jatk aak mies! itse on se vajonnut entistä pöh- s' " toimenpiteille, na e,ta elmkeinovapauden jal- vhtä suuri kuin työehtosopim uk-1 Koska useim m at m eistä m uistakin Neuvokas nainen. seen kapitalistista luokka- I ä ovat siinä onnellisessa asem assa, et- G ibraltarin piirityksen aikana jattom am paan kurjuuteen. Sen ! "elia,nen e, se ole edes \ : keenkm lam saadannossa on oppi- sen määräämä alinpalkka. hallintoa turvaam a.la kajdtalisti- | näjällä. puhum attakaan muism laslaitos m uistettu ja sitä järje.s mä siksi, että työnantaja ei tulisi veivät ole lakim iehiä, on ilahuttava- 1TS2 saapui A rtoista kreivi tark astu s- lu o k a lle yksinoikeuden työläisiltä vaimojen ja lesten poskipäiltä on houkutelluksi pitämään liian pal ta nähdä, niillä tavoin H arley todis- i m atkalle' Rocheen. Ju u ri kun kreivi . r ii s te tt y } n r i k k a u t e e n . S ik s i tv o - kadonnut viimeinenkin puna ja maista. joissa köyhälistön käxdssa tettv. ei ole m inkäänlaista valtaa. j Työväen am m attiyhdistysliik jon onpilaita huokean tvövoiman telee itsensä — ja sam alla m eidän yhdessä E rillonin h e rttu an katissa ; Iäisten täyt} v tietoisesti jä rje s t' a repale lyö toista repaletta korval kin — kelpaavaisuutem m e Yhdysval- ta rk a sti rintam aa, lensi heidän ylit- taloudellisesti ja poliittisesti väl- Tämän \ tttitisvssa Vapussa «m Ace^sä on oi>;>ilask\symys näytel- vuoksi. . , , , tain kongressiin. Näin hän kirjot- sensä pommi, pudoten lähellä o le v a n ! lottaakseen halJitiisvaTtau, kattsal- le. Laajoissa piireissä tunkeutuu bolshevikien ! lvt mv »s m erkittävää osaa. Yä- Oppilatden su o je lu ja ko.-r.e a L taa ra k kaim m illc astorialaisilleen t a r - 1 kasarm in viereen, jossa istui e r ä s . lisesti ja paikallisesti, jotta halli- heidän kurjiin äsum uksiinsa ,,ä!-' ! virvetusjuom ia m yyskentelevä nainen • ( u s v a l ta v o id a a n m u u t t a a s»»rto- ka. tuo vieras kaikista kamalin, nlijelma. j a - i i n ä • ,n "v älillisiä p i - ’ teen aikaanhan saatiin työväki m ääräykset o v a t so p im u k sissa ' j k e tc tu ssa “läh e ty sk irja ssa ” : rikoisesti m uistettavat. Ulin että j “Ajatelkaapas, että Y hdysvaltain T-allä vaim olla oli sylissään lapsi jota Tosin porvaristo koettaa nälkäi rantiusvaatim uksia" laajanlainen uskomaan sitä taloustieteilijäni n u o r ta r u u m i s ta ei a lk u u n s a t u r - , senaatin ja edustajahuoneen 5 3 1 :s tä |h ä n parhaillaan syötteli m aitopullos- keinosta vapautuskeinoksi. Ne <>!o-tthteet. joissa rikkauk sille joukoille tyrkyttää jäkäliä sarja. Siellä on paljon sellaista. cm • * ,,(-- ^r«T»i1-jcten t v e - 1 Jai;pnPS,ä °h si 356 hautaantoim itta-1 (a; m ul| a hnti hän pani lapsen pois. sia tuotetaan nvkviscssä vhtci- m d ic l. ^IriSl tlJiCC OOtHläStCn C . l i ia n m a ic t t o r ti ? V h a n f n n leivän asemania, m utta se e i i " * ” “ P15’ suurta iloa mukanaan tuo. S o ta -1.’”1" " orcpomlatstllc. nnposs.b.1. - rosvon» jatkuu edelleen, » l i n u r - i flil” "taotan,»ollmcn ase- )"k” vel" c" m 'c " ' vetuottaiat keinotttlevat kan- te tuota, teen toisen kysym yksen: Monet näk iv ät vainion luokan kaikkien osien eduille. le:s- vähemmän kunkin tvöläisen osal- kentely erikoisesti m ääriteltävä, “A jatelkaa?, e ttä nuo 356 olisivat., vaarnsta. kuvituksissa kangertaa, on vleis .. . . . .. i _ . . . . .. . ............. san nälällä ja työväenluokan kur kaikki santaan kirkkokun- « ^ t y o n . A rtotsm kreivi m yönsi ha- Siksi työväestö voi paasta va juus kasvaa päivä päivältä, ja piit teisesti melkein satna \ ena-i le. Tämä ovela väite antoi sitte niin että tapaturm avaara välttyi pappeja, laan kuuluvia - olisikohan te i ll ä ‘"elle palkinnoksi 500 frangin vuotui paaksi ainoaltaan omalla toim in iällä kuin Oregonissakin, kum pi-j erikoisen suunnan eri maide l si. TeollisuustyÖläisten äm m ät- silloin su u rta k a an toivoa saada ryyp i seit eläkkeen ja h e rttu a lah jo tti hä nallaan : niiupa me jyrkästi vas samaan aikaan liittoutuu porva am m attiyhdistysliik - tikuntoisuuden lisäämiseksi ja te pyä suuhunne Y hdysvaltain rajojen j nelle kallisarvoisen sorm uksen, tustam m e kaikkia muita poliitti risto työväestöä vastaan, sosialt- kin ollen pääasiallisesti tnaanvil- työläisten . . . ollisuuden edistämiseksi tulee so sisällä, tah i pö läy ttää sik arin savu- keelle. Muodostui puhtaita am jely-sntaa. sia puolueita, olkootpa ne tu n demokratiaa vastaan! ja.» käydä te a tte rissa , pyörähtää ta n s Turvassa ovat kaikin. pimuksessa säätää miten oppilas m attiliittoja. joiden jäseniksi ei nustetusti kapitalistisia tai muka Surullisinta koko jutussa on se, sin pyörteissä tai edes silloin tä l Tulevassakin vaalitaistelussa (True translation filed with the PoMWarte ta on opetettava ammatissa i t Me nim eno löin hienosti kirota? V iivyteltäisiin- at A-toria. Orr.. April 2, I91S. a- rrtpit’-ed tyoväenptiolucita. tulee esiintymään vastakkai t että aina tahdotaan sekottaa tot- vät päässeet muut kuin am m atti by »ection 19 of the Act of Oct. 6th, 1917 ) maan painostamme niinkutsuttu- kö siellä silloin ainoatakaan» lakieh vain kaksi" m ailm aa: porvarini , >*iitsa työväenliikkeen T » p u lliset opin suorittaneet työläiset. Kaik miten hänelle on annettava yleis dotusta. jo sta jollain tavoin koituisi San F ranciscossa ilmestyvät lehdet j jen työväenpuolueiden turmiolli- nen j i työväestön mailma. Työ- j tarkotukset ja sen siv u teittä'ät. ki am m attiin kuuluvat aputyöläi tä sivistystä. Tähän suuntaan lisätuloja papeille? E iköhän sieltä jolkascvat United P ressin s th k ö s a b o -' suutta, ko>»ka ne 'a iu yrittävät alkaisi sa ta a lakeja, jotka pakottaisi- . . . , , ’ ........... , ... ' " . väestön laajat joukot ovat saa i Jos me esim. selittäisimme, että set ia oppilaat jätettiin liiton ul käyvät m ääräykset ovat tiusaikai- \a t m eidät joka Ikisen niin mies- man ■)os,sa »ansinntam an tau sta lla j johtaa kum oukselliset aattet ka- M utta siitä huoli sissa työväeniiittojen työehtoso kuin naixspuolisen lurjuksen lu p aa- aa :ty, fskennelieitten Sm ith-opistou tyttö- pitali-tien kanaviin. tavat tietoisiksi siitä, että heidän | tällä reiormiohjemalla päästään kopuolelle. .jet; ystäville ja sukulaisille ilmotc-j K aikki m u u t p o liittise t punin m aan toisem m e kirkossa? pimuksissa. Kokemus on »^ot m atta liitto pyrki työnantajainsa on kannettava kortensa y h tei-: kerran täydellisesti 'a lta an , tar- “ T aikka vielä yksi esim erkki. L » ' )aa n , ctta tytöt on s a a te ta v a rm a a n « c e t kannattavat kurjuutta sor- tanut tvöväen pyrkimykset op- seen kekoon, ja että se voi t a - ! ' asem atta ajatellakaan m itään kanssa järjestäm ään oppilas,iloja, nuo 356 olisivat pankklm iehia — ulin,! turvaan — ja ne lehm ätkin, joista heiton, alennusta ja orjuutta työvä- pahtua '«iin äänestäm ällä sosh- ’muuta, niin^tlloin olisi syytä aja ei puinkaan oppilaiden itsensä j pilasolojen järjestelyssä otk eaan . pyhan punavarpaisen profeetan tti- tu o re tta m aitoa saav at, on p elastettu . ’ önluokalle. Niitä kannattava m essi, paljonkohan saisitte maksaa listipuoiueen ehdokkaita. tetla että emme ollenkaan tahdo tahden, vaan am m attiliiton ja sen tähtääviksi. — M. TOVERI F MAILMANKATSOMUKSIA Järjestömme asioita Ì
