A# 1
TOVERI
L .
" "
No. 76
hevosta.
' M inulla ! 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - 0 0 OOOOOOOO OOOOOO
epäjärjestyksellisessä j suntioissa yhä uusitaan ja kor- s: sanoi p id ättäen
sity k ^ llä tulla laiksi. 38 tu h a t mämme keinot kunniassa ja koe pahdtt
on aika vireä hevonen."
Todellisuudessa kut L ääkäri nousi ra tta ille , ja p astn .i Í KANSANKIRJEITÄ +
ta nimeä riittää, m utta satatu h at tam m e niitä parhaam m e mukaan joukkojen nousussa tkeihäinee«fj jatllaan.
L la m a saomalkisen t/ö r le n llnenkannattaj*. ta olisi paljoa parempi, sillä en terästää —■ vaikkapa niitä k äyt ia viikatteilleen, kuten sen var-i tenkin vanha taloudellinen jät- a jo i edelleen.
M utta hetken kulut j O O O O O OOOOOOÒO OOOOOOOOOOO
Uoxatyy Astori as»«, Oregon, joka päivä
tinen kokemus on osottanut, että täessämme tulisimmekin hiihtä haisef profeetat ajattelivat. Sei- jestelm ä on palamassa tuhaksi tua hevonen pillastui, ra tta a t k a a f i -
il
sunnuntaina.
vat
ja
m
olem
m
at
ra
tta
illa
olleet
jo
u
-:
3
II
CALIFORNIA
laisella
olisi
ollut
sangen
pieni
ja
se
aika
on
lähenemässä,
jolloin
valtion virkailijoilla on irtipää- mään vanhoja latuja. Sosiali
TO IM ITU SK U N TA :
tl
hi
tu
iv
at
m
aantienojaan.
W. N. REIVO
’ LAURI MOILANEN
semätön halu hylätä m ahdolli dem okratian korkeat periaatteet m erkitys, eikä se olisi voinut hei- vanhan yhteisikuntajärejstelm än
A D O LPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
T ohtori kömpi jaloilleen ja tu n n u .--',
SULO SYVÄNEN
perustus syttyy tuleen."
SAN FR A N C ISC O
simman paljon allekirjotuksia, on se loistava Betlehemin tähti, lauttaa mailmaa radaltaan.
tellessaan ru u m iste .n . ol i o hän kuin
“Sisäisen
jännityksensä
takia
A
anha
taloudellinen
järjestel-
I. W . W : Iäisiä vangittu. Lii-
sillä nämä “kansanpalvelijat” te- jonka viittausten mukaan kan-
ka pahoin loukkaantunut, aikoi sad a
TOVERI
ton huoneustossa Kolm annella
(T U E COMRADE)
kevät etupäässä kaikkensa e s - ! uuttaa edelleenkin toimia. l u - ovat kansakunnat tulleet kuti- mä on luhistum assa, se polttaa tella pappia:
M itä te a ja tte le tte , kuu pyydätte . k a d u lla v a n g it ti i n 16 I. \ \ . \V .
Tke organ oi ie finnish workers in tke tääkseen
työväestön saamasöt ' >ia asiamme edistämiskeinoja hy miksi ja mielettömiksi, vanhan i itse itsensä. Alutta harhakäsi-
»Vesien states. The only fin n ish daily u»
. . . . . . .
minua tuom m oisen hevosen kyytiin?’ . j ä s e n t ä , s v y t ä ei o le i l m o i t e t t u
viimeisimpäin tvstä on luulla, etä sitä ei olisi
the West. Published daily, except Sunday, kahdeksan tunnin tVOpaiValaklS. väksymme sikäli kuin näemme ne asiainjärjestyksen
••Niin. nähkää»,
tohtori." L h k jy ’ v a a n l u v a t t u päästää 1,000 d o lla -
at Astoria. Ore., by the Western Work
ja parhaimpain tislaustuotteiden tiedetty jo enneh. Sosialistit o- pappi, “— onneksi ei tällä k e rta a 1 hi t a k a u k s e ll a h e n k e ä k o h t i \ a -
M t^ta jos niille esitetään sata ka} tt<»kelvollisiksi.
men's Publishiag Society.
A N TTI J. VARTAN, Manager.
kansallisuus- vat tienneet sen jo aikoja sitte. tullut luun vikoja, m utta on aina var- P ia lle . ja la lle . I a r a s t a o n p u h u a
Alunan sellaisia tvöväenliik- hum alluttam ana,
tuhatta nim eä,’niin osa niistä pu-
Enterca as sccona-cisss m iu matter lui y 18,
keen
keskuudessa
tunnustettuja
j
kiihkon
värisyttäm
änä
on kansa-J eivätkä ole ollenkaan valmistan m inta olla lääk äri m ukana, kun ma I p u o le lla s u u lla s e lk k a u k s ia \ a l t -
1912, at the postatiice at Astona, Uicgun, J dottaa jo sillä m iehuuden hou-
tääkseen itsekukin.
ander the Act ol March 3, 1879.
vanhan ! ajejen tällä l» öv < mo ! a."
! suihinsa, eikä kettuilem isesta tu- totuuksia* on luokkarajojen ole kuntain hyökättävä kansakuntia ; tum attom ia ottam aan
Union Iron W orks, siellä on
Umothsbmta 40c palstatuumaita. Kuoleman- ,
n l ;+X än
vastaan. Loistavine ja kurinalaisi-) järjestelm än tuhkaläjästä sen mi-!
— — —
massaolo.
Jokapäiväinen
elämä
ok
xi
i
i
n
v
t , 12,000
m iestä työssä
ja . ..............
kuu-
Umotukset >1.5(J kerta ja muistovarsyillä
‘
,
,
'
|2.oo kerta, tuhlaus-, syntymä- ja avioiut-
Sadantuhannen allekiriotnksen on meille opettanut, että kapita ne valtio- ja sotilasjärjestelm i itä siinä on kelvollista uuden ÌU O M E N P U N A K A A R T IN H A A L L - I - : kauden
kuluessa
lupaavat
lisätä
to-ilmotuk»et 50c kerta, halutaantieto- ]a j
. . .
...,
KOKSI
nimenin nuttu-ilmot ukset 25c kerta, naim a-; saaminen
OSOttatSl äänestäjin?, listinen yhteiskunta on jaettu eri neen, j o tk a ‘ovat tieteitten ja te - ! rakennusaineeksi. Sosialistit ei- ovat am erik alaiset uutistoim istot a s e t lukua kuudella tuhannella. Sil
Umotukset >1.50 kerta, avioero-tlmotukset
avulla täydellisiksi vät olisi halunneet muutokse 1 tan eet tässäk in m aassa m onella ta loin pääsevät varm aankin työhön
>1.00 kerta. Seisovat llmotukset sopimuk- että koko Valtion ty<'VaeStO oli luokkiin, joiden edut ovat keske ollisuuksien
*■— mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
• .
. ,
• .
tapahtuvan tällä tavalla, m utta valla “ kuuluisan” August VVesleyn. ne jotka ovat pitkiä aikoja odo
tulee rahan seurata mukana.
Englannin esityksen takana, joten sitä v a s nään ristiriitaiset. T yöväenluok varustettuja, hyökkäävät ne rai
telleet porttien ulkopuolella. T yö
kielestä suomennetaan vapaasti.
taan äänestäm inen ei ole e l l a i ka on saanut ja saa edelleen käy vo ja katkeruus sielussaan ja sy samahan se. kunhan se nyt on ta T ieto on aivan perätön, kuten sil- läiset. älkää tulko tänne siinä
TILA U SH IN N A T
pahtum assa, niin hyvä silläkin. loin arvelim m e. Puna kaari in yli luulossa, että täällä olisi liikoja
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
tännössä kokea täm än totuuden dämissään.
hyöt Ivllistä.
Yksi vuostk.ua. .>4.tyu
o Kuukautta. .>2.25
“ la ne uskovat taistelevansa ¡ Se olisi voinut tapahtua toisin päällikön nimi on Ali Aaltonen, en töitä, täällä on paljon joutilaita
3 kuukautta.........>1.33
I kuukausi... .50
olemassaolon. Alutta sitä eivät
OUUXZ3CCU j®
IUUUA3JC W
v"“1*1 i»w j
■
• •
•
tinen “ Työ"-lehden toim ittaja, ttyky-
Suomeen
ja muualle
ulkomaille:
. . .
kaikilla aloilla.
Yksi vuosikerta. .>0.3(1
6 kuukautta.->3.5U LlIOliKtlF<1 ¡ö is tä Jil V i ll i “ kaikki Usko.
I ai eivät ole Usko- taistelua vallasta ja olemassaolos jos valta oli sosialisteilla, m utta ään ‘ Eteenpäin -lehden toim
itukses-
jv
H uhu kertoo, että va„h a y stä
ta, ne taistelevat taistelua, jonka, n äissäkin oloissa me koetamme sa. H änet on tuohon toim een uudes
SUBSCRIPTIO N RATES:
vmaan.
Ja
niille
epäuskoisille
hojen latujen hiih
la tne Unttca it»tev and Canada
vämme Niku Komanoff on o tta-
One year.......... 54-UU
Six m onths............ >2.25
On työväenlehdet! pakko koettaa alkuperää ei kukaan käsitä jt tehdä työväestön hyväksi sen taan a s e tta n u t pun ak aartien e d u sta nut eron m uijastaan ja m ennvt
Three m on th » .. >1.35
One month ............ .50
tämisestä
selittää, että niin todella on asi tavuttavat tarkotttsperiä joita j minkä kussakin vaiheessa voim- jakokous T am pereella, tie tä ä Työ i naimisiin tanssijattaren kanssa.
Vdvertising rate» in effect July 1, 1912, 44
cent» per inch. Special discount is allowed
mies.
|os se on totta, niin hyötyi se
anlaita. T äytyy siitäkin huoli kuukausittain julaistii'jssa (au- me.
(or larger and continuous advertisements.
ollut luutnant- |N iku lopultakin siitä v allanku-
Koettaessaan parhaansa uni m alta, että rajavartijam m e voi •ll'Sll,tllllllll»llllMltlll«Ullllllllllllirilllllllllllllll|i"llllllllllllllllMltlHHIIIi:illl|llllllimil»llllllllllllllll!ntlllillllHIIINIlli|l .lllllllllllllllllHlllli:m«iH«mHIHI»£ I i . Ali A altonen lienee
TOVM.K1. BOX 99. A ST O R IA , ORE.
c ,
o ta v ä a ca S
•
s 1 tin a c iil i >('ss«i muonien soin»
H u on cu sto sija itsee 10: nnen ja Duane katu- I i . aan edistää työväenluokan jou'<-
! mouksesta.
tnnnO
konttori 36S. K“ ‘
jen kulmassa. .Telefooni:
sen pitää hyödyttöm änä vanho-
. täyttäjät
Kyselykaavakkeen
toimitus 832.
kopyrkiinyksiä joutuu t \ < >y act-; j en jK)j]<ujen tallaamisena.
L entäjäksi luotu
linnaan. N.
A . 1'. Hardwick tu o
sanomt alenti / pakostakin käsittv-l» j a nania luokkarajat ovat pois
l i oli varm aan se poika, joka O urliam is-: m
¡¡n g vuodeksi vankeuteen ja
Toimeen, Washingtonin Heinään samoja asioita useani i tam attom issa, vaikkapa kuinka
sa. E nglannissa, putosi Itiä jalkaa, i n ir s ( , (j \ aughn 2 vuodeksi
paankin kertaan ja esittäm ään puhuttaisi niiden poistam isesta -IIIIIIMlIIIIIKIIIII.IIIIIIIimilllltllll'IllllllllllllllllllUllllllRII'^^IIIIIKUIIIllll'UIUlllllllKlIlHUIUnllllllllllOUIIIUIIIIUItlllNIIIII'IIIIIIIIHIIlIhlllllllllllllllllllllllllll? eikä siitä ollut paljo m illänsäkään, i sam anja jsecn paikkaan. Nainen
työläiset!
T yöskennellessään
• kaivantoaukon o'i
vannonut i »levänsä Hard-
niistä yleisiä periaatteita, jotka ja etujen sainanlaistuttam isesta.
tua porvarillinen “isänm aallisuus’' on.
Liian rennosti
partaalla
hänen
jalk
an
sa
lu
iskahti
ja
vvick
in v ainio ja täm än avulla
pääkohdissaan ovat jo ennes l iri maissa saattavat käsitteet i tuli lauantain Toverissa ilmotetuksi' Ennen se eläisi vaikka Kiinan keisa-
\\ ashingtonin sosialistipuolu-
hän putosi päistikkaa aukon pöh- toivoivat että mies olisi päässyt
täänkin tunnettuja. Porvarillisen rikkaudesta olla erilaisia, iniljo- mrs. Reija Moonevlle m ää rätty t a - !rln kui» onian ’«»ansa työläisten val- jaan, tuon huikean m atkan, 165 j a l - j ylempiin luokkiin kutsuntatarko-
een esittäm ä kahdeksan tunnin
yhteiskunnan keskuudessa kas*- neerin rinnalla olla sadantuhan- kaussunnna. ntm. 150,000 dollariksi i la” alaisena. Saksan keisari on sil- kaa. S airaalaan vietyä hän liämmäs- i tu ksessa. Valheella on lyhyet
työpäivälaki herättää huomiota
eli >76,000:ksi kum m astakin h än tä |
Pelastaja. He rukoilevat kauppa
ty tti h o ita ja tta n i vaatim alla ruokaa, jäljet ja kruunun käsi on ankara.
! valleista ihmisistä, jotka meidän tien om istaja jo kövhä, m utta
vastaan vielä vireillä olevasta syy- j su h te itte n sa -uudistam ista saksalaja-
jo m uuallakin kuin omassa vai
Raaka m urha. Edw. Fusulli
¡herm ostuneena aikanamme ovat | sitenkään e iv ä t, oljenkaàn niuu.. töksestä. Oikein ‘län te lä isiä ’ tak a u s ¡len Kanssa, sillä voittojen saam inen T a rk astettae ssa havaittiin, ettei hän
tiossa. Innolla seurataan miten
.
.
ollut saan u t m uita
vam m oja kuin o li riidellyt vaimonsa kanssa sii-
i ••
• x
-n- p • i- ¡oppineet
odottam aan aina u utta: ,tu suhteet työväestön
,
, ja porva-
,r .... sum m ia nuo. vai m itä! — K iireessä jon porvaristolle kaikki kaikessa. Ja
nimien keräys
onnistuu,
sula
: 11
m ustelm an o lkapäähänsä ja - n y r jä y t- tä s a a k k a k u n v a im o o li ilm o tt a -
oli niihin kuitenkin sa ttu n u t tule- koska bolshevikit su p istaisiv at tahi
i x- - varmana, että i laki
i x tulee
i
vaihtelevaa
silmänruokaa.!
• to n v vöKii-’
tän y t toisen nilkkansa.
detaan
J ja
it
, . I r is
ä lillä . .
nut olevansa raskaana, täm ä vai-
m aan yksi nolla liikaa: m olem m ista ty kkänään lopettavat heiltä voitto-
»
_
.
kulti naiseen niin että ampui
Väärin
on
svvttää
työväestöä
äänestyksellä hyväksytyksi. A lu t-
sy y tte istä vaadittiin ?7.500 takaus e H ! Jen saannin, niin tie ty sti porvaristo
toikkoisclta. Sähkön ja kinem a-¡ ju i(<! K a v n ia n
miehensä
kuoliaaksi i i täm
än i * rait-
lietsomisesta
ja y h teen sä 113.000. On sitä siinäkin beitä v astu staa ja k an n attaa kaikkea
( I ru e t r n n s r i t i o n f ih «l u ttn th e I*t» s tiiia s te
,
.
* ii-
ta kun m äärätyn allekirjottism ää
......
at
A
-
t
-
t
n
a
.
O
c
.
.
M
i
r
c
l
i
.
J
9
.
1
'U
;^
as
c
<
|n
in
«H
n
ilK
K
llC
S
S
a
.
l
l
c
l
l
l
a
O li C U -
ii-
•'
, n i tografin aikakaudella p itä is i Kai lm ¿ ik ä r a j o j e n
asettelemiscsta. tak a u sta jo kerran syyttöm äksi ju lis taan tu m u sta, sitä innokkaam m in, uii- b y s e c tu m 1'» o f t i u A c t o f O v i. 6 th . I 9 L . 3 ncstääll 4 VUodctl Vallila |K»ika
ran , hankkiminen
on sen o listalle-
ta m ustem paa se on.
.
tulemisen ehtona, niin on ennen ken vaihtua nopeasti kuin>elä--| T? (,väeftuhän onkin ainoa jotik- tetu lle henkilölle.
“ Mehän ty ö sk en telim m e vain t e i - |j a oltuaan pari vuotta erossa,
, kaikkia
•, , • . toim
• ittava nyt x naiden al->
i vissä kuvissa.
los sellaista ei 1 ko joka tahtoo joukkotvoskente-
niin hyväksenne, hyvät h e rra t,” sanoi o v a t jä lle e if asuneet yksissä ¡a
ILMOJEN VAIKUTUS SODISSA.
aikaan. * '1’a a n h e l p o s t i ^ , vH;. iRi poistaa, tahtoo kohottaa V E N Ä J Ä N P O R V A R IS T O E t V IH A A
snaila
kerran P reussin kauppam inisteri von ,,]j mies uhannut tappaa vaimon
lekirjotusten hankkimiseksi.
MUITA KUIN TYÖLÄISIÄ.
valnrut
tuom
itsem
aan
ne
ään
en
-;
kaikki
kan<i].liset
sam
anarvi,isik.
E ntisten sotien h isto riassa näem- B erleps kauppakam arin toim eenpane ( vaimon puheitten m ukaan) u-
Sosialistiptiolueen kansallisv i-
j m issä kehkereissä.
seaminan kerran, saatuaan var-
( T i n c i i r o i a t i u i , f i i d » u h th e 1’pstniasur j me usein s a ttu n e e n . m iltei luonnotto-
rasto on lähettänyt \\ ashingto- kannatFapemme esittäm ät keinot : vhteiskunnan jäscn5ksi. y iu t.
---- ---
lntiuden täm än lilasta. Mitä tu-
• ö '" ! J
‘'''¿'k'- ' man
poikkeuksellisia
ilm asuhteita.
]u,,kk.ira :;,icn ()iei„ assolon
Leikkisä ksn an v aras.
k>e lapscsla jllka on kehittym äs-
nin paikallisosastoille seuraavan tehottom iksi ja kehottam aan a>i :
,
v».
E räitten suurten ka pit alisti lehtien jotka ovat te h n e e t tuhoisia kepposia
H e rr niissä. Sveitsissä, oli joku lu r - , s;u t ä m ä n la i s i s s a o lo is s a ?
a tel ta in n ieli
porv a n n t s c s s a
v n-
'kirjelm än, jossa kehotetaan jä s e anomaisia m iettim ään uudempi.-' 1 • -.-
i
ikoiskirje ■nvaihtaja V enäiällä. ’ Ar- f n' a ‘h<iun et e vim m ¡liekin sodan jolita- jus e rä ä n ä yönä tyh jen tän y t koko j T arvitsi kylpyä. Tuom .iri EitZ-
keinoja. Aikamme porvarillisestxt le is k u im a s s a on vain
huilun
niä toimintaan:
th u r Hansome. sähköttää lelidilleen: jancroille. Esim. Napoleon l:s tä ei kanakopin.
Jinoastaan yk*i pieni ja pairiek'in oikeuteen tuli
|ohn
sivistyksestä
polveutuva
ajatus-
tv ö tä .
"Seuraam m e
mielenkiinnon, i
“ . . . V enäjän om istava luokka kä kukaan voi sy y ttä ä kyvyttöm yydestä hyvin laiha kana oli jä te tty , ja sen Kodgers uiminen mies syytettynä
•.
-X
-
¡
suunta,
jossa
porvarillinen
toim enpiteita
'
•
valtiovirastonne
sittää parem m in kuin E nglannin tai tai noloudesta, vaikka hänen onnet >n kaulaan oli sidottu paperilappu, io- i kerjulista, tuoden sellaisen lemun
-
-
•
-i
•
narkismi
a
sosiaiisti>et
m ie liin - :
om istavat luokat, e ttä rau- retk e n sä M oskovaan oli tuholsim pia hoii oli k lrjo te ttu : “ Liian pienen r in - • tu lle s s a a n o i k e u s s a li in , e t t ä tuo-
m tyopaiv
tvopaivalain c-
-1
kahdeksan tunnin
Ei sotaa vaan vallan ha Hauskan
S illi
teet ovat saattaneet sekoitua
tuon s a n a n v a rsin a ise ssa inerki- häviöitä m itä h istoria tuntee.
tukehan takia lykätty tulevan vuo-J ritari ajoi mielien takaisin tvr-
duksi. Sellainen on mitä tärkein
tvksessä. on m ahdoton.
n iin k a u a n ' siinä oli P äätek ijän ä Venäjän h irv e ä ; den larkaHtuk8Cen”.
kumous
!
omituiseksi vihanneskeitoksi, voi
mään. luvaten vapauttaa mielien
rakentava toimenpide, jonka tu
¡k u in sovietit (työväen ja so tilasn e u -!talvL Aina a s ia Hincn H einrich Hei-
----------------------------------•
jos ottaa kylvyn joka puhdistaa
helposti
esittää
työväen
äänen
lisi saada jokaisen sosialistin ja
•o
sto
t)
ovat
vallassa.
E
rään
s
u
u
r
-
'09
cukin
jo
am
m
oin
huom
auttanut,
m -F- I- H - H - t
-
1
t
'
I
'
i
n
c
t
r
a
n
s
la
tio
n
f
ilc
.
i
v
.itl,
t
h
r
P
o
s
tm
a
s
te
r
mielien lemuista, 'l aisi siinä ol
V - l" , ia , ( ) ; , .
\;> : U | , | 1s. ;i:; r c . n ir c U
kauppiaan talossa M oskovassa k u u - |e ttä täh ä n tappioon ei Napoleon itse ’ |
kam attom an kannatuksen \\ ash- kannattajalle sellaisenkin vaati
1 la tallintaustan tunnelm aa sen
lio n ¡9 >1 th e A i t o l O i t . M b . 1917.
ntuksen. että tulisi keksiä uusi i ¡ a y
iin useita kertoja sanottava... e ttä ollut »yHHnen, vaan hänen m a a n tie - ¡f
ingtonin valtiossa.
miehen olemuksessa !
keinoja.
jotka
vievät
työväeni
Kukapa
uskoisi
että
Saksassa-
ennem m in he alistuisivat vaikka kii- ’,>en °P e ,ta jailsa- M utta vaikka tuo
Viisasko vai hullu? J äällä on
M utta taistelua kahdeksan tun
a n ta n u t hänelle
keisarin kuin bolshevikien °Pe tta ja
pyrkim
ykset
pikemmin
voittoon
•
kin
ajateltiin
joudutun
tähän
so-
I
!■
H
i
l"I
I
i
tutkittavana
1). M. Sliort ninti-
nalaisen
nin työpäivalain saavuttam iseksi
yleensä
oikean
kuvan
V
enäjän
talves
vanha
lu«»kkataistelukanta
*
taan
"vain, is t au tum attom ana", hallittaviksi. S aksalaisista he puhui-
ESITYS VVYOMINGIN S. S. OSAS- ? S n In ’c s . i " n ^.a ' u i t e ta a n olev a n
ei voiteta, jos se jää lnuutaiuicn k u in
vat pelastajina. Siihen väitteeseen. ta. ei hänkään olisi voinöt aav istaa, |
t o je n e d u s t a j a k o k o u K-
hiukan liian viisi.-. Kaikissa ta-
n
,u
i'-
■
mais-a
tapahtui,
Joka
luottaa
luokkatietoisen
ly .- ; kuten
tehtäväksi. Riistäjät työskente
e ttä bolshevikit olivat- sak salaisten e tia ’uuri ' 11 ° 11 a talvpna sa ttu iv a t
1.
S
E
L
L
E
.
pauksissa hän väittää keksineen-
vt iin - ; M utta siten kuitenkin on laita.
levät yliaikaakin, saadakseen esi väestön o m a k s u m iin ja
lahjom ia, näm ä liikem iehet v a s ta s i-: l^ik k eu k seliisen an k arat pakkaset,
...
.
.
.
sä koneen joka voi panna muis-
S uom alaisten edelleen jarjestam i-
tvksen häviölle vaaleissa. \ iin nos t k icteltuiliin keuloihin, hän Muuan saksalainen suurriistäjä, vat: Kampa oli-iva.km , m uuta en.- V ieÄ perinpohjaisem pi tuho. eli a i nen XVyoiningissä on n iitä asioita, tmi ihmisen
, • ajatuksen.
•
joutua
m
oitteen
alaiseksi
sellainen
kuin
meidän
omatkin
voi
n
e
toivoisi'*
na
rpiDnittava
b
rittiläisen
varusväen
jotka
evät
välttiim
ättöm
iä
tulia
edus
i
v
a
u
p
u
n
a i t i maksa uuden palo-
ne m enettelivät taliforniassa ja
“ K auppiaat selittäv ät, e ttä soviet-j P61^
m inen K abulista A fcanistan
tajakokouksen lähem m in järjestö ttä - s o tila id e n
s a ira s h u o n e
la s k u a ,
niin ne tulevat tekemään \\ asu v a n h o je n l a t u je n h i ih t ä m i s e s t ä . sotavoiiioilijaninie. herra Ratlie-
N e ta i s te l e v a n k o v h a 'is t ó n o- nau, suuren sähkölaitetehdasv n- tien v a lta on saksalaisille a in a is e n a !« v- 1842 N eljästä tu h an n esta soti- vaksi, sillä m eillä on nykyään täällä ! $S52.5Ö. joka johtui eräästä vit-
iugtonissakin. Ja miksipä
ne
paikkakuntia, jo issa o i n . „ .
■. ..
o, ................. , ,,,
ehl.ana, unitta heille (kauppiasluokal- ,aas!a 1“ l - " ö " .siviili i>’iikilö-tä. jot- viela
, , sellaisia
...
. . . jo.s-
.
me
-v.c-viia
ollee.-ta
suuresta tn-
tnaksumien
periaatteiden
ivaaj.i’
ti«
n
päämies,
on
äskettäin
kir
koko
paljon
suom
alaisia,
m
utta
.-
,
,
-
,
,,
eivät tekisi sitä?
le) se tie tä ä kuolem aa. He o iv a lta -!ka K abulista läksivät, v k s i
u i sa ei ole kuitenkaan s. s. osastoa, j { 'h a lo s ta
Kulmannella
kadulla,
“Työläiset eivät saaxuta m i eivät m uista tai eivät talv i, i lianut kirjan, jonka ennakko- vat v ä riin livvin. että bclshevikicn ’ » ° a - tohtori-B rydon. jäi jälelle, k e r-. ja on täh än menin ssä n äy ttäytynyt , jo llo in kidu,e |>ah »sotilasta pai-
m ahdottom aksi
saadakaan kalla kuoli kun tal<» luhistui, ja
tään m uuten kuin omalla toim in m uistaa, että v hteiskunnailincL vedi ksista eräät amerikalaiset viham ielisyys sak salaista itsevaltiut- i »omaan toisten kohtalosta. Joahan t» o | .„¡itei
i
miten
a k t e 11. • : : lehdet ovat saaneet saksalaisien t.i vastaan on niin syvälle ju u rtu n u t, tuho pääasiallisesti aiheutuikin a fg a -; ( sasto ja m ihin, ainakaan liykyiia-llä : kv inmvnkunta jnutui sairashuo
kellit
v
s
k
u
lk
e
e
nallaan.
Järjestyneellä toim in
»¡laisten a a v istam atto m asta kav allu k -1 menett» ly,a väli-,.
Siksi olisi edus- neeseen. Kaupttngiu virkailijat
uksen
välivistami- sesta. v aikutti siihen myös suuresti I I i a ' ^ i n k - n i i ’bouksen
n t iV n i> ii
■ in i ii i > i t < - i t - > v a
nallaan saavutti v a t,rautatieläiset mukaan. la ne lait ovat riippu lehtien mukaan otteita. Ja n iis e tte i v rauhansopim
„
»
..u
ite
a " . . . jo itain : väittävät ettei ole m itään sellais
tä ä
v ib , l i i - i m i
io n
in iile l
«estä, v aikutti siihen myös
suuresti .tep
' siv iä keinoja
‘
‘ lta ‘ v paikkakun-
in voi i e»taa
vihollisuuksien
uuuei-
•
naiden
kin kahdeksan tunnin työpäivä- vai-et ta lo u d e ll is i s ta o lo is ta , i.i sä selitetään, että Saksa olisi o’- u leen
ta säädöstä joka m ääräisi sellai
puhkeam ista m uuta kuin lyhy- s' ,I!a vallinnut tavattom an oiniilliiH.t t j(,n järjestäm isek si.
vätkä taloudelliset olot muute lut sotavaununa va.-ta parip vuo
lain.
eksi ajaksi. He tietäv ät, e ttä vihol-1 taIvL
' Me puolestam m e ehdotam m e yhdek- sen laskun m aksun: eipä kumma
"K irjotan täm än tarkotuksella niin nopeasti kuin eläväin ku- den ' kuluttua. Millaisella niah- lisuudet. olkootpa ne sotilaallisia tai j V enäjän bolshevikeilla <•: ole täh •„ si kiuluksi asian au ttam isek si, e ttä -ilki tiaau siellä ole koskaan ty ö
l d iete ttä isiin ‘tupa a g ita a tto ri' k ie r
painostaa teille, miten tärkeää vain filmi. Varkultavau muut A- (lilla litmnilai-tius oli.-i silloin poliittista laatua, lakkaavat vasta s i t . 'a stl o!lut ulissaan sotahom m issaan täm ään kokonaan järjesty m ä ttö m ille läiset Adleet oikeuksiaan puolu--
taina--a vaan lähettäneet “ hyviä
on, että annatte valtiosihteerd- sen aikaansaamiseksi vaaditaan hvokäimivt aseettomiin maihin. ' • km. toinen taikka toinen noista s i,ä m enestystä kuin oli aikoinaan kuin myöskin heikosti järjestety ille miehiä it-eäan edustam aan. '
kahdesta
-
joko
bolshevikit
taikka
j
R
a"sk
an
vallankum
ouksellisilla.
Tai-
paikkakunnille joksikin
aikaa, ja
välistä Useampien mics-p dv ien u-n vain huviteltavissa.
leniie tarpeellista avustusta alle-
m äärää edustajakokous lavan, m iten
O tti kaasua, jolla tappoi itsen
sai:
alainen,kapitalismi
on
Inhot-
H»®
v
l
‘M
9
5
Ranskan
v
almis-
M u tta tä llä s o ta s u d e n
ali
tarkistukseen
ta
rv
itta
v
a
t
varat
ovat
kirjotusten hankkimisessa. Lsi työ. Työväkikin -aa e.-ittää uu-
sä ja jälelle jättämässään kirjees*
m. ja koska h.-idan pääsem isensä vallankum ouksen sotajoukoille sekin
ät.
sä Mrs. Lenevieve Aekley pyy«?
tys ei. näet’, tule äänestykselle, j de-taan ja taas uudestaan -ama: t a i tt u n e ,s u u d e l l a et ole (»ikeas- uudistam aan lilkesuhtcensa saksalais- kaikkien a.kojen so tah isto riassa e n k erättäv
Wyo.
s osustojen keskuskom ite
että hänen nukkensa poltettaisiin
pilvi sille saada m äärättyä mää vaatimukset. I.i auta ollenk; u ta»n enään mitään merkitystä, t m kanssa kokonaan riippuu s o v ie t-, nenkuulum aton onnenpotkaus, e ttä an puolesta,
at-oa -na, jo- ne o v a tk in ,tu l-
l sillä -aman »herran lausunnon Len kiikistum isesta. niin sitä lie ju
hänen ruum iinsa kans-a viidessä.
L ennart llhoto.
rää allekirjottajia.
S u u ri
jo u k k o - k o k o u s 'J d i o s .
m alalta ru k o ile v a t...
i ran t a h e n ,akia oli “ 'dlannin iai-
tuja
ia
moneen
kertaan
jo
ennen
luukaan
\
alm
i-taut
anei-im.-
on
j
>
“ E llette ole jo ryhtyneet toi
LÄNSIPHR1N p u h u j a n MATKA M o o n c v n ja h ä n e n k a n s s a - v a n g i t -
‘•Tätä
ei
ole
k
ä
site
ttäv
ä
min,
e
t
t
ä
j
vasto
jä
ä
ty
n
y
t
ijm
uidenin
eoustaile.
Hätien ennustuksi-
W A S H I N G T O N IS S A .
menpiteisiin allekirjotusten hank e-itettyjä. Ne vaatimuk.-et? jot- myöhäistä.
itujeiisa hyväksi toim eenpannaan
s .viettihallituksen pystyssäpysyininen -ia ranskalainen ratsu v äk i .-ai sen
H U HTIK UULLA:
ka
työväestö
pitkiin
h
arkinnan'
en-a
mukaan
saa
kapitalistiluok-
kimiseksi niin kirjottakaa vii-
,
n
olisi vain e ste e n ä Saksan su u re n -; pakotetuksi antautum aan,
E v e rett ...................
1- J P- tiistaina 16 p. huhtikuuta Civic
jälkeen
on
om
aksunut
väittä-;
ka
valm
istautua
kokonaan
toisia
vvttelenuittä valtiosihteerillenne,!
m oisten
keskieurooppa-uuelm ien to -1
oli n" n k<na Liivi, et- P earson ....................................... 3 -< ” Auditorium issa. Sinä iltana on
fuksia
varten,
sillä
'.terra
u
u
d
e
n
¡
ta
n
k
,>
amoin
kuin
3
jokaisen työläisen, miehen ja nai-
toveri Emil Hermanille. Box 63- m > itto m a k -i
teutum iselle. Sovietlihallin,toliakin on lä Itäm eri oli jäässä.
Huolsin ku- Poulsbo .......................................
saamisek-i liyväksy.yt menet, e- Ruthenau elittää että sota ei oma suur-unelm ansa, iiini. yleiseuroop-: ninKab K aarlc x K ustaa, jona silloin Issaquah ..................................... 6 -7 " i sen, v elvolli-utts omaa luokkaan-
E verett. W ash., ja pyytäkää ni
New C astle ............................... 8 » ”
! lvtavatkin se pitää kunniassa. olekaan emiä sotaa tavallisessa paiainen vallankum ous, joka poistui-i¡oli sodassa Tanskan kalissa, käytti Seattle .......................................... lb 11 ” sa kolttaan olla siellä läsnä. T yö
m ienkeräyslistoja ja ohjeita.
____PJ
13 " väen haalin ovet ovat sinä iltana
ivaajat m it ä t a h a n s a , .m e r k i t vk Xse-sä. vaan vallanktuno- s! m ilitarism in. Jokainen soviette- i hyväkseen talven, a n k a ru u tta ja vei Tact,lna
‘“A inoastaan nopea ja päättä sanokoot
12,bb(
-miehisen
arm
eijan
tykistöilleen
G
rays
H
arbor,
11
päivästä
a
lk
aen
PJ1 "•iitmi, inikaan alaosa-lo ei ktj-
t.x
Elämme suurten keksintöjen
usta, joka kaikkialla on tapailtu ja vastaan täh d ä tty toim enpide og kaikkineen jä ä ty n e itte n T anskan Sal päivää, josta puhuja saa 1 vapaapa:- hooimtl sinä iltana siellä, silla se
väinen toim inta vie V oittoni.
avuksi Saksalle. Venäjiin parhaillaan
vää. Puhepäivät saavat g.-harbori-1 ilta on v aratili - aiv an j«,ukkok«j-
Nvkyinen aika on aikaa, jolloin vuosisadalla. Jollakin työväen- tutissa.
tekem ä rauha on vain väliaikainen. mien poikki, jolloin kauhistuin itten
laivet jä rje s tä ä m ielensä m ukaan.
koii-ta varten. I.aliempia tieto-
iu
i
Mahtanee
Buthenaun
luokka-
ö
-
-
n . i -n
:
luokan
ja
porvarisi'
n
rajaip
v
tan
sk
alaisten
täy
tyi
alistua
pyy
lä
Jos soviettihalU tus kukistuu, voi tä
pftaa olla valveillaan ja toinnu-
J
ti
independence
...........................
2«P-
ja seuraa« .ssa k irje i-a . \ :ikl vO.
aaressa seisojalla on tietysti »>i-; to e teista tuntua sanom attom an mä rau h a tulla pysyväiseksi, m utta m ään rauhaa millä hinnalla hyvänsä.
TÖ 11 KO KU ULLA:
nassa’.
H änen pojanpoikansa K aarle Xll W inlock ...................................
1
keus vaatia, että lv öväenasian • katkeralle sellainen käsitys, että soviet tien vallassa ollessa ei rauha
FORT BRAGG
“•OsottaRaa niitti^ sosialistipu »-
V ader .......................................
vuorostaan
sai
kokea
Venäjän
talvea
,
,
.,
Tn * •: ajajain tulisi olla nivöskin kek-Ute eivät pääsekään enää toista voi olla pitkällinen«"
Ml.
Solo
...................................
1—5”
O
saston
vuosijuhlaan Imiitik.
Mitä nyt sisältävät nuo bolshevi uhkarohkealla hyökkäysretkellään. io- Puolangan hiilillä ...............
ilo ita , e t t ä h e id ä n tu lis i jokfl k e r ta a -v o k s im a a n m a tlm a a so -
6"
2z
p.
haluavat
kai kaikki paikka-
päättyi
Pultavan onuettuiuaau W oodland ...............................
vvtelko m inuuttiakaan, tai vä
kirjeen vaihta iän ka
»'
M
ku„talai->el'
saapua.
Sinne ' l i
päivä luoda uusi teoria, joka v i> taan, nähdäkseen 'kuinka valmi- keille viham ielisen Ei
n, uuta kuin tappioon v. 170*J. Se talvi. «. 1708— L ittle Käiatna ...........................
9
heksykö täm än toimenpiteen ,a r-
kaapelisanom at
itetään
aa«ia
livvä
ohjelma,
että
”
• ••• • • .............................11—12
•••■ ■■
kevttä. Innostakaa toisia ja val tvövaen pyrkimykset nopeammin ¡ taittuneita he siihen olisivat. Pa e ttä kapitalistileh d et ovat to im itu s-’^ oli an k arin m itä Eurupuasa oli •
tulee,
jos
o
s
a
s
t
o
!
icraamme
tulev
at
olemaan
N iinkin
L T 2 . 1 -"-í
perille kuin ne keinot, joita on tä mitä nvt on tapahtum assa, sa o sastossaau esittä n e e t Venäjän a s e - 'tu n n e ttu sa ta a n vuoteen.
vokaa e ttä, he tekevät osansa.
katsoo voivansa jä rje s tä ä pulietilai- i '
äisi.i. N äyttelijätkin kot i-
man aivan v äärässä valossa. Se niin- ' e te lä ssä kuin U krainassa, jo s-a tuot- sum ien.)
ennen
kJvtettv.
Mutta
vanhaa
nuo
Ruthenau:
.tavat
itarastaan,
esittäen kapp ,-
Saattakaa se>siali-tinen liike eloi
S. s. osastot!
\ alm istal.aa toverilleen "R antalassa . Kappale pi-
‘M ik ä un se tapausten kulku. ka jokainen rehellinen sosialisti end salainen arm eija silloin m arssi, lon-
ja
koeteltua
ei
tavallisesti
hyl
saksi. älkää koskaan laiminlyö
u ta m ä elle niin hyvä p i i l i , tilaisuus
jonka aallokko tyr-!:\v ym päril Hakolta sa atto i arvata, on nyt lois- j täv ät linnut putoilivat kuoliaaksi pa lia
m ahdollista,
ilinotlam alla , jo taa v leisön jännityksessä ’koko
lav a sti to d en n ettu : kapitalistiini,tie» peltu u ei,ta. viina jää ty i harkoksi ja kuin
kö tilaisuutta e»sottaa mistä ar jätä emien kuin on saatu tay-;
selvyvs uuden parem muudesta. lämme: Me kutsum me sitä so p arjau k set. e ttä Lenin ja T rotski mu sylki putosi helähtäen lta n g e ile ,; 11 aikaseen, e ttä kaikki voivat jar- kolmen näytöksen ajan. T oim in
vosta se on.
jestaa a asian sa siten, ettei kukaan nassamme tehdään taas katsah
. .., .
....
. .. jesta
daksi. koska sillä e»n kansainvä ka olisivat olleet Saksan asiam iehiä, jaak
s,
m uuttuneena.
k u ite n k in
voi sy y ttää m uita (kuin itseään, jos dus, mitä olemme viime vuonna
Kahdeksan tunnin työpäivähän Ja koko riistetyn työväenluokan
lisen sodan muoto, koska _sen on o so tta u tu n u t hävyttöm äksi val k irjo tta a eräs -retkellä niukatta ollut, ei saavu kuulem aan J ä rje s tä k ä ä il saaneet aikaan. Tällaiset vuosi
vapautustyö
ei
käv
tuulispään
t
a
puolesta, teidän.
voin edes sähkön aikakaudella kouristaniat kansakunnat kamp heeksi, vieläpä ovat nuo lehdet tie n “ vaikka m aa. riteri ja taivas olivat tam ia, jos ei useam m aksi, niin yli juhlat ovat sitä varten, että näh-
x\dolph Gerrtier.
m eitä vastaan, oli kuninkaan käsky»: deksi illaksi, sillä toveri H autam äen i-_
- d , j . , n in e tehneet vh
in
kunkin n-iivän m arssi la’*ta Puhujaa e tte ole aina tilaisuiT- Id.a n n n t a ' ’E m m i t e h n y t v h -
avoimesti keskenään neet sen valheeksi. Ne ovat vallan
kaan. \ aan harvalla työläisellä paileva
Kansallissihteeri."
hvviu k ä sittä n e e t, e ttä työläisltalli- to teltav a ja kunkin päivän m arssi deSBa saam aan yhdeksi ohjelm an { {e *> tv " n <*K<?n ia m in k ä o le m m e
XVashingtonin työläisillä ei o le ’, ”»’ tilaisuus käyttää e .-n n . sell.n- maalla, ilmassa, vedessä ja tules
¡su o ritta ja k si.
Tiedäm m e hyvin, et- jättäneet tekem ättä, doivoninie
t uksen täytyy olla viham ielinen Sak su o ritetta v a .’’
todellakaan m itään sen tärinäni
"nopeam min perille vieviä sa. Tulevat sukupolvet tulevat san m ilitarist is-iinpurialistiselle halli-
tä m eitä kynitään yhtenään, m u tta r u n s a i n a osanottoa juhliimme,
m eidän on Kulujen edessä seisottu-
Keskustclukokous» oli 24 p.
jÄä. tehtävää nykyisin, kuin on i keinoja." jotta yksilöt voivat käsittäm ään sen. >e, mitä me tukselle — niin viham ielinen, ettei se J
E teensä katsova pappi,
va,
jo
tk
a
jo
olem
m
e
a
sia
sta
kuusalia.
,• i. ...
,
• i
T overuudella, W ash. Suoni. Valtio- n a ‘ ,b ' l ,U ta ‘
L e im a a s u t i t . t -
täm ä nimien keräys kahdeksan f k a tt a a , eivätkä ne kokonaisen saamme kokea, on mailtnan vai voi sen kanssa solm ia pysyväistä rau« i M aalalspastori ajoi hurjaulaisella
!iaa
j hevosella kylien väliä ja tav u tti lää- kom itea.
vat: puheen < rrä k i, runoja
tunnin tvöpäivälakiesitvksen ai'“, luvkau kohottamiskeinöksi sovel- lankuntous, ihmiskunnan aiem
k ä n u . joka käveli Jalkasin.
lltam
atu
lo
t
tu
lev
at
L
äusipiirin
agt-
i
e
s itit at \ Lehto, Mandi Blom
Sen
ohessa
käy
naista
sältkosano-
- M i t ä enemmän saadaan nimi
h’haan. Parasta on sentahden. pien kertosten palo ja voimakas
‘ N ouskaa ra tta ille , tohtori
han
tatsioaika;saan.
|s
te
r ia W in. Salo: soiton ¿«Melei-
tuh UorimJaun nousu. St ei ta- niistä vielä kerran selville, mitä laa
t n n a t «>. >a*:-
sen suurem pi mahdolhaUu;» ou t
i ...nnac
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
i
j
Ei»»-
i Järjestömme asioita j
1