Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 18, 1918)
No. 64 TOVERÏ 2 «45 TOVERI L ia a ca auomalaiaea t/BvIen Unenkannattaja, ütneatyy Attoria»**, Oregon, joka pkivl TO IM ITUSKUNTA: LAURI M OILANEN ADOLPH SALMI A. B. MAKELA SULO SYVÄNEN W. N. REIVO TOVERI täähän niitä hankkia taas uusia pistimiäkin, jos hyvinkin sat tuisi puhkeamaan lakkoja sodan loputtua. Tunnettuahan on, että eivät korporatsionit elä isän maallisuudella, joten niiden täy tyy saada rahaa. Ei kai ole epäilystä siitä, et teikö terästrustilla, öljytrustilla • « iv _____s ,™ , lo v i m,ii- ' Ei siis ole en ääu niin helppo saada laisia polkemaan valkorotuistei kaan, v ä lttä ä k se en v ankeutta kapi palkkoja. Varsinkin länsi-Cana- nallisen kirjallisuuden lev ittäm ises tä ”. A ikaisem m in ilm otettim sam an w " i. dassa on työväestö jo vuosikau We.l«ya olleen vala Joensuun puna , ¡aist? tehtävää Valmistaudutaan j siä taistellut aasialaisen työvoi k a a rtin päällikkönä. Em me olisi usk o k a t k a a m aissa Vc Wl j .l l « n »uima .la s man maastasulkemiseksi. Ja Yh- neet hänen niin y h täkkiä kohonneen F * , sim a k a ik k i. « « » ' « J a ln. T ivtrm altórayys ia »ekanorto ; ¡ U ä a .y v ä . ia lä rje a tö o„ au ttam at- hysvaltain (puolella synnytti sa- m aan kaikkien p u n ak aartien ylipääl n a ,a n ,a Suomen liköksi. Olisi luullut niin v astuun , seurataan ,anRit»k»ein tyorac aek!, ia lyö„,e,tläj, nemmän työvoimaa tarjolla kuin i ma kysym ys vuosia sitte aivan seurataan piireissä, m utta niitä seura alaiseen toim een olevan lu o tettav am jonka he ovat saaneet, ja siitä neekerivastaisPsta agitatsionista. jota työnteettäjät pitävät yllä. saadakseen neekereistä halpaa työvoimaa. Ellei yleisesti olisi olemassa e- i. I on o n n istu n u t .vainoam aah ulos kyke- sille on kysyntää, niin työläisillä’ yhtä kireät suhteet. Kiinalaisia piakin ja kokeneem pia m iehiä. myöskin porvariston taholta, eli , I -----r— <„ in n ostuneim m at. Jos (T H E COMRADE) ei olisi m itään syytä kilpailla teurastettiin paikoin kuin karjaa. a Y htenä pu n ak aartin päällikkönä kä vielä suurem m alla jä n n ity k -‘ ue' nr“'la kuin työväestö seuraa- * * " »“ • ««**« •*«“ <*•“ “ “ ' P The organ of J* f inrush worker» in the ja muilla trusteilla joiden sota- keskenään työpaikkojen saannis- ilman että teurastajilla olisi sii m ainitaan olevan L ehtim äki, jonka sellä Western atates. . The only Finnish daily in K um pasenkin. seka vai- myös sanotaan oleskelleen A m erikas kaan. - the West. Published daily, except huuuay, voitot lasketaan sadoissa m iljöö-,ta. Sellaisessa tilanteessa haili tä ollut sanottavia seurauksia. silniä sen pian huom aa ja at Aatoria, Ore., by the Western Work lassaolevan luokan että työväen- ' valpas sa “ useita vuosia”. T ällä tietenkin men’s Publishing Society. Sanottakoon mitä 'hyvänsä, nissa dollareissa, olisi samanlai tuisivat rotuennakkoluulot pian se u ra a vana päivänä kävelee hän käm ANTTI J. P A R IA N , Manager. tark o teta an kirjailijan a tu n n e ttu a j luokan taholta on syytä jänni siä suunnitelm ia tuotteittensa pois. M utta kun työvoimaa on niin tosiseikka on ja sellaisena K onrad L ehtim äkeä, joka todella on i tyksellä seurata \ enäjän ja Suo- j päitä pois t m ahdollisesti laulellen val Anttien aa Mcoon-ciaaa man ma:t:r July lit, lan k u m o u k sellista hym nihän). Aika korotuksen “suositta- liiaksi ja työnteettäjät siten saa pysyy, että aasialaista työvoimaa käynyt A m erikassa, vaikka hän tääl- men 1912, at the postatfice at Astoria, Oregon, hintojen vallankum oustapahtum ri. ; joukkotaistelulloj voi olla kaikinpuolin aader the Act of March 3, 1079. m isek si'. j vat tilaisuuden hankkia alemmal- käytetään täällä polkemaan m u it lä viipyi vain m uutam ia kuukausia, sillä ne koskevat kum pastakin i epäedullinen ja siis asioiden täytyy ilmotoahinta 40c palstatuiunalta. Kuoleman- — — - ' luokkaa hvvin läheltä. M utta kun työväestö menee {la elintasolla olevia neekereitä ten palkkoja. Ja niin kauan kuin a n ta a m ennä m enoaan — päin m än tlmotukset $1.50 kerta ja muiuovarsyilla Sellaiset viestit mitä naista j RIITTÄMÄTÖN TODISTUS. 22.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit lakkoon, silloin on toinen ääni • taistelem aan vaativaisempia val- siten tapahtuu, tullaan täällä tyä. E ttä näin on käynyt ei m u u ta to-ilmotukset 50c kerta, halutaautieto- ja vallankumousmaasM i E rä ässä tiu k assa kielto, akivaltios- kahdesta nunenmautto-ilmotukset 25c kerta, naima- kellossa. m illa työm ailla, vaan sadoilla, siitä taistelem aan sen maastasulkemi Sen ei saa vaatia pal- i korotuksia työläisiä vastaan »a tlmotukset >1.50 kerta, avioero-ilmotukset sa oli m uuan iikka sy y tteessä lu v at on inailmalle lähetetty, vaikka k erto m alla voisin tä y ttä ä yhden To 11.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk kankorotusta, jos se mielii säilyä j kun unionistisen liikkeen taholta seksi, kaikista teorioista huoli tom asta viinan m yynnistä. T a rk a s väärennettynäkin, eivät ole por verin, vaan ei kai tä ssä to d isteita sen mukaan. Satunuaixista tlmotuksista tulee rahan seurata musana. Englannin ulkopuolelle vankilan. T unnettu ei tehdä juuri mitään näiden syi- m atta. Nälkäinen työväestö ei te tta e ssa h äneltä löydettiin puoli varistolle m itään hauskoja u tt- ta rv ita eikä vaadita, siiiä niin joka- kielestä suomennetaan vapaasti. vaan ne ovat pikemmin työväestön vihollinen Joe < an- den poistamiseksi, niin luonnol- näet aina etsi kysymyksien teo pulloa viinaa. Kun m uuta to d iste tta j tisia, TIL A U SH IN N A T heidän luokkansa kuolem an- ¡P ^ alsia o v at y h tä m itta is e t tapailtu Yhdysvalloissa ja Canadaasa: ei ollut, jä tti tuom ari asian sem m oi valkorotuiset reettisia perusteita, vaan käy toi- Yksi vuosikerta. .$4.uu o Kuukautta. .$2.25 ) non, esitti kongressissa lakiesi listahan on, että lau tak u n n an ratk a sta v a k si. sanomia, ja siksi porvaristo nii- mat- 2 kuukautta.........|1.35 1 k uukausi... .50 tyksen. joka säätää “lakkokiiho* halveksivat, karttavat ja vainoo ' meen siten kuin luulee parhaiten senaan Noiden ep äk o h tien v älttäm iseen on Suomeen ja muualle ulkomaille: H etken aik aa neuvoteltuaan lau tak u n tä kauhulla katselee. T yöväestöl taloudelliselta alalla vain yksi tie- Yksi vuosikerta. . | ä.su 6 kuukautta. .|3 . 50 tuksen” sotatarvetehtaissa sodan i vat neekereitä, varsinkin kun sii-j löytävänsä avun, vaikkapa olisi le ne m erkitsevät päinvastoin ta palasi ja esim ies sanoi: SUBSCRIPTIO N RATES: ajalla rikokseksi. Ja kun kon- ' ta ei ole mitään seurauksia vai! väärässäkin. British Columbias- “ K orkea oikeus, niistä me tiedäm iloa ia elämää ia siksi tvöväes- Pa k o tta a ty ö n a n ta ja a lle k irjo tta m a a n In tae United ^States and Canada tön taholta sellaisia tapahtum ia ; työsopimus, jossa m ää rite llä än työ One y ca i...........54.00 but months............$2.25 oli ainoastaan yksi : ka joskus vetääkin n eekerin! *a 011 juuri esitetty lakiesitys, me. e ttä siinä pullossa oli viinaa? , ' ¿,,.,«-.,11.. c o n ro tu n n it, -palkat ja -suhteet. Silloin three months. .$135 One month................. SO L autakunta haluaa pullon tu tk itta- suurella mielenkiinnolla seura , n)ääri|elltt ,)leniBimälkin scl. Advertising rates tn effect July 1, 1912, 40 työväestön edustaja, sosialistinen puunoksaan tai polttaa roviolla. [ joka tähtää aasialaisen työvoV v a Iz c u p ii ” 1 ? | . ..... cents per inch. Special discount is allowed vakseen. • kat., eiv ätk ä ne siis ja a sa ttu m a n va- Mever London, niin luonnollises- i Sivistyneessä yhteiskunnassa, n ä - • man m aastasulkemiseen, kieltä- tor larger and continuous advertisements. ro rv aristo tietää vana ja kohta Pullo a n n e ttiin hänelle * I j A rOVKMl. BOX 99. ASTORIA. ORE. .ti laki lapasi. Kolmekymmentä et. kun e le tä ä n ! mällä pitäm ästä erikoisvaarana palasi lautakunta. vin. että \ enäjän ja iSuom en1 raan. Silloin kun uusi tu lo k ask in tu Huuocusio sijaitsee lOinnen ja Uuane katu- ' 1 - tvöväennousu ei ole v a ik u tta -i!ee ^ n i a a l l e ja kuulee, e ttä se on jen kulmassa. .Telefooni: konttori 3 « , ¡vuotta vankilaa ja kymmenen tn-1 Länsirannikon työväestöllä erilaisessa työssä m uita kuin eng- O letteko päässeet yksim ielisyy toimitu» 832. I, , ! , ....... * . .. !, • , . . . . m atta heidän valtansa kukistu ; union työm aa tu n te e hän itse n sä ih teen ?” kysyi tuom ari. --------------- -■—=-=— —- | hannen dollarin rahasakko on se ole nuukaan suurta vastenm ieh i lanninkielen taitoisia. m iseksi. o tta a selvää ty ö tu n n eista, “Olemm e." vastasi esim ies. “ Me miseen, ja siksipä porvaristo on* j -palkoista, ja niin ei ty ö n te e ttä jä n hinta minkä pitää maksaa sen j syyttä neekerityövoimaa, kuin* Syy kaikkiin rotuvainoihin ja Kenen nahoista ne voi ¡joka puhuu työtoverilleen » v iirillä on aasialaista vastaan. M u t-! työläisten välisiin taisteluihin. olem me havainneet v astaajan syyttö k in oikein kansainvälisesti (jos olekaan niin heippa sa ad a uusia työ m äksi,” ja ty h jää pulloa n ä y ttä en li uutisissa on perää) rientänyt a- tot riistettiin? ta aivan samat syyt jotka mttual- mikäli ne ovat perustut inaan ro säsi: “Siinä ei ollut riittä m ä ä n asti sevoimalla Suonien työläisten tu n te ja eik ä a le n n e ttu ja palkkoja ! lakkoonmenosta. käytäntöön, e ik ä ty ö n te e ttä jä voi Joe kannon on ajanut e d u ste t-' la panevat työväestön taistele- tueroa vaisuuksille, on työnteet- todistusta, e ttä koko lau tak u n ta oll- valtaa kukistam aan ja porvarei- < ta jälleen valtaan auttam aan. Jos lliin m ieliv altaisesti ty ö stä e ro ttu i. S u itt & t o . linanpakkauslaito'', taviensa etuja monella sa astai-! maan neekereitä vastaan, ajavat täjien voitonhimossa joka panee 1 päässyt varm uuteen.” V enäjän ia Suonien proletari- Ti.etenkin si«ak*n ta p a h tu u siellä ja sai viime vuotina 34,650.000 dol sella tavalla, m utta tämä voit-i >vn täällä liikkeelle aasialaisia (ne koettam aan saada työvoimaa aatin ei tarvitseisi taistella ul täällä, vaan ei niin m ie liv a lta ise sti; M ailm an suurin perheasuntola tu h an sia ty ö stä e ro te ttu ja on jo k ai laria voittoa, edellisen vuoden taa kaikki muut. Sellainen laki j vastaan. Täällä käytetään aasia- > mahdollisimman halvalla. on ä sk ettäin valm istunut New Yor konaisia vihollisia vastaan, niin nen suuri unio pan n u t tak a isin työ tS.COO.OOO doll. asemasta. Swift- sltuu , \ oläi>et t\ Öpaikkaan, j a jm4MNa*«IMaaMMMMMIMiaMMaNaaiMWMMtHMMIMinNHa*CRIMIMMRngganMMaMMUM*MMMMMMaaaaMlaMB- kissa M adison avenuen varrella. Se luultavasti ne oman maansa lah- yhtiö m yy nahkoja American jos sota jatkuu kyllin kauan, tu j | ___ _ ___ __ _______ _______ _______ | peittää täydelleen kaksi kaupungin- tarien kanssa tulisivat hvvin toi hön, vielä pak o ttaen ty ö n te e ttä jä n m ak sam aan m e n e te ty stä ty ö aja sta riide & Leather Co:lle, joka on lee jokainen unin tuhotuksi, joi- korttelia. R akennuksessa on 1,536 meen. sitä voi olettaa ainakin korvausta. M ikäs parem m in tu rv a i asuinhuonetta, jae ttu in a 108:aan Suomen’ työväesttistä. yksi niistä harvoista yhtiöistä, J luin kapitalistit m enettelevät si- si, innostaisi ja te rä s tä is i toim in \ aikka V enäjällä ia Suom essa uokrahuoneustoon. N \ eivät siis ta a n ? Silloin voidaan sa a v u te tu t joidett käsissä on nahanvälitvs- teit kuin haluavat. porvaristo vielä noiisisikin vai ole m itään köyhien asuntoja, koska i voitot s ä ily ttä ä ja koota voim ia uu- u>aciniiHi>i<iiiiuiiiiHWHiHiiHiiiuiiiiiiHiiiiMiiiitHHiiiiiiHiiuuiiniiiiiHii'uiH«»iituMniiM«nNtiiR«ii'*niiiniiiiii'iiinnuiintuiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiniuiiH««Hini taan. niin se vallassaolo ei liike Am erikassa.• i f arvitsee vain huomata, että niihiu keskim äärin kuuluu to istakym olemaan pitkäaikainen, se k t t - i 8iin P m m isriik sijn / uusiin ottelu ih in American Hide & Leather C*». j samalla tavalla kuin jokainen j R A N G A IS T U S A H N E U D E S T A . , niin. “arm ollisen kuninkaallisen kom i m entä huonetta. Vuokrat n ä istä huo- Työväestö et I siksi kunnes kaikki palk k aty ö läiset tea-perkeleen". Sam anlaatuisen olion neustoista vaihtelevat $7,000 ja $17. kistetaan jälleen. sai viime vuonna 21 prosentti.t rautatievaunu tehtiin ixistivau- ,, , ’ i ' i Mainio italialainen i _viulunsoittaja lakkaa kapinoim asta, se ei voi 0,1 larJestetty ja saatu tuntemaan jo tk u t am erikkalaiset kong- 000 välillä vuodessa. Tuo suurem moi- voittoa koko pääomalleen. ! niiksi American Railway Lnion* j Niceolo Paganini lakata; porvarien vallassaolo pa- un,a h l o k k a «Hioin ei tar- 1840) oli re s s iniie j,e t asu stav an täälläkin mei on m aksanut 8 ,, milj. . kottaa K'dmc Milwaukeelaista jälki-j in käymässä lakkutaistelussa ■ myös tunnettu ahneudestaan Erääl- dän k an san v altaisessa tasavallassam - nen . . . rakennus . , sen kapinoimaan siksi ¡vit8e p,,aa työsopimuksia, sillä sil- doflaria, m aan hin taa lukuunottam at- k „ n n e s s e o |, t ä v J e l |i s c s t j k ttk is - i ioin "icilla on voim aa ja v a lta a, em- netehdaslaitosta saivat viim e; vuonne 18*14, sam alla tav alla v o i- iia matkalla Ranskassa särkyi jokin me. x. . ,, , , . . , . , ta. tanut porvarien vallan ja ottanut ni'*ka sa,li riistäjiä, vuonna LO.^iJkri dollaria v o itto -; (laati jokainen teollisuuslaitos ia kohta hänen vaunuistaan, niin e ttä Nyt viim eksi on kongressiedustaja hallit ns» »h jakset omiin käsiinsä, i «,-n sik erralla siitä m iksi eivät työ- hänen täytyi pysähtyä keskelle maan- T F uller ollut löytävinään erään,ai ia edellisen vuoden 302,742 d<>l liikennelaitos selittää S Paha niin, paha näin. ' tietä. IJihitiennilla asuva rikas* „ , , . . ,, Eläinme yhteiskunnallisten ja ¡s°Piniukset lopu yhtä aikaa, vakinaisen kongressikonntea-pa W iseotisiniti teollisuuskom lssiooni larin asemasta. i suitsiaitokseksi” antam alla sille I m aanom istaja, eräs kreivi de Rouzin, sen . , , ... valtiollisten m uutosten aika- ' E n,n H endrickson. ai, m yöntänyt e räälle leskelle m ak Nämä n,„nero, johtava, nrk- ¡joku ,,l a „ , N ina on helppo he„ a.,asu ......... „ „ » .a ,, kautta ja tulemme näkemään I ---- settavaksi k o rv au sta m iehensä tap a hm m onta seikkaa. Kengät ovat taa niihin hyvänsä silloin kun k a - 1 Pa h tu ,n *Paik alle ö k o hteliaasti kut- (|n l)legin henkilössä. Tuo Dies on turm aisen kuolem an johdosta. R a kansojen elämässä suuria mun- ¿ H -H -H - i - 1 4 > i l f t-r i I 11 i > » 4 - 1 i kalliita, sillä nahat ovat kalliita j pitalistit tahtovat siten estää tvo-i kuu,ulsan «aiteilijan kartanoonsa j vak5nalsen -R autatle- ja kanavako hojen su o rittam isessa lienee ku iten toksia K annattaako olla muka Kansankirjeitä $ na osaltansa auttam assa sit i siksi aikaa, kun vaunuja k o rjattiin . I ■— kaikki m uut paitsi työläisten väestön iärjestym ispyrkim ykset.' • tn 11 itean ” esim ies. Viim eisten kolmen kin ollut m onenlaisia muodollisuuk- taistelua, josta riippuu kansojen ¡Iltasella tuli sinne v ie r a a s i lä h itie -[ yuoden ajaUa eJ U m ä komRfea o)e »ri-i-l-1-! I-H I-l-I i 1 - i- il 1 1 I f H 1 H !■ nahat, joiden kaupaksisaanti al Riistäjät eivät lepää, vaan toimi- (ia täy te ttä v än ä , koska kom issiooni kohtalo ja joka tänään on jo noon tilanom istajia, kuulun ta ite ili kaa jo taas olla varsin vaikeaa. i vat, m utta miten on tvöväestör jan m aineen houkuttelem ina. Seuran pitänyt ainoatakaan kokousta — ei näinä päivinä on leskeltä saanut kir- siksi voimakas, että sen. liikkeis n WASHINGTON li Ja luonnollisesti ovat eläimet j ja jta Antaako se tulevan svk- m yrskyisistä kehotuksista, etenkin kä sen ole tarv in n u t pitää, sillä kaik ieen, jossa m. m. san o taan : “ Minul- tä porvarillisen yhteiskunnan ki sen teh tä v ät ovat aikoja sittei a n äy ttää näiden rahojen saamises-* kalliita, kun kerran nahoista ¡ svn vaaleissakin jälleen äänensä 18” »äolevain naisten h a rta ista pyyn- siirtyneet “ V altioitten väliselle kaup sa olevan niin m onta m utkaa, että perustukset vapisevat? — A. I’. » O » Q » Q » Q » o • o m aksetaan niin kallis hinta. Siis- j kapitalistisille puolueille joiden n01st“’ Paganini kauan «*«’Ö*än. ! pakom issioonille”. K uitenkin on toisinaan m elkein jo toivoisin saa- SEATTLE. Miksi uniot allekirjotta- i Dies n im ittän y t tuon ainoastaan pa * * » • • • • • * « ani m ieheni tak asin .” pa lihankin hinta on noussut. ¡jokainen toimenpide tähtää työ» | „aietta* vat palkkasopi ; perillä olevan kom iteansa sih teeriä T o v e ri« k irja k a u p p a ja u utisto im isto S e a tt Kaikkien m uitten nahkojen ja | Iäisiä vastaan? Kuu vaunu seuraavana aam una oli i si om an rak k aan vaim onsa ja ylei lessa. 116 4th \v c . So.. tele fo o n i: M ain 4367. “V a l t a on vain välikappale — tavaroiden hintojen s a l l i t a a n . ----------------------------- - muksia kaatavana kaikkea p u o lu rk irja llis u u tta y. m. taas lähtövalm iina, ja taite ilija oli is is tä varoista m aksattanut hänelle ’ a rp rita . M y y p ile tte jä Suomeen ja päin nousta, m utta tvoläisnahat eivät S y y s i i l i e n k i n OH ty Ö tt- sanom assa jääh v väisensä vieraanva siitä “ to im esta” — oikeam m in, toi ark o tu sp e rä n ä on taloudellinen etu. N iinkutsutut rad ik aalit ja osa so sia rastoin p a rh a im n iillr lin jo ille ; v ä littä ä raha- — K arl Marx. .a iro ja ja talletuksia j. n. e. — Jokainen puo- raiselle isännälle, m uisti hän äkkiä. vain kohoa, eikä niiden kohotta-j listejakin on oppinut katselem aan »uetoveri lehkiiön y llä m a in itu t aaioimiaensa I m ettoniuudesta — palkkaa $1 500 teettäjissä e ttä hänen oli saatav a soitostaan pal- palkkasopim uksia kaiken pahan a lk u liilassa liikkeessään. luisesta saa puimakaan. Mut- vuodessa. Sama m uija palvelee si Työn jättiläinen herää . . . kaksi 1,000 frangia. Tuo sum m a suo juurena. S ietää siis täfä asiaa ta r Diesin yksityissihteerinä ta ethän sitte olisikaan totta, että* Tämän maan unioiiLlibess t : rite ttiin hänelle viipym ättä, m utta sa- täp a itsi i kistaa. sillä eivät ole aina a siat n iin S E A T T L E N JA J U A N IT A N SU O M A saaden siitä $2,000 vuo halvinta tavaraa niailmassa mi j liikkeessä on laa ilo is s a p iir e is s ä m aila e site ttiin hänelle seuraava vas-1 kongressissa, L A IS IL L E . O n ilahuttavaa ia m ielenkiin . ... , . , kuin on "kirkossa sa n o ttu .” a t k e r a v a s te n - «»lasku: huoneesta 250 fr., illallises-! ‘ • toista seurata työnjättiläiseu he työläisten liha ja veri! i huom attavissa k P alkkasopim us uuionisteille on yli- i Lätit:,piirin o rg an ise era aja n . ‘overi Täm ä M artin Dies on vuosikausia räämistä. Sen heräämisliikkeet ta 150 fr., aam iaisesta 100 fr., palve A. H autam äen pu.iuniatilaisuudet M utta leipä on kallista! ¡mielisyys virallista työvoimaa k äy ttän y t jokaista m ahdollista tilai uitavat uutta intoa ja eläm än tä välttäm ätön unionistiselle liik k eel luksesta 50 fr., valosta 50 fr., saip-1 S e a ttle ssa ja Ju a n ita ss a ovat sik ä su u tta hyökätäkseen sosialistien kimp halua väsvneemmällekiti raata le kuin valtiollinen o h jelm a p o liitti vastaan, kuuluipa se sitte »aine puasta 50 fr., vaunujen ko rjau k sesta j läisten toverien talid o sta m uute, m Pois siis se h a rh a Trustit lakkohommissa ri kala issy m viseen neekerirotuttii j 35o fr e|j y h teen sä 1,000 fr., joka i puun. Viime vuonnakin sam a herra jalle. Ja juuri sen että tvön- selle puolueelle. e ttä ty ö n te e ttä jä t ovat niitä, j ^ te n ' hän puhuu 8e«<tle«sa 21. luulo. häm äläiseen keltaseen r t - sum m a Paganinin oli suoritettava. l kongressissa laverteli, kuinka “so ättiläinen heräisi »»ikein perin- jotka vain v aativ at unio n istit teke ““ j'1 “ ’ «’äivinä ja J u m p a s s a 24 pua (True translation filed with the Postmaster tai sialisttsen turm eluksen ja sosialis pohiin. pitäisi olla jokaisen raa at A storia. O re .. M arch IS. I9 IS . as required j R ahat jakeli kreivi palvelijoilleen, N iitä jotka ovat aikaisem iiiiii olla- by section 19 of the A c t of O ct. 6 th , 1917. t tu tin . tien siveettöm yyden löyhkä kohoaa tajan hartain toivo ia pyrkim ys, m ään sopim uksia. Eivät ne tee m i taiteilijan nähden. noet huom ionsa H autam äen puhuuia- Tavallista on, että sellaista taivaaseen a s ti”. T rustiporhojen halu suurem sillä se on työläiselle todellinen tään sopim uksia ennekuin ne on sii tilaisuudet ylläm ain itu illa paikoilla voitu pakottaa ja se vaatii jo ilosanom a: se on valonvälkcttä hen pien sisääntulojen saamiseksi on tvövoiniaa koetetaan uni< »itien V IIS A U D E N Y T IM E T . voimaa, jo tta ei kaikilla n iin k u ts u -j8Ì,en k“ ’n 1,6 oJlvat H ,no,etu,, pvy Y L P E IL Y S A N O M A L E H T IM IE S T E N pimeässä, sillä ainoastaan sitä tuilla Untoilla ole. E rä ä t "u n io t” l <*e,aaI1 °«’an,:ti»1* täm ä huom ioonsa voittam aton nykyisin, Kupari _ säädöksillä estää ¡»ääsemästä tvö- « M uham ettilaisen käsity k sen mu- i. . , . ! , . , i h o n . Sellaiset toim enpiteet eivät j kaan on kaikki, m itä ei koraanissa sen kuuluisan paperikorinsa päältä ietä tvöläisct voivat vapauttaa peittävät heikkouttaan uskotlam alla. T ailsiPHrin sih teeri. trustikin kuuluu olevan lakko- itsensä voittojärjestelm än kait ----------- hommissa, tehden jo valm istuk kuitenkaan t u o ta t o i v o t t u j a t u - l ö y d y , joko vahingollista tahi tarpee- on tullut sananparreksi. Mutta sat leista ia saavuttaa ihmisarvon. e ttä ne ed u stav at m uka jo tain u u tta loksia, sillä t v ö n t e e t t ä jät t e k e v ä ’ !onra Sam aten on to siju u ta lsiste n tuu sekin joskus väärälle vuorolle m en ettely tap aa, kun eivät voi pako»- ° KasU»n kokouksessa t. k. 14 p.ir» sia sikiö kun nykyinen m yynti k a ik k e n s a s a a d a k s e e n h a lv e m p a a ! Ve,VO,IlsUUS h y l’a ta kaikki- m itä ei! T unnettu am erikkalainen kirjailij; Kauan onkin työnjättiläineu taa vihollisiaan m ihinkään neuvot- kt‘t’kl,M’-fdtiin ja p ä ä te ttiin seuraavista nukkunut sikeästi sopimus hallituksen kanssa k»i> t \-, ,r . ' * ! ¡ole ole talm udissa. udissa, K ristityillä on myös George Ade k erran nuorena ollessaan nukkunut, teluihin eikä sitoum uksiin. Eikä täs- a sio is,a: K irjeessä e rä ä ltä Alieni»»-n ovotmaa. puu. Aikeena 'kuuluu olevan sangen yleisenä sam a käsitys raa- kävi erään tu ttav an sa tea tte rin jo h ta nukkunut vuosisatoja, joten he sä olisi m itään pahaa. j»js he eivä» 1 «overilta h alu ttiin tie to ja muuta- Sv}- värillisen tvövoiman v a o n iatu sta. e ttä se on ainoa tarpeelli- jän luona Täm ä pyysi hänen ohi rääminen ei ole suinkaan liian tahtoisi tällä p eittää om aa lieikkout- j n ,asta Kalle P elto nim isestä mi< ln suurem pien hintojen "kiristäm i aikaista. Perinpohjainen herää Kaikki uniot ovat kulkenee, : ,a Han o ,,ut kirjallisuusasia , nen”. jos saamme kävttää tru s n o am tsessa u n to n istien tah o lla ei nen kirja. V alistuneem m at siitä kui- m ennessään viem ään m uutam an sa minen ei ole vielä huom attavis taan nom alehden toim istoon näytelm äkap sam an k ehitysasteen läpi Ja koke- 5 A berdeenin o sa sto ssa ja a s ia t kuu anontatapaa lakko-; Kl,itenl<aan o,e P ^ ia a s ti ro tu k v -' tenkin ° vat aina hieman tinkineet. tin »»maa san sa. vaan osittainen, m utta , o- '' ‘ ¡ symyksessä. kuten laajoissa pii i Nlinpä n’yönsi paavl cleraens XIV- paleen käsikirjotuksen. jota toim itta sittainenkin m usten kova koulu vasta opetti niille, ,, mma ovat jä ä n e e , vahan epa-»jl herääminen työ laisista viime kesänä , V . t- -• ¡e ttä m ailm an kaikki k irja t sa attaisi ja oli tarjo n n u t teatteriin . Samalle Ei tu n n e ttu tä ä llä m iestä luulli väenluokan kärsimyksiä tu n te e ttä on rak e n n e tta v a voim akas jä r viksl. New Yorkista ¡liuotetaan että * , ,e '" 'a , aan. . ee i.i ti ' ’ su p istaa 600 nidokseen. Vie- toim ittajalle oli Ade silloin tällöii sen nim istä. — Tov. Ivana teki sei jestö ja suoranaisen voimuu tai la A 1 'nteettäjien tan, »lta , )ä m uutam ia vuosikym m eniä ennen turhaan tarjo n n u t omia pikku kyhäel valle henkilölle <»n siksi suures- kon k au tta p ak o tettav a ty ö n te e ttä jä vää täällä liidetystä W ashington i'i räham ailm assa on liikkeellä luo 1,1 ut,n a m erkityksestä, ettei sellaisia tettavia tietoja siitä, että vaik neekerinä, vaan halpapalkkaiseua , häntä oli oppinut piispa Huet arvel- m iään julkusta vaksi. 'iikkeitä malta olla ilolla terveh m yöntym ään vaatim uksiin ja vahvis »allioii sos. puolueon kouventionista "M inulla olisi tässä m»juan käsi P i,a kaiken inhim illisen viisau- O saston kokoukset p ä äteltiin yhä kakin nykyiset kuparinhinnat » tyolaisenä, ja ihan sam asta sv \s tim ättä ia merkille panematta. lam aan ne moleniininpu»»iisella sopi kirjo,us," sanoi Ade toim ittajalle. ta vierotaan niitä Valkorotuistc’1 ^en helposti saisi m ahtum aan ykdek- m uksen allek irjotuksetla. Siinä koko j edul,';e” k ' n 1’Hää joka torstaina \ aikka herääminen on vasta o- vat voimassa vielä kesäkuun al sään täi kym m eneen rehtikokoiseen ‘H eittäk ää se tuonne p a p e rik o riin !' työsopim us, jo sta tie tä m ä tto m y y d e s-* Al H au«amäki puhuu S eattlessa 21 sittaista. niin niissä liikkeissä kuun saakka, niin kuparitrustin työläisten taholla, Kotueroavai- nidokseen. , riuskasi toim ittaja. “ M inulla ei it sä niin paljon m ölyä pidetään. Jo s i 22 ja 23 ’»iövinä. P ä ä te ttiin pPa.» »n kuitenkin huom attavissa se taholla suunnitellaan io toim en suus on vain keiin »teki »isest i Eräs intialainen filosoofi. joka . oli seliäni ole aikaa sitä sinne nakata. täm ä todistaisi heikkoutta, niin mik suuri kansankokous 21 p. Hautani a<Ht mahtava voima, mikä tvönjätti- kirjo ttan u t 50 nidoksisen filosoofi- Ade pisti oitis käsikirjotuksen pa si ei häv ity ssä lakossa koskaan alle- puhetilaisuuden yhteydessä jossa tu, piteitä liinnanylennykscn ‘'s u o m uutettu s ik s i verhoksi/ jonka 'äisessä piilee. Se on sellainen varjossa pelikortin ja ryhtyi sitte seliltä , yöni t e e t , a ja t saavat sen teoksen, supisti sen sisällön kuu- k irjo te ta työsopim usta? Siksi, eriä laan selo stam aan Suom en nykyi-•< • sittam iseksi ” kun kysymys tulee voima, joka järkyttää vliteiskun- teenkyiitm eiieen yleiseen eläm änoh liiään, millä asialla hän oli: tv d n t^®«Hijää ei o le voitu pak o ttaa rila n n e,ta . sekä hyv äk sy tään im m et esille m ahdollisesti totrkokuun panna toimeen neekerivainojaan. jeeseen. kunnes hän vihdoin m ieles “T e a tte rin jo h ta ja N. pyysi minut lan perustuksia.» työntää kruu- m inkäiinlaisiin sitoum uksiin. M el lä h e te ttä v ä k si Y hdysvaltain hallitu k jotta työläiset pysyisivät erim ie ntipäät istuim iltaan ia pakottaa alkupuolella. tään sai koko oppinsa sovitetuksi tuom aan teille takasin tarjoam ana» kein kaikki» jä rje s tö t alkuaikoina ovat selle. [u ik aa silloin kaikki m ukaili I valta,»vhäät horjumaan. Kas kun o sa a v a t! Kukapa o- lisinä keskenään. neljään lauselm aan. Aivan samoin 'T u h laajapojan' käsikirjotuksen. S» Erikoisetnpata liito,yiota tällä olleet p ak o tettuja voitetunkin työla joilla su in k in on m ah d o llisu u tta, silla luuan kiriotta ja t risis-lehdes-' a ja tte liv a t m uutam at p ersialaiset op- on nyt paperikorissanne. Jo h ta ja N lisi hoksannut sellaista "suosit- kertaa herättävät Venäjän ja kon jälkeen tyytym ään työnteettä- nyt. jos koskaan, on toim innan ai pineet. joiden teh täv äk si kuningas oli käski sanoa, e ttä siitä ei ole näyt sa pehksuu vakavasti A, E. of tam iskeinoa". Se <»n m uuten Suotuen proletariaatin taistelut Jan lupauksiin. Siis katsom m e m itä ka. Enin osa täm än m aan väestöstä täm ölle, vaan hän kehotti teitä an ta am m en taa tie to n sa porvärilehdista, ja saavutukset. Näissä maissa ou siitä on ollut seurauksena. mainio tapa. eikä ‘•iitä joudu Lahorin kantaa neekerikvsvmvk- aulanut tutkia tuhannen katnelfnkuor- Lakon jälkeen toim inta lam aantuu, nähden, e ttä Suom i on tehnyt Sak m aan sen jollekin liau taantolm itta scssä ja h u u c le e pitkän sarjan I "‘ ’ T ",* ? k'r? ? " >" ia ’e'° - vallankumousliike viime aikoina ........... ....... ...... j llllllltoill . kiikkiin ja lainrikkojana linnaan. taa sen sisällyksen hänelle. He sa jalle, lau suttavaksi lia u ta ja istila ’ kulkenut etulinjassa, kulkenut aletaan tuum ia, e ttä m itäpä siellä ko san k an ssa wmimooen ja semmos»»i kuten käy lakkolaisille, joilla ei j sc' am m attialoja, joihin ei- noivat koko tuon suuren k irjaston vii suuksissa." ¡»itkin askelin ja selvänäköisesti kouksessa nyt tekee. Saim m elian me «opin,uksen. M eidän täyiyv teli»L vät neekerit voi päästä. M Utti sauden voitavan sisä lly ttä ä seurna- K ohteliaasti kum arrellen jä tti Adv viilottaen tietä, jota kelpaa set, n$ voitot. Vaan ty ö n te e ttä jä n vaino H ettaväkai to siasia, A m erikan ka» ole muilta * Jmlkankon»tuksen hänkään ei huomaa — mahdolli viin neljään ydinhiuseeseen: 1. Ku nolostuneen toim it läjän em iin miet rata minkä maan ti»'» väeni nokan Ja kteraily «ivät lakkaa. Päinvastoin , ..ali«, t i t$ o„ ollut Suom en porva- “suosittajaa” kuin nälkäinen vat se häviöt) jä lk e e a tutee /k ah ta valp ningasten tulee m enetellä oikeuden teisiiusä. , r , , t 0 - i’»ka on m yyuy, m aansa Sak m sesti jättää tahallaan huom aa hvvänsä. \ enaiällä ia Suomen sansa. ioiika ääni varat eivät rii paam m aksi. Uiriou Jolitom iehiä ale- • ’«»kkereille, p ikä Suom en varsiYame-, m ukaisesti. 2. K ansojen tulee olla sa »>n t\ö n iättiläin en herääm äs f riihen on työn- tä kunluttatnaan. suosituksiaati matta — että _ i,a a n vainota ja pjah on työnteettä- k a ,,sa > työväenluokka. Siis tulka.- SU O M E N P U N A K A A R T IS S A nöyriä ja kuuliaisia. 3. S yötävä ou teetläjissä, joiden etujenm ukais- ainoastaan nälän sam m uttam iseksi. kertoo eräs Tukholm assa tul!ut säh sä kiitettävän hv vin. Sen liik ja Päässyt, ei ain o astaan johtom ie niuka«u kaikki, joille työväen asia o. om istajaansa etemmäksi. keet eivät ole pelkkää vaisto I ! 4. N aisten tulee luoda silm änsä kösanom a olevan paljo A m erikasta maista Tämän yhteydessä sopinee ta on ¡»itää yllä rotuvainoa. liikuntaa, varsinkaan hista. vaan k a ik ista ed isty sm ielisis m hriään m erk ity k sestä. Totta k tllä on. että unioiiisti- m aahan ja. m issä tapa sen vaatii, palanneita, joka kaiketi on toden Suomessa, vaan tietoista toim in tä union jä se n istä eroon. Lakkoa P ä ä te ttiin pitää vappu-juhla 5 p. huomata, että kuparitrustin vuo vaikka olisi voitettukin taistelu ssa käydä kasvot peitetty in ä. uiukaiseinpaa kuin useim m at muut toukok., joka juhla tulee olemaan taa ja valtaan pyrkimistä, juuri sivoitot olivat viime vuotina “ai sessa liikkeessä on sellaisia a i et voida jokaisen pikkuseikan tak ia sam alla K arl Marxein satavuotistuuis Tukholm an k au tta tulletet tiedot. Vä sellaista, jota sen tulisi olla k a i noastaan” 30,300.000 dollaria, neksia. jotka eivät suvaitse nee hem tnän u sk o ttav alta sitävastoin tun kissa maissa. \ enäjän ja Suo saada u u d istettua. S itäpaitsi kaikkia tojuhla. P ä ä te ttiin »jttaa selvää saa “ K O M IT E A -P A H O L A IN E N ." kun se lakko kesti niin kauan. kereitä ja jotka ovat sillä kau R uotsalainen hum oristi "Sigurd" tuu se uutinen, ettäx “punakaartien men kövhälistot ovat suoritta ei vainota, kaikkia ei ty ö stä e ro te ta - daanko p u istoa vu o k rata siksi päiväk Ei siis ole epäilystäkään, ettei nalla palkan rotueroavaisuuden aikoinaan keksi ennestään tunnettu-’ »ylipäällikkönä on eräs W esley-nlmi neet sankarillisen työn, sellaisen Päinvastoin, toisia aletaan kohdella si Ja Jos ei, niin pidäm m e sitten kö trusti olisi oikeassa, vaaties takia. M utta niidenkin kanta o i jen m onilukuisten ru o tsalaisten paho nen m ies. joka vuosia tak ap erin isän tvöu jota kaikkien maiden va paremmin: antamalla parempia työ juhlan haalim m e sisällä. Asia jai kom itealle. saan lisää kuparihintaa. silla pi- seurauksena siitä kasvatuksesi?. laisten lisäksi yhden aivan uuden, sä kaussa pakeni Suomesta Amerik listunut työväestö suurella iän- paikkoja, parempaa palkkaa, y. MAILMANKATSOMUKSIA tf >• • ; -S ii., ?
