Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 1, 1918)
A# 1 TOVERI L . " " No. 76 hevosta. ' M inulla ! 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - 0 0 OOOOOOOO OOOOOO epäjärjestyksellisessä j suntioissa yhä uusitaan ja kor- s: sanoi p id ättäen sity k ^ llä tulla laiksi. 38 tu h a t mämme keinot kunniassa ja koe pahdtt on aika vireä hevonen." Todellisuudessa kut L ääkäri nousi ra tta ille , ja p astn .i Í KANSANKIRJEITÄ + ta nimeä riittää, m utta satatu h at tam m e niitä parhaam m e mukaan joukkojen nousussa tkeihäinee«fj jatllaan. L la m a saomalkisen t/ö r le n llnenkannattaj*. ta olisi paljoa parempi, sillä en terästää —■ vaikkapa niitä k äyt ia viikatteilleen, kuten sen var-i tenkin vanha taloudellinen jät- a jo i edelleen. M utta hetken kulut j O O O O O OOOOOOÒO OOOOOOOOOOO Uoxatyy Astori as»«, Oregon, joka päivä tinen kokemus on osottanut, että täessämme tulisimmekin hiihtä haisef profeetat ajattelivat. Sei- jestelm ä on palamassa tuhaksi tua hevonen pillastui, ra tta a t k a a f i - il sunnuntaina. vat ja m olem m at ra tta illa olleet jo u -: 3 II CALIFORNIA laisella olisi ollut sangen pieni ja se aika on lähenemässä, jolloin valtion virkailijoilla on irtipää- mään vanhoja latuja. Sosiali TO IM ITU SK U N TA : tl hi tu iv at m aantienojaan. W. N. REIVO ’ LAURI MOILANEN semätön halu hylätä m ahdolli dem okratian korkeat periaatteet m erkitys, eikä se olisi voinut hei- vanhan yhteisikuntajärejstelm än A D O LPH SALMI A. B. MÄKELÄ T ohtori kömpi jaloilleen ja tu n n u .--', SULO SYVÄNEN perustus syttyy tuleen." SAN FR A N C ISC O simman paljon allekirjotuksia, on se loistava Betlehemin tähti, lauttaa mailmaa radaltaan. tellessaan ru u m iste .n . ol i o hän kuin “Sisäisen jännityksensä takia A anha taloudellinen järjestel- I. W . W : Iäisiä vangittu. Lii- sillä nämä “kansanpalvelijat” te- jonka viittausten mukaan kan- ka pahoin loukkaantunut, aikoi sad a TOVERI ton huoneustossa Kolm annella (T U E COMRADE) kevät etupäässä kaikkensa e s - ! uuttaa edelleenkin toimia. l u - ovat kansakunnat tulleet kuti- mä on luhistum assa, se polttaa tella pappia: M itä te a ja tte le tte , kuu pyydätte . k a d u lla v a n g it ti i n 16 I. \ \ . \V . Tke organ oi ie finnish workers in tke tääkseen työväestön saamasöt ' >ia asiamme edistämiskeinoja hy miksi ja mielettömiksi, vanhan i itse itsensä. Alutta harhakäsi- »Vesien states. The only fin n ish daily u» . . . . . . . minua tuom m oisen hevosen kyytiin?’ . j ä s e n t ä , s v y t ä ei o le i l m o i t e t t u viimeisimpäin tvstä on luulla, etä sitä ei olisi the West. Published daily, except Sunday, kahdeksan tunnin tVOpaiValaklS. väksymme sikäli kuin näemme ne asiainjärjestyksen ••Niin. nähkää», tohtori." L h k jy ’ v a a n l u v a t t u päästää 1,000 d o lla - at Astoria. Ore., by the Western Work ja parhaimpain tislaustuotteiden tiedetty jo enneh. Sosialistit o- pappi, “— onneksi ei tällä k e rta a 1 hi t a k a u k s e ll a h e n k e ä k o h t i \ a - M t^ta jos niille esitetään sata ka} tt<»kelvollisiksi. men's Publishiag Society. A N TTI J. VARTAN, Manager. kansallisuus- vat tienneet sen jo aikoja sitte. tullut luun vikoja, m utta on aina var- P ia lle . ja la lle . I a r a s t a o n p u h u a Alunan sellaisia tvöväenliik- hum alluttam ana, tuhatta nim eä,’niin osa niistä pu- Enterca as sccona-cisss m iu matter lui y 18, keen keskuudessa tunnustettuja j kiihkon värisyttäm änä on kansa-J eivätkä ole ollenkaan valmistan m inta olla lääk äri m ukana, kun ma I p u o le lla s u u lla s e lk k a u k s ia \ a l t - 1912, at the postatiice at Astona, Uicgun, J dottaa jo sillä m iehuuden hou- tääkseen itsekukin. ander the Act ol March 3, 1879. vanhan ! ajejen tällä l» öv < mo ! a." ! suihinsa, eikä kettuilem isesta tu- totuuksia* on luokkarajojen ole kuntain hyökättävä kansakuntia ; tum attom ia ottam aan Union Iron W orks, siellä on Umothsbmta 40c palstatuumaita. Kuoleman- , n l ;+X än vastaan. Loistavine ja kurinalaisi-) järjestelm än tuhkaläjästä sen mi-! — — — massaolo. Jokapäiväinen elämä ok xi i i n v t , 12,000 m iestä työssä ja . .............. kuu- Umotukset >1.5(J kerta ja muistovarsyillä ‘ , , ' |2.oo kerta, tuhlaus-, syntymä- ja avioiut- Sadantuhannen allekiriotnksen on meille opettanut, että kapita ne valtio- ja sotilasjärjestelm i itä siinä on kelvollista uuden ÌU O M E N P U N A K A A R T IN H A A L L - I - : kauden kuluessa lupaavat lisätä to-ilmotuk»et 50c kerta, halutaantieto- ]a j . . . ..., KOKSI nimenin nuttu-ilmot ukset 25c kerta, naim a-; saaminen OSOttatSl äänestäjin?, listinen yhteiskunta on jaettu eri neen, j o tk a ‘ovat tieteitten ja te - ! rakennusaineeksi. Sosialistit ei- ovat am erik alaiset uutistoim istot a s e t lukua kuudella tuhannella. Sil Umotukset >1.50 kerta, avioero-tlmotukset avulla täydellisiksi vät olisi halunneet muutokse 1 tan eet tässäk in m aassa m onella ta loin pääsevät varm aankin työhön >1.00 kerta. Seisovat llmotukset sopimuk- että koko Valtion ty<'VaeStO oli luokkiin, joiden edut ovat keske ollisuuksien *■— mukaan. Satunnaisista ilmotuksista • . . , • . tapahtuvan tällä tavalla, m utta valla “ kuuluisan” August VVesleyn. ne jotka ovat pitkiä aikoja odo tulee rahan seurata mukana. Englannin esityksen takana, joten sitä v a s nään ristiriitaiset. T yöväenluok varustettuja, hyökkäävät ne rai telleet porttien ulkopuolella. T yö kielestä suomennetaan vapaasti. taan äänestäm inen ei ole e l l a i ka on saanut ja saa edelleen käy vo ja katkeruus sielussaan ja sy samahan se. kunhan se nyt on ta T ieto on aivan perätön, kuten sil- läiset. älkää tulko tänne siinä TILA U SH IN N A T pahtum assa, niin hyvä silläkin. loin arvelim m e. Puna kaari in yli luulossa, että täällä olisi liikoja Yhdysvalloissa ja Canadassa: tännössä kokea täm än totuuden dämissään. hyöt Ivllistä. Yksi vuostk.ua. .>4.tyu o Kuukautta. .>2.25 “ la ne uskovat taistelevansa ¡ Se olisi voinut tapahtua toisin päällikön nimi on Ali Aaltonen, en töitä, täällä on paljon joutilaita 3 kuukautta.........>1.33 I kuukausi... .50 olemassaolon. Alutta sitä eivät OUUXZ3CCU j® IUUUA3JC W v"“1*1 i»w j ■ • • • tinen “ Työ"-lehden toim ittaja, ttyky- Suomeen ja muualle ulkomaille: . . . kaikilla aloilla. Yksi vuosikerta. .>0.3(1 6 kuukautta.->3.5U LlIOliKtlF<1 ¡ö is tä Jil V i ll i “ kaikki Usko. I ai eivät ole Usko- taistelua vallasta ja olemassaolos jos valta oli sosialisteilla, m utta ään ‘ Eteenpäin -lehden toim itukses- jv H uhu kertoo, että va„h a y stä ta, ne taistelevat taistelua, jonka, n äissäkin oloissa me koetamme sa. H änet on tuohon toim een uudes SUBSCRIPTIO N RATES: vmaan. Ja niille epäuskoisille hojen latujen hiih la tne Unttca it»tev and Canada vämme Niku Komanoff on o tta- One year.......... 54-UU Six m onths............ >2.25 On työväenlehdet! pakko koettaa alkuperää ei kukaan käsitä jt tehdä työväestön hyväksi sen taan a s e tta n u t pun ak aartien e d u sta nut eron m uijastaan ja m ennvt Three m on th » .. >1.35 One month ............ .50 tämisestä selittää, että niin todella on asi tavuttavat tarkotttsperiä joita j minkä kussakin vaiheessa voim- jakokous T am pereella, tie tä ä Työ i naimisiin tanssijattaren kanssa. Vdvertising rate» in effect July 1, 1912, 44 cent» per inch. Special discount is allowed mies. |os se on totta, niin hyötyi se anlaita. T äytyy siitäkin huoli kuukausittain julaistii'jssa (au- me. (or larger and continuous advertisements. ollut luutnant- |N iku lopultakin siitä v allanku- Koettaessaan parhaansa uni m alta, että rajavartijam m e voi •ll'Sll,tllllllll»llllMltlll«Ullllllllllllirilllllllllllllll|i"llllllllllllllllMltlHHIIIi:illl|llllllimil»llllllllllllllll!ntlllillllHIIINIlli|l .lllllllllllllllllHlllli:m«iH«mHIHI»£ I i . Ali A altonen lienee TOVM.K1. BOX 99. A ST O R IA , ORE. c , o ta v ä a ca S • s 1 tin a c iil i >('ss«i muonien soin» H u on cu sto sija itsee 10: nnen ja Duane katu- I i . aan edistää työväenluokan jou'<- ! mouksesta. tnnnO konttori 36S. K“ ‘ jen kulmassa. .Telefooni: sen pitää hyödyttöm änä vanho- . täyttäjät Kyselykaavakkeen toimitus 832. kopyrkiinyksiä joutuu t \ < >y act-; j en jK)j]<ujen tallaamisena. L entäjäksi luotu linnaan. N. A . 1'. Hardwick tu o sanomt alenti / pakostakin käsittv-l» j a nania luokkarajat ovat pois l i oli varm aan se poika, joka O urliam is-: m ¡¡n g vuodeksi vankeuteen ja Toimeen, Washingtonin Heinään samoja asioita useani i tam attom issa, vaikkapa kuinka sa. E nglannissa, putosi Itiä jalkaa, i n ir s ( , (j \ aughn 2 vuodeksi paankin kertaan ja esittäm ään puhuttaisi niiden poistam isesta -IIIIIIMlIIIIIKIIIII.IIIIIIIimilllltllll'IllllllllllllllllllUllllllRII'^^IIIIIKUIIIllll'UIUlllllllKlIlHUIUnllllllllllOUIIIUIIIIUItlllNIIIII'IIIIIIIIHIIlIhlllllllllllllllllllllllllll? eikä siitä ollut paljo m illänsäkään, i sam anja jsecn paikkaan. Nainen työläiset! T yöskennellessään • kaivantoaukon o'i vannonut i »levänsä Hard- niistä yleisiä periaatteita, jotka ja etujen sainanlaistuttam isesta. tua porvarillinen “isänm aallisuus’' on. Liian rennosti partaalla hänen jalk an sa lu iskahti ja vvick in v ainio ja täm än avulla pääkohdissaan ovat jo ennes l iri maissa saattavat käsitteet i tuli lauantain Toverissa ilmotetuksi' Ennen se eläisi vaikka Kiinan keisa- \\ ashingtonin sosialistipuolu- hän putosi päistikkaa aukon pöh- toivoivat että mies olisi päässyt täänkin tunnettuja. Porvarillisen rikkaudesta olla erilaisia, iniljo- mrs. Reija Moonevlle m ää rätty t a - !rln kui» onian ’«»ansa työläisten val- jaan, tuon huikean m atkan, 165 j a l - j ylempiin luokkiin kutsuntatarko- een esittäm ä kahdeksan tunnin yhteiskunnan keskuudessa kas*- neerin rinnalla olla sadantuhan- kaussunnna. ntm. 150,000 dollariksi i la” alaisena. Saksan keisari on sil- kaa. S airaalaan vietyä hän liämmäs- i tu ksessa. Valheella on lyhyet työpäivälaki herättää huomiota eli >76,000:ksi kum m astakin h än tä | Pelastaja. He rukoilevat kauppa ty tti h o ita ja tta n i vaatim alla ruokaa, jäljet ja kruunun käsi on ankara. ! valleista ihmisistä, jotka meidän tien om istaja jo kövhä, m utta vastaan vielä vireillä olevasta syy- j su h te itte n sa -uudistam ista saksalaja- jo m uuallakin kuin omassa vai Raaka m urha. Edw. Fusulli ¡herm ostuneena aikanamme ovat | sitenkään e iv ä t, oljenkaàn niuu.. töksestä. Oikein ‘län te lä isiä ’ tak a u s ¡len Kanssa, sillä voittojen saam inen T a rk astettae ssa havaittiin, ettei hän tiossa. Innolla seurataan miten . . ollut saan u t m uita vam m oja kuin o li riidellyt vaimonsa kanssa sii- i •• • x -n- p • i- ¡oppineet odottam aan aina u utta: ,tu suhteet työväestön , , ja porva- ,r .... sum m ia nuo. vai m itä! — K iireessä jon porvaristolle kaikki kaikessa. Ja nimien keräys onnistuu, sula : 11 m ustelm an o lkapäähänsä ja - n y r jä y t- tä s a a k k a k u n v a im o o li ilm o tt a - oli niihin kuitenkin sa ttu n u t tule- koska bolshevikit su p istaisiv at tahi i x- - varmana, että i laki i x tulee i vaihtelevaa silmänruokaa.! • to n v vöKii-’ tän y t toisen nilkkansa. detaan J ja it , . I r is ä lillä . . nut olevansa raskaana, täm ä vai- m aan yksi nolla liikaa: m olem m ista ty kkänään lopettavat heiltä voitto- » _ . kulti naiseen niin että ampui Väärin on svvttää työväestöä äänestyksellä hyväksytyksi. A lu t- sy y tte istä vaadittiin ?7.500 takaus e H ! Jen saannin, niin tie ty sti porvaristo toikkoisclta. Sähkön ja kinem a-¡ ju i(<! K a v n ia n miehensä kuoliaaksi i i täm än i * rait- lietsomisesta ja y h teen sä 113.000. On sitä siinäkin beitä v astu staa ja k an n attaa kaikkea ( I ru e t r n n s r i t i o n f ih «l u ttn th e I*t» s tiiia s te , . * ii- ta kun m äärätyn allekirjottism ää ...... at A - t - t n a . O c . . M i r c l i . J 9 . 1 'U ;^ as c < |n in «H n ilK K llC S S a . l l c l l l a O li C U - ii- •' , n i tografin aikakaudella p itä is i Kai lm ¿ ik ä r a j o j e n asettelemiscsta. tak a u sta jo kerran syyttöm äksi ju lis taan tu m u sta, sitä innokkaam m in, uii- b y s e c tu m 1'» o f t i u A c t o f O v i. 6 th . I 9 L . 3 ncstääll 4 VUodctl Vallila |K»ika ran , hankkiminen on sen o listalle- ta m ustem paa se on. . tulemisen ehtona, niin on ennen ken vaihtua nopeasti kuin>elä--| T? (,väeftuhän onkin ainoa jotik- tetu lle henkilölle. “ Mehän ty ö sk en telim m e vain t e i - |j a oltuaan pari vuotta erossa, , kaikkia •, , • . toim • ittava nyt x naiden al-> i vissä kuvissa. los sellaista ei 1 ko joka tahtoo joukkotvoskente- niin hyväksenne, hyvät h e rra t,” sanoi o v a t jä lle e if asuneet yksissä ¡a ILMOJEN VAIKUTUS SODISSA. aikaan. * '1’a a n h e l p o s t i ^ , vH;. iRi poistaa, tahtoo kohottaa V E N Ä J Ä N P O R V A R IS T O E t V IH A A snaila kerran P reussin kauppam inisteri von ,,]j mies uhannut tappaa vaimon lekirjotusten hankkimiseksi. MUITA KUIN TYÖLÄISIÄ. valnrut tuom itsem aan ne ään en -; kaikki kan<i].liset sam anarvi,isik. E ntisten sotien h isto riassa näem- B erleps kauppakam arin toim eenpane ( vaimon puheitten m ukaan) u- Sosialistiptiolueen kansallisv i- j m issä kehkereissä. seaminan kerran, saatuaan var- ( T i n c i i r o i a t i u i , f i i d » u h th e 1’pstniasur j me usein s a ttu n e e n . m iltei luonnotto- rasto on lähettänyt \\ ashingto- kannatFapemme esittäm ät keinot : vhteiskunnan jäscn5ksi. y iu t. ---- --- lntiuden täm än lilasta. Mitä tu- • ö '" ! J ‘'''¿'k'- ' man poikkeuksellisia ilm asuhteita. ]u,,kk.ira :;,icn ()iei„ assolon Leikkisä ksn an v aras. k>e lapscsla jllka on kehittym äs- nin paikallisosastoille seuraavan tehottom iksi ja kehottam aan a>i : , v». E räitten suurten ka pit alisti lehtien jotka ovat te h n e e t tuhoisia kepposia H e rr niissä. Sveitsissä, oli joku lu r - , s;u t ä m ä n la i s i s s a o lo is s a ? a tel ta in n ieli porv a n n t s c s s a v n- 'kirjelm än, jossa kehotetaan jä s e anomaisia m iettim ään uudempi.-' 1 • -.- i ikoiskirje ■nvaihtaja V enäiällä. ’ Ar- f n' a ‘h<iun et e vim m ¡liekin sodan jolita- jus e rä ä n ä yönä tyh jen tän y t koko j T arvitsi kylpyä. Tuom .iri EitZ- keinoja. Aikamme porvarillisestxt le is k u im a s s a on vain huilun niä toimintaan: th u r Hansome. sähköttää lelidilleen: jancroille. Esim. Napoleon l:s tä ei kanakopin. Jinoastaan yk*i pieni ja pairiek'in oikeuteen tuli |ohn sivistyksestä polveutuva ajatus- tv ö tä . "Seuraam m e mielenkiinnon, i “ . . . V enäjän om istava luokka kä kukaan voi sy y ttä ä kyvyttöm yydestä hyvin laiha kana oli jä te tty , ja sen Kodgers uiminen mies syytettynä •. -X - ¡ suunta, jossa porvarillinen toim enpiteita ' • valtiovirastonne sittää parem m in kuin E nglannin tai tai noloudesta, vaikka hänen onnet >n kaulaan oli sidottu paperilappu, io- i kerjulista, tuoden sellaisen lemun - - • -i • narkismi a sosiaiisti>et m ie liin - : om istavat luokat, e ttä rau- retk e n sä M oskovaan oli tuholsim pia hoii oli k lrjo te ttu : “ Liian pienen r in - • tu lle s s a a n o i k e u s s a li in , e t t ä tuo- m tyopaiv tvopaivalain c- -1 kahdeksan tunnin Ei sotaa vaan vallan ha Hauskan S illi teet ovat saattaneet sekoitua tuon s a n a n v a rsin a ise ssa inerki- häviöitä m itä h istoria tuntee. tukehan takia lykätty tulevan vuo-J ritari ajoi mielien takaisin tvr- duksi. Sellainen on mitä tärkein tvksessä. on m ahdoton. n iin k a u a n ' siinä oli P äätek ijän ä Venäjän h irv e ä ; den larkaHtuk8Cen”. kumous ! omituiseksi vihanneskeitoksi, voi mään. luvaten vapauttaa mielien rakentava toimenpide, jonka tu ¡k u in sovietit (työväen ja so tilasn e u -!talvL Aina a s ia Hincn H einrich Hei- ----------------------------------• jos ottaa kylvyn joka puhdistaa helposti esittää työväen äänen lisi saada jokaisen sosialistin ja •o sto t) ovat vallassa. E rään s u u r - '09 cukin jo am m oin huom auttanut, m -F- I- H - H - t - 1 t ' I ' i n c t r a n s la tio n f ilc . i v .itl, t h r P o s tm a s te r mielien lemuista, 'l aisi siinä ol V - l" , ia , ( ) ; , . \;> : U | , | 1s. ;i:; r c . n ir c U kauppiaan talossa M oskovassa k u u - |e ttä täh ä n tappioon ei Napoleon itse ’ | kam attom an kannatuksen \\ ash- kannattajalle sellaisenkin vaati 1 la tallintaustan tunnelm aa sen lio n ¡9 >1 th e A i t o l O i t . M b . 1917. ntuksen. että tulisi keksiä uusi i ¡ a y iin useita kertoja sanottava... e ttä ollut »yHHnen, vaan hänen m a a n tie - ¡f ingtonin valtiossa. miehen olemuksessa ! keinoja. jotka vievät työväeni Kukapa uskoisi että Saksassa- ennem m in he alistuisivat vaikka kii- ’,>en °P e ,ta jailsa- M utta vaikka tuo Viisasko vai hullu? J äällä on M utta taistelua kahdeksan tun a n ta n u t hänelle keisarin kuin bolshevikien °Pe tta ja pyrkim ykset pikemmin voittoon • kin ajateltiin joudutun tähän so- I !■ H i l"I I i tutkittavana 1). M. Sliort ninti- nalaisen nin työpäivalain saavuttam iseksi yleensä oikean kuvan V enäjän talves vanha lu«»kkataistelukanta * taan "vain, is t au tum attom ana", hallittaviksi. S aksalaisista he puhui- ESITYS VVYOMINGIN S. S. OSAS- ? S n In ’c s . i " n ^.a ' u i t e ta a n olev a n ei voiteta, jos se jää lnuutaiuicn k u in vat pelastajina. Siihen väitteeseen. ta. ei hänkään olisi voinöt aav istaa, | t o je n e d u s t a j a k o k o u K- hiukan liian viisi.-. Kaikissa ta- n ,u i'- ■ mais-a tapahtui, Joka luottaa luokkatietoisen ly .- ; kuten tehtäväksi. Riistäjät työskente e ttä bolshevikit olivat- sak salaisten e tia ’uuri ' 11 ° 11 a talvpna sa ttu iv a t 1. S E L L E . pauksissa hän väittää keksineen- vt iin - ; M utta siten kuitenkin on laita. levät yliaikaakin, saadakseen esi väestön o m a k s u m iin ja lahjom ia, näm ä liikem iehet v a s ta s i-: l^ik k eu k seliisen an k arat pakkaset, ... . . . sä koneen joka voi panna muis- S uom alaisten edelleen jarjestam i- tvksen häviölle vaaleissa. \ iin nos t k icteltuiliin keuloihin, hän Muuan saksalainen suurriistäjä, vat: Kampa oli-iva.km , m uuta en.- V ieÄ perinpohjaisem pi tuho. eli a i nen XVyoiningissä on n iitä asioita, tmi ihmisen , • ajatuksen. • joutua m oitteen alaiseksi sellainen kuin meidän omatkin voi n e toivoisi'* na rpiDnittava b rittiläisen varusväen jotka evät välttiim ättöm iä tulia edus i v a u p u n a i t i maksa uuden palo- ne m enettelivät taliforniassa ja “ K auppiaat selittäv ät, e ttä soviet-j P61^ m inen K abulista A fcanistan tajakokouksen lähem m in järjestö ttä - s o tila id e n s a ira s h u o n e la s k u a , niin ne tulevat tekemään \\ asu v a n h o je n l a t u je n h i ih t ä m i s e s t ä . sotavoiiioilijaninie. herra Ratlie- N e ta i s te l e v a n k o v h a 'is t ó n o- nau, suuren sähkölaitetehdasv n- tien v a lta on saksalaisille a in a is e n a !« v- 1842 N eljästä tu h an n esta soti- vaksi, sillä m eillä on nykyään täällä ! $S52.5Ö. joka johtui eräästä vit- iugtonissakin. Ja miksipä ne paikkakuntia, jo issa o i n . „ . ■. .. o, ................. , ,,, ehl.ana, unitta heille (kauppiasluokal- ,aas!a 1“ l - " ö " .siviili i>’iikilö-tä. jot- viela , , sellaisia ... . . . jo.s- . me -v.c-viia ollee.-ta suuresta tn- tnaksumien periaatteiden ivaaj.i’ ti« n päämies, on äskettäin kir koko paljon suom alaisia, m utta .- , , - , ,, eivät tekisi sitä? le) se tie tä ä kuolem aa. He o iv a lta -!ka K abulista läksivät, v k s i u i sa ei ole kuitenkaan s. s. osastoa, j { 'h a lo s ta Kulmannella kadulla, “Työläiset eivät saaxuta m i eivät m uista tai eivät talv i, i lianut kirjan, jonka ennakko- vat v ä riin livvin. että bclshevikicn ’ » ° a - tohtori-B rydon. jäi jälelle, k e r-. ja on täh än menin ssä n äy ttäytynyt , jo llo in kidu,e |>ah »sotilasta pai- m ahdottom aksi saadakaan kalla kuoli kun tal<» luhistui, ja tään m uuten kuin omalla toim in m uistaa, että v hteiskunnailincL vedi ksista eräät amerikalaiset viham ielisyys sak salaista itsevaltiut- i »omaan toisten kohtalosta. Joahan t» o | .„¡itei i miten a k t e 11. • : : lehdet ovat saaneet saksalaisien t.i vastaan on niin syvälle ju u rtu n u t, tuho pääasiallisesti aiheutuikin a fg a -; ( sasto ja m ihin, ainakaan liykyiia-llä : kv inmvnkunta jnutui sairashuo kellit v s k u lk e e nallaan. Järjestyneellä toim in »¡laisten a a v istam atto m asta kav allu k -1 menett» ly,a väli-,. Siksi olisi edus- neeseen. Kaupttngiu virkailijat uksen välivistami- sesta. v aikutti siihen myös suuresti I I i a ' ^ i n k - n i i ’bouksen n t iV n i> ii ■ in i ii i > i t < - i t - > v a nallaan saavutti v a t,rautatieläiset mukaan. la ne lait ovat riippu lehtien mukaan otteita. Ja n iis e tte i v rauhansopim „ » ..u ite a " . . . jo itain : väittävät ettei ole m itään sellais tä ä v ib , l i i - i m i io n in iile l «estä, v aikutti siihen myös suuresti .tep ' siv iä keinoja ‘ ‘ lta ‘ v paikkakun- in voi i e»taa vihollisuuksien uuuei- • naiden kin kahdeksan tunnin työpäivä- vai-et ta lo u d e ll is i s ta o lo is ta , i.i sä selitetään, että Saksa olisi o’- u leen ta säädöstä joka m ääräisi sellai puhkeam ista m uuta kuin lyhy- s' ,I!a vallinnut tavattom an oiniilliiH.t t j(,n järjestäm isek si. vätkä taloudelliset olot muute lut sotavaununa va.-ta parip vuo lain. eksi ajaksi. He tietäv ät, e ttä vihol-1 taIvL ' Me puolestam m e ehdotam m e yhdek- sen laskun m aksun: eipä kumma "K irjotan täm än tarkotuksella niin nopeasti kuin eläväin ku- den ' kuluttua. Millaisella niah- lisuudet. olkootpa ne sotilaallisia tai j V enäjän bolshevikeilla <•: ole täh •„ si kiuluksi asian au ttam isek si, e ttä -ilki tiaau siellä ole koskaan ty ö l d iete ttä isiin ‘tupa a g ita a tto ri' k ie r painostaa teille, miten tärkeää vain filmi. Varkultavau muut A- (lilla litmnilai-tius oli.-i silloin poliittista laatua, lakkaavat vasta s i t . 'a stl o!lut ulissaan sotahom m issaan täm ään kokonaan järjesty m ä ttö m ille läiset Adleet oikeuksiaan puolu-- taina--a vaan lähettäneet “ hyviä on, että annatte valtiosihteerd- sen aikaansaamiseksi vaaditaan hvokäimivt aseettomiin maihin. ' • km. toinen taikka toinen noista s i,ä m enestystä kuin oli aikoinaan kuin myöskin heikosti järjestety ille miehiä it-eäan edustam aan. ' kahdesta - joko bolshevikit taikka j R a"sk an vallankum ouksellisilla. Tai- paikkakunnille joksikin aikaa, ja välistä Useampien mics-p dv ien u-n vain huviteltavissa. leniie tarpeellista avustusta alle- m äärää edustajakokous lavan, m iten O tti kaasua, jolla tappoi itsen sai: alainen,kapitalismi on Inhot- H»® v l ‘M 9 5 Ranskan v almis- M u tta tä llä s o ta s u d e n ali tarkistukseen ta rv itta v a t varat ovat kirjotusten hankkimisessa. Lsi työ. Työväkikin -aa e.-ittää uu- sä ja jälelle jättämässään kirjees* m. ja koska h.-idan pääsem isensä vallankum ouksen sotajoukoille sekin ät. sä Mrs. Lenevieve Aekley pyy«? tys ei. näet’, tule äänestykselle, j de-taan ja taas uudestaan -ama: t a i tt u n e ,s u u d e l l a et ole (»ikeas- uudistam aan lilkesuhtcensa saksalais- kaikkien a.kojen so tah isto riassa e n k erättäv Wyo. s osustojen keskuskom ite että hänen nukkensa poltettaisiin pilvi sille saada m äärättyä mää vaatimukset. I.i auta ollenk; u ta»n enään mitään merkitystä, t m kanssa kokonaan riippuu s o v ie t-, nenkuulum aton onnenpotkaus, e ttä an puolesta, at-oa -na, jo- ne o v a tk in ,tu l- l sillä -aman »herran lausunnon Len kiikistum isesta. niin sitä lie ju hänen ruum iinsa kans-a viidessä. L ennart llhoto. rää allekirjottajia. S u u ri jo u k k o - k o k o u s 'J d i o s . m alalta ru k o ile v a t... i ran t a h e n ,akia oli “ 'dlannin iai- tuja ia moneen kertaan jo ennen luukaan \ alm i-taut anei-im.- on j > “ E llette ole jo ryhtyneet toi LÄNSIPHR1N p u h u j a n MATKA M o o n c v n ja h ä n e n k a n s s a - v a n g i t - ‘•Tätä ei ole k ä site ttäv ä min, e t t ä j vasto jä ä ty n y t ijm uidenin eoustaile. Hätien ennustuksi- W A S H I N G T O N IS S A . menpiteisiin allekirjotusten hank e-itettyjä. Ne vaatimuk.-et? jot- myöhäistä. itujeiisa hyväksi toim eenpannaan s .viettihallituksen pystyssäpysyininen -ia ranskalainen ratsu v äk i .-ai sen H U HTIK UULLA: ka työväestö pitkiin h arkinnan' en-a mukaan saa kapitalistiluok- kimiseksi niin kirjottakaa vii- , n olisi vain e ste e n ä Saksan su u re n -; pakotetuksi antautum aan, E v e rett ................... 1- J P- tiistaina 16 p. huhtikuuta Civic jälkeen on om aksunut väittä-; ka valm istautua kokonaan toisia vvttelenuittä valtiosihteerillenne,! m oisten keskieurooppa-uuelm ien to -1 oli n" n k<na Liivi, et- P earson ....................................... 3 -< ” Auditorium issa. Sinä iltana on fuksia varten, sillä '.terra u u d e n ¡ ta n k ,> amoin kuin 3 jokaisen työläisen, miehen ja nai- toveri Emil Hermanille. Box 63- m > itto m a k -i teutum iselle. Sovietlihallin,toliakin on lä Itäm eri oli jäässä. Huolsin ku- Poulsbo ....................................... saamisek-i liyväksy.yt menet, e- Ruthenau elittää että sota ei oma suur-unelm ansa, iiini. yleiseuroop-: ninKab K aarlc x K ustaa, jona silloin Issaquah ..................................... 6 -7 " i sen, v elvolli-utts omaa luokkaan- E verett. W ash., ja pyytäkää ni New C astle ............................... 8 » ” ! lvtavatkin se pitää kunniassa. olekaan emiä sotaa tavallisessa paiainen vallankum ous, joka poistui-i¡oli sodassa Tanskan kalissa, käytti Seattle .......................................... lb 11 ” sa kolttaan olla siellä läsnä. T yö m ienkeräyslistoja ja ohjeita. ____PJ 13 " väen haalin ovet ovat sinä iltana ivaajat m it ä t a h a n s a , .m e r k i t vk Xse-sä. vaan vallanktuno- s! m ilitarism in. Jokainen soviette- i hyväkseen talven, a n k a ru u tta ja vei Tact,lna ‘“A inoastaan nopea ja päättä sanokoot 12,bb( -miehisen arm eijan tykistöilleen G rays H arbor, 11 päivästä a lk aen PJ1 "•iitmi, inikaan alaosa-lo ei ktj- t.x Elämme suurten keksintöjen usta, joka kaikkialla on tapailtu ja vastaan täh d ä tty toim enpide og kaikkineen jä ä ty n e itte n T anskan Sal päivää, josta puhuja saa 1 vapaapa:- hooimtl sinä iltana siellä, silla se väinen toim inta vie V oittoni. avuksi Saksalle. Venäjiin parhaillaan vää. Puhepäivät saavat g.-harbori-1 ilta on v aratili - aiv an j«,ukkok«j- Nvkyinen aika on aikaa, jolloin vuosisadalla. Jollakin työväen- tutissa. tekem ä rauha on vain väliaikainen. mien poikki, jolloin kauhistuin itten laivet jä rje s tä ä m ielensä m ukaan. koii-ta varten. I.aliempia tieto- iu i Mahtanee Buthenaun luokka- ö - - n . i -n : luokan ja porvarisi' n rajaip v tan sk alaisten täy tyi alistua pyy lä Jos soviettihalU tus kukistuu, voi tä pftaa olla valveillaan ja toinnu- J ti independence ........................... 2«P- ja seuraa« .ssa k irje i-a . \ :ikl vO. aaressa seisojalla on tietysti »>i-; to e teista tuntua sanom attom an mä rau h a tulla pysyväiseksi, m utta m ään rauhaa millä hinnalla hyvänsä. TÖ 11 KO KU ULLA: nassa’. H änen pojanpoikansa K aarle Xll W inlock ................................... 1 keus vaatia, että lv öväenasian • katkeralle sellainen käsitys, että soviet tien vallassa ollessa ei rauha FORT BRAGG “•OsottaRaa niitti^ sosialistipu »- V ader ....................................... vuorostaan sai kokea Venäjän talvea , , ., Tn * •: ajajain tulisi olla nivöskin kek-Ute eivät pääsekään enää toista voi olla pitkällinen«" Ml. Solo ................................... 1—5” O saston vuosijuhlaan Imiitik. Mitä nyt sisältävät nuo bolshevi uhkarohkealla hyökkäysretkellään. io- Puolangan hiilillä ............... ilo ita , e t t ä h e id ä n tu lis i jokfl k e r ta a -v o k s im a a n m a tlm a a so - 6" 2z p. haluavat kai kaikki paikka- päättyi Pultavan onuettuiuaau W oodland ............................... vvtelko m inuuttiakaan, tai vä kirjeen vaihta iän ka »' M ku„talai->el' saapua. Sinne ' l i päivä luoda uusi teoria, joka v i> taan, nähdäkseen 'kuinka valmi- keille viham ielisen Ei n, uuta kuin tappioon v. 170*J. Se talvi. «. 1708— L ittle Käiatna ........................... 9 heksykö täm än toimenpiteen ,a r- kaapelisanom at itetään aa«ia livvä ohjelma, että ” • ••• • • .............................11—12 •••■ ■■ kevttä. Innostakaa toisia ja val tvövaen pyrkimykset nopeammin ¡ taittuneita he siihen olisivat. Pa e ttä kapitalistileh d et ovat to im itu s-’^ oli an k arin m itä Eurupuasa oli • tulee, jos o s a s t o ! icraamme tulev at olemaan N iinkin L T 2 . 1 -"-í perille kuin ne keinot, joita on tä mitä nvt on tapahtum assa, sa o sastossaau esittä n e e t Venäjän a s e - 'tu n n e ttu sa ta a n vuoteen. vokaa e ttä, he tekevät osansa. katsoo voivansa jä rje s tä ä pulietilai- i ' äisi.i. N äyttelijätkin kot i- man aivan v äärässä valossa. Se niin- ' e te lä ssä kuin U krainassa, jo s-a tuot- sum ien.) ennen kJvtettv. Mutta vanhaa nuo Ruthenau: .tavat itarastaan, esittäen kapp ,- Saattakaa se>siali-tinen liike eloi S. s. osastot! \ alm istal.aa toverilleen "R antalassa . Kappale pi- ‘M ik ä un se tapausten kulku. ka jokainen rehellinen sosialisti end salainen arm eija silloin m arssi, lon- ja koeteltua ei tavallisesti hyl saksi. älkää koskaan laiminlyö u ta m ä elle niin hyvä p i i l i , tilaisuus jonka aallokko tyr-!:\v ym päril Hakolta sa atto i arvata, on nyt lois- j täv ät linnut putoilivat kuoliaaksi pa lia m ahdollista, ilinotlam alla , jo taa v leisön jännityksessä ’koko lav a sti to d en n ettu : kapitalistiini,tie» peltu u ei,ta. viina jää ty i harkoksi ja kuin kö tilaisuutta e»sottaa mistä ar jätä emien kuin on saatu tay-; selvyvs uuden parem muudesta. lämme: Me kutsum me sitä so p arjau k set. e ttä Lenin ja T rotski mu sylki putosi helähtäen lta n g e ile ,; 11 aikaseen, e ttä kaikki voivat jar- kolmen näytöksen ajan. T oim in vosta se on. jestaa a asian sa siten, ettei kukaan nassamme tehdään taas katsah . .., . .... . .. jesta daksi. koska sillä e»n kansainvä ka olisivat olleet Saksan asiam iehiä, jaak s, m uuttuneena. k u ite n k in voi sy y ttää m uita (kuin itseään, jos dus, mitä olemme viime vuonna Kahdeksan tunnin työpäivähän Ja koko riistetyn työväenluokan lisen sodan muoto, koska _sen on o so tta u tu n u t hävyttöm äksi val k irjo tta a eräs -retkellä niukatta ollut, ei saavu kuulem aan J ä rje s tä k ä ä il saaneet aikaan. Tällaiset vuosi vapautustyö ei käv tuulispään t a puolesta, teidän. voin edes sähkön aikakaudella kouristaniat kansakunnat kamp heeksi, vieläpä ovat nuo lehdet tie n “ vaikka m aa. riteri ja taivas olivat tam ia, jos ei useam m aksi, niin yli juhlat ovat sitä varten, että näh- x\dolph Gerrtier. m eitä vastaan, oli kuninkaan käsky»: deksi illaksi, sillä toveri H autam äen i-_ - d , j . , n in e tehneet vh in kunkin n-iivän m arssi la’*ta Puhujaa e tte ole aina tilaisuiT- Id.a n n n t a ' ’E m m i t e h n y t v h - avoimesti keskenään neet sen valheeksi. Ne ovat vallan kaan. \ aan harvalla työläisellä paileva Kansallissihteeri." hvviu k ä sittä n e e t, e ttä työläisltalli- to teltav a ja kunkin päivän m arssi deSBa saam aan yhdeksi ohjelm an { {e *> tv " n <*K<?n ia m in k ä o le m m e XVashingtonin työläisillä ei o le ’, ”»’ tilaisuus käyttää e .-n n . sell.n- maalla, ilmassa, vedessä ja tules ¡su o ritta ja k si. Tiedäm m e hyvin, et- jättäneet tekem ättä, doivoninie t uksen täytyy olla viham ielinen Sak su o ritetta v a .’’ todellakaan m itään sen tärinäni "nopeam min perille vieviä sa. Tulevat sukupolvet tulevat san m ilitarist is-iinpurialistiselle halli- tä m eitä kynitään yhtenään, m u tta r u n s a i n a osanottoa juhliimme, m eidän on Kulujen edessä seisottu- Keskustclukokous» oli 24 p. jÄä. tehtävää nykyisin, kuin on i keinoja." jotta yksilöt voivat käsittäm ään sen. >e, mitä me tukselle — niin viham ielinen, ettei se J E teensä katsova pappi, va, jo tk a jo olem m e a sia sta kuusalia. ,• i. ... , • i T overuudella, W ash. Suoni. Valtio- n a ‘ ,b ' l ,U ta ‘ L e im a a s u t i t . t - täm ä nimien keräys kahdeksan f k a tt a a , eivätkä ne kokonaisen saamme kokea, on mailtnan vai voi sen kanssa solm ia pysyväistä rau« i M aalalspastori ajoi hurjaulaisella !iaa j hevosella kylien väliä ja tav u tti lää- kom itea. vat: puheen < rrä k i, runoja tunnin tvöpäivälakiesitvksen ai'“, luvkau kohottamiskeinöksi sovel- lankuntous, ihmiskunnan aiem k ä n u . joka käveli Jalkasin. lltam atu lo t tu lev at L äusipiirin agt- i e s itit at \ Lehto, Mandi Blom Sen ohessa käy naista sältkosano- - M i t ä enemmän saadaan nimi h’haan. Parasta on sentahden. pien kertosten palo ja voimakas ‘ N ouskaa ra tta ille , tohtori han tatsioaika;saan. |s te r ia W in. Salo: soiton ¿«Melei- tuh UorimJaun nousu. St ei ta- niistä vielä kerran selville, mitä laa t n n a t «>. >a*:- sen suurem pi mahdolhaUu;» ou t i ...nnac TOVERI MAILMANKATSOMUKSIA i j Ei»»- i Järjestömme asioita j 1
