No. 77
TOVERI
I L . i.
j w » r o _______.
—. -
- "L
-
-
U 11-1 - -
4 1 1 1 1 t l - M U t i l i H -l-H -4 1 b 14 F
M utta sitä ennen on sillä to i- ! ottaa huomion m uuttuvia olosuh- jäsenten
etuja silm älläpitäen ‘
tässä
suhteessa i
nen tehtävä. On saatava kokoon teitä. M utta niitä jotka esim. Pvrkim vkset
suuntautuivat
siihen,
että
ämm ät- i |
U a n e a tuooulsisen työväen ««ncnkannalUja. vaalitaistelurahasto, jolla ediste- tässä valtiossa ovat välillisten pa-
ilmestyy Astoria**«, Oregon, joka päivä
I I 1 1 M i l l i t II I I I I I I 1-H-
saanuataiaa.
tään tietoisuuden levittäm istä nii rannu^ten kannalla, ei suinkaan tiin ei pääsisi liian paljon ämmät- |
HHiiMiiif MmHhUktinniiiüi!hiiri«uihnnnHh»iH'»w»'rtk
t tioppinutta työvoimaa.
i t ä ä m is.äan « sekaisesta
H
TO IM IT U SK U N 7A :
hin työläispiireihin, joissa näitä voi yyttää
L Ä N S IP IIR IN P U H U J A N M A T K A
W. N. R E 1V 0
LAL R i M OILANEN
k
uii/
refonnism
iin
pyrkimisestä.
Edelläkerrotuista
syistä
johtui,
W A S H IN G T O N IS S A .
suhteita ei vielä tunneta.
AU O LPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
korkoa lyhyt- tai p itk ä a ik a isista lai
KOIRAT SYÖVÄT OKSENNUK
BULO SYVÄNEN
•
♦ ■«*»> e
HUHTIKUULLA:
L ukuunottam atta joitakin yks- että am m attiliiton työehtosopi
n
oista?
Eiköhän
silloin
y
rite
ttäisi
SENSA,
..................................... 6—7
lainlaadinnalla suosia p a n k k iliik e ttä ? Issaquah
-
mukseen
pyrittiin
saamaan
oppi
verojärjestelm
än
kannattajia,
ei
töver
Venäjän vallankumous-
-N
o
niin,
nyt
on
531:stä
kongressi-|
New
C
astle
............................... » »
m utta kovalle se ottaa.
(T U E COMRADE)
koko lännellä ole revisionismiin lassopimuksia, joissa m ääriteltiin
m iehestä 356 lakim iestä! M itäs ajat- S eattle ..........................................10 11
tapahtumien väärin kallistuvia aineksia ollenkaan. miten m onta oppilasta sai työn- Jo u d u ttu aan valheistaan lujille, telo tte siitä? Tosin lak im iehet y le e n -, Tacoina . . . . .
........ 12—13
Ike organ oi a* f ianiah worker* tn the j
.
« <
western itaies. Ih e only tinm »h daily ia
.. ..
.. .
, v- i i
................,
. , •
• i -
. itä y ty y Ind u strialistin ja Päivälehden sä eivät ole m iesten pahim pia: run- . Lincoln Creek
käsitystä
.28—29
k u n nama vaahtaisteluohjel- * antaja
pitää
kutakin
opinkaynyt-
;
.
the West. Published daily, except Sunuay, i
1 r
¡ju lk isesti p e ru u ttaa se k a ta la ilm ian nen n iistä m uutam ia aika m ukavia ! Raym ond ......
at Aaton*. Ore., by the Western Work- |
............................................
30
inat, eli n. s. välillisten parannus- tä työläistään kohti, minkä ikäi to n s a , e ttä Työm iehen asiam ies Johri elluja. Sam aten eivät hautaantolm it- Tono
men’* fublishtcg Society.
G rays H arbor, 14 p ä iv ä stä a lk aen 12
A NTTI J. P A R IA N , Manager.
ta
ja
tk
a
a
n
ole
juhlallisia
m
uulloin
kuin
\ astikään pidetyssä Oregonin ' ten vaatim ukset laaditaan pääasi- senä oppiin oli tultava, oppi-ajan Niemi olisi C anadan viranom aisia yl
hautajaisissa. Pappienkin olen näh- päivää, jo sta puhuja saa 4 vapaapäi-
Catered a* aecona-cias* mau matter jdiy 1», sosialistipuolueen valtiokonvent-: ailisesti vain vuotta tai korkein- i pituus ja palkat.
E
ttei
oppiin
ly
ttän
y
t
kieltäm
ään
In
d
u
stria
listilta
nyt
n a u rah telev an ja toisinaan k ä y t- , väJL
P uhepäivät saav at g.-harbori-
1912,. at the po»t»iiice at Aatuna, Oicgun,
nnder tke Act of March 3, 1*79.
sienissä on osa — eikä kai vallan taan paria varten kerrallaan ja kellään olisi erikoista halua, ja pääsyn C anadaan. M utta se kleräi- täytyvän kuin ilnio ihm iset. Ja k a ik -1 laiset jä rje s tä ä m ielensä m ukaan 26p.
kiilan tiedäm m e, m itä pankkim iehet
Umotuahiuta 40c patstatuumalta. Kuoleman- m erkityksetönkään osa — edusta puolueen koko varsinainen ohjel- että köyhempien lapset eivät sii levä ja luikerteleva tapa. jolla ne ovat — eiv äth än ne saa n aam aansa
TOI K U K U L L A :
ilmotukset (1.50 kerta ja mniatovarsyiU*
tuon p eruutuksensa tekevät, o r jo
1 3”
m uulloin kuin lainansaannis- VVinlock
(2.00 kerta. Kihlaua-, syntymä- ia aviohit- jista asettunut sille kannalle, että maselitvs
]»}’>}’}' silti melkein hen pyrkisi, asetettiin palkat ta sem m oigenaan varsin kuvaava noiden , u tylyksi
2”
p u h u tta e ssa tahi langenneita mak- V ader • .....................
to-Umotukset 50c kerta, halutaantieto- ja
nimenmuutto-ihnotukact 25c Merta, nanna- puolueohjelmaan ei saisi liittää m uuttum attom ana, niin tunturipa vallisesti oppivuosina alhaisiksi, sa n tarm ileh tien
4—5”
Mt.
Solo
.................
roistouden
ilm aus, i suja karh u tessaan .
tlmotukset (1.50 kerta, aviueru-ilniotukaei
6”
M utta eihän kävisi päinsä uskoa P uolangan hiilillä
(1.00 kerta. Seisovat tlmotukset sopunuk m itään välillisiä parannus vaali koko lailla lapsimaiselta sellainen niin että oppilas ei voinut työl Esim . Päivälehdessä on tuo peruu-
W
oodland
.............
7—8”
•en mukaan.
Satunnaisista limotuksista in uksia.
m aan koko lain laad in taa hautaantoi-
Venäjän vallankumous reformismipelko, joka impossibi- lään tulla toim een; samaa tar- tus näin kuuluva:
9“
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
m ittajille, papeille tai pankkim iehille. L ittle K alam a . . .
kielestä suomennetaan vapaasti.
“ Industrialist!
m ainitsee ^..
Ilwaco
..........................................
11—12
- tapahtum at muka osottavat nyt listeissamme vallitsee, lie ta h to kotti myös pitkä, 6—8 vuotinen
..
K aikkihan olem m e siitä yksim ieliset,
TILA U SH IN N A T
laillisessa num erossaan e ttä ne tie--
kujtenkin nie olem m e a n ta n e e t Deep R iver (P u h u ja tulee, jos osasto
( selvästi, että välilliset parannuk- vat pysytellä "selvällä reitillä' oppiaika.
Y hdysvaiioiasa ja Cauadasaa:
Oppiin oli astuttava <l,Ot’,x]° ta- SPn,
I a l ° kan,g a8 Y hdvsvaltain kongressin joutua koko- katsoo voivansa jä rje s tä ä puhetilai-
Yksi vuosikerta. .(4.00
6 kuukautta .(3.25
n lakimieBter t a ita a n . Mitä sillä suoden.)
5« set sosialistipuolueen ohjelm assa „¡¡n ehdottom asti, että eivät us- mvös mahdollisimman nuoreni. ol, lä h e ttä n y t ehdolle, koskevat Ien-
3 kuukautta......... (1.3»
1 kuukausi.
Suomeen ja muualle ulkomaille:
den ilm iantoa (a n a d a s s a . joissa mai-
ta rk o te ttu ja m ika siit& on ollut I S. s. o sasto t!
V alm istakaa toveri
(3.50
ovat
ei
ainoastaan
tarpeettom
ia,
kalla liikahtaa paikaltaan, peläten T yönantajat yleensä olivat haluk n lttlta ilm iannon tek ijän ä Tyom ienen i seu rau
Yksi vuosikerta. .(0.50
6 kuukautta
k sen a? Ehkäpä saam m e siitä i H autam äelle niin hyvä puhetilaisuus
: m utta vaarallisiakin.
SUBSCRIPTION RATES:
joutuvansa silloin heti karikkoon kaat tekemään am m attiliittojen asiam ies John Niemi, ovat laillisesti hiukan a a v istu sta tark a ste le m a lla tu-i kuin m ahdollista, ilinottam alla Jo
In tat Uaitca State* *nd Canada
Täm ä aito impossibilistinen o h Ja sellaisen paikallaan pysyttele kanssa näitä oppilassopim uksia, 5 P erättöm ät koska lehti ei voi vas- ,overo-i akla joka koskee m elkeinpä Min aikaseen, e ttä kaikki voivat jär-
One year.......... (4.U0
Six months........... (2.25
r t tee (Booths. .(1.35
One month................. 5b
M istaa e ttä John Niemi oli- kaikkien
kalkkien m
meldÄn
kukkaroarnm
i J e s tä l asia
eidän kukkaroam
m P.
e
x-u n sa « siten,
, , e tte
.. i kukaan
jelma tai sanoisiko sitä houreek- vän joukon sitä sitte pitäisi p a r sdlä heille siten tuli myös etuj . talseksi
si käynyt kantelua tekem ässä.
“Tuloverolaki on arv o tu k sellisin la-j v° l sy y ttää m uita kuin itse ä än , jos
Kun me, luottaen . sam
si, ei ole suinkaan mitään uutta. na toimeen vallankum ous! Epäi- Kun näet am m attityöläisiä oli
u aan tiedonan-
ir
kitekele m itä ikinä on säädetty. Täs- i ei saavu kuulem aan. J ä rje s tä k ä ä il-
Kaksi mailmaa
toon, m ainitsim m e lehtem m e 15 t : n gg maa8Ra ei ole ainoatakaan laki- ' tam ia, jos ei useam m aksi, niin yli-
\ ällän väärin on selittää, että ! ¡emmepä pahoin, jos he uskaltai- vaan rajoitettu m äärä olemassa, num erossa siitä sen Työm iehen v n t-, mjestk pj virka- tai liikem iestä, jo- deksi illaksi, sillä toveri H a u ta m ä e n
\
enäjän vallankumous on loih sivat sulien ryhtyä niissäkään ei voinut, vaikka elinkeinovapaus taitun johdosta, e ttä Päivälehden toi-
kä sittä isi m itä sillä oikeastaan , laista puh u jaa e tte ole ain a tllalsuu-
\\ ilhelm Liebknecht on kerran
m itta ja olisi ollut tuon kantelun toki- ta rk o te ta a n
R ah am in isteristä en le- d essa saam aan yhdeksi ohjelm an
'
V
tinut
esille
sellaisen
ajatuksen,
vallitsikin,
sivultapäin
ilmestyä
suhteissa, jiiissa ' enäjän toverit,
lausunut: Y hteiskunnassa seisoa
jänä, ja m oiteiram e e ttä Ilkeämieli- vlttän y t mlijOania len to k irjasia ja 4 0 .1 su o ritta ja k si.
T iedäm m e hyvin, et-
teollisuus} rittäjiä,
sillä stjsii ja valheellisesti m ennään syyt- 0(>n m in uuttlm iestä on puhunut teat- tä m eitä k y n itään y h ten ään , m u tta
vastakkain kaksi m ailm aa: köv vaikka nämä edustajat siten se- joiden taistelusta he muka innos uusia
tiimiä soim aam aan tekoihin, joihin te re j88a ja m uissa julkisissa kokous- i m eidän on kulujen edessä seisotta-
hien tuailma ja rikkaiden mailina, liitävät. 1 )reg«»nissa on sellainen tuksensa ovat saaneet, olivat pa heille ei am m attitaitoista työvoi heillä
ei ole m itään osaa. kerroim m e paikolssa valaistakseen sen s a la l s u u k - va> Jotka jo olem m e a s ia s ta kuusalla.
maa riittänyt. Siten heidän on m yöskin luullusta Mr. Niemen osalli siä, ja kuitenkin voi huoleti lyodä-A Toveruudella, W ash. Suom. \ aitio-
kotettuja sen tekemään.
sortajien mailina ja sorrettujen ajatus ollut esillä jo vuosia.
Mikä on uutta tässä, on se, et
vetoa. e ttä sadat tu h annet rehelliset kom itea.
Ei reformien hyväksyminen nistui saada alallaan ikäänkuin suudesta ilm iantoon.
mailina, kapitalismin mailina i t
KirjoHiksemm e johdosta vaati Mr ; kan salaiset voivat joutua tekem isiin
lltam atu lo t tu lev at L än sip iirin agi-
tä
niiniä
välillisten
parannusten
välillisinä ’p arannuksina, vaan toi m onopoliasem ana pystyivät sen Niemi m eitä p eru u ttam aan sanotun , viranonialsten kanssa, kun eivät ole i tatsionikassaan.
sosialismin mailina — kaksi mad-
itiaa jotka eivät voi ikuisesti sei- vastustajat eiv ät ole oppineet mi m intansa niihin rajottam inen. av ulla jiitämään tuotteittensa hin uutisen, m ikäli siinä hänen nim eään ky,,nneet ym m ärtäm ään tuota lakia,;
on m ainittu. Sen saatam m ekin
j voi(jak sen sa ilm ottaa tulonsa oikein, i O r e t T O T l i n ^ O ^ i i l l i ^ t i o i i n -
tvlsistvitää tvoväenliikkeVn "k u nat mieleisinään.
soa vastakkain, vaan joista joko tään enää vuosikausiin.
telidä, kun se lähde, jonka m ukaani “Täm än tuloverolain ovat laatin eet f
®
\ enäjän vallankumous on näh mouksellisen kärjen.
Meille on
Niemen
ja
m
uiden
osallisuudesta
lailliseen
voim
aansa
sa
a
tta
n
e
e
t
toisen tai toisen täyt}} sortua,
lueen ohjelma
K ehitystä ei mikään voi km
huim m e .on ju liste ttu laillisesti Pp' ; lakim iehet.
Se
on
suurem m oisin
tävästi vienyt heiltä senkin va kyllä selitetty lukuisia kertoja, e t
jattäakseen tilan toiselle.
telikään estää. \ hä täydellisem rättom äksi.
ehdotus
ila k ite k e le m itä ikinä lie keksitty tai
Tarkastellessam m e nykyään Ii luin tv övaenliikeen tehtävien kä tä esim. sosialistien epäonnistu pi työnjako tekee amm attiopin jo K ärd essään m eille a sia sta Puhu- kyhätty lakim iegten tien io itten lis ä ä -!
---------------
m assa, sanoi Mr. Niemi e ttä hän ei E iseksl Minua h ä v e ttä ä y rittä ä k ä än
doja, havaitsemme että Eieh sitystä, mitä heillä joskus mah- niinen aikeissaan sodan estäm i ko tarpeettom aksi taikka sitten ole
liioin Työm iehen toim itukselle a rv a (a sen
rah a m ää rä n su u ru u tta ,'
I Laadittu konventsionissa. 30
Kun \ ena seksi iohtui siitä, että Saksan so
kneehtin sanat nyt jos koskaan dtdlisesti on ollut.
saattaa kussakin amm atissa opin k ertonut e ttä Päivälehden to im itta ja , m jnka ym m älle jo u tu n eet k a n sa la i-' —31 p :nä maalisk. »a päätetty
pitävät paikkansa.
Tosiasiassa E1" työväestö oli tapahtum ien sialistien ohjelm istossa oli välil niin erikoistetuksi, että uusaikai olisi ollut ilm iantajana,
oli h ä n ! #et saay at m akgaa ia k lm ,e hiHe neu- alistaa jäsenistön äänestettäväk-
m
ain.nnut
tav
an
n
een
sa
lä
h
a
u
ja okj eista täm än lain noudat I
välillisten v a a tim n - te n s - i t-,
ei löydy enään muita kuin kaksi 'aiheinen pakottam ana pakotvtt.i lisiä vaatimuksia. Mutta sekään nen ammatiity» »Iäinen ei enää to im ittajan M ichiganin Soossa le (ei h d ( e a-
taniisekp.
Tuloverolaki on tehnyt
allin, ten vaatim ustensa ta-
puoluetta — porvaristo ja ty ö v ä-! <>«am aa» vallan käsiinsä, estääk- ei tunnu todenm ukaiselta ollen
hallitsemaan
kuin
m
urto-
n,
a
dan);
josta
T>
'ömi(1hen
to im itta ja t ' n,aanime lakim iesten paratiisik si.
p y s ty
O REG O N IN S O S IA L IS T I-
estö. Ei «de enään m uuta kuin seen porvarit pääsem ästä «aitaan, kaan. Jos välilliset vaatimukset osaa am m attialaltaan. Työläises sitten tapansa m ukaan tek iv ät Ilkeä | ..M issa ja k en «nkä toim esta tuo la
m ielisen viittailunsa.
kj Qn sen a isekgi k y h ätty ? E dustaja-
PU O L U E .
yhtynyt porvaristo ja sitä v a sta s-, kun valtaistuin kukistui yhtäk niin välttäm ättä tekisivät toim in
tä on tullut osatyoläinen. Am Kun näin ei ole voitu to distaa e ttä huoneen suostuntavaliokunnassa. jon
Tarkotus.
Mr. Niemi on ollut ilm iantajana, jää ka 2 1 :stä jä se n e stä 18 on lakim iestä.
sa kaikki kokenut työväenluokka. kiä, niin vedetään siitä nyt viit nan ja vallansaannin m ahdotto m attiliittojen sulkeniinenkaan ei teko
jonkin muun Työm iehen edusta- i
s i t r t a r k ä s t e l f ja hyvin vä- , XaiKkien rikkauksien tuotanto-
että maksi, ìi'in mitähän olisi jälella
Käydään vakavaa ' luokkataiste- akkia sellainen johtopäät,
näissä uusissa oloissa voi onnis jau syyksi, silla en g lan n in k ielisten , hän nunJtteii genaatin ra h a .agiain va. |a iak« »lähteiden ja -välineiden
lua, taistelua harvainvallan Ja missään maassa «m tu rh a a y rittä ä porvaripuolueista, joiden ohjel tua. 'Kilpailevia työnantajia en sanom alehtien uutisten m ukaan on . uoknnta. jonka 17:stä jäse n e stä 15 en yhteiselle omisi ukselle ja kan-
kansanvallan välillä. Porvaristo saada työveästolk untaan paran misto on pelkkää ref« »rmismia. tisten rinnalle voi helposti ilmes siellä käyty asiasta viranom aisille pu- | a k inije stä : ja vihdoin sen sääti laik- sanvaltaiselle hallinnolle sekä kö-
hum assa. silla tuulesta «ivat muun- gi Y hdysvaltain kongressi, jonka 531:
yhteiskunnan lnndvdksi kävt
on Uklmlest u Ette-! t
, unna> h ' '»<1} d k s i k ä y t-
vieläpä aivan arvotonta. Ja kui tyä. silla näillä on nyt tilaisuus kieliset sanom alehdet ole voineet uu- Rtä jäRene.qtÄ
selittää nvt jo julkisestikin tais- >'’^>i.i em un vallanhumouks«
listaa n siep ata.”
»
hän saaue halvausla tuota a ja te lle s -; ta n .11^ llc , h c r i’\ t,,v a n ' llteiskun-
o liv a tp a tenkin työläiset menevät refor-
,
•
i
•
_/,•
lopullista
tapahtum
ista,
televansa sösialidcm oxratiaa \ a s -
1
1
saada työhön työvoimaa, joka e-
L ehti siis vain "laillisesti' peruut- 8 an n e?’>
tajarjesU lm an luominen,
x i
• sosia- maan sisäiset suhteet sitte mm misniin perässä, kuten ainakin
taan, nujertaakseen
sen. ja
Ohjelma.
rikoistehtäv iin.-ä <>n pian täydelli taa. m itä se ei voi “ vastaiseksi" to- H arieyn tuum at täm än asian a u tta -j
nälkäiset, )« »tila . on leivanniuru- sesti oppinut.
deta. niin. Niemen o sallisu u tta
j m iseksi e iv ä t m eitä liikuta. M utta
O r e g o n in -osiali^tipuolue. ¡al
lidem okratia ei ole koskaan sa ¡kalaiset taliansa.
i
1 yov äen liik k een
v a.laiiKiimo-!
näbtiivissaan.
aan. ainoastaan sentähden e ttä se nn tässä lakim ieliiä koskevassa a rv o s te - 1 lven vakuuttaen
noudattavansa
lannut sitä, että se taistelee kapi
I y o v a e n am m attiliittojen on i nyt l a i l l i s e s t i
siilien pakotet- |ussaan hän ep äilem ättä on melkoi-1 kansainvälisen sosialismin peri
talism in hirm uvaltaa vastaan.
n k sd ,incn Paa’" äärä
’i n k a a n
tä v tv n y t a u k aista p o r tt in s a jä itu. Itse tu o ta vaihetta ei se suostu 8es8a m äärin oikeansa. Eihän siltä aatteita, taittaa työväenluokalle
Kummanko sitten noista kau kärsi siitä, jos se koettaa kajiit.v-
Oppiîaskysymykset
»tt-aa jäsenyyteen oppilaitaan »a peruuttam aan, vaan koettaa sitä ly- ole m onta päivää, kun erä s täk äläh ¡ O r e g o n i s s a s e u r a a v a n o h je lm a n
desta mailmasta «m taistelussa listisen järjestelm än vallitessa
työehtosopimuk
put\(»laistaan osak si sentähden | kata “jonkin muun Työm iehen c d u s -;nen lakim ies m uutam assa paikkakun- ja periaatejulistuksen:
saada työläiset mahdollisimman
Sosialistipuolue on ainoa työ
sorruttava ?
laja n syyksi".
Ja luikertelunsa ee tam m e porvarilelidessa se litti:
sessa
että muussa tapauksessa näistä I peru staa sille vankalle pohjalle, että
taistelttkyky
isiksi,
hankkimalla
väenluokan
etuja ajava jxdiitti-
J
Og
m
ies
a
n
ta
a
toiselle
appelsiinin,
Alkeellis¡tumankin oikeustajun
voisi tulla työtaistelun sattuessa “tuulesta eivät m uunkieliset sanoma- hän vain sanoo: “saat tuosta appcl- nen järjestö. Kaikki m uut po
niiden
elinehtoihin
niin
paljon,
pa
nan mukaan se mailina joka o:t
Oppilaskysym yksen järjestäm i työnantajalle tyonhäluisia, osaksi lehdet ole voineet Uotistaan s ie p a ta " .! siinin "; m utta jos sam a asia anne- liittiset puolueet, kutsukootpa ne
tuom ittu sortum aan, on p«>r\;t- rannuksia kuin suinkin voidaan
I ‘äinvast«»in on siten nen on yksi niitä asioita, jotka sentähden. että käsitys am m atti E irä th ä n ne kaverit muka pidä tapoi- taan lakim iehen kirjallisesti (ehta- itseään dem okraatti-, repuhlikaa-
riston inailma. tuo sortajien ja saada.
yhdistysliikkeestä on laajennut . n;ftm tem m ata uu p siaan t u i ’esta! , väksi, niin tuo y k sin k ertain en lause : ’li-, lojalisti-, rauhan- tai kansal-
kaikenlaista kurjuutta yhteiskun laita, että jos sallitaan kapitalis-j kuuluvat työehtosopim usten pil
M utta tässä tapauksessa niiden ei ; saa seuraavan muodon: “ Minä alle-1 hspuolueiksi. puolueettom ien lii
lien m äärätä kaikissa tapauksissa , riin. Asian m erkityksen vuoksi «m tultu huomaamaan, että s e t ’ edes tarv in n u t ottaa sitä varsin tuu k irjo tta n u t, (täysi niini ja osote), t ä - j t ° k s i tai miksi tahansa, edusta-
taan levittävän luokan mailma.
Esim. näinä kirottuina sotavuo sii.cn kuin ne haluavat, niin t\o - kiinnLetti.köön siihen tässä hno- av u lla on jia.atme a \ a al • ie a ’ jestai kun k e rra n P äivälehden to im it-¡ten annan, siirrän ja luovutan sinul- vat muodossa taikka toisessa
t}',»laisten taloudellisia tilaa.
taja on liikkunut niin likellä C a n ? -|ie> (täysi nimi ja osote). kaikki ylei- kansainvälisen kapitalism in kiir
sina. on tuo luokka leikitellyi kan väestö vajoaa äärimmäiseen kur 1 miota.
< )ppilaskysymys esiintyy n v U d a n raja a kuin Y hdysvaltain puolei- set ja e rity ise t om istus- tai nautinto- ii a s a a 1 i s i u s j >y yt e i t ä .
ollen
kaikkia
o
ik
eu
k
si.';
O
tettakoon
ensinnä
puheekA
san pohjattom illa kärsimyksillä. J untcen’
.
.. .
. i
Nykyinen y hteiskuntajärjesicl-
siis toisessa valossa kuin ennen. sessa Soossa, ja kun rosvo M ustonen oikeuteni, kiinnitys- tai etuoikeuteni
vailla
kuten
kuljeksiva
työväestö
j oppilassopitnukset.
Työläinen ei kykene valmista-
on
vapaalla
jalalla
C
anadan
r
a
ju
in
,
yhteen
appelsiiniin,
sen
kuoreen,
nah-j
ntä
perustuu siihen, että kapit. i-
Tekniikan kehitys ja t\olijako Ennen koetettiin suojella oppi-
• " arvoja i lunastam aan enaa ia
miaan
' rvv<vkövhälistö jo useassa ta -'
,
.
, x-, • .
, {sisällä, vieläpä hyvissä v ä le issi sikä- kaan. m ehuun, sisukseen eli lihaan, j hstiluokka
om istaa elantoväli
am m attilaisten e laisten viranom aisten ja tiety sti nivus
..
¡asettavat opj»ilaskysvm\ksen mei- lassopimtiksilla
juuri nimeksikään, joten kurjuus P«ilikse>sa on.
1
siem eniin ja kaikkiin niihin kuulu-1 ncet, sen kautta pitäen orjuudes-
osialidemokratiseii dän päivinämme t«»i>ecn valoo»i linehtoja. nyt t} osopimu<\.sts - 1
k an n attav aln
leh tirep aleitten vjin oikeuksiin ja etuihin, ollen m a i- 1 sa työväenluokkaa, jonka työllä
ja hätä kasvaa työläisluokan kes-
vnaJan
oppilassopimus
tähtää
oppilaiden
!
kansga.
nitiilia tämän appelsiinin vastannet-; a in o a sta a n rik k a u d e t tu o te ta a n ,
kuin
emien.
Am
m
attikuntala.-
kuudcäsa äärimmilleen.
M utta liikkccn '''’."-'’.nasta e. p u n tti
taialla ilm an m inua enem pää kuule-
S e u ra u k se n a tä s tä oh n y k y ises-
jos ivöm iehet uskaltavat ilmaista suinkaan välillisiä pata,n,usvaa toksen aikana kuului oppilaslai omien etujen parantam ista.
T ältä k a n n a lta a sia ta k a ts e lle t! M£,D' N PORMESTARI HARLEY niatta valta purra, leikata, imeä ta - p ä yhteiskunnassa sovittam aton,
t . o oleellisena osana silloiseen te
tvvtvinätt.nnvvttään palkka-, v. - tmu.ksia, m utta järjetöntähän
on
työväenjäriestöjen vastaisina- ' a. C a X, « m ., . \ | » i» Z
‘«voin syödä se tahiHuovut- ; ; . ’n,, . “kkataislcllinai
-» ' r i p
• .• • .' . .?:*
«i *« ■ ¡o •' ■ ■ > i • H»
.
, , »’»H-nevä vasta-
olliseen elämään, la vielä m t-
by » rc tio n i ‘> o f th e A c t o f O c i. 6 th , t*? i7 J taa.
se kolm annelle henkilölle tah i k o h t a i s u u s , n iid e n välillä, j o tk a
m. olojansa vastaan, niin u - u t li-i ollut vallankumouksen meis-
taa porvaristo hurttansa heidän I kc’' >a alk aa n iistä, M u tta sitte nutaktuurien aikakaudella «p p ’- kin aikoina kiinnitettävä huomio on eläm änhaluinen, eteenpäin pyrki-1 henkilöille. jeHo kuorineen, nahkoi- t u o t t a v a t , v a a n e iv ä t o m is t a , ia
laslaitos katsottiin välttäm ätlo- oppilaskysyni'kseen ja koetetta vä ja näköjään hanska mies. S itte ¡neen. m ehuineen eli likoilleen ja »ie- n iid e n , j o t k a o m i s t a v a t , v a a n ci-
niskaansa. Ja työväenluokan täy- • kin lävtvv sielläkin alkaa olojen
ei hän viih-1
viiho nienineeu
nienineen tah i ilman niitä, huolim at- vät
v;
tuota.
’korjaaminen asteettani, sillä yh- i mäksi. \ arsinainen tehdasteolli- va o lo t itiin järjestää, e t t ä o p p ’ - kieltolain voim aantultua .ei
tvv huokailla raskaan ikeensä ai-
laslaitoksesta
olisi
livötvä
oppi-
tyuyt
ta
s
s
i
valtiossa,
vaan
m
uitten
ta
m
istään
tä
tä
ennen
tehdystä
tai
i
lam
a \ a *»taki »Iltaisiin* voidaan
Ia. M
M utta
utta porvaristo
porvarisi,, niittää
la.
niittää r nm -1<'«"’> rysäyksellä sv ,-i käy päii.-ism is ci enää oppilaita varsina,- k iille itselleen ia muille tvöläisil- suurpolitikoitsijain tavoin oleskelee täm än jälkeen te h tä v ä stä tai m uuten l a i s t a a a in o a s t a a n vapnuttam al-
säästi kultaa. 'Työväenluokan l^. sä, vaikka köyhälistö onkin vai- -esti tarvinnut, m utta kun teh-
W ashing.tonissa. D. C. Syvällisillä it- ; sy ntyneestä tai vastedes syntyvästä a» t y ö v ä e n l u o k k a o m is t a v a n lu o -
lassa. Tosin siinä ei enää tai | dasherrat huomasivat mikä hyöty le. Sentähden tulee työehtosopi setutkirauksilla hän on siellä saanut yhdestä ta i useam m asta a sia k irja sta , kan vallasta m uiittam alla tuotan-,
kipisarat ia kyynelhelmet m uut
muksissa saada oppilaille m äärä selville, e ttä hänelläkin on yksi omi-1 sopim uksesta tai m uista asiap ap ereis-j t<>välineet yhteiseksi om aisuudek-
tuvat kultam öhkäleiksi joilla por vita m itään erikoista ohjelm aa,; heillä on oppilasten pitämisestä,
tyksi eri oppivuosina, joka ei saa naisuus, jonka nojalla hän olisi an»- ta. olkoot ne m itä laatua tah an sa ja 1 si, koko yhteiskunnan y hteisesti
varisto tävttää kassakirstunsa. edellyttäen että ty ö v äe stö t valta sitenhäu he saivat halpaa ja alis-
Työväenluok-ka cm viime v u o s in a '" "
" " " ' " uri ctta l’" r ««'•»’*’» työvoimaa, niin hekin olla tarpeettom an pitkä, riittävä t iin sovelias ja tarpeellinen kongres- vaikka kuinka v astak k aiset tälle nyt ; käytettäviksi ja k a n s a n i a l t a i s e s t i
sintieheksi. A rvatkaapa«, m ikä emi- tekem älleni lahjotus-, siirto- ja luovu- hallittaviksi.
(»hiottanut jokaiselle maalle s u u - lvaris" ' ei taloudellisella m aluHl-, puolestaan sila koettivat pon- palkka, niin että viimeisellä oppi
I lallituskoneisto on olem assa
naisuus se on? — H än e i o l e laki- tu sk irja lle .”
ren joukon m iljonäärejä. M u tta !1”” " k.'k“ "' '’" « ’kaad asett-, litta a . Sutä on ollut seuraukse- vuodella m aksettava palkka on jo
vain
säilyttääkseen ja jatk aak
mies!
itse on se vajonnut entistä pöh-
s' " toimenpiteille, na e,ta elmkeinovapauden jal- vhtä suuri kuin työehtosopim uk-1 Koska useim m at m eistä m uistakin
Neuvokas nainen.
seen
kapitalistista
luokka-
I ä ovat siinä onnellisessa asem assa, et-
G ibraltarin piirityksen aikana
jattom am paan kurjuuteen. Sen !
"elia,nen e, se ole edes \
: keenkm lam saadannossa on oppi- sen määräämä alinpalkka.
hallintoa turvaam a.la kajdtalisti-
| näjällä. puhum attakaan muism laslaitos m uistettu ja sitä järje.s mä siksi, että työnantaja ei tulisi veivät ole lakim iehiä, on ilahuttava- 1TS2 saapui A rtoista kreivi tark astu s- lu o k a lle yksinoikeuden työläisiltä
vaimojen ja lesten poskipäiltä on
houkutelluksi pitämään liian pal ta nähdä, niillä tavoin H arley todis- i m atkalle' Rocheen. Ju u ri kun kreivi . r ii s te tt y } n r i k k a u t e e n . S ik s i tv o -
kadonnut viimeinenkin puna ja maista. joissa köyhälistön käxdssa tettv.
ei ole m inkäänlaista valtaa.
j Työväen am m attiyhdistysliik jon onpilaita huokean tvövoiman telee itsensä — ja sam alla m eidän yhdessä E rillonin h e rttu an katissa ; Iäisten täyt} v tietoisesti jä rje s t' a
repale lyö toista repaletta korval
kin — kelpaavaisuutem m e Yhdysval- ta rk a sti rintam aa, lensi heidän ylit- taloudellisesti ja poliittisesti väl-
Tämän \ tttitisvssa Vapussa «m Ace^sä on oi>;>ilask\symys näytel- vuoksi.
. , , ,
tain kongressiin.
Näin hän kirjot- sensä pommi, pudoten lähellä o le v a n ! lottaakseen halJitiisvaTtau, kattsal-
le. Laajoissa piireissä tunkeutuu
bolshevikien ! lvt mv »s m erkittävää osaa. Yä-
Oppilatden su o je lu ja ko.-r.e a L taa ra k kaim m illc astorialaisilleen t a r - 1 kasarm in viereen, jossa istui e r ä s . lisesti ja paikallisesti, jotta halli-
heidän kurjiin äsum uksiinsa ,,ä!-'
! virvetusjuom ia m yyskentelevä nainen • ( u s v a l ta v o id a a n m u u t t a a s»»rto-
ka. tuo vieras kaikista kamalin, nlijelma. j a - i i n ä • ,n "v älillisiä p i - ’ teen aikaanhan saatiin työväki m ääräykset o v a t so p im u k sissa ' j k e tc tu ssa “läh e ty sk irja ssa ” :
rikoisesti
m
uistettavat.
Ulin
että
j
“Ajatelkaapas,
että
Y
hdysvaltain
T-allä vaim olla oli sylissään lapsi jota
Tosin porvaristo koettaa nälkäi rantiusvaatim uksia" laajanlainen uskomaan sitä taloustieteilijäni n u o r ta r u u m i s ta ei a lk u u n s a t u r - , senaatin ja edustajahuoneen 5 3 1 :s tä |h ä n parhaillaan syötteli m aitopullos- keinosta vapautuskeinoksi.
Ne <>!o-tthteet. joissa rikkauk
sille joukoille tyrkyttää jäkäliä sarja. Siellä on paljon sellaista.
cm
• * ,,(-- ^r«T»i1-jcten t v e - 1 Jai;pnPS,ä °h si 356 hautaantoim itta-1 (a; m ul| a hnti hän pani lapsen pois. sia tuotetaan nvkviscssä vhtci-
m d ic l. ^IriSl tlJiCC OOtHläStCn
C .
l i ia n m a ic t t o
r ti ? V h a n f n
n
leivän asemania, m utta se e i i " * ”
“ P15’
suurta iloa mukanaan tuo. S o ta -1.’”1" " orcpomlatstllc. nnposs.b.1. -
rosvon» jatkuu edelleen, » l i n u r - i flil” "taotan,»ollmcn ase-
)"k”
vel" c" m 'c " '
vetuottaiat keinotttlevat kan-
te tuota, teen toisen kysym yksen:
Monet
näk iv ät
vainion luokan kaikkien osien
eduille.
le:s- vähemmän kunkin tvöläisen osal- kentely erikoisesti m ääriteltävä, “A jatelkaa?, e ttä nuo 356 olisivat., vaarnsta.
kuvituksissa
kangertaa,
on vleis
..
.
. .
.. i _
. . . .
..
.
.............
san nälällä ja työväenluokan kur
kaikki santaan kirkkokun- « ^ t y o n . A rtotsm kreivi m yönsi ha- Siksi työväestö voi paasta va
juus kasvaa päivä päivältä, ja piit teisesti melkein satna \ ena-i le. Tämä ovela väite antoi sitte niin että tapaturm avaara välttyi pappeja,
laan
kuuluvia
-
olisikohan te i ll ä ‘"elle palkinnoksi 500 frangin vuotui paaksi ainoaltaan omalla toim in
iällä kuin Oregonissakin, kum pi-j erikoisen suunnan eri maide l si. TeollisuustyÖläisten äm m ät-
silloin su u rta k a an toivoa saada ryyp i seit eläkkeen ja h e rttu a lah jo tti hä nallaan : niiupa me jyrkästi vas
samaan aikaan liittoutuu porva
am m attiyhdistysliik - tikuntoisuuden lisäämiseksi ja te pyä suuhunne Y hdysvaltain rajojen j nelle kallisarvoisen sorm uksen,
tustam m e kaikkia muita poliitti
risto työväestöä vastaan, sosialt- kin ollen pääasiallisesti tnaanvil- työläisten
. . .
ollisuuden edistämiseksi tulee so sisällä, tah i pö läy ttää sik arin savu-
keelle.
Muodostui
puhtaita
am
jely-sntaa.
sia puolueita, olkootpa ne tu n
demokratiaa vastaan!
ja.» käydä te a tte rissa , pyörähtää ta n s
Turvassa ovat kaikin.
pimuksessa
säätää
miten
oppilas
m
attiliittoja.
joiden
jäseniksi
ei
nustetusti kapitalistisia tai muka
Surullisinta koko jutussa on se,
sin pyörteissä tai edes silloin tä l
Tulevassakin
vaalitaistelussa
(True translation filed with the PoMWarte
ta
on
opetettava
ammatissa
i
t
Me nim eno
löin hienosti kirota? V iivyteltäisiin- at A-toria. Orr.. April 2, I91S. a- rrtpit’-ed tyoväenptiolucita.
tulee esiintymään vastakkai t että aina tahdotaan sekottaa tot- vät päässeet muut kuin am m atti
by »ection 19 of the Act of Oct. 6th, 1917 ) maan painostamme niinkutsuttu-
kö
siellä
silloin
ainoatakaan»
lakieh
vain kaksi" m ailm aa: porvarini , >*iitsa työväenliikkeen T » p u lliset opin suorittaneet työläiset. Kaik miten hänelle on annettava yleis dotusta. jo sta jollain tavoin koituisi San F ranciscossa ilmestyvät lehdet j jen työväenpuolueiden turmiolli-
nen j i työväestön mailma. Työ- j tarkotukset ja sen siv u teittä'ät. ki am m attiin kuuluvat aputyöläi tä sivistystä. Tähän suuntaan lisätuloja papeille? E iköhän sieltä jolkascvat United P ressin s th k ö s a b o -' suutta, ko>»ka ne 'a iu yrittävät
alkaisi sa ta a lakeja, jotka pakottaisi-
. . .
, ,
’ ........... ,
... ' "
.
väestön laajat joukot ovat saa i Jos me esim. selittäisimme, että set ia oppilaat jätettiin liiton ul käyvät m ääräykset ovat tiusaikai- \a t m eidät joka Ikisen niin mies- man ■)os,sa »ansinntam an tau sta lla j johtaa kum oukselliset aattet ka-
M utta siitä huoli sissa työväeniiittojen työehtoso kuin naixspuolisen lurjuksen lu p aa-
aa :ty, fskennelieitten Sm ith-opistou tyttö- pitali-tien kanaviin.
tavat tietoisiksi siitä, että heidän | tällä reiormiohjemalla päästään kopuolelle.
.jet; ystäville ja sukulaisille ilmotc-j
K aikki m u u t p o liittise t punin
m aan toisem m e kirkossa?
pimuksissa.
Kokemus
on
»^ot
m
atta
liitto
pyrki
työnantajainsa
on kannettava kortensa y h tei-: kerran täydellisesti 'a lta an , tar-
“
T
aikka
vielä
yksi
esim
erkki.
L
»
'
)aa
n
,
ctta
tytöt
on
s
a
a
te
ta
v
a
rm
a
a
n
«
c
e
t
kannattavat kurjuutta sor-
tanut
tvöväen
pyrkimykset
op-
seen kekoon, ja että se voi t a - ! ' asem atta ajatellakaan m itään kanssa järjestäm ään oppilas,iloja,
nuo 356 olisivat pankklm iehia — ulin,!
turvaan
—
ja
ne
lehm
ätkin,
joista
heiton,
alennusta ja orjuutta työvä-
pahtua '«iin äänestäm ällä sosh- ’muuta, niin^tlloin olisi syytä aja ei puinkaan oppilaiden itsensä j pilasolojen järjestelyssä otk eaan . pyhan punavarpaisen profeetan tti- tu o re tta m aitoa saav at, on p elastettu . ’ önluokalle.
Niitä
kannattava
m essi, paljonkohan saisitte maksaa
listipuoiueen ehdokkaita.
tetla että emme ollenkaan tahdo tahden, vaan am m attiliiton ja sen tähtääviksi. — M.
TOVERI
F
MAILMANKATSOMUKSIA
Järjestömme asioita Ì