No. 64
TOVERÏ
2
«45
TOVERI
L ia a ca auomalaiaea t/BvIen Unenkannattaja,
ütneatyy Attoria»**, Oregon, joka pkivl
TO IM ITUSKUNTA:
LAURI M OILANEN
ADOLPH SALMI
A. B. MAKELA
SULO SYVÄNEN
W. N. REIVO
TOVERI
täähän niitä hankkia taas uusia
pistimiäkin, jos hyvinkin sat
tuisi puhkeamaan lakkoja sodan
loputtua. Tunnettuahan on, että
eivät korporatsionit elä isän
maallisuudella, joten niiden täy
tyy saada rahaa.
Ei kai ole epäilystä siitä, et
teikö terästrustilla, öljytrustilla
•
«
iv
_____s ,™ , lo v i
m,ii- ' Ei siis ole en ääu niin helppo saada
laisia polkemaan valkorotuistei kaan, v ä lttä ä k se en v ankeutta kapi
palkkoja. Varsinkin länsi-Cana- nallisen kirjallisuuden lev ittäm ises
tä ”. A ikaisem m in ilm otettim sam an
w " i.
dassa on työväestö jo vuosikau We.l«ya olleen vala Joensuun puna , ¡aist? tehtävää Valmistaudutaan j
siä taistellut aasialaisen työvoi k a a rtin päällikkönä. Em me olisi usk o k a t k a a m aissa
Vc
Wl j .l l « n »uima .la s
man maastasulkemiseksi. Ja Yh- neet hänen niin y h täkkiä kohonneen
F * , sim a k a ik k i. « « » ' « J a ln. T ivtrm altórayys ia »ekanorto
; ¡ U ä a .y v ä . ia lä rje a tö o„ au ttam at-
hysvaltain (puolella synnytti sa- m aan kaikkien p u n ak aartien ylipääl n a ,a n ,a Suomen
liköksi.
Olisi
luullut
niin
v
astuun
,
seurataan
,anRit»k»ein
tyorac
aek!,
ia lyö„,e,tläj,
nemmän työvoimaa tarjolla kuin i ma kysym ys vuosia sitte aivan
seurataan
piireissä,
m
utta
niitä
seura
alaiseen toim een olevan lu o tettav am
jonka he ovat saaneet, ja siitä
neekerivastaisPsta agitatsionista.
jota työnteettäjät pitävät yllä.
saadakseen neekereistä halpaa
työvoimaa.
Ellei yleisesti olisi olemassa e-
i. I on o n n istu n u t .vainoam aah ulos kyke-
sille on kysyntää, niin työläisillä’ yhtä kireät suhteet. Kiinalaisia piakin ja kokeneem pia m iehiä.
myöskin porvariston taholta, eli , I -----r—
<„ in n ostuneim m at.
Jos
(T H E COMRADE)
ei olisi m itään syytä kilpailla teurastettiin paikoin kuin karjaa.
a
Y htenä
pu n ak aartin
päällikkönä kä vielä suurem m alla jä n n ity k -‘ ue' nr“'la
kuin työväestö seuraa- * * " »“ • ««**« •*«“ <*•“ “ “ ' P
The organ of J* f inrush worker» in the ja muilla trusteilla joiden sota- keskenään työpaikkojen saannis- ilman että teurastajilla olisi sii m ainitaan olevan L ehtim äki, jonka sellä
Western atates. . The only Finnish daily in
K um pasenkin. seka vai-
myös sanotaan oleskelleen A m erikas kaan.
- the West. Published daily, except huuuay, voitot lasketaan sadoissa m iljöö-,ta.
Sellaisessa tilanteessa haili tä ollut sanottavia seurauksia.
silniä sen pian huom aa ja
at Aatoria, Ore., by the Western Work
lassaolevan
luokan että työväen- ' valpas
sa
“
useita
vuosia”.
T
ällä
tietenkin
men’s Publishing Society.
Sanottakoon
mitä 'hyvänsä,
nissa dollareissa, olisi samanlai tuisivat rotuennakkoluulot pian
se u ra a vana päivänä kävelee hän käm
ANTTI J. P A R IA N , Manager.
tark o teta an
kirjailijan a
tu n n e ttu a j luokan taholta on syytä jänni
siä suunnitelm ia tuotteittensa pois. M utta kun työvoimaa on niin tosiseikka on ja sellaisena K onrad L ehtim äkeä, joka todella on i tyksellä seurata \ enäjän ja Suo- j päitä pois t m ahdollisesti laulellen val
Anttien aa Mcoon-ciaaa man ma:t:r July lit,
lan k u m o u k sellista hym nihän). Aika
korotuksen “suositta- liiaksi ja työnteettäjät siten saa pysyy, että aasialaista työvoimaa käynyt A m erikassa, vaikka hän tääl- men
1912, at the postatfice at Astoria, Oregon, hintojen
vallankum oustapahtum ri. ; joukkotaistelulloj voi olla kaikinpuolin
aader the Act of March 3, 1079.
m isek si'.
j vat tilaisuuden hankkia alemmal- käytetään täällä polkemaan m u it lä viipyi vain m uutam ia kuukausia, sillä ne koskevat kum pastakin i epäedullinen ja siis asioiden täytyy
ilmotoahinta 40c palstatuiunalta. Kuoleman-
— — -
' luokkaa hvvin läheltä.
M utta kun työväestö menee {la elintasolla olevia neekereitä ten palkkoja. Ja niin kauan kuin
a n ta a m ennä m enoaan — päin m än
tlmotukset $1.50 kerta ja muiuovarsyilla
Sellaiset
viestit mitä naista j
RIITTÄMÄTÖN
TODISTUS.
22.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit lakkoon, silloin on toinen ääni • taistelem aan vaativaisempia val- siten
tapahtuu,
tullaan
täällä
tyä.
E ttä näin on käynyt ei m u u ta
to-ilmotukset 50c kerta, halutaautieto- ja
vallankumousmaasM i
E rä ässä tiu k assa kielto, akivaltios- kahdesta
nunenmautto-ilmotukset 25c kerta, naima- kellossa.
m
illa
työm ailla, vaan sadoilla, siitä
taistelem
aan
sen
maastasulkemi
Sen ei saa vaatia pal- i korotuksia työläisiä vastaan »a
tlmotukset >1.50 kerta, avioero-ilmotukset
sa oli m uuan iikka sy y tteessä lu v at on inailmalle lähetetty, vaikka k erto m alla voisin tä y ttä ä yhden To
11.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk kankorotusta, jos se mielii säilyä j kun unionistisen liikkeen taholta seksi, kaikista teorioista huoli
tom asta viinan m yynnistä.
T a rk a s väärennettynäkin, eivät ole por verin, vaan ei kai tä ssä to d isteita
sen mukaan.
Satunuaixista tlmotuksista
tulee rahan seurata musana.
Englannin ulkopuolelle vankilan.
T unnettu ei tehdä juuri mitään näiden syi- m atta. Nälkäinen työväestö ei te tta e ssa h äneltä löydettiin puoli varistolle m itään hauskoja u tt- ta rv ita eikä vaadita, siiiä niin joka-
kielestä suomennetaan vapaasti.
vaan ne ovat pikemmin
työväestön vihollinen Joe < an- den poistamiseksi, niin luonnol- näet aina etsi kysymyksien teo pulloa viinaa. Kun m uuta to d iste tta j tisia,
TIL A U SH IN N A T
heidän
luokkansa
kuolem an- ¡P ^ alsia o v at y h tä m itta is e t tapailtu
Yhdysvalloissa ja Canadaasa:
ei
ollut,
jä
tti
tuom
ari
asian
sem
m
oi
valkorotuiset reettisia perusteita, vaan käy toi-
Yksi vuosikerta. .$4.uu
o Kuukautta. .$2.25 ) non, esitti kongressissa lakiesi listahan on, että
lau tak u n n an
ratk a sta v a k si. sanomia, ja siksi porvaristo nii- mat-
2 kuukautta.........|1.35
1 k uukausi... .50 tyksen. joka säätää “lakkokiiho* halveksivat, karttavat ja vainoo ' meen siten kuin luulee parhaiten senaan
Noiden ep äk o h tien v älttäm iseen on
Suomeen ja muualle ulkomaille:
H etken aik aa neuvoteltuaan lau tak u n tä kauhulla katselee. T yöväestöl
taloudelliselta
alalla vain yksi tie-
Yksi vuosikerta. . | ä.su
6 kuukautta. .|3 . 50 tuksen” sotatarvetehtaissa sodan i vat neekereitä, varsinkin kun sii-j löytävänsä avun, vaikkapa olisi
le ne m erkitsevät päinvastoin
ta palasi ja esim ies sanoi:
SUBSCRIPTIO N RATES:
ajalla rikokseksi. Ja kun kon- ' ta ei ole mitään seurauksia vai! väärässäkin. British Columbias-
“ K orkea oikeus, niistä me tiedäm iloa ia elämää ia siksi tvöväes- Pa k o tta a ty ö n a n ta ja a lle k irjo tta m a a n
In tae United ^States and Canada
tön taholta sellaisia tapahtum ia ; työsopimus, jossa m ää rite llä än työ
One y ca i...........54.00
but months............$2.25
oli ainoastaan yksi : ka joskus vetääkin n eekerin! *a 011 juuri esitetty lakiesitys, me. e ttä siinä pullossa oli viinaa?
,
'
¿,,.,«-.,11..
c o n ro
tu n n it, -palkat ja -suhteet. Silloin
three months. .$135
One month................. SO
L autakunta haluaa pullon tu tk itta- suurella mielenkiinnolla seura ,
n)ääri|elltt ,)leniBimälkin scl.
Advertising rates tn effect July 1, 1912, 40 työväestön edustaja, sosialistinen puunoksaan tai polttaa roviolla. [ joka tähtää aasialaisen työvoV
v
a Iz c u p ii ”
1
?
|
.
.....
cents per inch. Special discount is allowed
vakseen.
• kat., eiv ätk ä ne siis ja a sa ttu m a n va-
Mever London, niin luonnollises- i Sivistyneessä yhteiskunnassa, n ä - • man m aastasulkemiseen, kieltä-
tor larger and continuous advertisements.
ro
rv
aristo
tietää
vana
ja
kohta
Pullo
a
n
n
e
ttiin
hänelle
*
I
j
A
rOVKMl. BOX 99. ASTORIA. ORE.
.ti laki lapasi.
Kolmekymmentä
et. kun e le tä ä n !
mällä pitäm ästä erikoisvaarana palasi lautakunta.
vin. että \ enäjän ja iSuom en1 raan. Silloin kun uusi tu lo k ask in tu
Huuocusio sijaitsee lOinnen ja Uuane katu- '
1
-
tvöväennousu
ei ole v a ik u tta -i!ee ^ n i a a l l e ja kuulee, e ttä se on
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 3 « , ¡vuotta vankilaa ja kymmenen tn-1
Länsirannikon työväestöllä erilaisessa työssä m uita kuin eng-
O letteko
päässeet
yksim ielisyy
toimitu» 832.
I,
,
! ,
.......
*
. .. !,
• , .
. . .
m atta heidän valtansa kukistu ; union työm aa tu n te e hän itse n sä ih
teen ?” kysyi tuom ari.
--------------- -■—=-=—
—- | hannen dollarin rahasakko on se ole nuukaan suurta vastenm ieh i lanninkielen taitoisia.
m iseksi. o tta a selvää ty ö tu n n eista,
“Olemm e." vastasi esim ies.
“ Me miseen, ja siksipä porvaristo on* j -palkoista, ja niin ei ty ö n te e ttä jä n
hinta minkä pitää maksaa sen j syyttä neekerityövoimaa, kuin* Syy kaikkiin rotuvainoihin ja
Kenen nahoista ne voi ¡joka puhuu työtoverilleen » v iirillä on aasialaista vastaan. M u t-! työläisten välisiin taisteluihin. olem me havainneet v astaajan syyttö k in oikein kansainvälisesti (jos olekaan niin heippa sa ad a uusia työ
m äksi,” ja ty h jää pulloa n ä y ttä en li uutisissa on perää) rientänyt a-
tot riistettiin?
ta aivan samat syyt jotka mttual- mikäli ne ovat perustut inaan ro säsi: “Siinä ei ollut riittä m ä ä n asti sevoimalla Suonien työläisten tu n te ja eik ä a le n n e ttu ja palkkoja
! lakkoonmenosta.
käytäntöön,
e ik ä ty ö n te e ttä jä voi
Joe kannon on ajanut e d u ste t-' la panevat työväestön taistele- tueroa vaisuuksille, on työnteet- todistusta, e ttä koko lau tak u n ta oll- valtaa kukistam aan ja porvarei- <
ta jälleen valtaan auttam aan. Jos lliin m ieliv altaisesti ty ö stä e ro ttu i.
S u itt & t o . linanpakkauslaito'', taviensa etuja monella sa astai-! maan neekereitä vastaan, ajavat täjien voitonhimossa joka panee 1 päässyt varm uuteen.”
V enäjän ia Suonien proletari- Ti.etenkin si«ak*n ta p a h tu u siellä ja
sai viime vuotina 34,650.000 dol sella tavalla, m utta tämä voit-i >vn täällä liikkeelle aasialaisia (ne koettam aan saada työvoimaa
aatin
ei tarvitseisi taistella ul täällä, vaan ei niin m ie liv a lta ise sti;
M ailm an suurin perheasuntola
tu h an sia ty ö stä e ro te ttu ja on jo k ai
laria voittoa, edellisen vuoden taa kaikki muut. Sellainen laki j vastaan. Täällä käytetään aasia- > mahdollisimman halvalla.
on ä sk ettäin valm istunut New Yor konaisia vihollisia vastaan, niin nen suuri unio pan n u t tak a isin työ
tS.COO.OOO doll. asemasta. Swift- sltuu , \ oläi>et t\ Öpaikkaan, j a jm4MNa*«IMaaMMMMMIMiaMMaNaaiMWMMtHMMIMinNHa*CRIMIMMRngganMMaMMUM*MMMMMMaaaaMlaMB-
kissa M adison avenuen varrella. Se luultavasti ne oman maansa lah-
yhtiö m yy nahkoja American jos sota jatkuu kyllin kauan, tu j | ___ _
___ __ _______
_______ _______
| peittää täydelleen kaksi kaupungin- tarien kanssa tulisivat hvvin toi hön, vielä pak o ttaen ty ö n te e ttä jä n
m ak sam aan
m e n e te ty stä
ty ö aja sta
riide & Leather Co:lle, joka on lee jokainen unin tuhotuksi, joi-
korttelia.
R akennuksessa on 1,536 meen. sitä voi olettaa ainakin korvausta.
M
ikäs
parem
m
in
tu rv a i
asuinhuonetta,
jae ttu in a
108:aan Suomen’ työväesttistä.
yksi niistä harvoista yhtiöistä, J luin kapitalistit m enettelevät si-
si,
innostaisi
ja
te
rä
s
tä
is
i
toim
in
\ aikka V enäjällä ia Suom essa
uokrahuoneustoon.
N \ eivät siis
ta
a
n
?
Silloin
voidaan
sa
a
v
u
te
tu
t
joidett käsissä on nahanvälitvs- teit kuin haluavat.
porvaristo vielä noiisisikin vai
ole m itään köyhien asuntoja, koska
i
voitot
s
ä
ily
ttä
ä
ja
koota
voim
ia
uu-
u>aciniiHi>i<iiiiuiiiiHWHiHiiHiiiuiiiiiiHiiiiMiiiitHHiiiiiiHiiuuiiniiiiiHii'uiH«»iituMniiM«nNtiiR«ii'*niiiniiiiii'iiinnuiintuiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiniuiiH««Hini
taan. niin se vallassaolo ei
liike Am erikassa.•
i f arvitsee vain huomata, että
niihiu keskim äärin kuuluu to istakym
olemaan
pitkäaikainen, se k t t - i 8iin P m m isriik sijn / uusiin ottelu ih in
American Hide & Leather C*». j samalla tavalla kuin jokainen j
R A N G A IS T U S A H N E U D E S T A .
, niin. “arm ollisen kuninkaallisen kom i m entä huonetta. Vuokrat n ä istä huo-
Työväestö et I siksi kunnes kaikki palk k aty ö läiset
tea-perkeleen". Sam anlaatuisen olion neustoista vaihtelevat $7,000 ja $17. kistetaan jälleen.
sai viime vuonna 21 prosentti.t
rautatievaunu
tehtiin
ixistivau-
,,
,
’
i
'
i Mainio italialainen i _viulunsoittaja
lakkaa kapinoim asta, se ei voi 0,1 larJestetty ja saatu tuntemaan
jo tk u t am erikkalaiset kong-
000 välillä vuodessa. Tuo suurem moi-
voittoa koko pääomalleen.
! niiksi American Railway Lnion* j Niceolo Paganini
lakata; porvarien vallassaolo pa- un,a h l o k k a «Hioin ei tar-
1840) oli re s s iniie j,e t asu stav an täälläkin mei
on m aksanut
8 ,, milj. . kottaa
K'dmc Milwaukeelaista jälki-j in
käymässä
lakkutaistelussa ■ myös tunnettu ahneudestaan Erääl- dän k an san v altaisessa tasavallassam - nen
. . . rakennus
.
,
sen kapinoimaan siksi ¡vit8e p,,aa työsopimuksia, sillä sil-
doflaria, m aan hin taa lukuunottam at- k „ n n e s s e o |, t ä v J e l |i s c s t j k ttk is - i ioin "icilla on voim aa ja v a lta a, em-
netehdaslaitosta
saivat
viim e; vuonne 18*14, sam alla tav alla v o i- iia matkalla Ranskassa särkyi jokin me.
x. . ,,
, ,
.
. , . , ta.
tanut porvarien vallan ja ottanut ni'*ka sa,li riistäjiä,
vuonna LO.^iJkri dollaria v o itto -; (laati jokainen teollisuuslaitos ia kohta hänen vaunuistaan, niin e ttä
Nyt viim eksi on kongressiedustaja
hallit ns» »h jakset omiin käsiinsä, i «,-n sik erralla siitä m iksi eivät työ-
hänen täytyi pysähtyä keskelle maan- T
F uller ollut löytävinään erään,ai
ia edellisen vuoden 302,742 d<>l liikennelaitos selittää S
Paha niin, paha näin.
' tietä.
IJihitiennilla
asuva
rikas*
„ , , .
.
,,
Eläinme yhteiskunnallisten ja ¡s°Piniukset lopu yhtä aikaa,
vakinaisen kongressikonntea-pa
W iseotisiniti
teollisuuskom lssiooni
larin asemasta.
i suitsiaitokseksi” antam alla sille I m aanom istaja, eräs kreivi de Rouzin, sen
. , ,
...
valtiollisten
m uutosten aika- '
E n,n H endrickson.
ai, m yöntänyt e räälle leskelle m ak
Nämä n,„nero, johtava, nrk- ¡joku ,,l a „ , N ina on helppo
he„ a.,asu ......... „ „ » .a ,,
kautta ja tulemme näkemään I
----
settavaksi k o rv au sta m iehensä tap a
hm m onta seikkaa. Kengät ovat taa niihin hyvänsä silloin kun k a - 1 Pa h tu ,n *Paik alle ö k o hteliaasti kut- (|n l)legin henkilössä. Tuo Dies on turm aisen kuolem an johdosta. R a kansojen elämässä suuria mun- ¿ H -H -H - i - 1 4 > i l f t-r i I 11 i > » 4 - 1 i
kalliita, sillä nahat ovat kalliita j pitalistit tahtovat siten estää tvo-i
kuu,ulsan «aiteilijan kartanoonsa j vak5nalsen -R autatle- ja kanavako hojen su o rittam isessa lienee ku iten toksia K annattaako olla muka
Kansankirjeitä
$
na osaltansa auttam assa sit i
siksi
aikaa, kun vaunuja k o rjattiin . I
■— kaikki m uut paitsi työläisten väestön iärjestym ispyrkim ykset.'
• tn
11 itean ” esim ies. Viim eisten kolmen kin ollut m onenlaisia muodollisuuk-
taistelua,
josta
riippuu
kansojen
¡Iltasella
tuli
sinne
v
ie
r
a
a
s
i
lä
h
itie
-[
yuoden
ajaUa
eJ
U
m
ä
komRfea
o)e
»ri-i-l-1-! I-H I-l-I i 1 - i- il 1 1 I f H 1 H !■
nahat, joiden kaupaksisaanti al Riistäjät eivät lepää, vaan toimi-
(ia täy te ttä v än ä , koska kom issiooni kohtalo ja joka tänään on jo
noon tilanom istajia, kuulun ta ite ili
kaa jo taas olla varsin vaikeaa. i vat, m utta miten on tvöväestör jan m aineen houkuttelem ina. Seuran pitänyt ainoatakaan kokousta — ei näinä päivinä on leskeltä saanut kir- siksi voimakas, että sen. liikkeis
n
WASHINGTON
li
Ja luonnollisesti ovat eläimet j ja jta
Antaako se tulevan svk- m yrskyisistä kehotuksista, etenkin kä sen ole tarv in n u t pitää, sillä kaik ieen, jossa m. m. san o taan : “ Minul- tä
porvarillisen
yhteiskunnan
ki sen teh tä v ät ovat aikoja sittei
a n äy ttää näiden rahojen saamises-*
kalliita, kun kerran nahoista ¡ svn vaaleissakin jälleen äänensä 18” »äolevain naisten h a rta ista pyyn- siirtyneet “ V altioitten väliselle kaup sa olevan niin m onta m utkaa, että perustukset vapisevat? — A. I’.
» O » Q » Q » Q » o • o
m aksetaan niin kallis hinta. Siis- j kapitalistisille puolueille joiden n01st“’ Paganini kauan «*«’Ö*än. ! pakom issioonille”.
K uitenkin
on toisinaan m elkein jo toivoisin saa-
SEATTLE.
Miksi uniot allekirjotta-
i Dies n im ittän y t tuon ainoastaan pa
* * » • • • • •
* «
ani m ieheni tak asin .”
pa lihankin hinta on noussut.
¡jokainen toimenpide tähtää työ» | „aietta*
vat
palkkasopi
;
perillä
olevan
kom
iteansa
sih
teeriä
T o v e ri« k irja k a u p p a ja u utisto im isto S e a tt
Kaikkien m uitten nahkojen ja | Iäisiä vastaan?
Kuu vaunu seuraavana aam una oli i si om an rak k aan vaim onsa ja ylei
lessa. 116 4th \v c . So.. tele fo o n i: M ain 4367.
“V a l t a
on vain välikappale —
tavaroiden
hintojen
s a l l i t a a n . ----------------------------- -
muksia
kaatavana kaikkea p u o lu rk irja llis u u tta y. m.
taas lähtövalm iina, ja taite ilija oli
is is tä varoista m aksattanut hänelle
’ a rp rita .
M y y p ile tte jä Suomeen ja päin
nousta, m utta tvoläisnahat eivät S y y s i i l i e n k i n OH ty Ö tt- sanom assa jääh v väisensä vieraanva siitä “ to im esta” — oikeam m in, toi ark o tu sp e rä n ä on taloudellinen etu.
N iinkutsutut rad ik aalit ja osa so sia rastoin p a rh a im n iillr lin jo ille ; v ä littä ä raha-
— K arl Marx.
.a iro ja ja talletuksia j. n. e. — Jokainen puo-
raiselle isännälle, m uisti hän äkkiä.
vain kohoa, eikä niiden kohotta-j
listejakin on oppinut katselem aan »uetoveri lehkiiön y llä m a in itu t aaioimiaensa
I
m ettoniuudesta — palkkaa
$1 500
teettäjissä
e
ttä
hänen
oli
saatav
a
soitostaan
pal-
palkkasopim uksia kaiken pahan a lk u liilassa liikkeessään.
luisesta saa puimakaan.
Mut-
vuodessa.
Sama m uija palvelee si
Työn
jättiläinen
herää
. . .
kaksi 1,000 frangia. Tuo sum m a suo
juurena. S ietää siis täfä asiaa ta r
Diesin
yksityissihteerinä
ta ethän sitte olisikaan totta, että* Tämän maan unioiiLlibess t : rite ttiin hänelle viipym ättä, m utta sa- täp a itsi
i
kistaa.
sillä eivät ole aina a siat n iin S E A T T L E N JA J U A N IT A N SU O M A
saaden siitä $2,000 vuo
halvinta tavaraa niailmassa mi j liikkeessä on laa ilo is s a p iir e is s ä m aila e site ttiin hänelle seuraava vas-1 kongressissa,
L A IS IL L E .
O n ilahuttavaa ia m ielenkiin
. ...
, . ,
kuin on "kirkossa sa n o ttu .”
a
t
k
e
r
a
v
a
s
te
n
-
«»lasku:
huoneesta
250
fr.,
illallises-!
‘
•
toista
seurata
työnjättiläiseu
he
työläisten liha ja veri!
i huom attavissa k
P alkkasopim us uuionisteille on yli- i Lätit:,piirin o rg an ise era aja n . ‘overi
Täm ä M artin Dies on vuosikausia räämistä. Sen heräämisliikkeet
ta
150
fr.,
aam
iaisesta
100
fr.,
palve
A.
H autam äen
pu.iuniatilaisuudet
M utta leipä on kallista!
¡mielisyys virallista työvoimaa
k äy ttän y t jokaista m ahdollista tilai uitavat uutta intoa ja eläm än tä välttäm ätön unionistiselle liik k eel
luksesta 50 fr., valosta 50 fr., saip-1
S
e
a
ttle
ssa
ja
Ju
a
n
ita
ss a ovat sik ä
su u tta hyökätäkseen sosialistien kimp halua väsvneemmällekiti raata le kuin valtiollinen o h jelm a p o liitti
vastaan, kuuluipa se sitte »aine
puasta
50
fr.,
vaunujen
ko
rjau
k
sesta
j
läisten
toverien
talid
o sta m uute, m
Pois siis se h a rh a
Trustit lakkohommissa ri kala issy m viseen neekerirotuttii j 35o fr e|j y h teen sä 1,000 fr., joka i puun. Viime vuonnakin sam a herra jalle. Ja juuri sen että tvön- selle puolueelle.
e
ttä
ty
ö
n
te
e
ttä
jä
t
ovat
niitä,
j
^
te
n
'
hän
puhuu
8e«<tle«sa 21.
luulo.
häm äläiseen keltaseen r t - sum m a Paganinin oli suoritettava. l kongressissa laverteli, kuinka “so ättiläinen heräisi »»ikein perin- jotka vain v aativ at unio n istit teke ““ j'1 “ ’ «’äivinä ja J u m p a s s a 24 pua
(True translation filed with the Postmaster tai
sialisttsen turm eluksen ja sosialis pohiin. pitäisi olla jokaisen raa
at A storia. O re .. M arch IS. I9 IS . as required
j R ahat jakeli kreivi
palvelijoilleen,
N iitä jotka ovat aikaisem iiiiii olla-
by section 19 of the A c t of O ct. 6 th , 1917. t tu tin .
tien siveettöm yyden löyhkä kohoaa tajan hartain toivo ia pyrkim ys, m ään sopim uksia. Eivät ne tee m i
taiteilijan
nähden.
noet
huom ionsa H autam äen puhuuia-
Tavallista on, että sellaista
taivaaseen a s ti”.
T rustiporhojen halu suurem
sillä se on työläiselle todellinen tään sopim uksia ennekuin ne on sii tilaisuudet ylläm ain itu illa paikoilla
voitu pakottaa ja se vaatii jo
ilosanom a: se on valonvälkcttä hen
pien sisääntulojen saamiseksi on tvövoiniaa koetetaan uni< »itien
V IIS A U D E N Y T IM E T .
voimaa, jo tta ei kaikilla n iin k u ts u -j8Ì,en k“ ’n 1,6 oJlvat H ,no,etu,, pvy
Y
L
P
E
IL
Y
S
A
N
O
M
A
L
E
H
T
IM
IE
S
T
E
N
pimeässä, sillä ainoastaan sitä tuilla Untoilla ole. E rä ä t "u n io t” l <*e,aaI1 °«’an,:ti»1* täm ä huom ioonsa
voittam aton nykyisin,
Kupari _ säädöksillä estää ¡»ääsemästä tvö-
«
M uham ettilaisen
käsity k sen
mu-
i. . , . ! , . , i h o n .
Sellaiset toim enpiteet eivät j kaan on kaikki, m itä ei koraanissa sen kuuluisan paperikorinsa päältä ietä tvöläisct voivat vapauttaa peittävät heikkouttaan uskotlam alla. T ailsiPHrin sih teeri.
trustikin kuuluu olevan lakko-
itsensä voittojärjestelm än kait
-----------
hommissa, tehden jo valm istuk kuitenkaan t u o ta t o i v o t t u j a t u - l ö y d y , joko vahingollista tahi tarpee- on tullut sananparreksi. Mutta sat leista ia saavuttaa ihmisarvon. e ttä ne ed u stav at m uka jo tain u u tta
loksia,
sillä
t
v
ö
n
t
e
e
t
t
ä
jät
t
e
k
e
v
ä
’
!onra
Sam
aten
on
to
siju
u
ta
lsiste
n
tuu
sekin
joskus
väärälle
vuorolle
m
en
ettely
tap
aa,
kun
eivät
voi
pako»-
°
KasU»n
kokouksessa
t. k. 14 p.ir»
sia sikiö kun nykyinen m yynti k a ik k e n s a s a a d a k s e e n h a lv e m p a a ! Ve,VO,IlsUUS h y l’a ta kaikki- m itä ei! T unnettu am erikkalainen kirjailij;
Kauan onkin työnjättiläineu
taa vihollisiaan m ihinkään neuvot- kt‘t’kl,M’-fdtiin ja p ä ä te ttiin seuraavista
nukkunut
sikeästi
sopimus hallituksen kanssa k»i> t \-, ,r .
'
* ! ¡ole
ole talm udissa.
udissa, K ristityillä on myös George Ade k erran nuorena ollessaan nukkunut,
teluihin eikä sitoum uksiin. Eikä täs- a sio is,a: K irjeessä e rä ä ltä Alieni»»-n
ovotmaa.
puu.
Aikeena 'kuuluu olevan
sangen yleisenä sam a käsitys raa- kävi erään tu ttav an sa tea tte rin jo h ta nukkunut vuosisatoja, joten he sä olisi m itään pahaa. j»js he eivä» 1
«overilta h alu ttiin tie to ja muuta-
Sv}- värillisen tvövoiman v a o n iatu sta. e ttä se on ainoa tarpeelli- jän luona Täm ä pyysi hänen ohi rääminen ei ole suinkaan liian tahtoisi tällä p eittää om aa lieikkout- j n ,asta Kalle P elto nim isestä mi< ln
suurem pien hintojen "kiristäm i
aikaista. Perinpohjainen herää
Kaikki uniot ovat kulkenee, : ,a
Han
o ,,ut kirjallisuusasia ,
nen”. jos saamme kävttää tru s n o am tsessa u n to n istien tah o lla ei nen kirja. V alistuneem m at siitä kui- m ennessään viem ään m uutam an sa minen ei ole vielä huom attavis taan
nom alehden toim istoon näytelm äkap
sam
an
k
ehitysasteen
läpi
Ja
koke-
5
A
berdeenin
o
sa sto ssa ja a s ia t kuu
anontatapaa
lakko-;
Kl,itenl<aan
o,e
P
^
ia
a
s
ti
ro
tu
k
v
-'
tenkin
°
vat
aina
hieman
tinkineet.
tin »»maa san
sa. vaan osittainen, m utta , o-
''
‘
¡ symyksessä. kuten laajoissa pii i Nlinpä n’yönsi paavl cleraens XIV- paleen käsikirjotuksen. jota toim itta sittainenkin
m usten kova koulu vasta opetti niille, ,, mma ovat jä ä n e e , vahan epa-»jl
herääminen
työ
laisista viime kesänä
,
V . t- -•
¡e ttä m ailm an kaikki k irja t sa attaisi ja oli tarjo n n u t teatteriin . Samalle
Ei tu n n e ttu tä ä llä m iestä
luulli
väenluokan
kärsimyksiä
tu
n te e ttä on rak e n n e tta v a voim akas jä r viksl.
New Yorkista ¡liuotetaan että * , ,e '"
'a
,
aan. . ee i.i ti ' ’
su p istaa 600 nidokseen. Vie- toim ittajalle oli Ade silloin tällöii
sen
nim
istä.
— Tov. Ivana teki sei
jestö
ja
suoranaisen
voimuu
tai
la
A 1 'nteettäjien
tan, »lta , )ä m uutam ia vuosikym m eniä ennen turhaan tarjo n n u t omia pikku kyhäel valle henkilölle <»n siksi suures- kon k au tta p ak o tettav a ty ö n te e ttä jä vää täällä liidetystä W ashington i'i
räham ailm assa on liikkeellä luo 1,1 ut,n
a m erkityksestä, ettei sellaisia
tettavia tietoja siitä, että vaik neekerinä, vaan halpapalkkaiseua , häntä oli oppinut piispa Huet arvel- m iään julkusta vaksi.
'iikkeitä malta olla ilolla terveh m yöntym ään vaatim uksiin ja vahvis »allioii sos. puolueon kouventionista
"M inulla olisi tässä m»juan käsi
P i,a kaiken inhim illisen viisau-
O saston kokoukset p ä äteltiin yhä
kakin nykyiset kuparinhinnat » tyolaisenä, ja ihan sam asta sv \s
tim ättä ia merkille panematta. lam aan ne moleniininpu»»iisella sopi
kirjo,us,"
sanoi Ade toim ittajalle.
ta
vierotaan
niitä
Valkorotuistc’1
^en
helposti saisi m ahtum aan ykdek-
m
uksen
allek
irjotuksetla.
Siinä
koko
j
edul,';e”
k ' n 1’Hää joka torstaina
\ aikka herääminen on vasta o-
vat voimassa vielä kesäkuun al
sään
täi
kym
m
eneen
rehtikokoiseen
‘H
eittäk
ää
se
tuonne
p
a
p
e
rik
o
riin
!'
työsopim
us,
jo
sta
tie
tä
m
ä
tto
m
y
y
d
e
s-*
Al
H
au«amäki
puhuu S eattlessa 21
sittaista. niin niissä liikkeissä
kuun saakka, niin kuparitrustin työläisten taholla, Kotueroavai- nidokseen.
,
riuskasi toim ittaja.
“ M inulla ei it
sä
niin
paljon
m
ölyä
pidetään.
Jo
s
i
22
ja
23
’»iövinä.
P ä ä te ttiin pPa.»
»n kuitenkin huom attavissa se
taholla suunnitellaan io toim en suus on vain keiin »teki »isest i
Eräs intialainen filosoofi. joka . oli seliäni ole aikaa sitä sinne nakata.
täm
ä
todistaisi
heikkoutta,
niin
mik
suuri
kansankokous
21
p. Hautani a<Ht
mahtava voima, mikä tvönjätti-
kirjo ttan u t 50 nidoksisen filosoofi-
Ade pisti oitis käsikirjotuksen pa
si
ei
häv
ity
ssä
lakossa
koskaan
alle-
puhetilaisuuden
yhteydessä
jossa tu,
piteitä liinnanylennykscn ‘'s u o m uutettu s ik s i verhoksi/ jonka
'äisessä piilee. Se on sellainen
varjossa
pelikortin
ja
ryhtyi
sitte
seliltä
,
yöni
t
e
e
t
,
a
ja
t
saavat
sen
teoksen,
supisti
sen
sisällön
kuu-
k
irjo
te
ta
työsopim
usta?
Siksi,
eriä
laan
selo
stam
aan
Suom
en
nykyi-•< •
sittam iseksi ” kun kysymys tulee
voima, joka järkyttää vliteiskun-
teenkyiitm
eiieen
yleiseen
eläm
änoh
liiään,
millä
asialla
hän
oli:
tv
d
n
t^®«Hijää
ei
o
le
voitu
pak
o
ttaa
rila
n
n
e,ta
.
sekä
hyv
äk
sy
tään
im m et
esille m ahdollisesti
totrkokuun panna toimeen neekerivainojaan. jeeseen. kunnes hän vihdoin m ieles “T e a tte rin jo h ta ja N. pyysi minut lan perustuksia.» työntää kruu- m inkäiinlaisiin sitoum uksiin.
M
el
lä
h
e
te
ttä
v
ä
k
si
Y
hdysvaltain
hallitu
k
jotta työläiset pysyisivät erim ie
ntipäät istuim iltaan ia pakottaa
alkupuolella.
tään
sai
koko
oppinsa
sovitetuksi
tuom
aan
teille
takasin
tarjoam
ana»
kein
kaikki»
jä
rje
s
tö
t
alkuaikoina
ovat
selle.
[u
ik
aa
silloin
kaikki
m
ukaili
I
valta,»vhäät horjumaan.
Kas kun o sa a v a t! Kukapa o- lisinä keskenään.
neljään lauselm aan.
Aivan samoin 'T u h laajapojan' käsikirjotuksen.
S»
Erikoisetnpata liito,yiota tällä olleet p ak o tettuja voitetunkin työla joilla su in k in on m ah d o llisu u tta, silla
luuan
kiriotta
ja
t
risis-lehdes-'
a
ja
tte
liv
a
t
m
uutam
at
p
ersialaiset
op-
on
nyt
paperikorissanne.
Jo
h
ta
ja
N
lisi hoksannut sellaista "suosit-
kertaa herättävät Venäjän ja kon jälkeen tyytym ään työnteettä- nyt. jos koskaan, on toim innan ai
pineet.
joiden
teh
täv
äk
si
kuningas
oli
käski
sanoa,
e
ttä
siitä
ei
ole
näyt
sa
pehksuu
vakavasti
A,
E.
of
tam iskeinoa".
Se <»n m uuten
Suotuen proletariaatin taistelut Jan lupauksiin. Siis katsom m e m itä ka. Enin osa täm än m aan väestöstä
täm
ölle,
vaan
hän
kehotti
teitä
an
ta
am m en taa tie to n sa porvärilehdista,
ja saavutukset. Näissä maissa ou siitä on ollut seurauksena.
mainio tapa. eikä ‘•iitä joudu Lahorin kantaa neekerikvsvmvk- aulanut tutkia tuhannen katnelfnkuor-
Lakon jälkeen toim inta lam aantuu, nähden, e ttä Suom i on tehnyt Sak
m
aan
sen
jollekin
liau
taantolm
itta
scssä ja h u u c le e pitkän sarjan I
"‘ ’ T ",* ? k'r? ? " >" ia ’e'° -
vallankumousliike
viime
aikoina
...........
....... ...... j
llllllltoill
.
kiikkiin ja lainrikkojana
linnaan.
taa sen sisällyksen hänelle. He sa jalle,
lau suttavaksi
lia u ta ja istila ’ kulkenut
etulinjassa, kulkenut aletaan tuum ia, e ttä m itäpä siellä ko san k an ssa wmimooen ja semmos»»i
kuten käy lakkolaisille, joilla ei j sc'
am m attialoja, joihin ei- noivat koko tuon suuren k irjaston vii suuksissa."
¡»itkin askelin ja selvänäköisesti kouksessa nyt tekee. Saim m elian me «opin,uksen. M eidän täyiyv teli»L
vät
neekerit
voi
päästä.
M
Utti
sauden voitavan sisä lly ttä ä seurna-
K ohteliaasti kum arrellen jä tti Adv viilottaen tietä, jota kelpaa set, n$ voitot. Vaan ty ö n te e ttä jä n vaino H ettaväkai to siasia, A m erikan ka»
ole
muilta * Jmlkankon»tuksen
hänkään
ei
huomaa
—
mahdolli
viin
neljään
ydinhiuseeseen:
1.
Ku
nolostuneen
toim it läjän em iin miet rata minkä maan ti»'» väeni nokan Ja kteraily «ivät lakkaa. Päinvastoin , ..ali«, t i t$
o„ ollut Suom en porva-
“suosittajaa” kuin nälkäinen vat
se
häviöt)
jä
lk
e
e
a
tutee
/k
ah
ta
valp
ningasten tulee m enetellä oikeuden teisiiusä.
,
r
,
,
t
0
-
i’»ka
on
m yyuy, m aansa Sak m
sesti
jättää
tahallaan
huom
aa
hvvänsä. \ enaiällä ia Suomen
sansa. ioiika ääni varat eivät rii
paam
m
aksi.
Uiriou
Jolitom
iehiä
ale-
•
’«»kkereille,
p
ikä
Suom en varsiYame-,
m
ukaisesti.
2.
K
ansojen
tulee
olla
sa »>n t\ö n iättiläin en herääm äs
f riihen on työn-
tä kunluttatnaan. suosituksiaati matta — että
_
i,a
a
n
vainota
ja
pjah
on
työnteettä-
k
a
,,sa
>
työväenluokka.
Siis
tulka.-
SU O M E N P U N A K A A R T IS S A
nöyriä ja kuuliaisia. 3. S yötävä ou
teetläjissä, joiden etujenm ukais- ainoastaan nälän sam m uttam iseksi. kertoo eräs Tukholm assa tul!ut säh sä kiitettävän hv vin. Sen liik ja Päässyt, ei ain o astaan johtom ie niuka«u kaikki, joille työväen asia o.
om istajaansa etemmäksi.
keet eivät ole pelkkää vaisto
I
! 4.
N aisten tulee luoda
silm änsä kösanom a olevan paljo A m erikasta maista
Tämän yhteydessä sopinee ta on ¡»itää yllä rotuvainoa.
liikuntaa,
varsinkaan hista. vaan k a ik ista ed isty sm ielisis m hriään m erk ity k sestä.
Totta k tllä on. että unioiiisti- m aahan ja. m issä tapa sen vaatii, palanneita, joka kaiketi on toden Suomessa, vaan tietoista toim in tä union jä se n istä eroon. Lakkoa
P ä ä te ttiin pitää vappu-juhla 5 p.
huomata, että kuparitrustin vuo
vaikka
olisi
voitettukin
taistelu
ssa
käydä
kasvot
peitetty
in
ä.
uiukaiseinpaa
kuin
useim
m
at
muut
toukok., joka juhla tulee olemaan
taa ja valtaan pyrkimistä, juuri
sivoitot olivat viime vuotina “ai sessa liikkeessä on sellaisia a i
et voida jokaisen pikkuseikan tak ia sam alla K arl Marxein satavuotistuuis
Tukholm
an
k
au
tta
tulletet
tiedot.
Vä
sellaista,
jota
sen
tulisi
olla
k
a
i
noastaan” 30,300.000 dollaria, neksia. jotka eivät suvaitse nee
hem tnän u sk o ttav alta sitävastoin tun kissa maissa. \ enäjän ja Suo saada u u d istettua. S itäpaitsi kaikkia tojuhla. P ä ä te ttiin »jttaa selvää saa
“ K O M IT E A -P A H O L A IN E N ."
kun se lakko kesti niin kauan. kereitä ja jotka ovat sillä kau R uotsalainen hum oristi "Sigurd" tuu se uutinen, ettäx “punakaartien men kövhälistot ovat suoritta ei vainota, kaikkia ei ty ö stä e ro te ta - daanko p u istoa vu o k rata siksi päiväk
Ei siis ole epäilystäkään, ettei nalla palkan rotueroavaisuuden aikoinaan keksi ennestään tunnettu-’ »ylipäällikkönä on eräs W esley-nlmi neet sankarillisen työn, sellaisen Päinvastoin, toisia aletaan kohdella si Ja Jos ei, niin pidäm m e sitten
kö trusti olisi oikeassa, vaaties takia. M utta niidenkin kanta o i jen m onilukuisten ru o tsalaisten paho nen m ies. joka vuosia tak ap erin isän tvöu jota kaikkien maiden va paremmin: antamalla parempia työ juhlan haalim m e sisällä. Asia jai
kom itealle.
saan lisää kuparihintaa. silla pi- seurauksena siitä kasvatuksesi?. laisten lisäksi yhden aivan uuden, sä kaussa pakeni Suomesta Amerik listunut työväestö suurella iän- paikkoja, parempaa palkkaa, y.
MAILMANKATSOMUKSIA
tf
>• • ;
-S ii., ?